elävä maaseutu 2 2014

Maa seutuElävä Maaseudun puolesta

Elävä Maaseutu -lehti nro 2 HELMIKUU 2014 • LEHTI LUETTAVANA MYÖS NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄosaat tehdä viisaita ratkaisuja

Täydellinen tauko antaa energiaa

• RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi• MAITTAVA AAMIAINEN• A´LA CARTE ANNOKET• ABC-BURGERIT JA PIZZAT• ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN• NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU

ABC Vaala, avoinna 6-24Vaalantie 285, puh. 044 788 4874

• RUNSAS NOUTOPÖYTÄ,

6-24h

Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3 I 43500 Karstula, Finland

Telaston jatkot alk. 165 €

Kaasuttimen kurkut alk. 154 €

www.blingfactory.fibli f tTsekkaa verkkokauppa:

K M O T k W k i 3 43500 K l Fi l d

Telaston jatkotj

Kaasuttimen kurkut lk 154 €

Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes, Valtimo ja LieksaPuh. 0500 137 012Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja SuomussalmiPuh. 0500 202 325Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja VaalaPuh. 050 300 7756www.kuhmo.eu

Metsänomistajat,ostamme tukkivaltaisia leimikoita

Kotipitäjä -lehden lukijamatkaKatso www.maaseutulehdet.fi

2 NRO 2 HELMIKUU 2014

Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä

JULKAISIJA: Kustannus Oy MaaseutulehdetKÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, MuhosPOSTIOSOITE: PL 78, 91501 MuhosILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessaJAKELU: Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoillesekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari

YHTEYSTIEDOT:Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila puh. 050 567 9757

Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Faksi: (08) 340 521

JÄSENYRITYS

Myyntineuvottelija Olavi Määttäpuh. 045 632 6995

Elävä Maaseutu

Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksiaosoitteessa: www.maaseutulehdet.�

MaaseutulehdetKustannus Oy M U H O SUrheiluseurat, järjestöt, yhdistykset!

Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi?Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous!

Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!

Suomen Yrittäjäin Työt-tömyyskassa (SYT-kassa) perustettiin, suomalaisten yrittäjien toimesta, laman jäl-kiseurauksena vuonna 1995. Tällä hetkellä vain noin 14 % Suomen kaikista yrittäjiksi luokiteltavista henkilöistä on ottanut itsellensä vapaaehtoi-sen työttömyysvakuutuksen, kun Suomessa on noin 300 000 jäsenkriteerit täyttävää yrittäjää, osaomistajaa tai yrit-täjän yrityksessä työskentele-vää perheenjäsentä.

SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaiken-kokoisista yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on yrittäjällä mahdollisuus saada, työttömäksi jäätyään, ansiosi-donnaista päivärahaa. Kassan yleiset ehdot ja työttömyys-turvan taso on määritelty työt-tömyyskassa- ja työttömyys-turvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Jäsenvelvoite muuttuu 15 kuukauteen-Meille on tullut paljon uusia jäseniä. Tammikuussa meihin liittyi yli 800 uutta jäsentä, mikä on uusi ennätys. Mik-si näin, sitä toki pohditaan. Analyysimme tilanteesta on se, että ihmisten tietoisuus yrittäjän ansioturvan suhteen

on lisääntynyt. Yrittäjät eivät ole aiemmin tienneet järjestel-män olemassaolosta. Myöskin taloustilanteen epävarmuus saa ihmiset varmistamaan taustaansa, kertoo kassanjoh-taja Merja Jokinen.

Henkilön täytyy olla 18 kuukautta kassan jäsen, en-nen kuin tämä voi saada työt-tömyysetuutta. Ensi vuoden alusta tämä muuttuu 15 kuu-kauteen.

-Niille henkilöille, jotka liittyvät kassaamme nyt jä-senaikavelvoite on vain tuo 15 kuukautta.

–Palkansaajakassan jäse-nen kannattaa vaihtaa SYT-kassaan yritystoiminnan alkuvaiheissa. Katkottoman työttömyysturvan voi saada, jos siirtyy palkansaajakassas-ta SYT-kassaan kolmen kuu-kauden sisällä yrittäjäksi ryh-tymisestä. Tällöin voi siirtää meille mukanansa aiemmin kerryttämän päivärahaoikeu-den eli ns. jälkisuoja-ajan, sanoo Jokinen.

Päätoimisen yrittäjän ei kan-nata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä se ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja lisäksi jo ansaittu päivära-haoikeus päättyy, kun yritys-toiminta on kestänyt 18 kuu-kautta. Jos kassan vaihtoa ei ole tehty ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, yrittäjän kannattaa liittyä SYT-kassaan mahdollisimman pian, jotta katkos työttömyysturvassa jää mahdollisimman lyhyeksi.

Ohjesääntönä toimii Jokisen mukaan se, että kannattaa aina olla jäsenenä siinä kassassa mitä työtä tekee päätoimisesti.

Yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet katsotaan yrit-täjäksi.

-Aina kannattaa huomioida myös perheenjäsenten tilan-ne. Yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet luetaan myös yrittäjäksi, vaikka nämä eivät

omistaisikaan yritystä. Jos henkilö on maksanut jäsen-maksua palkansaajan työttö-myyskassaan, hän ei saa siel-tä korvausta, eikä myöskään maksettuja rahoja takaisin. Tämä on valitettavasti jokai-sen henkilön omalla vastuulla.

Suomen Yrittäjäin Työttö-myyskassaan kuuluminen on edullista ja helppoa riskien hallintaa.

-Globaalissa maailmassa ei koskaan tiedä mitä seuraavak-si tapahtuu. Jos yritystoimin-ta ei onnistukaan, on etuuden taso kuitenkin vähän parempi kuin Kelan maksama perus-päiväraha.

Yritystä ei tarvitse poistaa kaupparekisteristä- Vuoden 2013 alussa työttö-myysturvalaki muuttui niin, että yrittäjä voi saada etuutta, vaikka yritys jää kauppare-kisteriin. Olennaista tässä on kuitenkin, että yritystoiminta lakkautetaan, eli yritys ei ole enää ALV-/ennakkoperin-tärekisterissä ja yrittäjä on lakkauttanut YEL-vakuutuk-sensa ja ilmoittautunut Työ- ja elinkeinotoimistoon työttö-mäksi työnhakijaksi, Jokinen opastaa.

Jokinen muistuttaa, että mi-käli vakuuttamaton henkilö jää työttömäksi, eli yritystoi-minta lakkaa, on henkilöllä oi-keus Kelan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

-Vaikka Kelan maksama pe-ruspäiväraha onkin pieni, on yrittäjilläkin kuitenkin oikeus siihen, tai työmarkkinatukeen, joka on tarveharkintainen etuus.

Jäsenmaksu määräytyy vakuutustason mukaan-Jäsenmaksu on noin 0,6-1,6 % siitä summasta mistä yrit-täjä on itsensä vakuuttanut. Yrittäjäkassassa yrittäjä va-

Taloustilanteen epävarmuus saa ihmiset varmistamaan taustaansa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

litsee oman vakuutustason-sa, joka voi olla korkeintaan oman YEL-vakuutuksen suu-ruinen, Jokinen painottaa.

Jos YEL-vakuutuksen suu-ruus on vaikkapa 20 000 euroa, on jäsenmaksu tuolla tasolla 284 euroa vuodessa.

Jäsenmaksu on henkilökoh-taisessa verotuksessa vähen-nyskelpoinen.

-Nettisivuiltamme löytyy laskuri, josta näkee sen kuin-ka jäsenmaksu määräytyy. Jos henkilön vakuutustaso on ollut esimerkiksi 20 000

euroa vuodessa, on henkilön päiväraha noin 53 euroa, eli vähän reilu 1100 kuukaudes-sa se on noin 400 € enemmän kuin työttömäksi jäänyt yrittä-jä saisi Kelasta kuukaudessa.

www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oma työttömyyskassa – Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Ansiosidonnainen päiväraha ei ole vain palkansaajien yksinoikeus. Suo-messa myös yrit-täjät voivat kuulua työttömyyskas-saan, joka maksaa työttömäksi jää-neelle jäsenelleen ansiosidonnaista työttömyyspäivära-haa.

NRO 2 HELMIKUU 2014 3

Maatiloille ja maaseudun pieniin yrityksiin koh-distuvan hallinnollisen taakan keventäminen on yrittäjien ja maaseutu-viranomaisten yhteinen, joskaan ei helposti toteu-tettava tavoite. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa, että suomalaisviranomaiset ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti työtä sen eteen, että hallinnollista taakkaa voitaisiin säädöksiä ja valvontaa muokkaamalla keventää.

Kansliapäällikön mu-kaan EU:n ja Suomen hy-vää tarkoittavat päämäärät esimerkiksi elintarvike-turvallisuuden varmista-miseksi, eläinten hyvin-voinnin parantamiseksi ja maataloustukivalvonnan oikeudenmukaisuuden takaamiseksi vaativat joskus raskaaksi koettuja järjestelmiä ja käytäntöjä.

– EU:n selän taakse emme silti Suomessa mene, vaikka emme aina ole onnistuneetkaan sää-dösten yksinkertaistami-sessa, Husu-Kallio sanoo.

Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsä-talousministeriöstä näkee, että hallinnollinen keven-täminen vaatii muun mu-assa tukien perusehtojen yhtenäistämistä ja sähköi-sen asioinnin laajentamis-ta entisestään.

Maaseutuvirasto on kehittänyt vuosien ajan sähköistä tukihakua me-nestyksekkäästi. Sähköi-nen asiointi muun mu-assa nopeuttaa viljelijän tukihakua ja hakemusten

käsittelyä kunnissa. – Säh-köinen palvelu ei ole si-dottu virka-aikaan, mutta viljelijä voi kysyä kuntien maaseutuviranomaisilta neuvoja kuten ennenkin, toteaa Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola.

Tenhola korostaa, että sähköisessä haussa tar-kisteet auttavat viljelijää välttämään virheitä, jotka saattaisivat johtaa tukien leikkauksiin. Hakupro-sesseja sähköistämällä voidaan myös hallinnon toimintaa tehostaa.

– Törmään toistuvasti kysymyksiin ja uutisiin, joissa viitataan elintarvi-keyrityksiin kohdistuvaan liialliseen byrokratian painolastiin. Kuitenkin pienten elintarvikeyritys-ten hallinnollista taakkaa on lainsäädännöllä vä-hennetty viime vuosina, esimerkiksi uudistamalla elintarvikelakiin riskipe-rusteisuus. Mitä pieniris-kisemmästä elintarvik-keesta on kyse, sitä kevy-empi on toimijan taakka, toteaa elintarviketurval-lisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsäta-lousministeriöstä.

Niemen mukaan konk-reettinen yritystoiminnan helpotus oli luopuminen elintarvikehuoneistojen hyväksymisestä. Hyväk-symismenettelyn piiriin jäivät ainoastaan eläimis-tä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset, jois-ta tulee noin 30 hakemusta vuosittain. – Hallinnolli-nen taakka aleni arviolta 2,2 miljoonaa euroa vuo-dessa, Niemi sanoo.

Maaseudun yrityksien hallinnollista taakkaa kevennetään

Työ menee uusiksiTyöelämä muuttuu vää-

jäämättä ja nopeasti. Perinteiset toimialat murtu-vat, mutta onneksi uutta tu-lee tilalle. Se vaatii kuiten-kin uudenlaista osaamista, vanhojen mantrojen kyseen-alaistamista ja luopumista, kertoo Telma uusimmassa numerossaan.

– Kun pyöriä tilataan Kau-koidästä, toimitusaika on 5–6 kuukautta. Kun tuotan-to on omissa käsissämme, voimme reagoida kysynnän muutoksiin muutamassa päivässä, kertoo Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo syitä, miksi Jopon valmistus

siirtyi takaisin Suomeen.Helkama on hyvä, tosin

poikkeuksellinen esimerkki siitä, miten globalisaatio ja työelämän muutos heittelee tuotantoa nopeasti eri puolil-le maailmaa. Työn ja talou-den murros ei sinänsä ole uutta, vaan ainutlaatuista on muutoksen nopeus ja laajuus.

– Aikoinaan kesti tuhat vuotta, että tuotanto siirtyi idästä länteen, nyt vastak-kainen liike on tapahtunut parissa vuosikymmenessä Aasian nousun myötä, Aal-to-yliopiston professori Matti Pohjola sanoo.

Pienen maan päättäjillä ei

ole mahdollisuutta ohjata yleistä kehitystä, joten vaih-toehdoksi jää sopeutuminen. Uusista olosuhteista on pyrit-tävä hyötymään ja etsittävä uusi menestys. Asioita on osattava yhdistää uudenlai-siksi kokonaisuuksiksi, joille on kysyntää. Tulevaisuuden toivoiksi on nostettu muun muassa peliala, energia, ym-päristö- ja terveysteknologia sekä tietotekniikkapalvelut.

– Jatkuva tulevaisuuden skannaaminen tuo muutos-kyvykkyyttä ja ketteryyttä. Sitä kautta yritys on kyvyk-käämpi tarttumaan uusiin asioihin. Ennakointi on kult-

tuuri, tiivistää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitys- ja varajohtaja Olli Hietanen.

Tulevaisuudentutkija ver-taa nykytilannetta mustaan surmaan, joka keskiajalla tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä ja murskasi talous-elämän. Raunioista kasvoi uudenlainen talous.

– Nykyisiä ammatteja tulee poistumaan valtava määrä, ja se johtaa kysymään, mitä työ oikein on. Meidän täytyy keksiä musta surma 2.0:n jälkeen uusi bisnes ja siihen tarvittavat ainekset. Uuden maailman ansaintalogiikka täytyy löytää ja oivaltaa.

5-portainen testivoittaja

Valtra N103H5

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

55.555 € alv. 0 %

Toimi nopeasti! Tarjous voimassa vain Konekierroksen ajan. 28.2.-26.3.2014

Valtra N103 H5 Valtra 36-etukuormaajalla nyt

2.OSTETUINTRAKTORIMALLISUOMESSA 2013–––––– TRAFI ––––––

VALTRA N103 H5 Max teho 111 hvMax vääntö 465 NmPaino 4700 kgKuvan traktori erikoisvarustein.


Valtra N103H5


55.555 € alv. 0 %






Valtra N103H5


55.555 € alv. 0 %






Valtra N103H5


55.555 € alv. 0 %






Valtra N103H5


55.555 € alv. 0 %





OuluYliklaavu 0400343784Väänänen 0407597204

KeminmaaLeinonen 0408497176RovaniemiTorvinen 0400343786

Kajaani Sutinen 0403522228

Kuusamo Pätsi 0400343785


Elävä Maaseutu -lehtion maaseudun asialla!

Lähi- ja luomuruoka eivät ole vain pienen piirin ostoslistalla, vaan yhä useamman suoma-laisen syömistä ohjaa ruuan eettisyys ja ekologisuus. Lähi- ja luomuruokaan erikoistuneet verkkokaupat ovat nousseet vastaamaan kasvavaan ky-syntään. Asiantuntijan mu-kaan verkko on luonnollinen väylä tavoittaa ekologisesta kuluttamisesta kiinnostuneet kuluttajat ympäri Suomen.

Eettiseen ja ekologiseen kuluttamiseen perehtyneen Tripod Researchin selvitys-ten mukaan jo joka kolman-nen suomalaisen ostoskassiin tipahtaa eettisesti, ekologisesti ja terveyden kannalta paras vaihtoehto. Tämä on näkynyt myös luomu- ja lähiruoan kas-vavana kysyntänä.

– Me kutsumme heitä LO-HAS-ihmisiksi. Nimitys tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability. Heille on tärkeää, että tuote on tuotettu eettisesti ja ympäristön kan-nalta kestävällä tavalla, kertoo johtaja Jussi Keinänen Tripod Researchilta.

Luomu kiinnostaa ikään ja paikkaan katsomatta.

Moni ajattelee, että eettinen ja ekologinen syöminen ja ku-luttaminen ovat lähinnä kau-punkilaisnuorten trendi. Näin ei kuitenkaan ole. Päinvastoin, siinä missä kansainvälisesti nuoret näyttävät vanhemmil-leen mallia, Suomessa eko-logisesta kuluttamisesta ovat kiinnostuneet juuri vanhem-mat ikäluokat.

– Suomalaisille se tulee

ikään kuin luonnostaan. Me olemme aina saaneet ruokaa suoraan metsästä ja meillä on myös vahva kierrättämisen kulttuuri, Keinänen avaa.

Ilmiön laajuuden ovat huo-manneet myös viime keväänä perustetun luomu- ja lähiruo-kaa suoraan tiloilta välittävän Kotitila.fi -verkkopalvelun perustajat.

– Meille on tullut tilaajia ympäri Suomen. Tämä kertoo siitä, että puhtaasti ja eettisesti tuotetulle ruoalle on selvästi

kysyntää läpi maan, kertoo verkkopalvelun toimitusjoh-taja Eeva-Maria Kytönen.

Verkkokauppa luonnollinen väylä myös ruokaostoksille

Vaikka puhtaasti ja ekologi-sesti tuotetun ruoan kysyntä on kasvanut, edelleen esimer-kiksi lähi- ja luomulihan saa-tavuus on ollut huonoa jopa suuremmissa kaupungeissa. Tästä ongelmasta sai alkunsa myös Kytösen verkkokauppa. Tuottajat ja kuluttajat tarvit-

sivat helpon tavan löytää toi-sensa.

Tällä hetkellä Kotitila.fi ko-koaa yhteen kymmenen tilan tuotteet eri puolilta Suomea. Lihatilaukset kuljetetaan Itellan kylmäkuljetuksena suoraan kotiin.

Lohas-kuluttajia tutkinut Keinänen uskoo, että verk-kokauppa on tehokas väylä luomu- ja lähiruoan välittä-miseen kuluttajille.

– Luomu- ja lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat ovat

jo valmiiksi verkossa, joten heidän on luonnollista tehdä myös ruokaostoksia siellä.

Kytönen uskoo, että puhtaan ja ekologisen ruuan verkko-kaupalla on valtava kasvupo-tentiaali.

– Suomi on harvaan asuttu maa, ja meillä on pitkät vä-limatkat tuottajien ja kulutta-jien välillä. Jotenkin se pitää ratkaista, jotta voimme vastata kasvavaan kysyntään.

Mitä on luomuruoka?- Luomuruoalla tarkoi-

tetaan luonnonmukaisesti, ympäristöystävällisesti ja eettisesti tuotettua ruokaa. Tuotantomenetelmät eivät saa olla haitallisia ihmis-ten, eläinten, kasvien tai ympäristön hyvinvoinnil-le.

- Luomutuotannossa väl-tetään keinotekoisia lan-noitteita ja torjunta-aineita.

- Kotieläimille taataan mahdollisuus lajinomai-seen käyttäytymiseen. Luomueläimet syövät myös lajilleen ominaista ravintoa.

- Tuotannossa pyritään säästämään energiaa ja hyödyntämään uusiutuvaa energiaa.

- EU:n luomuasetuk-sen mukaan luomuna saa myydä tuotteita, joiden maatalousperäisistä raa-ka-aineista vähintään 95 prosenttia on luonnonmu-kaisesti tuotettu.

Lähteet: www.luomu-ruoka.fi, www.mtk.fi

Mitä on lähiruoka?- Lähiruoka on mahdol-

lisimman lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tie-detään.

- Lähiruoka on mielellään tuotettu ja jalostettu oman alueen, kuten maakunnan, raaka-aineista.

- Maa- ja metsätalous-tuottajain keskusliiton mukaan käyttämällä seu-dun omia elintarvikkeita voidaan haitallisia päästöjä ilmakehään vähentää jopa 80 %. Tämä johtuu muun muassa kuljetusmatkojen lyhenemisestä.

Lähteet: www.mtk.fi, Maa- ja metsätalousmi-nisteriö

Jo joka kolmannen suomalaisen kulutusvalintoja ohjaa ekologisuus

Tämän ovat huomanneet myös kauppiaat

Lähi- ja luomuruoka eivät ole vain pienen piirin ostoslistalla, vaan yhä useamman suomalaisen syömistä ohjaa ruuan eettisyys ja ekologisuus.

Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa ympäristöys-tävällisimmällä tuotantotavalla. Viljelijät haluavat jatkaa ympä-ristötoimia, mutta lainsäädäntöä tiukempien toimien kustannus-taakkaa he eivät voi kantaa yksin. Ympäristökorvauksen pitää kattaa lisätyöstä ja matalammasta sato-tasosta aiheutuvat kustannukset, vaatii MTK:n johtokunta.

Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä on päätetty, että myös suorien tukien saaminen edellyttää

viljelijältä uusia ympäristötoimia. Uudet tukiehdot lisäävät byrokra-tiaa, viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Näiden toimenpiteiden kustannuksista vastaa yksin viljelijä.

Ympäristökorvausjärjestelmän valmistelun aikana on puhut-tu paljon korvauksen aiempaa tarkemmasta kohdentamisesta. Nykyisessä ympäristökorvausjär-jestelmän luonnoksessa esitetään kohdentamisaluetta, joka kattaa yli 70 % Suomen peltopinta-alasta.

– Onko tämä aitoa kohdentamis-ta, kun valtaosa peltopinta-alas-tamme on kohdentamisalueella, johtokunta kysyy.

MTK:n johtokunta edellyttää, että kohdentamisalue rajataan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueelle. Kohdenta-misalueen riittävällä rajauksella mahdollistetaan tehokkaat kannus-timet herkimmille alueille. Vain tällä tavalla saadaan käytettävissä olevilla varoilla riittävä vaikutta-vuus ja korvaus ympäristötoimista

aiheutuvista lisäkustannuksista ti-latasolla. Kohdentamisalueen tiu-kempi rajaus mahdollistaa myös paremman keinovalikoiman ja laa-jan sitoutumisen ympäristökorva-usjärjestelmään Järvi-Suomessa.

MTK:n johtokunta paheksuu tapaa, jolla ympäristöministeriö on vedättänyt maatalouden ym-päristökorvausjärjestelmän val-mistelua. Lannoitteiden käyttöä ohjaava nitraattiasetus on ollut ympäristöministeriön valmiste-lussa jo kolmatta vuotta.

– Asetuksen uudistusta käytetään nyt kahvana, jolla ympäristöminis-teriö haluaa vääntää ympäristökor-vausjärjestelmää oman mielensä mukaiseksi, sanoo johtokunta.

– Mitä vesistömme hyötyvät sii-tä, jos viljelijät eivät pysty sitou-tumaan ympäristötoimiin liikaa ki-ristyvien ehtojen ja korvaustasojen romahtamisen takia? Halutaanko todella ajaa suomalainen tuotanto ahtaalle ja lisätä vaihtotaseen ali-jäämää tuontiruualla?

MTK:n johtokunta:Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä tulossa maho


MTK:n maaseutu-nuoret sanovat ei geenimuuntelulleMTK:n maaseutunuorten valiokunnan kanta geeni-muunteluun on kielteinen. Maaseutunuoret haluavat nostaa turvallisen, puhtaan ja laadukkaan suomalaisen ruoan jokamiehenoikeu-deksi.

Suomessa ruoantuotanto on puhdasta, ympäristöys-tävällistä ja ekologista, mutta myös tehokasta.

– Pystymme tällä het-kellä ylpeinä sanomaan tuottavamme maailman puhtainta ruokaa maail-man puhtaimman luonnon keskellä. Haluamme, että voimme sanoa näin myös vuosien päästä ja antaa tuleville sukupolvillekin mahdollisuuden nauttia puhtaasta luonnostamme, sanoo valiokunta kannan-otossaan.

– Jos laskemme pelloille torjunta-aineita, kasvitau-teja ja tuhohyönteisiä kes-tävät lajikkeet, hukkaam-me vuosikymmenien työn ympäristömme suojelussa. Todellisuudessa kun ei tie-detä, miten näiden geeni-muunneltujen kasvien tuo-minen luontoon vaikuttaa sen tasapainoon.

Nuorten tuottajien tavoit-teena on tuottaa laadukasta ruokaa kustannustehok-kaasti ympäristöä suojellen ja kuluttajaa arvostaen.

– Mielestämme yhteis-kuntavastuullisen toimijan kuuluu näin tehdä. Ruoan kulutuksen kasvu maail-massa on todellista, mutta tuotantoa ei tästä huolimat-ta tule tehostaa ihmisten ja eläinten terveyden kustan-nuksella, maaseutunuoret muistuttavat.

MTK:n maaseutunuor-ten valiokunnan mukaan GMO-tuotteiden testausta ohjaa raha.

– Toivomme saavamme puolueetonta tutkimus-tietoa geenimuunneltujen lajikkeiden vaikutuksesta ympäristöömme ja ihmi-siin. On erittäin valitetta-vaa, että tietyt kotimaiset toimijat vetoavat tutki-muksiin, jotka on tehty geenimuunneltuja tuottei-ta markkinoivien yritysten toimesta.

– Mielestämme kulutta-jilla on oikeus tietää ruo-kansa sisältö ja sen vaiku-tukset terveyteen. Tähän työhön tarvitsemme myös kuluttajien apua. Vasta kuluttajien vaatimuksesta saamme lisää puolueetonta tutkimustietoa.

Uskaltaisitko sinä syö-dä sellaista ruokaa, jonka geeniperimää on muokattu kestämään torjunta-aineet, kasvitaudit ja tuhohyöntei-set, maaseutunuoret kysy-vät.

– Me MTK:n maaseutu-nuoret emme halua, emme-kä myöskään tahdo sellais-ta rehua kotieläimillämme syöttää.

Viivästynyt talven tulo ja ta-louden epävarmuus näkyvät maaseutumatkailuyrityksissä kotimaisen kysynnän hiipu-misena. Hieman kohentuneet talousnäkymät Euroopassa antavat uskoa ulkomaisen kysynnän pysymiseen jatkos-sakin hyvänä.

Maaseutumatkailuyrittäjille tehdyn suhdannekyselyn mu-kaan ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailijoiden määrä py-syi ennallaan 47 ja kasvoi 29 prosentilla yrityksistä. Maa-seutu- ja mökkimatkailu ve-tää venäläisiä edelleen hyvin. Venäläiset olivat merkittävin ulkomaalainen asiakasryhmä 56 prosentilla yrityksistä. Toi-saalta Venäjän talouskasvun hidastuminen ja ruplan kurs-sin heikkeneminen edelleen saattaa muuttaa tilannetta.

Kotimaisten vapaa-ajan mat-kailijoiden määrä pysyi syys-joulukuussa 2013 ennallaan 46 ja kasvoi 20 prosentilla

maaseutumatkailuyrityksistä. Huomattavaa on, että laskua oli edellisvuoteen verrattuna noin kolmasosalla yrityksistä.

Kotimaisten ryhmä- ja työ-matkailijoiden osalta mark-kinatilanne on heikentynyt. Kotimainen vapaa-ajan ryh-mämatkailu kasvoi 15 ja vä-heni 30 prosentilla yrityksistä. Työmatkailijoiden määrä vä-heni 38 prosentilla yrityksistä viime vuoden syys-joulukuu-hun verrattuna.

Talven ja kevään odotukset ovat varovaisia kotimaisen matkailun suhteen. Ulkomais-ten asiakasmäärien odotetaan pysyvän hyvällä tasolla. Lu-men puute eteläisessä ja kes-kisessä Suomessa on vaikeut-tanut etenkin aktiviteettien ja ohjelmien toteuttamista asi-akkaille ja näin heikentänyt kysyntää.

39 prosenttia yrityksistä ar-vioi ulkomaisen kysynnänpy-syvän tammi-huhtikuussa vii-

me vuoden tasolla. Neljäsosa yrityksistä arvioi ulkomaa-laisten vapaa-ajan matkailijoi-den määrän kasvavan. Puolet yrityksistä arvioi kotimaisen vapaa-ajan matkailunkysyn-nän pysyvän ennallaan, ja vain 13 prosenttia arvioi sen kasva-van. Huomattavaa lisäksi on, että 40 prosenttia yrityksistä arvioi kotimaisen työmatkai-lun vähenevän.

Osassa yrityksistä on kui-tenkin jo nähtävissä merkkejä vilkastuvasta kysynnästä ke-sää kohti mentäessä. Suoma-laisten toivotaan hyödyntävän kotimaan matkailun mahdol-lisuudet ja pitävän monipuo-liset maaseutumatkailukoh-teet mielessä matkasuunni-telmissa. Yritykset toivovat kiinnostuksen näkyvän myös ostokäyttäytymisenä, joka omalta osaltaan tukee maa-seudun elinvoimaa, Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Haastava markkinatilan-

ne vaatii aggressiivisempaa markkinointia, tuotekehitte-lyä ja uusia jakelukanavia. Maaseutumatkailun vetovoi-maa ja kysyntää kasvattavat persoonalliset, maaseutumai-sen aidot palvelut, lähiruoan suosio ja puhdas luonto vir-kistysvaikutuksineen ja ak-tiviteetteineen. Myös maa-seudun arvostuksen kasvu (Maaseutubarometri 2014) – etenkin kiireettömän maa-seutukulttuurin arvot – tuovat maaseutumatkailulle suu-ria mahdollisuuksia. Näistä vahvuuksista viestiminen potentiaalisille asiakkaille on maaseutumatkailuelinkeinon yhteinen ja suuri tehtävä.

Maaseutumatkailukohtei-den myynti on tällä hetkellä sirpaleista ja löydettävyys sähköisistä jakelukanavista hankalaa. Kokoavia valtakun-nallisia myynti- ja palveluka-navia ei ole lukuun ottamatta mökki- ja huvilamatkailukoh-

teita. Asiaan tulee kuitenkin parannus huhtikuussa, kun Lomalaidun ry avaa matka-maalle.fi –sivuston. Esimer-kiksi maatilalomat, monipuo-liset majoitukset, maaseudun ruoka-, juhla- ja kokouspaikat ja erilaiset aktiviteetit ympä-ri Suomen löytyvät jatkossa yhdestä kanavasta. Maaseu-tumatkailuyrityksiä ja palve-luja kokoava sivusto avautuu Kotimaan Matkailumessujen yhteydessä 11.4.2014.

Suomen Maaseutumatkai-luyrittäjät ry:n, Lomalaidun ry:n ja MTK:n toimeksiannos-ta tehtyyn suhdannekyselyyn vastasi 91 yritystä ympäri Suomen.

Kyselyn tulokset: http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2014/helmikuu/fi_FI/maaseutumat-kailu_vetaa/

Maaseutu vetää matkailijoita ulkomailta

Kotimainen kysyntä hieman notkahti

Suomalaiset ja virolaiset tut-kijat ovat tunnistaneet ihmi-sen normaaliin aineenvaih-duntaan liittyviä biologisia merkkiaineita, joiden määrä veressä kertoo riskistä kuolla viiden vuoden sisällä mihin tahansa sairauteen.

Suomalaistutkijat ovat yh-teistyössä Viron biopankin kanssa pystyneet tunnista-maan tavallisesta verinäyt-teestä kuolleisuuteen liitty-viä biologisia merkkiaineita. Noin 17 000 suomalaisen ja virolaisen vapaaehtoisen koehenkilön verinäytteestä määritettiin yli sadan erilai-sen aineenvaihduntatuotteen määrä. Tutkijat seurasivat tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa viiden vuoden ajan ja tarkastelivat mitattu-

jen merkkiaineiden määrien yhteyttä kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa huomat-tiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja viiden vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneiden kuolin-tapausten välillä. Kuolleisuu-teen yhdistetyt merkkiaineet albumiini sekä aiemmin tun-temattomat sitraatti, alfa-1 ha-pan glykoproteiini ja VLDL-partikkelit ovat normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä aineita. Ratkaisevaksi osoit-tautuikin niiden suhteellinen määrä tai VLDL-partikkelin osalta koko.

Näiden neljän merkkiaineen suhteellinen määrä veressä auttoi takautuvasti tunnista-maan väestöstä henkilöitä, jotka olivat suuremmassa

riskissä kuolla mihin tahansa sairauteen seuraavan viiden vuoden aikana. Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuol-leisuuden riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, alkoholin käyttö, kolesteroliarvot, liha-vuus ja verenpaine, huomioi-tiin. Tunnistetut merkkiaineet ennustivat kuolleisuutta myös tarkasteltaessa pelkästään pe-rusterveitä henkilöitä.

– Erityisen mielenkiintoi-sen löydöksestä tekee se, että nämä merkkiaineet yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin, kuten syöpään ja sydän-ja verisuonitauteihin. Vaikuttai-sikin siis siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pa-hoinvoinnista. Pyrimme jat-kotutkimuksilla selvittämään löytyisikö taustalta jotain

yhdistävää tekijää, sanoo do-sentti Johannes Kettunen Hel-singin yliopistosta.

–Uskomme, että tulevai-suudessa näitä tuloksia hyö-dyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöitä ajoissa, ja näin oh-jata heidät asianmukaiseen hoitoon. Runsaasti lisätutki-muksia kuitenkin vaaditaan, ennen kuin nämä löydökset voidaan siirtää käytännön lää-kärintyöhön, Kettunen toteaa.

Tutkimuksessa hyödyn-nettiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa kehitettyä NMR-spektroskopia mene-telmää, jolla voidaan tutkia suhteellisen pienillä kustan-nuksilla suuria näytemääriä. Tutkimus suoritettiin yhteis-työssä Suomen molekyylilää-

ketieteen instituutin (FIMM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Viron Biopankin kanssa.

Biomarkkerit ovat veri- tai kudosnäytteestä määritettä-viä biologisia merkkiaineita. Näitä merkkiaineita löytyy yleensä jokaiselta, mutta nii-den määrä elimistössä vaih-telee. Tässä tutkimuksessa osallistujien verinäytteestä määritettiin NMR-spektros-kopia-menetelmällä lähes 90 rasva-arvoihin liittyvää bio-markkeria, 4 proteiinia ja 17 pienikokoista aineenvaihdun-taan liittyvää biomarkkeria.

Tutkimusta tukivat Sydän-tutkimussäätiö ja Suomen Akatemia.

Verinäyte voi kertoa, kuinka suuri on riskisi kuolla sairauteen viiden vuoden kuluessa


Taloyhtiö - muista tarkastaa korjausurakan vakuutusturvaMurtovaras ”korjauspuuhis-sa” arvoesineet taskussaan, tulipalo työmaalla tai asunnot vedenvallassa. Taloyhtiön on varauduttava riskeihin varmistamalla taloyhtiön vakuutusturva korjaushank-keen ajaksi.

”Tärkeää on sopia siitä, kuka tarkastaa taloyhtiön korjaushankkeen aikaisen vakuutusturvan”, korosti vanhempi lakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke hal-tuun –seminaarissa Oulussa tiistaina.

Esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kannattaa miet-tiä oman vakuutusturvansa taso korjaushankkeen aikana. Laajaan kiinteistövakuutuk-seen kuuluu yleensä halli-tuksen vastuuvakuutus, joka korvaa hallituksen päätöksil-lään aiheuttamat taloudelliset vahingot.

Hallituksen vastuuvakuu-tuksessa on korjaushank-keessa ongelmalista se, että korvaussummat ovat yleensä kovin pieniä. ”Hallituksen kannattaa miettiä, haluaako se korottaa oman vastuuva-kuutuksensa korvausmää-rää”, kertoi Pynnönen.

Ennen kuin hanke pyöräh-tää käyntiin, on taloyhtiön muistettava tehdä ns. riskili-säilmoitus vakuutusyhtiölle. Ilmoitus on tehtävä kaikista korjaushankkeista, joihin liittyy vakuutuksen kannalta jokin lisäriski.

”Vakuutusyhtiöllä on li-sääntyvän riskin takia oikeus periä taloyhtiöltä lisämaksua. Lisämaksu perustuu ajatuk-seen, että jos taloyhtiössä korjaushankkeen aikana tehdään tulitöitä, vakuutus-yhtiö saa paremman suojan tulipaloriskin varalta”, Pyn-nönen sanoi.

Korjaushankkeiden keski-össä on rakennustyövakuutus, jolla vakuutetaan rakenteilla tai korjattavana oleva raken-nus. Rakennustyövakuutus korvaa rakennustyössä työn kohteelle aiheutuneet äkilli-set ja ennalta arvaamattomat vahingot ehdoissa luetelluin rajoituksin. ”Suosittelen, että rakennustyövakuutuksen ot-taa urakoitsija, ei taloyhtiö”, sanoi Pynnönen.

On tärkeää, että taloyhtiöt tuntevat kiinteistövakuu-tuksensa ja asukkaat koti-vakuutuksensa ehdot sekä vakuutusten periaatteet. Monet asukkaat tekevät kor-jaushankkeen aikana omia huoneistokohtaisia remont-teja, minkä vuoksi heidän on tärkeää varmistaa, että kotivakuutukseen kuuluu myös vastuuvakuutus. Cole-mont vakuutusmeklareiden myyntijohtaja Antero Miikin mukaan se takaa, ettei asukas joudu korvaamaan huolimat-tomuudellaan tai varomatto-muudellaan naapureille aihe-uttamaansa vahinkoa.

Taloyhtiön kiinteistövakuu-tus turvaa taloyhtiön raken-teet eli seinät, katot ja lattiat ja vakuuttaa ne. Asukkaan ot-tama kotivakuutus tuo suojaa irtaimiston ja esim. vuotova-hinkojen varalta

P. 050 559 9295Porovedentie 121, IISALMI

www.iisalmenturbohuolto.fi

• Uudet alkuperäiset turbothenkilöautoihin, kuorma-autoihin,traktoreihin, metsäkoneisiin ym.

• Muuttuvageometriset turboahtimet(VNT, VGT, VTG)

• Turbojen huollot kaikkiin merkkeihin

Iisalmen TURBOhuoltoIisalmen TURBOhuolto

Metaani kasvattaa turvetta Metaani säätelee sammalen kasvua saatavissa olevien ra-vinteiden kautta. Näin soiden typpitalous on kytköksissä metaanin kiertoon. Sitä kautta myös ilmastonmuutos hidas-tuu. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta tut-kimuksesta. Siinä selvitettiin metaania hapettavien bakteeri-en merkitystä metaanihiilen ja

ilmakehän typen sitoutumises-sa rahkasammaliin eri-ikäisillä soilla Siikajoen maankoho-amisrannikolla Pohjois-Poh-janmaalla.

Soiden sammalpeite estää kasvihuonekaasu metaanin pääsyä ilmakehään. Rahka-sammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon sy-vyyksistä kumpuavaa metaa-

nia ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua. Metaanin hapetus kiihdyttää typensidontaa sammalissa – tämä ilmiö selittää soihin ker-tyvän typen määrän ja myös rahkasammalten kasvumenes-tyksen vähäravinteisilla soilla. Turvevarantojen kasvu hidas-taa hiilidioksidin lisääntymistä ja ilmastonmuutosta.

Suot saavat suuren osan tar-vitsemastaan typestä sadeve-den typpilaskeuman kautta. Pitkän ajan kuluessa typpeä kuitenkin kertyy sammaliin enemmän, kuin typpilas-keuman määrä antaisi olettaa. Ristiriidan selittävät sammalis-sa elävät typensitojabakteerit. Jyväskylän yliopistossa tehdyt stabiili-isotooppimittaukset

osoittivat, että biologinen bak-teerien aikaansaama typensi-donta on tärkeä typenlähde turvetta muodostaville sam-malille ja sitä kautta soiden paksuuskasvulle. Aikaisemmin mittausongelmat ovat estäneet metaania hapettavien bakteeri-en toiminnan tutkimisen, joten uusi tutkimusmenetelmä tuotti yllättäviä tuloksia.

”Saimme selville, että me-taanin hapetus tarjoaa hiilen li-säksi isäntäsammalelle typpeä, mikä korostaa metaanikierron tärkeää merkitystä suoekosys-teemin toiminnassa ja kehi-tyksessä”, Amerikasta Mount Holyoke Collegesta Suomeen juuri palannut suotutkija Tuula Larmola toteaa.

”Biologisen typensidonnan yhteys metaanihiilen kiertoon muodostaa tärkeän mekanis-min. Sammalkerros toimii suodattimena metaanin pääs-töille ilmakehään. Sammal ja sen bakteerisymbiontit saavat metaania hapettavien bakteeri-en ansiosta lisähiilidioksidia ja siten kilpailuetua kasvuunsa”.

Kotipitäjä -lehden lukijamatka Kolmårdeniin ja Abba-museoon

28.–31.5.2014Katso www.maaseutulehdet.fi


Meijerit ovat pitkälti auto-matisoituja tuotantolaitok-sia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja proses-siautomatiikkaa. Meijereissä valmistetaan maidosta mo-nenlaisia päivittäiseen ruo-kapöytään kuuluvia elintar-vikkeita kuten juustoja, voita ja jogurttia. Työllisyystilanne alalla on ollut perinteisesti hyvä..

Ammatillinen perustutkinto – meijeristiHämeen ammatti-instituutti on Suomessa ainoa oppilaitos, jossa voi suorittaa meijerialan ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksessa perehdytään esimerkiksi eri maitotuottei-den valmistusprosesseihin ja niiden hallintaan, maitotuot-teiden laadunvalvontaan, hy-gieniaan sekä alan logistiikan erityispiirteisiin.

Meijerialan perustutkin-nossa käytännön tekemi-sellä on merkittävä osuus. Koulutuksesta noin vuosi on työssäoppimista meijerialan

yrityksissä. Osa opinnoista suoritetaan näiden jaksojen aikana. Jaksoilta opiskeli-joille maksetaan työehtoso-pimuksen mukaista palkkaa.

Perustutkinnon opiskeli-joilla on mahdollisuus asua koulun alueella sijaitsevis-sa asuntolarakennuksissa. Asuntola-asuminen on mak-sutonta.

Meijeristit työskentelevät tavanomaisesti meijeriyritys-ten tuotteiden valmistajina, tuotteiden laadunvarmista-jina ja joskus myös tuote-pakkaajina. He tekevät usein kolmivuorotyötä.

Hämeen ammatti-instituutti järjestää oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on aikaisempi tutkinto. Eril-lishaun hakuaika on sama kuin valtakunnallisen yh-teishaun.

Insinööri AMKHämeen ammattikorkea-koulusta (HAMK)) val-mistuu meijeriteknologiaan opinnoissaan painottuneita insinöörejä (AMK). Haku-

kohteena on prosessi- ja ma-teriaalitekniikka, alakohteena bio- ja elintarviketekniikka

Opiskelussa on tärkeää elintarviketeollisuuden tuo-tannon tuntemisen lisäksi oppia kone- ja laitetekniik-kaa, automaatiotekniikkaa, materiaalitekniikkaa sekä ymmärtää energia-, talous-, ympäristö- ja turvallisuus-näkökohtia. Opintoihin si-sältyviltä harjoittelujaksoilta maksetaan työehtosopimuk-sen mukaista palkkaa.

Bio- ja elintarviketeknii-kan insinöörillä (AMK) on vahva käytännön osaaminen elintarvike- ja ympäristöbio-tekniikan alalla. Työtehtävien laajaan valikoimaan kuuluvat esimiestehtävät, valvonta-, prosessin hoito- ja kunnossa-pitotyöt sekä erilaiset laadun hallintaan liittyvät tehtävät.

Elintarviketieteiden maisteri

Helsingin yliopisto tarjoaa Viikin kampuksella moni-puolista elintarviketieteiden korkeakouluopetusta, jossa

Meijeriala – syötävän hyvä ammatti

Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon!keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet

LakeudenKEITTIÖKALUSTETUKKUTakatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi

Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä!

Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!

- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä- nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat- ei ostorajoituksia- myös jälleenmyyjille

LIUKUOVET

V SI I NO

Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

-70%Holvikaari-ovet

valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet

myöslasiovet

ark. 9-18, la 9-14

Meiltä myös normaalikeittiöt!







LIUKUOVET

V SI I NO


-70%Holvikaari-ovet


myöslasiovet

ark. 9-18, la 9-14







LIUKUOVET

V SI I NO


-70%Holvikaari-ovet


myöslasiovet

ark. 9-18, la 9-14







LIUKUOVET

V SI I NO


-70%Holvikaari-ovet


myöslasiovet

ark. 9-18, la 9-14

elintarviketeknologialla on keskeinen osa. Kaikki elintar-viketeknologian opiskelijat suorittavat aluksi ETK-tut-kinnon. Sitä seuraavan ETM-

tutkinnon voi suorittaa mai-to-, liha- ja viljateknologiassa sekä yleisessä elintarviketek-nologiassa. Maitoteknologi-an opintosuunnasta valmistuu

elintarvikealan asiantuntijoi-ta, joiden erityisosaaminen painottuu maidon ja maito-valmisteiden teknologiaan, kemiaan ja mikrobiologiaan.

Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja prosessiautomatiikkaa. Kuva Ville Salminen.

www.maaseutulehdet.fi


Katso kaikki autot netistä www.porho.�Markku Karjalainen

Automyyjä0400 509592

Tero MourujärviAutomyyjä

040 744 6314

Toivo TauriainenAutomyyjä

0400 587430

Huoparintie 8 93600 Kuusamo. Puh. 020 762 44. Palvelemme: ma - pe 8 - 17, la 10-14etunimi.sukunimi@porho.� (puheluhinta lankap. 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min matkap. 8,21 snt/puhelu+16,9 snt/min)

Pörhö Takuu vaihtoautot (1v. / 20tkm):Ford Focus 1.6 Trend Wagon, 89tkm ...................................-08 13.800Ford S-MAX 2.0TDCi 163, Shift Trend, 7-h, 164tkm,sis. alv.-12 27.500Jeep Patriot 2.0 CDD Limited 4x4, 133tkm .........................-08 18.800Mercedes-Benz C 230T Aut. Avantg. STW, 113tkm .............-07 21.500Nissan Primeira 1.6 XE Traveller, 89tkm..............................-07 12.600 Jeep Patriot 2.0 CDD Limited 4x4, 133tkm .........................-08 18.800Peugoet 207 Sport Leather 1.6, 27tkm...............................-07 12.900Peugeot 308 SW Sport 1.6 HDi Wagon, 137tkm .................-08 12.500Peugeot 308 SW Premium 1.6 VTi, 98tkm..........................-10 14.300Peugeot 3008 Sport HDI, 166tkm.......................................-10 16.900Peugeot 5008 Premium HDI, 84tkm...................................-10 20.900Skoda Octavia 1.6 TDI DSG Combi Experience, 19tkm .........-12 27.900 Toyota Avensis 1.8 Sol Technical 67tkm ..............................-08 18.500Toyota Avensis 2.2 D-CATLinea Wagon, 102tkm, sis.alv......-09 22.900Volkswagen Beetle 1.6 TDI, runsain varustein, 100tkm ......-12 19.900Volkswagen Golf 1.2 TSI Trendline, 69tkm..........................-10 15.900Volkswagen Golf 1.4 TSI Comfortl. Variant, 165tkm............-09 16.800Volkswagen Golf 1.4 TSI DSG-aut Limited Variant, 93tkm ..-08 17.400Volkswagen Golf 1.2 TSI Comfortl. Variant, 71tkm..............-11 19.800Volkswagen Golf 1.6 TDI DSG-aut Comfortline, 5tkm .........-13 28.500Volkswagen Jetta 1.6 TDI DSG-aut Comfortl. 20tkm...........-12 28.500Volkswagen Passat 2.0 FSI Comfortl. Variant 177tkm.........-07 14.200Volkswagen Polo 1.4 Comfortline, 79tkm ..........................-10 13.900Volkswagen Polo 1.2 TSI Comfortline, aut.ilmastointi, 2tkm -13 17.700Volkswagen Polo 1.4 GTI DSG-aut. 180hv, 9tkm.................-13 29.900Volkswagen Sharan 2.0TDI DSG-aut, 7-h, 150tkm, sis. alv.-11 38.400

Muut vaihtoautot:Audi A3 2.0 TDI, 271tkm.....................................................-04 8.500Audi A4 1.8 Turbo , 147tkm ................................................-04 13.900BMW 318 I Compact, 126tkm.............................................-02 7.500BMW 520i Touring, 243tkm................................................-02 7.900HJY-246Citroen Xsara 2.0HDI SX Berline STW, 274tkm .......-04 3.500Mazda 3 1.6 Elegance 4-ov, 188tkm...................................-04 6.800Peugeot 406 2.0 HDI ST Executive aut, 373tkm ..................-03 3.500Peugeot 407 executive 2.0, 79tkm .....................................-06 11.500Renault Clio 1.2 Confort, 107tkm .......................................-05 5.800Renault Kangoo 1.6, 87tkm ...............................................-05 7.500Volvo V40 1.8 Spw, erittäin siisti, 179tkm ..........................-02 5.900Volkswagen Bora 1.4 Firstline, 76tkm ................................-04 10.900Volkswagen Golf 1.9 TD Variant Atlantic, 186tkm...............-06 11.500Volkswagen Jetta 2.0 TDI, 275tkm .....................................-06 9.600Volkswagen Passat 1.6, 326tkm.........................................-97 2.600Volkswagen Caddy Maxi 1.6 TDI DSG, 7-h, 195tkm, sis. alv -12 25.600

Hyöty-/erikoisajoneuvot:Fiat 5610 Liberty as-auto ...................................................-98 14.500Solifer Artic 480 Matkailuvaunu ........................................-10 19.900Fiat Scudo Van 2.0 JTD, 195tkm..........................................-03 4.500Ford Transit Connect L 1.8 TDCi, 99tkm, sis alv....................-07 10.800Peugoet 306 XRDT 1.9 Wagon ( paku 2:lle), 350tkm ..........-97 1.900Peugeot Expert Tepee 2.0 HDI 1+7 hlö, sis. alv...................-09 18.900Volkswagen Transporter 2.0 TDI, 204tkm, 5-ov, sis. alv ......-10 21.500

Pörhön vaihtoautot

Konsultoiva tilitoimisto

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. (08) 336 423, fax 336 493

TILITOIMISTOPALVELUT• Kirjanpito• Tilinpäätökset• Yrityksen perustaminen• Palkanlaskenta• Veroilmoitukset

YKSILÖLLISESTI,AMMATTITAIDOLLA

Jetrocap Oy

• Mikko Kontio, Kempele p. 0107685915• Ari Mustonen, Kajaani p. 0107684778

3780 €

elävä maaseutu 2 2014

Documents