PERJANTAI 14.10.2011

SUOMALAISTA PURUPORUA S. 7

AHVEN NYT SYVÄNTEISSÄ S.17

SOKERILOBBARI HAASTATTELUSSA S.3

www.carawayfinland.fiCaraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin jaVaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

Tässä numerossa

AMMATTIMAISTA PILKONTAA

SIVU 8-9

ajassa

SIVUT 12-13

LISÄÄ VETOVOIMAA

SUOMALAISETAJOKANSAA

SIVU 19

Sokeritaistelu on vasta alussaSokerilobbari Pekka Myllymäki uskoo kiintiöiden säilyvän.

TIINA AHONEN

MTK:n juurikasvaliokunnan pu-heenjohtaja ja Euroopan unionin komission pysyvässä sokerin asi-antuntijaryhmässä Suomen juu-rikkaan viljelijöitä edustava Pek-ka Myllymäki rauhoittelee omi-aan. Vaikka komissio toi Mylly-mäenkin eteen tällä viikolla Brys-selissä esityksiä CAP-uudistuksen sokerilinjauksista, niin varsinais-suomalainen sokerilobbari ei vie-lä lannistu.

– Komission peruslinja näyttää olevan se, että kiintiöt pitäisi pois-taa ja antaa markkinoiden hoitaa asiat, tulkitsee Myllymäki komis-

sion esitystä.Hän ihmettelee, miten komis-

sio näyttää luottavan sokeas-ti vieläkin markkinoihin, vaikka finanssikriisissä markkinoiden toiminta ei ole onnistunut. Myl-lymäki korostaa, että esimerkik-si Saksi ja Ranska ovat edelleen kiintiöiden kannalla ja Suomen linjoilla. Maa- ja elintarviketalou-den tutkimuskeskus (MTT) uuti-soi aiemmin syksyllä, että jos so-kerikiintiöt poistetaan EU:ssa, on Suomen sokerijuurikkaan viljely silloin vaarassa.

Myllymäki peräänkuuluttaa nyt politiikoilta vastuuta, kun komis-sion esitys tulee heidän eteensä.

– Minulla on vahva viesti tuot-tajille: älkää peljästykö komissi-on esitystä siitä, että kiintiöt pi-täisi poistaa.

Myllymäki korostaa, että niin EU:n jäsenmaat kuin Euroopan parlamenttikin ovat kiintiöiden säilyttämisen kannalla. Hän myös muistuttaa, että uskoa alan tule-vaisuuteen tuo sekin, että sokerin hinnan odotetaan pysyvän maail-manmarkkinoilla korkeana.

– Uskon, että kiintiöt säilyvät jatkossakin.

Myllymäki muistuttaa, että so-keri on mittaluokkaansa suurem-pi asia Suomessa.

– Siihen ei pidä nyt mennä, et-

tä annetaan markkinoiden hoitaa asia. Toivottavasti poliitikot ovat tässä mukana.

Myllymäen mielestä nyt on pi-dettävä kiinni alan tuotantoedel-lytyksistä. Moni muistaa, miten esimerkiksi vuoden 2006 sokeri-reformi leikkasi kiintiöitä ja alen-si juurikkaan hintaa neljässä vuo-dessa yli 40 prosenttia, mutta elin-tarviketeollisuuden käyttämän sokerin hinta on tasaisesti jatka-nut nousuaan epävarman maail-manmarkkinahinnan vuoksi.

– Ruokaturvan näkökulmas-ta kotimainen sokerin tarjonta on huipputärkeä asia, muistuttaa Myllymäki.

Sokerikiintiöiden puolesta alkaa taistelu komission esitystä vastaan. Mynämäellä asuva sokerilobbari Pekka Myllymäki uskoo kiintiöiden säilyvän ja suomalaisen sokerijuurikkaan viljelyn jatkuvan.

RUUANTUOTANTOA ON LISÄTTÄVÄ

SIVU 4

TÄSSÄ KUUSSA maailman väkiluku ylit-

tää seitsemän miljardin ihmisen rajan. Väes-

tön kasvu on ollut nopeaa, väkiluku on kaksin-

kertaistunut vain noin 40 vuodessa. Eikä väki-

luvun kasvu pysähdy tähän. On arvioitu, että

kasvu jatkuu lähivuosikymmenien ajan saavut-

taen yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050.

Tämän jälkeen väestönkasvun arvioidaan ta-

saantuvan.

IHMISKUNNAN SUUREKSI tavoitteeksi on

asetettu nälänhädän voittaminen. Oikeus riit-

tävään ja ravitsevaan ruokaan onkin eräs kaik-

kein keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Ponnis-

teluista huolimatta nälkäänäkevien määrää ei

ole kyetty alentamaan tavoitteita vastaavas-

ti. Noin miljardi ihmistä kärsii aliravitsemukses-

ta edelleen. Toisaalta edistystäkin saavutettu.

Vaikka maapallon väestö on kasvanut, aliravit-

tujen määrä ei ole kasvanut.

LISÄÄNTYNYT RUUANTUOTANTO on saa-

tu aikaan suurelta osin kasvinjalostuksen kei-

noin eli uusien lajikkeiden myötä ja sovelta-

malla parempia viljelymenetelmiä mm. käyttä-

mällä kasvavassa määrin lannoitteita ja kasvin-

suojeluaineita. Ruuan tarpeen kasvaessa jat-

kuvasti, FAO:n mukaan vuonna 2035 tuotan-

non pitäisi olla 50 prosenttia suurempi kuin tä-

nään, joudumme vakavan kysymyksen eteen:

miten maataloustuotantoa tulisi kehittää täs-

tä eteenpäin, ettei nälkä lisääntyisi, vaan päin-

vastoin vähenisi.

MAAPALLON PELTOALAA ei voida merkittä-

västi kasvattaa. Sademetsien raivaaminen pel-

loksi lisäisi hiilidioksidipäästöjä ja siitä seuraa-

van ilmastonmuutoksen myötä päinvastoin

menettäisimme maataloustuotannon mahdol-

lisuuksia lisääntyvän kuivuuden ja säiden ääri-

ilmiöiden myötä. Voisiko ruokaa tuottaa muu-

alla kuin pelloilla? Merien levätuotantomah-

dollisuuksia on tutkittu vuosikymmeniä, mut-

ta toistaiseksi merkittäviä tuloksia ei ole saa-

tu aikaan.

ON SIIS tultava toimeen suurin piirtein nykyi-

sellä peltomäärällä. Pellosta onkin tullut niuk-

ka resurssi ja sen johdosta kiinnostus pellon

omistamista kohtaan on kasvanut. Kiina hank-

kii maata Afrikasta, kansainväliset suuryrityk-

set ovat ostaneet kymmeniä, ehkä jo satoja

miljoonia hehtaareja peltoa eri puolilta maa-

palloa.

RUUAN TUOTANTOA on kyettävä lisäämään

kasvattamalla tuotantoa olemassa olevilla pel-

loilla. Tärkeää on tietenkin myös kyetä vähen-

tämään ruuan nykyään erittäin suurta hävik-

kiä varastoinnissa, kuljetuksessa ja kaupan

portaassa. Lannoituksen ja kemiallisen kasvin-

suojelun lisääminen ei tuota enää samanlais-

ta sadonlisää kuin 1950- ja 1960-luvuilla, ns.

rajahyöty näiden tuotantopanosten lisäämi-

sen osalta on alentunut selvästi. Lisäksi typpi-

lannoitteiden hinta on kiinteässä yhteydessä

energian hinnan kanssa ja siten kovassa nou-

sussa. Maapallon fosforivarat ovat käymässä

niukoiksi. Ravinteiden kierrätystä tuleekin voi-

makkaasti tehostaa. Suomessa kotieläinten

lannan ravinteet käytetään jo suhteellisen hy-

vin hyväksi kasvituotannossa, mutta ihmisen

kautta kulkevien ravinteiden tie päättyy pien-

tareille ja läjitysalueille, osin vesistöihin. Puh-

distamolietteen raskasmetallijäämistä on pääs-

ty aika hyvin eroon, mutta voimmeko olla var-

moja, että ihmisen käyttämien lääkkeiden jää-

mät eivät muodosta vaaraa, jos liete palaute-

taan ravintoketjuun. Ja mikä olisi oikea tapa

palauttaa haja-asutusalueiden jätevesien sisäl-

tämät ravinteet takaisin kiertoon. Biokaasulai-

tosten käyttökelpoisuutta lannan ja lietteiden

energian ja ravinteiden hyödyntämisessä tu-

lisikin edelleen kehittää.

TYPENSITOJAKASVIEN HYÖDYNTÄMISEEN kasvisvalkuaisen tuotannossa ja typpilannoi-

tustarpeen vähentäjänä ja tähän liittyvää vuo-

roviljelyä pitää kehittää ei vain luomutuotan-

nossa, vaan yhä enemmän myös tavanomai-

sessa viljelyssä. Myös riippuvuutta yhä kalliim-

miksi tulevista torjunta-aineista tulee vähentää

kasvinjalostuksen ja entistä parempien viljely-

menetelmien avulla.

RATKAISEVAN TÄRKEÄ rooli taistelussa näl-

kää vastaan on edelleen kasvinjalostuksella.

Tarvitsemme entistä tehokkaampia typensi-

tojia, tarvitsemme kuivuutta ja muita ääriolo-

suhteita, sekä kasvitauteja ja tuholaisia kes-

täviä lajikkeita. Suomessa tarvitsemme ilmas-

ton lämmetessä uusia lajikkeita, jotka menes-

tyvät entistä lämpimämmissä, mutta edelleen

pitkän päivän olosuhteissa. Tarvitsemme kas-

veja, joiden sato vastaa nykyistä paremmin ra-

vitsemuksellisiin haasteisiin. Olisi lyhytnäköis-

tä sulkea geenisiirtoteknologia pois kasvinja-

lostuksen keinovalikoimasta nyt, kun haasteet

ovat entistäkin suuremmat. On valitettavaa, et-

tä samaan aikaan kun Yhdysvalloissa, Brasilias-

sa, Kiinassa ja Intiassa tutkitaan ja kehitetään ja

otetaan käyttöön GMO-lajikkeita, Euroopassa

kehitys laahaa paikallaan.

LOPUKSI EHKÄ tärkein näkökohta: Maailman

ruokaongelmaa ei voida ratkaista vapaakaup-

paa lisäämällä, päinvastoin. Tuottamalla ruo-

ka mahdollisimman lähellä kuluttajaa ja kehit-

tämällä perheviljelmäpohjaista maataloutta

mahdollistetaan ravinteiden kierrätys, vähen-

netään hävikkiä ja ehkäistään keinottelua vält-

tämättömyyshyödykkeillä. Jokaisella maalla

onkin oikeus ja velvollisuus pyrkiä itse tuotta-

maan oman väestön tar-

vitsemat elintarvikkeet

niin pitkälle kuin mah-

dollista.

Pääkirjoitus

KOLUMNI Juha Korkeaoja

Seitsemän miljardia suuta ruokittavana

Kokemäkikirjoittaja toimi maa- ja metsätalousministerinä 2003–2007

Hallituksen niukkuuden jakamisen tal-koisiin saa osallistua koko kansa, mutta ennakkoaavistuksen mukaisesti maan-viljelijät ja metsänomistajat saavat osal-listua muita enemmän. Asia selvisi, kun

hallitus toi tällä viikolla budjettiesityksensä edus-kuntaan.

MTK ehti jo nimetä budjettiesityksen maa- ja metsätaloudelle “surkeaksi”. Budjettiesitys kurit-taa maa- ja metsätaloustuottajia niin leikkausten kuin veronkiristystenkin kautta. Kuritus tulee huonoon aikaan. Samaan aikaan kun maatalous painii kannattavuuden kanssa, niin hallitus olisi

viemässä maa- ja metsätalousministeriön pääluo-kasta noin 90 miljoonaa euroa. Leikkaukset soti-vat myös uusiutuvan metsäenergian lisäämista-voitteita vastaan. Leikkausten lisäksi viljelijäkoti-taloudet ovat joutumassa useampien veronkiris-tysten ja maksukorotusten kohteeksi kuin muut väestöryhmät.

Esitettyjen leikkausten lista on pitkä. Kansalli-seen tukeen ja ympäristötukeen kohdentuu noin 27 miljoonan euron leikkaus, maatalouden ener-giaverojen palautusta alennetaan 20 miljoonalla eurolla, myös maatalouden neuvonnasta haetaan säästöjä.

Toivottavasti budjettiesityksen eduskuntakäsitel-lyssä maa- ja metsätalousministeriön pääluok-kaan kohdistuvat leikkaukset vielä kohtuullis-tuvat. Säästöissäkin pitäisi olla oikeudenmukai-nen.

Budjettiesitys nostaa maatalouden tikunnokkaan

lyhyesti

ajankohtaista

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

Vuoden 2012 alusta lähtien myös varustelemattomissa häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien myynti tulee olemaan laitonta. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan on vaa-rana, että laittomasti tuotettuja kananmunia tai niistä val-mistettuja tuotteita leviää kiellosta huolimatta myyntiin.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton ja Eläinsuojelu-liiton Animalian mukaan EU-maista kerätyt tuoreet tie-dot kertovat, että esimerkiksi Italia ja Espanja eivät ole kertoneet luotettavia lukuja siitä, kuinka moni tuottaja on siirtymässä lainmukaiseen kananmunantuotantoon. Ranskassa taas yli kuutta miljoonaa ja Puolassa yli neljää miljoonaa kanaa tullaan pitämään lainvastaisissa häkeis-sä vuodenvaihteen jälkeen.

Suomessa uudistustyö on aikataulussa, ja direktiivin vaatimukset tulevat täyttymään vuoden loppuun men-nessä.

– Olemme vedonneet suomalaisiin kaupan keskusliik-keisiin, jotta ne pitäisivät huolta siitä, että laittomasti tuo-tettuja kananmunia tai munatuotteita ei päätyisi Suomen markkinoille, muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Häkkikanalakiellon teho epäilyttääAlfalinoleenihapon on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa ja autta-van lasten normaalia ai-vojen kehittymistä. Eu-roopan elintarviketurvalli-suusviranomaisen EFSA:n mukaan riittävä määrä al-falinoleenihappoa on kaksi grammaa päivässä. Sen saa esimerkiksi teelusikallises-ta pellavansiemenöljyä tai ruokalusikallisesta pellava-rouhetta.

Pellavansiemenöljy sisäl-tää kahta ihmiselle välttä-mätöntä rasvahappoa: al-falinoleenihappoa (omega-3) ja linolihappoa (omega-6). Molempia on saatava ra-vinnosta päivittäin ja niitä on pääasiassa kasvikunnan tuotteissa. Veren koleste-rolitasoa alentavasta alfa-linoleenihaposta (ALA) voi olla länsimaisessa ruokava-liossa niukkuutta.

– EFSA on todennut ALA:n kolesterolin alenta-mista ja lasten aivojen ke-hittymistä koskevien ter-veysväitteiden tieteelli-sen näytön riittäväksi. Tä-mä tarkoittaa, että terveys-vaikutteisuuden saa kirja-

ta riittävästi ALA:a sisältä-vien elintarvikkeiden pak-kauksiin, kunhan EU:n ko-missio antaa luvan mark-kinointikäyttöön. Kulut-taja voi luottaa siihen, että terveysväitteen takana to-della ovat riittävät tieteel-liset tutkimukset, kertoo EFSAn terveysväitetyöryh-män jäsen, professori Mari-na Heinonen.

Merkintä pakkauksiinEU-komission päätöstä odotetaan viimeistään ke-vään 2012 aikana. Tämän jälkeen riittävästi ALA:a sisältävien elintarvikkei-den pakkauksissa ja mai-nonnassa voivat näkyä to-teamukset veren koleste-

rolitason alentamisesta tai lasten normaalista aivojen kehityksestä.

– Kuluttajan on helpompi tehdä terveydelleen edulli-sia valintoja, kun riittäväs-ti ALA:a sisältäviin tuottei-siin saa kirjata terveysvai-kutukset konkreettisesti, kertoo Öljypellavayhdis-tyksen puheenjohtaja Juho Maula.

Rasvan laatu avain Professori Heinonen suo-sittelee kiinnittämään huo-miota ravinnon rasvan laa-tuun. Hän sanoo tyydymät-tömiä rasvahappoja sisältä-vää margariinia ja kasviöl-jyä terveyden kannalta pa-remmaksi valinnaksi kuin eläinrasvaa.

– Julkisuudessa keskus-telua hämmentävät monet pelkkiin omiin kokemuk-siin perustuvat mielipiteet, joita usein tarjoilevat muut kuin asiantuntijat. Myös yksittäisten tutkimustu-losten merkitystä herkäs-ti suurennellaan. Kulutta-jan kannattaa pitää nyt pää kylmänä ja muistaa, että vi-

ralliset ravitsemussuosituk-set pohjautuvat aina tieteel-liseen tietoon, joka on saa-tu monista eri tutkimuksis-ta ja josta suuri joukko alan kansainvälisistä asiantunti-joista on yhtä mieltä, Hei-nonen rauhoittelee ruo-kakohujen hämmentämää kansaa.

Pellava ja alfalinoleenihappo

Vuoden 2010 viljasato jäi kolmeen miljardiin kiloon ja oli noin kolmasosan pienempi kuin vuonna 2009. Veh-nän ja kauran tuotanto oli kotimaista kulutusta suurem-pi, mutta ohran tuotanto laski alle kotimaisen kulutuk-sen. Tiedot ilmenevät Tiken ennakkotiedoista satovuo-delta 2010–2011.

Lähes 65 prosenttia viljasta käytettiin kotieläinten ruo-kintaan. Kotimainen elintarviketeollisuus käytti noin 15 prosenttia kokonaiskulutuksesta. 11 prosenttia viljasta meni etanolin ja maltaan tuotantoon, loput pääosin sie-menviljana kylvöihin.

Eläimet söivät yli puolet viljasta

Julkisuudessa keskustelua hämmentävät monet pelkkiin omiin kokemuksiin perustuvat mielipiteet.

Hyvinvointia pellavas-ta -hankkeessa käytetään maa- ja metsätalousmi-nisteriön menekinedistä-misrahaa. Hankkeen tär-kein tavoite on lisätä ja monipuolistaa pellavan-siemenistä tehtyjen elin-tarvikkeiden tunnettuut-ta ja käyttöä elintarvik-keena tai ravintolisänä.

Öljypellavayhdistys on Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimialayhdistys, jo-ka toimii alan yhteistyö-foorumina ja luo jäsen-yrityksilleen lisäarvoa pa-rantamalla niiden toimin-taedellytyksiä. Yhdistyk-sen jäseninä ovat: Elixi Oil Oy, Oy Linseed Protein Finland Ltd, Neomed Oy, Tuusulan Osuuspurista-mo ja Sini-Pellava Oy.

lyhyesti

maaseutu

Seuraava MaaseutuLusto ilmestyy 11.11.

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen · puh. 0500 223 346, (02) 566 782seppo.kirra@broilertekniikka.fi · www.broilertekniikka.fi

Kananmunapesurittarpeen mukaan

Alanammatti-

laisille

Perinteiset “ämpärikoneet”Korit 100 tai 200 munalle

Uusi kotimainen, paineilma-toiminen munapesuri

Ruostumatonta terästäTehokas, mutta hellävarainen

Hollantilainen Morsnik munanpesuautomaatti

Ruostumatonta terästäPesee 252 munaa 8 min. automaatti- ohjelmalla hohtavan puhtaaksiKäytössä myös isoissa yksiköissä

Brittiläiset MST pöytä- ja linjakoneet

Suuriinkin yksiköihin sopivia malleja

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

KAHDEN VIIME viikon metsäteollisuusuutisissa on jutun juo-

nena kovin huonon turvetuotantokesän aikaansaama vajaus

turvetta korvaavista biopolttoaineista. Lokakuun ensimmäi-

sellä viikolla tiedotettiin Vapon pellettiteollisuuden puolittami-

sesta. Tällöin pelletin vientiasiakkaista on ollut pakko luopua,

jotta pitkän ajan turpeen toimitussopimukset kyetään täyttä-

mään ylivuotisella turpeella, niukalla viime kesän turpeella ja

sahanpurulla, hakkeella ja muilla kokoon ensi talvena haalitta-

villa puuaineksilla. Ruokohelpistä ei ole avuksi varsinkaan pi-

demmillä kuljetusmatkoilla.

SYYSKUUN VIIMEISELLÄ viikolla Kiteen kunta Karjalan kes-

kiosassa sai syliinsä karmean tilanteen: maan suurin, aikoi-

naan Antti Aarnio-Vihurin lastulevyrakentamisen kultakau-

della 70-luvun alussa perustama Puhos Board -tehdas päätyi

konkurssiin. Kipsilevyt rynnivät esiin ja söivät puulevyjen koti-

maan menekin pieneksi jo 90-luvulla ja nyt sahanpurun puut-

teen vuoksi kilpailukyky päävientimarkkinoilla on vielä entistä-

kin heikompi.

LASTULEVYTEOLLISUUS ON ollut ainoastaan Itä-Euroo-

passa kilpailukykyinen kasvuala viime vuosina. Tuotteen hal-

puus ja alttius kosteusvaurioille aiheuttaa sen, että se on luon-

teeltaan lyhyiden kuljetusmatkojen kotimarkkinatuote. Ki-

teen kunta käynnisti oman toimintansa supistamisen heti pää-

työnantajan kaatumisen jälkeen, sillä jatkoa ei ole näköpiiris-

sä. Kaikki avut oli käytetty ja yritys oli jo ennestään saneeraus-

tapaus.

PITKIN VIIME kevättä lehtemme alueella pyöriteltiin hankin-

tapuulaaneilla käsiin ilman noutajaa jääviä vaneritukkeja. Ehkä

maailman pohjoisin vaneriyhtiö Vammalan Vaneri ja sen yhtey-

dessä Visuvesi-konserni päätyivät konkurssiin. Edellä oli käyty

vuosien 2008–2009 metsäteollisuuskriisin yhteydessä eloon-

jäämistaistelua, jossa Sastamalan kaupungin keskustaajamas-

sa Vammaskosken rannalla oli uudistettu pääkone eli sorvi

kaupungin yritysrahoitustuella. Visuvesi-ryhmä on ollut mer-

kittävä autoteollisuuden vanerikomponenttien toimittaja sekä

kuorma-autojen lavarakenteissa että henkilöautojen verhouk-

sien lujissa bio-osissa.

SATAMAKUPPILAN KUULUMISIA Kaskisista: pääosa sellu-

tehtaan koneista laivattiin Intiaan ja niistä kootaan uusi sellu-

tehdas osaksi uusien kulutusosien avulla. Purukeitintä ei kui-

tenkaan laivan partaan yli nostettu. Kukaan ei juuri nyt halua

keittää hieman keskilaadusta poikkeavaa purusellua.

MITÄ TÄSTÄ opimme? Viime syksynä, vuosi sitten Biowatti il-

moitti pellettiteollisuutensa lopettamisesta. Vapolla riitti pu-

rua vain vuotta kauemmin. Metsästä hankittujen biopolttoai-

neiden tuotannon kehitys ei ole riittävää korvaamaan turvet-

ta. Siksi metsäteollisuuden sivutuotteet ovat ylikysyttyjä.Mik-

si? Yksi ja ilmeinen syy on maamme viime hallituksen periksi

antaminen etelärannikon kuntien energiayhtiöiden painostuk-

seen, jotta kaasun veroa ei nostettaisi suunni-

tellulla tavalla. Silloinen oppositiokin oli ko-

vasti tohkeissaan.

LOPPUTULOS: VEROTULOJEN sijasta val-

tio ottaa enemmän uutta velkaa, biopolt-

toaineiden tuotantoketjun työpaikat vä-

henevät Suomessa, yritykset köyhty-

vät, Ruotsi korvaa Suomen tuontipel-

lettiä öljyllä ja yrittää koota Tukhol-

maan puupolttoaineita pitkistä ko-

timaan kuljetusmatkoista ja Balti-

an tuonnista. Tätäkö halusitte,

Katainen, Urpilainen ja Pek-

karinen?

metsä ja puuenergia

KOLUMNI

Porua purusta

metsänhoitaja

Puun tuonti supistui heinäkuussaTuoreen Metsäntutkimus-laitoksen katsauksen mu-kaan heinäkuussa Suomeen tuotiin 0,9 miljoonaa kuo-rellista kiintokuutiomet-riä puuta. Puun tuonti vä-heni 26 prosenttia edellis-kuukaudesta, mutta oli vie-lä suurempaa kuin kuukau-situonti vuoden ensimmäi-sellä neljänneksellä. Heinä-kuussa tuotiin puutavara-lajeista eniten koivukuitu-puuta ja haketta, 0,3 mil-joonaa kuutiometriä kum-paakin.

Metsäteollisuusutuottei-ta vietiin heinäkuussa Suo-mesta 0,9 miljardin euron

lastut

Pirkanmaan metsäohjelmavalmisteillaPirkanmaalle laaditaan metsäohjelma vuosil-le 2012–2015. Metsäohjel-ma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vai-kutusten strateginen ohjel-ma. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä se-kä antaa suuntaviivat alu-een metsien hoidolle, käy-tölle ja suojelulle, puun käy-tölle ja jatkojalostukselle se-kä monikäytölle.

Pirkanmaan metsäohjel-ma valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Oh-jelman laadintaa, seuran-taa ja toimeenpanoa tukee 26-jäseninen metsäneuvos-to. Käytännön työstä vastaa Pirkanmaan metsäkeskus. Lisäksi ohjelman työstä-misessä on apuna kuudesta pirkanmaalaisesta metsä- ja luontoalan toimijasta koos-tuva ohjelmatyöryhmä.

Metsäalan tärkeimmät toimenpiteet neljäksi vuo-

deksi eteenpäin Pirkan-maan metsäohjelmaan koo-taan metsäalan kehittämis-tarpeet, -tavoitteet ja toi-menpiteet seuraavalle nel-jälle vuodelle. Ne liittyvät muun muassa metsätalou-den kannattavuuteen, mo-nikäyttöön ja virkistykseen, monimuotoisuuteen, yri-tystoimintaan ja työllisyy-teen sekä osaamiseen.

arvosta. Myös viime vuo-den heinäkuusta jäätiin jäl-keen 12 prosenttia.

Sami Kapanen valitsi hirrenMassiivipuu kelpaa vie-lä suomalaisille rakentajil-le. Honkarakenne toteutti hiljan Suomen suurimpiin kuuluvan hirsirunkoisen yksityistalon, kun jääkiek-kokuuluisuus Sami Kapa-nen tilasi liki 600-neliöisen hirsitalon. Sami Kapasen liki 600-neliöinen hirsitalo valmistui Kuopioon Kalla-veden rantaan.

Kapasen kolmikerrok-sinen hirsitalo sai vaikut-teet isännän NHL-kaudelta Amerikasta. Kapanen halu-si panostaa myös parhaa-seen A-energialuokkaan si-joittuvan hirsitalonsa ener-giatehokkuuteen. Asumi-sen hiilijalanjälki säilyy maltillisena Honkaraken-teen suurimman Honka Major -hirren ja energiate-hokkuutta lisäävien tiivis-tysratkaisujen ansiosta.

Lämmitysmuodoksi va-littiin uusiutuvaan energi-

aan perustuva maalämpö. Lämpöpumppua hyödyn-netään myös kesäajan vii-lennykseen. Talon lasken-nallinen energiantehok-kuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi) on 143.

Tiedonjulkistamis-palkinto metsäkirjastaMetsänhoitaja, metsäekolo-gian lehtori Petri Keto-To-koi ja metsänhoitaja, met-säekologian dosentti Ti-mo Kuuluvainen ovat saa-neet vuoden 2011 tiedon-julkistamisen valtionpal-kinnon teoksesta Suoma-lainen aarniometsä (Maa-henki 2010).

– Suomalainen aarnio-metsä on harvinaisen mo-nipuolinen ja laadukas tie-to- ja valokuvateos luon-nonmetsien elämästä, nii-den historiasta ja merki-tyksistä ihmisille. Teokses-sa yhdistyy monia näkökul-mia, joita ei yleensä samo-jen kansien sisällä tavata, arvioidaan palkintoperus-teluissa.

metsä ja puuenergia

Euralaista pihapiiriä hallit-sevat isot hallirakennukset, Ilomantsista hankittu kuo-rimakone ja pressujen peit-tämät pöllipinot.

– On tämä kasa pienenty-nyt viimeisten viikkojen ai-kana, Jari Laine pohtii kla-pinkuivaukseen ja varas-tointiin rakennetun hallin pilkenäkymää.

Se tietää sitä, että talvi on tulossa.

Ei rasitaKymmenen vuotta sitten

alkaneesta klapinteosta ke-hittyi lopulta aika suuri osa Kaunismäen tilan toimin-taa. Tänään tilalla pohdi-taan, että kaikkineen työ-panokset laskettuna klapi-ketju työllistää yhden hen-kilön täysiaikaisesti. Mut-ta eihän se aivan niin yk-sinkertaisesti mene. Niin isäntä kuin emäntä MinnaLainekin tekevät puuhom-mia ajan ja tarpeen mu-kaan – mitä maanviljelyk-seltä, maatalouskoneura-koinnilta ja perheeltä aikaa jää. Viime aikoina varsinai-

nen halkomatyö on jäänyt Minnan harteille.

– Mutta ei se rasita lain-kaan, enemmänkin seiso-minen koneen äärellä on yksitoikkoista, hän tiivis-tää työnsä.

Kaunismäen tilalla klapi-linja on koneellistettu käy-tännössä alusta loppuu. Pi-hamaalle joko isäntä tilan omista metsistä tai kulje-tusyrittäjät metsänhoitoyh-distyksen välittäminä tuo-vat puuta, joka kuoritaan koneella ja ladotaan pinoi-hin kuivamaan. Kun lopul-

ta ajan päästä pölli lähtee pilkkomalinjalle, se menee kuljettimelle ja sitä tietä kiinteästi halliin sijoitetun klapikoneen kitaan.

Klapi siirtyy koneelta pyörivään rumpuun, joka poistaa vielä sälää ja kuorta. Kuljetin vie edelleen kulje-tuskuormaan. Sen jälkeen kuorma menee kuivaus-halliin.

Siksi Minna sanookin, ettei hänen tarvitse kuin käyttää koneita.

– Olen joskus myös nos-tellut traktorilla puuta lin-

jalle.Isäntä Jari Laine kertoo,

että aluksi koko puutouhu ajateltiin siten, että se tuo hieman lisätuloa.

– Olihan tämä ala muu-tenkin aika pientä vielä kymmenen vuotta sitten. Mutta ihan hyvin tämä on lähtenyt liikkeelle.

vei mennessäänKlapi

Jari Laine sanoo havainneensa, että asiakkaiden kertaostomäärät ovat kasvaneet aivan viime aikoina.

KAUNISMÄEN TILA150 hehtaaria viljelyä, 100 siitä vuokrallalisänä maatalouskoneurakointiauutena mansikanviljelyäklapibisnes mukaan kymmenen vuotta sittenklapinmyynti pääosin 50 kilometrin säteelle Eurastamyy pelkästään irtoklapia heittokuutioinaperusklapi, 33-senttinen koivu ja havupuuostaa ison osan puusta metsänhoitoyhdistykseltä

INFO

Tätä nykyä Minna Laine hoitaa työt klapikoneella.

Insinööriä ja rautakouraa

Tänään tilalla on runsaan 300 neliöinen käsittely-halli lähes valmiina konei-neen. Jo aiemmin raken-nettu 400-neliöinen toimii säilytys ja kuivatustilana. Siipipotkureilla saadaan il-maa puhallettua hallin läpi – tarvittaessa.

– Ihmeen hyvin koivu kuivuu ulkona pinossakin. Pihaan varastoitunakin tä-nä vuonna päästiin 15 pro-sentin kosteusarvoon. Pres-sutkin laitettiin pinojen päälle vasta heinäkuussa.

Kokemuksen perusteella hän kertoo, että oman ko-neenrakennuksen ja korja-usosaamisen avulla pystyy leikkaamaan paljon pois kuluista. Hän osti Ilomant-

sista saakka vanhan sahan vanhan kuorimakoneen, ja vaikuttaa tyytyväiselle.

– Ja jos klapikone maksaa runsaat 10 000 euroa, kul-jettimiin ja kuorirumpuun saa kulumaan vielä enem-män. Nyt rauta on ostet-tu romuraudan hinnalla ja laitteet ovat itse tehtyjä.

Isäntä rakensi aivan uu-den 350 kW:n ostokattilal-la toimivan lämpökontin, jota voi käyttää niin viljan-kuivaukseen kuin klapien-

kin kuivaamiseen. Samoin itse hallin rakentamisessa oman käden osuus on mer-kittävä.

Hän kertoo, kun hän ta-kavuosina kyseli jotain kla-pinkäsittelyyn liittyvää ko-netta, isot valmistajat ei-vät edes katsoneet sellaisia

metsä ja puuenergia

PLUS

Tänäänpuunkuorella on rajaton menekki.

ISÄNNÄN IHMETYS- miksi yhä suunnitellaan

tulipesällisiäomakotitaloja, mutta

ei ajatella puulle varastointitilaa

Energianeuvoja Jukka Kontulainen tiivistää klapiyrit-täjyyden siten, ettei siihen kannata heittäytyä jättäyty-mällä pois muista töistä.

– Ainakin kannattaa aiheesta kysyä ja laskea tarkas-ti, hän sanoo.

Kontulainen toimii ProAgria Satakunnan palveluk-sessa, mutta on tällä hetkellä Prizztech Oy:n hankkees-sa, joka keskittyy maaseudun uusiutuvaan energiaan. Kontulainen sanoo, että klapiyrittäjyys on lähes poik-keuksetta lisänä muun maatalousyrittäjyyden rinnal-la. Usein myös koneet ja tilat ovat olleet valmiina en-nen aloittamista.

– Kiinnostus tähän on ollut kasvussa.Lounais-Suomessa on vain kaksi kokonaan klapibis-

nekseen keskittynyttä tekijää. Mutta tekevät sitä enem-män tai vähemmän muun työn ohessa.

Kun Porissa hiljan järjestettiin ”klapi-ilta”, siihen osal-listui viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta.

– Siellä tuli uutta tietoa – esimerkiksi lämminvesiva-raajien eristelaatujen eroista. Ja näyttää siltä, että Keski-Euroopassa jo kymmenisen vuotta käytössä olleet kään-teispalokattilat ovat rantautumassa Suomeen, Kontu-lainen kertoo.

Tässä järjestelmässä puhaltimella käännetään palo-suunta tavallaan ylhäältä alas, mistä savukaasujen joh-tamisen myötä saadaan kattilasta irti parempi hyöty-suhde.

– Mutta siinä kattilassa ei enää voi polttaa roskia.

Tarkasti laskettava

Kaunismäen tilan klapien puhdistusrumpu on isännän käsialaa.

MitsubishiElectric -ilmalämpöpumputMyös muut merkit. Myynti ja asennus

Puh. 045 127 8849Varsahaantie 110, 32810 Peipohja

kalle.lindholm@luukku.com

tarpeellisiksi. Laine teki it-se, mutta niin vain valmis-tajat ovat myöhemmin ha-vainneet samat tarpeet. Tä-tä odottelua hän ihmettelee tänäänkin.

Mutta osansa toimivuu-dessa ja tuottavuudessa on myös oivalluksilla.

– Tänään puunkuorel-la on rajaton menekki, eikä se tavara jää ongelmaksi. Kuorta myymällä saa pal-jon kuluja peittoon.

Traktori vain kuljetuksiinIsäntäpari jutteleekin, ettei tänään ole enää akuutte-ja investointitarpeita. Vuo-sitasolla pihan läpi kulkee noin 1 000 kiintokuutiota pöllitavaraa, pääosin koi-vua. Noin kymmenesosa puusta myydään eteenpäin

tuoreina pölleinä, sillä jo-ku haluaa edelleen pilkkoa puunsa määrämittaan.

Se miten klapinteon kan-nattavuus sitten mitataan, Jari Laine korostaa monen tekijän summaa. Ostet-tu raaka-aine ohjaa klapin hintaa, työstä pitäisi saada palkkaa, investoinnit pitäi-si saada jollakin aikavälillä kuoletettua.

Tilalla päädyttiin kiin-teään klapilinjaan ja säh-kökäyttöiseen klapikonee-seen. Työlaitteet ovat aina valmiina töihin.

– Asiakkaiden kertaos-tot ovat kasvaneet. Ennen saattoi olla jopa kuution tai kahden eriä, nyt pienimmät määrät ovat 4–5 kuutiota.

– Uskoisin, että tätä työtä olisi hyvin tarjolla tulevai-suudessa, isäntä puntaroi.

Suomessa on sotien jäl-keen sovellettu niin sanot-tua metsikkötalouteen pe-rustuvaa metsien käsitte-lyä. Siinä metsiä käsitellään metsikköinä, joiden koko Lounais-Suomessa on kes-kimäärin pari hehtaaria.

Metsikköä kasvatetaan aluksi harventamalla ja lo-puksi metsä uudistetaan. Kasvatus aloitetaan sitten alusta perustamalla taimik-ko. Periaate on sama kuin pellolla, mutta satokausi on 80 vuotta, jopa pidem-pikin.

Nopeaa uudistamistaMetsikkömetsätalouden pääperiaatteisiin kuuluu, että harvennuksissa pois-tetaan pienempiä, luonnon kilpailussa alle jääneitä pui-ta. Näin varmistetaan, että päätekorjuuvaiheen sato koostuu tukkipuista, jotka

ovat mahdollisimman laa-dukkaita ja samalla arvok-kaita. Harvennuksissa voi-daan poistaa myös suu-rempia puita kuitenkin si-ten, että puuston määrä säi-lyy riittävän suurena pääte-hakkuuseen asti. Tasainen tulo metsästä varmistetaan sillä, että tilan metsissä on koko ajan eri vaiheissa ole-via metsiköitä.

Tällaisessa metsänhoi-dossa on erityisen tärkeää, että uusi metsä perustetaan korjatun tilalle nopeasti. Puulajin valinnalla ja riittä-vällä taimikon hoidolla var-mistetaan se, että perustet-tu metsä tuottaa aikanaan arvokkaan puusadon seu-raaville sukupolville. Suo-men oloissa ei ole niinkään kyse siitä uudistuuko met-sä, vaan siitä kuinka nope-asti syntyy täystiheä metsä ja kasvaako se arvopuuta.

Kuvatunlainen metsän-

hoito on johtanut sekä puuston määrän että met-sien kasvun merkittävään lisääntymiseen. Samalla metsiä on hakattu paljon kehittyvän metsäteollisuu-den tarpeisiin.

Kuinka vapaasti?Viime aikoina on jälleen keskusteltu siitä, voitaisiin-ko metsiä käsitellä toisin, esimerkiksi jatkuvasti kas-vattamalla. Samalla nou-see esiin se, kuinka vapaas-ti metsänomistaja voi met-siään käsitellä.

Melko yksimielisiä ol-laan siitä, että metsän sa-donkorjuun jälkeen pitää olla velvollisuus perustaa uusi metsä korjatun tilal-le. Keskustelun alla on esi-merkiksi se, pitääkö met-sän uudistaminen rajoit-taa tiettyyn ikään tai järe-yteen. Nykyinen metsäla-

ki ei salli keskenkasvuisen metsän hakkaamista. Kui-tupuun ja tukkipuun hin-nan ero on suuri eli metsän

kasvattaminen tukkipuu-kokoon on taloudellises-ti mielekästä. Pääasiallinen tulo metsästä saadaan myy-mällä tukkipuuta. Tämä to-tuus on toistaiseksi pitänyt pintansa.

Suurin periaatteellinen pohdinta koskee jatkuvaa kasvatusta. Siinä metsästä poistetaan järeimpiä, tukin mitat saavuttaneita puita ja uskotaan, että harventunut puuston asento johtaa uu-

sien taimien syntymiseen alueelle. Menetelmä ei sovi männylle ja koivulle, jotka ovat valopuita eivätkä me-nesty muun puuston al-la. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, miten alas puuston määrä on laskettava, jot-ta kuusikossa syntyy riittä-västi taimia. Mitä pienempi on puuston määrä, sitä pie-nempi on myös sen kasvu. Kokemukset metsänhoi-don menneiltä ajoilta eivät

metsä ja puuenergia

Metsien käsittelyn tulevaisuus puntarissa

Tukkipuuston kasvatus on säilynyt metsänhoidon päätavoitteena.

Nykyinen metsälaki ei salli kesken-kasvuisen metsänhakkaamista.

TAPIO NUMMI

��������� �������� �������������������������������������������������������������������������� ������������������������� ��������������������������������� �������������� ������������������������ ���� ��������������� ���������������� ������ �����������������������

���������� ��������������������������� ������������������� �������� !�"#���������������� �������� !�"#"����������� �������� !""$��%%%��������� �&�

'����������������������������

metsä ja puuenergia

ole rohkaisevia tämän me-netelmän suhteen. Ongel-mana on myös puunkor-juu, koska puiden poimin-ta laajoilta pinta-aloilta jää-vää puustoa vaurioittamat-ta ei nykyisillä menetelmil-lä ole helppoa. Metsäluon-non monimuotoisuuden kannalta molemmilla me-netelmillä on sekä hyviä et-tä huonoja puolia.

Maa- ja metsätalousmi-nisteriö on aloittanut met-sälain uudistamisen val-mistelun. Puu koetaan edel-leen Suomen arvokkaim-maksi uudistuvaksi luon-nonvaraksi. Siitä on pidet-tävä huolta, vaikka puun käyttötarkoitukset saatta-vat vuosikymmenten myö-tä muuttua.

johtajaLounais-Suomen metsäkeskus

Suurin peri-aatteellinen pohdinta koskee jatkuvaa kasvatusta.

Edelleen tienvarsille ilmes-tyy valtavia kanto- ja risu-kasoja. Rekat kuljettavat haketettavaa tavaraa. Ener-giapuun keräys kuuluu jo suomalaiseen metsänkor-juuseen, vaikka asiantun-tijoiden mukaan maatuvan tavaran kerääminen hei-kentää tulevaisuuden met-sänkasvua.

– Kantojen keräys sovel-tuu kohteissa, kun maan-nousemasieni vaivaa. Ke-räys on tosi hyvä tapa pois-taa sientä. Oikeassa koh-teessa kerääminen puolus-taa paikkaansa, metsäpal-velupäällikkö Harri Mäi-häniemi L&T Biowatista huomauttaa.

– Ja minulla on mieliku-va, että kun reheviltä mail-ta hakkuujätteet kerätään, ei keräämisellä kasvun kan-

nalta ole merkittävää vai-kutusta. Karuilla mailla ti-lanne on toinen juttu.

Mäihäniemen edustama yhtiö hoitaa metsiä ja os-taa samalla harvennuksia kertyvää puuta, josta pää-osa ohjautuu energiakäyt-töön. Sen sijaan pellettien valmistuksen yhtiö lopetti jo vuosi sitten.

– Hakkuujäte ja kannot viedään mahdollisimman lähelle voimalaitoksiin, sil-lä kuljetuskustannukset näyttelevät isoa osaa ket-jussa, hän korostaa.

Hänen mukaan energia-puun ostojen määrä on ol-lut kasvussa, kun vanhoja voimaloita uusitaan ja uu-sia rakennetaan.

– Yleisnäkymänä voisin sanoa, että hyvää kuuluu, kaikkea energiapuuta oste-

taan. Jos mietitään tulevai-suutta, harmaata voisi nä-kyä vain, miten valtion tu-kipolitiikka nuoren metsän hoidossa muuttaa.

Mäihäniemi sanoo saa-dun joitakin viestejä, mut-ta päätösvalta tässä on EU:n elimillä. Päätöksen hän katsoo vaikuttavan myös energiapuun liikkeeseen.

Lähes koko Suomen alu-eella operoivan yhtiön met-säpalvelupäällikkö myön-tää, että monelle metsän-omistajalle energiapuun käsite on vielä uutta, ja hyö-dyntämisessä on paljon te-kemistä.

– Kyllä kohteita on.Mutta mitä valtio tekee?

Tällä järjestelmällä koko kenttä hänen mukaansa on osaksi valtion tukien varas-sa.

Kannot ylös valikoidusti

Pöytyä

Pinta-alaltaan laaja ja har-vaan asuttu Pöytyän kun-ta pyöräytti vuoden alussa käyntiin kylien neuvotte-lukunnan toiminnan. Neu-vottelukuntaan osallistuu toiminnassa mukana ole-vista kylistä valitut edustajat sekä kolme kunnan edusta-jaa, jotka tapaavat toisensa kokouksen merkeissä muu-taman kerran vuodessa. Ta-voitteena on lisätä kunnan ja kylien välistä yhteistyö-tä, sekä kehittää kylien kes-kinäistä yhteistyötä.

Neuvottelukunnan tie-dotteen mukaan aikaan-saatua kylien yhteistyö-tä voi pitää esimerkillisenä toimintana Pöytyän kaltai-sessa laajassa kunnassa, jos-sa ei ole yhtä selkeätä kun-takeskusta. Myös julkisen puolen resurssien vähene-minen antaa entistä enem-män aihetta kyliä yhdistä-välle toiminnalle. Kylät ovat vahvuus, jotka elinvoimai-sina houkuttavat asukkai-ta luonnonläheisyydellään, rauhallisuudellaan ja tur-vallisuudellaan.

Yhteishenki löytyi hetiNeuvottelukuntaan Uu-denkartanon kylän edus-tajana osallistuva ja työn-

Kylien neuvottelukunta yhdistää ja aktivoi Pöytyällä

Satu Rintala Keihäskoski-Tourulan kyläyhdistyksestä on mielissään kylien neuvottelukunnan toiminnasta. Taustalla Paimenmäen kylätalo.

Pöytyä

säkin puolesta yliopistolli-sessa kylähankkeessa mu-kana oleva Eija Eloranta on iloinnut neuvottelukun-nan ensiaskeleista.

– Olen positiivisesti yllät-tynyt. Pöytyä on niin laaja kunta, että parhaimmillaan ajomatka kylien välillä kes-tää tunnin. Silti mukava yh-teishenki on löytynyt heti, hän kertoo.

Elorannan mukaan näin alkuvaiheissa tärkein tavoi-te on saada jokaisen kylän asiat kuntoon ja koota ky-listä mahdollisimman kat-tava tietopaketti, jotta nii-tä voidaan alkaa mainosta-maan houkuttelevina käyn-tikohteina ja hyvinä asuin-paikkoina mahdollisille muuttajille. Tietopaketti on hyödyllinen myös kunnal-le, joka saa tätä kautta arvo-kasta tietoa kyliensä voin-nista.

Miten muut toimivat?Keihäskoski-Tourulan ky-läyhdistyksen aktiivi ja neuvottelukunnan jäsen Satu Rintala on niinikään tyytyväinen yhteistyökuvi-oon.

– On mielenkiintois-ta kuulla miten muut ky-lät toimivat ja miten muil-la asiat järjestetään. Mei-dän kylältä voisi ottaa mal-lia esimerkiksi kyläkirjees-tä, joka jaetaan kerran kah-dessa kuukaudessa asuk-kaille, Rintala kertoo.

Keihäskoski valittiin vuo-den 2008 kyläksi Varsinais-Suomessa. Voiton avain oli

Rintalan mukaan yhdis-tyksen omistaman kyläta-lon virkeä toiminta, jonka käyttäjiin kuuluvat myös paikallinen marttayhdis-tys, metsästysseura se-kä maamiesseura. Entisen koulun pihamaalla kyläyh-teisö järjestää kesäisin Pai-menenmäen maalaismark-kinat, joiden kokoluokka yllättää.

– Kävijöitä oli viime ke-sänä noin 4000 ja näytteil-lepanijoita ehkä sata, va-paaehtoisia oli naapurikun-nista asti.

Enemmän meteliä kyliltäRintalan mielestä kylien täytyy pitää itsestään entis-tä enemmän meteliä, jotta niiden tarpeet tulevat kuul-luiksi.

– Kaikilla on samat oi-keudet palveluihin asuin-paikasta riippumatta. Kyli-en yhteistyön avulla saam-me paremmin kunnan päättäjille mielikuvan siitä, että täälläkin asutaan, Rin-tala naurahtaa.

Eija Eloranta taas haluai-si, että muualtakin löytyi-si kykyä vastaavaan kylien ja kuntien väliseen yhteis-työhön.

– Toivoisin että kunnat näkisivät kylät houkutte-levana voimavarana. Se on tietenkin paljon kylis-tä itsestään kiinni, miten paljon omaa markkinoin-tia ja profiilinnostattamis-ta jaksetaan tehdä, Eloran-ta päättää.

Satakuntalaisia maatalous-yrittäjiä kannustetaan pa-rantamaan tulotasoaan ja laajentamaan toimintaan-sa liitännäiselinkeinoilla. Maatalouden parissa työs-kentelevät voivat koulut-tautua ja hankkia amma-tillista osaamista pienpani-motoiminnassa, kotityön tuottamisessa ja erilaisissa metallialan töissä. Koulu-tukset alkavat marraskuus-sa ja ne sisältävät amma-tillisen koulutuksen lisäksi yrittäjyyden koulutusta.

Pienpanimotoiminnan koulutus toteutetaan Poris-

sa. Kurssilla käydään läpi panimotoiminta kokonai-suudessaan ”pellosta pul-loon”. Kurssin kouluttaja-na on porilaisen panimo-ravintola Beerhunter’sin oluenpanija Mika Heikki-nen. Vastaavaa koulutusta ei tiettävästi järjestetä tällä hetkellä Satakunnassa.

Koulutukset järjestää maaseudun kehityshanke MaKe It!, jota rahoittaa EU:n maatalousrahasto. Hank-keen tavoitteena on luoda maatalousyrittäjille mah-dollisuuksia saada lisätu-loja, parantaa lähipalveluja

sekä etsiä ja toteuttaa uusia koulutustarpeita.

Koulutuksen projekti-päällikkönä toimii Joonas Tutti.

Halutessanne voitte tie-dustella kurssien koulutta-jien ja koulutettavien yhte-ystietoja mahdollista haas-tattelua varten projektipääl-likkö Joonas Tutilta: Pien-panimotoiminnan kurssis-sa kouluttajana toimii pani-moravintola Beerhunter’sin

oluenpanija Mika Heikki-nen ja hän on luvannut ker-toa koulutuksesta. Kurssille osallistujan sekä MTK-Sa-takunnan näkökulmaa on luvannut kertoa pienpa-nimokurssille osallistuva MTK-Satakunnan puheen-johtaja Ilkka Mattila.

Lisätietoja: puh. 040 199 4187, joonas.tutti@sata-edu.fi

Oluenpanon opinnot käynnistyvät Porissa marraskuussa

Tike eli Maa- ja metsäta-lousministeriön tietopal-velukeskus on aloittanut syksyn tilastotiedonkeruut maatiloilta ja puutarhayri-tyksiltä. Kaikkiin kyselyi-hin voi nyt vastata verkko-palvelussa.

Maatilat voivat antaa verkkopalvelussa sato-, puutarha- ja maatilatutki-muksen tiedot. Osallistujil-le postitetaan palvelun käyt-täjätunnukset ja salasanat.

Myös puhelimessa

Verkkopalvelu tarjoaa val-miina viljelijän tukihaus-sa antamat kasvikohtai-set kylvöalat, joiden avul-la satotietojen täyttämi-nen on helpompaa. Palve-

lu tekee myös satotiedoille tarkistuksia, jotka auttavat antamaan oikeampia tie-toja. Verkkopalvelu mah-dollistaa puhelinhaastatte-lua joustavamman vastaa-misen itselle sopivaan ai-kaan. Viljelijöiltä, jotka ei-vät anna tietoja verkkopal-velussa, kerätään tiedot pu-helinhaastattelussa.

Tutkimuksessa kerätään peltokasvien satotietoja noin 7000 tilalta. Tämän vuoden satotutkimuksen yhteydessä kerätään myös tiedot maatilan viljan va-rastomääristä sekä tieto-ja syysviljojen kylvöalois-ta ja suorakylvön osuudes-ta syyskylvöalasta. Vuoden 2011 satotutkimuksen yh-teydessä kerätään ensim-

mäistä kertaa satotiedot myös tuhannelta luonnon-mukaista tuotantoa harjoit-tavalta tilalta.

Puutarhatutkimuksen verkkopalvelu avautuu 12. lokakuuta. Puutarhatilas-tojen kohdalla verkkovas-taaminen on ollut mah-dollista aiemminkin, mut-ta tänä vuonna verkkopal-velu uudistuu samankaltai-seksi kun muissa maatalo-ustilastoissa. Kysely lähtee noin 4500 puutarhatilalle ja vastaamisaikaa on marras-kuun loppuun. Kyselyn si-sältö säilyy entisenlaisena.

Maatilatutkimuksen tie-donkeruu alkaa marras-kuun puolenvälin jälkeen. Tutkimuksessa kerätään tietoja sikojen lukumääris-

tä, maidon käyttömääristä maatiloilla sekä kotiteuras-tusmääristä noin 3400 ko-tieläintilalta. Tietoja käyte-tään kotieläinten lukumää-rätilaston sekä maidon- ja lihantuotantotilastojen laa-dinnassa.

Tike, Maa- ja metsäta-lousministeriön tietopalve-lukeskus, on yksi Suomen neljästä tilastoviranomai-sesta. Tiken lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa maa-tila- ja elintarviketalouden tilastoja.

Tiken tiedonkeruista löy-tyy tietoa myös osoitteesta www.maataloustilastot.fi/tiedonkeruut

Tiken tiedonkeruu maatiloilta alkoi

sa Kesäniemi kärjisti kun-taministeri Henna Virkku-sen esittämät työssäkäynti-alueiden mukaiset kunta-liitoskaavailut ”omaan ka-minaan kusemiseksi”, sillä

”kunnan koko ei ratkaise, vaan se miten kunta palve-lut tuottaa”. Koskea on So-meron kera suunniteltu lii-tokseen Salon kanssa. Vaka-varainen kahden ja puolen tuhannen asukkaan Koski Tl uskoo kuitenkin pysty-vänsä tuottamaan tarvitta-vat palvelut parhaiten py-syttelemällä joustavana, it-senäisenä kuntana.

Vaikutus maatalouteen vähäinen

Maaseutu Luston haastatel-tavana kunnanjohtaja Ke-säniemi rauhoittelee maa-talousyrittäjiä, jotka pel-käävät mahdollisen kunta-liitoksen vaikutuksia toi-mintaansa.

– Maatalouden tilan-ne on täällä samanlainen kuin muuallakin Suomes-sa, haastava. Kiinteät kus-tannukset ovat nousussa ja tilojen määrä vähenee jäl-jelle jäävien koon kasvaes-sa. Kuntaliitos ei niinkään vaikuttaisi alkutuotantoon, vaan kriittisimmät vaike-udet kohdistuisivat pien-yrittäjiin, jotka alkaisivat häviämään kilpailutuksia isommille, hän kuvailee.

Kesäniemen mukaan Koski Tl avustaa maatalo-utta niin paljon kuin ”pe-limerkit” antavat myöden. Kunnan yrittäjiltä heruu kuitenkin vuolaita kiitok-sia kunnanjohtajan suun-taan, joka on aktiivisuudel-laan luonut yhteishenkeä

Koski Tl

Pienen Kosken Tl kunnan tulevaisuus on herättänyt

keskustelua aina valtakun-nallisissa medioissa asti. Kosken johdon ja asukkai-

den vastustus kuntaliitok-sia kohtaan profiloituu ny-kyiseen kunnanjohtajaan,

Jari Kesäniemeen, jonka linja on selkeä ja tiukka. Ylen televisiohaastattelus-

Kuntaliitos voisi pidentää maanviljelijän asiointimatkoja

Koskelle rakennettu uudenkarhea pankkirakennus on mo-nelle kuntalaiselle hyvinvoinnin symboli. Pankin tiloissa järjestetään myös koulutuksia yrittäjille.

Kriittisimmät vaikeudet kohdistuisivat pienyrittäjiin.

Maanviljelijä Petri Haa-pasalo ei ole halukas aja-maan Saloon asti tarvitse-miensa maatalouspalvelui-den perässä.

Verhoomo Toppatuoli

www.toppatuoli.fi

P. 045 129 9123* kotikäynnit * kuljetuspalvelut * kankaat

Tapalantie 255, 31500 Koski Tl

Kosken ilmapiiriin.– Meillä on aloitettu hyvä

elinkeinopoliittinen suun-nitelma, jota viedään kun-nialla loppuun. Käymme tiivistä vuoropuhelua yrit-täjien kanssa ja tarjoamme heille koulutuksia uuden pankkirakennuksen audi-toriossa, hän selvittää hy-vän palautteen taustoja.

Viljelijältä ”ei” palveluille SalossaMaantalousyrittäjä Petri Haapasalo sai isännän tit-telin kotitilallansa nuore-na, 18-vuotiaana. Nyt viisi vuotta myöhemmin hänel-lä on vankka näkemys maa-talousyrittämisestä Koskel-la.

– Ennenkin olen kehunut, mutta ylistetään nyt vielä, Koskella on ensiluokkai-set yrityspalvelut, hän heh-kuttaa, ja mainitsee erityi-sesti maaseutuasiamies In-to Lehtisaaren, jonka kans-sa yhteistyö maataloushal-linnon asioissa on ollut su-juvaa. Juuri pelko toimivi-en palveluiden siirtymises-tä kauemmas kalvaa Haa-

pasalon mieltä. Ideaan kun-taliitoksesta hän suhtautuu oletetun nuivasti.

– En usko suuruuden ekonomiaan, hän hymyi-lee.

Haapasalo on kokenut AMK-harjoitteluaikoi-naan maataloushallinnon toimintaa Salon yhdeksän kunnan liitoskaupungissa.

– Kaikki maaseutuelin-keinoviranomaiset koot-tiin liitoksessa yhteen. Kos-ken liittyessä Saloon, sinne

siirtyisivät todennäköisesti maaseutupalvelut, raken-nusvalvonta sun muut tar-peelliset tahot. Koski pys-tyy tuottamaan palvelut ihan omin voimin, hän ar-velee.

Palveluiden karkaaminen 35 kilometrin päähän Sa-loon ei ole Haapasalon ai-noa huoli. Uhkana on myös byrokratian määrän nousu sekä palveluiden henkilö-kohtaisuuden katoaminen.

– Uudessa kunnassa oli-

si yli 2000 maatalousyrittä-jää, kun nyt Koskella niitä on alle 200. Sekamelska oli-si suuri sellaisessa ympäris-tössä.

Koski Tl

Petri Haapasalo ja lihakarjan rippeet. Kosken itsenäisyyttä puolustava Haapasalo on luo-pumassa karjastaan ja keskittyy maanviljelyyn.

En usko suuruuden ekonomiaan.

Parkano

Kuntaliitoskeskustelu käy Parkanossa kuumana. Neu-vottelut uudesta kunnasta Kankaanpään ja Jämijär-ven kanssa ovat jo pitkäl-lä, vaikka asukkaiden jou-kosta kuuluu kova metak-ka hanketta vastaan. Tilan-teen selvittämiseksi kau-pungin johto järjestää mie-lipidekyselyn.

AsialiitosParkanolainen Kauko Kal-lioniemi on entinen kau-punginvaltuuston jäsen, nykyinen maanviljelijä ja aktiivinen julkinen keskus-telija. Hänen ajatuksiinsa törmää paikallispolitiikan keskusteluareenoilla leh-dissä, blogeissa ja interne-tin palstoilla. Ja aina omal-la nimellä. Politiikan monet kierteet todistaneella Kal-lioniemellä on vahva mie-lipide myös Parkanon kun-taliitoksesta.

– Asiasyiden takia kan-nattaa tehdä liitos Kan-kaanpään ja Jämijärven kanssa, hän sanoo.

– Alueiden kehityksestä on vain huolehdittava kun-nolla.

Suuruudesta voimaaKallioniemen mieles-tä Parkanolla on suurem-mat mahdollisuudet saa-da valtion hankerahoitus-ta isomman kunnan voi-min, ja näin edistää pai-kallista elinkeinoelämää ja palveluita

– Pienen kunnan delegaa-tiolla ei juuri ole vaikutus-valtaa valtakunnan tasol-la. Tottakai se vaikuttaa jos kunnassa on 20 000 asukas-ta 2000-7000:n sijaan, hän vertaa, ja muistuttaa myös valtion tarjoamasta rahal-lisesta porkkanasta liitos-kunnille.

Elinkeinoelämän alueel-linen vetreytys on Kallio-niemen mielestä olennais-ta, ja siihen tarvitaan juuri valtiollisia hankkeita.

– Parkanon perusteolli-suus tarvitsee teiden ja var-sinkin rautateiden kehitys-tä pysyäkseen elinvoimai-sena. Parkanossa on paljon esimerkiksi haketta voi-maloille, joten Tampereen ruuhkaisen asemapihan

ohittava rata on saatava ai-kaiseksi, hän esittää.

Parkano ollut aktiivinenKuntaliitoksiin liittyy pie-nemmillä osapuolilla si-säänrakennettuna pelko palveluiden menetykses-tä, ja se lieneekin suurin syy parkanolaisten vasta-hankaisuuteen liitokseen isomman ja satakuntalai-sen Kankaanpään kans-sa. Jo kevyt kyselykierros Parkanon keskustassa sen osoittaa. Kauko Kallionie-mi muistuttaa kuitenkin, että Parkano on ollut aktii-vinen jo vuonna 2007 Ikaa-listen ja Pirkanmaan suun-taan, mutta Paras-hank-keen mukainen yhteistyö ei ottanut silloin tuulta al-leen, ja kaupungin johtokin menetti uskonsa yhteistoi-minta-alueisiin.

– Missä olivat nykyisen hankkeen vastustajat sil-loin? Parkano on ollut mo-neen suuntaan aktiivinen, mutta vastahakoisen kun-nan kanssa ei voida lähteä yhdistymään, hän muistut-taa.

Kysely marraskuussaKaupunginjohtaja Jark-ko Malmberg kertoo, että neuvottelut Kankaanpään ja Jämijärven kanssa ovat jo niin pitkällä, että lopul-linen sopimus saadaan tä-

män kuun aikana valmiik-si.

– Seuraavaksi tehdään kuntalaisille mielipidemit-taus marraskuun aikana. Vastaukset saadaan joulu-kuun alkuun ja varsinainen päätöksenteko menee alku-vuoteen. Valtiovaltakin on

luvannut vuoden loppuun mennessä esitellä omia kaa-vailujansa, joten tietoa asi-an suhteen tulee olemaan laajalti, hän sanoo.

Kuntalaisilta kysytään muun muassa tiedottami-sesta, kunnan palveluista ja tottakai kanta kuntaliitok-seen. Malmbergin mukaan mielipidekysely on merkit-tävä ja sen painoarvo mää-räytyy vastausprosentin mukaan. Hän toivookin, että prosentti nousisi mah-dollisimman korkealle.

Asiasyyt tulisi asettaa etualalle

Kauko Kallioniemi kuntaliitoskeskustelusta:

Puutavaran kuormausta Parkanon rautatieasemalla. Kauko Kallioniemi näkee lii-kenneyhteyksien toimivuu-den tärkeänä Parkanon elin-voiman kannalta.

– Mielikuva kuntaliitoksesta, joka painottaa tunteita, ei toi-mi, sanoo Kauko Kallioniemi. Takana käytöstä poistunut navetta ja vuosi sitten pystytetty radiomasto.

Parkano on ollut moneen suuntaan aktiivinen.

luonto

ALKANEEN METSÄSTYSKAU-DEN mielenkiintoisinta tointa on ol-

lut nuorimmaisen pojan opastami-

nen metsästäjäuran alkuun. Metsäs-

täjätutkinnon hän suoritti viime ke-

sänä, ja ensimmäinen saaliskin on jo

saatu. Toimintaa vaihteeksi ruohon-

juuritasolla seuranneena, olen miet-

tinyt nuoren metsästäjäntaipaleen

aloittamista. Se ei muuten ole kovin

helppoa.

ENNEN METSÄSTYKSEN aloitta-

mista täytyy läpäistä metsästäjä-

tutkinto. Valmistautuminen tutkin-

toon käy joko osallistumalla koulu-

tukseen tai lukemalla omatoimises-

ti Metsästäjän Opas -kirja. Lakitekstit

ja koekysymyksien muotoilut sopi-

vat aikuiseen makuun paljon parem-

min kuin hieman toisella kymmenel-

lä olevan pojanjullikan. Kuluja täs-

sä vaiheessa tulee noin 50 euroa, hy-

lätty koe nostaa joka kerta saldoa ai-

na 20 euroa. Tutkinnon jälkeen täy-

tyy maksaa metsästyskortti. Harras-

tuksen hintalappuun tulee lisää hin-

taa 30 euroa vuodessa.

Seuraavaksi täytyy hankkia varusteet

ja alue, missä metsästää. Alle 15-vuo-

tias ei saa aselupia, mutta metsästä-

minen on mahdollista täysi-ikäisen

henkilön välittömässä valvonnassa.

15–18-vuotias voi saada rinnakkais-

luvan aseeseen, mikäli läpäisee po-

liisin lupaprosessin ja siihen liittyvän

psykologisen palikkatestin. Hintaa

harrastukselle taas muutama kymp-

pi lisää. Kaikissa näissä tapauksissa

homma käytännössä edellyttää lä-

hisukulaisen metsästysharrastusta.

Muuten kuvio ei oikein toimi.

VARUSTEISIIN SAA uppoamaan

niin paljon rahaa kuin haluaa, mut-

ta perushankinnatkin haukkaavat

melkoisen loven. Haulikkoa ei saa al-

le 500 euron, ja jotta sitä oppii käyt-

tämään ja saamaan osumia, niin har-

joituslaukauksia täytyy tehdä kym-

menittäin. Panokset ja kiekot mak-

savat äkkiä saman summan. Pelkkä

haulikko ei välttämättä riitä, isompaa

riistaa varten täytyy hankkia vielä ki-

vääri ja siihen tähtäinkiikari. Ja pap-

pa maksaa –- tällä kertaa tonnin.

LÄMPIMÄT VAATTEET ja kengät

ovat välttämättömiä. Niitä ei nyky-

nuorisolta välttämättä löydy. Farkut

ja lenkkarit päällään viluissaan vär-

jöttelevä jahtikokelas ei välttämättä

ilmesty enää uudestaan paikalle. Ra-

haa vaatetukseen ja kenkiin uppo-

aa taas helposti viisisatanen. Kasvun

ihmeen takia nämä hankinnat täy-

tyy tehdä vuosittain. Muutoin vaat-

teet näyttävät aikamiespojan rippi-

puvulta.

METSÄSTYSALUE LÖYTYY hel-

poiten metsästysseuran jäsenyyden

kautta. Perheen maanomistus auttaa

jäseneksi pääsyä, isojen kaupunki-

en asukkaiden pääsy metsästysseu-

roihin voi olla varsin kivinen tie. Liit-

tymismaksut, majamaksut, lahtiva-

jamaksut ja muut jäsenyyteen kuulu-

vat maksut lohkaisevat seuran koos-

ta ja varustelusta riippuen eri suu-

ruisia summia. Oletusarvo on muu-

tamia satasia, joissakin yhdistyksis-

sä tuhansia.

TÄSSÄ VAIHEESSA pappa on spon-

soroinut harrastusta jo kolmisen ton-

nia. Ensimmäinen saaliseläin on mel-

koisen hintava, mutta jo toisen tavin

jälkeen hinta on puolittunut. Nuo-

rison aktiviteetit tosin voivat muut-

tua kovinkin äkkiä ja uudet harras-

tukset tulevat esiin melkoisen äk-

kiä. Ehkä jo ensi viikolla on jääkiekon

tai karaten harrastaminen ajankoh-

taista. Mutta pääasia on, että nuori-

so harrastaa.

KOLUMNI Reima Laaja

Metsästäjätaipaleen alussa

riistanhoidonneuvojaSuomen riistakeskus Satakunta

Ahven on lämpöä rakasta-va kalalaji, joka siirtyy syk-syllä veden kylmetessä sy-vempiin vesiin. Ahvenet al-kavat vesien kylmetessä ke-rääntyä monttuihin ym. so-piviin lämpötaskuihin. Sil-loin alkavat jigikalastajan juhlahetket. Veden lämpö-tila on vedenalaisissa mon-tuissa ja syvänteissä ahve-nen kannalta suotuisampi.

Kala pohjassa Syysahventa tavoitteleva kalamies etsii kaikuluotai-men tai merikortin avulla näitä ympäristöään syvem-piä kohtia, jotka kalaste-taan tarkasti ankkuroidus-ta veneestä.

Ahvenkalastajan jigitysvä-lineiksi sopii nk. ykkösluo-kan avo- tai hyrräkela se-kä siihen sopiva vapa. Sili-konista valmistettuja jigejä saa erivärisinä ja -muotoi-sina, ja joissakin kaupoissa niitä myydään irtokarkki-en tapaan laareista. Yleises-ti voidaan todeta, että mi-tä pehmeämpi jigi, sitä pa-rempi liikkuvuus ja samalla pyytävyys. Lisäksi tarvitaan jigipäitä eli painokoukkuja. Niitäkin on tarjolla monen muotoisia ja painoisia.

Jigikalastus on tehok-kainta, kun kala oleskelee pohjassa tai pohjan tun-tumassa. Jigillä kalastaes-sa tulee siis odottaa kunnes viehe on pohjassa. Sen jäl-

keen tehdään vavan kärjel-lä pieni nykäisy, jolla saa-daan jigi kohoamaan poh-jasta. Kelataan löysät siimat pois ja annetaan jigin vajota takaisin pohjalle. Juuri va-joamisvaiheessa kannattaa pysyä erityisen valppaana. Silloin on tärpin mahdolli-suus suurimmillaan.

Kylmässä vedessä verk-kaiset ahvenet tarvitsevat enemmän aikaa iskeäkseen vieheeseen. Syksyisin voi-daan jigin liikettä jarruttaa käyttämällä astetta kevy-empää jigipäätä kuin nor-maalisti. Myös siiman vaih-taminen hiukan paksum-paan ajaa saman asian.

Ahvenen löydät syksyllä lämpimästä syvänteestä

Suurpetojen jäljet laske-taan Satakunnassa ensi tal-vena lumikelillä. Erityises-ti kiinnostaa ilves, mutta myös susi-, ahma- ja kar-huhavainnot kirjataan. Vastaava laskenta tehdään myös Pohjois-Savossa, Ete-lä-Savossa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.

Tavoitteena on kehittää ja testata yhteistyössä RKTL:n kanssa laskentamenetel-mää, joka tukee nykyistä suurpetohavaintojärjestel-mää ja parantaa havaintoi-hin perustuvien kanta-ar-vioiden tarkkuutta erityi-sesti ilveksen tihentymä-alueilla.

Laskenta käynnistetään yhtä aikaa koko maakun-nassa tekstiviestein ja säh-köpostilla sopivassa lumi-tilanteessa. Todennäköisin

laskenta-aika Satakunnas-sa on marras- joulukuun vaihde.

Laskennan luotettavuu-den varmistamiseksi si-dosryhmistä etsitään riip-pumattomia jälkitarkasta-jia. Jälkitarkastajia etsitään mm. Suomen luonnonsuo-

jeluliiton Satakunnan pii-ristä, ELY-keskuksesta ja muista sidosryhmistä.

Organisaation rungon muodostavat toimivat pe-toyhdyshenkilöt ja heidän avustajansa.

Ilvespentueet lasketaan tulevana talvena

Uusia hevostarinoita pian julki Mannisen toimittamanaHevostarinoita pelloilta ja metsistä, talleilta ja ravi-radoilta on koottu Kirs-ti Mannisen toimittamaan Hevosvoimat-uutuuskir-jaan. Teos sisältää valikoi-man kertomuksia, jotka

ovat peräisin keväällä päät-tyneestä kirjoituskilpailus-ta. Kirja esitellään Helsin-gin kirjamessuilla 27.10.

Kirjaan on poimittu 31 tekstiä, joissa hevoset kul-jettavat mukanaan ihmisiä,

tunteita ja yllättäviä sattu-muksia. Suomen historia ja yhteiskunnan muutos pei-lautuvat moniin omakoh-taisesti koettuihin tapah-tumiin.

TIINA AHONEN

koneet ja laitteet

Uusi mallivuoden 2012 Transit tulee Euroopan markkinoille ennen vuo-den loppua. Erittäin polt-toainetehokkaassa ajoneu-vossa on matalat CO2-pääs-töt, entistä pidempi huolto-väli (2 v / 50 000 km) ja va-kiona pidennetty 12 vuo-den ruostesuojatakuu.

Mallivuoden 2012 Tran-sitin suunnittelussa on huo-mioitu kustannusten jatku-va nousu. Se on ensimmäi-nen Ford-malli, jossa käy-tetään uusia 2.2-litraisia TDCi –moottoriperheen moottoreita. Ne käyttävät vähemmän polttoainetta, mutta ovat silti entistä te-hokkaampia, vääntävämpiä

ja mukavampia ajaa kaikis-sa olosuhteissa.

– Uuden mallivuoden 2012 Ford Transit -valikoi-man avulla varmistamme, että Transit on jatkossakin paras vaihtoehto hyötyajo-neuvon ostajille Euroopas-sa ja kaikkialla maailmas-sa, toteaa Stephen Odell, Chairman and CEO, Ford of Europe.

Mahdollisimman talou-dellista ja tehokasta kulje-tusta toivoville Ford tarjo-aa kaksi vaihtoehtoa ECO-netic Transitista – nyt myös ensimmäistä kertaa pitkän akselivälin ja puolikorke-an version. Sekä lyhyen et-

tä pitkän akselivälin mallit on varustettu huippuluo-kan ympäristöteknologial-la, kuten Ford Auto-Start-Stop -toiminnolla, älyk-käällä latausjärjestelmäl-lä sisältäen jarrutusenergi-an hyödyntämisen ja For-din edistyksellisellä akun-hallintajärjestelmällä.

SWB-malli kuluttaa jopa 8,5 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin aiem-pi Transit ECOnetic. Mal-li kuluttaa vain 6,3 litraa sa-dalla kilometrillä, jos se on varustettu valinnaisella no-peusrajoittimella. NEDC-testisyklillä mitattuna tämä vastaa 173g/km CO2 -pääs-töjä. Tämä vastaa 909 litran

polttoainesäästöjä 150 000 kilometrin matkalla edelli-seen malliin verrattuna.

Uusi moottorimallistoFordin uusi 2.2-litrainen Duratorq TDCi -mootto-ri korvaa tämänhetkiset Transit 2.4- ja 2.2-litraiset dieselmoottorit. Uutta die-selmoottoria käytetään se-kä etu-, taka- että nelive-toisissa Transiteissa ja sitä on saatavana eritehoisena, jotta se täyttäisi erilaisten käyttäjien vaatimukset.

Uudesta etuvetoisesta Transit-mallistosta löytyy 100-, 125- tai 140-hevos-voimaiset mallit. Tehok-kaimmassa takavetoisessa mallissa on 155 hevosvoi-maa.

Ford tarjoaa mallivuoden 2012 Transit-ajoneuvon os-tajille valinnaisena ECO-ympäristöpaketin, joka on kestävän tavarankuljetuk-sen seuraava askel. Paket-ti sisältää Ford Auto-Start-Stop- sekä 110km/h -no-peusrajoitintoiminnot, jot-ka on saatavana useimpiin voimansiirtoyhdistelmiin.

Kaikissa Transit-malleis-sa entistä paremmat kuu-sivaihteiset manuaalivaih-teistot .

Transit päivitti malliston

Mallivuoden 2012 Transitin etu- ja sivukynnyksissä, poh-jan pitkittäisosissa, poikit-taisosissa, takapyörän au-koissa ja muissa pohjan osis-sa on ylimääräinen sinkkigal-vanointi.

HUOLTOKEIDAS OYMuuntamonkatu 8, Kokemäkipuh. (02) 546 1532

koneet ja laitteet

Koneyrittäjät Länsiranni-kon konepäivillä Ulvilassa pelkäsivät kustannuskriisiä veroratkaisujen myötä.

–Valmisteverojen koro-tukset ruokkivat armotto-masti kustannusten nou-sua. Koneurakoinnin kus-tannukset nousevat par-haillaan noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Polttoainekuluilla on mer-kittävä osa konetyöalojen kustannuksissa, harmitte-li liiton aluepäällikkö Ari Pihlajavaara Länsiranni-

kon Konepäivät -tapahtu-massa Ulvilassa

Pihlajavaara huomaut-ti, että tuoreessa muistis-sa on polttoöljyn valmiste-veron tuplaaminen tämän vuoden alussa. Nyt suun-nitteilla oleva dieselin val-misteveron korotus kasvat-taa kustannuskriisiä enti-sestään.

– Se rokottaa työkoneala-oja arviolta noin yhdeksän miljoonan euron lisälaskul-la, hän arvioi.

Nostettiin tammikuussaKaavailtu liikennepoltto-nesteiden verotuksen kiris-täminen koskettaa melkoi-sesti koneyrittäjiä, sillä työ-maakulkemiset ja koneiden siirrot ovat merkittäviä ku-lueriä koneyrityksille. Kar-keasti arvioiden pelkkä die-selin valmisteveron 8 sen-tin nosto litralta merkitsee noin 9 miljoonan euron li-sälaskua koneyrityksissä.

– Pitää muistaa, että al-

la on moottoripolttoöljyn valmisteveron viime tam-mikuinen korotus 8 sentil-lä litralta. Se toi koneyrityk-sille reilusti yli 20 miljoo-nan euron lisä-laskun.

Koneyrittäjien mielestä uuden hallituksen hallitus-ohjelma sisältää tekstiltään paljon yrittäjille myönteisiä kirjauksia.

– Valitettavasti monen kirjauksen vaatima rahoi-tus ontuu ja näköpiirissä on edelleenkin pikemmin it-kua ja hammastenkiristystä kuin rahanyörien heltymis-tä. Selvää on, että julkisen talouden tulee sopeuttaa menojaan eikä varmaan-kaan verojen kiristämisel-tä voida välttyä. Verotuk-sessa kiristysten painopiste tulee olla loppukulutukses-sa eikä tuotantopanoksissa ja yritystoiminnassa. Ter-veempää olisikin korottaa yleistä arvonlisäveroa kuin lisätä yritysten kustannuk-sia, vaativat Koneyrittäjät osastollaan.

INFO

Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maara-kennus- ja metsäalan ko-neyrittäjän valtakunnal-linen yrittäjä- ja työnan-tajajärjestö. Lisätietoja: www.koneyrittajat.fi

Verotus ruokkii kustannuskriisiä

Tapahtumassa konealan yrittäjät toivat murheensa julki myös kansanedustaja Timo Kallille. Kallia tässä haastattelee Har-ri Pöntinen ja vieressä seuraa näyttelyvastaava ja MM-Terminaalin isäntä Jorma Mykrä, vieressä Satakunnan Koneyrittäji-en puheenjohtaja Tatu Kimpanpää, näyttelyjärjestelijä Antti Koota ja Koneyrittäjien liiton maanrakennusvaliokunnan pu-heenjohtaja Markku Suominen.

Nyt suunnitteilla oleva dieselin valmisteveron korotus kasvattaa kustannus-kriisiä entisestään.

Frankfurtin autonäyttelys-sä nähtiin Fordin kehittä-mä konsepti sähköpyöräs-tä. Pyörä on osoitus siitä, miten Fordin muotokie-li taipuu muuhunkin kuin

autoihin. Pyörän akun ol-lessa täysi sillä voi matka-ta jopa 85 kilometriä. Ford ei kuitenkaan aio ryhtyä valmistamaan sähköpyö-riä, vaikka niiden markki-

nat kasvavatkin nopeasti. Alumiinista ja hiilikuidus-ta valmistettu pyörä painaa vain 2,5 kiloa.

Ford esitteli konseptin sähköpyörästä

Nita Korhosen kansainvä-liselle moottoriliitto FIM:lle ja Jyväskylän yliopistolle tekemä, Pro gradu -tutkiel-ma “What Makes a Cham-pion” valottaa paitsi moot-toripyörämaailmanmesta-reiden menestyksen saloja, mutta tuo ilmi myös eten-kin suomalaisittain mer-kittävän seikan: Suomi on asukaslukuun suhteutettu-na ylivoimaisesti maailman menestynein moottoripyö-räurheilumaa.

Laskettaessa yhteen maa-ilmanmestaruudet mootto-ripyöräurheilun päälajeis-ta Road Racingista, Moto-crossista, Trialista, Endu-rosta ja Speedwaysta maa-ilman kuusi menestynein-tä maata ovat Italia, Iso-Britannia, Espanja, Belgia, Ruotsi ja Suomi. Kun mai-den maailmanmestarit suh-teutetaan asukaslukuun,

loistaa Suomi suhdeluvulla 7,4. Perässä tulevat Ruot-si (suhdeluku 5,5) ja Belgia (suhdeluku 5,1), muut tule-vat kaukana perässä.

– Yhteiskunnallisesti merkittävä tekijä Suomen menestyksessä on tieten-kin se, että asumme hyvin-vointivaltiossa, jossa per-heillä on varaa tarjota lap-silleen mahdollisuus aloit-taa moottoripyöräharrastus jo nuorena. Toinen erittäin tärkeä tekijä on maastom-me, joka antaa mahtavat puitteet etenkin Off Road-lajeille. Eri maiden harjoit-telumahdollisuudet näky-vätkin suoraan menestyk-sessä; Italian ja Espanjan lu-kuisat MotoGP-radat ja pit-kä kesäkausi tuottavat run-saasti Road Racing – mes-tareita kun taas Suomi do-minoi etenkin Endurossa, Nita Korhonen sanoo.

Suomi tutkitusti menestynein