Perjantai 5.3.2010 n Numero 2n

metsäsuunnittelijat maastoon s.13

Parketti saa uuden sävyn s. 10-11

työterveyshuolto lähestyy tiloja s. 3

5.3.20102 MAASEUTU

NÄPPÄRÄNÄPPÄRÄw

ww

.pel

tosi

emen

.fi

jps-

mai

nos.

fi

• Viljakasvit, useita lajikkeita• Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR

• Kaikki nurmikasvit• KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat

• Myös Luomu-siemenet

Sertifioidut siemenet

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

Kysy tarjous!

JUNTTILAN TILAJUNTTILAN TILA

Tässä numerossa

5.3.2010 3MAASEUTU

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Satakunnan Työterveyspalvelut on kutsumassa koolle maatalous-yrittäjien työterveyshuollon yh-teistyöryhmän. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä, jotta työter-veyshuolto tavoittaisi maatalous-yrittäjät. Työryhmän perustami-sen järjestänyt työterveyshuollon erikoislääkäri Mia Fagerlund toi-voo tavoitteen täyttyvän.

– Tarvetta sille on, sillä maata-lousyrittäjien kynnys lähteä lää-käriin on usein liian korkea. Heil-lä on siten ammattitautien lisäksi suuri riski sairastua kansansaira-uksiin, kuten verenpainetautiin, nivelrikkoon tai diabetekseen.

Huhtikuun puolivälissä ko-koontuvaan ryhmään kutsutaan edustajia työterveyshuollon li-säksi Melasta, ProAgriasta, MTK:sta, maatalouslomituksesta ja Ke-lasta.

Paljon suunnitteillaSatakunnan Työterveyspalvelui-den alueeseen kuuluvat Pori, Me-rikarvia, Luvia, Pomarkku, Ulvi-la. Fagerlund arvelee, että alue on nyt riittävän suuri maatalousyrit-täjien työterveyshuollon yhteis-

työtoiminnalle. Ryhmän tarkoituksena on laa-

tia työterveyshuollon vuosisuun-nitelma sekä kartoittaa tarvitta-via tukitoimia, tilakäyntejä, ter-veystarkastuksia ja työhyvinvoin-tia ylläpitävää toimintaa. Luvassa voi olla esimerkiksi koulutusta tai ryhmiä vaikkapa painonhal-lintaan tai liikuntaan.

– Suunnittelulla on iso merki-tys, koska maatalousyrittäjien on vaikea irrottautua työstään, Fa-gerlund sanoo.

Lisää tietoaMaatalousyrittäjien työterveys-huollon yhteistyöryhmän muo-dostaminen perustuu työterveys-huoltolakiin. Satakunnan Työter-veyspalvelut ei kunnallisena liike-laitoksena tavoittele voittoa ja työ-ryhmän perustaminen on sen vel-vollisuus. Fagerlund muistuttaa siitä, että normaalista työterveys-huollosta ei juurikaan muodostu kustannuksia maatalousyrittäjäl-le Kelan korvausten ja verovähen-nysten ansiosta.

– Luulen, että tiedon puute on suurin syy, miksi maatalousyrittä-jät eivät tule työterveyshuoltoon.

Nyt hän on toiveikas, että tie-

to saadaan liikkeelle mukana ole-vien järjestöjen kautta. Työter-veyshuollon palveluita käyttävä

maatalousyrittäjä voi saada myös alennusta työajan tapaturmava-kuutuksesta.

Tavoitteena terveysMia Fagerlund erikoistui työter-veyshuoltoon Kuopiossa Työter-

veyslaitoksen Maatalousyrittäjien työterveyshuollon yksikössä. Hän halusi laittaa asian alulle myös Po-rin seudulla.

– Valtio panostaa Työterveys-laitoksen kautta maatalousyrittä-jien terveydentilan saattamiseksi muun väestön tasolle ja me halu-amme olla mukana siinä työssä. Tällä hetkellä alueen maatalous-yrittäjistä on työterveyshuollon piirissä vain vähäinen määrä.

Maatalousyrittäjien työterveys-huollon yhdyshenkilönä Satakun-nan Työterveyspalveluissa toimii terveydenhoitaja Raija Korpu-nen, jonka työpiste sijaitsee Lu-vialla.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon voi liittyä 18–67-vuotias maa-talousyrittäjien eläkelain (Myel) mukaisesti vakuutettu henkilö. Maa-talousyrittäjille työterveyshuoltoon liittyminen on vapaaehtoista. Työ-terveyshuoltoon liittyneen maatalousyrittäjän kanssa tehdään sopi-mus ja toimintasuunnitelma työterveyshuoltopalveluista. Työajan ta-paturmavakuutusmaksun (MATA) alennuksen saaminen edellyttää maatalousyrittäjän sitoutumista vähintään neljän vuoden välein teh-tävään tilakäyntiin. www.ttl.fi

Maatalousyrittäjät kuntoon uusin keinoin

Työterveyshuollon erikoislääkäri Mia Fagerlund arvelee tiedon puutteen olevan suurin syy sille, että maatalousyrittäjät eivät tule työterveys-huoltoon.

Maatalous-yrittäjien kynnys lähteä lääkäriin on usein liian korkea.

INFO

siiven Muodolla MerkiTysTä

sivu 19 kai kaasalaisella on 20 vuoden kokemus lumen auraamisesta.

■

luokiTus on MaTkailun MiTTari

sivut 8-9 yritysneuvo-ja leena ylikännö huolehtii maaseutumatkailun majoitustilojen luokituksen toimeenpanosta ja toteutumisesta.

■

eläinTen hoiTaMinen aMMaTiksi

sivut 14-15 sanna leppänen kouluttautuu toiveammattiinsa kokemäellä

■

Tuskin mitään muuta laillista elinkeinoa on viime aikoina ryöpytetty mediassa yhtä kovasti kuin maatalousyrittäjyyttä. Julki-suudessa on näytetty salaa kuvattuja kuvia niin sikaloista kuin turkistiloilta.

Kun epäkohtia esiintyy, ne pitää korjata. Mutta yksittäiset kuvat leimaavat helposti koko elinkei-non ja myös niiden tuottajien tekemän työn, jot-ka tekevät työnsä moitteettomasti ja määräysten mukaisesti.

Osa turkistarhoilta otetuista ja helmikuun lopus-

sa televisiossa esitetyistä kuvista väitetään ote-tun sellaisista sairaista eläimistä, jotka ovat olleet kuvaushetkellä lääkekurilla ja tarkkailussa. Jos näin on, niin julkisuutta on silloin käytetty hyväk-

si - ja median oma lähdekriittisyys on pettänyt. Hyvä kysymys on sekin, pitääkö sairastunut eläin lopettaa heti vai lääkitä kuten ohjeet edellyttävät.

Nähtävästi aktivistien tavoite ei sittenkään ole eläinten elinolojen parantaminen, vaan koko elin-keinon lopettaminen. Se pitää kuitenkin muistaa, että turkistarhaus on Suomessa laillinen elinkei-no. Samoin tämän vuoden loppuun mennessä päättyy siirtymäaika turkiseläinten häkkien suu-rentamisesta.

Talouden elpymisesTä on nähty ensim-mäisiä epävarmoja merkkejä, lähinnä Yhdys-valloissa. Suomi joutuu vielä odottelemaan ti-lanteen parantumista, sillä vientiteollisuutem-me tuotteista yli 80 prosenttia on investointi-tavaroita. Suomen mahdollisuudet ovat osaamiseen pe-rustuvassa tuottavuuden kasvussa. Meidän me-nestyksemme perustuu yhä selvemmin koulu-tukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös työpanoksen määrä on tärkeä, mutta ei enää niin ratkaiseva kuin aikaisemmin. Silti kaik-ki järkevät mahdollisuudet pidentää työuria tu-lisi käyttää.

HäTäisimmäT ovaT olleet jo leikkaamassa valtion menoja ja kiristämässä veroja. Kamree-riajattelulla ei talous käynnisty. Nyt ei tarvita talouden käynnistymisen tukahduttajia, vaan uskon luomista tulevaisuuteen. Maamme luot-toluokitus on hyvä, eikä ylivelkaantuminen ole

lähelläkään. Valtionvelan osuus bruttokansan-tuotteesta nousee tämän vuoden aikana 44 prosenttiin. Yleinen arvio on, että vasta 60 pro-sentin rajan ylittyminen voi olla omiaan leik-kaamaan talouskasvua.

Julkisen Talouden tasapaino tulee saa-vuttaa talouskasvulla, mutta myös tuottavuut-ta lisäämällä. Työpanosta on käytettävä entis-tä tehokkaammin ja harkitummin. Talouskasvu takaa myös budjetista riippuvaisten heikompi-osaisten vakaan tulokehityksen.

maailman valTioT ovat laajalti elvyttä-neet talouttaan ja siinä velkaantuneet. On to-dennäköistä, että valtiot tulevat yleisesti paik-kaamaan budjettivajeitaan yleisen kulutusve-ron, siis arvonlisäveron korotuksin. Suomenkin on luontevaa toimia näin siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on selvää. Eläkkeiden in-deksisidonnaisuus kompensoi automaattises-

ti arvonlisäveron noususta johtuvan hintojen nousun. Myös esimerkiksi opiskelijat tarvitse-vat kompensaatiota.

pääomaTulon veroprosenTin korotuk-seen näyttää olevan - rohkenen epäillä - tie-tämättömyyteen perustuvaa harrastusta sel-laisissakin piireissä, joissa ei kaiken järjen mu-kaan pitäisi olla syytä moiseen. Moni puhkuu innostuksesta lyödä rikkaita eikä huomaa, että valtaosa pääomatulon saajista on aivan tavalli-sia suomalaisia. Rikkaita on kovin vähän.

varsin Hyvä on tiedostaa, että pääomatu-loveron korotus koskee täydellä painollaan yri-tystulon ja maataloustulon pääomatulo-osuut-ta. Se koskee myös puun myyntituloa, joka ve-rotetaan metsätalouden pääomatulona. Kysy-mys ei siis ole vain suurista osingoista, luovu-tusvoitoista tai asunnon vuokratuloista. Myös pankkitalletuksia koskeva korkotulon lähdeve-

ro nousee automaattisesti saman verran kuin pääomatulon vero. Jos pääomatulon veroa korotettaisiin 28 pro-sentista esimerkiksi 32 prosenttiin, merkitsisi tämä yritystulon ja maataloustulon pääomatu-lo-osuuden veron sekä puun myyntitulon veron lähes 15 prosentin nousua. Kyse ei olisi yritystoi-minnan elvyttämistä, vaan aivan päinvastaises-ta hankkeesta.

Perjantaina 5.3.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILA

KOLUMNI n Esko Kiviranta

SITAATTI

Hevosella tehtävät metsätyöt ovat nouseva suuntaus ja töitä riittää ympäri vuoden.

Hevosmetsuri Mika Lehtinen Maaseudun Tulevaisuudessa 1.3.

Miten Suomi selviytyy?

Esko Kiviranta Kirjoittaja on varsinais-suomalainen kansanedusta-ja (kesk.) ja maanviljelijä

Tarhaus on laillinen ammattiTämän vuoden loppuun mennessä päättyy siirtymä-aika turkiseläinten häkkien suurentamisesta.

ajankohtaista 5.3.2010 5MAASEUTU

Kaikissa EU-jäsenvaltioissa tuetaan julkisella rahoituk-sella maataloustuotteiden tiedotusta ja menekinedis-tämistä. Rahoituksessa on kaksi tapaa: EU:n osittais-tuella sekä pelkästään kan-sallisilla tuilla tuetut kam-panjat.

Kaikissa maissa pätevät samat EU-säännöt: ohjel-missa kerrotaan maatalous-

tuotteiden käyttömahdolli-suuksista, tuoteominaisuuk-sista, terveellisyydestä, tuo-tantoketjusta, merkityksestä kansantaloudessa. Kampan-joissa ei saa puhua kotimai-suudesta, suomalaisuudes-ta, lähiruuasta, yritysten tai tuotemerkkien nimistä. Tie-dotuksen tulee olla neutraa-lia ja puolueetonta, kulutta-jia palvelevaa viestintää.

Suomessa on pitkä koke-mus näissä tiedotuskam-panjoissa. Meillä on tiedo-tettu kasviksista, maidosta, hunajasta, leipätuotteista, siipikarjanlihasta jne.

Työ jatkuu tänä vuonnaEnsimmäistä kertaa vuon-na 2009 Suomessa tehtiin tiedotuskampanja possun-

lihalle. Kilpailija-maamme Tanska ja Iso-Britannia ovat EU:n tukemana toteuttaneet laajoja possunlihan meneki-nedistämiskampanjoita.

Satafood sai vuodelle 2009 MMM:ltä rahoituksen, jolla rakennettiin palvelu www.possupedia.fi. Työssä ovat olleet mukana koko suoma-lainen possunlihaa jalosta-va teollisuus, Suomen Si-kayrittäjät ry, suunnittelu-työn tehnyt mainostoimisto BOB Helsinki sekä Satafoo-din omat asiantuntijat. Työ jatkuu vuoden 2010 aikana.

Possupedia-sivusto on antanut kuluttajille uusia reseptejä, uutta tietoa pos-sun eri osien käytöstä ruu-anlaitossa, tietoa possunli-han ominaisuuksista ja ter-veellisyydestä. Vuoden 2010 aikana tullaan viestimään myös koko tuotantoketjun toiminnasta sekä vastuulli-suudesta.

Possupedia-työ tekee yh-teistyötä Lihatiedotuksen kanssa

Eila Törmä

Omenalla ja sinihomejuustolla täytetty porsaanlihakääryleKasvispastaa

Omenalla ja sinihomejuustolla täytettyporsaanlihakääryle 4:lle

450 - 500 g Porsaan ulkofileetä Suolaa, mustapippuria

120 g Omenaa120 g Sinihomejuustoa

1 dl Vehnäjauhoja1 - 2 kpl Kananmunaa2 dl Korppujauhoja

1 - 2 rkl Juoksevaa margariinia

- poista porsaanfileestä kalvo (ei välttämätöntä) tai liikaa kalvo poikki sieltä täältä käpristymisen estämiseksi. Kalvo on kypsänä pehmeää ja syötävää.- leikkaa porsaan ulkofileestä n. 120 - 130 g annospalat ja nuiji ne 2 - 3 mm:n paksuisiksi leikkeiksi- mausta leikkeet kevyesti- leikkaa omena ja sinihomejuusto ohuiksi viipaleiksi- aseta leikkeiden keskelle omena- ja sinihome- juustoviipaleet- taita leikkeen vasen ja oikea reuna täytteen päälle (ettei juusto valu päistä ulos) ja kääri leike kääryleeksi itsestä poispäin- leivitä kääryleet: kieritä ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa- aseta kääryleet leivinpaperille uunipellille ja valuta jokaisen kääryleen päälle 1 - 2 tl juoksevaa margariinia- paista kiertoilmauunissa 200 °C tai normaali uunissa 220 °C n. 20 min.- anna kääryleen vetäytyä 2 - 3 min. ja leikkaa sitten noin 2 cm viipaleiksi ruokailun helpottamiseksi pastan päältä

Julkista rahaa sijoitetaan menekinedistämiseen kaikissa EU-maissa.

Possupedia lyhyesti

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen · puh. 0500 223 346, (02) 566 782seppo.kirra@broilertekniikka.fi · www.broilertekniikka.fi

Kananmunapesurittarpeen mukaan

Alan ammatti-

laisille

Perinteiset “ämpärikoneet”Korit 100 tai 200 munalle

Uusi kotimainen, paineilma-toiminen munapesuri

Ruostumatonta terästäTehokas, mutta hellävarainen

Hollantilainen Morsnik munanpesuautomaatti

Ruostumatonta terästäPesee 252 munaa 8 min. automaatti-

ohjelmalla hohtavan puhtaaksiKäytössä myös isoissa yksiköissä

Brittiläiset MST pöytä- ja linjakoneet

Suuriinkin yksiköihin sopivia malleja

maaseutu5.3.20106 MAASEUTU

maaseutu 5.3.2010MAASEUTU 7

Viljelyssä olevien ja mah-dollisten tulevien vehnä-lajikkeiden soveltuvuutta broilerille on selvitetty Sa-tafood Kehittämisyhdistyk-sen johdolla. Selvitystä on tehty yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutki-muskeskuksen (MTT) kas-vintuotannon tutkimuk-sen professori Pirjo Pelto-nen-Sainion ja vanhem-man tutkijan Ari Rajalan kanssa.

Broilerin sopimustuotta-jille suunnattu hanke koos-tuu useista osioista.

Ruokintaosion tavoittee-na on alentaa broileritilojen kustannuksia ruokinnan optimoinnilla ja oikeanlai-sen vehnän saatavuudella. Tavoitteena on löytää val-kuais- ja aminohappopi-toisuudeltaan ruokintaan sopivia vehnälajikkeita ja edistää niiden viljelyä broi-leritiloilla tai sopivan etäi-syyden päässä tiloista sijait-sevilla kasvinviljelytiloilla. Tällöin voitaisiin hyödyn-tää tilojen välistä lähivilja-kauppaa ja helpottaa broi-leritilojen vehnän saata-vuutta.

Lanta hyötykäyttöönToisena päämääränä on broilerinlannan täysipai-noinen hyödyntäminen re-huvehnän viljelyssä. Ta-voitteena on löytää esi-merkillinen malli lannan

ja väkilannoitteiden käy-tölle sekä ohjeistaa viljeli-jöitä suunnittelemaan op-timaalinen lannoitus, jotta valkuais- ja aminohappo-pitoisuudet olisivat sopi-van korkeat broilerin ruo-kintaan.

Vuoden 2010 loppuun asti käynnissä olevan hank-keen muut osiot liittyvät muun muassa energian ja sivutuotteiden käytön te-hostamiseen ja broilerikas-vattamoiden olosuhteiden hallintaan.

Kohti räätälöityä viljelyä

Broileri tarvitsee kasvaak-seen valkuaisrikasta rehua ja viljaa sekä aminohappo-ja sopivassa suhteessa.

Valkuainen koostuu ami-nohapoista, ja tärkeim-mät tarvittavat aminoha-pot ovat lysiini, metioniini, kysteiini ja treoniini.

MTT on selvittänyt vi-rallisten lajikekokeiden-sa ja Boreal Kasvinjalos-tus Oy:n kokeiden (2006-2008) avulla yhdeksän eri vehnälajikkeen (Amaretto, Anniina, Kruunu, Marble, Trappe, Wanamo ja Zeb-ra) tai vielä jalostusvaiheen loppupäässä olevan linjan (Bor 03026 ja Bor 04069) satoa ja laatuominaisuuk-sia ja niiden soveltuvuutta broilerirehuvehniksi.

Tavoitteena on päästä oi-kealla lajikevalinnalla kohti räätälöityä vehnän viljelyä.

Tutkimukseen valitut la-jikkeet ovat yleisemmästä päästä viljeltyjä lajikkeita ja osa ehkä tulevaisuuden lajikkeita. Lajikkeita olisi tietenkin ollut mielenkiin-toista tutkia enemmänkin, mutta erityisesti amino-happoanalyysit ovat hyvin kalliita rutiininomaiseen tutkimukseen.

Sato vs. valkuaispitoisuusPisimmän kasvuajan la-jikkeet Amaretto ja Trap-pe ovat tuottaneet kokeissa

kovimmat keskisadot, mut-ta niiden valkuaispitoisuus oli myöhäisille lajikkeille tyypilliseen tapaan alhai-sempi.

Tutkitussa aineistossa 1000 kg sadonlisä laski val-kuaispitoisuutta noin 2,3 prosenttiyksikköä.

Vastaavasti aikaisen An-niinan keskimääräinen val-kuaispitoisuus koeoloissa oli 17,6 prosenttia, kun sa-to oli noin 5000 kg/ha.

Anniinan satotaso oli ai-neiston alhaisin, mutta vas-taavasti sen ja Bor 04069 valkuaissato olivat aineis-ton korkeimmat, kun taas Amaretolla se oli alhaisin.

Valkuaissato on riippu-vainen sadon määrästä, mutta vielä enemmän val-kuaispitoisuudesta.

Anniin, Wanamo ja...Valkuaisen laatu oli myös tutkimuksen kohteena.

Aminohapoista lysiinin, metioniinin, kysteiinin ja treoniinin määrät lajikkeit-tain selvitettiin.

Lajikkeista riippumat-ta treoniinin määrät oli-vat korkeimmat ja vastaa-vasti metioniinia oli näis-tä aminohapoista vähiten vehnissä.

Lajikkeiden välillä oli eroja aminohappopitoi-suuksissa. Kuten valkuais-pitoisuuden suhteen Annii-na ja Bor 04096 erottuivat edukseen kaikkien edellä mainittujen aminohappo-jen suhteen – niiden ami-

nohapposaanto hehtaaria kohden oli suurin.

Rikkilannoituksella oli myös huomattava vaikutus valkuaisen laatuun. Rikki-tilan muutos maassa vil-javuusluokasta välttäväs-tä hyvään nosti erityises-ti vehnän kysteiinin ja me-tioniinin pitoisuuksia.

Kokeiden perusteella Pir-jo Peltonen-Sainio ja Ari Rajala suosittelevat broi-leritiloille viljelyyn lajik-keita, jotka tuottavat kor-keimmat valkuais- ja ami-nohapposadot. Näitä lajik-keita ovat Anniina, Wana-mo ja Bor 04096.

Näistä Wanamo on hy-väksytty lajikeluetteloon 2009 ja Bor 04096 on tule-vaisuuden lajike, jos se las-ketaan kauppaan.

Vastaavasti korkeimman satopotentiaalin lajikkeet Trappe, Amaretto ja Mar-ble eivät ole parhaita mah-dollisia lajikkeita broileri-tiloille alhaisempien val-kuais- ja aminohapposato-jen takia.

Lantakokeita ensi kesänäSopivien vehnälajikkei-den ja räätälöityjen suosi-tusten etsimistä jatketaan edelleen.

Tulevana kesänä jatke-taan kokeita Satakunnan ja

Varsinais-Suomen alueen tiloilla jo mainituilla lajik-keilla. Mukaan lisätään lan-noitus broilerinlannalla.

Tiloilla tehtävien kokei-den tarkoituksena on sel-vittää broilerinlannan käy-tön vaikutus vehnän val-kuaisen ja aminohappojen laatuun ja määrään.

On mielenkiintoista saa-da selville, käyttäytyvätkö ääripään lajikkeet Anniina ja Amaretto tilatasolla sa-malla tavalla kuin kontrol-loiduissa koeoloissa. Vas-taavasti on kiinnostavaa selvittää, onko lannan rik-kitaso riittävä valkuaisen laadulle.

Jaana Laurila ja Eija Venäläinen

INFO

Jaana Laurila ja Eija VenäläinenKirjoittajat työskente-levät Manner-Suomen maaseutuohjelman ja HK Ruokatalon rahoittamas-sa Broilerin sopimustuot-tajien kilpailukyvyn pa-rantaminen, alueellisten tuotantopanosten käy-tön lisääminen sekä ym-päristövaikutusten pie-nentäminen -hankkeessa.

Broilereille sopiva vehnä haussa

Broileri tarvitsee kasvaakseen valkuaisrikasta rehua ja viljaa sekä aminohappoja sopi-vassa suhteessa.

Vehnälajikkeiden valkuaispitoisuus laskee satoisuuden kasvaessa (Kuva: Pirjo Pelto-nen-Sainio ja Ari Rajala).

Lajikkeiden välillä oli eroja aminohappo-pitoisuuksissa.

Korkeimman sadon lajikkeet eivät ole parhaita mahdollisia broileritiloille alhaisempien valkuais- ja aminohapp-osatojen takia.

teija saarenmaa

maaseutu5.3.20108 MAASEUTU

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Harjavaltalaiset Pirkko ja Erkki Kangas ovat pitä-neet lähes viiden vuoden ajan maatilansa lisäksi vii-den tähden majoitushuvi-la VillaKangasta. Oman ti-lan jokirantaan sijoittuva matkailumajoitus ehti mu-hia idean tasolla muutaman vuoden ajan.

– Kiertelimme vastaavis-sa paikoissa ja pohdimme tämän sopivuutta omaan toimintaamme. Meillä on keskimääräistä suurempi kasviviljelytila, mutta huo-

li tulevasta mietitytti. Koti-eläinpuolelle meillä ei ollut intoa lähteä, Erkki Kangas kertoo.

Myöskään peltoalan laa-jentaminen ei tuntunut kustannustehokkaalta. Si-ten ajatus matkailuyrittä-misestä vahvistui. Tavoit-teeksi Kankaat ottivat isoh-kon huvilan, jota voi vuok-rata viikkomajoituksen li-säksi esimerkiksi yrityksille kokous- ja koulutustilaksi.

– Teimme kyselyitä täl-laisen tarpeesta ja sitä tun-tui olevan.

Nyt VillaKankaan käyt-

täjistä noin 75 prosenttia vuokraa mökin viikkoa ly-hyemmäksi ajaksi, usein erilaisia tilaisuuksia var-ten. Yritysasiakkaidenkaan määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, vaikka talous-tilanne on nyt epävarma.

Suunnitteluun apuaKankaat ottivat jo suunnit-teluvaiheessa yhteyttä Maa- ja kotitalousnaisten yritys-neuvoja Leena Ylikän-nöön.

– Kävimme ajoissa läpi tulevan majoituksen käy-

tön ja asiakkaiden toiveet. Jälkikäteen on vaikeata ja kallista lähteä muuttamaan jo rakennettua mökkiä, hän kertoo.

Suunnitelmien läpikäy-minen yhdessä yritysneu-vojan kanssa on tarpeen, jotta kaikki maaseutuma-joituksen luokituksen edel-lyttämät asiat täyttyisivät. Näin Ely-keskuksesta haet-tavan investointiavustuk-sen vaatimukset täyttyvät parhaiten.

Kankaiden vuokrahuvi-laan lisättiin yhteisen poh-dinnan jälkeen joitain ka-

Vuokrahuvila täydentää maatalousyrittämistä

Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvoja Leena Ylikännö toteaa, että Pirkko ja Erkki Kankaan pitämässä Villa Kankaassa asiat ovat luokituksen mukaisesti kunnossa.

lusteita ja yläkertaan oma vessa. Erkki Kangas kertoo, että irtaimiston arvo nousi yllättävän korkeaksi, kun hankittiin kalusteiden li-säksi petivaatteet, astiastot ja tekniset apuvälineet ko-kousten onnistumiseksi.

– Silloin tuntui, että huvi-la on ylikoneellistettu, mut-ta nyt se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Piirto-heittimien aika on ohitse.

Asiakaspalvelu tärkeääKankaiden huvila tilattiin Kastelli-taloilta.

– Pyysimme muitakin valmistalotarjouksia, mutta Kastelliin päätymiseen vai-

kutti myös se, että Kastelli on harjavaltalainen yritys.

Valmistaloon tehtiin pal-jon muutoksia. VillaKangas sopii nyt enintään 25 hen-kilön tilaisuuksiin. Yöpy-mään mahtuu 10-15 hen-kilöä. Kokoon Kankaat ovat tyytyväisiä.

– Pienet ryhmät ovat ihanteellisia talon hoitami-

sen kannalta.Jokaisen kävijän jälkeen

siivotaan. Esimerkiksi kyl-pytynnyri pestään joka käy-tön jälkeen. Matkailuyrit-tämiseen ei kannatakaan lähteä, jos asiakaspalvelu ei kiinnosta.

– Pelkkien investointi-tukien takia ei todellakaan voi lähteä tähän. Pitää ol-la aito halu asiakassuhteis-sa toimimiseen, Erkki Kan-gas sanoo.

Kankaiden huvilalle ruo-ka tilataan pitopalvelusta, kaiken muun asiakaspalve-lun ja kunnossapidon Kan-kaat hoitavat itse.

maaseutu 5.3.2010MAASEUTU 9

INFO

Maaseutumatkailupaikat luokitellaan valtakunnalli-sesti yhdestä viiteen täh-teen. Luokitukseen kuu-lumisen tunnuksena on avain, josta versoo kak-si lehteä. Majoituspai-kat jaetaan aamiaismajoi-tukseen, maatilalomiin ja mökkeihin. Kaikissa luo-kissa tarkastellaan kritee-reinä esimerkiksi majoi-tustilojen tasoa. Maatila-lomalla täytyy aina olla myös maatilan elämään liittyvää ohjelmaa.Lisätietoa www.majoitu-maalla.fi.

Vuokrahuvila täydentää maatalousyrittämistä

Pelkkien investointi-tukien takia ei todellakaan voi lähteä tähän.

Maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallinen luokitus tuli käyttöön vuonna 1993. Luokituksessa on majoituspaikkoja yhdestä viiteen tähteen. Sen toimeen-panosta ja toteutumisesta huolehtii ProAgria Satakun-nan alueella Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvoja Lee-na Ylikännö. Hän toivoo, että matkailua harkitseva maa-seutuyrittäjä tulisi hyvissä ajoin suunnitelmiensa kans-sa häntä tapaamaan.

– Rakennuksen lisäksi täytyy miettiä etukäteen sisus-tus. Luokituksessa on tarkat määräykset esimerkiksi vuo-teista, patjoista, peitoista, liinavaatteista ja astioista.

Matkailutiloihin saatavan investointiavustuksen mää-rä vaihtelee eri puolilla Satakuntaa. Avustusta saa kus-tannusarvion mukaisesti, joten suunnitelma kannattaa laatia kattavasti.

Yritysneuvoja käy valmiissa majoituspaikassa tarkas-tamassa, täyttyvätkö luokituksen kriteerit. Luokituksen avulla matkailija osaa odottaa tiettyä varustelutasoa.

Leena Ylikännön mielestä Satakuntaan mahtuisi mai-niosti lisää maaseutumatkailupaikkoja.

– Täällä on monipuolisesti erilaisia vesistöjä. Varsinkin kesätapahtumien myötä kysyntää olisi, hän sanoo.

Luokitus auttaa matkailijaa

PLUS

Leena Ylikännö toteaa, että VillaKankaan luokitusmerk-ki on oikein ripustettu.

rakentaminen5.3.201010 MAASEUTU

Teija Saarenmaa

Parketin hiojalle iskee van-han värin sävyttäminen noin joka kymmenenteen työkeikkaan. Normaalisti parketti vain hiotaan ja la-kataan.

– Värejä vaihdetaan ny-kyisin useammin muodin mukaan, Porin Jalopuu-parketti Oy:n toimitusjoh-taja Jukka Kärki sanoo.

Aika yleistä on, että ko-ko huoneiston värityksen vaihtaminen iskee myös lattiaan. Vanhaa ei silti tar-vitse hävittää. Lautaparke-tin ikähän lasketaan kym-menissä vuosissa ja massii-vipuuparketin käyttöikä voi yltää sataan vuoteen.

Hionta kolme kertaaKärki oli työkeikalla, jossa pääasiassa pyökkinen, mut-ta tammella, vaahteralla, wengellä ja pähkinällä osit-tain somistettu mosaiikki-parketti haluttiin sävyttää teakin väriseksi.

Tammipohjainen somis-tekuvio päätettiin vain pe-rinteiseen tapaan lakata, mutta muu pinta sai tum-memman sävyn.

Jo ensimmäinen karkea hionta tuo puun paljaa-na näkyviin, mutta parket-ti hiotaan vielä kaksi ker-

taa eri karkeuksilla. Reu-nat ja nurkat käydään läpi erikseen.

Välihionta eli ammat-tikielellä taskaus tarkoit-taa hiontaa, joka estää vii-meisetkin tikut nousemas-ta pintaan.

Kaksi kerrosta petsiäNormaalisti parketti tas-kataan lakkausten välillä, mutta parkettia sävytettä-essä se suoritetaan ennen ensimmäistä värjäystä. Tä-

Parketinkin voi sävyttää

Jukka Kärki hioo, eikä pölyä tule juuri ollenkaan.

Petsikerroksia parketti saa kaksi

rakentaminen 5.3.2010MAASEUTU 11

Parketinkin voi sävyttääPyökkinen mosaiikkiparketti ennen (vas) ja jälkeen (oik) sävytyskäsittelyn. Uuden sävyn nimi on tiikkipuumetsä.

mä tietysti siksi, että hion-ta ei enää hävittäisi pinnan saamaa väriä.

Kärki korostaa, että vär-jättäessä parketin hionta on tehtävä tosi tarkasti, jot-ta puu imisi parkettipetsin tasaisesti.

Petsikerroksia parketti saa kaksi. Viimeiseksi par-ketti lakataan perinteises-ti. Kaikkiaan työ saadaan valmiiksi kolmessa päiväs-sä. Jos ensimmäinen pet-

sikerros ehditään levittää jo hiontavaiheessa, saat-taa työ olla valmis jo kah-dessa vuorokaudessa, sillä petsi kuivuu noin kuudes-sa tunnissa.

– Jotkut sekoittavat värin lakkaan, mutta sellainen käsittely ei ole kestävä. Sil-loin jokainen naarmu naar-muttaa myös väriä, ja se nä-kyy helposti. Näin väri säi-lyy käytössäkin, Kärki sa-noo.

Parketeille oma petsi

Parketit petsataan juuri niille tarkoitetuilla petseil-lä. Kalustepetsit ovat erik-seen.

Parketin sävytys maksaa 35–40 euroa neliöltä.

– Tämän kyseisen parke-tin uusiminen samantasoi-seksi maksaisi noin sata eu-roa neliöltä, joten säästö on

kaksi kolmasosaa hinnas-ta. Karkeasti ottaen ilmeen muuttaminen sävyttämällä uusimisen sijaan tulee noin puolet halvemmaksi, Kärki laskeskelee.

Parketin uusimisessa pi-tää ottaa huomioon myös se, että purku- ja asennus-työ sekä vanhan hävittämi-nenkin maksavat.

Karkeasti ottaen ilmeen muuttaminen sävyttämällä uusimisen sijaan tulee noin puolet halvemmaksi

Juuri nyt kannattaa olla aktiivinen ASP-säästäjä*. Jos hankit ASP-säästöjesi avulla asunnon tai aloitat oma-kotitalon rakentamisen ennen 31.12.2011, saat valtiolta 3 000 euron säästöpalkkion. Jos sinulla ei vielä ole ASP-tiliä, ota heti yhteyttä Osuuspankkiin. Kerromme miten sinäkin voit päästä nauttimaan uudistuneista asuntosäästäjän eduista. Lisätietoja saat osoitteesta op.fi/nuoret tai OP 0100 0500 puhelinpalvelusta.

*ASP on 18-30 -vuotiaille tarkoitettu ensimmäisen omistusasun-non hankkimiseen tarkoitettu asuntosäästö- ja tukijärjestelmä.

3 000 euron palkkio ASP-säästäjälle.

rakentaminen5.3.201012 MAASEUTU

Teija Saarenmaa

Erityisesti vanhempi vä-ki muistaa, kun apteekki-kuitteja laskettiin aina lop-puvuodesta veroilmoitusta varten. Lääkemenojen vä-hennyskelpoisuus oli yhtä hyvin tiedossa kuin se, et-tä ylipäätään veroja pitää maksaa.

Toisin on kotitalousvä-hennyksen kanssa.

Liekö tuo liian hyvää ol-lakseen totta. Ainakin Sa-takunnan verotoimiston veroasiantuntijalla Päivi Hirvosella on vahva tun-temus, että tiedottaa asias-ta pitää edelleen.

– Tuntuu kyllä siltä, että ihan kaikki eivät vielä tie-dä.

Iloinen yllätysHirvonen kiittelee yrittäjiä aktiivisesta asiasta tiedotta-misesta. Verotoimiston tis-killä tapaa usein verovelvol-lisia, jotka ovat kohdanneet iloisen yllätyksen: Remont-timies tai vaikka hoivayrit-täjä on kertonut vähennys-kelpoisuudestaan.

Samalla veroasiantunti-ja haluaa painottaa sitä, et-tä sopimusta työn tekemi-sestä ei kannata solmia en-nen kuin on ottanut selvää, kuuluuko yrittäjä ennakko-

perintärekisteriin.– Onhan tämä aivan uutta

kulttuuria. Juuri ne apteek-kikuitteja laskeneet ihmiset eivät helposti ymmärrä, et-tä nyt remontin tekemises-tä maksetaan verohelpotus-ta, Hirvonen ymmärtää.

Kotitalousvähennystä on rukattu pitkin matkaa siten, että uutta voi sanoa tapah-tuvan koko ajan.

Edellinen suuri muutos tapahtui vuosi sitten, jol-loin vähennyksen enim-mäismäärää korotettiin ny-kyiselle varsin merkittäväl-le tasolle.

Hirvosen käsityksen mu-kaan työllisyysnäkökohdat-kin otettiin päätöstä tehtä-essä huomioon.

– Erityisesti se oli myös kannustin sille, että ihmiset uusisivat lämmitysjärjestel-

miään. Esimerkiksi maa-lämpöön siirtyminen mak-saa paljon, mutta puolisoi-den yhteinen vähennyspot-ti on myös jo merkittävä.

Kylillä joka savuun Kotitalousvähennys on otettu vastaan yhtälailla jo-ka puolella maata. Tosin yhteiskunnan toimet saat-

tavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, että jätevesijärjestel-mien uusiminen näkyy vä-hennyksen suurena käyttö-nä haja-asutusalueilla.

– Eurajoella vedettiin juuri runkovesiputkea si-ten, että taitaa olla yhden kylän joka taloudesta vä-hennyslomakkeet täytet-tyinä.

Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta.

Vähennyksen saa asunnossa teetetystä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asunnon kunnossapidosta taikka perusparannuksesta.

Vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suo-raan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämäs-sä asunnossa.

Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta 2009 al-kaen 3 000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.

Enimmäismäärän vähennystä saa työkustannuksista, jotka arvonlisäveroineen ovat 5 166 euroa.

Vähennys on henkilökohtainen. Sen saa kumpikin puoliso erikseen.

Lisätietoja lähimmästä verotoimistosta tai www.vero.fi

■

■

■

■

■

■

■

Yrittäjät verottajan tiedottajina

Vero-toimiston tiskillä tapaa usein vero-velvollisia, jotka ovat kohdanneet iloisen yllätyksen.

INFO

HUOM!Muista aina tarkistaa, että teettämäsi työn tekee ennak-koperintärekisteriin merkitty yritys. Vähennys koskee vain rekisteriin kuuluvien yrittäjien työtä.

Soitto lähimpään verotoimistoon auttaa tai käy osoittees-sa www.ytj.fi

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskusten metsäsuunnitte-lijat ovat alkamassa maastokau-den, jonka aikana tehdään met-säsuunnitelmat 80 000 hehtaarin alueelle. Työ tehdään suunnittelu-alueittain, jotka on merkitty ohei-seen karttaan. Alueiden metsän-omistajat saavat kirjeet, jossa tar-jotaan tilakohtaista metsäsuunni-telmaa. Myös näiden alueiden ul-

kopuolelta on mahdollista saada metsäsuunnitelma.

Kymmeneksi vuodeksiMetsäsuunnittelija kartoittaa maastossa metsän hoito- ja hak-kuutarpeet sekä arvioi puus-ton määrän metsikkökohtaisesti. Työssä käytetään hyväksi maas-totallenninta, johon on ladattu

ilmakuvat. GPS:n avulla metsä-suunnittelija tietää tarkan sijain-tinsa metsässä, joten kuvion rajat tulevat kohdalleen. Halutessaan metsänomistaja voi käydä suun-nittelijan kanssa maastossa tutus-tumassa maastotyöhön ja met-sänsä tarpeisiin.

Kartoitusten pohjalta metsä-suunnittelija laatii metsälle toi-menpideohjelman kymmeneksi seuraavaksi vuodeksi ja ottaa laa-dinnassa huomioon omat tavoit-teesi metsän käytölle. Voit painot-taa euroja, monikäyttöä tai luon-tonäkökohtia.

Pienen tukin hintaMetsäsuunnitelman hinta on 9 euroa hehtaari ja 50 euron pe-rusmaksu + arvonlisävero. Lou-nais-Suomessa suunnittelualu-eiden ulkopuolelta tilattavien

suunnitelmien hinta on tätä kor-keampi, toisaalta aiemmin aloi-tetuilla suunnittelualueella hinta voi olla alempi. Nyrkkisääntönä on, että metsäsuunnitelma mak-saa hehtaarilta pienehkön tukki-puun arvon verran. Sillä saa kym-meneksi vuodeksi hyvän apuvä-lineen metsäomaisuuden hoi-toon ja runsaasti henkilökohtais-ta neuvontaa.

Nyt on aika tilata metsäsuunni-telma. Saat kokonaiskuvan met-sistäsi ja tiedot metsiesi hakkuu-mahdollisuuksista ja hoitotar-peista. Siten varmistat hyvän hoi-don ja tuoton metsällesi ja pystyt reagoimaan nopeasti muuttuviin metsäalan suhdanteisiin.

Puustotietojen keruuta ollaan kehittämässä siten, että puuston määrä saadaan selville lentoko-neesta lähetettävien lasersätei-den avulla. Uuteen menetelmään perustuvia metsäsuunnitelmia on saatavissa noin puolentoista vuo-den päästä.

Tapio Nummisuunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Olympialaisten mitalitavOitteen, su-sien ja politiikan lisäksi ihmisillä on tänä talve-na ollut yksi puheenaihe ylitse muiden. Se on ollut lumisade. Lumitöitä onkin saanut teh-dä ihan riittävästi. Ja jo hieman huvittuneena muistelen sitä riemua, kun ensilumi satoi maa-han ja toi kaivattua valoa alkutalven pimey-teen. Riistanhoidonneuvojan ammatti tosin pi-tää miestä niin paljon liikenteessä, että lumi-työt ovat jakautuneet hieman epätasaisesti perheen kesken. Ilmankos meidän huushollis-sa tehdään lumityöt lumikolalla eikä minkään-laisella pörisevällä laitteella, on se niin hyvää kuntoiluakin.

eläimille lumesta on hyötyä ja haittaa. Talven aikana ei ole ollut suojakelejä, ja lumi on koko syvyydeltään pehmeää. Paksu lumi-peite peittää ravintovarat, mutta lumen kai-vaminen on helppoa ja mustikanvarpuihin ja ruohoihin eläin pääsee käsiksi kohtuullisen helposti. Lumipeitteen paksuuntuessa eläimet

pääsevät käsiksi korkealla olevaan ravintoon. Esimerkiksi metsäjänikselle kasvava lumen-paksuus tuo syötäväksi tarjolle uusia versoja. Eläinten liikkuminen sen sijaan on hankalaa. Ne kahlaavat hangessa pohjia myöten ja ener-giaa kuluu. Tämän talven ominaispiirteisiin on-kin kuulunut, etteivät eläimet kulje kovinkaan paljoa. Taimikkoon paikoilleen jymähtänyt hir-vilauma voikin tällaisena lumitalvena aiheuttaa mittavat vahingot.

lumi antaa myös suojaa. Metsäkanalinnuille talvi on ollut ihanteellinen. Teeret ovat voineet viettää lepoaikansa turvallisesti hangen kät-köissä. Linnut kaivautuvat pehmeään lumeen. Puhutaan kieppiin menosta. Lumen sisällä on lämmintä, energiavarat eivät kulu ja linnut ovat piilossa pedoilta. Kuluneena talvena on voinut löytää myös rusakon kaivamia kunnon lumitunneleita. Liikkeelle ajettuna rusakko syöksyy liikkeelle koskemattoman lumen koh-dalta, parin kolmen metrin päästä menoaukos-

ta. Hyökkäävän pedon isku kohdistuu helposti väärään paikkaan.

ankara talvi karsii kovalla voimalla sairai-ta yksilöitä. Tänä talvena ei ole tullut ilmoituk-sia esimerkiksi kapiketuista. Leutoina talvi-na ne ovat selvinneet hengissä pitkään ja kul-jeskelleet talojen pihoissa. Tämän talven ilmiö on ollut talojen pihoissa käyvät ilvekset. Myy-riä on vähän ja jäniskannat ovat paikoin heikot. Ilvesten ravintotilanne on varsin huono, roh-keimmat yksilöt ovat jo käyneet syömässä lin-tujen talipalloja ja saalistaneet kissoja, rusakoi-ta ja fasaaneja asutuksen keskeltä. Valkohän-täpeura ja kaurisalueella ilveksellä menee pa-remmin, siellä ravintoa on riittänyt. Ilveksen metsästyskiintiötä nostettiin tälle vuodelle. Heikko ravintotilanne ja ankara talvi karsine-vat lisäksi ilveskantaa. Tästä tullaan varmas-ti tekemään hätäisiä johtopäätöksiä lisäänty-neen metsästyksen merkityksestä. Näin teh-dään ainakin siinä tapauksessa että kanta läh-

tee laskuun. Tosiasia kuitenkin on että metsäs-tyskiintiötä olisi pitänyt lisätä jo 2–3 vuotta sit-ten. Näin menetellen ilveskanta olisi pysynyt vakiintuneella tasolla. Kevätaurinko alkaa kuitenkin pi-an paistaa ja nämä lumet sula-vat. Lumi on kevyttä pak-kaslunta ja tuskin täs-tä kovin kovia kevät-tulvia tulee. Pian pu-rot ja ojat aukeavat ja päästään taas seuraa-maan majavien elämää. Ja muuttolinnutkin ovat pian täällä. On vain päi-vien kysymys koska saam-me taas ihailla mustava-risten heleää laulua.

metsä 5.3.2010MAASEUTU

KOLUMNI n Reima Laaja

Reima LaajariistanhoidonneuvojaSatakunnanriistanhoitopiiri

13metsäsuunnitelma:• tarkat tiedot maapohjasta ja puustosta• kestävät ja tavoitteiden mukai set hakkuuehdotukset• tieto metsänhoitotarpeista• saatavissa olevat valtion tuet• puolueeton neuvonta samaan hintaan• metsäsuunnitelman perus teella Kemera-tuki on 10 %-yksikköä korkeampi taimikon- ja nuoren metsän hoidossa• lisävarusteina: o ilmakuva o metsän arvon määritys o metsäsuunnitelma netissä

lisätietoa ja tilaukset:• www. metsakeskus.fi• lounais-suomi: Tapio Nummi 020 772 6422• pirkanmaa: Antti Peltonen 020 772 7209Hyvin suunniteltu

on puoliksi tehty

Lunta, lunta

Suomen on kolminkertaistettava energiapuun käyttöElinkeinoministeri Mauri Pek-karinen lupailee jo maaliskuus-sa tarkemman linjauksen siihen, millä uusiutuvan energian vaih-toehdolla sen lisäystarve täyte-tään.

– Metsäteollisuuden sivuvirto-jen, kuorien, purujen ja liemien käyttö energiantuotannossa on ollut ylivoimaisesti tärkein bio-pohjaisen uusiutuvan raaka-ai-ne, Pekkarinen sanoo.

Hänen mukaansa metsäteol-lisuuden tuotannon hyvin mer-kittävä ja jalostuskapasiteetinkin noin 15 prosentin vähentyminen on johtamassa siihen, ettei Suomi kykene saavuttamaan EU:n meil-le määräämää uusiutuvan ener-gian lisäysvelvoitetta ilmasto- ja energiastrategiassa linjatulla ta-valla. Metsäteollisuuden sivu-tuotteena syntyy nykynäkymin alkaneella vuosikymmenellä 8-12 terawattituntia vähemmän uusiu-tuvaa energiaa kuin mihin oli va-rauduttu.

– Metsäteollisuuden vaikeuksi-en synnyttämän aukon täyttämi-nen edellyttäisi nyt energiapuun käytön lisäämistä strategiassa esitetystä 12 miljoonasta kuutio-metristä 16-17 miljoonaan kuu-tiometriin vuoteen 2020 men-nessä. Metlan valtakunnan met-sien arvioinnin mukaan metsien kestävä käyttö antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Tämä ei liioin vaaranna ainespuun ajautumis-ta polttoon. Energiapuun kor-juu pikemminkin lisää jalostus-kelpoisen ainespuun saatavuutta sen tehostuneen kasvun kautta ja integroidun korjuun avulla.

Lusto jukka siLvast

metsävähennyksen maksimimäärä on 60 prosenttia vuoden puu-kauppatuloista. kuva ja teksti matti kari.

koulutus5.3.201014 MAASEUTU

������������������������������� �������������������������������������������� �� �� ����������������������

�������������������������� ���������������������������������������������������������������� ��­��������������������� �������� ���������������������������� ��������������������� ����������������������������

MAASEUTUELINKEINOT, ILMAJOKI | METSÄTALOUS, ÄHTÄRI www.seamk.fi

Mitä kuuluu huomenna?

YHTEISHAKU 1.3.–16.4.2010

”Suomen suurin AMK-agrologien kouluttaja:Uutuutena elintarvikeagrologin opinnot”

”Tuomarniemeltä metsätalousinsinööriksi:Yhdistä puutuoteopinnot metsäinsinööriopintoihin”

Sanna Leppänen ja ammut ovat hyviä kaveruksia

koulutus 5.3.2010MAASEUTU 15

SUUNTA ETEENPÄIN

- Rumpukurssi 22. - 26.3.- Luu- ja sarvityöt 22. - 26.3.- Metsien muut keruutuotteet 17. - 21.5.

METSÄALAN PERUSTUTKINTO (120 ov)

Nuorisoasteen koulutusta yhteishaussa 1.3. - 19.3.2010

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO (120 ov)

Metsäkoneenkuljettaja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Ympäristönhoitaja, luonto-ohjaaja, luonnonvaratuottaja

KEVÄÄN LYHYTKURSSIT

SUUNTA METSÄÄN

WinNovan metsätalouden- sekä luonto- ja ympäristöalan koulutusta järjestetään Ulvi-lassa. Meillä pääset ajamaan uusilla koneilla ja testaamaan simulaattoreita. Saat moni-puolista opetusta osaavalta henkilökunnalta. Opit lisää kasveista, eläimistä, luonnon- ja ympäristön suojelusta, opit johtamaan asiakaspalveluryhmiä ja markkinoimaan luonto-palveluita. ”Meillä on reilu meininki!”

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Vesa-Pekka Kuusela puh. 044 455 8019 (metsäala) sekä koulutus-vastaava Maarit Järvinen puh. 044 455 8013 (luonto- ja ympäristöala, lyhytkurssit).

KATSO LISÄÄ WWW.WINNOVA.FI

- Kauppayrttineuvoja 24. - 28.5.- Kasvit, syventävä lajituntemus 7. - 11.6.

YHTEISHAUSSA1.3.-16.4.2010

Satakunnan ammattikorkeakoulu | www.samk.fi

TULE SINÄKIN SAMKIIN OPISKELEMAAN!

AutomaatiotekniikkaFysioterapiaHoitotyöKansainvälinen kauppaKemiantekniikkaKone- ja tuotantotekniikkaKuvataideLiiketalousLogistiikkaMatkailuMerenkulkuRakennustekniikkaSosiaalialaSähkötekniikkaTietojenkäsittely TietotekniikkaTuotantotalousViestintä

Lisätietoja:www.samkd.fi

AMK-TUTKINNOT NUORET

FysioterapiaHoitotyöKone- ja tuotantotekniikkaLiiketalousSosiaalialaTekniikan alojen muuntokoulutus

Opinnot mahdollista suorittaa työn ohessa.

Lisätietoja:www.samk.fi/aikuiskoulutus

AMK-TUTKINNOTAIKUISKOULUTUKSENA

Business Management and EntrepreneurshipSosiaalialaTerveyden edistäminenYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

Opinnot mahdollista suorittaa työn ohessa.

Lisätietoja:www.samk.fi/ylempiamk

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

Kristiina Suutari

Kun Sanna Leppänen oli pieni tyttö, hän halusi kovasti itselleen lemmikkieläintä. Sannalle olisi kelvannut kissa, koira, marsu tai kultakala. Oli vain yksi este: Pik-kuveli osoittautui allergiseksi, jo-ten lemmikkiajatuksesta oli luo-vuttava.

– Olen aina ollut kovin eläin-rakas. Nykyään minulla on mon-ta lemmikkiä, on koiria ja on kis-soja.

Sannalla on myös 3-vuotias Ola-vi-poika, joka kirmaa milloin koi-ran, milloin kissan kanssa juoksu-jalkaa. Lemmikit ovat välistä ko-villa!

Äiti-Sanna tekee pitkää työ-päivää, tai vaihtoehtoisesti -iltaa, Huittisten Ammatti- ja yrittäjä-opiston Kokemäen toimipistees-sä kotieläinhoitajana. Hän on vas-tuussa oppilaitoksen karjan hyvin-voinnista, seuranaan koulun oppi-laita.

Pienen tytön eläintenhoitohaa-veet ovat täyttyneet.

– En tiedä mistä minulle alku-jaan se innostus tuli, Sanna miet-tii.

– Meillä ei kotona ollut eläimiä eikä lähipiirissäkään. Opiskelin ensin lähihoitajaksi Harjavallan

oppilaitoksessa, mutta sitten van-ha rakkaus eläimiin toi minut tän-ne. Kävi tosihyvä tuuri, että sain jäädä kouluun töihin!

Niistä ilmeisesti joko pitää tai sitten ei; eläimistä. Sannan pu-heesta saa sen vaikutelman, että vaikka on toiveammatissaan, mi-tään helppoa tai mutkatonta työ ei kuitenkaan ole.

Pahinta on eläinten sairastumi-nen. Sitä varten on tietenkin käy-tettävissä eläinlääkärin palvelut, mutta eläimen – vaikkapa lehmän – sairaus pitää tunnistaa - ja vielä-pä mahdollisimman ajoissa, jotta eläin saa avun nopeasti.

Hereillä koko ajan Työpäivä pitää sisällään kaiken karjasta huolehtimisen. Lehmien ja vasikoiden lisäksi talossa asus-telee sikoja ja porsaita.

Maallikko ei heti hoksaisikaan kuinka paljon eläimistä huolehti-minen vaatii.

– Ravitsemus on tärkeä eli sillä

on merkitystä mitä ruokaa anne-taan, Sanna Kertoo.

– Säilörehua, pikkuisen kuivaa heinää vatsan toiminnan edistä-miseksi ja väkirehua kivennäisen saamiseksi ja tautien ehkäisemi-seksi.

Lehmät palkitsevat kyllä hoita-jansa. Sannakaan ei pääse kulke-maan käytävää ilman että jo on turpaa puskemassa ystävällises-

ti. Tyytyväinen yninä kertoo, että tuttuja tässä ollaan.

– Oikean ravinnon avulla leh-mät lypsävät paljon maitoa. Meil-lä on ennätys 62,5 litraa päivässä, mutta sellaiset 40–50 litraa on jo hyvin.

Työ on ja ei ole raskasta.– Kun eläimet sairastuu, se on

tosi kurjaa. On itsekin vähän ki-peä, kun lehmä on kipeä. Mut-

ta muuten työ on helppoa. Meil-lä on rehunjakovaunu, seisotaan sen päällä!

Lehmistä kulkee erilaisia kau-punkilegendoja, lienevätkö tosia?

– Sanotaan, että lehmä on tyh-mä, ja ei ne mitään järjen jättiläi-siä olekaan.

Mutta lehmillä on tosi hyvä muisti!

Nykyään minulla on monta lemmikkiä

Toiveammattina eläintenhoitaja

Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen toimipisteen navetta on täynnä lypsäviä

koulutus5.3.201016 MAASEUTU

Satakunnan maakunnaSSa poreilee tai pitäisi-kö sanoa porisee. Porin kaupungintalo on päältä kau-nis, mutta sisältä mitä. Ilmapiiriltään ilmeisesti sitä itse-änsä, jota maaseudun väki kasvun ihmettä auttaakseen pellolle levittää. Sairaanhoitopiiri ja Rauma ovat muka-vasti mitelleet ja taitavat vielä tasapeliin päätyä. Pohjois-Satakunnan kunnat tähyävät yhden lipun alle ja Pirkan-maalle.

mutta ei hätää. Entinen Ulvilan kirkkoherra, meidän sa-takuntalaisten oma Turun piispa Kari Mäkinen valitaan mitä todennäköisimmin koko kirkon pääksi tulevalla vii-kolla. Ja Satakuntaliitto haaveilee oikoradasta Helsin-kiin. Maakunnalla on siis toiveissa yhteydet ylöspäin ja myös pääkaupunkiin. Hengelliset asiat näyttäisivät aina-kin tulevan kuntoon ja maallisetkin lähivuosikymmeni-nä ehdolla, että joku kaivaa jostain ylimääräisen miljar-din tai pari.

nämä Satakunnan omat keitokset ovat vähän kuin metsäpalot tuolla Välimeren maissa. Ei oikein koskaan tiedä, missä alkaa palaa ja kuka on palon sytyttänyt. Po-rin kaupungintalon palossakin Työterveyslaitoksen kon-sultti syyttää mediaa kaupungintalon kuormittamisesta. Tässä tuntee itsensä vallan höntiksi, kun on luullut, että siellä kaupungintalolla on kuormitettu ihan itse. Ja jotkut ovat jopa löytäneet kovimman kuormittajan. Kaupunki-laisilla ja myös maakunnan ihmisillä on oikeus tietää, mi-tä maakunnan pääkaupungissa tapahtuu. Julkisessa hal-linnossa ja verovaroilla kun toimitaan.

Vielä 1990-luVulla Satakunta sai kaksi uutta/vanhaa kuntaa helmoihinsa eli Kiikoisen ja Vampulan. Tällä vuosi-tuhannella Punkalaidun on lähtenyt Pirkanmaalle ja Tam-pereen veto näyttää jatkuvan. Josko kohta kannattai-si pohtia ilman ennakkoehtoja maakuntien yhdistämistä oikoratamaisella aikataululla. Vanha Suur-Satakunta – tu-leva Sata-Pirkan maakunta – odottaa tekijöitään.

maaseutu 5.3.2010MAASEUTU

n MAAUSKO

17

Maakuntaporinaa

Juha Suni

Jari Leppä, mikä vaiku-telma jäi päällimmäisenä mieleen Seinäjoen maata-lousrakentamisen näytte-lystä? Entä kevättalven il-mapiiri muuten?

– Minulle jäi erittäin po-sitiivinen vaikutelma näyt-telystä. Tunnelma oli sellai-nen, ettemme ole jäämässä tuleen makaamaan, vaan uskomme ja rakennamme tulevaisuutta. Rakennusin-vestointien hallinta ja liike-toimintaosaamisen kohen-taminen yrityskoon kasva-essa on tajuttu. Maaseu-dun tunnelma on odotta-va. Epävarmuutta on ilmas-sa, mutta toisaalta tulevai-suudelta odotetaan kään-nettä parempaan. Tätä tu-kevat uusiutuvan energian ja koko biotalouden kasvu, ruuantuotannon väistämä-tön kasvattamistarve maa-ilmanlaajuisesti ja maaseu-dun virkistysarvojen ky-synnän nousu.

Mitä painotuksia otat-te puheenjohtajana maa-talousvaliokunnassa esiin tämän kevään kehysbud-jetoinnissa vuosille 2011– 2014? Entä ensi vuoden budjetissa?

– Parannuksia on tullut kehittämisrahastoon, lo-mitukseen sekä eläinten hyvinvointiin. Koko maa-talous- ja metsäsektorin toimeentulon edellytyk-siä vahvistetaan ja sitä, et-tä myös tuottaja saa oikean ansion. Veropolitiikassa tu-lee valmistella kannusteita ja tarpeetonta byrokratiaa purkaa.

– Ensi vuosi kannustaa

investointeja rakentami-sessa ja uusiutuvan energi-an investoinneissa.

Miten eläinten hyvin-vointinäkökulma tulee sii-nä esiin?

– Eläinten hyvinvointi-tuelta poistuu nykyinen 5 000 euron katto. Eläinten tilamitoitukset kasvavat ja luontaisen käyttäytymisen mahdollisuuksia paranne-taan. Sikatalouden inves-

tointituet tullevat toivoak-semme avautumaan. Tässä yhteydessä tukia on kyet-tävä suuntaamaan tulevai-suuteen ilman että ne sot-kevat jo nykyisellään yli-tarjonnasta kärsivää mark-

Leppä piti rakennusnäyttelystä

maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari leppä tapasi Seinäjoen maatilarakentamisen messuilla maakunnan päättäjiä.

kinaa. Turkistaloudelle on ryhdytty myöntämään in-vestointitukia, koska van-hanmalliset häkit on vaih-dettava virikkeellisiin tänä vuonna.

Kumpaan viljelijän on helpompi saada tukea in-vestointiin, öljykäyttöi-seen kuumailmakuivuriin vai biokaasulaitokseen?

– Tällä hetkellä tuet on helpompi saada tilakoko-luokan kuivuriin kuin vas-taavaan kaasuratkaisuun. Investointituet pitää selki-yttää ja mahdollistaa myös

tilakokoluokan biokaasu-laitosten kohdalla. Ilmas-totavoitteiden vastainen ti-lanne on vanhaa perua, ja se on syytä pikaisesti muut-taa, jotta uusiutuvan ener-gian lisäyksellä saavutetaan 38 prosentin osuus vuoteen 2020. Biopohjaisen energia-tuotannon verorasitusta on kevennettävä selkeästi alle fossiilisten polttoaineiden, mieluummin poistettava verot kokonaan. Myös syöt-tötariffien käyttöä ja muita kannusteita on laajennetta-va. Tällöin saataisiin vauh-tia investointeihin.

JUHA sUni

MaaseutuLusto -lehden lukijamatka 7.-13.6.2010.

Kiertomatka Unkari-Slovenia-Kroatia.

Kysy lisää Ikaalisten Matkatoimistosta

puh. 03 458 00

koneet ja laitteet5.3.201018 MAASEUTU

SeuraavaMaaseutuilmestyy

16.4.

Teollisuustie 31, 39700 Parkanopuh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518

Avoinna ma 9.00–17.00, ti–pe 8.00–16.00

Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta(raskaskalusto ajanvarauksella)

Aikaa varaamattawww.parkanonautokatsastus.fi Tervetuloa!

koneet ja laitteet 5.3.2010MAASEUTU 19

Sirpa Märsylä

Sastamalalainen maanvilje-lijä Kai Kaasalainen on 20 vuotta aurannut lunta sivu-toimenaan. Työ ei ole kul-takaivos tai aamu-unisen heiniä. Minkälainen on hyvä lumiaura? Asiaa poh-tii myös toinen auraaja, Ve-sa Haapaniemi.

Säätiedotus lupaa ko-vaa lumimyräkkää eteläi-seen Suomeen seuraavak-si yöksi. Tyrväänkylän Sar-kiantien varrella lypsykar-jatilaa pitävät Kai Kaasa-lainen ja Sirpa Matinhei-mo eivät hautaudu lumi-kinoksiin hevin; isäntä Kai saa lumet hallintaan trak-torilla ja auralla. Kain lu-miauraa käyttävät tuntive-loituksella muun muassa tienhoitokunnat, yksityis-taloudet kuin teollisuuslai-tokset. Tämä talvi ei ole pa-himmasta päästä.

– Normaalitalvi. Lumi-määrä tuntuu tosin run-saalta, koska se ei ole sula-nut pois, Kai luonnehtii.

Lumenauraajan työ ei ole kovin hohdokasta, vaikka hanget tuovat pienen lisän tilan tuloihin. Työaika saat-

taa alkaa kello kolme aamu-yöllä ja jatkua putkeen vuo-rokauden pari ympäri.

– Ensimmäisten paikko-jen täytyy olla aurattu kel-lo seitsemään mennessä, viimeiset vuorokauden ai-kana.

Paras aika vuorokau-desta aurata lumia on Kain mielestä pimeä aika. Silloin näkee vain oleellisen, liik-kujia on vähemmän. Au-raajan toivesää on alle 10 asteen tuuleton pakkaskeli.

– Jos päiväsaikaan me-nee auraamaan, aikaa ku-luu puolet enemmän kuin pimeällä.

Yksinkertainen aura Lumiauraa miettivä voi va-rautua pulittamaan tiskiin 2 000 eurosta aina toistakym-mentätuhatta euroa maksa-vaan. Kain mielestä teräksi-nen, tukeva ja kevyt lumi-aura, joka tulee mahdolli-simman lähelle traktoria, on hyvä.

– Jos aura on kaukana traktorista, se vaikeuttaa ohjattavuutta. Aurassa yk-sinkertaisuus on kauneutta. Ei kannata hankkia turhia

osia. Ne vain varisevat. Lu-miauraa on tarkoitus käyt-tää 10 vuotta.

Maanviljelijä Vesa Haa-paniemen mielestä lumi-auran tärkeä varuste ovat äärivalot. Traktorin hytis-tä näkee silloin auran kul-mat. Auran siiven muo-dollakin on merkityksen-sä. Kotipihassa voi käyt-tää suoraa nivelauramallia, mutta kaareva siiven muo-to on ehdoton muualla: Lu-mi lähtee lentoon.

– Hyvä aura heittää lu-men pois pienellä nopeu-della, Vesa tiivistää.

Lumenauraajat näkevät erilaisia tielläliikkujia. Am-matikseen tiellä liikkuvat ovat fiksumpia kuin vapaa-ajalla liikkuvat keskisor-mea heristelevät. Töistä tu-levat ovat aggressiivisempia kuin sinne aamuvarhaisel-la kiiruhtavat. Yhtä väestö-

ryhmää lumikinokset tiel-lä eivät ärsytä tai tunteita ei

osoiteta niin herkästi.– Maalaisilla ei ole hätä,

Kai Kaasalainen tietää.

Hyvä lumiaura heittää lumen pois

Auran siiven muodollakin on merkityksensä

Lunta päin. Lumiaurat ovat valmiina Tyrväänkyläntien varrella. Vesa Haapaniemi ja Kai Kaasalainen pääsevät vielä teille ja kujille auraamaan.

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

Lallin lukijamatkojen perinne jatkuu MaaseutuLusto -lehden lukijamatkana

7.-13.6.2010, suuntana Unkari, Slovenia ja Kroatia.

Kysy lisää Ikaalisten Matkatoimistosta puh. 03 458 00

5.3.201020 MAASEUTU