maaseutu lusto 2010_10

Perjantai 17.12.2010 n Numero 10n

SiLVanetti on uuSi PaLVeLu S.12

kihniön Paja meni ranSkaan S. 19

LaajakaiStan muSta aukko S.4

17.12.20102 MAASEUTU

ww

w.p

elto

siem

en.f

i

jps-

mai

nos.

fi

• Viljakasvit, useita lajikkeita• Rypsit; APOLLOBOR, HOHTOBOR ja CORDELIABOR

• Kaikki nurmikasvit• KAROLINABOR ja RETUBOR-ruokonadat

• Myös Luomu-siemenet

Sertifioidut siemenet

Sastamala • Puh. 0400 777 192 • (03) 513 0259

Kysy tarjous!

JUNTTILAN TILAJUNTTILAN TILA

Ulvilan kirjaston joulutervehdys

www.carawayfinland.fiCaraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin jaVaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

www.ak-kivi.�(02) 648 075

Hautakivet ym.kivialan työt

SeuraavaMaaseutuilmestyy

14.1.2011

Tässä numerossa

lasTen kanssa kuusTa hakemassa

17.12.2010 3MAASEUTU

SIVU 9■

LUSTO/Jukka Silvast

Porsastuotannosta Koskinasula Oy:ssä vastaava Martin Ylikän-nö myöntää kättelyssä, että sika-bisnes on jo maailmanlaajuista. Heikko euro parantaa tanskalais-ten mahdollisuuksia myydä lihaa EU:n ulkopuolelle, mikä taas vä-hentää halpaerien tuontipainetta meille kotimaahan.

Kuluneesta vuodesta huittislai-nen sanoo, että kesästä lähtien re-hun hinnan nousu on leikannut kannattavuutta. Ja porsaista on ylitarjontaa.

– Tuotoksellisesti tämä vuo-si on ollut meille kaikkien aiko-jen paras, mutta ei taloudellises-ti, Ylikännö sanoo.

Yritys tuo markkinoille 900 emakon kautta noin 24 000 por-sasta. Yrittäjä laskee, että por-saan hintaan olisi pitänyt saada kymmenen euron korostus, jotta se olisi vastannut syksyistä kus-tannusten nousua. Ylikännö on myös sianlihantuottajana mu-kana, ja sanoo HK:n nostaneen syksyllä 10 sentillä kilolta hintaa, mutta rehukustannusten nou-su olisi vaatinut kompensaationa 20–25 sentin korotuksen.

Myös Atria ilmoitti maanantai-na saaneensa hinnankorotusten pään auki kauppaketjuihin.

– Paljonko tästä lohkeaa sitten tuottajalle, ja meneekö siitä pal-jon Atrian tuloksen korjaami-seen, Ylikännö kysyy.

– Isoa peliä tämä on, ja odotuk-set ovat taas suuret vuodenvaih-teen jälkeen.

Apulanta vain kallistuu– Ei apulannan hinta voi tästä enää nousta, sitten sitä ei kukaan enää osta, puhisee lypsykarjati-laa pyörittävä Katri Porola Ko-kemäeltä.

Porola ei puolella sanalla ke-hu vuotta 2010, vaan muistuttaa tutusta asetelmasta – kustannus-nousu painaa päälle.

– Yleensä ostamme lannoitteet syksyllä, nyt emme. Panttaan os-toja ensi vuodelle kunnes näen, mihin hinta kehittyy.

– Vai lannoitetaanko ensi kesä-nä vain lietteellä, hän aprikoi.

Maatalousyrityksen robottina-vetassa on puolensataa lypsävää. Vuosi hänen mukaansa näytti, etteivät menot saa enää ainakaan nousta. Hän linjaa, että omilla re-huilla pitäisi ruokkia karja mah-dollisimman pitkälle.

– Ja täytyy vain luottaa siihen, että suomalaiset joisivat suoma-laista maitoa.

Aivan tarkalleen Satamaidon sopimustuottaja ei osaa juuri en-nen tilinpäätöstä sanoa, mitä kes-kimäärin maitolitrasta on saa-nut.

– Ei tulopuolella ainakaan nou-sua ole ollut.

Vuosi mukavasti

Kosti Tenho Tenhon luomutilalta Ulvilan Kullaalta uskaltaa sanoa, että luomuliha on lyönyt itsensä läpi markkinoille. Kauan kulut-tajien asennemuutos silti kesti, mutta muutos oli lopulta nopea.

Kuluneen vuoden hän sanoo menneen mukavasti.

– Ei voi valittaa. Oli erilainen kesä, keväällä sateli, ja sitten tuli pitkä lämmin ja kuiva kausi. Luo-murehukasveillekin siitä oli etua. Juuret menivät syvälle, kasvit si-toivat typpeä, ja sato oli hyvä.

Luomutilalla ravinteet kiertä-vät, osa vain lähtee lihana kulut-tajille.

– Olemme rehun osalta omava-raisia, kuin suljetussa taloudessa. Ja olisihan luomurehun osto täl-lä alueella kohtuullisen arvosta. Otamme vain luomukivennäistä.

Tyytyväinen Tenho laskeskelee, että he tuottavat noin tuhannel-le perheelle pihvilihat ja karitsaa.

– Meiltä ei ehdi mennä lihaa kauppoihin lainkaan.

Sokeri helpollaMyös sokerijuurikkaan viljelijä Markku Koskela Ulvilasta vai-kuttaa tyytyväiselle kasvukau-teen. Jos ei aivan huippusatoa tullut, mikä nähtiin heti kevääl-lä, sadonkorjuu oli poikkeukselli-sen helppoa olosuhteiden vuoksi. Koskela sanoo juurikkaan kestä-vän sään muutoksia ja kuivuutta

paljon paremmin kuin muut vil-jelykasvit.

– Yksi helpommista syksyistä. Pilaantumisenkaan kannalta ei ollut ongelmia. Kulut olivat pie-niä.

Suomessa on noin 1 000 juurik-kaanviljelijää ja yksi tehdas. Ase-telma ei ole niin turvallinen, et-tä Koskela lupaisi pysytellä juuri-kaspuolella automaattisesti. Suu-ruuden ekonomia tuo mukanaan kalliita koneinvestointeja. Kos-kela heittää ilmaan, kannattaako viljelijöiden taloudellisesti lopul-takaan pitäytyä kiltisti annetuissa kiintiöissä, sillä Suomen sokerio-mavaraisuus voisi olla suurempi-kin kuin tänään.

Hän kyseenalaistaa myös par-haan sokerilaadun taloudellisuu-den.

– Toisaalta Suomessa on myös opittu prosessi, joka tuottaa tie-tynlaista, puhdasta ja kirkasta sokeria. Voisimme miettiä, on-ko huippulaatuisen tuottaminen välttämätöntä.

Rehu rasitti -luomuliha In

Paljonko tästä lohkeaa sitten tuottajalle?

”Meiltä ei ehdi mennä lihaa kauppoihin lainkaan.”

”Panttaan ostoja ensi vuodelle kunnes näen, mihin hinta kehittyy.”

LapSIperheet oVat in-nostuneita lähtemään järjestetyille kuusenhakumatkoille.

■

JouluTähden hyvInvoInTI näkyy lehdIsTä

MaaSeUtULUStoSSa nyt lyhyt oppimäärä, miten jou-lutähteä kannattaa hoitaa.

■

rUUan aMMattILaI-nen Sirkkaleena Saarinen haluaa leimautua tiukasti lähiruokaan.

■

lähelTä pöyTään

SIVU 11■

porIn raVIradaLLa-kIn alkavat poneista kiinnostu-neiden kerhoillat.

■

ponIa oppImaan

SIVU 8■

SIVU 5■

Suomalainen joulupöytä rakentuu itses-tään selvästi kotimaisten elintarvikkeiden varaan. Kuluttajakaan ei helposti ymmär-rä, miten maataloustuottajat ovat viimei-set vuodet ottaneet tulonsa selkänahas-

taan ja kovista investoinneista, joiden ansios-ta alan tuottavuus on tehostunut EU-jäsenyyden aikana huimasti. Tilakoot ja eläinmäärät ovat kas-vaneet, uusia investointia on tehty niin tuotanto-rakenteisiin, peltoihin kuin koneisiinkin.

Tuottaja on pitkän elintarvikeketjun heikoin lenk-

ki ja alalla voidaan osin puhua jopa kannattavuus-kriisistä. Käsitys siitä, että alan tulevaisuus ratkais-taan jatkossa vähemmän tukineuvottelupöydissä ja enemmän markkinoilla, vahvistuu koko ajan.

Kun koko ketjun kohonneita tuotantokustannuk-sia ei ole kyetty siirtämään kuluttajahintoihin, niin elintarvikeketjun suurin joustaja on ollut tuotta-ja. Parhaiten on pärjännyt kauppa, jolla on hinta-neuvotteluissa vahvin asema.

Koko alan kannalta paras tilanne olisi, jos pitkän ketjun kaikki osat – tuottajasta, elintarviketeolli-suuden kautta kauppaan – voisivat toimia kannat-tavasti. Se on myös kuluttajan etu ja pitkällä aika-välillä varmin tae, että Suomessa voidaan tuottaa jatkossakin laadukkaita elintarvikkeita.

Television kaTselu ja monet palvelut edellyttävät tulevaisuudessa laajakaistaa joka kotiin. Valtioneuvoston käynnistämä Laajakais-ta kaikille -hanke tavoittelee koko Suomeen varmatoimisia, nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Valokuituverkossa pystytään tarjoamaan vuo-sikymmenien ajan huippunopeita, toiminta-varmoja ja luotettavia yhteyksiä. Ne ovat mer-kittävässä asemassa alueiden kilpailukykyä, saavutettavuutta ja ihmisten välistä tasavertai-suutta arvioitaessa. Toistaiseksi hankkeen ete-neminen on ollut hidasta.

saTakunnassa on noin 4 000 kotia ilman laajakaistaa. Nopeiden yhteyksien turvaami-nen haja-asutusalueella tarjoaisi yhdenvertai-set mahdollisuudet ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan asuinpaikasta riippumatta. Yk-sittäisille ihmisille nopea yhteys tarjoaa paran-tuneen Internet-yhteyden lisäksi uusia palvelu-ja, laajakaista ja teräväpiirto tv:n, verkossa ole-van “digiboxin” käytön, videopuhelut, elokuva-vuokrauksen, ym. Satakunnassa ilman laajakaistaa oli syksyllä

2010 noin 4 000 vakituista asuntoa ja 1 060 yri-tystä. Tavoitteena vuoden 2015 loppuun men-nessä on, että 99 prosenttia vakituisista asun-noista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaa-tioista on enintään kahden kilometrin etäisyy-dellä valokuiturunkoverkosta. Käyttäjä mak-saa liittymismaksut enintään kahden kilomet-rin verkkoyhteyden rakentamisesta ja liitty-män käytöstä aiheutuvat normaalit kuukausi-maksut. Kahden kilometrin matka saattaa silti tarkoittaa kotitaloudelle yli 10 000 euron kulu-ja, joten kotitalousvähennyksen hyväksyminen laajakaistan rakennuttamiseen myös oman tontin ulkopuolella toisi merkittävää helpotus-ta kotitalouksien lopullisiin kustannuksiin.Laajakaistan rakennuttaminen kangertelee pa-hasti. Laajakaistan toteutuksessa on ilmen-nyt kaksi isoa ongelmaa. Toisaalta maakunnil-le korvamerkityn valtion rahoituksen loppumi-nen niillä alueilla, joihin teleoperaattorit ovat osoittaneet kiinnostusta julkisen tuen haku-menettelyssä, ja toisaalta hakemusten saami-nen kaikille alueille.

JulkisesTa TuesTa huolimatta operaat-toreita ei kiinnosta laajakaistan rakentami-nen, koska ne eivät näe toimintaa kannatta-vana. Jollain alueilla esimerkiksi Keski- ja Itä -Suomessa ongelmaan on vastattu kuntaomis-tukseen tai niiden vahvaan tukeen perustuvil-la osuuskunnilla tai yhtiöillä. Siinäkin riskinä ovat korkeat kunnan kustannukset ja toimin-nan pyörittäminen; myynti, markkinointi, asia-kaspalvelu, ylläpito ja huolto.

saTakunnassa ongelma on kosketta-nut melkein kaikkia tuen piirissä olevia alueita. Syyskuussa päättyneessä haussa vain Pomar-kun kunnan alueelle tuli operaattorin tarjous. Satakunnassa laajakaistan toteutuksessa en-simmäisessä vaiheessa prioriteettialueena on Pohjois-Satakunta. Pilottikuntana on ollut Kar-via, jossa operaattorina on Suupohjan seutu-verkko. Muualla Pohjois-Satakunnassa viritel-lään laajakaistan toteutusta kuntayhteistyönä itsenäisesti tai alueella jo toimivan operaatto-rin kanssa. Seuraavassa vaiheessa laajakaistaa edistetään eteläiseen Satakuntaan, jossa suu-

rin yksittäinen alue ilman yhteyksiä on Eurassa.Tavoitteen mukainen laajakaistaverkko yhteys maksaisi Satakunnassa noin 15 miljoonaa. Val-tion rahaa Satakuntaan on varattu 1,8 miljoo-naa euroa. Valtion näkemyksen mukaan rahoi-tukseen osallistuvat lisäksi kunnat ja operaat-torit. Kunnat ovat eri maksuluokissa, on 8, 22 ja 33 prosentin kuntia. Maaseutuohjelman rahoi-tusta on mahdollista käyttää laajakaistan ra-kentamiseen 22 prosentin kunnissa. Lisää tie-toa laajakaistahankkeesta ja kuntien tilantees-ta saat liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta. Satakunnan osalta kuntakohtaista suunnitel-mia löytyy Satakuntaliiton kotisivulta, satakun-taliitto.fi.

Perjantaina 17.12.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILASITAATTI

Laajakaistaan vauhtia

Viveka LannealuekehitysasiantuntijaSatakuntaliitto

KOLUMNI n Viveka Lanne

“Tosiaankin, arvoisa

maabrändi-valtuuskunta

olisi voinut lisätä Suomelle vielä

yhden tehtävän: kansalaisten

metsänomistajuus kunniaan.”

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne blogissaan 13.12.

Tuottaja on pitkän elintarvike-ketjun heikoin lenkki ja alalla voidaan osin puhua jopa kan-nattavuuskriisistä.

Elintarvikeketjun tuotto ei jakaudu tasaisesti

17.12.2010 5MAASEUTU

EURAJOKIULVILA

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

LUSTO/ Vesa-Pekka Järvelä

52-vuotias Jukka Luoju-koski on kulkenut pitkän tien nuoruuden kokkiopin-noista A.Ahlströmin keit-tiömestariksi. Luojukos-ken juuret ovat Harjaval-lassa. Sieltä löytyvät myös ensimmäiset muistot jou-lun ruokailuista.

– Silloin oli lupa syödä koko yön. Jouluruokia nau-tittiin paljon pidempään kuin nykyisin, ne pysyivät ruokalistalla aina loppiai-seen asti. Tarjolla oli perin-teisiä jouluherkkuja, kin-kun lisäksi erilasia laati-koita, rasvasilliä, täytettyä uunihaukea ja muita sa-takuntalaisen pitopöydän antimia, joulunsa tänään-kin riisipuurolla aloittava Luojukoski muistelee.

Pöytään saapuivat myös odotetut tanskalaiset ome-nat ja vähemmän kaivattu lipeäkala.

– Erityisesti mieleen on jäänyt jo valikoimista pois-tunut sinihomeinen Jalo-juusto.

Työ opettaaJo lapsuudessa kipinän ruu-anlaittoon saanut Luoju-koski lähti jo nuorena etsi-mään elantoa kokin amma-tista. Kaikkiaan pitkän lin-jan ravintola-alan ammatti-laisella on takana alan kou-lutusta kahdeksan värikäs-tä vuotta.

– Suurimman osan työ-urastani olen ollut erilai-sissa projektitehtävissä. Koulutukseni on alkujaan suuntautunut keittiöön, jonka jälkeen olen suorit-tanut esimies– ja johtamis-koulutuksia. Juuri käytän-nön työ on kuitenkin se, jo-ka opettaa parhaiten. Siinä pyrin olemaan kiinni lähes päivittäin.

KansainvälisyyttäLuojukoski valmistui ko-kiksi vuonna 1974 ja tie vei jo varhain merille. Ke-sät vierähtivät matkustaja-laivoilla ja talvet rahtialuk-silla. Kuuden vuoden aika-na tutuksi tulivat niin Inti-an valtameri, Biskajanlahti, Afrikka kuin Karibiakin.

– Aika monet joulutkin on tullut vietettyä 30 asteen helteessä. Ruoka oli silloin-kin tärkeässä roolissa, kun kuumiin olosuhteisiin ra-kennettiin suomalaista joulutunnelmaa. Yllättä-vän hyvin se onnistuikin. Vuodesta 1984 alkaen koti-maisemissa kokkaillut keit-tiömestari on vuosien var-rella valmistanut suoma-laisia antimia myös muun muassa Lissabonissa maail-mannäyttelyssä sekä tutus-

tunut ravintolatoimintaan ympäri Eurooppaa. Kok-kailukokemusten joukos-sa ovat myös Linnan juh-lat ja Ruotsin kuninkaal-listen kestitseminen Noor-markussa.

– Ohjenuoranani on ai-na – tarjoile sitä, mikä sopii tilanteeseen.

KotiruokaaLuojukosken mukaan ei-

nekset ja pakastevihannek-set mukanaan tuoneella 80-luvulla ruokakulttuurin ti-la oli huolestuttava. Suoma-laisten arkea kurjistanut la-ma muutti kuitenkin suun-nan

– Sen syytä oli, ainakin osittain, että kunnon suo-malainen perusruoka nou-si jälleen arvoonsa. Val-misruokien käyttö väheni ja kotimaisen ruuan arvos-tus kohosi. Nyt suomalaista

ruokaa voi ylpeänä esitellä myös tänne saapuville vie-raille ja viedä ujostelemat-ta myös ulkomaille.

SatakuntalaisuuttaTarkasti kansainvälisiä ruo-katrendejä seuraava Luoju-koski arvostaa tänäkin päi-vänä ennen muuta maan-läheistä talonpoikaiskeit-tiötä.

– Siinä yhdistyvät van-

ha suomalainen, venäläi-nen ja ranskalainen ruoka-kulttuuri. Kaiken perusta-na ovat luonnollisesti tuo-reet, mieluiten lähituotta-jilta saatava raaka-aineet. Satakuntalainen luonto ka-loineen, sienineen marjoi-neen ja riistoineen on to-dellinen aarreaitta.

Satakuntalainen luonto on aarreaitta

Keittiömestari Jari Lampioja (ed.) on yksi tärkeistä Jukka Luojukosken tiimiläisistä. Sekä Noormarkun että Kauttuan Klubeilla ahertava Luojukoski korostaa yhteistyön merkitystä.

Tarjoile sitä, mikä sopii tilanteeseen.

maaseutu17.12.20106 MAASEUTU

SIIKAINEN

JÄMIJÄRVI

PUNKALAIDUN

VAMPULA

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!PORI

NAKKILA

KIIKOINEN

HONKAJOKI

HUITTINEN

Puhtaastimaistuva

HONKAJOENOSUUSPANKKI

LUSTO/Jukka Silvast

Lavialainen Sirkkaleena Saari-nen myöntää olevansa hieman yl-lättynyt itsekin, millaiseen vauh-tiin hän on päässyt yrityksensä kanssa. Samalla viimeisen vuo-den aikana on kirkastunut, että hän keskittyy ruuantekoon.

– Aluksi laitoin ruokaa ja sii-vosin sekä järjestin juhlapalve-luja, joka oli lähellä sydäntä. Vii-meisen vuoden aikana ajatus on sikäli heittänyt häränpyllyä, että nyt keskityn vain ruokapuoleen.

Entisessä elämässään hän vai-kutti muun muassa elintarvi-keteollisuuden markkinoinnis-sa. Taustatukea antaa aviomies, kokki koulutukseltaan. Saarinen myöntää, että hän lähti liikkeelle

miehensä innostamana. Siitä on aikaa nyt viitisen vuotta.

– Nuorena minulla oli haavee-na pito- ja juhlapalvelu. Ammat-tikokemuksen perusteella yrit-täjyyteen ryhtyminen oli tietyl-lä tavalla helppoa, kun olin riittä-vän vahva aloittamaan sen. Suh-tauduin asioihin kriittisesti. Olen myös nähnyt oravanpyörän, mut-ta tekipä sitten mitä tahansa, sii-nä on omat hyvät ja huonot puo-lensa.

Saarisen yritys Apusiskot Ky työllistää yrittäjän lisäksi yhden henkilön. Keittiö tuottaa valmis-ruokia kotiin vietäväksi sekä luo-nasruokaa syötäväksi paikanpääl-lä. Lisäksi hän hoitaa juhliin ruo-kapuolen palvelut.

– Toiveena on tietysti, että voi-

simme laajentaa ja työllistää li-sää. Ei tällä varmaan rikastu, mutta olisi hienoa pystyä työllis-tämään näin pienellä paikkakun-nalla ihmisiä, jotta nuoret pysyisi-vät paikkakunnalla asumassa.

Lähimarkkinat kiinnostavatTilanne on erilainen kuin kau-pungeissa – ehkä onnekaskin. La-via on 2 200 asukkaan maalaispi-täjä itäisessä Satakunnassa Pir-kanmaan rajalla, eikä palvelun tarjoajia ole liikaa.

– Tästä on Poriin vain 50 kilo-metriä, Kiikoisiin 20, Kankaan-päähän 30, yrittäjä luettelee etäi-syyksiä.

Markkina-alue on haettu siis kotikuntaa kauempaa.

– En ajattele, että alueena oli-si Suomi, mutta Laviaa enemmän. Siten saa menekkiä tuotteille.

– Ja on käynyt tuuri. Tietysti markkinointi on tärkeää, mutta puskaradio on merkittävä väline. Jos ihminen kokee saavansa hy-vää, niin ei sen voimaa vaan mi-kään voita. Joskus kiireisinä vuo-den jaksoina tulee aivan uusia ky-selijöitä, kuin vahingossa.

Sirkkaleena Saarinen on mu-kana ProAgrian yrityshankkees-

sa. Syksyllä 2009 hän mietti, pa-nostetaanko yritykseen enem-män. ProAgria astui kuvaan mu-kaan.

– Sijoitimme kuljetuskalustoon, eli autoon ja lämpö- ja kylmäas-tioihin. Myös keittiöön hankim-me uunia ja vaakaa. Projekti jat-kuu vielä vuoden.

Saarinen puhuu jopa 250 hen-gen pitojen järjestämiskyvystä. Lavian kunnassa saa investoin-teihin Maaseuturahaston Leader-rahaa verottomasta osuudesta 35 prosenttia.

– Ilman avustuksia olisin in-vestoinut hieman rauhallisem-massa tahdissa. Keskustelut Pro-Agrian kanssa rohkaisevat, vaik-ka ensin hankinnat on maksetta-

maaseutu 17.12.2010MAASEUTU

INFO

7

Ruoka vei mennessäänSirkkaleena Saarinen keskittyy alusta saakka itse tehdyn ns. lähiruuan tekoon. Myös talvella käytetyt vihannekset ovat kotimaisia.

Tietysti markkinointi on tärkeää, mutta puskaradio on merkittävä väline.

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

PLUS

LUSTO/Jukka Silvast

Tiistaina Apusiskot Ky:n keittiömyymälässä asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin. Etenkin riistakeittoa siirtyi asiakkaan astioihin.

– Erikoista, että suurin menekki on ollut laajemmin perunasoseel-la. Kuluttajan mieli on oikukas. Viime syksynä päätimme myös, et-tä aina aukio-olopäivinä pitää olla keittoa tarjolla, Sirkkaleena Saa-rinen kertoo.

Isona linjana on ollut valmistaa pitkiä kypsennysaikoja vaativia ruokia, kuten laatikoita ja lihapaistoksia.

– Niitä 1–2 hengen talouksien ei yksinkertaisesti kannata valmis-taa itse. Mitä 300 gramman lihanpalasta saa uunipaistina, Saarinen miettii itsekin.

Joulunalusviikkojen ennakkoon kysytyin ruoka liittyy laatikoihin, joita syntyy jouluksi tilauksesta. Sen sijaan joulukinkkujen paistoa rajoittaa uunikapasiteetin rajallisuus. Laatikot vievät paistotilan.

Sose menee kaupaksiRiitta Seppälä

Yrityskehityspäällikkö, ProAgria SatakuntaTehtävät:

pk-yritysten (pääosin alle 10 henkilöä työl-listävät) liiketoiminnan neuvonta ja kehittä-minen, konsultointialueena Satakunnan lisäk-si periaatteessa myös muu Suomi. Käytännös-sä toiminta Satakunnassa, Porista etelään. Rau-man ja Pohjois-Satakunnan seutukunnilla omat neuvojat, mutta osin toimitaan ristiin yrityksen tarpeista ja toimialasta riippuen.

yritysneuvojien ja pienyrittäjien koulutus, mm. tulosanalyysiin jataloussuunnitteluun sekä muuhun liikkeenjohtoon ja rahoitukseen liittyvät asiat

ProAgria Satakunnan yrityskonsultoinnin kehittäminen ja yritys-neuvonnan tiimivetäjä

Erityisosaamisalueet liiketoiminnan strateginen suunnittelutalous- ja rahoitussuunnittelu, talousanalyysit yhtiömuodotyritys- ja hankerahoitus

■

■

■

■■■■

Maaseudun Asiakasvastaava, MASVA-hankkeen, tavoitteena on tukea Satakunnan maaseutu-alueiden yrittäjyyttä mm. tarjo-amalla pienyrittäjille maksuton-ta yritysneuvontaa. ProAgria Satakunnan yritysneu-vojat auttavat tiedonhaussa, sel-vittävät rahoitusmahdollisuuksia sekä arvioivat suunnitelmien to-teuttamiskelpoisuutta ja riskejä. Lisäksi tavoitteena on kerätä ja välittää tietoa maaseutualuei-den yritysten kouluttamis- ja ke-hittämistarpeista sekä järjestää erilaisia teemapäiviä ja tiedotus-tilaisuuksia. ProAgria Satakunta toimii tiiviis-sä yhteistyössä muiden paikal-listen kehittämisorganisaatioi-den kanssa.Apusiskot Ky:n kanssa Riitta Seppälä kävi läpi laajentumis- ja kehittämissuunnitelmia; talous- investointi- ja rahoitussuunnit-telu liittyen kone- ja laitehankin-toihin sekä uuden työntekijän palkaamiseen, liiketoiminnan muu suunnittelu, tilinpäätös-ja välitilinpäätösanalysointi.

Masva-hanke tukee yrittäjyyttä

vasta omasta pussista. – On myös hyvä, että ulkopuo-

linen neuvontajärjestö katsoo ja antaa vinkkejä.

Sirkkaleena Saarinen nauttii luonnosta Laviassa, siis viihtyy kaikkineen.

– Minulla on nuori koira, hiih-dän ja uin avannossa. Niitä löytyy täältä. Olen asunut kaupungissa-kin, ja tiedän mitä sieltä löytyy.

INFO


HARJAVALTA

PANELIA

KARVIA

KANKAANPÄÄ

SÄKYLÄLAVIA

SÄKYLÄ LAVIA


Harjavallan Sairaankuljetus Oy

Ponin hoito-oppia kerhostaPienet ponit kiinnosta-vat ja sykähdyttävät lapsia melkein poikkeuksetta. Po-nin elämään ja sen hoitoon ei silti moni pääse tutustu-maan.

Suomen Hippoksen ja Länsi-Suomen raviratojen nuorisovastaavien yhteis-hankkeessa on nyt ideoitu ponikerho madaltamaan pienten lasten kynnystä päästä mukaan ponien ja

hevosten maailmaan.

Parin viikon väleinPonikerho kokoontuu noin kahden viikon välein Fors-san, Kokemäen, Porin, Tampereen sekä Turun ra-viratojen tiloissa. Jokaisel-le kerralle on mielenkiin-toista ohjelmaa ponin hoi-toon kuten harjaamiseen, ruokintaan, talutukseen ja

kavioiden puhdistamiseen liittyen. Lisäksi kerhos-sa tehdään oma keppihe-vonen ja keväällä kokoon-tumiset päätetään merkki-suoritukseen ja keppihe-vosnäyttelyyn. Kerho on suunnattu yli kuusivuoti-aille lapsille.

Kerhon tarkoitus on an-taa lapsille mahdollisuus tutustua eläimiin mukavan yhteisen kerhotoiminnan

kautta, mutta myös opet-taa, että eläimen hoito on vastuullista puuhaa.

Ponikerhon ideana on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua po-nien maailmaan turvalli-sessa ympäristössä.

– Muutkin Suomen ravi-radat ovat olleet kiinnos-tuneita kerhoideasta, joten toivon, että tästä tulee kon-septi, iloitsee Lännen rato-

jen nuorisovastaava Sanna Nyssönen. Suomen Hippoksen nuo-risotoiminnasta vastaavan Elina Hirvosen tavoittee-na on myös saada uusia harrastajia raviponien pa-riin.

– Poniraviurheilu on yh-tä hieno harrastus kuin rat-sastuskin, mutta harva alan ulkopuolinen tietää, miten päästä mukaan, Hirvonen

kertoo.

Ponikerho starttaa: lau-antaina 29.1. Forssassa ja Tampereella, ja sunnuntai-na 30.1. Kokemäellä, Poris-sa ja Turussa.

Ilmoittautumiset ma 17.1.2011 mennessä, San-na Nyyssönen, [email protected], puh. 0400 616523

Matti Kari

Kotimainen kuusi pärjää edelleen hienosti joulupuumarkkinoilla. Tuontipuut eivät ole sitä horjutta-neet. Kuusiviljelmien myötä koti-mainenkin tarjonta on monipuo-listunut. Nyt voi lähteä vaikka jär-jestetylle kuusenhakuretkelle he-voskyydillä.

Kauppaa ensilumesta lähtienJoulupuuseuran puheenjohtaja Hanna Holman mukaan aikai-nen talvi näkyy myös aikaisin vi-rinneessä kuusikaupassa.

–Kun lumi tulee maahaan, al-kavat myös joulukuusivaraukset. Niinpä aikainen talvi tasaa seson-kia.

Suomalainen kuusi kuulu niin kiinteästi jouluperinteisiin, että se on edelleen selkeästi suosituin.

–Tuontikuusien lisääntynyt tar-jonta on pakottanut myös kuusi-viljelijöiden laajentamaan vali-koimaa. Kotimaisen kuusen suo-siota tuontipuut eivät kuitenkaan horjuta, mutta viljeltyjen kuusten osuus on lisääntynyt, Holma ker-too. Enää ei kuusta osteta vain kaup-

pareissun ohella parkkipaikalta. Suosiota ovat lisänneet järjeste-tyt kuusenhakuretket.

– Lapsiperheille suunnatut ret-ket ovat olleet suosittuja tapahtu-mia. Onhan hienoa ja lapsille iki-muistoista lähteä perheen kans-sa yhteiselle kuusenhakuretkelle vielä vaikka hevoskyydillä. Täl-laisille tapahtumille on kysyntää erityisesti kaupunkien läheisyy-dessä, kertoo Holma.

Holman mukaan viljeltyjen jou-lupuiden menekki kasvaa. Joulu-kuusen ostajat ovat entistä laatu-tietoisempia. Tämä on lisännyt viljeltyjen joulupuiden suosio-ta ja uusia kasvattajia alalle mah-tuu lisää. Toki metsistäkin sopivia kuusia löytyy, mutta koneellisen puunkorjuun myötä latvakuuset ovat harvassa.

Persoonallisuus ratkaisee Joulupuuseuran puheenjohtaja myöntää olevansa itsekin vaativa joulukuusen valinnassa.

– Oman kuusen ei tarvitse olla täysin tasainen, mutta jotain per-soonallista siinä pitää olla. Etsi sopivaa puuta pitkään. Pidän ser-biankuusesta, sillä se muistuttaa

kotimaista kuusta, mutta hopean-hohtoiset neulaset antavat siihen hienon säväyksen. Se myös kes-tää kulutusta, sillä joulun aikaan kuusen ympärillä on käy melkoi-nen huiske.

Hitaasti sulaksiJotta kuusi säilyttää neulasensa koko joulunajan, on yksi hoito-vaihe ylitse muiden.

– Tärkeintä on sulattaa kuu-si hitaasti ja huolehtia, että vet-tä on tässä vaiheessa riittävästi. Puun pitäisi sulaa hitaasti muu-tama vuorokausi viileässä tilassa. Näin herää riittävän hitaasti ja pi-tää neulasensa pidempään. Aina kuitenkin puiden kestävyydessä on eroja.

metsä 17.12.2010MAASEUTU 9

pitää pintansa joulupuunakin

Kotimainen metsäkuusi on edelleen suosituin valinta. Kuusenhakuretki suuntautuu yhä useammin suoraan viljelmälle, joille järjestetään myös ohjattuja retkiä.

Lapsiperheille suunnatut retket ovat olleet suosittuja tapahtumia.

Kotimainen kuusiKaataminenJoulukuusen saa kaataa aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua. Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa.

KuljetusKuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan ly-hyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pa-kata muoviin/pakkausverkkoon.

sulatusHyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuonee-seen. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välit-tömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uu-delleen.

jalKaan asetusLyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti. Älä poista kuorta sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta.

Hoito sisätiloissaTyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana. Aseta puu mah-dollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmön-lähteistä.

Lähde: Joulupuuseura ry

Kuusen hoito-ohjeet


KÖYLIÖ


LAPPI

Meijeritie 227230 Lappi

Puh. & Fax (02) 826 0142

UOTILAN SIVUAPTEEKKIKentäntie 2

26510 RaumaPuh. & Fax (02) 824 0013

Leena Roskala

Noin 25 pientä lasta ja yh-deksän pitkää aikuista lau-lavat silmät kirkkaina lau-lua joulupukille Koivunie-men Herran MuuMaa-ko-tieläintarhalla Merikarvial-la.

Värikkäisiin toppahaa-lareihin sonnustanut ryh-mä on perhepäivähoidon väkeä Porista. He tutustu-vat maatilan jouluun. Roh-keimmat pienokaiset lyp-sävät lehmän ja juottavat maidon porsaille, arimmat-kin uskaltavat silittää chin-chillaa, suloista ja eksoot-tista karvapalloa.

Kiireinen joulukuuSirkkaliisa ja Markku Koi-vuniemi eli tuttavallisem-min Sirkkis ja Make saivat 20 vuotta sitten 10 000 mar-kan tuen matkailun kehit-

tämishankkeeseen. Kehi-tystyön hedelmiä korjataan yhä edelleen.

– Saimme avustuksen joulun tuotteistamiseen. Se oli silloin uusi juttu. Nykyi-nen joulutuotteemme ei ole paljoakaan siitä muuttunut, vaikka kehitystä onkin ta-pahtunut. Toivottavasti ai-nakin, MuuMaa-kotieläin-tarhan emäntä Sirkkaliisa ”Sirkkis” Koivuniemi nau-rahtaa.

MuuMaan tämän vuo-den joulusesonki aloittaa kotieläintarhan 20-vuo-tisjuhlallisuudet. Maatilan jouluiset ihmeet avautuivat ensimmäistä kertaa yleisöl-le itsenäisyyspäivän aikoi-hin. Tähän saakka niihin ovat saaneet tutustua vain ryhmämatkailijat.

– Silloin 20 vuotta sit-ten ryhmiä oli vähemmän. Makekin ehti käydä Poris-sa muissa töissä. Nyt meil-

lä on joulukuussa 22 ryh-mää. Kauimmaiset tulevat Uudestakaupungista, Sirk-kis-emäntä kertoo ja rien-tää ohjaamaan päivän toi-sen ryhmän seuraavalle etapille.

Rooli vaihtuuKoivulan ryhmäperhepäi-vähoidon porukan ohjel-massa on seuraavaksi vä-

hän tonttuilua. Harjoitteli-ja Katri avustaa ruokailus-sa. Katri harjoittelee tont-tuna ja enkelinä olemis-ta. Huomenna hänet tapaa kahvila Landepaukusta.

– Ruokailun jälkeen vuorossa on rekiajelua se-kä traktorikyytiä. Välillä annetaan ruokaa vuohel-le ja kerätään kananmunia. Eläimiä on laidasta laitaan. Ihan aluksi meillä oli vain

lampaita ennen varsinai-sen maaseutumatkailu- ja kotieläintilan perustamis-

ta, MuuMaan emäntä lu-ettelee.

Maatilan joulu tuotteistettiin 20 vuotta sitten

Make-isäntä rekiretkellä. Porin perhepäivähoidon ohjaaja Terttu Pääkkönen hyppäisi jalaksille.

Joulupukilla on muistiinpanonsa, myös pikku Helmistä.

maaseutu 17.12.2010MAASEUTU 11

Tuuhea, vihreä lehdis-tö, terhakan värikkäät ylä-lehdet ja vankka juuristo ovat hyvinvoivan joulutäh-den tunnusmerkkejä. Hy-väkuntoisella joulutähdel-lä on erinomaiset mahdol-lisuudet säilyttää hehku-va kauneutensa myös jou-lunpyhien ylitse. Riippuvat, kalvakat lehdet toisaalta kertovat, että joulutähdel-lä ei kaikki ole hyvin. On-gelmat ovat voineet syntyä kotona tai joskus jopa en-nen sitä.

Lehdet kertovatJos joulutähden lehdet muuttuvat kellertäviksi ja putoavat, se kertoo kasvin juuriston vaurioituneen. Juuristo-ongelmien ylei-simmät syyt ovat liiallinen kosteus tai viileys. Trooppi-sena kasvina joulutähti pi-tää alle 15 asteen lämpöti-loista yhtä vähän kuin run-saasta kastelustakin. Täs-tä syystä joulutähti tulisi-kin pakata hyvin kotimat-kaa varten, eikä sitä sai-si kuljettaa viileässä pitkää aikaa. Marketin itsepalve-

lupisteestä ostettu joulu-tähti pitää muistaa kääriä kunnolla – ostoskärryis-sä kymmenen asteen läm-mössä autolle kuljetettu ko-meakin joulutähti on var-masti tuhon oma.

Kotona joulutähti pitää 15–22 asteen lämpötilasta. Sitä kannattaa kastella noin joka toinen päivä. Kaikki aluslautaselle valunut ve-si kaadetaan heti pois, et-tei ruukkumulta kostuisi liikaa.

Vetoa tai paahdettaJos joulutähden edelleen vihreät alalehdet alkavat putoilla, syynä voi olla kas-vin altistuminen vedolle tai lämmityslaitteesta pur-kautuvalle kuivalle ja läm-pimälle ilmalle. Joulutäh-ti kannattaakin sijoittaa kauaksi tuuletusikkunasta, lämpöpatterin paahteesta tai takan läheisyydestä. Ve-doton paikka valoisalla ik-kunalla sopii joulutähdel-le hyvin.

Jos joulutähden lehdet ovat jo alkaneet karista ja tyvi näyttää kaljulta, mi-

tään ei enää ole tehtävissä. Pudonneiden lehtien tilal-le ei kasva uusia, joten pa-rasta on hankkia uusi, vie-lä vetreässä kunnossa oleva joulutähti.

Ruskealla syynsäJos joulutähden ruukku-multa kuivahtaa, kasvi rea-goi pudottamalla lehtiään. Tämä perustuu siihen, että kasvi yrittää vähentää haih-duttavaa lehtipinta-alaansa.

Joulutähti selviää kuiten-kin lyhyistä kuivuuskau-sista paljon jatkuvaa mär-kyyttä paremmin. Kasvin kuivahdettua uusintakas-telu riittää yleensä elvyttä-mään kasvin.

Joulutähti ei tarvitse ku-kinta-aikanaan lannoitusta. Jos joulutähteä haluaa kas-vattaa viherkasvina myö-hemmin keväällä, sitä kan-nattaa lannoittaa säännöl-lisesti. Ravinteiden puute näkyy lehdenreunojen rus-kettumisena.

Tarkista aina laatuJoskus voi käydä niin, että lämpimässä ja hyvin pakat-tuna kotiin kuljetettu ja ko-tona ohjeiden mukaan huo-lellisesti hoidettu joulutäh-ti pudottaa kaikesta huoli-

matta lehtiään pari päivää ostamisensa jälkeen. Leh-tien karistelu tällaisessa ta-

pauksessa vihjaa, että kas-vin kuljetus- tai säilytyso-losuhteet ennen ostohet-keä eivät ole olleet parhaat mahdolliset.

Saat joulutähdestä pit-käaikaisimman ilon, kun tarkistat kasvin ennen os-tohetkeä huolellisesti. Jos lehdet ovat paksut, väritty-neiden ylälehtien keskellä

olevat kukat ovat tallella ja kasvi on ylipäänsä terveen näköinen, joulutähdestä on todennäköisesti iloa vielä pitkään. Tarkista vielä, et-tei ruukkumulta ole litise-vän märkää tai rutikuivaa. Jos joulutähti on pakattu lyhyeen muovikääreeseen, kurkista sivusta, ettei sisäl-lä ole jo valmiiksi pudon-neita lehtiä.

Älä osta kasvia, jonka myyntipiste on aivan ulko-ovien välittömässä lähei-syydessä ja jonka myynti-pöydän korkeudella kädel-läkin tuntuen virtaa viileä ulkoilma. Tällainen kasvi on mahdollisesti altistunut vedolle.

Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry

Joulutähdet palkitsevat huolellisen hoitajan

Tarkista vielä, ettei ruukkumulta ole litisevän märkää tai rutikuivaa.

Joulun kukkasuosikki joulutähti ei ole yksinomaan punainen, val-koinen tai vaaleanpunainen. Jo-kaisesta väristä on olemassa hui-kea valikoima erilaisia sävyjä, joi-den lisäksi katsojaa ilahduttavat ylälehdiltään eri tavoin laikuk-kaat, viirulliset tai täplikkäät jou-lutähdet. Tarkka joulutähtibon-gari voi löytää selviä eroja myös joulutähtien ylälehtien muodos-sa. Kaikista näistä erilaisuuksista rakentuu joulutähden viehätys ja sen suuri lajikevalikoima.

Suomessa viljellään täksi jou-luksi lähes sataa erilaista joulu-tähtilajiketta. Suosituimpia ovat perinteiseen tapaan punaiset la-

jikkeet. Punaisten joulutähtien osuus onkin noin 70 prosenttia kaikista meillä myytävistä jou-lutähdistä. Toisella sijalla ja jat-kuvasti nousijoina ovat valkoiset lajikkeet, ja kolmanneksi kirivät vaaleanpunaiset joulutähdet.

Erilaisia joulutähtilajikkeita on maailmalla tarjolla satoja. Am-mattimaiseen viljelyyn on kui-tenkin valikoitunut huomatta-vasti pienempi joukko. Monet la-jikkeet ovat kasvutavaltaan kes-kenään hyvin samankaltaisia, ja ne poikkeavat toisistaan lähinnä vain värityksensä puolesta. Täl-laisia eri väristen, mutta muuten samankaltaisten lajikkeiden jouk-

koja sanotaan lajikeryhmiksi. Suomessa viljellään täksi jou-

luksi lähes sataa erilaista joulu-tähtilajiketta. Suosituimpia ovat perinteiseen tapaan punaiset la-jikkeet. Punaisten joulutähtien osuus onkin noin 70 prosenttia kaikista meillä myytävistä jou-lutähdistä. Toisella sijalla ja jat-kuvasti nousijoina ovat valkoiset lajikkeet, ja kolmanneksi kirivät vaaleanpunaiset joulutähdet.

Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry

Suomessa viljellään lähes sataa joulutähtilajiketta

Joulutähti kannattaakin sijoittaa kauaksi tuuletus-ikkunasta.

metsä17.12.201012 MAASEUTU

KIUKAINEN

RAUMA


Metsänhoitoyhdistys Län-simetsä aloitti huhtikuus-sa verkkometsäsuunnitel-ma-hankkeen, jonka tar-koituksena on informoi-da alueen metsänomista-jia SilvaNetistä. SilvaNet-ti on uusi sähköinen met-säsuunnitelma. Idea hank-keelle tuli uuden palvelun tiedotustarpeesta metsän-omistajille.

Hankkeen kohderyhmä-nä ovat kaikki Mhy Län-simetsän alueen metsän-omistajat: kuolinpesät, yh-teisomisteiset metsätilat ja nuoret otetaan myös erityi-sesti huomioon hankkees-sa. Hanke on mukana mo-nissa metsäaiheisissa ta-pahtumissa. Informoim-me metsänomistajia hen-kilökohtaisella yhteyden-otolla, tiedottein, lehdis-sä ja järjestäen yhteistilai-suuksia. Metsänomistajil-le annetaan hankkeen ai-kana opastusta ja neuvoja verkkometsäsuunnitelman käytöstä.

Aina ajantasallaVerkkometsäsuunnitel-ma SilvaNetti on metsän-hoitoyhdistysten tarjoama metsäsuunnitelma, joka on aina ajantasalla. Verkko-metsäsuunnitelmasta voi tarkastella kaikkia samoja tietoja kuin vanhasta pape-risesta metsäsuunnitelmas-ta, eli kuviotiedot puusto-tunnuksineen ja hoitoeh-dotuksineen. Palvelu on karttapohjainen ja SilvaNe-

tin kautta voikin tulostaa it-selleen kaikki tarvitseman-sa kartat ja tiedot. Metsän-omistaja voi tehdä kuvioille muistiinpanoja, jotka säily-vät tallessa.

SilvaNetti on helppokäyt-töinen, mutta siinä on silti paljon erilaisia toimintoja. SilvaNettiin voidaan lisä-tä valokuvia, näin metsän-omistaja voi seurata met-siensä kehitystä myös lii-tettyjen valokuvien avul-la. Palvelussa on piirto-työkalu, jonka avulla met-

sänomistaja pystyy piirtä-mään karttaan merkintö-jä, esimerkiksi alueen, jol-le hän on tehnyt metsän-hoitotöitä. Sähköinen vies-tintä metsänhoitoyhdistyk-sen kanssa onnistuu Silva-Netin avulla ja viestien mu-kaan voi myös liittää piirtä-miään alueita ja muita met-sään liittyviä tietoja. Omien muistiinpanojen ja erilais-ten toimintojen avulla Sil-vaNetti auttaa metsänomis-tajaa harjoittamaan tavoit-teellisempaa metsänhoitoa ja hallitsemaan paremmin metsäomaisuuttaan.

Vaikka joululahjaksi

SilvaNetin metsäsuunnitel-matietojen ylläpito tarkoit-taa sitä, että puuston kasvu lisätään vuosittain suunni-telmaan ja tehdyt työmaat kirjataan niiden valmistu-essa SilvaNettiin. Jos met-sänomistaja tekee itse met-sänhoitotöitä, tiedot päivi-tetään SilvaNettiin mhy:n kautta. Yhteyden pito ta-pahtuu helposti esim. suo-raan SilvaNetin viestintä-toiminnon avulla. Silva-Netti on käyttäjälleen edul-linen.

Hinta kannattaa tiedus-tella omalta metsänhoi-

toyhdistykseltä. Palvelua varten tarvitaan ajantasal-la oleva metsäsuunnitelma, jonka metsänhoitoyhdis-tykset tekevät päivittämäl-lä olemassa olevat metsä-suunnitelmat tai tekemäl-

lä kokonaan uuden met-säsuunnitelman asiakkaan tarpeen mukaan.

Hankkeen avulla Met-sänhoitoyhdistys Länsi-metsä pystyy opastamaan ja neuvomaan metsänomis-tajia verkkometsäsuunni-telman hyödyistä ja käy-töstä. Hankkeen tavoittee-na on myös saada tiedotet-tua metsänomistajien met-säomaisuuden hallinnan ja käytön mahdollisuuksista. Hanketta rahoitetaan Man-ner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Lea-der-toimintalinjasta. Han-ketta toteutetaan Ravakka ry:n ja Pyhäjärviseutu ry:

n toiminta-alueilla, joten molemmat toimintaryh-mät osallistuvat sen rahoit-tamiseen.

Kaikki voivat tutustua SilvaNetti-verkkometsä-suunnitelmaan osoittees-sa www.silvanetti.fi käyttä-jätunnuksella Metsämaa ja salasanalla Mustikka. Lisä-tietoja saa omasta metsän-hoitoyhdistyksestä tai alle-kirjoittaneelta. SilvaNetin voi näin joulun alla hank-kia itselleen vaikka joulu-lahjaksi.

Varpu Kuutti, hankevastaavaMhy Länsimetsä

Verkkometsäsuunnittelu hyödyksi

SilvaNetti-verkkometsäsuunnitelma palvelun näkymä.

Palvelua varten tarvitaan ajantasalla oleva metsä-suunnitelma.

SilvaNetti auttaa metsän-omistajaa harjoittamaan tavoitteelli-sempaa metsänhoitoa.


Keskustan järjestöt toivottavat Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011!

Ensi kesänä järjestettävä Satakunnan Farmari 2011 on samalla ProAgria Sata-kunnan 150-vuotisjuhla-näyttely. Farmarinäyttelys-sä jaetaan perinteisesti su-kutilakunniakirjoja ja viire-jä. ProAgria Maaseutukes-kusten Liiton sukutilakun-niakirjaa voi hakea tilalle, jota suku on hallinnut yh-täjaksoisesti yli 200 vuot-ta. Ensimmäiset sukutila-tunnustukset Suomessa on jaettu 1931 Rauman maata-lousnäyttelyssä.

Uuden sukutilakunnia-kirjan hakemukseen tar-vitaan sukuselvitys oman seurakunnan kirkkoher-ranvirastolta. Sukuselvityk-sissä on lueteltava kaikkien tilaa hallinneiden isäntien ja emäntien nimet, keski-näiset sukulaisuussuhteet sekä syntymä- ja kuolin-vuodet niin pitkältä ajalta

kuin kirkonkirjoja on tal-lella. Puolison omaa sukua -nimi tulee myös näkyä.

Sukuselvitys ja sukutila-kunniakirjahakemus toi-mitetaan omaan ProAg-ria keskukseen, josta se toi-mitetaan ProAgria keskus-ten liittoon edelleen tutkit-tavaksi. Hakemuslomak-keet löytyvät osoitteesta www.proagria.fi/satakunta - jäsenyys. Uuden sukuti-lakunniakirjan hakemuk-set pitää jättää viimeistään helmikuun loppuun men-nessä ja sukutilakunniakir-jojen uusintahakemukset maaliskuun loppuun men-nessä.

Kun kyseessä on sukutila-kunniakirjan päivitys, tar-vitaan virkatodistus kaikis-ta lisättävistä henkilöistä. Lisäksi tulee ilmetä, kuin-ka saajat ovat sukua edelli-sen kunniakirjan saajiin.

Sukutilatunnukset nyt hakuun

Kotimainen kalkkunantuo-tanto on vähentynyt viides-sä vuodessa noin 40 pro-senttia. Tuotantoa ovat han-kaloittaneet muun muassa rehukustannusten nousu ja tuontikilpailu. Kalkkuna-alan kääntäminen nousuun edellyttää alan vahvuuksi-en ja kehitystarpeiden kar-toittamista aina kuluttajien tarpeista tuotantoprosessin toimintaan asti.

Kotimaisen kalkkunan-tuotannon kilpailukykyä parannetaan Satafood Ke-hittämisyhdistys ry:n koor-dinoimassa ja yhdessä Hel-singin yliopiston Ruralia-instituutin, Vaasan yliopis-ton sekä MTT:n kanssa käynnistetyssä hankkeessa. Hankkeessa luodaan ko-ko kalkkunaketjulle kehit-tämisstrategia, joka perus-tuu kuluttajien tarpeiden täyttämiseen, kustannuste-hokkaaseen tuotantoon se-kä alan sisäisen tiedonku-lun ja luottamuksen vah-vistamiseen.

Hankkeessa selvitetään

kuluttajien kalkkunatuo-tannolle asettamia vaati-muksia, jonka tuloksena on kuluttajalähtöinen, pa-remmin kuluttajien tarpei-ta vastaava kalkkunatarjon-ta. Myös tuotantoprosessia pyritään sujuvoittamaan ja tuotantokustannuksia sääs-tämään. Hankkeen kohde-ryhmänä ovat suomalaiset kalkkunantuottajat, mutta tulokset auttavat koko kalk-kunaketjua alkutuotannos-ta ja elintarviketeollisuu-desta kuluttajaan saakka.

Hanke toteutetaan kol-

messa osassa. Ensimmäi-sessä osassa selvitetään kalkkunatuotannon lisäar-votekijöitä laajan kulutta-jatutkimuksen avulla. Tä-mä luo pohjaa asiakasläh-töiselle ajattelutavalle. Toi-sessa osassa etsitään mit-tareita, joilla tunnistetaan parhaat tuotantotavat, ja luodaan visioita tulevai-suuden tuotantoketjusta. Kolmannessa osassa kehi-tetään luottamukselliseen ja vuorovaikutteiseen yh-teistyöhön perustuva mal-li, jonka avulla ala pystyy

kohtaamaan tulevaisuu-den haasteet ja viemään lä-pi muutokset.

”Kotimaisten kalkku-nantuottajien kilpailuky-vyn parantaminen” on alu-eiden välinen kehittämis-hanke. Hanke alueeseen kuuluvat Satakunta, Ete-lä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Vuo-den 2012 loppuun kestävää hanketta rahoittavat alu-een Ely-keskukset. Yksityi-sen rahoitusosuuden mak-saa Länsi-Kalkkuna Oy.

Kalkkunatuotanto lentoon uudella strategialla

Seuraava MaaseutuLusto

ilmestyy 14.1.2011

Serlachius-museo Gustafin Metsästäjät-näyttely avau-tui 4. joulukuuta Mäntäs-sä. Metsästäjät eli näytte-lyn puhuvat päät kertovat taustoistaan, motiiveistaan ja tilittävät myös tuntojaan metsästykseen liittyvistä ristiriidoista ja ongelmista.

Näyttely on vahvasti elä-myksellinen ja koostuu pääosin videoista ja mul-timedioista. Esillä on kah-den vuoden ajan kuvattua videomateriaalia erilaisista metsästystilanteista ja har-rastukseen liittyvistä rii-teistä ja sosiaalisista kuvi-oista. Metsästyksen muut-tumisesta vuosikymmen-ten takaisesta saalistukses-ta nykypäivän välineurhei-luksi viestittää näyttelyyn koottu metsästysaiheinen esineistö.

– Kyseessä ei ole metsäs-tyksen puolustuspuhe, vaan yhden suositun ja paljon tunteita nostattavan har-rastuksen edustajille annet-tu puheenvuoro ja keskus-telun avaus. Tavoitteena on avata metsästyskulttuuria suurelle yleisölle, sillä met-sästyshän on piilossa, oman porukan kesken tapahtuvaa toimintaa, näyttelyn järjes-

täjät viestittävät.

Kahdelta vuodeltaNäyttely vei kamerat met-sään, jossa kuvattiin kah-den vuoden ajan metsäs-tystapahtumia. Näyttelyssä pääsee seuraamaan video-koosteiden kautta muun muassa hirvijahdin tun-nelmia alkumetreiltä ai-na saaliin kaatoon saakka. Tutustuttavana on kymme-niä monitoreja, joissa on vi-deokoosteita, kuvia ja tari-noita. Lisänä on useita vi-deoprojisointeja.

Näyttelyä varten haasta-teltiin videolle suomalaisia eri ikäisiä ja taustoiltaan erilaisia metsästäjiä: mie-hiä, naisia, aloittelijoita ja konkareita. Annamme nyt metsästäjien itsensä puhua ja selvittää motiivejaan ja mielipiteitään. Kysyimme heiltä myös metsästyksen ongelmista ja otamme esil-le metsästykseen kohdistu-van kritiikin ja ristiriidat.

Näyttelyssä pääsee tutus-tumaan myös nykyiseen metsästyskulttuuriin, joka jää suurelle yleisölle usein vieraaksi, koska metsästys on vain oman jahtiporukan

kesken tapahtuvaa toimin-taa. Ennen metsästys toi li-säruokaa maalaistalojen pöytään. Nykymetsästäjäl-le saaliin merkitys on vä-

häisempi, jopa olematon, ja eräily on ennen muuta va-paa-ajan harrastus sosiaali-sine toimintoineen.


LUSTO/Marjo Viitanen-Jä-nismäki

Apukokin keittokirjaMiikka Järvinen, Mai-ja Koski256 sivua, Kustannus-osakeyhtiö Moreeni, 2010

Apukokin keittokir-jassa tehdään ruokaa lasten kanssa. Mo-nessa perheessä on tuttua tilanne, jossa ruoka pitää saada äk-kiä pöytään, eikä ole aikaa ottaa muksuja mukaan ruoanlaittoon. Tä-män kirjan avulla saa kui-tenkin vihjeitä, miten tä-mänkin voisi järjestää toi-sin. Lapset ovat luonnos-taan uteliaita ja kokeilun-haluisia ruoankin suhteen, kunhan vain saavat olla it-se mukana uusia ruokatut-tavuuksia valmistamassa.

Keittokirjaan on kehitelty aivan uusi ohjeistus. Resep-tit on jaettu työvaiheisiin, joissa on lasten ja aikuisten työt eritelty värikoodein. Näiden avulla ihan pieni-kin lapsi voi osallistua ruo-anlaittoon.

Reseptivalikoimakin on

laaja, joten perinteiseen nakin ja muusi -linjaan ei tarvitse tyytyä. Mukanan on kansainvälisiä herkku-ja kuin myös erikoisuuk-sia kasvis- kuin lihansyö-jillekin.

Raaka-aineet ovat tuttu-ja kotimaisia tuotteita, joi-ta löytyy joka lähikaupasta. Kirja on kätevän kokoinen. Näin ollen se on siis helppo käsitellä. Kirjan kuvitus on raikas retrohenkisyydestä huolimatta. Kuvituksessa oli itse ruoka jätetty kuiten-kin sivuseikaksi, joten jäin kaipaamaan ruokakuvia.

Värikoodein ruokaaPuheenvuoro on nyt metsästäjillä

Mänttäläinen Hanna Savolainen on yksi näyttelyyn haasta-telluista metsästäjistä.


LUSTO/Jukka Silvast

Eränkävijä 2010-2011Toimittaneet Mauri Soikka-nen ja Jussi SoikkanenKustannusosakeyhtiö Otavasivuja 144

Kannen kuva Ahmasta an-taa osviittaa sisältä löyty-välle. Eränkävijään on saa-tu tällä kertaa petotutkija Ilpo Kojola ja Anni Koske-la kertomaan ahman olo-tilasta ja ahdingosta. Ahma on uhanalaisin suurpedois-ta Suomessa.

Tämä vuosikerta eri kir-joittajien luomuksista on monipuolinen eränkäyn-nin saralta, ei siis pelkkiä saaliskuvauksia ja huippu-hetkien kerrontaa. Kirja lähtee liikkeelle Martti Pel-tomaan kirjoituksella kor-pinpojasta, ja tämän kas-vusta ja oppimisesta oikein eräkorpiksi, isännän vara-koiraksi.

Kirjassa käydään pingvii-

nien valtakun-nassa, koetaan sudenmetsäs-tyksen histo-riaa, lentoko-neesta pyytä-mistä, poh-ditaan sai-maannor-pan sopeu-tumista il-maston-muutok-seen ja tie-tysti voi-daan lu-kea eri-laisia saa-liskerto-muksia.

Kirjan ulkoasu on tuttu

menneiltä vuosilta: on piir-roksia, valokuvia, musta-valkoista ja värillistä. Tyy-li ei petä, vaikka kuvitusta-vasta voidaan olla montaa mieltä.

Mutta se, että kirjaan mahdutetaan hyvinkin eri-

lai-sia ja eri luontokul-mien käsittelyä on mielen-kiintoinen ratkaisu. Joten-kin vaan erästäminen ei ole viikkokausien juttu, ja jokainen päivä synnyttää oman elämyksensä.

Jos vielä joululahja on os-tamatta, niin erähenkiselle tämäkin sopii.

Monipuolinen paketti

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Roland Persson: Pavut, linssit ja herneet. Valokuvat Ann Lindberg. Suomentanut Leena Nils-son. Schildts 2010.

Hernekeitto on kotoisa herkkumme, mutta muu-ten palkokasveja käytetään kovin vähän suomalaises-sa ruuanlaitossa. Enem-mänkin voisi käyttää, sil-lä herneet, pavut ja lins-sit ovat terveellisiä ja tai-puvat monenlaisiin ruo-kiin – vaikkapa keittoihin, salaatteihin, patoihin ja li-säkkeeksi. Kasvissyöjä saa

niistä valkuais-ta ja hiilihyd-raatteja välttä-vä mainion li-sukkeen peru-nan tai pastan tilalle.

Ruotsalai-nen keittiö-mestari Ro-land Pers-son halu-aa ajaa papujen ja muiden palkokasvien asiaa. Hä-nen kirjansa sisältää pää-asiassa ruokaohjeita, mut-ta alussa esitellään eri la-jikkeet ja kerrotaan lyhyes-ti niiden käytöstä. Papujen kohdalla on tärkeätä tietää

eri lajikkeiden vaati-ma käsittely ja keittoaika.

Kirjassa on 33 ruokaoh-jetta. Ne ovat pääasiassa li-sukkeita, salaatteja ja keit-toja. Suurin osa ruokaoh-jeista sopii vähähiilihyd-raattiseen ruokavalioon.

Papua pöytään

LUSTO/Jukka Silvast

HanhipiiloJorma KoskiKariston Kirjapaino Oy 2010s. 198

Monien, hyvinkin erilais-ten kertomusten kokoel-makirja tarjoaa luonnosta mielenkiintoisiakin ulottu-vuuksia. Erämaista ja met-sästyskulttuurista saa ripa-uksen uutta, vaikka olisi-kin ennestään sitä maail-maa tunteva. Jorma Kos-ken novellikokoelma ei ole aivan tavallinen. Siis muu-takin kuin saalista ja saa-lista. Ulottuvuutta haetaan nykyiseen elämänmenoon.

Jos jotain sanoisin, niin

kirja näyttää suunnitellun myös heikko-näköisille, hä-märässä luet-tavaksi. Font-tikoko ja ri-vivälit ovat poikkeuksel-lisen suuria. Ei mikään huonom-pi juttu se-kään. Tari-nat vaihtu-vat tiheään tahtiin.

Kirjan aloittaa vesilintu-maailmaan vievä Simppaa koetellaan jatkuen Aapon vainioilla ja Ullakkonää-

dällä. Kaikki hyvin erilaisia. Kirjan nimikkonovelli tu-lee aivan lopussa ennen Ek-syneet-tarinaa.

Erilaisia tarinoita

NykyajaN työelämääN tuntuu kuuluvan hyvin olennaisena osana muutos. Työnimik-keet, firmojen nimet ja organisaatiot muuttu-vat sillä nopeudella, että välillä ei muste ehdi kuivua papereista, ennen kuin täytyy tehdä jo jotain uutta mullistusta.

aloitiN SatakuNNaN riistanhoitopiirin pal-veluksessa loppuvuodesta 1992. 18 vuoden työrupeama samannimisessä työpaikassa on melko harvinaista, mutta muutos iskenee riis-tahallintoonkin. Vuoden vaihtuessa asioiden pitäisi olla toisin. Tosin vuotta on tätä kirjoitet-taessa jäljellä enää kolme ja puoli viikkoa ja uu-si riistahallintolaki on edelleen perustuslakiva-liokunnan käsittelyssä. Jos eduskunta käsitte-lee ja hyväksyy lain ennen joululomiaan, niin uusi riistakeskus perustetaan 1.1.2011. Samas-sa yhteydessä lakkautetaan Metsästäjäin kes-kusjärjestö ja riistanhoitopiirit. Töiden pitäisi jatkua uutuuttaan kiiltävässä riis-takeskuksessa ja toivottavasti niin käy myös

palkanmaksulle. Annan kuluneista vuosista henkilökohtaiset kiitokset Satakunnan riistan-hoitopiirille. Näin pitkään suhteeseen mahtuu aina hyviä ja huonoja hetkiä, silti kevyet mullat haudallesi. Yritän opetella vastaamaan puheli-meen toisen organisaation nimellä.

joulu tulla jolkottelee ja todennäköisesti myös menee aika äkkiä. Eipä tuo tänä vuonna näytä olevan ajallisesti juuri viikonloppua pi-

dempi. Tähän joulunodotukseen kuuluu ilman muuta joulukuusen valinta. Nuukana härkänä olen pyrkinyt valitsemaan perin metsänhoidol-lisia joulukuusia. Yleensä ne ovat olleet niin sa-nottuja nurkka- tai seinänvierusta malleja. Jou-lupuut ovat olleet toispuolisia tai rungoltaan epäkelpoja. Onhan ne aina otettu harventa-malla ja antamalla tilaa metsään jäävälle hyväl-le yksilölle. Silti ne ovat ajaneet hyvin asiansa loppiaiseen asti.

toki joulukuuSiaSiaaNkiN voi sotkea ri-pauksen riistanhoitoa. Katkaisen kuusen yleen-sä siten, että kantoon jää muutama vihreä ok-sakerros. Tyngästä muodostuu aivan erinomai-nen suojapaikka riistaeläimille. Jäniksen kel-paa siellä makailla ja varoa pahaa maailmaa ja sen nälkäisiä petoja. Samalla kun käyt kirveen kanssa metsässäsi, voit kaataa jänön eineek-si myös muutaman haavan. Täytyyhän niillekin kattaa joulupöytä.

VuoSi Vierähti ja kirjoituskontrahti täyttyi. Kiitoa palautteesta, joku on aina joskus tun-nustanut lukeneensa näitä sepustuksia. Rau-haisaa joulun ja vuoden 2011 odo-tusta. Ja muistakaa, että kyllä se joulu sieltä tulee vähemmälläkin hössötyksellä. Ja perheel-le kiitos tulevasta jou-lulahjasta, en voinut olla näkemättä Reis-ka- tossulaatikkoa, en-kä itse asiassa edes et-sinyt sitä.


KOKEMÄKI


1 + 81 pyörätuolipaikka

KAUVATSA

Odotusta

Reima Laajariistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

KOLUMNI n Reima Laaja

Jukka SilvaSt

Tämänkin kirjoiTTaminen on maabrändivaltuus-kunnan antamien tehtävien toteuttamista. On tosi mieluisaa tietää, että on vuosikausia ollut rakentamas-sa suomalaista maabrändiä.

näin joulun alla on ollut tapana kirjoitella joulu-pukille. Nyt ei sitä tarvitse tehdä, koska olemme saa-neet ikään kuin joululahjaksi maabrändivaltuuskunnan raportin. Kaikkien kannattaa sukeltaa sen sivuille, ei-kä välttämättä uskoa, mitä siitä on mediassa puhuttu tai kirjoitettu. Sillä todellisuus saattaa olla taruakin ih-meellisempää.Vihreään talouteen aina uskonutta jo harmaantunut-ta Maauskoa viehätti valtuuskunnan usko maahan ja luontoon. Juomakelpoisen luomu-Suomen toteutta-minen ei tosin ole niitä helpoimpia tehtäviä ja tehtä-väksi saattaisikin riittää kelpoinen Suomi, joka kyke-nee osallistumaan täysipainoisesti kuivenevan maail-man ruokahuoltoon. Siitä vaan korsi kekoon ja hyvän tekoon!

Hauskoja yksiTyiskoHTiakin raportista löytyy. Viimeaikaisiin keskusteluihin sopivasti nivoutuen seu-raava suora toteamus olkoon kuvaava: ”Ympäristöhal-linnon kirjoittamaton motto onkin: ei suuria tavoitteita tai katteettomia lupauksia, vaan sitoutumista tekoihin.” On se hyvä, ettei sitä ole kirjoitettu mihinkään!Suomi on muuten hyvä maa. Suurimmassa osas-sa maailman maita ei olisi ikipäivänä asetettu mitään maabrändivaltuuskuntaa tai jos olisi asetettu, niin oli-si tarkasti määrätty tai rajattu, mistä saa kirjoittaa. Suo-messa saa siis kirjoittaa mistä vaan ja mitä vaan, mikä on ihan hyvä juttu.

eli sinä kansalainen, päästä jo joulujen välillä luo-vuutesi liikkeelle. Ole rakentamassa Suomen maaku-vaa tukevalle pohjalle. Jos on liukkaat kelit, niin han-ki pehmeäpohjaiset kovikenastoilla varustetut talvi-kengät. Suomalaisen yrityksen vaikka vieraassa maas-sa valmistamat. Niillä kun tarpoo, niin pysyy polla kun-nossa, eikä joudu liian lähelle kotomaan mahdollisesti kovaakin kamaraa.

Hyvää Joulua ja brändikästä tulevaa vuotta!

maaseutu 17.12.2010MAASEUTU

Maausko

17

Usko maahan

TEHO-hankkeen julkaisu-sarjassa on ilmestynyt uu-si opas, joka käsittelee täs-mäviljelyä ja sen mahdol-lisuuksia ravinnekuormi-tuksen hallinnassa. Täsmä-viljelyteknologiaa on ollut tarjolla viljelijöiden käyt-töön jo reilut 15 vuotta, mutta sen käyttö on yleis-tynyt hitaasti.

Peltoviljelyn aiheutta-ma ympäristökuormitus, sadon laadun suuret vaih-telut sekä odotuksia al-haisemmat satotasot kan-nustavat kuitenkin mietti-

mään täsmäviljelyn tarjo-amia mahdollisuuksia ja kehittämään tätä tekniik-kaa eteenpäin. Täsmävil-jely on muun muassa yk-si potentiaalinen keino pa-rantaa peltoviljelyn ravin-netaseita ja siten vähentää ravinteidenhuuhtoutumis-ta pelloilta.

Uusinta teknologiaaTäsmäviljelystä ei ole ollut suomenkielistä viljelijöille suunnattua opasta. Käytän-nön läheisen tiedon välittä-

minen viljelijöille on kui-tenkin tärkeää, jotta vilje-lijät pystyvät harkitsemaan täsmäviljelyn käyttöön ot-tamista omalla tilallaan.

Täsmäviljelytiedon levit-tämiseksi TEHO-hanke ti-lasi käsikirjoituksen täs-mäviljelyjulkaisuun MTT:lta, jossa aihetta on pitkään tutkittu Liisa Pesosen joh-dolla.

Juuri julkaistussa op-paassa luodaan katsaus tä-män hetken täsmäviljely-teknologiaan sekä anne-taan käytännön neuvo-

ja siihen, kuinka täsmävil-jelyn hyödyntämisen voi aloittaa omalla maatilal-la nimenomaan ravinne-taseiden parantamista sil-mällä pitäen.

Julkaisua on saatavilla painettuna Varsinais-Suo-men ELY-keskuksesta TE-HO-hankkeelta (Pasi Sal-mi) sekä myös internetis-tä www.ymparisto.fi/teho > Julkaisut > Julkaisusar-ja > 5/2010 Täsmäviljely ja ravinteiden käytön tarken-taminen.

Suomenkielinen opas täsmäviljelyyn

Vuoden Retkikohde -kil-pailun ehdokasasettelu jat-kuu vielä noin viikon. Eh-dotuksia Suomen parhaaksi retkikohteeksi voi jättää ku-ka tahansa retkeilystä ja ul-koilusta kiinnostunut osoit-teessa www.goexpo.fi.

Ehdokasasettelu päät-tyy 21.joulukuuta. Kaik-kien ehdotuksen jättänei-den kesken arvotaan lip-puja Retki-messuille 11.-13.3.2011 Helsingin Mes-sukeskukseen.

Retkikohdekilpailua on uudistettu ja jatkossa kil-pailussa on vuosittain vaih-tuva teema. Vuoden 2011 teemana ovat vesiretkeily-kohteet, eli ehdolle voi aset-taa minkä tahansa retkeily-kohteen, johon vesi olen-naisena osana liittyy.

Vaihtuva teema mahdol-

listaa erilaisten ja eri ko-koisten kohteiden osallistu-misen kilpailuun tasavertai-semmin kuin ennen ja sen uskotaan tuovan kilpailuun entistä kattavamman kirjon kohteita eri vuosina.

Retkeilyalan ammattilai-sista koostuva raati valitsee ehdokkaiden joukosta 10 finalistia. Voittaja valitaan yleisöäänestyksessä netis-sä, ja voittajakohde palki-taan Suomen Messusääti-ön myöntämällä 5 000 eu-ron stipendillä kevään Ret-ki -messujen yhteydessä. Lisäksi voittajakohde saa osaston Retki-messuilta ja pääsee esittäytymään niin yleisölle kuin mediallekin heti tuoreeltaan kilpailun ratkettua.

Vesiretkeily kilpailtavana

Satakunnan Maaseutuoh-jelman tiedottaja -han-ke jatkuu vielä kesän 2011 loppuun. Titta Strömber-gin jäätyä äitiyslomalle uu-deksi tiedottajaksi valittiin 16 hakijan joukosta toimit-taja Marjut Haapanen Ul-vilasta. Hän aloitti työnsä 13. joulukuuta.

Haapasella on 15 vuoden kokemus paikallislehtityös-tä ensin toimittajana, myö-hemmin päätoimittajana.

– Ulvilan Seudussa yhteis-työ kyläasiamiehen kanssa oli tiivistä, mitä kautta Lea-der+-hankkeet ja niistä tie-dottaminen tulivat tutuiksi. Ja ennen kaikkea tärkeiksi: moni hieno hanke olisi jää-nyt toteuttamatta ilman oh-jelmarahoitusta.

Tiedotushankkeen lop-pusuoralle tuo omaa vipi-näänsä Porissa 1.–3.7.2011

pidettävä Farmari - Suo-men maatalousnäyttely. Farmarin järjestelyistä vas-taa ProAgria Satakunta, jo-ka juhlii samalla toimintan-sa 150-vuotista taivalta.

– Ja siellähän pitää ol-la näkyvästi mukana! Sata-kunnan Leader-toiminta-ryhmillä, Satakylillä ja Sa-takunnan ELY-keskuksella on mehukas tilaisuus ker-

toa Kirjurinluoto Arenalla maaseudun mahdollisuuk-sista. Sellaista korttia ei jä-tetä pelaamatta, tiedottaja sanoo.

Vuonna 2008 alkaneen Satakunnan maaseutuoh-jelman tiedottaja -hank-keen päätavoite on tiedot-taminen Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Sa-takunnassa toimivien Lea-der-toimintaryhmien oh-jelmien mahdollisuuksis-ta. Terävänä kärkenä toi-mii kertominen toimijois-ta, toimintatavoista, han-ke-esimerkeistä ja ihmisis-tä. Näin aktivoidaan seu-dun asukkaita omatoimi-seen kehittämiseen.

Tiedottajan yhteystiedot ovat 13.12. alkaen: [email protected] ja p. 044 046 6453.

Marjut Haapanen aloitti Satakunnan Maaseutuohjelman tiedottajana.

Farmari tuo tiedotukseen vipinää

Putoaminen ja kaatuminen on yleisin syy kuoleman ai-heuttavaan tapaturmaan. Liikenteen vaarallisuudesta puhutaan paljon, mutta lii-kenteessä kuolee vuosittain vain neljäsosa siitä määräs-tä, mitä matalalta putoami-sissa tai kaatumisissa.

Putoamisissa ja kaatumi-sissa kuolee liki 1 200 ih-mistä vuosittain, liikentees-sä alle 300. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat kuolleiden määrä on lisäksi ollut nou-sussa viimeiset 30 vuot-ta. Määrä on näiden vuo-sikymmenten aikana kak-sinkertaistunut. Liikenne- ja työtapaturmissa kuol-leiden määrä on sen sijaan laskenut puoleen.

Liikenneturvan liukas-tumisgallupin (2008) mu-kaan yli kolmasosa meistä liukastuu vuoden aikana – puolet on alle 30-vuotiaita, alle kolmasosa oli yli 60-vuotiaita. Näin ollen myyt-ti iäkkäästä liukastujasta vesittyy.

Alkoholi pieni syyMyöskään alkoholi ei ole merkittävä liukastumisen aiheuttaja, sillä vain 4 pro-senttia oli liukastuessaan alkoholin vaikutuksen alai-nen.

Liukastuminen voi johtaa myös vakavaan vammautu-miseen ja pysyvään laitos-hoitoon tai pitkään sairaa-

lajaksoon. Lähes kolmasosa kaatuneista loukkasi itsen-sä kaatuessaan. Siitä huo-limatta jalkineissaan käyt-ti liukuesteitä vain harva: 8 prosenttia aina tai usein, 15 prosenttia joskus ja 76 pro-senttia ei koskaan! Lisäksi vain kolme neljästä miettii kenkien valinnassa niiden soveltuvuutta liukkauteen.

Voi vaikuttaaOmalla toiminnalla voi vai-kuttaa omaan kaatumisris-kiin:

1. pidä itsesi hyvässä fyy-sisessä kunnossa

2. valitse jalkineesi poh-jat Suomen oloihin sovel-tuviksi

• pohjamateriaali on huo-koinen (mm. TR-pohja)

• pohjakuvio on voima-kas (5-8 mm syvyinen) ja avoin sivulta

Ilmatieteen laitoksen ja-lankulkusään tiedote kah-desti päivässä osoitteessa www.fmi.fi/jalankulku tai teksti-tv s. 407

Helsingin osalta oma va-roituspalvelu, jonka piiriin voi ilmoittautua www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvi-rasto

3. käytä tarvittaessa liu-kuesteitä

4. seuraa säätilaa

Lähteitä: www.kotitapa-turma.fi, www.thl.fi

Kaatuminen tappaa liikennettä enemmän

koneet ja laitteet17.12.201018 MAASEUTU

Merkkimaahantuojia edus-tavan Autotuojat ry:n toi-mitusjohtaja Tero Kallio toivottaa tervetulleeksi kat-sastuslainsäädännön uudis-tamista koskevan lakipa-ketin, jonka valtioneuvos-to hyväksyi viime viikol-la. Määräaikaiskatsastuksia voisivat jatkossa tehdä niin nykyiset katsastusasemat,

merkkikorjaamot kuin ns. riippumattomatkin korjaa-mot, kunhan laissa asetetut esimerkiksi laitteistoa ja henkilökunnan koulutus-tasoa koskevat vaatimukset täyttyvät.

– Suurimpia voittajia kil-pailun lisääntyessä ovat kuluttajat. Lakivalmistelun yhteydessä tehtyjen selvi-tysten mukaan katsastuk-sen keskihinta oli viime vuonna 84 euroa ja uuden lain myötä hinnan ennus-tetaan tippuvan jopa puo-leen eli 42 euroon, Kallio sanoo. Myös nykyinen katsastus-ala voi löytää hyvää uudis-tuksesta; heille avautuu lain myötä mahdollisuus har-joittaa myös korjaamotoi-mintaa, kunhan riippumat-tomuusvaatimukset täytty-vät.

– En usko, että läheskään kaikki korjaamot alkavat it-se järjestämään katsastus-ta, vaan moni tulee hakeu-tumaan yhteistyöhön ny-kyisten katsastusyrittäjien kanssa, Kallio sanoo.

Katsastusuudistus kuluttajien etu

Juha Suni

Joni Ala-Katara myhäi-lee tyytyväisenä esitelles-sään perin sateisen heinä-kuun metsämessuviikon valokuvasatoa Ranskan tärkeimmältä puuntuotan-toseudulta, keskiylängöltä. Noin vuoden pituinen kes-kittyminen oman tuotteen luomiseen tehosi. Kone-paja Ala-Katara Kihniössä on nyt kuin joulupukin pa-ja Korvatunturilla.

Paikkakuntalaiset hake-vat letkuja ja liittimiä en-tiseen malliin hydraulipal-velusta, harvesterinomista-jat teettävät isompia huol-toja eri merkkeihin ja Ke-to-harvesterituoteperhee-seen liittyvä alihankinta toimii kuten ennenkin. Jo-kin on kuitenkin muuttu-nut perinpohjin viime ke-vättalvesta, kun toimitus-johtaja Severi Ala-Katara saapui ensimmäinen sar-javalmisteinen Axer-kaa-to-kasauslaite mukanaan Honka-Centeriin Honka-joen konepäiville.

Urakkaan pieninkinAxer- kaatolaitetta raken-netaan alusta loppuun Kihniössä neljään eri ko-koluokkaan. Eri kokoiset kaivinkoneet ja hakkuuko-neet sopivat peruskoneek-si oman painoluokkansa ja puomi-tai nosturiulottu-mansa mukaisesti.

Verottomat perushinnat alkavat 5 000 euron paik-kilta ja sillä pääsee käsik-si 350 kg painoiseen Axer 540 -koneeseen, sarjan pie-nimpään. Jotta terä ja ko-koavat käpälät liikkuisivat oikein vikkelään, tarvitaan 300 barin öljynpaine ja 100 litran virtaus minuutissa. Tämän kokoinen Axer pu-ree poikki 25 sentin puun ja kokoaa halkaisijaltaan met-rin nippuja lähikuljetusta varten, urakkapeli siis tä-mä sarjan pieninkin.

Axer-sarjassa on melkoi-set kokoerot ja järein kone onkin 20 000 euron työväli-ne perusvarustein. Ostava asiakas voi kerätä valitse-mansa ominaisuudet laajas-ta lisävarustevalikoimasta. Axerin suunnittelufiloso-fian kulmakiviä ovat help-po ylläpito (terän vaihto il-man hitsauksia maastossa) ja korkea tuottavuus mm. hyvän näkyvyyden avulla. Laite on siten epäsymmet-

rinen, että puomi tai nostu-ri ei peitä näkyvyyttä puun katkaisukohtaan.

Viron kauttaUutuuskoneita on myyty enemmän vientiin kuin ko-timaahan, kiitos aktiivisten virolaisten yrittäjien, jotka

lähtivät niin uuden Tarton biovoimalan käynnistämil-le hakepuutyömaille kuin Ranskan urakointikohteil-lekin Axer-kirveet olallaan. Tämä laite ei ole markki-noiden huokein kaivinko-neelle rakennettu energia-koura, mutta noin 30 kap-paleen menekki ja/tai ti-

lauskanta puhuvat puoles-taan.

Joni ja Severi Ala-Kata-ra vakuuttavat kuin yhdes-tä suusta, että pk-konepa-jojen yhteistyö Euroopan vientimarkkinoilla kiin-nostaa vallan kovasti. Viex-pon ja Agritecnican yhteis-työ ja messujen esi-info vii-

me viikolla Seinäjoella ovat herättäneet laajaa kiinnos-tusta niin yhtiökohtaiseen kuin monen yrityksen yh-teiseen esittäytymiseen en-si vuonna uusiutuvan ener-gian tekniikan päävienti-markkinoilla.

koneet ja laitteet 17.12.2010MAASEUTU 19

EURA


Axer-sarjan kourat ja Volvo ottavat tuntumaa jo Ranskan metsissä.

Pk-konepajojen yhteistyö Euroopan vienti-markkinoilla kiinnostaa vallan kovasti.

Kihniön pajalle tuli vientiä

Vapo Oy vahvistaa energia-puuliiketoimintaa ja yhdis-tää puunhankinta-organi-saatiot hankkimalla omis-tukseensa noin kolman-neksen Harvestian osake-

kannasta.Kaupan yhteydessä laa-

ditun puunhankintasopi-muksen mukaisesti Har-vestia hankkii jatkossa Va-pon tarvitsemat mänty- ja

kuusitukit sekä kasvavan osan Vapon energiapuusta. Järjestely parantaa Vapon palvelukykyä asiakkaille se-kä kotimaisten polttoainei-den, puun ja turpeen yh-

teiskäyttöä. Samassa yhtey-dessä Vapo Timberin puu-nosto-organisaatio ja -toi-minto siirtyy osaksi Har-vestiaa. Toiminta käyn-nistyy täydessä laajuudes-

saan heti tammikuun alus-ta 2011.

– Tällä turvaamme äsket-täin päätetyn Hankasalmen sahan investoinnin raaka-ainehuollon myös jatkos-

sa. Hankasalmen lisäksi sahaamme myös Nurmek-sessa, Lieksassa ja Inarin Peuravuonossa, sanoo Va-po Timberin toimitusjoh-taja Juha Hakala.

Vapo Harvestian osakkaaksi

17.12.201020 MAASEUTU

maaseutu lusto 2010_10

Documents