KesKi-suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 1/2013

KESKI-SUOMEN

Parempi johtaa hyvin.Lue lisää yrittajat.fi/keskisuomi

Uutiset. Kumppanit. Debatti. Yrittäjät kiertueella. Vapaalla. Jäsenyrittäjät.

Uutiset: Muuramelainen Sammet Dampers kasvaa viennistä. Varovaisen myönteisiä odotuksia.

Yrittäjyyson hubia

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat2

�����������������������������������������������������������������������������������

���������������������� ��������������������������

�����������������������������������������������������������

�

�������������������������������������������������������

�����������������������

�

��������������������������������������

�

������������������

�

�

jäsenlehti 1/2013 3

Jari-Pekka Koponen

Markkinatalous korjaa suuntaaTiedättehän ajatuksen: kun junan veturi äkkijarruttaisi, menisi vau-nuja veturin takana usealle mutkal-le ja siksakkiin? Kun veturi lähtisi uudelleen liikkeelle niin vaunujonot suoristuisivat nopeasti. Näin toimii myös markkinatalous. Kun nousu alkaa, löytyy nopeasti uusia väyliä ja mahdollisuuksia tulla veturin perässä. ”Junamme” 1990-luvun laman jälkiaaltoja vieläkin korjaillaan. Historiallisesti katsot-tuna Suomi on selvinnyt sodan jälkeisistä velvoitteista ja ajoista ennätysmallilla. Olemme vasta opettelemassa yksityisve-toista taloutta ja rakentamassa yrittäjyys-yhteiskunnan rakenteita.

Usein en haikaile menneisyyteen,

enkä nytkään. Ajassamme on kuitenkin merkkejä, että joskus on hyvä ottaa opiksi ja arvioida menneiden vaikutuksia nykyti-laan. Suomi on vasta 2000-luvulla tehnyt merkittäviä uusia globaalien markkinoi-den valtauksia ja avauksia, uudet tuotteet ja itsenäiset vienti-innovaatiot ovat tiensä alussa. Nyt ollaan hetkessä, jolloin muut-kin kuin yrittäjät ovat havainneet yrittä-jyysyhteiskunnan viestin ja merkityksen. Vaikkapa Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen tuoreissa esityksissä Suomelle on yrittäjyysyhteiskunnan henkeä. Jos puoletkin heidän ehdotuksistaan toteu-tuisivat, olisimme korjanneet suuntaa yhä paremmin kohti yrittäjyysyhteiskuntaa.

On totta ja arvokasta, että meille

syntyy nyt yksinyrittäjiä. Suomessa on kuitenkin työantajapula. Yhdessä oikeilla kannusteilla ja rakenteilla sekä riskiä ot-tavalla yrittäjäasenteella toivon Suomeen syntyvän yhä useampia yrityksiä, jotka haluaisivat työllistää itsensä lisäksi työn-tekijän tai useamman. Yksinyrittäjyys ja työnantajayrittäjyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan samaa markkinata-louden ehdoilla olevaa yritystoimintaa. Emme kuitenkaan pärjää kehityksen raiteilla, jollemme saa aikaan lisää työn-antajayrittäjyyttä.

Hitaan kasvun aikoja ennustetaan yhä vaan. Itse uskon, että veturi lähtee taas liikkeelle. Ollaanhan valmiina ja varustau-tuneena uuteen vauhtiin?

”

Nyt ääntä ja tassua toisen eteen - yrittäjyyden kannusteet kuntoon

On merkillistä että uusia työpaikkoja, verotu-loja, innovaatioita, palveluja ja hyvinvointia kymmenen viime vuoden aikana synnyttä-

neiden mikro- ja pk-yrittäjien ääntä ei kuunnella valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Maakunnallisesta näkökulmasta valtakunnallinen keskustelu vaikuttaa pyörivän vain metropolialueen tarpeissa. Keskisuomalaisittain mm. kansanedus-tajillamme on nyt aktiivisen vaikuttamisen paikka. Suureen yhteiseen työllistämiskysymykseenkin tar-jotaan yrityksille vanhoja lauluja. Yrittäjien työllistä-miskyvyn kannalta tukityöllistämisen ajat ovat ohi ja sen sijaan tarvitaan yrityskannusteita kestävän työllisyyden kehittämiseen.

Kunnissamme on vakavan uudistumisen paikka. Se ajaa myös kuntapolitiikan ytimen, elinkeinopolitii-kan, uudistamiseen ja yrittäjälähtöisyyden edistämi-seen monilla alueilla. Tämähän ei ole huono asia. Ja se on myös loistava uudistumisen mahdollistaja kunnas-sa. Vuoden kestoisen kuntakampanjamme YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! tilaisuuksissa on kuultu jo Muuramen ja

Keurusseudun ajatuksia kuntien ja kaupunkien omista mahdollisuuksista edistää yritysten toimintaedellytyk-siä. Viesti on samankaltainen mainituilla paikkakunnil-la: omat yritykset, niiden osaaminen, palvelut ja haasteet on tunnettava hyvin, jotta voidaan kohdistaa kehittämis- ja tukipanostukset oikein. Kuntatapaamisissa tuli esiin myös hyvän vuoro-vaikutuksen merkitys: elinkeinopolitiikan kehit-täminen on usein yhteistä tietoa, yhteisiä tavoitteita, yhteisiä innovaatioita, yhteistyötä, yhteistä riskinottoa, eikä niinkään suoria yritystukia.

Keski-Suomessahan ollaan nyt aivan liian vaa-timattomia. Mistä kumpuaa tai yhteisöömme on hiipinyt sisäsiisti jäähdyttelymentaliteetti?

Meillä on hallussamme valtavia osaamispääomia ja luonnonvaroja, viihtyisyyttä ja laadukasta infraa sekä kasvava määrä hyviä yrityksiä. Silti juuri julkis-organisaatiovetoinen ja poliittisten intressien ohjaa-ma johtaminen ja suunnannäyttäminen aiheuttaa aina kompromisseja ja hioo kärjet tasapaksuista elinkeinoelämän workshopeista ja kehittämispape-reista.

Uh – ihana Keski-Suomi, nyt rohkeutta peliin pää-töksenteossa ja valmistelussa. Ääntä ja tassua toisen eteen – nimenomaan pk-yrittäjyyden kannusteet kuntoon. Samassa veneessä ollaan kaikki.

Uh ihana Keski-Suomi. Nyt rohkeutta peliin päätöksenteossa ja valmistelussa.

JARI-PEKKAKOPONENonSuomenYrittäjienvarapuheenjohtajajaKeski-SuomenYrittäjienpuheenjohtaja.

Tähän joukkoonLiittyminen osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi

Päätoimittaja tuuli Kirsikka Pirttiahopuh. 010 425 9202

sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

KESKI-SUOMEN

Aiheita:

UUTISET4 | SAMMET KASVAA KAUKANA

6 | TYöKAVEREITA YKSINYRITTÄJÄLLE

7 | TYöNANTAJAPALVELUT UUdISTUVAT

8 | VAROVAISEN MYöNTEISTÄ

dEBATTI10 | YRITTÄJÄT KIERTUEELLA

JORMA NOKKALA, MUURAME

TAPANI PAASU, KEURUU

VAPAALLA12 | YRITTÄJYYS ON

JYVÄSKYLÄN YRITTÄJÄT 30

MUURAMESSA KILISTELTIIN

KUMPPANI13 | SYRJÄSTÄ SUURIIN SAAPPAISIIN

14 | YRITTÄJYYS ON HUBIA

HENKILö15 | TAPU KAPUAA

JÄSENYRITTÄJÄ16 | AAMU ALKAA MUNKILLA

17 | cUMULUS PANOSTAA YRITTÄJIIN

18 | RÄTTÄRIN JOUSILTA

ELISA LUPAA VAUHTIA

Kolumni

TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHOpäätoimittaja

elinkeino- ja työmarkkina-poliittinen valmistelu ja päätöstenteko vellovat nyt sumeissa ja raskaissa vesissä.

Äkkijarrutusvaiäkkikiihdytys?

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat4

UUTISET

Sammetkasvaakaukana

Tyytyväiset asiakkaat ovat tehokkain myynninedistäjä. hyvä maine leviää. lisäksi hyvät kotisivut ja mukanaolo messuilla tukevat myyntiä.

Pertti Mehto

Muuramelainen perheyritys Sammet Dam-pers on malliesimerkki menestyvästä keski-suomalaisesta kasvuyrityksestä. • Yritys kasvaa liikevaihdolla mitaten keski-määrin 10 %:n vuosivauhtia. Viime vuosina on koettu jopa 30 %:n harppauksia, mutta myös maltillisempaa kehitystä. • Tuotannosta 90 % menee vientiin, yritys kasvaa kaukana Muuramesta. • Kotimaassaan Sammet Dampers on toimi-alallaan ylivoimainen markkinajohtaja. • Yritys toimii kapealla osaamisalueella, jonka markkinat maailmalla kasvavat myös tule-vaisuudessa. • Sammet Dampers on vanha perheyritys, jossa avainhenkilöt ovat vähemmistöosakkai-na sitoutuneet työpaikkaansa.KARIRUUSKA, teksti ja kuvat

K ovin paljon tavalliselle tal-laajalle ei vielä kerro tieto, että Sammet Dampers on

erikoistunut teollisuuspelteihin. Se on Pohjoismaiden suurin sulku- ja säätöpeltien toimittaja. Yrityksen tuotteita on käytössä yli 60 maassa, jokaisessa maanosassa.

Sammet Dampers on löytänyt eri-koisosaamiselle kohteen alalta, jolla ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä markkinoiden romahdusta tai edes kaventumista. Energiantarve ja -tuo-tanto kehittyy ja kasvaa räjähdys-mäisesti maissa, joissa teollistumi-nen voimistuu ja hyvinvointi kipuaa kohti länsimaista tasoa: Aasiassa,

Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa, tulevaisuudessa myös Afrikassa.

Sammet Dampersin peltejä ja sää-tötekniikkaa käytetään muun mu-assa perinteisissä voimalaitoksissa, joissa energiantuotanto perustuu polttotekniikkaan.

Sammet on ekologisilla ja käyttä-jäkohtaisilla tuotteillaan edelläkävijä tiukentuvien ympäristövaatimusten maailmassa. Tarkka kaasuvirtaus-ten säätö merkitsee parempaa hyö-tysuhdetta, vähäisempiä päästöjä ja taloudellisempia prosesseja.

Esimerkiksi Keljonlahden voima-lassa on yli sata erilaista Sammetin toimittamaa säätöpeltiä ohjaus-

jäsenlehti 1/2013 5

Sammet dampers OyPerustettu 1993Kotipaikka Muurame

OmistajatSammasmaan perhe,osa työntekijöistäosakkaina

Liikevaihto 4,7 m€ (2011)- kasvuodotus 10 % /v

Vienti liikevaihdosta- suora n. 45 %- suora + välillinen 90 %Eurooppa, Aasia,Lähi-Itä, LatinalainenAmerikka- yli 60 maatakaikissa maanosissa

TuotteetSälepellitGiljotiinipellitSulkuilmapellitKellopellit3-tiepellit ja divertteritPiipunpellitasiantuntijapalvelut

KohteetVoimalaitoksetSellulaitoksetSavukaasujenpuhdistuslaitoksetJätteenpolttolaitoksetEnergia- ja selluteollisuusSulatot ja kaivoksetLaivat

HenkilökuntaaMuuramessa 11Suomen ulkopuolella 1 + 1

tekniikoineen. Keljonlahti on Suo-messa merkittävän kokoinen laitos. Maailman asiakkaislaitoksista se on keskitasoa.

Suurimmat Sammetin tuotteita käyttävät laitokset ovat Keljonlah-teen verrattuna tuotantokapasi-teetiltaan ja myös toimitettujen elementtien määrällä laskien mo-ninkertaisia.

– Peltitoimituksia menee paljon pieniinkin laitoksiin. Merkittävä osa myös olemassaolevien laitosten laa-jennuksiin ja uudistuksiin, toimitus-johtaja Pertti Mehto täsmentää.

Toimitusjohtaja ja hallituksen pu-heenjohtaja Mikko Sammasmaa ko-rostavat myös, että Sammetin tuot-teita käytetään monissa muissakin ympäristöissä kuin voimaloissa. Kaikkialla, missä joudutaan ohjai-lemaan ja säätelemään kaasujen ja polttoilman liikkeitä.

Asiakkaina ovat useimmiten lai-tetoimittajat tai urakoitsijayritykset: voimalaitostoimittajat, sellulaitos-ten toimittajat, savukaasujen puh-distuslaitosten toimittajat, jätteen-polttolaitosten toimittajat. Tuotteita toki toimitetaan myös suoraan lop-pukäyttäjille: energia- ja selluteolli-suuteen, sulattoihin, kaivoksiin, lai-vateollisuuteen jne.

Samaan laitokseen voi mennä tuotteita useiden tilaajien kautta.

– Kotimaassa huippuesimerkki taitaa olla Tornio, jossa projekti on pilkottu niin, että meilläkin on viisi eri tilaajaa, Mehto laskee.

Alihankkijasta erikoistujaksi. Sammet Dampersin juuret ulot-tuvat vuonna 1984 perustettuun Sammasmaan Metalli Oy:öön. Yh-tiö toimi suurten konepajayritysten alihankkijana valmistaen jo silloin muun muassa sulku- ja säätöpeltejä tilaajan piirustusten mukaan.

Vuoden 1993 liiketoimintamuu-toksen seurauksena Sammet Dam-pers Oy lähti kehittämään peltituo-tantoaan omiksi tuotteiksi.

Tämän päivän toiminta perustuu omaan tuotekehitykseen ja suunnit-teluun. Asiakkaille eri puolille maa-ilmaa tarjotaan näiden tarpeisiin räätälöidyt tuotteet, jotka suunni-tellaan, mitoitetaan ja kehitetään Muuramessa.

Tuotekehityksen yhteydessä on syntynyt ja syntyy innovaatioita, jotka on patentoimalla suojattu.

– Meidän vahvuutemme on tehdä sitä, mihin muut eivät pysty. Pieni yritys on nopea ja joustava. Laaduk-kaat, nopeat toimitukset on vahva kilpailuetu. Silloin ei tarvitse olla markkinoiden halvin, Mehto ja Sam-masmaa pohtivat.

Omaa valmistusta Sammet Dam-persilla ei ole: yhtiö valmistuttaa tuotteet, testaa ne ja tarvittaessa asentaa pellit tilaajalle toimintakun-toon.

– Vientiin menevät tuotteet val-mistetaan pääasiassa Virossa, jossa meillä on pitkäaikaisia yhteistyö-

kumppaneita. Konepajateollisuuden kilpailutilanne ja hintataso etenkin Keski-Euroopassa on sitä luokkaa, että valmistus kotimaassa ei kanna-ta. Energiasektorilla on ollut yleistä etsiä valmistaja Suomea edullisem-milta alueilta, Mehto sanoo.

Sammet Dampersin tuotteiden ainoa kotimainen valmistaja on keu-ruulainen Pohmetal, jonka kanssa yhteistyötä on tehty liki 20 vuotta.

Sammet Dampersin pääomistaja on edelleen Sammasmaan perhe. Myös muutamat yrityksen avainhen-kilöt ovat vähemmistöosakkaita.

”Pienen ja erikois-tuneen yrityksen vahvuuksia ovat joustavuus, toimitusten nopeus ja laatu, johon muut eivät pysty.”

Mikko Sammasmaa

PERTTI MEHTO ja 3-tiepellin pienoismalli, jolla havainnollistetaan sammetin tuotteiden toimintaa esimerkiksi messuilla. Käyttökohteeseen asennettava 3-tiepeltiyksikkö voi olla malliin verrattuna kooltaan moninkertainen. se mitoitetaan ja suunnitellaan räätälintyönä käyttökohteeseen sopivaksi.

MIKKO SAMMASMAA näyttää, että kellopelti on saanut nimensä putkessa näkyvän säätöosan muo-dosta, joka muistuttaa kirkonkel-loa. Pertti mehto ohjaa ”kellon” liikkeitä. mikon istuimena on suorakaiteen muotoisen kellopel-lin pienoismalli.

Silti edelleen ollaan alan messuil-la mukana, lähinnä Euroopassa ja erityisesti Venäjällä.

Pertti Mehto korostaa referenssi-en osuuttaa markkinoinnissa. Hyvä maine leviää. Tyytyväiset asiakkaat ovat tehokkaimpia myynninedistä-jiä. Eurooppalaiset asiakkaat ovat usein isoja monialayhtiöitä, joiden tytäryhtiöt maailman eri puolilla ovat potentiaalisia tilaajia.

Mehto ja Sammasmaa kiittävät yritysten palveluorganisaatioita, pai-kallistasolla Jykesiä, vientikaupassa esimerkiksi FinProta.

– Olemme olleet mukana useissa vienti- ja kehittämishankkeissa. Niis-tä on hyviä kokemuksia. Jykes on vii-me vuosina muuttunut aikaisempaa joustavammaksi. Meiltä on lähiviik-koinakin tuoteryhmäpäällikkö Jyke-sin yritysvaltuuskunnan mukana Pietarissa, Sammasmaa kertoo.

Paikallistasolla Sammasmaa sa-noo saavansa paljon toiminnastaan Muuramen Yrittäjien hallituksessa.

Sammet Dampers on saanut Muuramen yrittäjäpalkinnon vuon-na 2009. Yritys on kirjattu Suomen Vahvimpien Yritysten sekä Kauppa-lehden Menestyjien listalle.

Osaajat Muuramessa. Sammet Dampers Oy:n asiakkaat ovat maail-malla, tuotteiden valmistus Virossa. Miksi suunnittelu, myynti ja pää-konttori on edelleen Muuramessa?

– Yrityksen juuret ja omistajat ovat täällä. Paras ammattitaito on täällä, kaikki meidän osaajamme asuvat Jyväskylän seudulla. Ei ole ol-lut perusteltua syytä etsiä yritykselle muuta kotipaikkaa, Mikko Sammas-maa perustelee.

Sammasmaa ja Mehto korosta-vat, että myös myyntityö sujuu ny-kytekniikalla ongelmitta Muurames-ta. Varsinaista myyntiorganisaatiota ei edes tarvita.

– Meidän jokainen suunnittelija on myös asiakasyhteyshenkilö, joka myy osaamistamme työnsä kautta. Monet asiakkaat eivät edes halua henkilökohtaisempaa kontaktia, sähköposti riittää.

Toimitusjohtaja Pertti Mehto sa-noo, että markkinoinnissa esimer-kiksi messujen merkitys on taka-vuosista vähentynyt.

– Hyvät, kattavat nettisivut ovat markkinoinnin ykkösasia. Niiden kautta kauppaa tänään käydään, Mehto pohtii.

Keljonlahden voimalan kanavaviidakossa on toistasataa sammet Dampersin peltiä. Keljonlahti on yhtiölle mer-kittävä kotimaan kohde. työt voimalassa jatkuvat, kun asennetaan tekniikkaa hiilenpolttoa varten.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat6

UUNITUORE YRITTÄJÄ. laura juntunen pitää yrittäjän kumppanitalon ”pöhinästä” – ideoita viljellään puolin ja toisin, ja toisia yrittäjiä spar-rataan kuin työkavereita.

JOUTSA Joutsan Tili- ja Yrityspalvelu Oy 0207 551188PP-Profit Ky 014 881052

JYVÄSKYLÄ AJ-Laskenta Ky 010 4232000Barikki Oy 014 3343450Cimson Yrityspalvelut Oy 020 7291770Jyväskylän Kirjanpitopalvelu Oy 040 7059730Keski-Suomen Liikepalvelu Oy 020 7191250Kuopion Ykköstilit Oy Yrittäjän Ykköstilit 017 2668694Larsen & Kolehmainen Accounting Oy 050 5777145Laskentapari Oy 014 674311Minefield Oy 040 7247428Pretax Jyväskylä Oy 020 7442670Talenom Jyväskylä Talenom Yritystilit Oy 0207 525380TietoAkseli Oy 010 3472800Tilitalo Tuula Aaltonen Ky 014 3100260Tilitoimisto TiliSiipi Oy 040 7265280Tilitoimisto Tuula Paananen Oy 014 281444Visma Services Oy 010 7564972

JÄMSÄ Jämsän Laskentatoimi Oy 020 7902860Toimisto-Areena Ky 014 715564Visma Services Oy 010 7564965

KEURUU Econia Yrityspalvelut Oy 044 5152073

LAUKAA Tilitoimisto Tuula Paananen Oy 045 1176750

MULTIA Tili- ja isännöintipalvelu Anne Paananen 014 753363

MUURAME Fim Yrityspalvelut Oy 0400 411481

PIHTIPUDAS Sydän-Suomen Taloushallinta Oy 020 7289600

SAARIJÄRVI Visma Services Oy 010 7564964

VIITASAARI Visma Services Oy 010 7564963

ÄÄNEKOSKI Keski-Suomen Liikepalvelu Oy 020 7191258 Tilitoimisto Kymppiset Oy 020 7661820 Visma Services Oy 010 7564962

YRITTÄJÄAUKTORISOITUONHAN TILITOIMISTOSI

www.taloushallintoliitto.fi

Työkavereita yksinyrittäjälleYrittäjä on oman alansa asiantun-tija, jonka työssä yhdistyvät vapaus ja vastuu.PÄIVIKANTONEN, teksti ja kuva

Y ksinyrittäjä on vas-tuussa kaikesta yksin, eikä kumppania tai

vertaistukea yleensä ole. Tuen merkitys on suuri etenkin juuri aloittaneelle yrittäjälle – tämän on huomannut uuni-tuore yrittäjä Laura Juntunen, 29. Hän muutti maaliskuun alussa Seppälänkankaalla si-jaitsevaan Yrittäjän Kumppa-nitaloon.

–Yritykseni Tietoaava aloitti toimintansa tammi-kuun alussa. Teen nettisivuja, verkkokauppoja ja pidän atk-kursseja pienyrittäjille. Ensin suunnittelin tekeväni töitä ko-tona, mutta kun tulin tutustu-maan Kumppanitalon tiloihin ja ilmapiiriin, kotiuduin tänne

niin hyvin, että päätin vuokra-ta oman työhuoneen, Juntu-nen kertoo.

Yrittäjän Kumppanitalo on matalan kynnyksen paikka, jonne on helppo tulla ja josta on halutessaan helppo lähteä. Vakuusmaksua ei ole ja vuok-rasopimuksessa on kahden kuukauden irtisanomisaika. Vuokratkin ovat kohtuulliset ja niihin kuuluvat kahvit ja nettiyhteys sekä halutessaan yhteismarkkinointi. Ennen kaikkea pienyrittäjää auttaa muiden yrittäjien vertaistuki.

– Tsemppaus ja sparraus kuuluvat sopimukseen. Lisäk-si olen saanut uusia asiakkaita muiden yrittäjien asiakkaista. Verkostoituminen on ollut to-della tehokasta ja siitä on ol-lut iso hyöty. Kotitoimistossa en olisi päässyt näin pitkälle näin lyhyessä ajassa, Juntu-nen iloitsee.

Tällä hetkellä Yrittäjän Kumppanitalossa toimii Tie-toaavan lisäksi kuusi yritys-tä: Kumppanitalon idean äiti Sanna Jylänki Redesanista

sekä Varapiiat Ky, Tirnukka puoti & ompelimo, Parlevuu, Evestep Oy ja Qr-Media Oy. Kumppanitalossa on yhteensä 12 huonetta, joista viisi on vie-lä vapaana. Lisäksi yhteisessä käytössä on kaksi neuvottelu-huonetta sekä matkamiehen-parkki, jota saavat myös muut vuokrata satunnaisiin töihin ja palavereihin.

– Tiloja voi vuokrata myös lyhyemmäksi ajaksi, eikä ras-kasta sopimuspakkoa ole. Myös sijainti on hyvä Jyväs-Caravanin yläkerrassa. Vuok-rat ovat edullisemmat kuin keskustassa ja parkkipaikko-ja on runsaasti. Mielestäni vuokra on hyvä sijoitus siihen nähden, miten paljon sillä saa, Juntunen kiittelee.

jäsenlehti 1/2013 7

Työnantajapalvelut uudistuvat

Vuoden 2013 alusta toimintansa aloittaneen Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston keskeisimpiä tehtäviä on tehostaa työnantajille suunnattuja palveluja. Sitä varten toimistoon on luotu maakunnan kaikki toimipaikat katta-va Työnvälitys- ja yritys-palvelut -palvelulinja.

SANTTULYTSY, teksti ja kuva

Palvelulinjan johtaja Pekka Rantanen ko-rostaa linjan mahdolli-

suuksia keskittyä aitoon työn-välitykseen.

– Työnvälitys- ja yritys-palveluissa ovat ne henkilö-asiakkaat, joilla on valmius työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Asiantun-tijamme kartoittavat heidän osaamisensa ja halukkuuten-sa ottaa vastaan työtä, joten kykenemme tarjoamaan heitä nopeasti työnantajille.

Avoimien työpaikkailmoi-tusten lisäksi työnantajat voivat etsiä uusia työntekijöi-tä ehdolleasettelun kautta. Työ- ja elinkeinotoimisto etsii yritykselle valmiiksi ne ehdok-kaat, jotka täyttävät työnan-tajan asettamat kriteerit. Yrit-täjältä säästyy rutkasti aikaa, kun hänen ei tarvitse päivys-tää puhelimessa ottaessaan tarjokkaita vastaan. Päätöksen työntekijän palkkaamisesta te-kee yrittäjä itse.

Yhteistyön tiivistämistä. Toinen koko työ- ja elinkein-oministeriötä (TEM) koskeva uudistus liittyy TEM-kon-sernin toimijoiden välisen keskinäisen yhteistyön tiivis-tämiseen, mikä edesauttaa myös yrittäjiä. Kun aikai-semmin yrittäjää lähestyi

TE-toimiston edustaja rekry-toimisasioissa, heti perään saattoi tulla toinen kysely elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskukselta (ELY-keskus) rahoitukseen liittyvissä kuvi-oissa. Tästä pyritään eroon. Jatkossa TEM-konsernin yksi edustaja selvittää kerralla yrityksen kaikki sen hetkiset tarpeet, joita valtionhallin-non keinoin voidaan edistää.

– Yhden käynnin ajattelu-malli ei koske vain TEM-kon-sernia. Meidän tulee tiivistää yhteistyötä myös alueellisten kehittämisyhtiöiden ja mui-den yritysrajapinnassa työs-kentelevien kanssa, Rantanen korostaa.

Esimerkkinä yritysosaami-sen lisäämisessä Rantanen mainitsee, että hänen joh-tamallaan palvelulinjalla 11 virkailijaa on lähtenyt suorit-tamaan yritysneuvojan erityis-ammattitutkintoa.

– Nykypäivänä TE-toimiston asiantuntijan osaamista on laajennettava. Tehtäväkent-tämme on kasvanut ja eri-koistunut. Enää ei riitä, että osaamme hoitaa rekrytoinnin. Esimerkiksi alkuvuonna olem-me tehneet Keski-Suomessa yli 200 starttirahapäätöstä

aloittaville yrittäjille, Ranta-nen toteaa.

Kohdennettuja tukia. TE-toimistoilla on keskeinen roo-li nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Yhtenä kei-nona nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on tuen koh-dentaminen yrityksen palka-tessa alle 30-vuotiaan.

Voimme myöntää tukea myös määräaikaisiin työsuh-teisiin, jos yritys on palkkaa-massa nuoren työntekijän. Kankeaksi koettua byrokrati-aa on pystytty keventämään. Enää palkkatukihakemuksen yhteydessä ei tarvitse toimit-taa kaupparekisteriotetta. Pelkkä verovelkatodistus riit-tää, Rantanen muistuttaa.

Tietoja palveluista. Pal-velujohtaja Pekka Rantanen neuvoo työnantajia hankki-maan sähköisen Katso-tun-nisteen, jonka avulla tuen hakeminen on vaivatonta. Li-sätietoa palvelusta saa osoit-teessa yritys.tunnistus.fi.

Yrittäjien kannalta erin-omainen tietopankki on myös osoitteessa yritys-suomi.fi. Siellä on esiteltynä ja avattuna TEM-konsernin palvelut työn-antajille. Apua ja ohjeistusta saa Yritys-Suomen puhelinpal-velusta, puh. 0295 020 500.

Pekka Rantanen haluaa ot-taa kantaa haasteisiin, joita isot muutokset ovat tuoneet myös TE-toimistolle.

– Näin iso uudistus on tuo-nut meille alkuun haasteita, etenkin asiakaspalvelun suju-vuudessa. Haasteista kuiten-kin selvitään, osaamista kehi-tetään ja palveluja tehostetaan työnantajien parhaaksi. Tässä työssä emme ole yksin, vaan meillä on koko työ- ja elinkein-oministeriön konsernitoimijat mukana, Rantanen painottaa.

AITOA VÄLITTÄMISTÄ.. Pekka rantanen korostaa linjan mahdollisuuksia keskittyä aitoon työnvälitykseen.

Aloita omistajavaihdoksen suunnittelu ajoissa. Pitkäjän-teisellä ja onnistuneesti ajoitetulla ratkaisulla varmistat yrityksesi menestyksen myös muutoksen jälkeen.

Mikäli suunnittelet omistajavaihdosta, olet tervetullut kuulemaan tietoiskuja aiheesta ja verkostoitumaan.

Tiistai 26.3.2013 klo 8.00–10.00 Keski-Suomen Osuuspankki kokoustilat, Kauppakatu 22, JKL.

Ilmoittaudu mukaan ti 19.3. mennessä www.op.fi/keski-suomi Tapahtumia ja tilaisuuksia, Kutsutilaisuudet. Kutsun salasana on Yritysaamu.

Paikkoja rajoitetusti, tilaisuus on maksuton.

Tervetuloa!

KUTSU

Yrityksen omistajanvaihdosaamu

KESKI-SUOMEN

kirrinkujan yritystalo

jÄljEllÄ EnÄÄ:• liiketila 345 m2

• tOiMiStOtilaa 186 m2

+ 175 m2

Tiloja voi myös yhdistääyhtenäiseksi liike-/toimistotilaksi

Tied. Timo Kivinen, 045-859 7934

www.kirrinkujanyritystalo.fi

VUOKRAA TAI OSTA EDULLISTA LIIKE- JA TOIMISTOTILAA KIRRISTÄ

Varovaisen myönteistäSuomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön pienten ja keskisuur-ten yritysten odo-tuksia kuvaava pk-yritysbarometri lupaa varovaisen myönteistä Keski-Suomeen. TARJARUUSKA, teksti ja kuva

H elmikuussa tehdyn kyselyn perusteella valtakunnallisten ja keskisuomalaisten yritys-

ten odotuksissa on hieman eroja. Pk-yrityksistä 53 % arvioi suhdan-

teiden pysyvän ennallaan lähim-män vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä on ryhtynyt sopeut-tamistoimiin vajaa kolmannes, 12 % suunnittelee sopeuttamista ny-kyisen suhdannetilanteen vuoksi. Keski-Suomen pk-yrityksistä 33 % on jo sopeuttanut toimintaansa ja 11 % suunnittelee sitä. Sopeuttamisia ovat: työaikajärjestelyt, lomautukset sekä liiketoiminnan laajentamiset uusiin tuotteisiin tai palveluihin.

Keski-Suomeen alueella on toteu-tettu tai suunnitellaan irtisanomisia ja muiden työvoimakustannusten sekä liiketoiminnan karsintaa.

Maksuvaikeuksia kertoo olleen viimeisen 3 kuukauden aikana 18 % keskisuomalais- ja 17 % koko maan pk-yrityksistä.

Rahoituksen kiristymisen kokee kolmasosa vastaajista, varsinkin pankkien lainaehdoissa. Alueella lainaa oli 53 %;lla yrityksistä, koko maassa luku on 47 %. Viimeisen vuo-den aikan kuitenkin 29 % oli ottanut lainaa Keski-Suomessa ja koko maas-sa 28 %. Pääpankit ovat OP-Pohjola ja Nordea.

Rahoitusta oli alueella otettu eni-ten pankista 76 %, Finnverasta 23 %, Ely-keskuskukselta 14 % ja rahoitus-yhtiöstä 12 %. Koko maassa: pankit

76 %, Rahoitusyhtiö 18 %, Finnvera 17 % ja Ely-keskus 7%, joten tässä on ero-ja. Ulkopuolisen rahoituksen yleisin käyttötarkoitus on käyttöpääoma ja seuraavana yrityksen kehittämis-hankkeet. Keski-Suomessa yrityksen kehittämishankkeisiin aikoo hakea rahoitusta 42 % ja käyttöpääomaan 34 %.

Kehittämishankkeisiin haetaan rahaa. Finnveran rooli rahoittajana on noussut erityisesti kasvuhakui-siin ja teollisuusyrityksiin aloittavi-en yritysten ohella. Kasvuhakuisia yrityksiä Keski-Suomessa on on 39 %, toimintansa lopettamista suun-nittelee 3 %. Vastaajista 19 % aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seu-

raavan 12 kuukauden aikana.

Kiristyvistä lainaehdoista ker-tovat juuri kasvuhakuiset yri-tykset. Keski-Suomessa yritysten kehittämishankkeisiin aiotaan hakea aiempaa enemmän ulkopuo-lista rahoitusta, 42 %, kun valta-kunnallinen luku on 24 %. Myös ra-kennusinvestointeihin aikoo hakea rahoitusta 23 % alueen yrittäjistä.

Finnveran aluejohtaja Asko Saa-rinen kertoo, että realistiset kasvu-suunnitelmat noteerataan ja pankki-en kanssa yhdessä etsitään järkeviä rahoitusmuotoja. Vakuuvaatimukset ovat kiristyneet ja oman pääoman vaatimus kasvanut, lyhentyneet lai-na-ajat eivät näytä kyselyn mukaan

kuitenkaan kovin hankalilta.Myös Ely-keskuksen ylijohtaja Ju-

ha S. Niemelä muistuttaa, että ra-hoitusta on saatavilla, yritysten on pohdittava ja suunniteltava tarkoin rahoitustarve ja mihin rahoitus koh-dentuu. Ja otettava rohkeasti yhteyt-tä.

Nuoret ja voimakkaasti kasvuha-kuiset yritykset ovat nyt erityisesti rahoituksen kohteina.

Sukupolven- ja omistajanvaihdok-sia 1-2 vuoden sisällä suunnitteli 13 % keskisuomalaisyrityksistä ja 3-5 vuoden sisällä 11 %. Luku on hieman koko maata suurempi. Valtakunnalli-sesti luku on 1-5 vuoden sisällä 22 %.

– Yrittäjät ovat tottuneet vähentä-mään menojaan tilanteen niin vaa-

tiessa. Sitä samaa he odottavat nyt valtiontaloudelta, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Suuryritysten tuotannon siirrot, henkilöstövähennykset ja muut te-hostamiset ovat yleistyneet muu-tamien alojen rakennemuutosten takia. Pk-yrityksistä vajaat 30 % on kokenut tehostamistoimien vaiku-tuksia omassa toiminnassaan mer-kittävästi tai jonkin verran. Vientiä harjoittavien pk-yritysten keskuudes-sa osuus on selvästi suurempi, 43 %.

Yrityskyselyyn vastasi yli 4600 suomalaista pk-yritystä.

PK-yritys-barometri1/2013

Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄPuh. 050 5777 145

Info@larsenkolehmainen.www.larsenkolehmainen.

Info@larsenkolehmainen. • www.larsenkolehmainen.

Kokonaisvaltaista taloushallinnon osaamistaluotettavalla ammattitaidolla.

Soita ja kysy myös sähköisistä taloushallinto-palveluistamme!

UUTISET jäsenyrittäjille MAKSUTON PUHELINNEUVONTA yritystoimintaan liittyvissä asioissa p. 09 221 229 arkisin klo 9-16. Varauduthan esittämään jäsennumerosi.

Tarja PullinenYrittäjän paras ystävä

Yrittäjien hyviä ystäviä ovat hyvä kirjanpitäjä ja pankki, mutta tärkeintä on hyvä henkinen ja fyysinen jaksa-

minen. Kun yrittäjän pää ja kroppa toimvat, voi jaksaa yrittäjän välillä kovin rankkaakin arkea. Jokainen syy, joka estää meitä liikkumasta ei ole tekosyy. Yhtä hyvä on kuitenkin muistaa, että jokainen syy, joka antaa aikaa itselle liikkumiseen ja itsensä huoltamiseen, on hyvä syy.

Keski-Suomen Yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi olemme tälle vuodelle suunnitelleet kevyen ohjelman, joka tukee paikallisyhdistysten liikuttaji-en ja liikkumista edistävien tahojen toimintaa.

Starttaamme lauantaina 23.3. Laaja-vuoressa hyvinvointiaamulla. Jatkam-me treeniryhmien kannustamisella ja toteutamme syksyllä myös henkisen hyvinvoinnin teemalla alueellisen seminaarin.

Päätähtäimenään liikkuvat yrittäjä-porukat paikkakunnilla voivat tänä vuonna pitää Keuruun Yrittäjien SM joukkuemaratoonia 12.7. Toiveeni on, että paikallisyhdistyksissä kerätään vähintään yksi 4 hengen joukkue, joista jokaisen on määrä selviytyä kymmenestä kilometristä. Tehdään tästä yrittäjätapahtumasta yhdessä hauska ja ikimuistoinen.

Yrittäjän paras ystävä monien hyvien ystävien lisäksi on yrittäjä itse. Kaik-kein tärkeintä on huolehtia omasta jaksamisestaan, fyysisestä ja henki-sestä. Liikkuvissa yrittäjäporukoissa on ilo jakaa yrittämisen ja kunnonko-hotuksen onnistumisia ja haasteen-kin hetkiä vertaisryhmässä, hakea uutta voimaa ja suuntaa liikkumiseen ja jaksamiseen arjen keskellä. Nimen-omaan arjessa, eikä vain harvoina lomapäivinä tai -viikkoina.

Olethan mukana liikkumassa ja liikuttamassa yrittäjiä!

”Liikkuvissayrittäjä-porukoissaon

ilojakaayrittämisenjakunnonkohotuksenonnistumisiajahaasteenkinhetkiä.

KolumniTARJAPULLINENYrittäjääänekoskiKeski-suomen Yrittäjien työvaliokunnan jäsenhyvinvointitoiminta

SM JoukkuemaratonviestiSM JoukkuemaratonviestiSM JoukkuemaratonviestiYrittäjien

pe 12.7.2013 klo 20.00Keuruun Yömaratonin yhteydessä

Molempien sarjojen kolme parasta joukkuetta palkitaan pokaalein.Paras joukkueasu palkitaan. Jokainen juoksija saa osallistujamitalin sekä vapaan pääsyn Keuruun Markkinoille 13.–14.7.2013. Lisäksi osallistumi-nen oikeuttaa vapaaseen pääsyyn lauantai-iltana 13.7. pidettäviin Keuruun Markkinoiden 30-vuotisjuhlapartyihin.

Ilmoittautumiset 30.6.2013 mennessä toimisto@keuruunyrittajat.fi Tapahtumasta lisää www.keuruunyomaraton.fi

Sarja 1 Paikallisyhdistysten joukkueilleSarja 2 Yrityksille

Joukkueen muodostaa neljä henkilöä, kukin juoksee yhden osuuden, eli 10,55 km.

Osanottomaksu 80€ / joukkue

MajoitusJuoksuun osallistujilla on erikoishinta Hotelli Keurusselkään ja ravintola Myllytuulen majoituspalveluihin.• Päähotelliin kahden hengen huoneessa 50€/hlö, 1hh lisä 25€• Lomahotelliin kahden hengen huoneessa 42,50€, 1hh lisä 20€• Ravintola Myllytuulessa retkeilymajatyyliin yhteismajoitus yhtei-sellä suihkulla, wc:llä ja keittiöllä. Liinavaatteiden ja pyyhkeiden kanssa 25€/hlö. • Kurkisaaressa mahdollisuus telttamajoitukseen.

KIERTUEELLAYRITTÄJÄT KIERTUEEL-LA. liikkeelle lähdettiin muuramesta 5.3. riihi-vuoren tupa täyttyi ja keskustelu kävi vilkkaana. Kunnanvaltuutetut sante-ro Kujala (kok), juha mu-tanen (kesk) ja jani Kokko (sd) ottivat vilkkaasti kan-taa kunnan ja yrittäjien yhteisiin asioihin.

KEURUULLA JATKETTIIN 12.3. Perttu hietanen kertoi julkis-ten pienhankintojen merkityk-sestä pk-yrittäjien toiminnalle.Kaupunginvaltuutetut onni haapala (kd), harri oksanen (ps) ja sari saarinen (kok) vaih-toivat ahkerasti mielipiteitä kuulemastaan. Keulinkin väki takapöydässä kuunteli keskus-telua mielenkiinnolla.

lisää kiertueasiaa, muun mu-assa jatkoaikataulu seuraavalla aukeamalla.

”Jokainensyyliikkua onhyväsyy.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat10

DEBATTI Keski-suomen Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset toteuttavat tänä vuonna YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! -kuntaroadshown kymmenellä paikkakunnalla. Kiertueen avauspaikkakunnilla muuramessa ja Keuruulla käytiin vilkasta debattia.

ASENNETTA..Monet kunnalliset yrittäjien toimintaympäristön parannuskeinot eivät vaadi suuria

investointeja, vaan pääasiassa ajattelua ja asennetta. Muuramen mainestrategia on ollut merkittävä yhteinen sopimus ja yhteisen menestyksen moottori. Kunta voi hyvin ja yritystoiminta on kehittyvää. Yrittäjyys- ja yri-tysvaikutusten arviointi ja strategian rakentaminen on kuitenkin uudistettava ja yhteisiä mittareita tarkistetta-va ajan hengessä. Tarvitaan myös arjessa olevaa käytän-nönläheistä yhteydenpitoa ja kohtaamisia yrittäjien ja

kuntapäättäjien kesken.

SARI AHONEN,. muuramen Yrittäjien varapuheenjohtaja seurasi joukkoinen mie-lenkiinnolla muuramen yrittäjyyshengestä käytyä keskustelua.

TEROTEMEDIA, kuva

Jorma NokkalaPuheenjohtajamuuramen Yrittäjät

YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! -seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti YRVA:n eli yritys-vaikutusten arviointikäytännöistä Muu-

ramen kunnassa.Muuramestrategian mukaisesti yrittäjyys- ja

yritysvaikutusten arviointia edellytetään kai-kilta kunnan virkamiehiltä ja yrittäjälähtöisyys on läsnä kaikessa päätöksenteossa myös luotta-muspuolella.

Seminaarissa pohdittiin kuitenkin, olisiko Muuramen yrittäjyyshengen jälleenedistämi-

seksi hyvä pohtia systemaattisempaan YRVAan siirtymistä ainakin joissakin kunnan päätöksis-sä ja päätösten valmisteluissa. Kunnanhallituk-sen puheenjohtaja Pauliina Takala lupasi viedä valmistelua eteenpäin kevään aikana.

Muuramessa vahvistetaan yrittäjäystävällisyyttä YRVA:n systematisoinnilla

Mikä hyvin? Mitä muuttaisin?MUURAME

MAAILMANMARKKINAT.jaetaan joka yö uudestaan. Muuramelaisilla yrityksillä on olemassa hyvä

vientipotentiaali tuotteiden ja palveluprosessien laadun ja toimitusvarmuuden suhteen maailmalla. Viennin kehittymi-seksi tarvitaan kilpailukykyisiä kustannusrakenteita ja myös paikallisia toimivia toimintaympäristöjä ja verkostoja paikal-lisille yrityksille. Osaamisemme ei kalpene maailmanmark-kinoilla. Ensi sijassa on tuettava vientihaluisia ja -kykyisiä

yrityksiä. Hyvät ja laadukkaat palvelut tulevat varmasti perässä.

YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! Keski-Suomen Yrittäjät ja alueen pai-kallisyhdistykset toteuttavat tänä vuonna YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! kuntaroadshown kymmenellä paikka-kunnalla.TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, teksti

K kertueen ohjelmaan kutsutaan mukaan seudun ja sen paikkakuntien yrittäjiä, kunnallisvaltuutettuja, kuntien virkamiehiä, sekä paikallisyhdistysten luottamushenki-

löitä.Kiertueella kohdataan ja kehitetään yhdessä paikallista elinkei-no- ja yrittäjyysstrategiaa ja perehdytään niihin liittyviin tee-moihin. Paikkakuntien tilaisuuksissa on yhteistyökumppanei-na kuntien ja seudullisten kehittämisyhtiöiden lisäksi ovat mm. Elisa, Fennia, LähiTapiola, Nordea, Keski-Suomen Osuuspank-ki, KPMG. Tilaisuudet ja koulutukset ovat maksuttomia.

Kiertuepaikkakunnat5.3. MUURAME12.3. KEURUU16.4. ÄÄNEKOSKI23.5. KARSTULA13.8. VIITASAARI20.8. JÄMSÄ5.9. JYVÄSKYLÄ Valtakunnallinen Yrittäjän päivä6.9. LAUKAA17.9. SAARIJÄRVI8.10. JOUTSA

Päivän ohjelmarunko paikkakunnilla8.30-10.30: Aamunavaus

Teemallinen aamukahvitilaisuus yrittäjille ja sidosryhmille, päivän yhteistyökumppanien esittely. Avoin tilaisuus.

11.30-13.30: ELPO-lounasVaikuttajalounas kuntavaikuttajille ja Yrittäjäyhdistyksille. Kutsutilaisuus.

14.00-17.00: Seminaari & WorkshopAsiantuntija-alustukset, keskustelut ja workshopit ajankoh-taisista yrittäjyys- tai kunta-aiheista. Avoin tilaisuus.

17.30-19.30: Yrittäjien jäseniltaVerkostoitumisilta Yrittäjäyhdistysten jäsenille ja uusille jäse-nille, sekä sidosryhmille ja kumppaneille.Ohjelmat ja paikat ja mukana olevat kumppanit tarkentuvat paikkakuntakohtaisesti.

TAKAUKSET. Nyt olisi aika ottaa uudestaankäyttöön kunnan takaukset yritysten kiinteistöinves-toinneissa. Kunnan takauksessa yrittäjän oma vastuu

ja omistajuus säilyvät ja samalla motivoiva intressi kehittää toimintaa investoinnin vaatimaan suuntaan tehokkaasti. Vahva yksityinen omistus on kunnankin pääoma. Rahoituksen pullonkauloja yksityisen rahoi-

tusmarkkinan pattitilanteessa on tärkeää elvyttää kunnan omin käytössä olevin keinoin.

Näin on tehty vaikkapa Muuramessa tuloksekkaasti ennenkin.

Kiertue-järjestäjät joutuivat pohtimaan vakavaa kysymystä seuraavia kiertuepaikkakunta odo-tellessa: ”Kumpi kehui paremmin, Muurame vai Keuruu?”

jäsenlehti 1/2013 11

Keski-suomen Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset toteuttavat tänä vuonna YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! -kuntaroadshown kymmenellä paikkakunnalla. Kiertueen avauspaikkakunnilla muuramessa ja Keuruulla käytiin vilkasta debattia.

Kaavoitus on tärkeä osa Keuruun elinkeinopolitiikkaaTimo Määttä, Keuruun kaupungin kaa-

voitusjohtaja: ”Jyväskyläntien varressa, Karjolassa aloitetaan uuden liittymän ra-

kentaminen paljon tilaa vaativan kauppapaikan viereen. Myös Otavan risteyksessä on kaavaa val-miina vaikkapa tehtaanmyymälälle. Varissaaren asemakaavalaajennuksella luodaan uusia teolli-sia mahdollisuuksia.

Jukojärvi – Pohjoisjärven osayleiskaava on nyt ehdotuksena nähtävillä ja siinä on n. 150 uutta asumisen rakennuspaikkaa. Asumisen lisäksi

alueelle on tulossa yritystoimintaa edistäviä rakentamismahdollisuuksia mm. maatilamat-kailuun. Myös Pohjoisjärven alueelle laaditaan osayleiskaavaa.

Ketvelniemen asemakaavamuutos on ehdotus-vaiheessa ja sieltä on tulossa myyntiin isoja oma-kotitalotontteja upealta mäntykankaalta. Haapa-mäen Höyryveturipuiston alueen asemakaavan muutosluonnos on valmistumassa. Alueelle tu-lee mm. siirtolapuutarha ja kyläaktiivit haluavat rakentaa Arboretumin sekä koirapuiston.”

TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, kuva

TAPANI PAASUPuheenjohtajaKeuruun Yrittäjät

KEURUUMikä hyvin? Mitä muuttaisin?

HAASTE. Yhteinen suuri haasteemme Keurusseudulla – jonka olemme päättäneet selättää

– on 300 uuden työpaikan synnyttäminen varus-kunnan vaiettua. Meillä on hyvä yhteistyö kunnan,

kehitysyhtiön ja yrittäjien kesken. Arvostamme yhteistyötä ja yhteisesti asetettuja tavoitteita sekä yhdessä rakennettujen resurssien hyödyntämistä. Myös oppilaitoksilla ja erilaisilla työllistämispro-

jekteilla on suuri merkitys alueellamme. Samoin seu-rakunnalla, joka on mm. merkittävä maanomistaja. Kohtaamisia ja tiedotusta tulee vielä parantaa, jotta

mahdollisimman monella yrityksellä ja työnhakijalla olisi mahdollisuus rakentaa tuottava suunnitelma

tulevaisuudelle.

KASVU. Tavoitteeksemme on asetettu reilusti kasvun tavoitteleminen. Kasvuajattelulla ruokimme omia visioitamme ja tavoitteitamme

paremmin kuin säilytysmentaliteetilla. Haluamme tehdä laveasti yhteistyötä yli kunta- ja aluerajojen

vahvistaaksemme Keurusseutua esimerkiksi kaupan alueellisena keskuksena, teollisuusyritysten sijoitus-

paikkana ja houkuttelevana perheiden ja vaikkapa paluumuuttajien asuinpaikkana. Mikroyritykset

ratkaisevat Keuruun menestyksen.

VALITTAJAT AISOIHIN. Jos saisin valita niin ainakin yksi asia muuttuisi nopeasti, jotta pääsisimme tavoitteissamme

riittävällä vauhdilla eteenpäin, nimittäin turha ja kalliita viivytyksiä aiheuttava valittamiskulttuuri kunnallisessa päätöksenteossa. Alueem-

me kehitys tulisi nähdä monien osa-alueiden kokonaisuutena ja liian kapea-alainen oman intressin varjelu köyhdyttää kaikkia. Olen kuiten-kin iloinen siitä arvostuksesta ja roolista, jonka kaikki yrittäjät saavat

alueellamme. Täällä on ymmärretty kaupungin virkamies- ja luottamus-johdossa, mikä merkitys pk-sektorilla on kaupunkialueiden

ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Muurame ja Keuruu etujoukoissa Keski-Suomen kiertue alkoi 5.3. Muuramesta ja 12.3. Keuruulta.TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, teksti

M uuramessa vierailtiin aamulla HK-Instrumentsissa, jossa kuultiin yrittäjä Heikki Kalliomäen yrityksen kasvu- ja kansainvälistymistarina.

Paikalle oli saapunut parikymmentä muuta yrittäjää ja kunta-vaikuttajaa.

Kalliomäen kasvutarina ”autotallista maailman kasvumark-kinoille” oli kuin seikkailuelokuvan juonta olisi seurannut. HK-Instruments vie ja kehittää ilmastointikoneisiin kytkimiä, mit-tareita ja lähettimiä vientimarkkinoille yli 45 maassa.

Vaikuttajalounaalle ja seminaariin osallistui kolmisenkym-mentä kuntavaikuttajaa ja yrittäjää.

Seminaarin teemana oli YRVA, keskustelu kävi vilkkaana myös julkisista hankinnoista, kaavoituksesta sekä elinkeinopalveluis-ta. Iltatilaisuudessa tutustuttiin muutamiin uusiin jäsenyrittä-jiin ja vietettiin rentoa keskusteluiltaa jäsenten kesken.

Keuruulla teemalliseen aamutilaisuuteen, maakunnalliseen yrittäjäpalkintoyritykseen Megamarketiin ja sen MegaCafeseen, oli saapunut parikymmentä osallistujaa.

Tilaisuudessa pohdittiin yhdessä ELY- ja koulutusasiantuntijoi-den kanssa Keuruulla akuuttia työllistämistilannetta ja erilaisia työllistämis- ja täydennyskoulutusvaihtoehtoja uusille työnteki-jöille.

Monet keuruulaiset yritykset ovat käyttäneet oppisopimuspal-veluita yrityksissään.

Kaavoitusjohtaja Timo Määttä avasi tulevaisuuden suunnitel-mia kaavoituksessa. Vaikuttajalounaalle ja -seminaariin saapui kaupungin virkamies- ja luottamusjohdon ydinjoukkoa.

Myös Petäjävedeltä ja Multialta osallistuttiin yhteiseen kiertue-päivään. Lounaalla tutustuttiin myös uuteen yhteisyritykseen Hubikiin.

Kehitysyhtiö Keulinkin toimitusjohtaja Esa Lintula esitteli seminaarissa elinkeinostrategiaa ja yhtiön toimintaa, vara-puheenjohtaja Perttu Hietanen alusti julkisten hankintojen kehittämisestä ja toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho ajankohtaisista yrittäjyyden vaikuttamisteemoista alueella ja valtakunnallisesti.

Keskustelu oli vilkasta ja kannustavaa.

Keuruulla viljeltiin uutta posi-tiivista iskulausetta: ”Yhdessä olemme ylivoimaisia!”

Kiertue-järjestäjät joutuivat pohtimaan vakavaa kysymystä seuraavia kiertuepaikkakunta odo-tellessa: ”Kumpi kehui paremmin, Muurame vai Keuruu?”

VAPAALLA... taikaa – ainakin, jos Jyväskylän Yrittäjien 30-vuotisjuhlan tunnelmaan on luottamista. Juhlaa vietettiin Laajavuoressa 16.3.TARJARUUSKA, teksti, KARIRUUSKA, kuvat

Juhlapuheissa sivuttiin paitsi juhlivan yrityksen histori-aa ja tulevaisuutta myös laajemmin Suomen talou-den tilannetta ja yrittäjyyden merkitystä laskevan

suunnan korjaamisessa.Sekä Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-

Pekka Koponen että Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson korostivat Jyväskylän onnis-tumista palvelusetelin käyttöönotossa. Tästä on saatu jopa valtakunnallista tunnustusta.Muita illasta mieleen jääneitä kommentteja:Fennian aluejohtaja Harri Jääskeläinen:– Yrittäjältä tarvitaan muuntautumiskykyä, pak-sua nahkaa, lehmän hermoja ja taitoa nähdä tuo-reesti – ja yrittää.Onnittelemassa kävivät myös Jykes ja Finnvera. Petrikki Tukiainen– Yrittäjyys on kohtaamisia. Positiiviset kohtaamiset tuottavat lisäarvoa, synnyttävät sitoutumista javaikuttamista. Vuoropuhelu kaupungin virkamiesten kanssa on tiivistynyt, esimerkiksi palvelustrategiatyössä.Jari-Pekka Koponen– Keski-Suomen Yrittäjiä ei olisi olemassa ilman Jyväskylän Yrittäjiä. Yrittäjän ei pidä hävetä pyytää apua vaikeuksien tullen toiselta yrittäjältä tai asiantuntijalta (esimerkkinä Kalle Koponen, isän veli). Maailmalla nähdään, että yrittäjyyttä tarvi-taan. Suomi tarvitsee työnantajia. Nuoret uskovat yrittäjyyteen. ”Kun veturi vetää, niin juna oikenee.”Markku Andersson Jyväskylä panostaa ´tulevaisuustyöhön´ (Kelpo-työryhmä). Jyväskylä on vetovoi-mainen jatkossakin. Jyväskylä jalkautuu yrityksiin, muun muassa Jykesin kautta. Suuri rakennemuutos jatkuu ja Jyväskylään syntyy pk-yrityksiin työpaikkoja kiihty-vään tahtiin verrattuna julkiseen sektoriin tai suurteollisuuteen.

TAIKURI JOSE sai juhlayleisön hämmentymään, vuorossa Petrikki tukiainen

YRITTÄJÄRISTEJÄ. Petrikki tukiainen kiinnittää timanttiristin urhevan Päivi Koivistolle, vuoroaan odottavat jukka salminen/aj-laskenta (timattiristi), milla

Kuparinen/hyvän olon Piste (ho-peinen yrittäjäristi) thomas

raehalme/Codecenter oy (hopeinen) ja aulis Kumpulainen/asunto-palvelu Kumpulainen oy (pronssinen).

JÄRJESTöANSIOMERKIT. tuuli Kirsikka Pirttiaho kiinnittää Pekka saariselle myönnetyn suomen Yrittäjien hopeisen järjestöansiomer-kin. omansa ovat jo saaneet Kari Vatanen (kultainen järjestöansiomerkki) ja timo Kovala (hopeinen järjestöansiomerkki.)

Yrittäjyys on

Kauppakeskukselle kilisteltiin

MUURAMESSA NOSTELTIIN HELMIKUUS-SA maljoja uuden liikekeskuksen avajaisis-sa. Kauppakeskuksessa on alkuvaiheessa kaksitoista toimijaa, joista valtaosa on kaupan pk-yrityksiä. Keskuksen vetoyrittäjinä toimivat K-supermarketin yrittäjäpariskunta maarit ja Pekka Kukkonen, jotka muuttivat joensuus-ta K-kauppiaiksi muurameen vuonna 2007. muuramen nuori Yrittäjä -palkinto napsahti jo vuonna 2009. Pekka Kukkonen kuuluu muura-men Yrittäjien hallitukseen. K-Supermarket työllistää 15 henkeäKauppakeskuksen muita yrityksiä ovat Alko, Muura-men Aptekki, Caffitella, Ele-fysioterapia, Eläin-lääkäriasema Animagi, Fenno Optiikka, Kotipizza,

turussa tavataan!

GeTTogether-tapahtumaviikonloppu on huippuluo-

kan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrit-

täjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa

verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat

ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Yrittäjät, jäsenet

ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Puolisot

ja lapset myös lämpimästi tervetulleita tapahtumaan

Tervetuloa Turkuun! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

www.gettogether.fi

Poimintoja ohjelmasta

•Perjantai-iltana tapaamme ja verkostoidumme va-

paasti upeassa Liedon Vanhalinnan ympäristössä.

•Lauantain huippuseminaarissa mukana mm.

Signmark, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja

Rami Aarikka, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

•Lauantai-ilta huipentuu Tulevaisuuden tekijät-

gaalaan, jossa palkitaan vuoden aikana ansioitu-

neita nuoria yrittäjiä ja yrittäjyyttä ansiokkaasti

eteenpäin vieneitä toimijoita.

nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma 17.–19.5.2013 turussa

YRITTÄJÄT KIERTUEELLA TAPAHTUMAN MUURA-

MEN JÄSENILLASSA.osaamispäällikkö riikka Vesterinen, suomen yrittäjien hallituksen jäsen tarja nieminen ja muuramen Yrittäjien

varapuheenjohtaja sari ahonen.

TUULIKIRSIKKAPIRTTIAHO, kuva

Muuramen Kulta, Pikku Faunatar, Studio Aki Korpinen, Tiimari ja Sisustus Annival. Kauppa-keskus työllistää yhteensä 60 henkilöä.

TARJARUUSKA, kuvat

Aku Syrjä tunnetaan kenties parhaiten Eppu Normaali -yhtyeen rumpalina. Monelle Aku on tuttu myös Akun Tehtaan toimitusjohtajana.

KATARIINARUUSKA, teksti ja kuvat

L ähiTapiolan ja Keski-Suomen Yrittäjien Yrit-täjän iltakoulussa Aku

kertoi tarinansa niin Eppu Normaalin kuin Akun Tehtaan synty -ja kasvuhistoriasta. Kantapään kautta on saatettu oppia, mutta on opittu aina-kin kunnolla.

– Yrittäjyyteen Aku tutustui ollessaan poikanen, kun isä hommasi kanalan ja alkoi pyö-rittää sitä. Serkkujen Martti ja Pantse Syrjän kanssa bändi-touhut aloitettiin jo nuorina. Vuonna -76 Eppu Normaali sai levytyssopimuksen, pari vuot-ta myöhemmin alkoi keikkailu ja lähdettiin kiertämään maa-ta. Yrittämisen tunnelmaa

keikkareissuille toi selkeä teh-tävänjako soittajien kesken.

–Meillä oli jo selviä jako-ja bändin sisällä. Yksi hoiti tarvikkeet, yksi auton ja niin edelleen. Ensin Pantse toimi varainhoitajana, mutta se oli tuhoon tuomittua, joten minä siirryin siihen pestiin, Syrjä muistelee.

Oltiin yrittäjiä. – 80-luku oli sillä tavalla sekavaa ai-kaa, että keikkoja oli 100-150 vuodessa ja päälle tehtiin vielä levytykset. Keikkaliksat maksettiin suoraan lippukas-sasta ja keikkabussissa las-kettiin kolikoita. Vuonna -85 lähestyttiin verottajaa Eppu Normaali Oy:n perustamis-aikeissa. Vastaus oli: ”Voitte perustaa, me kaadetaan se.” Toiminnassa ei ollut heidän mielestään riittävästi liiketa-loudellista riskiä, Aku muis-telee.

– Ongelmaksi kävi se, ettei keikkailevilla muusikoilla ol-lut paikkaa mihin maksaa elä-kemaksuja. Osa oli sitä mieltä,

että ohjelmatoimistot ovat meidän työntantajia, omasta mielestä oltiin yrittäjiä. Lopul-ta Eppu Normaali Oy perustet-tiin vuonna 1990.

Akun Tehdas on paitsi Eppu Normaali -yhtyeen kultaa myynyt levy, myös Ylöjärvellä sijaitseva tapahtumatuotan-toihin tekniikkaa ja osaamista vuokraava monen alan toimi-jan yhdistymä. Aluksi, 90-lu-vulla Akun Tehtaan edeltäjä toimi Ylöjärvellä Aku Syrjän autotallissa, josta Eppu Nor-maalin musiikkikalustoa vuokrattiin muille yhtyeille silloin, kun ei itse oltu kiertä-mässä.

– Tavaraa tuli koko ajan lisää ja jossain vaiheessa sa-noin, että nyt tehdään tämä homma kunnolla tai pistetään poikki.

Saman katon alle. Syntyi idea koota Pirkanmaalle eri-laisia musiikin, tuotannon ja tekniikan toimijoita saman katon alle.

– Välillä kiersin ympäri

Tamperetta kyselemässä kiin-nostuneita mukaan. Sopivaa tilaa ei löytynyt, mutta tontti löytyi. Tampereen kaupun-gilta sanottiin, että ”Tuossa ois tontti, rakentakaa.” Ensin nousi 2500-neliöinen päära-kennus vuonna 2003, lisära-kennus tehtiin 2009.

Nykyisin Akun Tehtaassa toimii viisitoista yritystä ja 45 vakituista työntekijää, sekä kymmeniä freelancereita. Tuotantoja on tehty jättimäi-sistä kesäfestivaaleista mu-siikkikiertueisiin, onpa Akun Tehtaalla oma tv-ohjelmakin, YLE:llä näkyvä Kosketuksessa.

– Monet tekniset tuotan-not, kuten kesäfestivaalit pe-rustuvat projekteihin. Meillä on laaja freelancerverkosto, joka on mainio tällaisissa pro-jekteissa, Syrjä kertoo.

– Tähän mennessä suu-rin tuotanto on ollut vuoden 2007 Euroviisut, joka oli tosi suuri hyppäys ja rohkea liike meille, Aku kuittaa.

Syrjästä suuriin saappaisiin

Ideoita omaan yrittämiseenKeskisuomalaiset yrittäjät odottivat innolla Aku Syrjän pu-

heenvuoroa. Tarinasta toivottiin uutta näkemystä ja ideoita

omaankin yrittämiseen.

– Odotan ihan erilaisesta bisneksestä hyviä ideoita liiketoimin-

taani, pohtii Jyväskylän Yrittäjien varapuheenjohtaja, Planet-

con Oy:ssä toimiva Tomi Jylänki.

Ideoita kaipaa myös parturi-kampaamo Peikonpään yrittäjä

Tarja Pullinen Äänekoskelta.

– Vaikka minulla on hyvä mielikuvitus, muiden tarinat voivat

olla tosi antoisia. Haen myös henkistä hyvinvointia. Itse odo-

tan innolla yrittäjätarinaa, mistä on lähdetty ja miten tähän on

tultu, kun ala ei ole kuitenkaan helppo, lisää Johanna Sihvonen

Benefia Oy:stä.

Akun tarinan jälkeen moni kuulija totesi, että mahtava esitys.

aKu sYrjän mielenkiintoinen yrittäjätarina on kehittynyt eppu normaali oy:n ja myöhemmin akun tehtaan menestystarinaksi.

KUULOLLA. johanna sihvonen (vas.), tarja Pullinen ja tomi jylänki odottivat innolla akun tarinaa ja ideoita.

KUMPPANI

Yrityspörssi on maan laajin kaup-papaikka yrityk-sen myyntiä tai ostoa suunnittele-valle. Voit löytää oman unelmasi satojen myytävi-

en yrityksen joukosta! Voit myös jättää oman ilmoituksen myytävästä tai ostettavasta yri-tyksestä. Yrityspörssiä tuottaa ja ylläpitää suomen Yrittäjät. Palvelussa julkaistaan eri alueiden ilmoituksia. UUTTA KESKI-SUO-MESSA: palvelun oma osio Keski-SuomenYrityspörssi avataan kevään 2013 aikana! Voit tutustua palveluun osoitteessa www.yritysporssi.fi

”Voitte perustaa, me kaadetaan se.” eppu normaali oy:n toiminnassa ei olisi ollut verottajan mielestä riittävästi liiketaloudellista riskiä. aku syrjä

TYöLAIT TUTUKSI 2013

työlainsäädäntö selkokielellä kattavasti ja käytännönläheisesti jokaiselle työllistävälle pienyritykselle ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista suunnittelevalle.

4.4.klo14.00-18.15Jyväskyläyrittajat.fi/tyolait_jyvaskyla

klo 14.00-18.15 Kotka yrittajat.fi/tyolait_KotkasisältöTyösopimuksentekeminen• kirjallinen työsopimus, työsopimuslomakkeentäyttäminen• pysyvä vai määräaikainen?• koeaika• tarpeelliset ja hyödylliset määräykset• työehtosopimusten soveltaminenTyöstäpoissaolot• perhevapaat• sairauspoissaolot• vuorotteluvapaa• opintovapaaTyösuhteenehtojenmuuttaminen,osa-aikaistaminen• lomauttaminen• irtisanominen• päättämismenettelyVuosiloma• vuosiloman kertyminen• vuosilomapalkka ja lomaraha• loman antaminen• lomakorvaus työsuhteen päättyessäKouluttajatsuomen Yrittäjien lainopilliset asiantuntijatilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennenkoulutusta

Jäsenhinta119€/hlö(+alv)Norm.229€/hlö(+alv)Kahvi, voileipä ja hedelmät sisältyvät hintaan.

tiedustelut koulutus@yrittajat.fi, p. 09 2292 2994

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka.

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yri-tyksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu ko-koaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritys-ten myynti- ja ostoilmoitukset.

osta tai myy

www.yritysporssi.fi

YRITYSPöRSSI onyrityksenmyyjänjaostajankohtaamispaikka.

Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat14 YRITTÄJYYS ON HUBIA

Keuruulaiset Yrittäjät tekevät uudenlaista bisnestä yhdessä ja innolla. Hubik Oy:n perus-tamiskokous pidettiin joulu-kuussa ja Hubiklubin avajaisia hubbailtiin tammikuussa Ka-manan vintillä Myllytuulessa.

TARJARUUSKA, tekstiKARIRUUSKA, kuva

Keuruulla hubbaillaan

HUBAA. Yrityssyynäri jonna haapamäki-syrjälä, VilliVisualisti marjut Varjoranta, muonitusmestari milla rautanen, juhlaruustinna nanna rantanen, toimari sari saarinen ja nörttineuvos jani teppo.

HubiForum

Markkinointi on usein

helpompaa, edullisempaa ja

tehokkaampaa yhdessä. Sen ovat

keuruulaiset yrittäjät hokanneet.

”Palveluiden ja tuotteiden käyttäminen

säilyttää alueemme toiminnot virkeinä ja

työpaikat säilyvät”, hubilaiset toteavat.

HubiForum on uusi ja notkea

”Kauppakeskus” ja yhteismarkkinointi-

paikka netissä alueen tuotteille,

palveluille ja tapahtumille.

Käy tutustumassa toimintaan

www.hubik.fi

HubiPubion ajankohtaiseen, yrittäjiä kiinnostavaan aiheeseen paneutuva, asian-tuntijan alustama, rento keskustelutilaisuus. Pubi-ilta järjestetään jokaisen kuukauden kolmas perjantai (poikkeus ilmoitetaan

erikseen).T oimitusjohtaja Sari Saarinen kertoo, että Hubiklubin toi-minta on lähtenyt käyntiin

paremmin kuin hyvin eli kiireisesti. – Seuraava iso ponnistus on Hubi-

messut 18. toukokuuta Keuruun jää-hallissa. Lisäksi tulee Messulehti sekä Messupippalot. Nekin isoja voiman-

näyttöjä markkinoinnin edistämisek-si alueellamme. Alueen yrittäjät ja paikkakuntalaiset ovat suhtautuneet erittäin positiivisesti toimintaam-me, toimari Sari kertoo.

Hubiklubiin on liittynyt uusia jä-seniä. Tällä hetkellä alueen yrityksiä on mukana parisenkymmentä.

– Hubiklubissa toiminta-malli on aina samanmoinen ja klubin käyttämät asiantunti-jat ovat olleet huippuluokkaa. Tulos-sa on kevään aikana messujen lisäksi mm. koulutuksia, KieliHubi-englan-tia ja kokkailua samalla kurssilla, toimari toteaa.

if.fi 010 19 15 00

Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin.

Tiedämme millaista yrittäjän arki on.Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen.

Soita meille, niin tehdään sinulle maksuton Oikea Turva -kartoitus, jonka avulla saat itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan.

Riitta Kartano010 514 8070

Tuuli Laajalahti010 514 8074

Eero Vasunta010 514 8096

Ilpo Kytölä010 514 8073

ME paLVELEMME yRITTäjIä ja pIEnyRITyKsIä:

ME paLVELEMME KEsKIsuuRIa ja suuRIa yRITyKsIä:

Tarja haastaakeskisuomalaiset yrittäjättekemään kanssaan hyvää.

Saaja: Väestöliittotili FI63 1745 3000 0979 58

viite 165Lisätietoa: www.kapua.fi

www.kapua.fi/osallistuja/tarja-nieminen/

jäsenlehti 1/2013 HENKILÖ 15

Tarja Nieminen Villinikkarit Oy:stä elää toteuttaen unelmiaan.

Ne toteutuvat käymällä kohti haasteita. Viime aikoina on voinut

lukea ja kuulla hänen antavan mahdollisuuksia monille muillekin

haaveiden toteuttamiseen. Hän on yksi esimerkki rohkeudesta,

sinnikkyydestä ja samalla luovuudesta. Tarja toivoo,

että matkalla hän oppii uutta, elämästä, ihmisestä, kasvaa ihmisenä

ja yritysjohtajana. Mitä on onnellinen joh-tajuus? Tärkeää on myös se, että hän näkee,

miten keräys saavuttaa kohteensa. Kapua Gua-temalan tiimi – naisporukka – tapasi ensim-

mäistä kertaa syyskuussa ja tapaamisen henkeä sai aistia myös Tarjan blogista : ”Vautsivau mitä

mimmejä.” http://villinikkarit.fi/blogi/2012/tapu-kapuaa-annan-hyvan-kiertaa/Tiimiläiset maksavat matkansa itse,

eli keräysrahat menevät suoraan kohdemaahan tukea

tarvitseville.

Tapu Kapuaa

Tarja onollut jo vuosia maailmanmatkaa-

ja ja itsensä haastaja. Viimeisimpiä Tarjan elämän haasteita on Kapua

Guatemalan tiimiin osallistuminen ja hyväntekeväisyyskeräys, jonka tuotolla

lahjoitetaan 100 000 euroa kehitys-maiden lapsille, nuorille ja naisille.

Siihen liittyen Tarja kiipeää 13 naisen ryhmässä huhtikuussa Väli-Amerikan

korkeimmalle vuorelle, Tajumulcolle, jonka korkeus

on 4223 metriä.

TAR

JAR

UU

SKA

, tek

sti

TER

OTE

MED

IA, k

uva

HubiPubion ajankohtaiseen, yrittäjiä kiinnostavaan aiheeseen paneutuva, asian-tuntijan alustama, rento keskustelutilaisuus. Pubi-ilta järjestetään jokaisen kuukauden kolmas perjantai (poikkeus ilmoitetaan

erikseen).

”Omassa yrittäjyyskasvatustyössäni

kotimaassa sparraan opettajia antamaan nuorille paremmat elä-

misen eväät. Nuori tarvitsee aikuisten tukea ja kannustusta pystyäkseen kas-vamaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja vastuunottamiseen. Peruseväät pitäisi olla jokaisella. Guatemalassa pääsen tapaamaan paikallisia nuoria, kuule-

maan heidän kasvutarinoi-taan ja tutustumaan

heidän arkeensa.”

Tarja valmistautuumatkaan, mutta matka ei ole pää-

tarkoitus, vaan kapuaminen kohti uutta myös omassa elämässä. Hän on saavuttanut sparraajien ja yrityskumppaneiden tuella ja

omalla sinnikkyydellään fyysistäkin muutosta henkisen kasvun rinnalla. Hän on laihduttanut

jo 25 kiloa ja niin liikunta- kuin ruokailutot-tumukset ovat heittäneet volttia. Hän kertoo tarvinneensa kumppaneita, ystäviä ja omaa

personal traineria. Tarja kiittää erityisesti Elixian Joonasta, joka pitää kovaa

treeniä hymy suupielessä.”Vuorelle nousu ei ole minulle päämäärä

– se on yksi etappi elämässä. Saan olla mukana hyvässä.

Matkalla vuorelle olen kohdan-nut pelkojani monille tutuilta-

tuntuvissa liikuntaharjoituksissa ja joutunut lähes luopumaan

minulle rakkaista ruuista, mm. nuudeleista. Opin ja näen

uutta, ihmisenä ja yrittäjänä.”

•KUKKAPALVELUT• Hääsidonta • Kimput, asetelmat ja koristeet

• Kukat yrityksille • Surusidonta

•HAUTAUSPALVELUT• Arkut • Kuljetukset • Perunkirjoitukset

• Hautakivet • Järjestelyt

•SISUSTUS-JALAHJATUOTTEET

www.pajunkukka.fi

Tarja haastaakeskisuomalaiset yrittäjättekemään kanssaan hyvää.

Saaja: Väestöliittotili FI63 1745 3000 0979 58

viite 165Lisätietoa: www.kapua.fi

www.kapua.fi/osallistuja/tarja-nieminen/

JYVÄSKYLÄ • Somman HautauspalveluMUURAME • Kukka ja Hautauspalvelu UnikkoVIITASAARI • Viitasaaren kukka ja Hautauspalvelu ÄÄNEKOSKI • Pajunkukka ja Hautauspalvelu

16 JÄSENYRITTÄJÄ Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat

AAMU ALKAA vastapaistetulla munkillaJämsän keskustan tuntu-massa Seppolantie 16:ssa tuoksuu aamulla vasta-paistettu munkki ja tuore kahvi. Asiakkaat tietävät, että kun valot syttyvät Apipata-lounaskahvilas-sa, he ovat tervetullei-ta kupposelle kuumaa vaikka jo ennen virallista puoliseitsemän aukiolo-aikaa.

PÄIVIKANTONEN, teksti ja kuva

A pipatan yrittäjinä toimivat Marjo ja Seppo Sakari alias ”Api” Väänänen: Api häärii

kokkina keittiössä, Marjo hoitaa sali-tarjoilun, myynnin ja kotitoimiston.

Varuskunnan lakkauttaminen ajoi yrittäjäksi. – Olin täällä, silloi-sessa lounaskahvila Diiselissä, töissä tarjoilijana, kun kuulin yrittäjiltä, että he ovat myymässä kahvilaansa. Api oli tuolloin töissä Hallin varus-kunnassa kokkina ja varusmies-keittäjien kouluttajana, mutta va-

ruskunnan lakkauttaminen laittoi suunnitelmat uusiksi, kertoo Marjo.

Väänäset asuvat Jämsänkoskella kahden lapsensa, 2-vuotiaan Sallin ja 7-vuotiaan Nooan kanssa. Pariskunta tapasi aiemmin ollessaan samassa työpaikassa. Marjo on syntynyt Ruot-sissa, Api on paljasjalkainen jämsä-läinen. Marjolla on koulutus kemian alalta ja työkokemusta useista ravin-toloista. Api valmistui ravintolako-kiksi vuonna 1991 ja on työskennellyt muun muassa vuoropäällikkönä Hi-moshotellissa. Apilla on kokemusta ruoka-alasta myös Ranskasta, jossa toimi kokkina vuoden päivät. Yrittä-jiksi pariskunta ryhtyi viime vuonna.

– Alku oli haastava jo sen takia, että yrittäjyys oli uutta. Valmis lou-naskahvila keittiöineen, Marjon työ-kokemusta ja tietotaito liikepaikasta sekä valmis mukava vakioasiakas-kunta rohkaisivat lähtemään yrittä-jiksi. Haastavinta on työn ja perhe-elämän tasapainottelu, Api kertoo.

”Kukaan ei lähde nälkäisenä tai pettyneenä.” Lounaskahvila Apipatassa on noin 50 asiakaspaik-kaa sekä 20 paikkaa kesäterassilla. Lounas- ja kahvilapalveluiden sekä à la carte -annosten lisäksi yrityksel-tä saa catering-palveluita. Apipata

toimittaa ruokaa myös kuljetettuna lähialueen työpaikoille.

– Kahvilamme sijaitsee entises-sä huoltoasemakiinteistössä, joten parkkitilaa on runsaasti. Asiakkai-namme käy paikallisia ja ohikulkijoi-ta kiireisistä työmiehistä eläkeläisiin. Meiltä saa nopeaa, hyvää palvelua sekä maittavaa ja reilua ruokaa. Annokset tehdään sen mukaan mil-lainen mies tai nainen on kyseessä, eikä kukaan lähde meiltä nälkäisenä tai pettyneenä, Api lupaa.

Kahvila-alalla on jonkin verran kilpailua, mutta tähän saakka asiak-kaita on riittänyt kaikille. Yrittäjyys ei ole kaduttanut, vaikka välillä kii-reisinä aikoina yrittäjä saattaa miet-tiä, pääsisikö sitä muualla hieman helpommalla. Kiva työ, hyvä palaute asiakkailta ja päätäntävalta omasta tekemisestä motivoivat jatkamaan.

– Lounaskahvila Apipatassa on rento ja lupsakka tunnelma. Yleisim-mät keskustelunaiheet ovat auto-miesten rekka- ja rallijutuissa, mutta naisillekin on sijansa keskusteluissa. Meidät on otettu lämpimästi vastaan ja tutuilta on saatu apua tarvittaessa, Marjo kiittelee.

Apipata on avoinna arkisin kello 6.30–15.00. SAISKO OLLA? seppo sakari Väänänen, alias api, aloittaa työpäivänsä jo aamukuudelta.

Vastapaistetut munkit houkuttelevat aamuvirkkuja kahville.

UUSIJÄSEN

Tiesitkö,että Jyväskylän yliopiston Nanotiede- keskuksessa voidaan tutkia materiaalien koostumusta?Tai että nanoteknologian avulla voidaan parantaa pintojen ominaisuuksia ja kehittää uusia ilmaisimia?

Tule kuulemaan mitä nanotieteet voivat tuottaa yrityksenne hyväksi ja mitä uutta nanotieteen osaajat voisivat tehdä yrityksessänne. Yrityspäivän kunniaksi voit saada myös mahdollisuuden kehittää liiketoimintaasi ilmaisen lopputyön avulla.

Lisätietoja: Viivi Aumanen, viivi.aumanen@jyu.fi, puh. 040 805 4732

NANOTIETEIDEN YRITYSPÄIVÄ KE 15.5. NANOTIEDEKESKUS, SURVONTIE 9

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOUNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

www.jyu.fi/nsc/nscyrityspaiva

Lisätietoa ja iImoittautumiset

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaarilahti 23.–24.4.2013

Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina 2001–2011 pk-yrityksiin luotiin 110 000 uutta työpaikkaa.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 2 020 yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuus-toihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen.

Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

TerveTuloa muKaan!

Yhteistyössä:

eväiTä elinKeinopoliTiiKKaan uudelle valTuuSToKaudelle

KUMPPANI 17 jäsenlehti 1/2013

UUSIJÄSEN

Ravintolapäällikkö Juha Äijälä Jyväskylän Cumuluksen Hu-viretkestä kertoo, että yrit-

täjien jäsenetuja osataan jo kysyä: erityisesti majoitus- ja kokouspalve-luihin liittyvät edut ovat tuttuja.

– Sen sijaan yksi maukas ravinto-lapuolen etu menee helposti ohi, el-lei henkilökunta osaa sitä asiakkaal-le erikseen tarjota. Yrittäjät tuovat usein asiakkaitaan ruokailemaan ja meillä ála carte -listalta aterioiville jäsenyrittäjille tarjotaan jälkiruoka veloituksetta. Se on hyvä etu, Juha Äijälä korostaa.

Juha Äijälä kertoo, että majoitus-edut ovat hotellikohtaisia. Paikka-

Restel Oy:n Cumulus-hotel-liketju panostaa yrittäjien ja yritysten palvelemiseen. Sijainniltaan keskustahotel-lit sopivat hyvin yrittäjien tarpeisiin. Palveluun kuuluu myös Suomen Yrittäjien jä-senille suunnatut erityisedut majoitus-, kokous- ja ravinto-lapalveluissa.

kunnasta riippuen yrittäjä voi saada jopa 40-50 %:n edun majoitushin-nasta.

– Varaus kannattaa tehdä ajois-sa ja mainita jäsenyydestä siinä yhteydessä. Suomen Yrittäjien jä-senkorttiakaan ei välttämättä edun saamiseksi tarvita: käytössämme on rekisteri jäsenyrittäjistä, Juha Äijälä edun saamisen helppoutta korostaa.

Kokousasiakkaille uutta. Sijain-tinsa ansiosta Cumulukset ovat suo-sittuja kokoushotelleja. Esimerkiksi haastattelua tehtäessä Jyväskylän Cumuluksen kaikki seitsemän ko-koustilaa olivat käytössä.

– Suomen Yrittäjien jäsenet saa-vat kokousasiakkaina aina vähin-tään 10 %:n edun kokouskahveista, -lounaista ja muista ravintolapalve-luista, Äijälä sanoo.

Kasvun paikka on uunituore kam-panja kokousasiakkaille: osoitteessa www.kokousmaailma.fi Restel tar-joaa yritysten ja muiden kehittäjien käyttöön 56 upeaa kasvunpaikkaa.

Niistä löytyvät parhaat puitteet ko-kouksiin, suunnittelupäiviin, kesä-juhliin tai vaikkapa messuihin.

Kasvun paikka -kohteisiin kuulu-vat muun muassa Cumulus-, Ran-tasipi-, Crown Plaza-, Holiday Inn-, Helsingin Seurahuone - ja Kuopion Atlas -hotellit. Cumuluksia on 27, Rantasipi -hotelleja ja -kylpylöitä 13.

Persoonallisia hotelleja. Juha Äijälä korostaa, että ketjurakentees-taan huolimatta Cumulukset ovat yksilöllisiä, omailmeisiä hotelleja, joissa asiakkaan palveluun ja viih-tymiseen on panostettu. Hotellien

yhteydessä toimii muun muassa 18 Huviretki-ravintolaa.

– Kehittämissuunnitelmia meillä Jyväskylässäkin on ja pieniä muu-toksia ja lisäpalveluja otetaan käyt-töön kaiken aikaa. Nyt toiveissa on saada yksi 6-8 hengen kokoustila li-sää. Tällä hetkellä käytössä on kaksi 6-8 hengen tilaa, kolme 30 hengen ja yksi isompi, jopa 90 hengelle venyvä tila. Pienet tilat ovat erittäin suosit-tuja esimerkiksi rekrytointikäytössä, Äijälä kertoo.

– Tekniikan kehittyessä kokous-tilojen tekniikkaan ja toimivuuteen panostetaan koko ajan.

Juha Äijälä korostaa, että koko-usten yhteydessä myös muusta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Jyväskylän Cumuluksen jo toteutuneita erikoisuuksia ovat pel-kästään hotelliasukkaille rakennettu kuntosali sekä sport-huone, jossa urheilullisten vieraiden käytössä on pyykinpesutila ja -kone, kuivausrum-pu ja kuivauskaappi sekä erillisiä kui-vaustiloja pyykkihuoneen vieressä.

Juha Äijälä uskoo, että Jyväskylän hyvien kokemusten myötä vastaa-vat palvelut yleistyvät myös muissa Cumulus-hotelleissa.

Cumuluspanostaayrittäjiin

PANOSTUSTA HYVINVOINTIIN. juha äijälä esittelee ylpeänä jyväskylän Cumuluksen erikoisuutta. Kuntosali on lähinnä hotelliasiakkaiden, mutta myös henkilökunnan käytettävissä.

KARIRUUSKA, teksti ja kuva

www.finnvera.fi

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta?Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Jyväskylän aluekonttori Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

18 PAKINA Keski-suomen Yrittäjät/Yrittäjäsanomat

Rättärin jousilta Audinaiseksi TARJARUUSKA, tekstiJUHARUOTSALAINEN, piirros

Kerran hankin oman Talbotin. Se sammui risteyksissä ja rekkari viittasi sukupuoleltaan poikkeavaan. Se ei menoa haitannut, mutta sammumiset hävettivät. Olin nainen ratis-sa. Talbot jökötti pitkään milloin missäkin parkissa, kun etsin isoja parkkiruutuja. Kun niitä harvoja kertoja unohduin yöksi kylille, niin huoltsikan pihassa autosta lyötiin ikkuna mäsäksi ja varastettiin ikäänsä nähden hyvin-laulava radio. Poliisit totesivat, että mitäs jätit auton kartsalle. Vielä perheellinen nainen. Sen luin poliisimiesten katseista.

Pyrkimys parempaan. Elintaso nousi lähes tasaisen varmasti harmittavia pakkeja

lukuun ottamatta ja vuoroon

Isolla A:lla, vaan ei olento. En uskonut, että on olemassa Audin kaltaista. Autokoulun opettajallani oli Audi ja hän kehui sitä maasta taivaaseen. Autokoulussa ajoin Bemarilla. Se oli mainio, joskin ärhäkkä minulle. Niin muistan opettajani valistaneen. Kaasujalka painoi.

Audi on auto isolla A:lla. Joskus ajan epä-huomiossa kotiportin ohi, niin kiva on ajella. Kerran mies soitteli, että missä viivyt, kun huristin Korpilahden kautta kotiin kuulaana kesäiltana maisemia ihaillen, musiikki pau-haten. Lisämutkia matkassa.

Mitä Audissa on erikoista? Se on vaan sellainen kuin turvallisen auton tulee olla: ta-sainen ajaa. Parasta siinä on ajettavuus. Sen nainenkin honaa. Audi ymmärtää, kun alkaa sataa, ainakin lähes aina. Pyyhkijät viuhuvat.

Audi on helppo. Se ei ole jäykkä, ei liian herkkä. Ei liian äänekäs. Ei syö liikaa ja on yhä ympäristöystävällisempi. Ominaisuuk-sia voi soveltaa hyvään kumppaniin. Liekö audimies? Mitkä ovat keskiverto audimiehen ominaisuudet, puolituttuja audimiehiä on muutama? Eivät tuntemani ole sovinisteja. Eivät pröystäile liikenteessä enemmän kuin bemari-, volvo-, pösö- tai mersumiehet. Ei edes yhtä paljon.

Audinaisena en kaahaile kuin poikkeus-tapauksessa hiljaisella tiellä koemielessä. Ei Audi ole minkään jatke, ei elintason mittari. Audia makselemme osamaksulla, vaikka elä-keikä lähenee. Kyseessä on toinen Audimme ja entistä ekologisempi.

Muistan, että hyvä auto ei ole sama kuin asiallinen ajokäyttäytyminen. Audi antaa kunnon käytökseen edellytykset. Audin tienaamiseen on käytetty omaa selkänahkaa ja naisenkin aivoja.

Audi on minulle kuitenkin apuväline, ei olento.

Rättäristä autoilu alkoi. Oli mahtavaa istua rätti rullalla kesällä, kun painel-tiin Inariin ja muut ajokit hurahteli-

vat ohi. Hiukset juuri ja juuri hulmusivat tuulessa.

Huiskuttelimme rättisitikkalaisille. Vain heille. Olo oli cool. Bensa loppui matkalla keskellä korpea. Olin boheemi rättärinainen.

Rättärillä täristeltiin synnytykseenkin, auto vauhditti toimitusta.

Olen kypsynyt audinaiseksi. En ole femi-nisti. Ennen Audia olen kokenut kymmenien autojen kestokykyä. Rättärin jälkeen seurasi tilhifoordi vauhtiviivalla. Ford oli harmaa, vauhtiviiva vihreä. Siinä oli tehokas muut-toauto. Sitten seurasi Saab pyöreällä perällä. Vauvan kakan värinen ja vauvojahan siinä turvallisesti kuskailtiin. Takaovia ei ollut, ei turvavöitä.

Vaihtoja ja kokemuksia. Seuraavana tuli tummanruskea, isompi Saab. Sillä täräytin talon seinään ja kerran kivinavettaan. Kanke-us tuntui ratissa, mutta turvallista oli. Vähän kuin olisin ollut poliisin kyydissä.

Koeautoja kokeiltiin useampia ja tehtiin arvosteluja Oiva Piili -nimellä kauppakamarin tuotteeseen. Oivia oli kaksi. Lada suistui minulta koeajos-sa lumipenkkaan. Veti kuin härkä, kun lähti viemään. Koeajoarvosteluja oli hauska laatia, vaikka en autoista enkä tekniikoista ymmärtänyt. Oli naisen vaisto ja ajotuntuma. Tuskin osasin tankata.

Saabin jälkeen seurasivat Mitsubishi ja Datsun. Mazda ilmaantui jossain vaiheessa ja Nissan. Oli punaista, sinistä, harmaata.

Sitten ajeltiin Super-Citroénilla, joku GTI. Se oli enemmän miehen mieleen. Auto reagoi kaasujalkaani herkästi. Olin suis-tua tieltä muutamia kertoja. Kaara vispasi kahta puolta tietä.

tuli Opel. Tuntui hyvältä ja vakaalta. Ainoita vikoja oli herkkä vilkku. Kun vilkutin oikealle ja pistin vilkun takaisin, alkoi vilkuttaa va-semmalle. Pian vispasi vasoikvasoik. Opelin kanssa töpeksin. Kerran kuvittelin bussikus-kin ihastuneen minuun, kun linjuri kulki kiinniliimautuneena Opelin takapuskuriin. Auto liikkui kankeasti ja savusi. Käsijarru juuttui päälle ja kohtelias linjurin kuljetta-ja antoi merkkejä viittoen ja hymyillen. Ei onnistunut ennen kuin olin perillä. Hölmö nainen. Urat jäivät tiehen. Toivottavasti en sotkenut linja-autokuskin vakioreittiä.

Seuraava Opel oli edellistä parempi ja ajattelin, että se on mieliautoni. Jostain syystä siippa vaihtoi kulkupelin neliveto-Subaruun. Se jätti kerran välille, keskelle ei mitään, lähes 30 asteen pakkaseen. Nuorimmaiset värjöttelivät takapenkillä,

porukka kiljui kylmissään ja kuu mollotti kaameasti. En muista pelastumistamme.

Vielä mahtuu joukkoon yksi Opel ja taas vauvan kakan värinen. Sillä ajelutel-

tiin jo lapsenlapsia. Auto oli vakaa, mikä lie sai

meidät vaihtamaan auton Audiin.

Joukkoliikenteen matka-korteista tuttu kontakti-ton maksaminen leviää yhä useampiin käyttö-

kohteisiin, kuten kauppoihin ja kahviloihin. Maailmalla kontak-tittomasta maksamisesta on hy-viä kokemuksia sekä kuluttajilta että yrityksiltä.

Kontaktiton maksaminen perustuu elektroniseen tiedon-siirtoon maksuvälineen ja -päät-teen välillä. Maksaminen hoituu asettamalla NFC-maksusirulla (Near Field Communication) va-rustettu laite, kortti tai matka-puhelin, muutaman sentin pää-hän maksupäätteestä.

Maksupääte tunnistaa NFC-sirun automaattisesti. Tapahtu-man käsittely alkaa välittömästi ja on ohi hetkessä. Kun ostos maksaa alle 25 euroa, maksu hy-väksytään korttia vilauttamalla eikä PIN-koodia tarvita.

Maksupäätteitä palveluna. Kontaktittomaan maksamiseen tarvitaan maksupääte, jossa on

NFC- ominaisuus. Suurilla kaup-paketjuilla on jo pidemmän aikaa ollut kontaktittoman maksami-sen päätteitä. Nyt ne yleistyvät myös ravintoloissa ja kahviloissa. Maksaminen tietoturvavaatimuk-sineen ja uusine maksutapoineen muuttuvat nopeaa tahtia. Edulli-sinta on hankkia NFC-maksupääte palveluna. Palveluna hankittu maksupääte on helppo pitää ajan-tasaisena ja tarvetta vastaavana.

Elisa on aloittanut kontaktitto-mien päätteiden myynnin viime vuonna. Laitteen lisäksi kuukau-sihintaan sisältyy ohjelmistot ja niiden ylläpito, huolto ja vara-laitepalvelu. Myös vaihto kesken sopimuskauden onnistuu.

– Maksupäätteen saa Elisalta valmiiksi asiakkaan tiedoilla ohjelmoituna ja testattuna. Lait-teen käyttöönoton ja päivittämi-sen sijaan yrittäjä voi keskittyä liiketoimintaan, tuotepäällikkö Mari Heikkinen Elisalta kertoo.

Elisa tekee kännykästä lom-pakon. Matkapuhelimet ovat lä-

hitulevaisuuden maksu-väline. Elisan uusissa NFC- maksupäätteissä voi maksaa myös matkapuhelimella ikään kuin se olisi maksukortti muiden joukossa. Elisa Lom-pakko on ensimmäinen Suomessa yleistyvä matka-puhelimeen saatava mak-suratkaisu.

– Elisa Lompakko -palvelum-me tekee kännykästä lompakon. Kaupanteko ei jää enää kiinni käteisen puutteen vuoksi, sillä matkapuhelin on aina mukana, Heikkinen kertoo.

Ensimmäisessä vaiheessa Eli-sa Lompakko -palvelu sisältää kontaktittoman maksamisen mahdollistavan maksutarran, joka tukee MasterCardin Pay-Pass™ -lähitunnistustekniikkaa.

NFC-puhelinten yleistymisen myötä Elisa Lompakko -palvelu sisältyy myös SIM-korttiin. Heik-kisen mukaan mobiililompak-koa on ehditty jo odottaa.

– Asiointi on muutenkin siir-tymässä mobiiliksi. Matkapuhe-limeen saa henkilöllisyystodis-tuksen, kanta-asiakastietoja ja lippuja. Maksaminen on luon-nollinen lisä näihin.

Sujuva asiointi lisää myyntiä. Maksaminen maksuvälinettä vilauttamalla tekee ostotapah-tumasta nopean ja madaltaa os-tokynnystä. Kontaktiton maksa-minen voi piristää myyntiä.

– Kivijalkakaupoissa kannat-

taa miettiä, miten katselemaan tulleet asiakkaat saadaan jättä-mään jokin euro kauppiaalle. Kassan ja ulosmenotien lähei-syyteen voidaan asettaa tarjol-le sopivan hintaisia tuotteita,

Heikkinen havainnollistaa. Ruuhkaisissa pai-koissa maksami-nen nopeutuu ja

jonot lyhenevät.– Uudet NFC-laitteet

ovat tehokkaita ja nopeita, mikä näkyy vaikka kuitin no-peassa tulostumisessa. Tur-vallisuus lisääntyy, kun väen-tungoksessa käyttäjän ei täydy näpytellä PIN-koodia.

Kontaktittoman maksamisen tietoturva on hallussa, sillä se perustuu maailman suurimpi-en korttiyhtiöiden ja tekniikka-toimittajien standardeihin.

– Maksaminen on täysin tur-vallista asiakkaalle ja kauppiaal-le, kunhan kumpikin osapuoli huolehtii normaaleista velvolli-suuksistaan, aivan kuten tähän-kin saakka, Heikkinen toteaa.

Elisa lupaa vauhtia maksutapahtumaan

ULLAAALTONEN,Äänekoski

19jäsenlehti 1/2013

MillAinEn

OnYRiTTäJYYs-

YhTEisKunTA

Yrittäjyysyhteiskunnassa ym-märretään pk-yritysten merki-tys ja se että työpaikat syntyvät

niissä. Yt-neuvotteluja, irtisanomisia, lomautuksia ei toteuteta juurikaan pk-yrityksissä. Yrittäjyysyhteiskun-nassa ymmärretään, mitä tarkoittaa yrittäjäriski ja yrittäjävastuu. Siellä

ymmärretään myös keventää pien-yrittäjän hallinnollista taakkaa ja ve-rotusta sekä helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdosten toteutumista. Yrittäjyysyhteiskunnassa hahmote-taan että kansainvälinen suuryritys ja pienehkö perheyritys maaseudulla ovat kaksi eri maailmaa.

Osallistu Keski-Suomen Yrittäjien kampanjaan 2013 MILLAINEN ON YRITTÄJYYSYHTEISKUNTA? Lähetä oma, korkein-taan 2000 merkin mittainen vastauksesi kysymykseen lehtemme toi-mitukseen osoitteeseen tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi ja haasta myös seuraava vastaaja. Laita mukaan yhteystietosi. Julkaisemme vastauksia joka viikko eri medioissamme. Tervetuloa mukaan vaikutta-maan yhdessä siihen millainen on yrittäjyysyhteiskunta!

Toukokuun. lehdessä haasteeseen vastaavat ainakin Jorma Nieminen Karstulasta ja Jaakko Uusisalo Kyyjärveltä.

PERTTUHIETANEN,Korpilahti

EPÄVARMUUS. Yrittäjyysyhteis-kunta on epävarmuutta sie-tävä yhteiskunta, joka osaa

sopeutua talouden haasteisiin, myös kipein päätöksin. MUUTOS. Lisäksi yrittäjyysyhteiskunta sietää hyvin muutosta ja on valmis jatkuvaan muutokseen. Vanhoja toimintamal-leja, käytäntöjä ja etuisuuksia tulee voida muuttaa ja säätää vallitsevan tilanteen mukaan. KILPAILUKYKY. Kilpailukyky säilyy epävarmuuden ja muutoksen sietokyvyllä. MOTIVAA-TIO. Yrittäjäyhteiskunnassa kilpailu-kyvyn perusedellytys on motivaatio. Motivaatio vaihtelee, se voi olla hyvi-nä aikoina taloudellisen menestyk-

sen hankkiminen ja huonoina aikoi-na toimeentulon varmistaminen.

Kustantaja Keski-Suomen YrittäjätSepänkatu 4, 40100 Jyväskyläp. 010 425 9200

Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittajaJari-Pekka Koponen, kolumnistiTarja Ruuska, toimittajaKari Ruuska, toimittaja, taittajaPäivi Kantonen, toimittaja

Toimitus/taittoTavukatti/Mediasepät Oyp. 020 155 6010PL 185, Kauppakatu 41A, 40100 Jyväskylätuotanto@tavukatti.fi

Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjätp. 010 425 9200ksy@yrittajat.fi

Jouni Pohjola (Ponne Oy)p. 044 255 7777ksymediat@yrittajat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200ksy@yrittajat.firaija.hakkarainen@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 8 000 kpl.

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheelli-sestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va-hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdel-lä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

www.YRITTAJAT.fI/KeSKISuOMI

KESKI-SUOMEN

YRITTÄJÄ–TULEMENOONMUKAAN!Runsaastimuitakintapahtumiajakaikistatapahtu-mistammelisätietoajailmoittautumisohjeetwww.yrittajat.fi/keskisuomi-sivuilla

23.3. YhteistyössäFenniajaRestel: Aamukokoperheenhyvinvoinnille,Jyväskylä Liikuntaa:IinYrittäjät: YrittäjienSM-hiihdot,Illisaari25.3. YritystenTaitavaKeski-Suomi: Myytinmurtajat2013,Jyväskylä26.3. Tietoiskuja:OP:nyrityksenomistajan- vaihdosaamu,Jyväskylä Koulutus:JatkopäiväFacebookista,Viitasaari27.3. JAMK:seminaarimatkailuntrendeistä,Jyväskylä Ope-yrittäjätreffit,Jyväskylä4.4. Koulutus:Työlaittutuksi,Jyväskylä8.4. KASVUOPEN:Starttitilaisuus,Jyväskylä10.4. Info:Mitähyötyäoppisopimuskoulutuksesta, Jyväskylä16.4. YRITTÄJÄTKIERTUEELLA!kuntaroadshow, Äänekoski18.4. Parempijohtaahyvin–opinkierros,Jyväskylä19.4. Jyväskylänyliopisto:Perheyrittäjyys Keski-Suomenmahdollisuutena–seminaari, Jyväskylä23.4. Keski-Suomenhallituspartnerit: rahoitusseminaari,Jyväskylä21.5. Parempijohtaahyvin–opinkierros,Jyväskylä23.5. YRITTÄJÄTKIERTUEELLA!kuntaroadshow, Karstula

Tervetuloa aitiopaikalle suomalaisiin kasvuyrityksiin. Unel-mointi on sallittua, jopa suotavaa - erityisesti yrittäjälle, onhan Suomen kilpailukyky rakennettu yrittäjien unelmien varaan. Kasvu Open 2013 on kasvuyrittäjyyskilpailu ja sparra-usprosessi kaikenlaisille kasvusta kiinnostuneille yrityksille. 2013 Kasvu Open käynnistyy starttitilaisuudella 8.4. Lisätietoa prosessista www.kasvuopen.fi Tervetuloa aitiopaikalle suoma-laisiin kasvuyrityksiin. Unelmointi on sallittua, jopa suotavaa - erityisesti yrittäjälle, onhan Suomen kilpailukyky rakennettu yrittäjien unelmien varaan. Kasvu Open 2013 on kasvuyrittä-jyyskilpailu ja sparrausprosessi kaikenlaisille kasvusta kiinnos-tuneille yrityksille. 2013 Kasvu Open käynnistyy starttitilaisuu-della 8.4. Lisätietoa prosessista www.kasvuopen.fi

JäsenyrittäJä

Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 –16 numerossa 09 229 221.

muista hyödyntää JäsenetuJasi!

ILMESTYMIS-PÄIVÄTVUONNA20131/maalis-huhtikuu 21.3. aineistot 7.3.2/touko-kesäkuu 23.5. aineistot 9.53/syys-lokakuu 26.9. aineistot 12.9.4/joulukuu 12.12. aineistot 28.11.

KesKi-suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 1/2013

KESKI-SUOMEN

Parempi johtaa hyvin.Lue lisää yrittajat.fi/keskisuomi

Uutiset. Kumppanit. Debatti. Yrittäjät kiertueella. Vapaalla. Jäsenyrittäjät.

Uutiset: Muuramelainen Sammet Dampers kasvaa viennistä. Varovaisen myönteisiä odotuksia.

Yrittäjyyson hubia

Elisa Shopit Jyväskylä, Yliopistonkatu 32Sami Ruhkala 050 566 8766email: sami.ruhkala@elisa.fi Henri Harjaluoma 050 500 1580ext-henri.harjaluoma@elisa.fi

Elisa yrittäjäedustajaLeea Rintamäki, 050 5000 125ext-leea.rintamaki@elisa.fi

Uusi LUMIA on varustettu kosketusnäytöllä, jota voit käyttää myös hanskat kädessä. Lisäksi siinä on kaikki muukin, mitä mukana kulkevaan toimistoon tarvitset: Windows Phone 8 -ominaisuudet ja Microsoft Offi ce -ohjel-mat. Täydennä paketti Elisa Toimisto 365 -palvelulla ja voit ryhtyä hommiin. Osta omasi heti.

Kun toimistosi ei ole neljän seinän sisällä.

Nokia LUMIA 820

Alk. Alk.alv 0 %

elisa.fi /ajanvaraus Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)elisa.fi /verkkokauppa

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhe-lut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeudentyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirtoei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituk-sesta. Tarjous voimassa 28.2.2013 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnatvoimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

sis. 600 min. puhetta/kk, 100 tekstiviestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini. 24 kk sopimus, alv 0 %. €/kkNokia LUMIA 820 + Elisa Idea 2350

PASS-PORT

Puhu aina samalla

edullisella hinnalla

Euroopassa ja Venäjällä.

AASSS-ORRTT

u aina allaasesella

lla asssasa

llä.

Avaus ja 2 ensimmäistä kuukautta veloituksetta Suomen Yrittäjien jäsenille!

€/kk555Elisa Toimisto 365alv 0 % Alk.

73546_EL_YJA_Lumia820_KSY_210x297.indd 1 11.2.2013 15.46