suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Yrittäjien viestiä kannattaa kuunnella | 3

KasvaOn epäisänmaallista

jättää kasvupotentiaali käyttämättä.

Petri Parvinen

1/2012

Mitta tuli täyteenYrittäjistä 80 prosenttia haluaa kuntaliitoksia. Kari Järvenpää

on kyllästynyt julkisen talouden tehottomuuteen.

4–5

uutiset:SAIRAAN- KULJETUKSESSA ON HÄTÄ | 14

uutiset:vEROKANNUSTEET SAAvAT TUKEA HÄKÄMIEHELTÄ | 8 – 9

arjessa:HULINAA SUPERÄITI TUA TIKKASEN SEURASSA | 24 - 25

ale

Ksi P

ou

tan

en

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/20122

SOITA ASIAKKAILLEMME JA KYSY MITEN

ASIAT HOIDETTIIN.

PERÄÄNAJO, VESIVAHINKO JA 850 MUUTA TAPAUSTA.

Tärkeintä vakuutuksessa on se, mitä tapahtuu sen jälkeen kun vahinko on sattunut. Haluamme, että asiointi kanssamme on vaivatonta ja asiasi käsit tely ja korvausten maksu nopeaa. Ny t

saat helposti selville, kuinka olemme onnistu-neet. 852 Ifin henkilö- ja yritysasiakasta lupautui kertomaan saamastaan palvelusta muillekin. Voit soittaa heille klo 9–20 välisenä aikana.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Yrittäjien viesti onsyytä ottaa vakavasti

Mikko Simolinna:

Presidentillä on väliä

Suomen Yrittäjien teettämä Elinkeinopoliitti-nen mittaristo -kysely osoittaa, että peräti 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kunta-liitoksia joko pakolla tai vapaaehtoisesti.

Pakkoliitoksiin turvautuisi 15 prosenttia vastaajista.Ei liene yllätys, että suurin vastustus liitoksille on

vauraimmilla alueilla, kuten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Näissäkin maakunnissa kuntaliitoksia kannattaa kuitenkin yli 70 prosenttia yrittäjistä.

Kyselyn otos on laaja, sillä kysely lähetettiin yli 22 000 yrittäjälle eri puolille Suomea. Vastaus- prosentiksi tuli 15.

On mielenkiintoista arvioida, mistä näinkin jyrkkä kanta liitosten puolesta johtuu? Kunta- liitoksethan sinällään eivät ratkaise kuntien ongel-mia, jos yhteinen tahtotila asioiden korjaamiseksi puuttuu.

Yrittäjät ovat tunnetusti tarkkoja rahankäytöstä ja nyt heillä näyttää tulleen mitta täyteen. Julkinen sektori tuhlaa enemmän kuin tienaa, eikä sitä enää hyväksytä. Kuntaliitokset antavatkin mahdollisuu-den pöllyttää kuntiin juurtuneita vanhoja rakenteita tehostamalla elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotan-toa.

Se tarkoittaa suomeksi sanottuna enemmän tuloja ja vähemmän menoja. Ilman näitä tavoitteita kunta ei voi olla elinvoimainen.

Ja miten sitten kunnissa tähän tavoitteeseen päästään?

Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestämi-nen, vaan sen pitää oman elinvoimansa turvaami-seksi edistää entistä enemmän ja uusin tavoin työlli-syyttä, vahvistaa veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen.

Kannattaa muistaa, että yritykset luovat työpaikat ja tuovat verotuloja kuntaan. Siksi yrittäjien viestiä on syytä kuunnella tarkalla korvalla.

Symbioosi ei ole täydellinen ellei toinenkin osa-puoli ole riippuvainen toisesta. Yritykset tarvitsevat kuntaa siinä missä kunnat yrityksiä.

Kunta luo kuitenkin toimintapuitteet koko yritys-toiminnalle esimerkiksi maankäytön ja infrarakenta-

misen osalta. Palvelualan yrityksille on aika tärkeä tieto, missä alueen keskus milloinkin sijaitsee ja ihmisvirrat liikkuvat.

Siinä piilevätkin kuntaliitosten riskit. Paikallinen demokratia ei saa vaarantua eikä hankintakokonaisuu-det kasvaa liian suuriksi.

Pakko ei tunnetusti ole paras ratkaisu kuntaliitok-sissakaan. Jotain täytyy kuitenkin tapahtua.

Paras tapa vaikuttaa on olla osallisena päätöksen-teossa. Ja parhaiten se onnistuu ryhtymällä kunnal-lisvaaliehdokkaaksi.

Kuntaliitoskeskustelu lisää uutta höyryä kunnal-lisvaaleihin, jotka pidetään ensi syksynä. Jokaiseen valtuustoon mahtuu varmasti jäseniä, joilla on roh-keita näkemyksiä ja tavoitteita kunnan elinvoiman turvaamiseksi.

Yrittäjien ja kuntien välinen hyvä yhteistyö on niin kuntien, asukkaiden kuin yrittäjienkin yhteinen etu.

Presidentinvaalit ovat olleet näyttävästi esillä SY:nkin toi-minnassa. Seinäjoen liittoko-kouksen yhteydessä toteutettu

tentti käynnisti ehdokkaiden välisen kilpailun. Noin tuhannen yrittäjän yleisö oli laajasti sitä mieltä, että kaikki neljä paikalla ollutta ehdokasta selvisivät hyvin tentistä. Edustavia ja asiansa osaavia ehdokkaita, oli yleinen toteamus.

Viime viikolla kysyimme yrittäjien mielipidettä ehdokkaista yleensä ja pre-sidentin roolista erityisesti. Merkittävim-mäksi presidentin rooliksi nousi hänen asemansa kansakunnan arvojohtajana, ja erityisesti yrittäjien aseman ymmär-täjänä ja tukijana. Se ohitti jopa viennin

edistämiseen liittyvät toimet, ulkopolitii-kan toimista puhumattakaan. Yrittäjät kaipaavat selvästikin presidentiltä roolia, jossa hän omilla toimillaan osoittaa arvostusta yrittäjyyttä ja työn tekemistä kohtaan.

Hyvä esimerkki tällaisesta arvojohta-misesta oli presidentti Halosen osallis-tuminen juhlapuhujana viime vuonna järjestettyyn Yrittäjän Päivän tilaisuuteen. Presidentin osallistumista ja puhetta arvostettiin laajasti.

Suomessa on presidentin itsenäisyys-päivän kutsuista muodostunut maan virallinen tapa huomioida muun muassa vuoden aikana menestyneitä kansa-laisia. Etenkin menestyneet urheilijat

ovat vuosittain saaneet kutsun linnaan merkittävän kansallisen ja tai kansainvä-lisen menestyksen jälkeen. Aivan samalla tavalla voisi tuleva presidentti palkita myös menestyneitä yrittäjiä.

Suomalainen yrittäjä on isänmaalli-nen, vaalii suomalaista omistajuutta, luo ja ylläpitää suomalaisia työpaikkoja.

Vuodesta 1968 alkaen jaetulla val-takunnallisella yrittäjäpalkinnolla on palkittu juuri näitä edellä mainittuja menestyneitä ja työllistäviä yrittäjiä. Nämä yrittäjät edustavat toimialojensa terävintä kärkeä, kestävää ja pitkäikäistä yrittämistä ja pysyviä työpaikkoja. Näiden yrittäjien soisi palkinnon ohella saavan myös kutsun linnan juhliin.

Kannattaa muistaa, että yritykset luovat työpaikat ja tuovat verotuloja kuntaan. Siksi yrittäjien viestiä

on syytä kuunnella tarkalla korvalla.

Merkittävimmäksi presidentin rooliksi nousi hänen asemansa kansakunnan arvojohtajana, ja erityisesti yrittäjien aseman ymmärtäjänä ja tukijana.

tulokset puhuvat puolestaan: 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia.

KolumniMIKKO SIMOLINNAmikko.simolinna@yrittajat.fi

UUTISET:12 | SAvATERRA vALLOITTAA

MAAILMAN

16 | Leipirit joutuivat kinkkiseen paikkaan18 | Käteinen kävi turhaksi20 | Oletko kuten keskivertoyrittäjä?

dEbaTTI:22 | MATTI HEIKKILÄ vS.

JUTTA URPILAINEN

22 | Kirje: Vanhat asiat voi tehdä uudella tavalla

arjESSa:24 | YRITTÄJÄN ELÄMÄÄ:

TUA TIKKANEN

26 | Laita hallitus kuntoon

myynTI:28 | USKALLATKO

KASvAA?

30 | Julkisissa hankinnoissa piilee mahdollisuus

vapaalla:32 | KUKA vOITTAA TALvIKLASSIKON,

LOTTA HURSKAINEN?

rESUmé:35 | NYHETER På SvENSKA

yrITTajaT.fI:Miten yhdistät äitiyden ja yrittäjyyden? Ota kantaa verkossa!

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/20124

UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

yrittäjät ovat kyllästyneitä keinotekoisiin kuntara-joihin, sillä neljä viidestä yrittäjästä haluaa niputtaa kuntia yhteen joko pakolla tai vapaaehtoisesti.

Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mitta-risto -raportista, johon vastasi 3 300 yrit-täjää. Raportti julkaistaan kokonaisuu-dessaan 1. helmikuuta.

Suurinta kuntaliitosten kannatus on Kainuussa, jossa 87 prosenttia kannattaa liitoksia. Toisessa ääripäässä on pääkau-punkiseutu. Siellä 73 prosenttia yrittäjis-tä toivoo kuntaliitoksia.

Kosolti korjattavaa. Kari Järvenpää sa-noo, että liitosta kannattavien suuri mää-rä on hänelle positiivinen yllätys. Hän itse on Expert-kauppiaana Hyvinkäällä ja omistaa kiinteistökehitysyhtiön.

– Kunnalla on iso merkitys yrittäjille, ja kuntien energiaa valuu aivan liikaa pai-kalliseen kilpailuun sekä päällekkäisiin

toimiin, Järvenpää kritisoi.Hänen mukaansa kuntaliitokset eivät

sinällään tee au-tuaaksi. Mahdolli-suuksia yrittäjälle

tärkeiden asioiden

korjaamiseen on kuitenkin paljon.– Kokonaisverotus nousee jatkuvas-

ti, kun palvelutuotannon kustannukset ovat kehittyneet epäsuotuisasti. Mak-samme enemmän ja saamme vähem-män. Vanha kuntakartta ei myöskään perustu työssäkäyntialueisiin, jolla on vaikutusta palvelujen käyttöön ja saata-vuuteen. Kolmanneksi alueen imagoa on vaikea rakentaa, kun kaupunkiseutuja on vaikea tunnistaa, Järvenpää listaa.

Myös maankäytöllä ja infrarakenta-misella on merkitystä yrityksille. Lisäk-si palvelutuotannon tuotteistaminen antaisi suunnattomat mahdollisuudet yrittäjille. Samalla siitä olisi hyötyä kun-talaisille.

– Olemme nyt vedenjakajalla. Suomi on vielä varakas maa. Jos viisautta riittää, olemme sitä myös tulevaisuudessa.

Kritiikkiäkin riittää. Vimpeliläinen metalliteollisuusyrityksiä omistava Anne Niemi suhtautuu liitoksiin nihkeästi.

Niemen mukaan lupa-asioiden hoita-minen helpottuisi, mutta hän pelkää pal-veluiden puolesta syrjäseuduilla.

– Palvelut lähtevät, jos keskus siirtyy kauemmaksi. Ketä parturit palvelevat, kun ei ole asukkaita? Ja saammeko me-kään enää työntekijöitä 20 – 60 kilomet-rin päästä, Niemi kysyy.

Hänkin kannattaa lämpimästi julkis-ten menojen karsimista kuntien talou-den tasapainottamiseksi. Kuntien pitäisi muutenkin olla aktiivisempia yrittäjien suuntaan esimerkiksi toimitilojen tarjoa-jana.

– Kuntien aktiivisuus on kaksijakoista. Se vaihtelee huonosta erittäin hyvään, Niemi sanoo.

Kuntaliitokset saavat yrittäjiltä lähes yksimielistä kannatusta.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kuntien aito elinvoima perustuu lopulta yksin-omaan yritysten toimintaan. tätä perusasiaa ei ymmärretä riittävästi.

raha ei tule valtionosuusjärjestelmän kautta saati sitten ”seinästä”. yritykset luovat työpai-

kat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kun-nallisverosta. Kun suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, samalla kunnissakin pitäisi kasvaa kiinnostus yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

Kuntauudistuksen ja kunnallisvaalien yhtey-dessä on siis perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu. uhkiakin on. esimerkiksi suuremmat hankinta-kokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

nyt käydään liiaksi keskustelua vain kunta-liitoksista. asia kuitenkin kiinnostaa. mittaris-

tokyselymme mukaan 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia, mutta toisaalta kymmenen prosenttia ei näe mitään tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle.

yrittäjien viesti on vastanneiden perusteella siis harvinaisen selvä. mutta aihepiiri ei ole yk-siselitteinen. monessa kunnassa yrittäjä pohtii asiaa eri näkökulmasta.

Pakolla saadaan harvoin hyviä tuloksia. Kuntaliitokset onkin tehtävä vapaaehtoisuu-teen perustuen.

on hyvä muistaa, että kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat.

Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän tulojen kasvattamiseen ja menokuriin eli monilta osin palvelutuotannon tehostamiseen.

näihin tavoitteisiin kunta ei pääse ilman yrityksiä. siksi kuntien on otettava entistä vakavammin huomioon suomen yrittäjien elin-keinopoliittisessa mittaristokyselyssä esitetyt näkemykset.

Kunnat liitettävä yhteen

jatka keskusteluakunnan merkityksestä yritystoiminnallesi verkossa: www.yrittajat.fi

Kirjoittaja on suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

juHa Harju

aleKsi Poutanen

KommenttiANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Elinkeinopolitiikan uudistuttava

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 5

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

15%80%65%

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: Ulkoistaminen on oire kunnallisen terveydenhuollon ahdingosta.Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki yle.fi:ssä.

Ennätysten murskajaiset

115 000 yritystä Suomen Yrittäjien jäsenenä. Yrittäjäjärjestön

jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin kolmella tuhan- nella yrityksellä. Kasvu oli edellisvuotta nopeampaa, vaikka yritysten kokonaismäärän kasvu Suomessa notkah-ti hieman. Toimialajärjestöjen kautta Suomen Yrittäjiin kuuluu lähes 38 000 jäsentä, joista päällekkäisiä jäsenyyk-siä on noin 13 000.

6 375 tykkääjää Facebookissa. Suomen Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö hipoo pian jo 6 500 tykkääjän

rajaa. SY:n Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Luku on korkeampi kuin esimer-kiksi puolueilla. Myös Kauppakamari, SAK ja PAM jäävät yrittäjäyhteisöstä jälkeen.

Aurinkoisempia lukujaTalouskriisi jyllää ja synkät uu-tiset värittävät markkinoita. Suomen Yrittäjien varatoimi-tusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm löytää kuitenkin myös positiivi-sia talousmerkkejä – niin Euroopasta kuin kotimaas-takin.

Yksi tällainen on Lindholmin mukaan Euroopan keskuspankin EKP:n päätös joulukuussa tarjota pankeille kolmen vuoden mittaista keskuspankkirahoitusta.

– Tämä pitää euriborit erittäin matalina ja helpottaa siten rahan liikkumista euroalueella, Lindholm selvittää.

Kotimaassa positiivisia lukuja saatiin vähittäiskaupan tilas-toista viime vuoden lopulla, kun vähittäiskaupan myynnin arvo nousi edellisvuodesta 5,3 prosenttia.

– Se tarkoittaa, että kuluttajilla on rahaa ja he myös uskalta-vat käyttää sitä.

Timo Lindholmia ilahduttaa myös se, että Suomen työttö-myysaste laski viime marraskuussa 6,2 prosenttiin.

– Työpaikkoja on siis edelleen tullut lisää, mikä tukee koti-markkina-alojen liiketoimintaa, hän kertoo.

+ 95% Suomen Yrittäjien verkko-portaali yrittajat.fi ylsi en-nätyslukuihin, kun viikolla

kaksi sivustolla vieraili Google Analyticsin mukaan 45 403 eri kävijää. Vuonna 2010 vastaavaan aikaan kävijöitä oli 23 285. Kasvua kertyi siis lähes 95 prosenttia.

37

58

18 1915 17

35

16

3122

yleinen elinkeino- politiikka

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

elinkeino- toimen

resurssit

Kunnan markkinointi,

viestintä ja tiedotta- minen

Kunnan yhteistyö

seutu- kunnassa ja

maakunnassa Koulutus

julkisten palvelujen

järjestäminen ja kunnan hankinta-

politiikka

Infra- struktuuri

seudullisen kehittämis-

työn tai vastaavan toiminta

Päätösten yritys-

vaikutusten arviointi

Nämä asiat kuntoon

SKEPtiNEN. Anne niemi pelkää, että syrjäseudun asukkaat muuttavat kuntaliitosten toteu-tuessa suurempiin kaupunkikeskuksiin ja palvelualan yrittäjät lähtevät perässä.

KaNNattaja. Yrittäjä Kari järvenpää sanoo, että kuntaliitokset antavat tukun mah-dollisuuksia laittaa huonosti hoidetut asiat kuntoon.

Yrittäjistä 80 prosenttia kannattaa joko pakko- tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

Vastaajista 65 prosenttia kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

Vastaajista 15 prosenttia kannattaa kuntien pakkoliitoksia.

Mikä kysely? elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä reilut 22 000 yrittäjää. Kyselyn vastausprosentti oli 15 eli vastaajia oli 3 300. raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 1. 2.

Kuntaliitosten kannatus alueittain, %Kainuu

Etelä-SavoSavo

Pohjois-KarjalaLänsipohja

HämeEtelä-Karjala

Rannikko-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

Keski-SuomiPäijät-Häme

LappiPohjois-Pohjanmaa

HelsinkiKymi

SatakuntaPirkanmaa

Keski-PohjanmaaUusimaa

Varsinais-Suomi Muu pääkaupunkiseutu

878787

8686

85858585

87

8382

81

8077

7573

7777

81

81

lähd

e: s

Y:n

elin

kein

opol

iittin

en m

ittar

isto

-kys

ely

Prosenttia vastaajista

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/20126 UUTISET

Kysely lähettiin satunnaisotannalla

Suomen Yrittäjien 3 672 jäsenelle. Vastauksia kyselyyn tuli kolmen

päivän aikana 397.

167uutta yritystä syntyi viime vuonna Sas-tamalan seudulle. Kun perustetuista yrityksistä vähen-netään toimintansa lopettaneet yrityk-set, nettolisäys yri-tysten määrässä on yhteensä 97 uutta yritystä. Viimeis-ten vuosien aikana keskimääräinen yritysten netto- lisäys seudulla on ollut noin 30 –40 yritystä vuodessa.

Presidentin pitää nostaa yrittäjien asemaa

Varmista vienti- kauppasi rahoitus kuntoonFinnvera tarjoaa yhteistyössä pankkien kanssa suomalaisille pk-yrityksille uuden-laisen mahdollisuu-den tutustua viennin rahoitusjärjestelyihin. Vientikaupan rahoitus-ohjelma on tarkoitettu pk-yritykselle, joka harjoittaa aktiivista suoraa vientiä.

Yritykset valitaan hakemusten perusteel-la, ja ensimmäisessä vaiheessa ohjelmaan voidaan ottaa noin 15 hakijaa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 1/2012  • YRITTÄJÄSANOMAT4 5

UUtiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

15%80%65%

Juuri nyt:

Faktaa vai fiktiota: Ulkoistaminen on oire kunnallisen terveydenhuollon ahdingosta.Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Yle.fi:ssä.

Ennätysten murskajaiset

115 000 yritystä Suomen Yrittäjien jäsenenä. Yrittäjäjärjestön

jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin kolmella tuhan- nella yrityksellä. Kasvu oli edellisvuotta nopeampaa, vaikka yritysten kokonaismäärän kasvu Suomessa notkah-ti hieman. Toimialajärjestöjen kautta Suomen Yrittäjiin kuuluu lähes 38 000 jäsentä, joista päällekkäisiä jäsenyyk-siä on noin 13 000.

6 375 tykkääjää Facebookissa. Suomen Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö hipoo pian jo 6 500 tykkääjän

rajaa. SY:n Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Luku on korkeampi kuin esimer-kiksi puolueilla. Myös Kauppakamari, SAK ja PAM jäävät yrittäjäyhteisöstä jälkeen.

Aurinkoisempia lukujaTalouskriisi jyllää ja synkät uu-tiset värittävät markkinoita. Suomen Yrittäjien varatoimi-tusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm löytää kuitenkin myös positiivi-sia talousmerkkejä – niin Euroopasta kuin kotimaas-takin.

Yksi tällainen on Lindholmin mukaan Euroopan keskuspankin EKP:n päätös joulukuussa tarjota pankeille kolmen vuoden mittaista keskuspankkirahoitusta.

– Tämä pitää euriborit erittäin matalina ja helpottaa siten rahan liikkumista euroalueella, Lindholm selvittää.

Kotimaassa positiivisia lukuja saatiin vähittäiskaupan tilas-toista viime vuoden lopulla, kun vähittäiskaupan myynnin arvo nousi edellisvuodesta 5,3 prosenttia.

– Se tarkoittaa, että kuluttajilla on rahaa ja he myös uskalta-vat käyttää sitä.

Timo Lindholmia ilahduttaa myös se, että Suomen työttö-myysaste laski viime marraskuussa 6,2 prosenttiin.

– Työpaikkoja on siis edelleen tullut lisää, mikä tukee koti-markkina-alojen liiketoimintaa, hän kertoo.

+ 95% Suomen Yrittäjien verkko-portaali yrittajat.fi ylsi en-nätyslukuihin, kun viikolla

kaksi sivustolla vieraili Google Analyticsin mukaan 45 403 eri kävijää. Vuonna 2010 vastaavaan aikaan kävijöitä oli 23 285. Kasvua kertyi siis lähes 95 prosenttia.Y

rittäjät ovat kyllästyneitä keinotekoisiin kuntara-joihin, sillä neljä viidestä yrittäjästä haluaa niputtaa kuntia yhteen joko pakolla tai vapaaehtoisesti.

Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mitta-risto -raportista, johon vastasi 3 300 yrit-täjää. Raportti julkaistaan kokonaisuu-dessaan 1. helmikuuta.

Suurinta kuntaliitosten kannatus on Kainuussa, jossa 87 prosenttia kannattaa liitoksia. Toisessa ääripäässä on pääkau-punkiseutu. Siellä 73 prosenttia yrittäjis-tä toivoo kuntaliitoksia.

Kosolti korjattavaa. Kari Järvenpää sa-noo, että liitosta kannattavien suuri mää-rä on hänelle positiivinen yllätys. Hän itse on Expert-kauppiaana Hyvinkäällä ja omistaa kiinteistökehitysyhtiön.

– Kunnalla on iso merkitys yrittäjille, ja kuntien energiaa valuu aivan liikaa pai-kalliseen kilpailuun sekä päällekkäisiin

toimiin, Järvenpää kritisoi.Hänen mukaansa kuntaliitokset eivät

sinällään tee au-tuaaksi. Mahdolli-suuksia yrittäjälle

tärkeiden asioiden

korjaamiseen on kuitenkin paljon.– Kokonaisverotus nousee jatkuvas-

ti, kun palvelutuotannon kustannukset ovat kehittyneet epäsuotuisasti. Mak-samme enemmän ja saamme vähem-män. Vanha kuntakartta ei myöskään perustu työssäkäyntialueisiin, jolla on vaikutusta palvelujen käyttöön ja saata-vuuteen. Kolmanneksi alueen imagoa on vaikea rakentaa, kun kaupunkiseutuja on vaikea tunnistaa, Järvenpää listaa.

Myös maankäytöllä ja infrarakenta-misella on merkitystä yrityksille. Lisäk-si palvelutuotannon tuotteistaminen antaisi suunnattomat mahdollisuudet yrittäjille. Samalla siitä olisi hyötyä kun-talaisille.

– Olemme nyt vedenjakajalla. Suomi on vielä varakas maa. Jos viisautta riittää, olemme sitä myös tulevaisuudessa.

Kritiikkiäkin riittää. Vimpeliläinen metalliteollisuusyrityksiä omistava Anne Niemi suhtautuu liitoksiin nihkeästi.

Niemen mukaan lupa-asioiden hoita-minen helpottuisi, mutta hän pelkää pal-veluiden puolesta syrjäseuduilla.

– Palvelut lähtevät, jos keskus siirtyy kauemmaksi. Ketä parturit palvelevat, kun ei ole asukkaita? Ja saammeko me-kään enää työntekijöitä 20 – 60 kilomet-rin päästä, Niemi kysyy.

Hänkin kannattaa lämpimästi julkis-ten menojen karsimista kuntien talou-den tasapainottamiseksi. Kuntien pitäisi muutenkin olla aktiivisempia yrittäjien suuntaan esimerkiksi toimitilojen tarjoa-jana.

– Kuntien aktiivisuus on kaksijakoista. Se vaihtelee huonosta erittäin hyvään, Niemi sanoo.

Kuntaliitokset saavat yrittäjiltä lähes yksimielistä kannatusta.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

37

58

18 1915 17

35

16

3122

Yleinen elinkeino- politiikka

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

Elinkeino- toimen

resurssit

Kunnan markkinointi,

viestintä ja tiedotta- minen

Kunnan yhteistyö

seutu- kunnassa ja

maakunnassa Koulutus

Julkisten palvelujen

järjestäminen ja kunnan hankinta-

politiikka

Infra- struktuuri

Seudullisen kehittämis-

työn tai vastaavan toiminta

Päätösten yritys-

vaikutusten arviointi

Nämä asiat kuntoon

Kuntien aito elinvoima perustuu lopulta yksin-omaan yritysten toimintaan. Tätä perusasiaa ei ymmärretä riittävästi.

Raha ei tule valtionosuusjärjestelmän kautta saati sitten ”seinästä”. Yritykset luovat työpai-

kat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kun-nallisverosta. Kun suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, samalla kunnissakin pitäisi kasvaa kiinnostus yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

Kuntauudistuksen ja kunnallisvaalien yhtey-dessä on siis perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu. Uhkiakin on. Esimerkiksi suuremmat hankinta-kokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Nyt käydään liiaksi keskustelua vain kunta-liitoksista. Asia kuitenkin kiinnostaa. Mittaris-

tokyselymme mukaan 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia, mutta toisaalta kymmenen prosenttia ei näe mitään tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle.

Yrittäjien viesti on vastanneiden perusteella siis harvinaisen selvä. Mutta aihepiiri ei ole yk-siselitteinen. Monessa kunnassa yrittäjä pohtii asiaa eri näkökulmasta.

Pakolla saadaan harvoin hyviä tuloksia. Kuntaliitokset onkin tehtävä vapaaehtoisuu-teen perustuen.

On hyvä muistaa, että kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat.

Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän tulojen kasvattamiseen ja menokuriin eli monilta osin palvelutuotannon tehostamiseen.

Näihin tavoitteisiin kunta ei pääse ilman yrityksiä. Siksi kuntien on otettava entistä vakavammin huomioon Suomen Yrittäjien elin-keinopoliittisessa mittaristokyselyssä esitetyt näkemykset.

Kunnat liitettävä yhteen

Jatka keskusteluakunnan merkityksestä yritystoiminnallesi verkossa: www.yrittajat.fi

SKePtiNeN. Anne Niemi pelkää, että syrjäseudun asukkaat muuttavat kuntaliitosten toteu-tuessa suurempiin kaupunkikeskuksiin ja palvelualan yrittäjät lähtevät perässä.

KaNNattaJa. Yrittäjä Kari Järvenpää sanoo, että kuntaliitokset antavat tukun mah-dollisuuksia laittaa huonosti hoidetut asiat kuntoon.

Yrittäjistä 80 prosenttia kannattaa joko pakko- tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

Vastaajista 65 prosenttia kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

Vastaajista 15 prosenttia kannattaa kuntien pakkoliitoksia.

Mikä kysely? Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä reilut 22 000 yrittäjää. Kyselyn vastausprosentti oli 15 eli vastaajia oli 3 300. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 1. 2.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

Kuntaliitosten kannatus alueittain, %Kainuu

Etelä-SavoSavo

Pohjois-KarjalaLänsipohja

HämeEtelä-Karjala

Rannikko-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

Keski-SuomiPäijät-Häme

LappiPohjois-Pohjanmaa

HelsinkiKymi

SatakuntaPirkanmaa

Keski-PohjanmaaUusimaa

Varsinais-Suomi Muu pääkaupunkiseutu

878787

8686

85858585

87

8382

81

8077

7573

7777

81

81

Lähd

e: S

Y:n

elin

kein

opol

iittin

en m

ittar

isto

-kys

ely

JUHA HARJU

ALEKSI POUTANEN

Prosenttia vastaajista

KommenttiANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

elinkeinopolitiikan uudistuttava

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Yrittäjien viestiä kannattaa kuunnella | 3

KasvaOn epäisänmaallista

jättää kasvupotentiaali käyttämättä.

Petri Parvinen

1/2012

Mitta tuli täyteenYrittäjistä 80 prosenttia haluaa kuntaliitoksia. Kari Järvenpää

on kyllästynyt julkisen talouden tehottomuuteen.

4–5

uutiset:SAIRAAN- KULJETUKSESSA ON HÄTÄ | 14

uutiset:vEROKANNUSTEET SAAvAT TUKEA HÄKÄMIEHELTÄ | 8 – 9

arjessa:HULINAA SUPERÄITI TUA TIKKASEN SEURASSA | 24 - 25

ale

Ksi P

ou

tan

en

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 1/2012  • YRITTÄJÄSANOMAT22 23

debattiKuljetusalan vuotuiset ajosuoritteet

ovat suuria, minkä vuoksi päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tulee koskea myös kuljetusalaa. Verotus ohjaa henkilöliikenteen lisäksi myös raskasta liiken-

nettä polttoaineen säästöön ja kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen. (---) Kuorma-autot ovat autoverottomia eikä

niiltä kanneta vuotuista ajoneuvoveron perusveroa. Kuorma-autoilijalle korotus kompensoitiin lähes täysimääräisesti

alentamalla niiltä kannettava käyttövoimavero EU-minimiin sekä poistamalla ns. työnantajan kansaneläkemaksu.

40%

Muut lehdet

Jutta Urpilainenvaltiovaraiministeri (sd)

Matti Heikkiläkuljetusyrittäjä, SY:n hallituksen jäsen

PS.

Lueskelin jälleen Peter F. Drucke-rin kirjaa Innovaatio ja yrittä-jyys. Hänen mukaansa ei voi olla menestyvä yrittäjä, jollei toteuta yrittäjyyden ja inno- voinnin periaatteita. Mitä tämä

tarkoittaa omalla kohdallani? Olen yrittäjä, mutta miten toteutan yrittäjyyttä?

Yrittäjyyden periaatteiden mukaan toi-miminen tarkoittaa Druckerin mukaan jat-kuvaa innovoimista. Innovointi tarkoittaa vanhojen asioiden yhdistelemistä uudella, uutta arvoa luovalla tavalla.

Yrittäjyyttä on se, että me yrittäjät1) näemme muutokset mahdollisuuksi-

na tehdä uutta bisnestä2) tutkimme jatkuvasti uusia tapoja

haastaa prosessia3) kehitämme jatkuvasti toimintaamme. Yrittäjä joka osaa ja haluaa uudistua

säännöllisesti ja kehittää omaa ja yrityk-sensä toimintaa toimii siis yrittäjyyden

periaatteiden mukaan. Myös yritykset ja jopa kunnat voivat olla innovatiivisia ja yrittäjyyshenkisiä tai sitten eivät. Yrittäjyys on asennekysymys.

Yrittäjän kannattaa uudistaa omaa ajatteluaan. Varmaa tulevaisuudessa on vain se, että se on erilainen. Erilaista nykyisyydessä on se, että tänään eivät päde kymmenen vuotta vanhat säännöt tai ajatusmallit. Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Voin myös hankkia näkemyksiä tulevai-suudesta yrittäjäpiirien lisäksi keskustellen seniorijohtajien, tutkijoiden, johtavien insinöörien, markkinaeksperttien, futu-rologien tai vain yleensä mielikuvituk-sekkaiden ja älykkäiden ihmisten kanssa. Erityisen hyödyllisiä oman ajattelun ja näkemysten laajentamiselle ovat keskus-telut muilla toimialoilla työskentelevien

Kirje | Ilkka O. Lavas

Facebook-kommentit

Kysely

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti

Menestyvä yrittäjä uudistaa yritystään ajattelullaanKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Ilkka O. Lavas, sarjayrittäjäW3 Group Finland Oy Ps. Lavaksen blogia voit lukea osoitteessa http://menestyvayrittaja.yrittaja.info/

Köyhät kipeänä vaan sorvin ääreen. Saavatpa työkaverit ja vaikka asiakkaat kanssa osansa ilosta. Jaettu ilo – isompi ilo? Yrjöt tiskiin vaan ja pärskeet ilimoille. Se vasta halavaks tulee!Marjo palkattomasta ensimmäisestä sairauslomapäivästä

Minä kyllä ottaisin vähänkin epäilyttävältä timpurilta rahat mieluummin käteisenä kassaan kuin myisin luotolla.Sari käteisen vastaanottamisen lakkautuksesta

Kun tulee töissä vähän vastoinkäymisiä, niin lähetetään tekstiviesti: ”Mä olen nyt flunsassa, etten mää voi tulla töihin. Eikse nii ole, että kolme päivää mä saan olla kotona?” Voi jumankekka näitä patalaiskoja suomalaisia.Pikku-Eero

Kaksintaistelu: Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä avautuu dieselveron korotuksesta. Aihe oli esillä eduskunnassa loppuvuodesta, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin – samoihin, joita Heikkilä pohtii.

Onko yritykselläsi ollut maksuvaikeuksia?

johtajien ja yrittäjien kanssa. Olen itse IT-alalla ja lupasin itselleni

tänä vuonna uudistaa omaa ajatteluani tutustumalla neljään uuteen kulttuuriin ja vierailemalla oman alan ulkopuolisilla messuilla. Päätin myös tutustua lehtien digitaaliseen kuluttamiseen lukemalla tammikuun ajan kaikki lehdet digitaalises-sa muodossa... aika monta paperilehteä on jo mennyt suoraan paperinkeräykseen. Etsin siis tietoisesti ja systemaattisesti muutosvoimia, jotka mahdollistavat yri-tyksilleni uusia bisnesmahdollisuuksia.

Innovatiivista uutta vuotta! Aloita yri-tyksesi uudistaminen itsestäsi.

ei, RaHatiLaNNe

ON HYVÄ

54%

JONKiN VeRRaN, MUtta NiiStÄ SeLVitÄÄN 40 %

tOdeLLaKiN! OLeN KONKURSSiN

PaRtaaLLa 6 %Vakaan valuutan vuosina on unohtunut,

että valuuttariski on yhä arkipäivää pk-yrityksille.Nordean yrityspalveluista vastaava

johtaja Jussi Mekkonen Kauppalehdessä

LEa

hu

Lt

Juoppo on työpaikan virallinen alisuoriutuja,

ja hänen ansiostaan muutkin voivat ottaa

löysemmin.EVan Matti apunen helsingin Sanomissa

Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle avaa Pohjois-Suomen yrittäjille mahtavan mahdolli-suuden kansainvälistyä. Ydinvoimalatyömaalla pääsee omassa maakunnassa kansainväliseksi toimijaksi. Esimerkiksi muista mukana olevista yrityksistä muodostuu luonteva kansainvälinen tukiverkosto, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä myöhemminkin. Teemme yrittäjäjärjestössä lujasti töitä rohkaistaksemme yrittäjiä kansain-välistymään.Jorma KortesojaSuomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

Presidentti voisi ottaa keulakuvan

paikan myös Suomen markkinoinnissa ja kaupata Suomea investointien ja työ-

paikkojen kohdemaana.Konecranesin toimitusjohtaja

Pekka Lundmark helsingin Sanomissa

Hankintalakia pidetään ongelma-

na, vaikka ongelma on hankintaosaamisen puute.

Lakimuutosten sijaan kaivataan lisää tietoa ja

osaamista niin viranomai-sille kuin yrityksille.asiantuntija Jukka Lehtonen

EK:sta Kauppalehdessä

Vuoden alusta voimaan tullut diesel- veron korotus on kohtuuton kuljetusyrittäjille.

Työpaikkoja on mennyt jo nyt. Jos valtion on pakko lisätä verokertymää, polttoaineverotuksessa pitää painottaa bensaveroa, ei dieselveroa. Bensaveron

korotus koskisi isompaa maksajakuntaa ja tuottaisi näin enemmän. Dieselveron korotus kiihdyttää inflaatiota, sillä kuljetuskustannusten nousu on

pakko laittaa suoraan tuotteiden hintoihin.

Polttoaineveronpalautusta varten olisi teh-tävä erillinen ilmoitus verotiliin, jossa palautus alentaisi

maksettavan veron määrää verolajista riippumatta. Valvon-nallisista syistä pelkkää ilmoitusmenettelyä ei todenn-

äköisesti voitaisi soveltaa, vaan palautukset maksettaisiin hakemusten perusteella, mikä edellyttäisi hakemusten manuaalista käsittelyä ja palautuspäätösten tekemistä.

Palautukseen oikeutettujen suuren määrän vuoksi hake-muskäsittelystä aiheutuvan hallinnollisen työn määrä olisi suuri, minkä lisäksi tarvittaisiin myös tehostettua

valvontaa väärinkäytösten estämiseksi.

On totta, että Suomi on kuljetus- intensiivinen maa ja tästä syystä hallitus pitää

tärkeänä, että dieselöljyn verotus pidetään edelleen-kin yleisellä eurooppalaisella tasolla ja selvästi ben-siiniä alemmalla tasolla. Tästä syystä ei ole tarpeen

eriyttää ammatti- ja yksityisdieselautoilun verotusta nykyistä enempää tai ottaa käyttöön (---) tienkäyttö-

maksuja, joiden kohdentaminen pelkästään ulko-maalaisille kuorma-autoille ei ole mahdollista

verosyrjintäsyistä.

Minulla on kymmenkunta yhdistelmäajoneuvoa, joilla ajetaan noin 300 000

kilometriä vuodessa. Veronkorotus tarkoittaa 15 000 euron lisäkustannusta jokaista tällaista autoa kohden vuodessa. Se

on yhteensä 150 000 euroa firmalle, mikä pitää siirtää hintoihin eli kuluttajien maksettavaksi. Kompensaatioksi luvattu käyttö-voimaveron huojennus on tähän verrattuna aivan mitätön, vain

noin tonnin vuodessa per auto. Veronkorotus pitää kompensoida ammattiliikenteelle. Kompensaatio olisi helppo hoitaa vero- tilillä, jonka kautta hoidetaan jo esimerkiksi arvonlisävero-

vähennykset. Miksi valtiovarainministeriö vastaa aina, että kompensaatio on liian vaikea toteuttaa?

Suomen kohtalaisen alhainen polttoaineverotus on ollut erittäin tärkeä

kilpailuetu tässä pitkässä, harvaan rakennetussa maassa. Ja jos valtio kaipaa lisärahaa, miksi sitä

ei kerätä ulkomaisilta tienkäyttäjiltä? Kun minun autoni ajaa Haaparantaan Ruotsin puolelle,

heti pitää maksaa tienkäyttömaksu. Tästäkin sanotaan, että se on liian vaikea toteuttaa. Jos

ruotsalaiset sen osaavat, niin kai mekin?

Facebookin pikakyselyyn saatiin 67 vastausta.

Urp

ilai

nen

an

toi v

asta

uks

et k

irja

llisi

in

kysy

myk

siin

mar

rask

uu

ssa

2011

.

VN

ERVV:n luotto- luokituksen lasku

ei välttämättä ole kovin iso asia. Luottoluokitus-laitokset ovat usein aika

hakoteillä.EtLan toimitusjohtaja Sixten

Korkman Stt:llä

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 1/2012  • YRITTÄJÄSANOMAT24 25

arjessa +0,3TyEL:n perusmaksu ilman asiakashyvitystä on 23,3 prosenttia palkasta, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

Mielestäni kenenkään ei pi-täisi edes miettiä, onko per-he-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen mahdollista, kolmen lapsen äiti ja vaate- ja lastenliikkeitä pyörittävä

Tua Tikkanen sanoo.Tikkanen ei pidä itseään malliesimerkkinä

mutta kertoo, että hän yrittää suoriutua mah-dollisimman hyvin sekä kotona että töissä. Helppoa se ei ole.

– Onneksi olen onnistunut mielestäni mo-lemmissa, hän naurahtaa.

Työ tuntuu vapaa-ajalta. Tua Tikkasen en-simmäinen lapsi syntyi 2005, toinen vuotta myöhemmin ja kolmas 2009. Ennen lasten syn-tymää Tikkanen oli ehtinyt olla yrittäjänä lähes kymmenen vuotta.

– Minulla oli jo valmiiksi pyörivä systeemi. Se, että pitäisi aloittaa yritys samaan aikaan, kun lapset ovat pieniä, tuntuu kyllä aika mah-dottomalta kombinaatiolta.

Tikkanen myöntää, että lasten myötä hän on joutunut tinkimään omista menoistaan, kun kaikki aika menee lapsille ja yrityksen pyörittä-miseen.

– Sellaisia hetkiä, ettei olisi mitään tekemistä, ei vain enää ole, Tikkanen toteaa.

– Mutta toisaalta, rakastan lapsia ja rakastan työtäni. Jos töissä ja kotona on niin kivaa, että se tuntuu vapaa-ajalta, niin silloinhan minulla tavallaan on sitä vapaa-aikaa.

Laatuaikaa perheen kanssa. Siitä huoli-matta, että yrittäjänä ja äitinä oleminen ovat molemmat aikaa vieviä, ei Tikkaselle ole jää- nyt tunnetta, että jotain olisi jäänyt tekemät- tä tai jonkin asian olisi voinut hoitaa parem-min.

– Ainoastaan ne ajat vuodesta, kun on todel-la paljon töitä, ovat lasten kannalta haastavia. Mutta silloinkin teen paljon töitä iltaisin ja öi-sin, eli silloinkaan se aika ei ole lapsilta pois.

Toisaalta kiireisiä aikoja paikataan pitkillä lo-milla, jolloin koko perhe on yhdessä.

– Minulla on valitettavasti tapana, että saatan vetää itseni aika piippuun ja sitten pidän kuu-kauden lomaa perheen kanssa.

Tikkanen kertoo saavansa arjen pyörityk- seen paljon apua mieheltään, jääkiekkolegenda Esa Tikkaselta. Eläköitynyt huippu-urheilija on paljon myös kotona, joten miehen apua on ollut runsaasti saatavilla.

Toisaalta, kun miehelläkin on oma yritys, on aikataulujen yhteensovittaminen joskus vai- keaa. Työt vievät yrittäjäpariskuntaa usein myös ulkomaille, jolloin arjen pyörittäminen

SuperäitiTua Tikkanen yhdisti menestyvän yritystoiminnan ja lasten kasvattamisen.

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

jää toisen vanhemman vastuulle. – Kerran olin Italiassa työmatkalla, ja vanhin

lapseni, joka silloin oli 5-vuotias, kysyi minulta, että äiti, muistatko vielä mikä minun nimi on. Lapselle kolme päivää on niin pitkä aika, bisnes- äiti muistelee.

Lapset muuttivat yritystä. Lasten saaminen näkyy nykyään myös Tikkasen yritystoimin-nassa. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä lasten solmioita ja pojille tarkoitettu puku-vuokraamo. Lisäksi Tikkanen perusti Hio Hoi -lastenliikkeet ja lähti muutama vuosi sitten mukaan lastenruokabisnekseen.

Tikkasen kolmas yritys tuo maahan esimer-kiksi lasten Hevisaurus- ja Disney-pastoja sekä täytekakkujen päälle laitettavia atsovärittömiä kakkukuvia.

– Tavallaan siinä oli oma lehmä ojassa, kun lasten tuotteet tulivat lähemmäksi sydäntä.

Tikkasen lapset ovat olleet koko ikänsä mu-kana äidin liikkeissä, ja perheen kaksivuotias-kin osaa jo palvella asiakkaita. Lapset terveh-tivät asiakkaita ja esittelevät ja suosittelevat kaupan leluja muille lapsille. Heistä on tullut poikkeuksellisen avoimia ja positiivisia lapsia.

– Lapset tietävät, että töitä pitää tehdä. Kan-nustan lapsia yrittäjyyteen ja toivon, että lap-sista kasvaa yrittäjiä, Tikkanen toteaa.

KUVAT: JARKKO VIRTANEN

Elä lasten ehdoillaKun lapset syntyvät, sinulla ei ole enää samalla tavalla aikaa itsellesi tai omille jutuillesi. Lasten synnyttyä kaikki päätökset tehdään lasten ehdoilla mahdollisuuksien mukaan.

Järjestä aikaa lapsille ja vähän myös itsellesiLapsille on löydyttävä tarpeeksi aikaa. Muista, että lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan! Joskus on hyvä ottaa aikaa myös itselle. Kun äiti voi hyvin, perhe voi hyvin.

Käytä aikasi tehokkaasti Kahdessa tunnissa, jonka joku ehkä käyttää katsellen tv:tä, saa jo vaikka mitä aikaiseksi. Pitää vain olla tehokas ajankäytössä.

Laita yritystoiminta mallilleenLasten ja yritystoiminnan yhdistäminen on huomattavasti helpompaa, kun yritys on valmis ja sen toiminta vakaata.

PiKKuPoJiLLE. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä myyntiin lasten solmioita

ja pikkupoikien pukuvuokraamo.

LasTEnLiiKE. Omien lasten saaminen innoitti

Tua Tikkasen perustamaan Hio Hoi -lastenliikkeen.

KoKEmus. Ennen lasten syntymää Tua Tikkanen ehti olla yrittäjänä lähes 10 vuotta.

Parasta yrittäjyydessä: olet oma herrasi

Parasta äitiydessä: Rakkaus

Yrittäjänä voi tehdä mitä haluaa ja toteuttaa itseään. Teen tiettyinä aikoina todella paljon töitä, mutta toisaalta pystyn olemaan esimerkiksi kesällä pari kuukautta poissa ja lomailemaan yhdessä perheen kanssa.

1

2

4

3

Äitiydessä parasta on se, että lapset rakastavat äitiä yli kaiken ja äiti rakastaa lapsiaan vieläkin enemmän. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut lapsista tai kärsinyt vauvakuumeesta, enkä olisi ikinä voinut kuvitella, mitä äitiys voi minulle tunnepuolella antaa.

00.30 Nukkumaan.

19.30 – 20.00 Liikkeen

siivoaminen.

21.00 Lasten Iltapala ja -pesu, lapset

nukkumaan.

17.30 – 19.30 Lasten-

synttäreiden vetämistä

Hio Hoissa.

17.00 Synttäri-

tarjoilun nouto kaupasta.

16.00 Lasten haku päivä-

kodista. Lasten ”lottovoitto”, eli Mäkkärin

kautta kotiin, takaisin Hio Hoi -lastenliikkeeseen

järjestämään lasten synttäreitä.

13.00 Yhden myyjän ja

tyttären kuskaaminen äidin luokse Hio Hoi -lastenliikkeeseen

Lauttasaareen. Matka jatkuu henkilökunta- myyntiin Espooseen.

11.00 – 13.00 Asiakkaiden palvelemista

liikkeessä.

10.00 Tapaaminen

yritysasiakkaan kanssa.

7.00 – 9.00 Siivousta ja

aamurutiinien hoitamista

kotona.

9.30 Työpäivä liikkeellä

alkaa. Myyjien kuskaaminen

henkilökuntamyyntiin samalla, kun tytär

nukkuu takapenkillä.

9.00 Pojat päiväkotiin,

tytölle tulee hampaita, joten

hän kulkee päivän mukana.

20.15 Kotona, isoäiti lähtee kotiin hoitamasta

lapsia.

22.00 – 24.00 Töiden tekoa tietokoneen

äärellä.

Tua Tikkasen päivä

”Päivä oli hieman poikkeuksellinen, sillä Esa oli työmatkalla Saksassa. Normaalisti pyrin

olemaan kotona viimeistään klo 18, jolloin perhe syö yhdessä ja viettää keskenään aikaa, kunnes

lapset menevät nukkumaan.”

Muistathan: Tammikuun viimeinen on vuosi-ilmoitusten määräpäivä. Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3.2.2012. 31

TaMMikuu

osallistu keskusteluunKuinka sinä olet yhdistänyt äitinä ja yrittäjänä olemisen? www.yrittajat.fi

yrittäjän arjessa

Tällainen on uusi Yrittäjäsanomatenemmän yrittäjiä, enemmän asennetta.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

UutisetUudistettu Yrittäjäsanomat kertoo yrittäjille tärkeimmät uutiset. Lukemalla lehteä tiedät mitä tapahtuu nyt ja lähitulevaisuudessa. Uutis-ten lisäksi haluamme jakaa yrittäjien ilot ja murheet, mutta ennen kaikkea puo-lustaa yrittäjyyttä. Olemme suomalaisen yrittäjyyden pää-äänenkannattaja.

ArjessaYrittäjätarinat ovat arvossaan yrittäjien omassa lehdessä. Minkälaista on yrittäjän arki? Mitä yrittäjän tarvitsee tehdä kehittääkseen liiketoimintaansa? Pitääkö yrittäjän muistaa joku tärkeä päivämäärä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Arjessa-osio.

DebattiVastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Debatti-palstalla yrittäjät saavat vallanpitäjiltä vastauksia yrittäjil-

le tärkeisiin kysymyksiin. Lisäksi nostamme lehteen mielenkiin-

toisimmat keskustelut Yrittäjien verkkosivuilta. Voit lähettää meille

mielipidekirjoituksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi

Usko Suomen talouteen kasvoi hiukan Vaikka usko Suomen talouden kehitykseen kasvoi hieman edellis-kvartaaliin verrattuna, on luottamus Suomen talouteen yhä heikom-paa kuin usko oman henkilökohtaisen ta-louden kehittymiseen.

EPSI Ratingin teke-mästä tutkimuksesta selviää, että suomalai-set odottavat nykyisen taloudellisen tilanteen jatkuvan kutakuinkin ennallaan vuodeksi eteenpäin.

yrittäjät toivovat presidentiltä myös viennin edistämistä.

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

yrittäjäsanomien tekemän presidenttikyselyn mukaan yrittäjät odottavat presiden-

tiltä toimia yrittäjyyden eteen. Yrittäjien mielestä presidentti

on arvojohtaja, jonka kuuluu luoda

Suomeen kannustavampi yrittäjyy-den ilmapiiri.

Vastaajien mielestä olisi myös tärkeää, että presidentti edistäisi suomalaisyritysten vientiä viennin-edistämismatkoilla.

Osa yrittäjistä kuitenkin toivoisi, että presidentti nostaisi julkisuu-dessa esiin myös yrittäjyyteen liitty-viä arkoja aiheita, kuten esimerkik-si, että miten konkurssin joutuneita yrittäjiä voisi auttaa.

Vain kahdeksan vastaajan mie-lestä yrittäjyys ei kuulu laisinkaan presidentin toimenkuvaan.

Niinistö paras. Sauli Niinistö olisi vastaajien mielestä paras mahdolli-nen presidentti yrittäjyyden edelly-tysten kannalta. Niinistö kokosikin yrittäjien äänistä hulppeat 66,4 prosenttia.

Toiseksi parhaimpana vaihto-ehtona pidettiin itsekin yrittäjänä toimivaa Paavo Väyrystä, jonka äänisaalis oli 18,2 prosenttia. Väy-rynen kuitenkin putosi pois pelistä ensimmäisellä kierroksella.

Kolmanneksi parhaiten yritys-ten asioita ja toimintaedellytyk-siä hoitaisi presidenttinä Pekka

Haavisto, joka kuitenkin sai vain 6,5 prosenttia annetuista äänistä. Muut ehdokkaat olisivat olleet kyse-lyyn vastanneiden mielestä selvästi huonompia presidenttivaihtoehtoja yrittäjyyden kannalta.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 7

ajassa:

Presidentin pitää nostaa yrittäjien asemaa

ajassa:

Ja voittaja on?Presidenttikisan toinen kierros

huipentuu 5. helmikuuta järjestettävään

toiseen presidentin vaaliin. Kumpi on suomen tuleva presidentti – Sauli Niinistö vai Pekka Haavisto? Vain äänestämällä voit vaikuttaa. uurnilla tavataan!

miltä kuluva vuosi näyttää pk-yritysten näkövinkke-listä? Kysymykseen saadaan vastaus, kun suomen yrittäjät, finnvera oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat 15. helmikuuta pk-yritysten tilannetta ja odotuksia kuvaavan Pk-yritysbarometrin.

Barometri esitellään finnveran tiloissa Helsingissä eteläesplanadi 8 klo 10.

Kelpo Elposuomen yrittäjät on jälleen selvittänyt valtakuntam-me elinkeinopoliittista ykköspaikkaa. Paikkakunta, josta yritystoiminnalle löytyvät parhaat toiminta-edellytykset, paljastetaan 1. helmikuuta, kun sy julkaisee elpo-kyselynsä tulokset. Viekö uusikaupunki taas voiton?

Vuonna 2010 viisi parasta kuntaa olivat:

•Uusikaupunki 82 pistettä

•Lempäälä 78 pistettä

•Muurame 77 pistettä

•Humppila 75 pistettä

•Keitele 75 pistettä

Miltä näyttää vuosi 2012?

-11

Pk-yrittäjien suhdannenäkymät(saldoluku)

Pk-barometri II/2011

Syys

kuu

2011

+24

Hein

ä-el

okuu

2

011

Pk-barometri I/2012?YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 1/2012  • YRITTÄJÄSANOMAT24 25

arjessa +0,3TyEL:n perusmaksu ilman asiakashyvitystä on 23,3 prosenttia palkasta, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

Mielestäni kenenkään ei pi-täisi edes miettiä, onko per-he-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen mahdollista, kolmen lapsen äiti ja vaate- ja lastenliikkeitä pyörittävä

Tua Tikkanen sanoo.Tikkanen ei pidä itseään malliesimerkkinä

mutta kertoo, että hän yrittää suoriutua mah-dollisimman hyvin sekä kotona että töissä. Helppoa se ei ole.

– Onneksi olen onnistunut mielestäni mo-lemmissa, hän naurahtaa.

Työ tuntuu vapaa-ajalta. Tua Tikkasen en-simmäinen lapsi syntyi 2005, toinen vuotta myöhemmin ja kolmas 2009. Ennen lasten syn-tymää Tikkanen oli ehtinyt olla yrittäjänä lähes kymmenen vuotta.

– Minulla oli jo valmiiksi pyörivä systeemi. Se, että pitäisi aloittaa yritys samaan aikaan, kun lapset ovat pieniä, tuntuu kyllä aika mah-dottomalta kombinaatiolta.

Tikkanen myöntää, että lasten myötä hän on joutunut tinkimään omista menoistaan, kun kaikki aika menee lapsille ja yrityksen pyörittä-miseen.

– Sellaisia hetkiä, ettei olisi mitään tekemistä, ei vain enää ole, Tikkanen toteaa.

– Mutta toisaalta, rakastan lapsia ja rakastan työtäni. Jos töissä ja kotona on niin kivaa, että se tuntuu vapaa-ajalta, niin silloinhan minulla tavallaan on sitä vapaa-aikaa.

Laatuaikaa perheen kanssa. Siitä huoli-matta, että yrittäjänä ja äitinä oleminen ovat molemmat aikaa vieviä, ei Tikkaselle ole jää- nyt tunnetta, että jotain olisi jäänyt tekemät- tä tai jonkin asian olisi voinut hoitaa parem-min.

– Ainoastaan ne ajat vuodesta, kun on todel-la paljon töitä, ovat lasten kannalta haastavia. Mutta silloinkin teen paljon töitä iltaisin ja öi-sin, eli silloinkaan se aika ei ole lapsilta pois.

Toisaalta kiireisiä aikoja paikataan pitkillä lo-milla, jolloin koko perhe on yhdessä.

– Minulla on valitettavasti tapana, että saatan vetää itseni aika piippuun ja sitten pidän kuu-kauden lomaa perheen kanssa.

Tikkanen kertoo saavansa arjen pyörityk- seen paljon apua mieheltään, jääkiekkolegenda Esa Tikkaselta. Eläköitynyt huippu-urheilija on paljon myös kotona, joten miehen apua on ollut runsaasti saatavilla.

Toisaalta, kun miehelläkin on oma yritys, on aikataulujen yhteensovittaminen joskus vai- keaa. Työt vievät yrittäjäpariskuntaa usein myös ulkomaille, jolloin arjen pyörittäminen

SuperäitiTua Tikkanen yhdisti menestyvän yritystoiminnan ja lasten kasvattamisen.

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

jää toisen vanhemman vastuulle. – Kerran olin Italiassa työmatkalla, ja vanhin

lapseni, joka silloin oli 5-vuotias, kysyi minulta, että äiti, muistatko vielä mikä minun nimi on. Lapselle kolme päivää on niin pitkä aika, bisnes- äiti muistelee.

Lapset muuttivat yritystä. Lasten saaminen näkyy nykyään myös Tikkasen yritystoimin-nassa. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä lasten solmioita ja pojille tarkoitettu puku-vuokraamo. Lisäksi Tikkanen perusti Hio Hoi -lastenliikkeet ja lähti muutama vuosi sitten mukaan lastenruokabisnekseen.

Tikkasen kolmas yritys tuo maahan esimer-kiksi lasten Hevisaurus- ja Disney-pastoja sekä täytekakkujen päälle laitettavia atsovärittömiä kakkukuvia.

– Tavallaan siinä oli oma lehmä ojassa, kun lasten tuotteet tulivat lähemmäksi sydäntä.

Tikkasen lapset ovat olleet koko ikänsä mu-kana äidin liikkeissä, ja perheen kaksivuotias-kin osaa jo palvella asiakkaita. Lapset terveh-tivät asiakkaita ja esittelevät ja suosittelevat kaupan leluja muille lapsille. Heistä on tullut poikkeuksellisen avoimia ja positiivisia lapsia.

– Lapset tietävät, että töitä pitää tehdä. Kan-nustan lapsia yrittäjyyteen ja toivon, että lap-sista kasvaa yrittäjiä, Tikkanen toteaa.

KUVAT: JARKKO VIRTANEN

Elä lasten ehdoillaKun lapset syntyvät, sinulla ei ole enää samalla tavalla aikaa itsellesi tai omille jutuillesi. Lasten synnyttyä kaikki päätökset tehdään lasten ehdoilla mahdollisuuksien mukaan.

Järjestä aikaa lapsille ja vähän myös itsellesiLapsille on löydyttävä tarpeeksi aikaa. Muista, että lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan! Joskus on hyvä ottaa aikaa myös itselle. Kun äiti voi hyvin, perhe voi hyvin.

Käytä aikasi tehokkaasti Kahdessa tunnissa, jonka joku ehkä käyttää katsellen tv:tä, saa jo vaikka mitä aikaiseksi. Pitää vain olla tehokas ajankäytössä.

Laita yritystoiminta mallilleenLasten ja yritystoiminnan yhdistäminen on huomattavasti helpompaa, kun yritys on valmis ja sen toiminta vakaata.

PiKKuPoJiLLE. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä myyntiin lasten solmioita

ja pikkupoikien pukuvuokraamo.

LasTEnLiiKE. Omien lasten saaminen innoitti

Tua Tikkasen perustamaan Hio Hoi -lastenliikkeen.

KoKEmus. Ennen lasten syntymää Tua Tikkanen ehti olla yrittäjänä lähes 10 vuotta.

Parasta yrittäjyydessä: olet oma herrasi

Parasta äitiydessä: Rakkaus

Yrittäjänä voi tehdä mitä haluaa ja toteuttaa itseään. Teen tiettyinä aikoina todella paljon töitä, mutta toisaalta pystyn olemaan esimerkiksi kesällä pari kuukautta poissa ja lomailemaan yhdessä perheen kanssa.

1

2

4

3

Äitiydessä parasta on se, että lapset rakastavat äitiä yli kaiken ja äiti rakastaa lapsiaan vieläkin enemmän. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut lapsista tai kärsinyt vauvakuumeesta, enkä olisi ikinä voinut kuvitella, mitä äitiys voi minulle tunnepuolella antaa.

00.30 Nukkumaan.

19.30 – 20.00 Liikkeen

siivoaminen.

21.00 Lasten Iltapala ja -pesu, lapset

nukkumaan.

17.30 – 19.30 Lasten-

synttäreiden vetämistä

Hio Hoissa.

17.00 Synttäri-

tarjoilun nouto kaupasta.

16.00 Lasten haku päivä-

kodista. Lasten ”lottovoitto”, eli Mäkkärin

kautta kotiin, takaisin Hio Hoi -lastenliikkeeseen

järjestämään lasten synttäreitä.

13.00 Yhden myyjän ja

tyttären kuskaaminen äidin luokse Hio Hoi -lastenliikkeeseen

Lauttasaareen. Matka jatkuu henkilökunta- myyntiin Espooseen.

11.00 – 13.00 Asiakkaiden palvelemista

liikkeessä.

10.00 Tapaaminen

yritysasiakkaan kanssa.

7.00 – 9.00 Siivousta ja

aamurutiinien hoitamista

kotona.

9.30 Työpäivä liikkeellä

alkaa. Myyjien kuskaaminen

henkilökuntamyyntiin samalla, kun tytär

nukkuu takapenkillä.

9.00 Pojat päiväkotiin,

tytölle tulee hampaita, joten

hän kulkee päivän mukana.

20.15 Kotona, isoäiti lähtee kotiin hoitamasta

lapsia.

22.00 – 24.00 Töiden tekoa tietokoneen

äärellä.

Tua Tikkasen päivä

”Päivä oli hieman poikkeuksellinen, sillä Esa oli työmatkalla Saksassa. Normaalisti pyrin

olemaan kotona viimeistään klo 18, jolloin perhe syö yhdessä ja viettää keskenään aikaa, kunnes

lapset menevät nukkumaan.”

Muistathan: Tammikuun viimeinen on vuosi-ilmoitusten määräpäivä. Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3.2.2012. 31

TaMMikuu

osallistu keskusteluunKuinka sinä olet yhdistänyt äitinä ja yrittäjänä olemisen? www.yrittajat.fi

yrittäjän arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 1/2012  • YRITTÄJÄSANOMAT28 29

MYYNTI

Pelkkä markkinointi ei riitä

> Markkinointi ei voi korvata myynnillistä innostusta, hyvää asennetta ja henkilökoh-taista myyntityötä.

– Kasvu ei lähde lentoon pelkästään markki-noinnilla. Se että yrityksellä on brändi ja ihmiset tietävät yrityksen, on vasta edellytys sille, että myyntiä voidaan tehdä, siitä se kaupanteko vasta lähtee, Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen kertoo.

Parvisen mukaan yrityksen täytyy myös muis-taa se, että ensimmäisen asiakkaan kautta täytyy myös saada hankittua se toinen asiakas. Ei riitä, että liike tai nettikauppa on kiva.

– Ihmiset täytyy kuitenkin saada tekemään ne

ostopäätökset, jotka eivät aina synny ihan hihasta nykäisemällä, vaan asiakasta täytyy maanitella ja ottaa kaikki mahdolliset viidakkorummut avuksi.

Parvisen mukaan suomalaiset usein tuudit-tautuvat liikaa luottamaan oman työnsä laatuun ja uskovat, että myyntiä syntyy, kun työn laatu puhuu puolestaan.

– Asiakas voi olla tyytyväinen työn laatuun ja saamiinsa palveluihin, mutta jättää ne kuitenkin seuraavalla kerralla ostamatta ja menee jonnekin muualle, Parvinen toteaa.

– Kun saa asiakkaan tulemaan kerran, täytyy henkilökohtaisesti varmistaa, että hän tulee takaisin.

44%Jo 44 prosentilla yrityksistä on käytössään verkkolaskutus, selviää Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemästä kyselystä.

Palkinto: Ympäristöyritysten Liitto ry palkitsi VamBio Oy:n Vuoden Ympäristöyritys 2011 -palkinnolla. VamBio Oy tekee kehitystyötä lietemäisen mädätteen käyttämiseksi peltolannoitteena.

JUKKA-PEKKA MOILANEN JARKKO VIRTANEN

Kasvupotentiaali käyttöön

MALTILLISTA. Kimmo Pehkonen on tyytyväinen Oulun Moottorikoneistamon loivaan kasvuun.

DIILEJÄ. Kauneusstudio Sigin yrittäjä Sigita Vuorenhela

haki täydennystä alkuvuoden kalenteriin diilikampanjan

avulla.

Tietenkin sitä pitäisi aina jaksaa kasvaa, mutta meidän tapauksessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Kimmo Pehkonen

Lisävoimaa diileistä

Kauneusstudio Sigissä varauduttiin hiljaiseen alkuvuoteen toteuttamalla loppuvuodesta diilikampanja yhdessä Citydealin kanssa.

– Joulun ja uudenvuoden jälkeen tammi- ja helmikuu ovat kauneusalan yrityksissä hiljaista aikaa, omistaja Sigita Vuorenhela selvit-tää.

Vuorenhelalla on myös aiempaa kokemusta dii-leistä. Viime maaliskuussa avattu kauneusstudio toteutti keväällä diilikampanjan uusien asiakkai-den houkuttelemiseksi.

Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvi-nen pitää diilien ajatusta oikeanlaisena.

– Hyvä myyjä saa asiakkaan tuntemaan olonsa ainutlaatuiseksi ja kokemaan, että kyseessä on to-della hyvä kauppa. Tässä mielessä diilipalvelut ovat onnistuneet, Parvinen pohtii.

Asiakaspalvelu ratkaisee. Parvinen kuitenkin painottaa henkilökohtaisen myyntityön merkitys-tä.

– Tärkeää on saada ihminen tykkäämään paitsi siitä mitä se ostaa, myös keneltä sen ostaa.

Tämä on hoksattu myös Kauneusstudio Sigissä. – Otimme tosi vähän diilejä, mutta teimme nii-

den kanssa täydellistä työtä. Näin saimme pidettyä diilien avulla hankkimamme asiakkaat, Vuorenhela sanoo.

– Kaikkein tärkeintä on asiakaspalvelu ja laatu. Ilman asiakaspalvelua homma ei toimi ja päinvas-toin.

Haastavaa sitouttamista. Kauneusstudio Sigin kalenteri on täynnä, ja yrittäjällä riittää puuhaa

diilien kautta hankittujen asiakkaiden kanssa. Vuorenhela ei kuitenkaan pidä diilikampanjoita helpoimpana mahdollisena asiakkaidenhankinta-keinona.

– Diilien kautta tulevat asiakkaat tulevat halvan tarjouksen perässä ja käyvät kerran. Heidän sitout-tamisekseen täytyy nähdä paljon vaivaa.

Vuorenhela muistuttaa, että diilikampanjaa har-kitsevan täytyy toteutettavien diilien määrän lisäk-si miettiä millaista diiliä tarjoaa.

Maaliskuussa kauneusstudiossa tehtiin 40 ripsi-enpidennysdiiliä ja 40 ihokarvojen sokerointidiiliä. Tuntiteholtaan erinomainen sokerointi todettiin hyväksi, ja loppuvuoden kampanjassa tehtiin 120 sokerointidiiliä.

– Lisäksi siinä sitoutetaan uusi asiakas tehok-kaasti, kun asiakas jää sokerointiin helposti kouk-kuun, Vuorenhela iloitsee.

Moottori- ja konepaja- koneistuksia teke-vä Oulun Moottori- koneistamo on yrit-täjä Kimmo Pehko-

sen sanojen mukaan kasvanut hy-vin maltillisesti.

Paikallisesti toimivan Oulun Moottorikoneistamon asiakaskun-ta on vuosien varrella vakiintunut ja käynyt Pehkoselle hyvin tutuksi, eikä uusia asiakkaita ole varsinai-sesti haettu.

– Tietysti pikkukasvua tulee koko ajan, ja siihen on vastattu li-

sää työvoimaa hankkimalla, Pehko-nen kertoo.

Aalto-yliopiston myynnin pro-fessori Petri Parvinen myöntää ymmärtävänsä, etteivät kaikki yrit-täjät pidä vipinästä, jota myynnin lisääminen ja kasvutavoitteet tuo-vat tullessaan. Hänen mielestään yrityksen pitäisi silti aina pyrkiä eteenpäin.

– Jos potentiaalia on, ei pitäisi hyväksyä sitä mukavuudenhalua, Parvinen sanoo.

Tapauskohtaista kasvua. Nyky-

tilanteeseen ollaan Oulun Moot-torikoneistamolla tyytyväisiä. Tekemistä on riittänyt niin, ettei seitsemän henkilöä työllistävällä yrityksellä olisi nykyisellä kapasi-teetilla mahdollisuuksia vastaan-ottaa juurikaan enempää töitä.

Parvisen kasvupuheisiin Pehko-nen suhtautuu ymmärtäväisesti. Konepajayrittäjän mukaan kasvun hakeminen on kuitenkin aina ta-pauskohtaista ja yrityksestä kiinni.

– Joillekin se kasvu sopii, mutta meillä on aina edetty loivalla kas-vulla niin, että välillä on pystytty

työllistämään, eikä missään vai-heessa ole tarvinnut lomautella.

– Tietenkin sitä pitäisi aina jak-saa kasvaa, mutta meidän tapauk-sessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Työntekijä hakusessa. Kimmo Pehkosen mukaan potentiaalia myynnin lisäämiseen Oulun Moot-torikoneistamolla varmasti olisi, mutta sopivien työntekijöiden löytäminen on haastavaa. Moot-

torikoneistusalalle ei ole olemassa suoraa koulutusta, ja uusi työnte-kijä joudutaan kouluttamaan talon tavoille.

– Pienellä porukalla kun toimi-taan, niin homma tahtoo notkah-taa hetkeksi, kun uutta miestä tuo-daan sisään taloon.

Suunnitelmissa kuitenkin on palkata lähitulevaisuudessa uutta väkeä.

– Kyllä tässä sellaista pientä tar-vetta koko ajan on, nyt haussa on vain sopiva työntekijä, Pehkonen paljastaa.

Toiset hamuavat kasvua, toiset ovat tyytyväisiä tasaiseen taikinointiin. – On epäisänmaallista jättää kasvupotentiaali käyttämättä, täräyttää Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen. Mutta entä jos yrityksessä pidetään tasaisesta arjesta ja ennustettavuudesta? Kaksi erilaista yritystä kertoo, kuinka kasvua on haettu.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

JAKSA KASVAA

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 1/2012  • YRITTÄJÄSANOMAT32 33

vapaallaIltakouluun!Ilmoittaudu Yrittäjän Iltakou-luun. Iltakoulu on Tapiola-ryhmän ja Suomen Yrittäjien tarjoama maksuton foorumi yrittäjille.

Tule verkostoitumaan ja kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: tapiola.fi/iltakoulu.

Jorma Uotinen14.2. Vaasa, 20.2. Tampere, 13.3. Salo, 21.3. Joensuu, 20.3. Tahko, 19.3. Kokkola

Mira Kasslin23.2. Kuopio, 7.3. Seinäjoki, 14.3. Oulu 20.3. Kajaani, 27.3. Mikkeli

Päivikki Palosaari15.2. Rovaniemi, 6.3. Turku, 7.3. Kouvola, 8.3. Porvoo, 13.3. Lappeenranta, 20.3. Helsinki

Taneli Tikka9.2. Lahti, 14.2. Järvenpää, 21.2. Hämeenlinna, 22.2. Jyväskylä, 28.2. Pori, 1.3. Espoo

Rokkaako firmasi?Yritysten bändikisa FirmaRock käynnistyy taas. Taisto aloite-taan maaliskuun puolivälissä Tampereelta, ja tapahtuma on osallistujille ilmainen. Osakil-pailuja järjestetään Tampereen lisäksi ainakin kuudella paikka-kunnalla.

Firmarockissa yhtyeen pitää olla yrityksen työntekijöistä koottu, ja esiintyjiä saa olla enintään seitsemän.

Kisaamisen lisäksi Firma Rock tarjoaa yritykselle myös luovan ympäristön markkinoi-

da itseään esimerkiksi järjes-tämällä asiakastilaisuuden kilpailun yhteyteen.

– FirmaRock-kilpailu on laajenemassa kansainväliseksi konseptiksi, järjestäjä kertoo.

Tarinoita nais-yrittäjyydestä Sotkamossa toimiva yrittäjä- toimittaja Tuula Uitto-Korho-nen julkaisi kirjan naisyrittäjyy-destä.

Kirjallaan Uitto-Korhonen haluaa tuoda esiin naisyrittä-jyyttä ja sen merkitystä yhteis-kunnalle. Hän toivoo, että kirjan rohkaisemana syntyisi uutta naisyrittäjyyttä.

– Yrittäjänaisen yritys on usein pieni, mutta yrityksen merkitys kylän, kunnan tai kau-pungin imagolle ja taloudelle on valtava. Miltä näyttäisi kunnan raitti, jos sieltä puuttuisivat boutiquet, kauneushoitolat, kampaajat, kukkakaupat ja kenkäkaupat, Uitto-Korhonen toteaa.

Kirjaan on koottu vuosina 2010–2011 tehtyjä erilaisten yrittäjänaisten haastatteluja Itä-Suomesta. Haastattelut kertovat ideoista sekä kyvystä selviytyä, työllistyä ja viihtyä. Haastatte-lut kertovat myös vapaudesta, rohkeudesta ja osaamisesta.

– Ennen kaikkea ne kertovat pärjäämisestä. Oikeasta elämäs-tä, Uitto-Korhonen summaa.

Mitä ihmettä? Ihmisen älyllinen suorituskyky alkaa heiketä jo 45-vuotiaana. Esimerkiksi 45–49-vuotiaiden päättelykyky on heikentynyt 3,5 prosenttia.Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston tutkimus

35Suomalaiset haluaisivat vähentää työntekoa. Nyt työhön kulutetaan hieman yli 40 tuntia viikossa, mutta verkkopalvelu Reflectin mukaan tulevaisuuden tavoite on noin 35 tuntia viikossa.

yrittäjä–suomi–yrittäjäSivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Lotta HurskainenVieläkö irtoaa spagaati?1Red Events vastaa HIFKin cheerlea-

dereista, jotka ovat kannustamassa HIFK:ta Jokereita vastaan pelattavas-

sa Talviklassikko-jääkiekkotapahtumassa. Mitä odotat Talviklassikolta? Ihanaa talvista jääkiekkotapahtumaa, paljon väkeä ja hyvää tunnelmaa. Tietenkin odotan myös jännittävää ja tasokasta jääkiekko-ottelua. Lisäksi toivon, että cheerleadereiden lämmittelyjumppa sekä itse koreografiat otte-lun aikana saavat katsomoon hyvää tunnelmaa ja fiilistä.

2Mitä muuta Red Events tekee?Yrityksemme cheerleadereita myydään esiintymään esimerkiksi yritystapahtu-

miin, erilaisiin urheilutapahtumiin, laivoille sekä ravintolohin. Cheerleaderit voivat toimia tapahtumissa myös pr-henkilöinä tai VIP-emäntinä. Cheerleaderit ovat oiva valinta, jos yritys haluaa näyttävän, energisen ja urheilul-lisen pr-henkilön tai piristystä tapahtumiinsa tanssiesitysten myötä. Lisäksi Red Events Oy tarjoaa tapahtumatuotantopalveluja sekä henkilöstövuokrausta. Suunnittelemme ja toteutamme myös promokiertueita ja tuote-lanseerauksia.

3Olet itsekin entinen cheerleader, vieläkö irtoaa spagaati? Omista tanssiajoistani on jo niin monta

vuotta aikaa, että eipä ole tullut kokeiltua spa-gaatia pitkään aikaan. Luulen, että notkeim-mat aikani ovat valitettavasti jo takanapäin.

4Kannustatko HIFK:ta pom-pom-huiskat kädessä vai turvallisesti katsomon penkiltä?

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kan-nustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni. Pom-pomit ovat vaihtuneet HIFK-kaulahuiviin.

5Keksi oma kannustushuuto lempi-joukkueellesi.HIFK, parempaa ei oo! Täytyy myöntää,

että tämä on lainattu Calle Branderin kiekko-koululaisilta. Se on vain niin hyvä!

6Kumpi joukkue voittaa Talviklas-sikon?Tarvitseeko sitä edes kysyä? Tietenkin

HIFK! HIFK on viime vuoden mestari, stadilai-nen, perinteinen ja punainen joukkue, joten ehdoton Talviklassikon voittaja viime vuoden tapaan.

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kannustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni.

Milloin: Helsingissä 16.–18. maaliskuuta. Paikalla myös: Sedu Koskinen ja Lotta Backlund.

Kuka? Lotta HurskainenIkä: 37Työ: Tuotantojohtaja, Red Events OyPerhe: Aviomies ja kaksi labradorinnoutajaaUnelma: Nauttia elämästä niin työn kuin vapaa-ajan parissa. Juuri nyt: Talviklassikko-jääkiekko-tapahtuma HIFK–Jokerit Helsingin Olympiastadionilla 4.2.2012.

PALKITTU. Keski-Suomen maakunnallinen Yrittäjäpalkinto luovutettiin laukaalaisen Finse

Oy:n yrittäjä Pertti Hyppöselle Paviljongissa. Hyppöstä onnittelemassa alueen toimitus-

johtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

Baanalla TapahtumiaTuomiokuluneen kuukauden pluSSat ja miinukSet

KIHLAT. Jyväskylässä vietettiin viime viikolla salaa Tammikuun

kihlajaisia – taas. Mukana olivat palkansaajajärjestöt ja EK.

Rakastavaisilla on ollut 72 vuotta keskenään niin kivaa,

että kukaan ei ole ehtinyt huomata kuinka maailma on

muuttunut ympärillä.

KIvILLÄ. Jos italialainen tervehdysajokulttuuri laiva-

risteilyillä pesiytyy laajemmal-lekin, tietää se rutkasti lisää

töitä suomalaisille laivan- rakentajille.

GuGGENHEIM. Helsingissä erilaisia kulttuurikeskuksia

riittää kohta Töölöstä Katajanokalle yhtenä

jonona. Sehän on mukavaa. Ei kastu jalat, jos haluaa

kävellä Tallinnan-laivalle.

OSINGOT. Kohta on taas osinkojen aika. voimmekin

odottaa jännityksellä, keneltä lentää ensimmäinen kateus-

tikari ja kuka ehdottaa kovimmat kateusverot.

KEbAb. Evira lähti hyökkäykseen etnistä ruokaa vastaan. Kebab-ravintolat on

jo hoideltu, häviääkö seuraavaksi menusta tikka

masala vai pad thai?

KIvA-PAAvOT. Suomen kokoisella maalla on tarpeeksi

kestämistä yhdestäkin mukavaa leikkivästä Paavosta, mutta

viime aikoina niitä on näkynyt peräti kolme.

6 kysy- mystä

jarkko Virtanen

Hot Spotissa tapaat myös Madventuresin Ri-kun ja Tunnan sekä kenkäguru Minna Pa-rikan.

Vuoden kuumin ja suurin nuorten yrittäjien tapahtuma Hot Spot järjestetään Helsingissä 16.–18.3.2012.

Vauhdikas viikonloppu käynnistetään verkostoi-tumisbileillä latinalaisen Amerikan tunnelmissa. Bileissä on tarkoitus pitää yllä rento meininki ja koota tapahtumaviikonlopun vieraat tutustumaan toisiinsa.

Lauantaiaamuna viihdytään huippuseminaaris-sa, jossa esimerkiksi Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff kertovat, miten yritys

polkaistaan käyntiin nollabudjetilla ja vailla min-kään sortin kokemusta.

Seminaarissa puhuvat myös kenkäsuunnitteli-ja Minna Parikka, kahvila-autojulkkis Tio Tikka ja moni muu mielenkiintoinen yrittäjä.

Lauantai-ilta huipentuu juhlagaalaan, jossa nau-titaan herkkuruoasta ja palkitaan nuoria onnistu-jia. Tapahtuma jatkuu vielä sunnuntaina, jolloin kokoonnutaan yhdessä rennon letkeälle brunssille.

– Hot Spot tarjoaa verkostoitumista ja yhdessä viihtymisen riemua. Voit löytää jo ensimmäisenä iltana uusia asiakkaita, yhteistyömahdollisuuksia ja ennen kaikkea hyviä tuttavuuksia, järjestäjät lu-pailevat.

TEEMA. ”Kuin elokuvissa” -teeman puitteissa yleisöä Paviljonki Areenassa hauskuutti herras-mies Gregory Grant (Veli-Matti Ahonen) ja hänen villi puoliskonsa Reese Monroe (Mari Rouvala).

3xp loma

ei koske sinua, huhujen mukaan työn-

tekijät juovat silloin virvokkeita ja rentoutuvat löhöillen, sinä taas maksat

heille tästä ajasta.

Kihisevän kuuma Hot Spot

KIEKKOHUUMAA. Hämeen Yrittäjät ja Elisa kutsuivat paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä yhteistyökumppaneitaan seuraamaan HPK–Saipa-jääkiekko-ottelua. Tulosveikkauksen voittajat palkittiin yrittäjävöillä. Onnelliset voittajat Pasi Niemelä (vas.) Janakkalan Yrittäjistä, Matti Lipsanen Hämeen liitosta ja Marko Ruottu Hausjärven Yrittäjistä. Mitalisijojen ulkopuolelle jäänyt Rengon Yrittäjien puheenjohtaja Simo Siltaloppi seuraa Elisan aluemyyntipäällikkö Heta Näppilän ja Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukan suorittamaa palkintojenjakoa.

TekijätOletko tavannut mie-lenkiintoisen yrittäjän, jolla on hulvaton tarina kerrottavanaan? Oletko kenties itse kehittänyt tuotteen, joka ansaitsee huomiota? Vai onko tapahtunut jotain epä- oikeudenmukaista, josta haluaisit kertoa muillekin? Lähetä meille juttuvinkkisi tai palautetta osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.Toivomme, että nautit uudistetusta Yrittäjäsanomista.Terveisin, Kimmo Koivikko (vas.), Lotta Tammelin ja Mirka Moilanen.

VapaallaUudistetun Yrittäjäsanomien keidas on Vapaalla-osio. Yrittäjäkin vaihtaa joskus vapaalle ja osiossa seuraamme mitä mielenkiintoista tapahtuu seuraavan kuukauden aikana. Lisäksi seurapiiritoimittajamme on aina paikalla jännittävissä yrittäjäjuhlissa.

TeemaArjessa-osion jälkeen Yrittäjäsanomat pai-nuu vieläkin syvem-mälle yrittäjän arkeen. Yrittäjällä ei ole vält-tämättä aikaa ja rahaa panostaa esimerkiksi myyntiin tai markki-nointiin. Teema-osios-sa kerromme, miten yrittäjä saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset. Teema vaih-tuu numeroittain.

Presidentin pitää edistää suomalaisten yritysten vientiä vienninedistämismatkoilla

Presidentti on arvojohtaja, jonka kuuluu luoda kannustavampi yrittäjyyden ilmapiiri Suomeen

Presidentin pitää nosta julkiseen keskusteluun arkojakin aiheita, kuten miten autetaan

konkurssiin joutuneita yrittäjiä selviytymään

Presidentin pitää houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen

Presidentin tehtäviin ei kuulu yrittäjyyteen liittyvät asiat

0 50 100 150 200 250 300

Näin presidentin tulisi suhtautua yrittäjyyteen

Yritt

äjäs

anom

ien

pres

iden

ttiky

sely,

tam

mik

uu 2

012

(Vastausten lukumäärä 397)

lea

Hu

lt

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/20128 UUTISET

Suorat:

1

2

Kysymys: Kymmenettu-hannet taloudet olivat ilman sähköä, kun puut kaatuivat sähkölinjoille. Kuinka vä-hentää sähköverkkojen ongelmia, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola?

Vastaus: Ratkaisu säh-köverkkojen ongelmiin olisi sähkö- ja puhelinverkon ilmajohtojen vaihtaminen maanalaisiksi kaapeleiksi. Tämä lisäisi energia- ja tietoverkkojen toiminta- varmuutta, kun myrskyt eivät enää katko linjoja.

Toki myös linjojen lähei-syydessä olevan metsän oikeanlaisella käsittelyllä voidaan vähentää vahin-koja.

Kysymys: Mitä muita hyötyjä ilmajohtojen vaih-tamisella saavutettaisiin?

Vastaus: Johtojen siirto maan alle lisäisi myös puunkorjuun turvallisuut-ta ja tehokkuutta. Puiden kaato ja kuljetus olisi tur- vallisempaa ja puiden varastointi helpottuisi, kun metsissä ja teiden varsilla ei olisi ilmajohtoja.

Kysymys: Onko nyt otol-linen aika operaatioon?

Vastaus: Työ olisi jär-kevää aloittaa nyt, sillä maanalaisten kaapeleiden rakentamiseen on jo ole-massa kustannustehokkaita menetelmiä.

Kustannuslaskelmissa olisi otettava mukaan myös sähkökatkojen aiheuttamat tuotannon- menetykset ja muut vahingot. Sähkö- ja tieto-liikennekatkoksilla on myös sellaisia vaikutuksia kansa-laisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, joita ei voi rahassa mitata.

3

PeKKa siPola

yritysten massamuutto Viroon ei pelota

> Useista tilastoista käy ilmi, että peräti 17 000 suomalaisyritystä on

siirtynyt Viroon, jossa on todel-la yrittäjämyönteinen verotus ja myös ilmapiiri. Tämä ei elinkeinoministeri Jyri Häkä-miestä (kok) hälytä.

– Otan sen kannusteena. Se pitää meidät hereillä, kun naapurissa on tällainen kilpai-lija. Pitää huolehtia, että yri- tysten siirtyminen Viroon ei

jatku isossa mittakaavassa. Yrityksiä vetää Viroon

muun muassa se, että voitos- ta verotetaan vasta sitten, kun se jaetaan. Eli omaan yrityk-seen saa investoida verotto-masti.

Lisäksi Virossa ei peritä lain-kaan perintöveroa. Tähän verokilpailuun Suomi ei Hä-kämiehen mukaan voi lähteä, kun verotuloja pitäisi päinvas-toin lisätä.

yrittäjällä on lupa odottaa ja vaatia hallitukselta hyvää. Vaikeassa talous-tilanteessa työpai-kat ovat Suomelle

elintärkeitä, ja pk-yrityksiin niitä syntyy. Vuosina 2001 – 2010 pk-yri-tysten työpaikkalisäys oli yli 77 000 uutta työpaikkaa, kun samaan ai-kaan suuryritysten työpaikat me-nivät miinukselle. Käytännössä siis kaikki yksityissektorin uudet työpaikat syntyivät pk-yrityksiin.

Yrittäjyydestä vastaava minis-teri Jyri Häkämies (kok) tietää pk-yritysten työllistämiskyvyn.

– Tämä on tärkeä, herättävä tieto. Yrittäjyyden edistämisessä ja kasvuun kannustamisessa on vielä tekemistä, elinkeinoministeri sanoo.

Ministeri puuttuu yritysten veroihinJyri Häkämies toivoo kannustimia kasvuyrityksille.

Eeva Ketveleeva.ketvel@yrittajat.fi

Ota kantaa! yrittajat.fi

PuOLuStaja. Minun tehtäväni on vakuuttaa yrittäjät siitä, että hallituksen päätöksillä tuetaan yrittäjyyttä. Kevään suurissa talousratkaisuissa on kuitenkin onnistuttava.

Yrittäjien mielestä todella on. Mitä hallitukselta on todellisuudes-sa odotettavissa?

Raamisopimukseen liittyvässä hallituksen paperissa lukee, että tuotekehitysvähennys tai kasvu-yrittäjyyskannustin on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa.

– Toivon, että molemmat voisi-vat toteutua, Häkämies yllättää.

Positiivisia uutisia. Suomen Yrittäjät julkisti joulukuun lopus-sa esityksen kasvukannustimeksi pk-yrityksiin kohdistuville pää-omasijoituksille. Kannustin to-teutettaisiin keventämällä luovu-tusvoittoverotusta. Häkämiehen mukaan esitys on mukana halli-tuksen pohdinnoissa.

– Veroasiat ovat toki valtiova-rainministeriön valmistelussa valtiovarainministeri Jutta Urpi-laisen johdolla, mutta Yrittäjien tekemä esitys on tuolla pöydällä,

hän viittaa ministeriön käytävältä työhuoneensa ovelle.

Tuotekehitysvähennystä suun-nitellaan enintään 100 000 euroon.

– Se on siis juuri pk-yritysten verokannuste, joka kannustaa tuo-tekehitykseen ja kehitystoimintaan yleensä, ministeri huomauttaa.

Häkämies uskoo pk-yrittäjien ilahtuvan myös vapaista poisto-oikeuksista investoinneille.

Mistä apua sähköverkkojen ongelmiin?

– Valmistelussa on siis monia asioita. Olen toiveikas, että ne saa-daan käännetyksi pk-yritysten kan-nalta positiiviseksi.

Yrittäjät olivat todella pettynei-tä hallitusohjelmaan. Häkämies ei niele yrittäjien kritiikkiä. Hänen mielestään se pohjautuu mieliku-viin, ei faktoihin, kun yhteisöve-roa laskettiin ja osinkoverotuksen muutos oli lievä.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 9

yrittäjyyden edistämisessä ja kasvuun kannustamisessa on vielä tekemistä. jyri Häkämies

Häkämies ja Suomen Yrittäjät lähtevät kiertueelle!

KiErtuE. nousu-kiertue käynnistyy tampereelta helmikuussa. tampereelta matka jatkuu helsinkiin, Kemiin, Kuopioon ja turkuun.

2

1

3

4

5

16.4. KuOPiO

16.3. HELSiNKi

13.2. taMPErE

28.5. turKu

2.4. KEMi

1

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjät lähtevät yhteiselle kiertueelle rohkaisemaan nuoria

yrittäjiä.Suomen Yrittäjät järjestää työ- ja elin-

keinoministeriön sekä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kanssa yhteisen Nousu-kiertueen.

Kiertueen tavoitteena on rohkaista nuoria yrittäjiä kehittämään omaa toimin-taansa sekä kannustaa yrittäjyyttä pohtivia nuoria tarttumaan toimeen ja huomioida uutta yrittäjäsukupolvea edistäviä toimin-

tamalleja oppilaitoksissa. Nousu pitää sisällään viisi tilaisuutta,

jossa SY:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä, opiskelijoita sekä nuoria, jotka harkitsevat oman yrityksen perustamista. Tilaisuuksissa pohditaan yh-dessä oman alueen vahvuuksia ja etsitään uusia tapoja nähdä ja hyödyntää niitä.

Kiertue starttaa 13. helmikuuta Tampe-reelta. Tampereelta matka jatkuu Helsinkiin ja sieltä Kemin kautta Kuopioon. Kiertue huipentuu toukokuussa Turkuun. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201210 UUTISET

Mitä Viewmasters Oy tekee?

Viisi vuotta sitten perustettu Viewmasters on valokuvaajien ja muiden luovan alojen tekijöiden

agentuuri. Viewmasters myös suun-nittelee ja tuottaa mainoskuvauksia

yrityksille ja mainostoimistoille. Omistamme Viewmastersin yhdessä Anneli Maatraivan

kanssa.

Mikä on designpääkaupunki-

vuoden merkitys teidän yrityksellenne?

WDC-vuosi sai meidät ja Nokian innostumaan gallerian perustami-sesta. Juhlavuoden myötä muutkin

yritykset ovat kiinnostuneet Laboratorysta ja näkevät mahdollisuudet olla sitä

kautta esillä.

Miten pk-yritykset voisivat tukea

taiteentekijöitä?Tukea ei pidä nähdä yksisuuntaisena, vaan kysymys on yhteistyöstä. Useat

taiteen tekijät ovat hyvinkin avoimia eri-laiselle yhteistyölle, mutta kanavia on vielä vähän. Haluamme tarjota tähän muutok-sen. Ideointipalaverit taiteilijoiden kanssa

ovat olleet herkullisia, ja pienelläkin vaivalla ja rahalla on mahdollisuus

tehdä merkittäviä tekoja.

Perustatte WDC Helsinki 2012 -hankkeeksi valo-kuvagallerian. Kertoisitko siitä?

Galleriamme, Laboratory – Art space for now, avataan Erottajankadulla 10. helmikuu-ta. Laboratory toimii yhteistyössä yritysten

kanssa ja etsii tapahtumilleen oman ystävän yritysmaailmasta. Taide ja yritysmaailma

lähentyvät näin toisiaan. Tämä on vielä aivan uutta Suomessa. Pioneerityössä on omat

haasteensa, mutta toteutamme pitkä-aikaisen unelmamme valokuvataiteen

ja yritysmaailman lähentämi-sestä.

Tarjoatte valokuva-taiteilijoille sponsoreita. Onko

tuki tärkeää?Se on taiteilijoille elintärkeää ja lähtee

osittain myös yritysten halusta tukea taidet-ta uusilla tavoilla pelkän logosponsoroinnin lisäksi. Suomessa valokuvataidetta ostavat lähinnä julkiset tahot, eikä niitä ei ole tar-peeksi. Yksityiset ihmiset sijoittavat vielä

toistaiseksi harmillisen vähän alaan, ja valokuvataiteilijat elävät lähinnä

apurahoilla.

Mitä yritykset saavat yhteistyöstä?

Yritykset saavat korkeatasoista osittain heille räätälöityä valokuvataidetta, jonka avulla he voivat kertoa brändistään sekä

kantaa yhteiskuntavastuutaan taiteen kautta. Yhteiskuntavastuu on yrityksille nykyaikana tärkeä heitä arvottava tekijä. Omalla näytte-ly- ja tapahtumakokonaisuudella heillä on

mahdollisuus viestittää arvojaan näky-västi haluamalleen kohderyhmälle

raikkaalla ja uudella tavalla.

juH

a m

ust

on

en /

Vie

wm

ast

ers

Kuvaajan paras ystäväValokuva-agentuuri Viewmasters haluaa yhdistää valokuvataiteilijat ja yritysmaailman. Ensimmäinen etappi missiossa on World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeeksi perustettu valokuvagalleria Laboratory.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Kuka? Heli Mäenpääikä: 42työura: aD Mainostoimisto Sek & Grey:ssä 1995–2006, Viewmastersin luova johtaja ja osakas vuodesta 2006 alkaen.Perhe: asuu yhdessä 15-vuotiaan Lempi-dalmatialaisen kanssa.Motto: ”we are all here at the same time for this once” by joe Strummer.

juttu- tuulella

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 11

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4–1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.246,46 € (+ toim.kulut 600 €)Tervetuloa tutustumaan! ford.fi /hyotyajoneuvot

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.246,46 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 178 g/km 3.596,46 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178-252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7-9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transit-mallistoon Euro 4 moottoreilla.

Uuden Ford Hyötyajoneuvon ostajille metalliväri ja talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla hintaan 395 €.

Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 11.1.-31.1.2012.Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201212 UUTISET

2 milj. € on keskimäärin

maansiivousurakan lähtöhinta.

Saasteita siivoten – ei säilöenKoska suomessa saastuneiden maiden puhdista-mista on karsittu, suuntasi alan yritys savaterra katseensa maailmalle.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

vuoden 2005 jäl-keen tulevaisuus näytti ympäristö-teknologiayritys Savaterran näkö-vinkkelistä kur-jalta. Savaterran

leipäpuuta, saasteiden pilaamien maa-ainesten käsittelyä, vähennet-tiin Suomessa huomattavasti.

– Täällä aloitettiin tuolloin kaa-topaikkaaminen eikä pilaantunei-ta maita enää puhdistettu, vaan ne jätetään seuraavien sukupolvien siivottavaksi ja kustannettavaksi, Savaterran perustaja ja toimitus-johtaja Olli Aho harmittelee.

Muualla maailmassa saastunei-ta työmaita kuitenkin vielä riitti,

joten kansainvälistymisprosessi polkaistiin käyntiin.

– Meille oli tuolloin jo selvää, että sisaryrityksessämme Kalotti-kone Oy:ssä suunniteltavat ja val-mistettavat puhdistuslaitteistom-me ovat hyvin kilpailukykyisiä. Lähdimme ensimmäistä kertaa ulkomaiselle keikalle Norjaan puh-distamaan paikallisen VR:n kylläs-tämöaluetta, Aho muistelee.

tärkeä kumppani. Savaterra sii-voaa esimerkiksi kyllästeaineita sahoilta ja lyijyä ampumaradoil-ta sekä vanhojen huoltoasemien öljyisiä pohjia, teollisuustonttien saastuneita maa-aineksia ja van-hoja kaatopaikkoja.

yKKÖNEN. savaterran sisar-yrityksessä Kalottikone Oy:ssä

valmistetut saasteiden siivouk-sessa käytettävät työkoneet

ovat toimitusjohtaja Olli Ahon mukaan maailman tehokkaim-

pia tällä hetkellä.

– On erittäin vähän saastuneita kohteita, joita emme pysty käsitte-lemään. Termisellä teknologialla, eli korkealla kuumentamisella, pystytään käsittelemään kaikki orgaaniset aineet ja muuttamaan

juHa ollila

matkalla

maailmalle

Savaterran SeuraSSa

juttusarjassa seurataan ympäristöteknologiayritys Savaterra Oy:n edesottamuksia kansainvälistymisprosessin käänteissä.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 13

metalleja liukenemattomaan muo-toon, kertoo Savaterran tekninen johtaja Jussi Uotila.

Ensimmäisellä ulkomaankeikal-la Norjassa puhdistettiin polyaro-maattisia hiilivetyjä. Norjan-keikka

Savaterra Oy•Savaterra perustettiin vuonna

1997. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2000. sen liikevaihto kasvoi yli 13 miljoonaan euroon vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2011 liikevaihto oli noin 5,5 mil-joonaa euroa.

•Savaterra työllistää tilanteen mukaan 20 – 30 henkeä.

•Savaterra on osa savagroup-konsernia. savaterralla on tytäryhtiöitä Virossa, ruotsissa, saudi-arabiassa ja Venäjällä. sel-vitykset ovat käynnissä norjaan, Kiinaan ja ranskaan.

•SavaGroup on perheyritys. Konsernissa on hotelli- ja kiinteistötoimintaa, elektroniik-kateollisuuden testausta sekä ympäristöteknologiaa.

40–80tonnia saastunutta maata

puhdistuu Savaterran laitteistoilla tunnissa.

Keikkojen kesto on yleensä noin muutama

kuukausi.irtosi Savaterralle yhteistyökump-panin avustuksella.

– Meillä on Norjassa yhteistyö-kumppani, joka kerää tietoja al-kavista projekteista. Nykyisinkin meillä on edustus siellä Knut Mar-

kussen As:n kautta, Olli Aho kertoo.Ahon mukaan kansainvälisty-

misessä haastavinta mutta myös tärkeintä onkin ollut juuri oikeiden yhteistyökumppanien ja kontak-tien löytäminen.

– Suoria kontakteja olemme et-sineet itse, mutta tietyissä maissa myös Finpro on löytänyt meille kumppaneita.

Saudi-arabian öljy. Norjan jäl-keen vientikohteita on kertynyt vino pino.

– Ranska, Ruotsi, Viro, Kiina ja Venäjä. Lisäksi Kalottikoneessa suunniteltuja laitteistoja on myyty Kazakstaniin. Tarjouksia on jätetty

useisiin eri maihin, ja ne ovat vielä sisällä. Tällä alalla on tarjouksissa melko pitkät toteutumisajat, Aho kertoo.

Siellä, missä on paljon öljyä, on myös kosolti öljyn saastuttamia maita. Mikä olisikaan Savaterralle mielenkiintoisempi seuraava ete-nemiskohde kuin öljysheikkien Mekka – Saudi-Arabia?

– Olemme perustaneet yhteisyri-tyksen Saudi-Arbiaan vuonna 2008. Nyt meillä on sinne useita tarjouk-sia sisässä. Odottelemmekin vies-tiä, että saisimme sieltä töitä.

– Tavoite on, että liiketoimin-tamme olisi vuonna 2015 jo huo-mattavan suurta, Olli Aho arvioi.

Pidä nämä mielessä kansainvälistymis- prosessissa: 1. aikaaikaa menee helposti vuosia. Kansainvälistyminen on aikaa vievää puuhaa. 2. Maassa maan tavalla selvitä aina kyseisen maan tavat ja käytännöt ja toimi niiden mukaisesti. 3. rahoitus kuntoonrahoituksen pitää olla kunnossa, jos mielii siirtyä vientibisnekseen. laskun kierto voi olla urakoinnissa hyvin pitkä.

Olli ahon vinkit:

Ratkaisu euron ongelmiin.

Fujitsu suosittelee Windows® 7 -käyttö järjestelmää.

Fujitsu LIFEBOOK A530Intel® Core™ i3-380M ■ Aito Windows® 7 Professional ■ 15,6”HD LED ■ 2 (+2) Gt / 320 Gt ■ Bluetooth, webkamera ■ 4 in 1 -kortinlukija, HDMI ■ Tallentava DVD ■ 1 vuoden nouto-palautushuolto ja maksuton puhelintuki ■ Tuotekoodi: VFY:A5300MP503NC ■ SVH: 599 € (sis. alv 23 %)

Laajenna meidän vastuitamme ja pienennä omiasi! Esimerkiksi nouto-palautus-huolto ja täysi puhelintuki 3 vuodeksi vain 90 € (tuote koodi FSP: GB3C00Z00NDNEE). Lisää vaihtoehtoja: www.fujitsu.fi/servicepack

Aidon Windows®-ohjelmiston on julkaissut Microsoft. Sen käyttöoikeuden myy ja sen tuen toimittaa Microsoft tai valtuutettu käyttö oikeuksien myyjä. Aito ohjelmisto auttaa suojaamaan väärennetyn ohjelmiston riskeiltä, antaa erityisiä etuja ja tarjoaa siltä odotetun käyttökokemuksen sekä tuen. Lisätietoja saat osoitteesta www.microsoft.com/genuine. Hinnat sisältävät alv:n 23 % ja ovat valmistajan suositushintoja. Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Voimassa 29.2.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia.

Lisää tuotteista ja lähimmistä jälleenmyyjistäsi:

■ KIRJOITA: myynti@fi.fujitsu.com

■ SOITA: puh. 045 7880 8970

■ SURFFAA: www.fujitsu.com/fi

Osta koneesi niin halvalla, että eurot riittävät. Vinkkiä saavat valtiotkin vapaasti käyttää.

599 €

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201214 UUTISET

julkisesti tuotettu sairaankuljetus on 30 prosenttia yksityistä kalliimpaa.

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

pohjois-Savon sairaanhoito- piirin alueella sairaankul-jetusyrittäjät ovat siipi

maassa. Lappu on laitettu viiden yrityksen luukulle – toimintaa ei enää ole.

Syynä tähän on viime vuoden toukokuussa voimaan astunut terveydenhoitolain uudistus. Sen mukaan sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuo-tantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelas-

etera.fi /sujuvampi

SUJUVAN TYÖELÄKE-VAKUUTTAMISEN HYÖDYT,

OSA 1/3: 24/7Eteran asiakkaana voit hoitaa yrityksesi työeläkeasiat silloin kun sinulle sopii.

Konttorimme internetissä on näet auki muutenkin kuin virastoaikaan.

kuinka sinun yrityksesi voi säästää selvää rahaa.

Katso osoitteessa

Sairasta sairaankuljetustaasiaa on perusteltu julkiselta puolelta sillä, että kilpailu-tukset ovat monimut-kaisia, ja valitusten tie saa varomaan kilpailutustilannetta.

teuvo Kontio

LOPPu? Yksityinen sairaankuljetustoiminta

on vaarassa loppua kokonaan, kun sairaan-

hoitopiirit siirtyvät julkiseen palvelu-

tuotantoon.

tuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensi-hoidon yksityisten palveluntarjo-ajien kesken.

Kilpailutus ei arvatenkaan ole ollut sairaanhoitopiirien ykkösva-linta.

Piinallinen odotus. Järjestämis-vastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään 1.1.2013, mutta lakia on voinut soveltaa jo toukokuusta lähtien. Näin tehtiin Pohjois-Savos-sa.

– Juttelin muutaman paikallisen yrittäjän kanssa, ja kyllä tunnelmat ovat apeat. He ovat toteuttaneet palvelun vuosikymmenien ajan. Yrittäjät ovat katselleet itselleen uusia työmahdollisuuksia. Osa

työntekijöistä on työllistynyt sai-raanhoitopiiristä, kertoo Oulaisten sairaankuljetus Oy:n toimitusjoh-taja ja Suomen Sairaankuljetuslii-ton SSK ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio.

Kontion oma sairaankuljetusfir-ma pyörii Oulaisissa. Yritys työllis-tää 18 henkeä, ja ambulansseja on kolme.

Kontiokin roikkuu löyhässä hir-ressä, sillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sairaankulje-tuksen jatko on vielä auki.

– Lopullinen päätös tehdään huhtikuun alkupuolella. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan toimintamme on kuitenkin me-nossa pelastuslaitokselle, Teuvo Kontio huokaa.

Konstikas kilpailutus. Nordic Healthcare Groupin tekemän selvi-tyksen mukaan julkinen ensihoito on kustannuksiltaan jopa 30 pro-senttia kalliimpaa kuin yksityinen. Erot kustannuksissa syntyvät esi-

merkiksi julkisen sektorin kor-keammista henkilöstö-

kustannuksista ja kalliimmasta hallinnosta.

Kontion mukaan kunnille ai-heutuva ensihoidon lisäkustannus tuleekin julkisella palveluntuotan-nolla toteutettuna olemaan noin 61 miljoonaa euroa vuodessa. Kus-tannuksista ei kuitenkaan piitata.

– Asiaa on perusteltu julkiselta puolelta sillä, että kilpailutukset ovat monimutkaisia, ja valitusten tie saa varomaan kilpailutustilan-netta. Oikeastihan kysymys on usein kilpailutoiminnan osaamat-tomuudesta. Ostajat eivät tiedä, mitä he pyytäisivät, ja sitten tar-joajat vastaavat epäselviin pyyn-töihin. Näin soppa onkin valmis, Kontio kuvaa.

– Kilpailun avulla saataisiin kui-tenkin luotua kustannustehokas ja laadukas sairaankuljetusjärjes-telmä. Kilpailutus on vain tehtävä oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla, Teuvo Kontio painottaa.

futureimageBanK

VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN!

Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

www.hotspot2012.fi

Uuden sukupolven yrittäjät ja huippuasiantuntijat kohtaavat maaliskuussa Helsingin sykkeessä. Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet!

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka,

Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari,

Sami Hedberg...

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 15

Hae omasi:

• Käy lähimmässä Sonera Kaupassa tai muulla jälleenmyyjällämme • Lähetä tekstiviesti YRITTÄJÄ numeroon 18100 (0 €), niin otamme sinuun yhteyttä!

Ylivoimainen yhdistelmä yrittäjälle kuin yrittäjälle:Sonera & iPhone

Tarjous voimassa 2.4.2012 asti, vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

Liittymäpaketit

Yrittäjän säästöpaketti

Yrittäjän huippupaketti

Yrittäjän superpaketti

Puhelin

iPhone 4 8GB

iPhone 4S 16GB

iPhone 4S 64GB

Puheaikaa/kk

yli 40 h

yli 40 h

yli 58 h

Netti

Sonera Netti (1 Gt)

Sonera Netti (1 Gt)

Sonera Täysnetti (20 Gt)

Kk-maksuTekstareita/kk

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstaria kaupan päälle

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstaria kaupan päälle

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstaria kaupan päälle

Lisäksi työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta!

€/kk2900

€/kk3900

€/kk4900

(24 kk sopimus, alv 0 %)

(24 kk sopimus, alv 0 %)

(24 kk sopimus, alv 0 %)

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201216 UUTISET

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Eppu Normaali Oy:n tytäryhtiö Oy Aku’s Factory Ltd on ostanut

Screen Factory Oy:n koko lii-ketoiminnan. Screen Factory on kuvan ja videon esittä-miseen liittyvän tekniikan toimittaja. Kaupan ansiosta Aku’s Factorysta tulee maan ainoa toimija, joka pystyy omalla tekniikallaan hoita-maan esimerkiksi ison festi-vaalitapahtuman koko tekni-sen toteutuksen.

– Kaupan myötä Screen Factoryltä siirtyvän teknii-kan vuokramyynti vahvis-tuu, tuotannot pystytään tekemään entistäkin tehok-kaammin, toiminnan kehit-täminen saa uutta potkua efekti- ja lavastetoteutusten puolelle ja uusia investoin-teja pystytään tekemään

Eppu Normaalin tytäryhtiö yritysostolla alansa huipuksi

suunniteltua aikaisemmin ja tehokkaammin, kertoo Screen Factoryn toimitusjoh-taja Markku Kuoppa, joka siirtyy ostajan palvelukseen markkinointijohtajaksi.

Yrityksen alkaneen vuo-den isoimpia screentuotan-toja ovat muun muassa Pro-vinssirock, Ruisrock ja yleis- urheilun EM-kilpai-lut.

etera.fi /sujuvampi

SUJUVAN TYÖELÄKE-VAKUUTTAMISEN HYÖDYT,

OSA 2/3: SÄÄSTÖ15 000 euroa on aika iso raha. Se on myös summa, jonka 20 hengen yritys säästää, jos sairauspoissa-olot vähenevät kaksi päivää vuodessa per työntekijä.

Kun henkilöstö voi hyvin, vähenevät poissaolot. Eteran asiakkaana saat käyttöösi verkkopohjaisen Kompassin. Se on työkalu, jonka avulla pystyt tunnis-

tamaan tärkeimmät työ-hyvinvoinnin kehityskoh-teet ja kohdistamaan toimenpiteet oikein.

paljonko sinun yrityksesi voisi säästää kiinnittämällä lisää huomiota työ-hyvinvointiin.

Katso osoitteessa

Kilpailuviraston te- kemästä selvityk-sestä käy ilmi ta-poja, joiden avul-

la kauppa siirtää omaa ris- kiään tavarantoimittajille. Takaisinostovaatimukset myymättä jääneisiin tuottei-siin ovat näistä yleisin tapa.

– Kysymys on siitä, että kaupalla ei ole riskiä, mikä taas ei ole kilpailun kannalta reilua, Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyry-nen toteaa.

Suomen Leipuriliitossa ta-kaisinostovaatimuksiin suh-taudutaan kuitenkin kaksi-piippuisesti.

Osa leipureista kokee oman kilpailukykynsä pa-rantuvan, kun he pääsevät sisään kauppaan suostumal-la takaisinostovaatimuksiin.

Riski siirtyi leipurilleleipurit ovat jou-tuneet kinkkiseen paikkaan, kun kaupat siirtävät riskiään tavaran-toimittajille.

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

– Tämä taas aiheuttaa paineita alan sisällä. Kun osa suostuu järjestelmään, saa kauppa mahdollisuuden pai-nostaa toisia, järjestelmää vastaan taistelevia leipurei-ta, Väyrynen harmittelee.

Epävarmuus lisääntyy. Kilpailuviraston selvityk-seen vastanneista leipomo- ja lemmikkieläinruokateol-lisuuden vastaajista kolme neljäsosaa ilmoitti kohdan-neensa takaisinostovaati-muksia kaupan taholta.

Riskinsiirron myötä tava-rantoimittajan epävarmuus lisääntyy, mikä taas aiheut-taa tuotannon supistamis-ta ja hintojenkorotuspai-neita.

Myös tavarantoimittajien innovaatiohalukkuus saat-taa vähentyä, kun toimintaa on suunniteltava entistä tar-kemmin.

Vahinko kiertämään. Ris-kinsiirrolla voi olla vaiku-tusta myös heikommassa asemassa oleviin kilpaileviin kaupan toimijoihin.

Jos kauppa onnistuu siirtämään omaa riskiään tavarantoimittajalle, seu-rauksena tavarantoimittaja

voi pyrkiä saamaan itselleen aiempaa paremmat ehdot neuvotellessaan ostajavoi-maltaan heikompien toimi-joiden kanssa.

Mikä siis neuvoksi, kun kaupat käyttävät vahvaa asemaansa hyväksi ja takai-sinostovaatimukset yleisty-vät?

– Yksinkertainen ratkaisu asiaan olisi se, että kauppa kantaa riskin ostamistaan tuotteista, Leipuriliiton Väy-rynen summaa.

PuLLaPitKOa. leipuri saa rahat vain myydyistä pullista, kun kaupat siirtävät riskiään tavarantoimittajille.

yksinkertainen ratkaisu asiaan olisi se, että kauppa kantaa riskin ostamistaan tuotteista.

mika Väyrynen

futureimageBanK

Päästetään irti paperi- laskustaElinkeinoelämän ja julkishallinnon organi-saatiot ovat tuottaneet pk-yrityksille tietopa-ketin, joka rohkaisee ja neuvoo yrittäjiä verkko-laskun käyttäjiksi.

– Pk-yrityksistä vasta alle puolet käyttää verk-kolaskua. Tavoitteena on kääntää verkkolasku valtavirraksi. Puhutaan jopa miljardiluokan vuosittaisesta säästöpo-tentiaalista, työryhmä toteaa.

Ammatti- autoilijoiden kulut roimassa kasvussaKuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat vuodessa 5,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan perävaunu-yhdistelmien kustan-nukset nousivat lähes kuusi prosenttia, kun taas kevyiden kuorma-autojen kulukasvu oli neljä prosenttia.

Yrityksen esitystekniikka kiertää Markku Kuopan mu-kaan Suomea ja naapurimai-ta etenkin toukokuusta syys-kuulle.

Sesongin ulkopuolella tuo-tannot keskittyvät yritysjuh-lien, messutapahtumien ja keikkakiertueiden tekniikan toimittamiseen. Se on myös seuraava mahdollinen liike-toiminnan kasvukohde.

– Yritys- ja messutapah-tumien järjestämisessä

emme kuitenkaan ole vielä kovin vahva te- kijä, joten siellä se meidän kasvutäh-täin jatkossa on, Kuoppa visioi.

Harmaa talous aisoihinSuomen Yrittäjät kannattaa harmaan talouden estämis-tä toimilla, jotka lisäävät yri-tystoiminnan läpinäkyvyyt-tä ja tehostavat ennakoivaa talousrikosten torjuntaa.

– Yrittäjien ja yritysten

sääntöjä noudattava suuri enemmistö kärsii siitä, että pieni vähemmistö ei nou-data pelisääntöjä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus harmitte-lee.

Yrittäjät vaativat kuiten-kin esimerkiksi yksinkertais-tuksia sopimuskumppanei-den tietojen tarkastuksiin.

Sähköistä tarkastusta tulee laajentaa kehittämällä jul-kinen rekisteri, jossa yritys saa kaikki lain edellyttämät viranomaistiedot maksutta ja yhdestä paikasta.

Yrittäjät eivät kuitenkaan kannata kelpoisuusmenet-telyitä urakointialoille, ellei kyse ole turvallisuudesta kuten sähköurakoinnissa.

KauPPa. Markku Kuoppa ja Oy Aku´s Factory

ltd:n toimitusjohtaja Aku syrjä allekirjoittivat

kauppakirjan.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 17

Tom Lindqvist: Rahaa pankkiin!Tuntuu, että laittaisi rahaa pankkiin, kun saa olla pomona omalle pojalleen. Pystyn samalla auttamaan Arttua ja itsestäni tuntuu hyvältä antaa yritys tut-tuihin käsiin.

Artulla on tässä valmis paikka alkaa kehittää Laiskaa Karhua, kun se aika koittaa, että itse haluan jäädä eläkkeelle. Suku-polvenvaihdoksen jälkeenkin voisin pysyä hallituksen pu-heenjohtajana ja ottaa Karhus-

ta oman nurkkapöydän, josta Arttu voisi sitten illan päätteeksi patistella minua himaan.

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

Se, että pomo on samalla oma isä, ei tunnu oikeastaan sen kummemmalta. Päinvastoin tun-tuu, että asioihin on helpompi vaikuttaa työpaikalla, kun isälle uskaltaa sanoa asiat suoraan.

Työntekijänä en tunne saava-ni mitään erityiskohtelua, sillä pomona isä on reilu ja hän osaa ottaa kaikkien tarpeet tasa-puolisesti huomioon. Parasta pomo-Tompassa on se, että hän hallitsee samanaikaisesti monia asioita ja langat pysyvät käsissä vaikeissakin tilanteissa.

tulevaisuuteen uskoen. Laiskan Karhun hyvät tulevai-suudennäkymät saivat pohti-maan sukupolvenvaihdosta, sillä Karhussa on valmis pöytä katettuna. Konsepti toimii hyvin nykyiselläänkin, mutta mahdol-lisuuksia riittää myös toiminnan kehittämiseen, jos vain innostus-ta riittää.

Uskon, että kivijalkabaareille on selvä sosiaalinen tilaus tule-vaisuudessa. Se, että Laiska Kar-hu on toiminut pitkään samalla paikalla ja samalla konseptilla, on vakuuttanut siitä, että tässä ollaan oikeilla jäljillä.

Parasta Karhussa on sen hyvä, mutkaton asiakaskunta, jonka

kanssa tullaan hyvin toimeen. Karhussa on juhlittu synttäreitä 18-vuotispäivistä 90-vuotisjuh-liin, ja täällä samaan pöytään istahtavat niin opiskelijat kuin insinööritkin.

Asiakkaat ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Eräs vakioasiakas totesikin, että he ovat jo adop-toineet minut. Se on asiakkai-denkin kannalta mukavaa, ja antaa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, kun ei tarvitse huolehtia vakiopaik-kansa tulevaisuuden puolesta.

tärkeitä taitoja. Sukupol-venvaihdokseen ei ole vielä sen kummemmin valmistauduttu, sillä mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.

Perusasiakaspalvelutyön ja tuotteiden tuntemuksen lisäksi Tomppa on opettanut minulle tukku- ja hankintapuolta. Lisäksi olemme käyneet yhdessä erilai-silla messuilla ja alan tapahtu-missa. Hyvät oluet ja uutuus-tuotteet ovat tärkeä osa baarin toimintaa.

Tällä hetkellä Karhussa on tarjolla vain pieniä snacksejä, ja olen joskus heittänyt isälle, että eikö voisi alkaa tarjota jotain lämmintä. Siihen Tomppa on vastannut, että ei hänen aika-naan, hän ei jaksa siihen leikkiin ryhtyä.

Arttu Lindqvist:Pomo onkin oma isä

minunpomoni

Nissan QASHQAI auttaa ottamaan kaupungista kaiken irti. Hallitse tilannetta, riko rutiinit ja anna palaa jäljittelemättömällä tyylillä. Lisää uutta näkökulmaa saat valitse-malla Around View Monitor -lintuperspektiivikameran, ja otteen pitävyyden varmistat ALL MODE 4x4 -nelivetojärjestelmällä.

TYYLIÄ JOTA SEURATAANNISSAN QASHQAI. THE ULTIMATE URBAN CAR.

Lue lisää: nissan.fi

Uusi NISSAN QASHQAI 1.6 dCi130 hv • 320 Nm • EU-yhdistetty kulutus 4,5 l / 100 km

VAPAA AUTOETU

610 € CO2-PÄÄSTÖT

119 g/kmKÄYTTÖETU

430 €QASHQAI 1.6 dCi ALKAEN

28 293 €(Autoveroton hinta 23 099,29 €, autovero 5 193,71 €. Hintaan lisätään toimituskulut, enintään 600 €)

QASHQAI-mallisto alkaen 22 590 € (autoveroton hinta 17 935,06 €, autovero 4 654,94 €, hintaan lisätään toimituskulut, enintään 600 €), vapaa autoetu 530 €, käyttöetu 350 €. QASHQAI -malliston CO2-päästöt 119–199 g/km, EU-yhdistetty kulutus 4,5–8,4 l / 100 km.

jar

KKo

Vir

tan

en

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201218 UUTISET

Rautakauppa luopui käteisestä

lappeenrantalainen rau-takauppa Kaakon Pultti kohautti ilmoittamalla,

ettei yritys enää vastaanota käteismaksuja.

Rautakaupan toimitusjoh-tajan Jari Spännärin mukaan tapaus on saanut suhteetto-man paljon mediahuomiota. Syy käteisestä luopumiselle oli Spännärin mukaan se, että yritysmyyntiin keskittyvän rautakaupan myynnistä val-taosa tapahtuu tilimyyntinä. Kun käteisen osuus kutistui, tultiin Kaakon Pultissa siihen tulokseen, että käteisen käyt-tö kannattaa jättää pois.

– Yksi osasyy oli myös se, että sen käyttö kävi meille kalliiksi ja käsittely työlääksi. Kun kyseessä oli kuitenkin suhteellisen pienet käteis-summat, on pelkän laskutus- ja korttimyynnin kanssa nyt helpompi toimia, Spännäri selvittää.

– Käteisen käsittely kulut-ti myös työvoimaa. Se pieni aika, joka nyt säästetään, voi-daan käyttää myyntityöhön.

Kaakon Pultin vähäiset kä-teisasiakkaat ovat Spännärin mukaan ottaneet muutokset hyvin vastaan, eikä asiakkail-ta ei ole tullut vihaista palau-tetta käteisestä luopumisesta.

– Totta kai palvelemme edelleen myös entisiä käteis-asiakkaitamme. Maksuväli-neenä käy nykyään kortti tai asiakkaalle voidaan myös ava-ta tili ja laittaa lasku perään, Spännäri kertoo.

Kysymys: Kaakon Pultti luopui käteisen käytöstä. Onko kyseessä yksittäistapaus vai laajempi ilmiö, Kaupan Liiton maksuväline- ja tur-vallisuusasioiden asiamies Matti Räisänen?

Vastaus: Oman näkemykseni mukaan kyseessä on yksittäis- tapaus, sillä en ole kuullut asiasta laajemmin. Yleisemmin on ilmen-nyt tapauksia, joissa yritys on luopunut korttien vastaanotosta. Mielenkiintoista on, että sekä kä-teisen että korttien vastaanotosta luopuneet yritykset perustelevat

ratkaisuaan samalla syyllä eli maksuvälineen kalleudella.

Kysymys: Kuinka välttää vihainen palaute asiakkailta?

Vastaus: Asiakkaiden suhtau-tumiseen voi vaikuttaa selkeällä informaatiolla. Asiakkaalle kannat-taa ilmoittaa hyvissä ajoin ennen ostosten keräilyä, kuinka ostokset voi maksaa.

Kysymys: Millaisille yrityk- sille käteisrahasta luopuminen sopii?

Vastaus: Ensinnäkään en usko käteisen häviämiseen, mutta käteisrahan käytöstä ratkaisee jokainen yritys itsenäisesti. Täytyy muistaa, että käteisen vastaan-otosta luopuminen voi hetkellisesti näkyä myynnissä. Käteisestä luo-puminen saattaisi sopia yrityksille, joissa keskiostos on suuri ja ostok-sista merkittävä osa maksetaan laskuttamalla.

Onko kyseessä yksittäistapaus?

Nyt seikkailee NikoNiko-seikkailupeli on maailman suurinta nuorten internetyhteisöä ja peli-ympäristöä Habbo Hotelia kehittävän Sulakkeen mobii-limaailman uusin tulokas.

Pelin myötä Sulake laa-jentaa mobiilistrategiaansa, jonka tavoitteena on tarjota Habbon 10 miljoonalle kuukausittaiselle kävijälle mielenkiintoista sisältöä useammilla eri alustoilla.

Applen App Storessa ladattavissa oleva Niko on laajalle yleisölle suunnattu vauhdikas seikkailupeli, jossa sympaattisen Niko-otuksen tehtävänä on pelas- taa salaperäiseen maanalai-seen maailmaan kaapatut kaverinsa. Saadakseen ystävänsä turvaan Niko viilettää läpi pelin haastavien maailmojen ansoja ja hirviöitä väistellen sekä palkintoja keräten.

Uudet ohjeet elintarvike-kuljetuksiinElintarvikekuljetusten ylei-set hyvän käytännön ohjeet ovat valmistuneet. Ohjeet on tarkoitettu pohja-aineis-toksi elintarvikekuljetuksia suorittaville yrityksille, jotta ne voivat laatia elintarvike-lainsäädännön edellyttä-män omavalvontasuunnitel-man toimintaansa varten. Ohjeiden tarkoitus on myös helpottaa ja yhtenäistää vi-ranomaisten valvontatoimia kentällä.

Ohjeistus noudattaa EU:n elintarvikeriskien lainsää-däntöä ja Suomessa sitä oli arvioimassa Elintarvi-keturvallisuusvirasto Evira. Ohjeet löytyvät www.skal.fi.

Restel Hotel GroupUusi kumppani Suomen Yrittäjille

Restel Hotel Groupin kumppanietu yrittäjilleEdut tuovat jäsenmaksun (25,-)takaisin jo kahden yön jälkeen.Hotel Bonus Club -jäsenenä saat:

• Arvoseteliedun 12/15 €• Autopesuedun• Perhe-edun• Pysäköinti-edun ja paljon muuta

Suomen palkitsevinhotelliklubi nyt2 vuotta 1 hinnalla

www.hotelbonusclub.com/sy

47 hotellia - yli 7000 huonetta

Valitse majoitukseen parhaiten sopiva vaihtoehto:

• Tutut Cumulus-hotellit keskellä kaupunkia• Yksilölliset Rantasipi-hotellit ja -kylpylät lähellä luontoa• Kansainväliset Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotellit• Historiallinen Hotelli Seurahuone Helsinki

Varaukset www.hotellimaailma.fija puh. 020 055 055

ETU

50%

lappeenrantalainen Kaakon Pultti luopui käteisestä, koska sen osuus myynnistä väheni. lisäksi käteisen käsittely kävi yritykselle kalliiksi.

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

Sirumaksupäätteelliset Visa- ja MasterCard-tapahtumat, % tapahtuman määrästä

Kotimaiset ja eu/eea-kortit

• debit-, Visa electron- ja maestro-kortit, maksimiveloitus 0,70 € ........................................... 0,30 %

• luottokortti/henkilöasiakas .................................... 0,85 %• luottokortti/yritys ..................................................1,10 %

ei-eu/eea-kortit

• debit-, Visa electron- ja maestro-kortit .......................1,25 %• luottokortti/henkilö- ja yritysasiakkaat .................... 1,60 %

Vähimmäisprovisio kaikilla tapahtumilla 0,04 €

Käteismaksujen osalta hinnoittelu riippuu muun muassa käteisen määrästä ja tilitystavasta. yrityk-sille on tarjolla myös erilaisia tarjouspakettihintoja.

Keskitettyyn laskentaan toimitettujen päiväkassa- tilitysten hintoja:• setelitilitys ............2,00 € / tilitys + 0,06 % arvosta• Kolikkotilitys ............ 2,50 € / tilitys + 1,5 % arvosta• sekatilitys (enintään 50 kolikkoa) ... 2,00 € / tilitys + 0,10 % arvosta

tililtä veloitettava vaihtoraha • setelit ..................2,00 € / tilaus + 0,06 % arvosta• Kolikot .................... 2,00 € / tilaus + 1,2 % arvosta

PiXm

aC

Kortti vai käteinen?Eri maksuvälineiden hinnat vertailussa

Korttitapahtumien vastaanotosta veloitettavat kulut

Käteisestä syntyvät kulut

Lähde: Nordea

vinkki:

Kolikoita voi kierrättää mahdolli-simman tehokkaasti antamalla

vaihtorahana asiakkaalle kassaan kerääntyneitä kolikoita. Ylimääräisiä kolikoita kannattaa kerätä ja tilittää

kerralla isompi määrä ja setelit ja kolikot on paras tilittää aina

eri tilityksinä.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 19

nousu

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue starttaa Pirkanmaalta

Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen.

Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

13.2. Tampere 16.3. HelsiNki 2.4. kemi 16.4. kuopio 28.5. Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Tervetuloa

yrittäjä

< 30 v...tai muuten

nuorekkaat

etera.fi /sujuvampi

SUJUVAN TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN

HYÖDYT, OSA 3/3: KUUKAUSI-ILMOITTAMINEN

Jos yrityksesi henkilöstömäärä vaihtelee kausittain, on työeläkemaksujen tarkka ar-vioiminen koko vuodeksi lähes mahdotonta. Eteran asiakkaana voit ilmoittaa työnteki-

jöiden palkkatiedot kerran kuussa edellisen kuun toteutuneiden palkkojen mukaisesti. Ja kun työeläkemaksut maksaa näin, ei mak-settu summa ei ole arvio vaan aivan oikea.

kuinka homma toimii.Katso osoitteessa

Karenssipäivä myös Suomeen Lyhyiden poissaolojen määrä kääntyi Ruotsissa laskuun vuonna 1993, kun ensimmäi-nen sairauspoissaolopäivä säädettiin palkattomaksi.

Myös suomalaisia työnan-tajia aihe kiinnostaa, koska

yksi sairauslomapäivä mak-saa työnantajalle keskimää-rin 100–500 euroa.

– Muutama sairausajan karenssipäivän puuttumi-sesta johtuva poissaolo mer-kitsee vuositasolla palkan ja menetetyn työpanoksen joh-dosta jo muutaman henkilön yrityksissä tuhansien euro-

jen kustannusta, painottaa Suomen Yrittäjien toimitus-johtaja Jussi Järventaus.

Sairausajan palkan maksuvelvollisuus perustuu työsopimuslakiin ja työeh-tosopimuksiin. Järventa-uksen mukaan hallituksen tulisikin nyt muuttaa lakia. Se viitoittaisi tietä myös

sopimusosapuolille muuttaa työehtosopimuskäytäntöä näiltä osin.

– Hallituksen tulisi ha-vahtua huomaamaan, että kilpailijamaissa on tehty vuosien varrella merkittäviä työmarkkinoihin liittyviä muutoksia, jotka Suomessa on jätetty tekemättä.

Yrittäjyyden ykkönen etsinnässäTammi-helmikuussa järjes-tetään eri puolilla Suomea kymmeniä Taitaja-semifi-naaleja, joissa kilpaillaan pääsystä Jyväskylässä

24.–26.4. pidettävään Tai-taja2012 -ammattitaidon suomenmestaruuskisoihin.

Kilpailulajeja on yli 40, ja yksi lajeista on yrittäjyys.

Antti Neimala: Sovella tai selitä

Presidentinvaalit. talous-kriisi. Kuntavaalit. Jännitystä ja mediaspektaakkeleita on luvassa.

EU:n tila pysyy julkisuudessa. Sen talouskriisi takaa. Uutta johtajuutta on odotettu. Merkelin ja Sarkozyn muodosta-maan Merkozy-parivaljakkoonkaan ei olla oikein tyytyväisiä. Kuhistaan siitä, ohite-taanko komissio tyystin päätöksenteossa. Kysytään, kuinka käy EU-instituutioiden ja jäsenmaiden valtapelissä? Mitä tekee Iso-Britannia? Mikä on pienten maiden kohtalo?

Poliittiset murrokset vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Nytkin on selvästi nähtävissä, että EU:n sisämark-kinoiden kehitys vaikeutuu, kun yhteistä säveltä ei löydy isoissa asioissa. Pienen maan yrittäjille ristiriidat ovat haitaksi.

Vuosi tarjoaa kriisien ja mediasir-kuksen lisäksi kovaa työtä. Sitä tehdään juuri sisämarkkinoiden toimin-nan tehostamiseksi. Julkisten hankintojen uudistus on taloudellisesti suuri kysymys. Koheesio- ja innovaatiopolitiikkaa virite-tään uudelle rahoituskaudelle. Muitakin tärkeitä hankkeita on putkessa. Taas on mahdollisuus parantaa toimintaympä-ristöä yhdessä komission, neuvoston ja parlamentin kanssa.

Tällaista on kuultu ennenkin. Yrittäjyys-politiikka on vähän kuin ilmapallo, joka on lähetetty kirkkaana taivaalle. Alkuin-nostuksen liekin väsähtäessä matka alkaa hyytyä. Silloin palloon puhalletaan lisää kuumaa ilmaa. Tällä kertaa keinoja mat-kan jatkumiseksi on mietitty paremmin. Yksikin toimiva keino on arvokkaampi kuin pussillinen pölyttyneitä periaatteita.

Kaikkeen Eu-lainvalmisteluun vaikuttaa komission linjaama kään-netty todistustaakka. Uusi järjestys on yksikertainen. Valmistelussa on erikseen osoitettava, että uudet velvoitteet ovat tarpeen ja sopivat pienille yrityksille. Jos menee pieleen, säännöksiä ei hyväksytä. Ainakin vielä tämä vaikuttaa tehokkaalta. Pommien tekijät ryhtykööt niitä purka-maan.

Sovella tai selitä eli ”comply or explain” -periaate osana julkisten hankintojen uudistusta on hyvä oivallus. Yli puolen miljoonan euron hankinnat on pilkottava pienempiin osiin. Siten saadaan enemmän pk-yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin. Jos sääntöä ei sovelleta, on selitettävä miksi. Periaatteen lanseerasi Eurooppa-järjestömme UEAPME. Kiitos luovasta ideasta heille.

Yrittäjyyspolitiikka on vähän kuin ilmapallo, joka on lähetetty kirkkaana taivaalle. Alkuinnostuksen liekin väsähtäessä matka alkaa hyytyä.

KolumniANTTI NEIMALAantti.neimala@yrittajat.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201220 UUTISET

asun

perheeni kanssa omakoti- talossa.

Tällainen minä olen!Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä. Hän on kollegasi.

tänä vuonna

ostoslistallani on tietokone tai sen oheis- laite tai ohjelmisto. myös

kännykän saatan vaihtaa uudempaan

malliin.

yrityksessäni työskentelee 1 – 4 henkilöä.

tienasin vuonna 2009 38 240 euroa, josta ansiotuloja

minulle kertyi 28 555 euroa. yli puolet meistä yrittäjistä

yltää vuosittain 200 000 euron liikevaihtoon. 38 prosenttia

kipuaa sen yli.

luotto-ostokset teen Visa-kortilla.

Kollegoistani osalla on myös MasterCard. Vain hyvin harva

yrittäjätutuistani ei omista luottokorttia

laisinkaan.

suunnittelen

lomailevani tämän vuoden aikana kahdesti kotimaassa ja kerran

matkustan ulkomaille.

internetiä käytän

sähköpostin lukemiseen ja laskujen maksuun.

etsin verkosta myös tietoa matkakohteista ja joskus ostan tuotteita kotimaisista

verkkokaupoista.

Katson televisiota puolet vähemmän

kuin keskiverto suomalainen.

50 prosenttia

kollegoistani on rekisteröitynyt

facebookiin. itse en tiedä siitä kuitenkaan

vielä mitään.

yritykselläni on omat verkkosivut,

mutta verkkokauppaa en ole kuitenkaan lähtenyt

vielä käymään.

lähde: taloustutkimus oy:n tekemä yrittäjäsanomien ja yrittäjä-lehden lukijatutkimus vuodelta 2011.

ruokaostokseni

teen pääasiallisesti S-ryhmän kaupoissa ja

lompakostani löytyy vihreä s-etukortti. Kartuttelen

myös K-ketjun Plussapisteitä.

Piirros: Ville taKKinen

olen

omavarainen, eikä minulla ole

ulkopuolista rahoitusta yrityksessäni.

ajan omistamallani henkilöautolla,

jonka ostin käytettynä.

Yrittäjistä on naisia 37 prosenttia.

minä, suomalainen yrittäjä,

olen yli 50-vuotias mies. Virkatovereistani

37 prosenttia on naisia.

yrittäjistä on miehiä 63 prosenttia.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 21

Mikä ryhmä?•Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexan-

der Stubb kutsui viime elokuussa toimitusjohtaja Matti Alahuhdan kokoamaan asiantuntijatyö-ryhmän tukemaan taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman valmistelua sekä tekemään ohjelman toimialaan liittyviä ehdotuksia.

matti Alahuhdan työ- ryhmä tarjoaa uutta Team Finland -ver-

kostomallia edistämään Suo-men taloudellisia ulkosuhtei-ta ja yritysten kansainvälisty-mistä.

– Nykyinen tapa hoitaa Suo- men taloudellisia ulkosuh-

teita ja yritysten kansain-välistymistä on siiloutunut ja hajanainen, ja se rajoittaa merkittävästi Suomen kykyä tarttua maailmantalouden muutoksista avautuviin mah-dollisuuksiin, Alahuhta sel-vittää.

Työryhmän mukaan Suo-

men toiminta taloudellisissa ulkosuhteissa tuleekin jat-kossa rakentaa uuden ”Team Finland” -verkoston varaan. Team Finland olisi eri toimi-joista muodostunut tiivis verkosto, jolla on selkeä stra-teginen johto pääministerin alaisuudessa.

Alahuhdan mukaan katse on suunnattava erityisesti pk-yritysten suuntaan.

– Erityisen suurta huomio-ta on kiinnitettävä siihen, mi-ten voidaan tukea pk-yritysten kansainvälistymistä ja näiden kasvamista globaaleiksi me-nestyjiksi, Alahuhta korosti.

Team Finland haluaa pk-yritykset ulkomaille

Lapin matkailu- yrittäjät yhdistivät voimansaKahdeksan matkailuyritystä Ivalon, Inarin, Utsjoen, Nuor-gamin ja Muonion alueelta yhdistivät voimansa palvel-lakseen matkailijoita entistä paremmin. Tarkoituksena on edistää Finpron Our Lapland – Our Saamiland -hankkees-sa matkailumyyntiä Länsi-Euroopan markkinoille.

Yritykset tarjoavat majoi-tus-, ravintola-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita kohderyh-mänään erityisesti yksittäis-matkailijat, jotka eivät halua ostaa valmiita matkapaket-teja.

– Asiakkailta keräämäm-me palautteen perusteella länsieurooppalaiset yksit-täismatkailijat ovat koke-neita matkailijoita, joilla on aikaa ja rahaa matkustaa. Lapista he hakevat luontoko-kemusten lisäksi paikallista kulttuuria ja henkilökohtais-ta palvelua, kertoo Aurora Lapland Travelin vientipääl-likkö Eila Kautto.

Kotitalous- vähennyksestä ei saa luopuaKotityöpalveluyrittäjät ovat huolestuneita kotitalous- vähennyksen supistamisesta.

Hallitus laskee kotitalous-vähennystä tänä vuonna 3 000 eurosta 2 000 euroon, jolloin työkustannuksis-ta otetaan huomioon 60 prosentin sijasta nyt 45 prosenttia.

– Tätä hallitusohjelmassa arvioitua 150 miljoonan euron säästöä ei voida pitää luotettavana, sillä vastassa on mahdollinen pimeän työn aiheuttama verotulo-jen supistuminen, Suomen kotityöpalveluyhdistys ry:stä todetaan.

Kotityöpalveluyrittäjiä huolestuttaa myös se, kuinka vanhenevan väestön kotona asuminen ja selviyty-minen turvataan. Kotityöpal-velut ovat myös tuntuva apu arjenhallinnassa lapsiper-heille.

Kotityöpalveluyrityksiä, useimmiten pieniä naisval-taisia yrityksiä, arvioidaan olevan 6 000 – 10 000.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201222

dEbaTTIMuut lehdet

Matti Heikkiläkuljetusyrittäjä, sy:n hallituksen jäsen

lueskelin jälleen Peter F. Drucke-rin kirjaa Innovaatio ja yrittä-jyys. Hänen mukaansa ei voi olla menestyvä yrittäjä, jollei toteuta yrittäjyyden ja inno- voinnin periaatteita. Mitä tämä

tarkoittaa omalla kohdallani? Olen yrittäjä, mutta miten toteutan yrittäjyyttä?

Yrittäjyyden periaatteiden mukaan toi-miminen tarkoittaa Druckerin mukaan jat-kuvaa innovoimista. Innovointi tarkoittaa vanhojen asioiden yhdistelemistä uudella, uutta arvoa luovalla tavalla.

Yrittäjyyttä on se, että me yrittäjät1) näemme muutokset mahdollisuuksi-

na tehdä uutta bisnestä2) tutkimme jatkuvasti uusia tapoja

haastaa prosessia3) kehitämme jatkuvasti toimintaamme. Yrittäjä joka osaa ja haluaa uudistua

säännöllisesti ja kehittää omaa ja yrityk-sensä toimintaa toimii siis yrittäjyyden

periaatteiden mukaan. Myös yritykset ja jopa kunnat voivat olla innovatiivisia ja yrittäjyyshenkisiä tai sitten eivät. Yrittäjyys on asennekysymys.

yrittäjän kannattaa uudistaa omaa ajatteluaan. Varmaa tulevaisuudessa on vain se, että se on erilainen. Erilaista nykyisyydessä on se, että tänään eivät päde kymmenen vuotta vanhat säännöt tai ajatusmallit. Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Voin myös hankkia näkemyksiä tulevai-suudesta yrittäjäpiirien lisäksi keskustellen seniorijohtajien, tutkijoiden, johtavien insinöörien, markkinaeksperttien, futu-rologien tai vain yleensä mielikuvituk-sekkaiden ja älykkäiden ihmisten kanssa. Erityisen hyödyllisiä oman ajattelun ja näkemysten laajentamiselle ovat keskus-telut muilla toimialoilla työskentelevien

Kirje | ilkka o. lavas

Menestyvä yrittäjä uudistaa yritystään ajattelullaan

yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Kaksintaistelu: Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä avautuu dieselveron korotuksesta. Aihe oli esillä eduskunnassa loppuvuodesta, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin – samoihin, joita Heikkilä pohtii.

vakaan valuutan vuosina on unohtunut,

että valuuttariski on yhä arkipäivää pk-yrityksille.nordean yrityspalveluista vastaava

johtaja jussi mekkonen Kauppalehdessä

lea

Hu

lt

Juoppo on työpaikan virallinen alisuoriutuja,

ja hänen ansiostaan muutkin voivat ottaa

löysemmin.eVan matti apunen Helsingin sanomissa

Presidentti voisi ottaa keulakuvan

paikan myös Suomen markkinoinnissa ja kaupata Suomea investointien ja työ-

paikkojen kohdemaana.Konecranesin toimitusjohtaja

Pekka lundmark Helsingin sanomissa

Hankintalakia pidetään ongelma-

na, vaikka ongelma on hankintaosaamisen puute.

Lakimuutosten sijaan kaivataan lisää tietoa ja

osaamista niin viranomai-sille kuin yrityksille.asiantuntija jukka lehtonen

eK:sta Kauppalehdessä

vuoden alusta voimaan tullut diesel- veron korotus on kohtuuton kuljetusyrittäjille.

Työpaikkoja on mennyt jo nyt. Jos valtion on pakko lisätä verokertymää, polttoaineverotuksessa pitää painottaa bensaveroa, ei dieselveroa. Bensaveron

korotus koskisi isompaa maksajakuntaa ja tuottaisi näin enemmän. Dieselveron korotus kiihdyttää inflaatiota, sillä kuljetuskustannusten nousu on

pakko laittaa suoraan tuotteiden hintoihin.

minulla on kymmenkunta yhdistelmäajoneuvoa, joilla ajetaan noin 300 000

kilometriä vuodessa. Veronkorotus tarkoittaa 15 000 euron lisäkustannusta jokaista tällaista autoa kohden vuodessa. Se

on yhteensä 150 000 euroa firmalle, mikä pitää siirtää hintoihin eli kuluttajien maksettavaksi. Kompensaatioksi luvattu käyttö-voimaveron huojennus on tähän verrattuna aivan mitätön, vain

noin tonnin vuodessa per auto. Veronkorotus pitää kompensoida ammattiliikenteelle. Kompensaatio olisi helppo hoitaa vero- tilillä, jonka kautta hoidetaan jo esimerkiksi arvonlisävero-

vähennykset. Miksi valtiovarainministeriö vastaa aina, että kompensaatio on liian vaikea toteuttaa?

Suomen kohtalaisen alhainen polttoaineverotus on ollut erittäin tärkeä

kilpailuetu tässä pitkässä, harvaan rakennetussa maassa. Ja jos valtio kaipaa lisärahaa, miksi sitä

ei kerätä ulkomaisilta tienkäyttäjiltä? Kun minun autoni ajaa Haaparantaan Ruotsin puolelle,

heti pitää maksaa tienkäyttömaksu. Tästäkin sanotaan, että se on liian vaikea toteuttaa. Jos

ruotsalaiset sen osaavat, niin kai mekin?

ervv:n luotto- luokituksen lasku

ei välttämättä ole kovin iso asia. Luottoluokitus-laitokset ovat usein aika

hakoteillä.etlan toimitusjohtaja sixten

Korkman stt:llä

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 23

Kuljetusalan vuotuiset ajosuoritteet ovat suuria, minkä vuoksi päästöjen vähentämiseen

tähtäävien toimenpiteiden tulee koskea myös kuljetusalaa. Verotus ohjaa henkilöliikenteen lisäksi myös raskasta liiken-

nettä polttoaineen säästöön ja kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen. (---) Kuorma-autot ovat autoverottomia eikä

niiltä kanneta vuotuista ajoneuvoveron perusveroa. Kuorma-autoilijalle korotus kompensoitiin lähes täysimääräisesti

alentamalla niiltä kannettava käyttövoimavero EU-minimiin sekä poistamalla ns. työnantajan kansaneläkemaksu.

40%

Jutta Urpilainenvaltiovaraiministeri (sd)

PS.

facebook-kommentit

Kysely

yrittajat.fi: Kuukauden kommentti

Menestyvä yrittäjä uudistaa yritystään ajattelullaanKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

toimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi

tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

ilkka o. lavas, sarjayrittäjäw3 group finland oy Ps. lavaksen blogia voit lukea osoitteessa http://menestyvayrittaja.yrittaja.info/

Köyhät kipeänä vaan sorvin ääreen. Saavatpa työkaverit ja vaikka asiakkaat kanssa osansa ilosta. Jaettu ilo – isompi ilo? Yrjöt tiskiin vaan ja pärskeet ilimoille. Se vasta halavaks tulee!marjo palkattomasta ensimmäisestä sairauslomapäivästä

Minä kyllä ottaisin vähänkin epäilyttävältä timpurilta rahat mieluummin käteisenä kassaan kuin myisin luotolla.sari käteisen vastaanottamisen lakkautuksesta

Kun tulee töissä vähän vastoinkäymisiä, niin lähetetään tekstiviesti: ”Mä olen nyt flunsassa, etten mää voi tulla töihin. eikse nii ole, että kolme päivää mä saan olla kotona?” voi jumankekka näitä patalaiskoja suomalaisia.Pikku-eero

Onko yritykselläsi ollut maksuvaikeuksia?

johtajien ja yrittäjien kanssa. Olen itse IT-alalla ja lupasin itselleni

tänä vuonna uudistaa omaa ajatteluani tutustumalla neljään uuteen kulttuuriin ja vierailemalla oman alan ulkopuolisilla messuilla. Päätin myös tutustua lehtien digitaaliseen kuluttamiseen lukemalla tammikuun ajan kaikki lehdet digitaalises-sa muodossa... aika monta paperilehteä on jo mennyt suoraan paperinkeräykseen. Etsin siis tietoisesti ja systemaattisesti muutosvoimia, jotka mahdollistavat yri-tyksilleni uusia bisnesmahdollisuuksia.

Innovatiivista uutta vuotta! Aloita yri-tyksesi uudistaminen itsestäsi.

EI, raHaTIlannE

On HyvÄ

54%

jOnKIn vErran, mUTTa nIISTÄ SElvITÄÄn 40 %

TOdEllaKIn! OlEn KOnKUrSSIn

parTaalla 6 %

Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle avaa Pohjois-Suomen yrittäjille mahtavan mahdolli-suuden kansainvälistyä. Ydinvoimalatyömaalla pääsee omassa maakunnassa kansainväliseksi toimijaksi. Esimerkiksi muista mukana olevista yrityksistä muodostuu luonteva kansainvälinen tukiverkosto, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä myöhemminkin. Teemme yrittäjäjärjestössä lujasti töitä rohkaistaksemme yrittäjiä kansain-välistymään.Jorma KortesojaSuomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

polttoaineveronpalautusta varten olisi teh-tävä erillinen ilmoitus verotiliin, jossa palautus alentaisi

maksettavan veron määrää verolajista riippumatta. Valvon-nallisista syistä pelkkää ilmoitusmenettelyä ei todenn-

äköisesti voitaisi soveltaa, vaan palautukset maksettaisiin hakemusten perusteella, mikä edellyttäisi hakemusten manuaalista käsittelyä ja palautuspäätösten tekemistä.

Palautukseen oikeutettujen suuren määrän vuoksi hake-muskäsittelystä aiheutuvan hallinnollisen työn määrä olisi suuri, minkä lisäksi tarvittaisiin myös tehostettua

valvontaa väärinkäytösten estämiseksi.

On totta, että Suomi on kuljetus- intensiivinen maa ja tästä syystä hallitus pitää

tärkeänä, että dieselöljyn verotus pidetään edelleen-kin yleisellä eurooppalaisella tasolla ja selvästi ben-siiniä alemmalla tasolla. Tästä syystä ei ole tarpeen

eriyttää ammatti- ja yksityisdieselautoilun verotusta nykyistä enempää tai ottaa käyttöön (---) tienkäyttö-

maksuja, joiden kohdentaminen pelkästään ulko-maalaisille kuorma-autoille ei ole mahdollista

verosyrjintäsyistä.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 67 vastausta.

Urp

ilai

nen

an

toi v

asta

uks

et k

irja

llisi

in

kysy

myk

siin

mar

rask

uu

ssa

2011

.

VN

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201224

arjESSa

mielestäni kenenkään ei pi-täisi edes miettiä, onko per-he-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen mahdollista, kolmen lapsen äiti ja vaate- ja lastenliikkeitä pyörittävä

Tua Tikkanen sanoo.Tikkanen ei pidä itseään malliesimerkkinä

mutta kertoo, että hän yrittää suoriutua mah-dollisimman hyvin sekä kotona että töissä. Helppoa se ei ole.

– Onneksi olen onnistunut mielestäni mo-lemmissa, hän naurahtaa.

työ tuntuu vapaa-ajalta. Tua Tikkasen en-simmäinen lapsi syntyi 2005, toinen vuotta myöhemmin ja kolmas 2009. Ennen lasten syn-tymää Tikkanen oli ehtinyt olla yrittäjänä lähes kymmenen vuotta.

– Minulla oli jo valmiiksi pyörivä systeemi. Se, että pitäisi aloittaa yritys samaan aikaan, kun lapset ovat pieniä, tuntuu kyllä aika mah-dottomalta kombinaatiolta.

Tikkanen myöntää, että lasten myötä hän on joutunut tinkimään omista menoistaan, kun kaikki aika menee lapsille ja yrityksen pyörittä-miseen.

– Sellaisia hetkiä, ettei olisi mitään tekemistä, ei vain enää ole, Tikkanen toteaa.

– Mutta toisaalta, rakastan lapsia ja rakastan työtäni. Jos töissä ja kotona on niin kivaa, että se tuntuu vapaa-ajalta, niin silloinhan minulla tavallaan on sitä vapaa-aikaa.

Laatuaikaa perheen kanssa. Siitä huoli-matta, että yrittäjänä ja äitinä oleminen ovat molemmat aikaa vieviä, ei Tikkaselle ole jää- nyt tunnetta, että jotain olisi jäänyt tekemät- tä tai jonkin asian olisi voinut hoitaa parem-min.

– Ainoastaan ne ajat vuodesta, kun on todel-la paljon töitä, ovat lasten kannalta haastavia. Mutta silloinkin teen paljon töitä iltaisin ja öi-sin, eli silloinkaan se aika ei ole lapsilta pois.

Toisaalta kiireisiä aikoja paikataan pitkillä lo-milla, jolloin koko perhe on yhdessä.

– Minulla on valitettavasti tapana, että saatan vetää itseni aika piippuun ja sitten pidän kuu-kauden lomaa perheen kanssa.

Tikkanen kertoo saavansa arjen pyörityk- seen paljon apua mieheltään, jääkiekkolegenda Esa Tikkaselta. Eläköitynyt huippu-urheilija on paljon myös kotona, joten miehen apua on ollut runsaasti saatavilla.

Toisaalta, kun miehelläkin on oma yritys, on aikataulujen yhteensovittaminen joskus vai- keaa. Työt vievät yrittäjäpariskuntaa usein myös ulkomaille, jolloin arjen pyörittäminen

SuperäitiTua Tikkanen yhdisti menestyvän yritystoiminnan ja lasten kasvattamisen.

Mirka Moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fi

KuVat: jarKKo Virtanen

Elä lasten ehdoillaKun lapset syntyvät, sinulla ei ole enää samalla tavalla aikaa itsellesi tai omille jutuillesi. lasten synnyttyä kaikki päätökset tehdään lasten ehdoilla mahdollisuuksien mukaan.

järjestä aikaa lapsille ja vähän myös itsellesilapsille on löydyttävä tarpeeksi aikaa. muista, että lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan! joskus on hyvä ottaa aikaa myös itselle. Kun äiti voi hyvin, perhe voi hyvin.

Käytä aikasi tehokkaasti Kahdessa tunnissa, jonka joku ehkä käyttää katsellen tv:tä, saa jo vaikka mitä aikaiseksi. Pitää vain olla tehokas ajankäytössä.

Laita yritystoiminta mallilleenlasten ja yritystoiminnan yhdistäminen on huomattavasti helpompaa, kun yritys on valmis ja sen toiminta vakaata.

PiKKuPOjiLLE. solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä myyntiin lasten solmioita

ja pikkupoikien pukuvuokraamo.

Parasta yrittäjyydessä: Olet oma herrasiyrittäjänä voi tehdä mitä haluaa ja toteuttaa itseään. teen tiettyinä aikoina todella paljon töitä, mutta toisaalta pystyn olemaan esimerkiksi kesällä pari kuukautta poissa ja lomailemaan yhdessä perheen kanssa.

1

2

4

3

Osallistu keskusteluunKuinka sinä olet yhdistänyt äitinä ja yrittäjänä olemisen? www.yrittajat.fi

yrittäjän arjessa

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 25

+0,3TyEL:n perusmaksu ilman asiakashyvitystä on 23,3 prosenttia palkasta, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

jää toisen vanhemman vastuulle. – Kerran olin Italiassa työmatkalla, ja vanhin

lapseni, joka silloin oli 5-vuotias, kysyi minulta, että äiti, muistatko vielä mikä minun nimi on. Lapselle kolme päivää on niin pitkä aika, bisnes- äiti muistelee.

Lapset muuttivat yritystä. Lasten saaminen näkyy nykyään myös Tikkasen yritystoimin-nassa. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä lasten solmioita ja pojille tarkoitettu puku-vuokraamo. Lisäksi Tikkanen perusti Hio Hoi -lastenliikkeet ja lähti muutama vuosi sitten mukaan lastenruokabisnekseen.

Tikkasen kolmas yritys tuo maahan esimer-kiksi lasten Hevisaurus- ja Disney-pastoja sekä täytekakkujen päälle laitettavia atsovärittömiä kakkukuvia.

– Tavallaan siinä oli oma lehmä ojassa, kun lasten tuotteet tulivat lähemmäksi sydäntä.

Tikkasen lapset ovat olleet koko ikänsä mu-kana äidin liikkeissä, ja perheen kaksivuotias-kin osaa jo palvella asiakkaita. Lapset terveh-tivät asiakkaita ja esittelevät ja suosittelevat kaupan leluja muille lapsille. Heistä on tullut poikkeuksellisen avoimia ja positiivisia lapsia.

– Lapset tietävät, että töitä pitää tehdä. Kan-nustan lapsia yrittäjyyteen ja toivon, että lap-sista kasvaa yrittäjiä, Tikkanen toteaa.

LaStENLiiKE. Omien lasten saaminen innoitti

tua tikkasen perustamaan hio hoi -lastenliikkeen.

KOKEMuS. ennen lasten syntymää tua tikkanen ehti olla yrittäjänä lähes 10 vuotta.

Parasta äitiydessä: rakkausÄitiydessä parasta on se, että lapset rakastavat äitiä yli kaiken ja äiti rakastaa lapsiaan vieläkin enemmän. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut lapsista tai kärsinyt vauvakuumeesta, enkä olisi ikinä voinut kuvitella, mitä äitiys voi minulle tunnepuolella antaa.

00.30 Nukkumaan.

19.30 – 20.00 Liikkeen

siivoaminen.

21.00 Lasten Iltapala ja -pesu, lapset

nukkumaan.

17.30 – 19.30 Lasten-

synttäreiden vetämistä

Hio Hoissa.

17.00 Synttäri-

tarjoilun nouto kaupasta.

16.00 Lasten haku päivä-

kodista. Lasten ”lottovoitto”, eli Mäkkärin

kautta kotiin, takaisin Hio Hoi -lastenliikkeeseen

järjestämään lasten synttäreitä.

13.00 Yhden myyjän ja

tyttären kuskaaminen äidin luokse Hio Hoi -lastenliikkeeseen

Lauttasaareen. Matka jatkuu henkilökunta- myyntiin Espooseen.

11.00 – 13.00 Asiakkaiden palvelemista

liikkeessä.

10.00 Tapaaminen

yritysasiakkaan kanssa.

7.00 – 9.00 Siivousta ja

aamurutiinien hoitamista

kotona.

9.30 Työpäivä liikkeellä

alkaa. Myyjien kuskaaminen

henkilökuntamyyntiin samalla, kun tytär

nukkuu takapenkillä.

9.00 Pojat päiväkotiin,

tytölle tulee hampaita, joten

hän kulkee päivän mukana.

20.15 Kotona, isoäiti lähtee kotiin hoitamasta

lapsia.

22.00 – 24.00 Töiden tekoa tietokoneen

äärellä.

Tua Tikkasen päivä

”Päivä oli hieman poikkeuksellinen, sillä Esa oli työmatkalla Saksassa. Normaalisti pyrin

olemaan kotona viimeistään klo 18, jolloin perhe syö yhdessä ja viettää keskenään aikaa, kunnes

lapset menevät nukkumaan.”

muistathan: tammikuun viimeinen on vuosi-ilmoitusten määräpäivä. Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3.2.2012. 31

TammIKUU

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201226 arjESSa

SParraaja. Document housen jarkko Ollikainen (vas.) saa Asko Ahoselta arvokkaita neuvoja yrityksensä kehittämiseksi.

Omistajan silmät aukesivat

Tässä yrittäjälle pähkinä purtavaksi. Mikä mer-kitys on yrityksen halli-tuksella ja minkälaista pitäisi hallitustyösken-telyn oikeasti olla?

– Minulle se ei ollut alussa lainkaan selkeää. Menin hallituskurssille selvit-tääkseni, mikä hallitus yleensä on, sanoo asiakaskirjahallintaan ja lai-temyyntiin erikoistuneen Document Housen Jarkko Ollikainen.

Ollikainen on yksi tamperelaisyri-tyksen omistajista ja toimii nykyisin sen hallituksen puheenjohtajana. Hän päätyi yhdeksi Document Hou-sen omistajaksi seitsemän vuotta sit-ten yrityskaupassa ja oli alussa yhtiön toimitusjohtajana.

– Koulutus avasi ainakin minun sil-mäni, Ollikainen toteaa.

Siitä lähtien Document Housessa on ollut yksi-kaksi ulkopuolista halli-tusjäsentä. Ollikainen osaa arvostaa ulkopuolista apua.

– Hallituksen tehtävä on haastaa yrityksen johto. Asiat tulee mietittyä paljon laaja-alaisemmin, ja strate-giatyöskentelystä tulee säännöllistä. Ulkopuolisten hallitusjäsenten pitää tuoda täydentävää osaamista yhtiöön, Ollikainen arvioi.

– Keskustelu on kuitenkin kaikkein arvokkainta, hän jatkaa.

Strategia muuttunut. Document Housessa ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat ohjanneet yritystä enem-män kohti ohjelmistomaailmaa ja antaneet liikkeenjohdon osaamisen yhtiön käyttöön.

Samalla Document Housen liike-vaihto on kivunnut 15,5 miljoonaan

euroon. Huhtikuussa päättyvän tili- kauden jälkeen kasvua pitäisi olla kaksi miljoonaa euroa aiempaan.

– Omistajat päättävät valitusta suunnasta viime kädessä, mut-ta olemme tehneet kaikki pää-tökset yksimielisesti. Joskus hallituksessa on ollut sellainen fiilis, että asioiden pitäisi tapahtua nopeammin operatiivisella tasolla. Sen suurempaa vääntöä ei ole ollut, Ollikainen sanoo.

Hän myöntää kärsineensä itsekin yrittäjien perisynnistä eli liiallisesta rakastumisesta yhtiöön. Tuolloin ul-kopuolinen apu tuntuu helposti vas-tenmieliseltä.

document Housen Jarkko Ollikainen ymmärtää nyt ulkopuolisen hallitus-jäsenen arvon.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hallituksen tehtävä on haastaa yrityksen johto.

jarkko ollikainen

ulkopuolisen hallitusjäsenenpalkkio on pienessä yrityksessä 500 –1 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajan palkkio on 1,5-kertainen.

Hallitusjäsenten elinkaarion 5 – 7 vuotta. ensimmäinen vuosi on yleensä tutustumisvuosi, jonka jälkeen alkaa strategian rakentaminen.

yritykseen kannattaa valita vähintään kaksi ulkopuolista hallitusjäsentä, jolloin toimivan johdon kyseenalaistaminen on helpompaa.

ulkopuolista hallitusjäsentäei ole välttämätöntä ottaa osakkaaksi.

> Omistaja-toimitusjohtajalla on iso vastuu yhtiöstään.

Hänen pitäisi osata käynnistää yritystoiminta, kasvattaa sitä, järjestää rahoitusta, kehittää myyntiä ja luoda siinä ohessa vielä visio yrityksen tulevaisuudes-ta. Harva pystyy kaikkea tekemään yksin.

– Päätökset ovat vaikeita, kun pitää päät-tää mitä tehdään. Jos päätöksiä ei synny, toimitusjohtajasta tulee jarru yritykselle, sanoo Hallituspartnerit ry:n toiminnanjoh-taja Antti Virtanen.

Hallituspartnerit tarjoaa pk-yritysten hallituksiin ulkopuolisia hallitusjäseniä ja järjestää koulutusta.

Virtasen mukaan hyvällä hallituksen jäsenellä täytyy olla asiantuntemusta toi-mialasta ja näkemystä yritystoiminnasta. Hallituksen työ on tehdä päätöksiä tärkeis-

tä, mutta ei niin kiireellisistä asioista.– Seuranta on tärkeintä. Yrityksillä on

usein kassat sekaisin ja rahat loppu. Men-neen sijaan hallituksessa pitää ennustaa tu-levaisuutta ja luoda visio, Virtanen kertoo.

Hänen mukaansa ulkopuoliselta hallitusjäseneltä vaatii toisinaan ”todel-lista pelimannihenkeä” toimia omistaja-toimitusjohtajan kanssa yrityksen kannalta järkevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Siitä huolimatta ainakin Hallituspartne-rien jäsenillä riittää motivaatiota, vaikka he eivät tulekaan yhtiöihin osakkaiksi.

– Itse sytyn bisneskeissiin. Jokainen organisaatio on niin erilainen, Virtanen sanoo.

Hän suosittelee ulkopuolisia hallitus-jäseniä kaikkiin kasvuhakuisiin yhtiöihin, joilla on suuret tavoitteet.

toimitusjohtajasta tulee helposti jarru

12

4

3

miK

a K

an

erVa

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arjESSa

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄn YrItYKSIÄ

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄosaat tehdä viisaita ratkaisuja

Seuraava yrityspörssi ilmestyy 23.2.2012

Yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakio- sisältöisiä ilmoituksia, jotka koske-vat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. netti-ilmoituspaketti sisältää kuu-den kuukauden näkyvyyden verkko-palvelussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisäl-tää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsano-missa, kaksi ilmoitusta Kauppa-lehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. lehti-ilmoitukset julkaistaan peräk-käisissä Yrittäjäsanomien nume-roissa sekä lähinnä sen julkaisu-päivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Ympäristöalan yritys, jolla toi-mintaa koko suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. liike-vaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. hintapyyntö 500 000 €.

sy-21112011-1495

Ase- ja eräliike Uudellamaalla. liikevaihto alle 100 000. työnteki-jöitä 1. Vuokratut toimitilat 30 m2. hintapyyntö 45 000 €.

sy-02122011-1530

Vanha, hyvin menestyvä sisustus- ja lahja-alan tukku helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa).

sy-14122011-1547

Kello- ja kultasepänäliike Keski-Pohjanmaalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat.

sy-15122011-1552

Elintarvikeliike espoossa. liike-vaihto yli 2 000 000 €. Omat toimi-tilat 420 m2.

sy-16012012-1613

Erikoisliikkeen liiketoiminta Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoi-mintaa. työntekijöitä 1. hintapyyntö 38 000 €.

sy-17012012-1624

Sosiaali- ja terveysalan yritys Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 1300 m2. hintapyyntö 400 000 €.

sy-21112011-1493

Tilitoimisto Varsinais-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 95 m2.

sy-21122011-1564

Kauneushoitola helsingissä. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Vuok-ratut toimitilat 120 m2. hintapyyntö 43 000 €.

sy-10012012-1592

Koulutus- ja asiantuntijapal-veluita tarjoava yritys Pohjois-Pohjanmaalla. toimintaa koko suomessa.

sy-09012012-1585

Myydään/myydään osuus työvoi-man vuokrauspalveluyritys, jolla toimintaa koko suomessa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat 170 + 50 + 90 m2. hintapyyntö 500 000 €.

sy-09012012-1584

Myytäviä kohteitammeRautakauppa ...............................2 100 000Koneistus-, levy- ja hitsaustyö- konepaja ..................................... 1 400 000Teollisuuskiinteistö .....................1 200 000Rakennusliike .............................. 1 100 000Vuokrattu hotellikiinteistö sijoittajalle.....................................980 000Eristysasentamista ....................... 650 000Pakkaukset .................................... 500 000Kuormalavojen kierrätys ............. 495 000Rakennusalan konsultointi ...........475 000Rakennusliike ................................ 465 00021-paikkainen hoitokoti ... 400 000 + kiint.Pienkoneiden vähittäis- myynti& huolto .............................400 000Metallialihankintaa ....................... 360 000Kahvila/ravintola/kioski/kauppa ..350 000Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita .....................325 000Huonekaluliike ............................... 313 000Lokalahden Mylly ........................... 210 000Ammatillinen perhekoti ................ 185 000Sähköurakointiliike ........................140 000Kuormalavojen kierrätys ................65 000Pääomasijoittaja konepajalle ......... tarjousKäy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Puualan yritys tai sen toimitilat keskeisellä paikalla pääkaupun-gissa.

sy-16012012-1617

Kauppa

Muut toimialat

RakentaminenPalvelut, liikenne Yritysvälittäjät

Polkupyöräliike (korjaus ja myyn-ti) Varsinais-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m2.

sy-09012012-1583

Terveyskauppa iisalmessa. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m2.

sy-09012012-1586

Elintarvikekioski / pelipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. työntekijöitä 2-3. liikevaihto 500 000 - 600 000. Omat toimitilat 123 m2. hintapyyntö 90 000 €.

sy-04012012-1579

Lastentarvike- ja lelumyymälä etelä-Karjalassa. toimintaa koko suomessa ja ulkomailla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 235 m2. hintapyyntö 50 000 € + vaihto-omaisuus.

sy-13012012-1609

tuottava kukkakauppa (kalustoi-neen, koneineen ja varastoineen) Kouvolassa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuok-ratut toimitilat n. 100 + 150 m2. hintapyyntö 19 500 €.

sy-19012012-1630

Majoitus, ravintola, elintarvike

Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruokara-vintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siir-tymisen vuoksi.

Kymi-10012012-1595

OStetaan YrItYKSIÄ

Ostetaan toimiva kuntoklubi, kuntosali, kuntokeskus Porista. Omat/vuokratut toimitilat.

sy-03012012-1577

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201228

myynTIjuKKa-PeKKa moilanen

Kasvupotentiaali käyttöön

moottori- ja konepaja- koneistuksia teke-vä Oulun Moottori- koneistamo on yrit-täjä Kimmo Pehko-

sen sanojen mukaan kasvanut hy-vin maltillisesti.

Paikallisesti toimivan Oulun Moottorikoneistamon asiakaskun-ta on vuosien varrella vakiintunut ja käynyt Pehkoselle hyvin tutuksi, eikä uusia asiakkaita ole varsinai-sesti haettu.

– Tietysti pikkukasvua tulee koko ajan, ja siihen on vastattu li-

sää työvoimaa hankkimalla, Pehko-nen kertoo.

Aalto-yliopiston myynnin pro-fessori Petri Parvinen myöntää ymmärtävänsä, etteivät kaikki yrit-täjät pidä vipinästä, jota myynnin lisääminen ja kasvutavoitteet tuo-vat tullessaan. Hänen mielestään yrityksen pitäisi silti aina pyrkiä eteenpäin.

– Jos potentiaalia on, ei pitäisi hyväksyä sitä mukavuudenhalua, Parvinen sanoo.

tapauskohtaista kasvua. Nyky-

tilanteeseen ollaan Oulun Moot-torikoneistamolla tyytyväisiä. Tekemistä on riittänyt niin, ettei seitsemän henkilöä työllistävällä yrityksellä olisi nykyisellä kapasi-teetilla mahdollisuuksia vastaan-ottaa juurikaan enempää töitä.

Parvisen kasvupuheisiin Pehko-nen suhtautuu ymmärtäväisesti. Konepajayrittäjän mukaan kasvun hakeminen on kuitenkin aina ta-pauskohtaista ja yrityksestä kiinni.

– Joillekin se kasvu sopii, mutta meillä on aina edetty loivalla kas-vulla niin, että välillä on pystytty

työllistämään, eikä missään vai-heessa ole tarvinnut lomautella.

– Tietenkin sitä pitäisi aina jak-saa kasvaa, mutta meidän tapauk-sessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

työntekijä hakusessa. Kimmo Pehkosen mukaan potentiaalia myynnin lisäämiseen Oulun Moot-torikoneistamolla varmasti olisi, mutta sopivien työntekijöiden löytäminen on haastavaa. Moot-

torikoneistusalalle ei ole olemassa suoraa koulutusta, ja uusi työnte-kijä joudutaan kouluttamaan talon tavoille.

– Pienellä porukalla kun toimi-taan, niin homma tahtoo notkah-taa hetkeksi, kun uutta miestä tuo-daan sisään taloon.

Suunnitelmissa kuitenkin on palkata lähitulevaisuudessa uutta väkeä.

– Kyllä tässä sellaista pientä tar-vetta koko ajan on, nyt haussa on vain sopiva työntekijä, Pehkonen paljastaa.

toiset hamuavat kasvua, toiset ovat tyytyväisiä tasaiseen taikinointiin. – on epäisänmaallista jättää kasvupotentiaali käyttämättä, täräyttää aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen. mutta entä jos yrityksessä pidetään tasaisesta arjesta ja ennustettavuudesta? Kaksi erilaista yritystä kertoo, kuinka kasvua on haettu.

mirka moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

JAKSA KASVAA

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 29

Pelkkä markkinointi ei riitä

> Markkinointi ei voi korvata myynnillistä innostusta, hyvää asennetta ja henkilökoh-taista myyntityötä.

– Kasvu ei lähde lentoon pelkästään markki-noinnilla. Se että yrityksellä on brändi ja ihmiset tietävät yrityksen, on vasta edellytys sille, että myyntiä voidaan tehdä, siitä se kaupanteko vasta lähtee, Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen kertoo.

Parvisen mukaan yrityksen täytyy myös muis-taa se, että ensimmäisen asiakkaan kautta täytyy myös saada hankittua se toinen asiakas. Ei riitä, että liike tai nettikauppa on kiva.

– Ihmiset täytyy kuitenkin saada tekemään ne

ostopäätökset, jotka eivät aina synny ihan hihasta nykäisemällä, vaan asiakasta täytyy maanitella ja ottaa kaikki mahdolliset viidakkorummut avuksi.

Parvisen mukaan suomalaiset usein tuudit-tautuvat liikaa luottamaan oman työnsä laatuun ja uskovat, että myyntiä syntyy, kun työn laatu puhuu puolestaan.

– Asiakas voi olla tyytyväinen työn laatuun ja saamiinsa palveluihin, mutta jättää ne kuitenkin seuraavalla kerralla ostamatta ja menee jonnekin muualle, Parvinen toteaa.

– Kun saa asiakkaan tulemaan kerran, täytyy henkilökohtaisesti varmistaa, että hän tulee takaisin.

44%Jo 44 prosentilla yrityksistä on käytössään verkkolaskutus, selviää Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemästä kyselystä.

Palkinto: Ympäristöyritysten liitto ry palkitsi VamBio Oy:n Vuoden Ympäristöyritys 2011 -palkinnolla. VamBio Oy tekee kehitystyötä lietemäisen mädätteen käyttämiseksi peltolannoitteena.

jarKKo Virtanen

MaLtiLLiSta. Kimmo Pehkonen on tyytyväinen Oulun Moottorikoneistamon loivaan kasvuun.

DiiLEjÄ. Kauneusstudio sigin yrittäjä sigita Vuorenhela

haki täydennystä alkuvuoden kalenteriin diilikampanjan

avulla.

tietenkin sitä pitäisi aina jaksaa kasvaa, mutta meidän tapauksessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Kimmo Pehkonen

Lisävoimaa diileistä

Kauneusstudio Sigissä varauduttiin hiljaiseen alkuvuoteen toteuttamalla loppuvuodesta diilikampanja yhdessä Citydealin kanssa.

– Joulun ja uudenvuoden jälkeen tammi- ja helmikuu ovat kauneusalan yrityksissä hiljaista aikaa, omistaja Sigita Vuorenhela selvit-tää.

Vuorenhelalla on myös aiempaa kokemusta dii-leistä. Viime maaliskuussa avattu kauneusstudio toteutti keväällä diilikampanjan uusien asiakkai-den houkuttelemiseksi.

Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvi-nen pitää diilien ajatusta oikeanlaisena.

– Hyvä myyjä saa asiakkaan tuntemaan olonsa ainutlaatuiseksi ja kokemaan, että kyseessä on to-della hyvä kauppa. Tässä mielessä diilipalvelut ovat onnistuneet, Parvinen pohtii.

asiakaspalvelu ratkaisee. Parvinen kuitenkin painottaa henkilökohtaisen myyntityön merkitys-tä.

– Tärkeää on saada ihminen tykkäämään paitsi siitä mitä se ostaa, myös keneltä sen ostaa.

Tämä on hoksattu myös Kauneusstudio Sigissä. – Otimme tosi vähän diilejä, mutta teimme nii-

den kanssa täydellistä työtä. Näin saimme pidettyä diilien avulla hankkimamme asiakkaat, Vuorenhela sanoo.

– Kaikkein tärkeintä on asiakaspalvelu ja laatu. Ilman asiakaspalvelua homma ei toimi ja päinvas-toin.

Haastavaa sitouttamista. Kauneusstudio Sigin kalenteri on täynnä, ja yrittäjällä riittää puuhaa

diilien kautta hankittujen asiakkaiden kanssa. Vuorenhela ei kuitenkaan pidä diilikampanjoita helpoimpana mahdollisena asiakkaidenhankinta-keinona.

– Diilien kautta tulevat asiakkaat tulevat halvan tarjouksen perässä ja käyvät kerran. Heidän sitout-tamisekseen täytyy nähdä paljon vaivaa.

Vuorenhela muistuttaa, että diilikampanjaa har-kitsevan täytyy toteutettavien diilien määrän lisäk-si miettiä millaista diiliä tarjoaa.

Maaliskuussa kauneusstudiossa tehtiin 40 ripsi-enpidennysdiiliä ja 40 ihokarvojen sokerointidiiliä. Tuntiteholtaan erinomainen sokerointi todettiin hyväksi, ja loppuvuoden kampanjassa tehtiin 120 sokerointidiiliä.

– Lisäksi siinä sitoutetaan uusi asiakas tehok-kaasti, kun asiakas jää sokerointiin helposti kouk-kuun, Vuorenhela iloitsee.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201230

Miljardien eurojen tilaisuus Kotimaisten julkisten hankintojen arvo pyörii noin seitsemän miljardin euron kieppeillä. myös pk-yrityksillä on oivat mahdollisuudet päästä potista osallisiksi, kunhan vain tarjouskäytännöt ovat hallussa.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

– Tuntuu, etteivät kaikki pk-yritykset tiedä HILMA-

kanavasta, vaikka juuri sieltä yritysten kannattaisi etsiä reaa-

liaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakko-tietoa tulevista hankinnoista.

Vaikka HILMA olisikin tuttu ka-nava, voi matkassa olla silti mut-kia – nimittäin hankintojen suuret koot.

– Yrittäjät saattavat kokea isot hankintakohteet rajoittavina. Pie-nemmät yritykset ovat joutuneet välillä toteamaan, etteivät ne täytä hankintayksiköiden vaatimuksia, Ilona Pilkama-Paajanen kertoo.

Kaverin kanssa. Suuriin tarjous-kokonaisuuksiin on Pilkama-Paaja-sella kuitenkin tarjota pk-sektorille avuksi kättä pidempää.

– Verkottuminen! Hankintalaki mahdollistaa yhteistarjousten te-kemisen ja alihankintakuvioiden hyödyntämisen tarjousten teke-misessä. Silloin ollaankin ihan toisenlaisessa tilanteessa, kun hyödynnetään kolmen tai neljän yrityksen resursseja, liikevaihtotie-toja tai referenssejä. Näin saadaan kokoon jo isommankin hankinnan vaatimukset.

19 300hankintailmoitusta julkaistiin HILMAssa viime vuonna. Niiden ennakoitu arvo nousi yli 20 miljardiin euroon. Todellisuudessa summa on suurempi, sillä kaikissa EU-ilmoituksissa ei ilmoitettu hintatietoja.

6,8 mrd. €oli kaikkien kansallisien hankintojen ennakoitu arvo. Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin lähes 12 500. Kansallisissa ilmoituksissa hintatieto oli kaikissa ilmoituksissa.

Ilona Pilkama-Paajanen haluai-sikin valaa pk-yrittäjiin lisää uskoa ja rohkeutta lähteä verkostoitu-maan muiden yritysten kanssa.

– Pitäisi olla aktiivinen esimer-kiksi oman seutunsa yrittäjäpii-

reissä ja etsiä sopivia kumppaneita tarjouskilpailuihin osallistumisen tueksi, hän pohtii.

– Rohkeasti vaan mukaan tar-jouskilpailuun. Kyllä se Siperia sit-ten opettaa sitä tarjousmenettelyä. Eri kilpailutuksilla on paljon yhtei-siä piirteitä, ja niissä noudatetaan paljolti samoja periaatteita, joten joka kerrasta oppii lisää.

tuntematon HiLMa. Hankin- talain mukaan han-kintayksiköiden on kilpai-lutettava kaikki kynnysarvot ylittä-vät tavara- ja palveluhankintansa

sekä rakennusurakkansa. Alimmat kynnysarvot alkavat 30 000 euros-ta, ja viime vuonna työ- ja elinkei-noministeriön ilmoituskanavassa HILMAssa julkaistiin yhteensä 19 300 hankintailmoitusta.

Vilkkaasta tarjonnasta huoli-matta Pilkama-Paajanen uskoo il-moituskanavan olevan vielä osalle yrittäjistä tuntematon.

jotta otta tarjouskilpai-lussa voi menestyä, on yrittäjän tarjouksen vastattava sataprosent-tisesti hankintayksikön tarjouspyyntöä, vannot-

taa lakipalveluyritys Fondia Oy:n asianajaja Ilona Pilkama-Paajanen.

Liian hyvälläkin tarjouksella voi siis mennä metsään.

– Yrittäjät saattavat antaa huo-non tai jopa tarjouspyyntöä vas-taamattoman tarjouksen sen takia, että tarjoavat viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa tai tuotetta. Ei siis pidä tarjota Ferraria, jos pyyde-tään Ladaa. Hankintayksiköillä on niukat resurssit, ja vaikka ne haluai- sivatkin sen Ferrarin, varaa voi olla vain siihen Ladaan.

Pilkama-Paajasen mukaan hyvää osviittaa tarjouksen tekemiseen saa hankinnan vähimmäisvaati-musten lisäksi tarjouspyyntöasia-kirjojen vertailuperusteista.

– Jos hinnan merkitys on tar-jouspyynnön vertailuperusteissa sata prosenttia, niin tarjoa halvinta tuotetta. Jos taas laatu on vertailu-perusteissa mukana merkittävällä painoarvolla, uskaltaa tarjota jo parempaa tuotetta, Pilkama-Paaja-nen neuvoo.

futu

rei

mag

eBa

nK

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 31

pyynnön ehtoja. Vain siten voi varmistaa, ettei tarjousta hylätä.

muista palauttaa tarjous ja kaikki pyydetyt liitteet määrä-ajassa oikeaan osoitteeseen.

tarkista, että saat tiedon han-kintapäätöksestä perustelui-neen sekä valitusosoitukset.

jos olet tyytymätön, valitus voi menestyä, jos olisit virheet-tömässä menettelyssä oikea voittaja. Valittaa voi myös silloin, kun itse menettely on niin virheellinen, että voittajaa ei pystytä selvittämään.

markkinoi ja tiedota tuotteis-tasi ja palveluistasi aktiivisesti hankintayksiköille.

Pidä huoli, että yhteystietosi ovat oikein tarpeellisissa hankintarekistereissä.

seuraa hankintailmoittelua esimerkiksi Hilmassa (www.hankintailmoitukset.fi) sekä hankintayksiköiden koti-sivuilta ja tiedotusvälineistä.

lue huolellisesti tarjouspyyn-tö ja vastaa huolellisesti kaik-keen niin kuin siinä kysytään. tarjouksen on vastattava sataprosenttisesti tarjous-

tarjoajan muistilista

1

3

2

4

5

7

6

Hankintalaki mahdollistaa yhteistarjousten tekemisen ja alihankintakuvioiden hyödyntämisen tarjousten tekemisessä. Silloin ollaankin ihan toisenlaisessa tilanteessa, kun hyödynnetään kolmen

tai neljän yrityksen resursseja, liikevaihtotietoja tai referenssejä.

inkeri Pilkama-Paajanen

Milloin kilpailutetaan?

Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 §)

Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)

tavara- ja palveluhankinnat 30 000Käyttöoikeussopimukset 30 000liitteen B (ryhmä 25) terveyden- hoito- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana 100 000rakennusurakat 150 000Käyttöoikeusurakat 150 000suunnittelukilpailut 30 000

www.suomalainen.com

MuoviMappi a410 kpl yhteensäYksittäin 2,50 (3,50)

JÄRJESTYSTOIMISTOONSUOMALAISESTA

yes BRonZekopiopapeRia4/500 80G 5 Riisiä

TA

RJO

US

1995(4,95)/riisi

Toimistotarvikkeetnyt vaivattomasti myösSuomalainen.comista!

TA

RJO

US

1995(35,00)

Hinnat voimassa9.1.-12.2.2012.

Yrityskorttiasiakkaana saat 10 % alennuksentoimisto- ja paperitarvikkeista, kalentereista ja

toimistolaskimista – myös tarjoushintaisista tuotteista.Liity osoitteessa www.suomalainen.com

tai myymälässämme.

apua sähköisyydestä?

> Viime syksynä astui voimaan uusi laki dynaamisesta hankintamenet-telystä ja sähköisestä huutokau-

pasta.– Se on EU-direktiivipohjainen laki-

muutos, jonka tarkoituksena on edes-auttaa hankintojen ja tarjouskilpailujen sähköistä läpi viemistä.

– Muutos vähentää paperinpyöritystä sekä tarjoajien että hankintayksiköiden

osalta. Aiemminhan hankintailmoitukset ovat jo olleet sähköisesti esillä HILMAs-sa ja tarjouspyyntöasiakirjat on voinut saada samasta kanavasta. Sähköisin menettelyin toteutetussa hankinta-menettelyssä myös itse tarjouksen voi jättää sähköisesti. Uudistuksen pitäisi auttaa juuri pk-yrityksiä, kun hallinnol-linen taakka vähenee, Fondia Oy:n Ilona Pilkama-Paajanen uskoo.

EU-kynnysarvot (Hankintalain 16 §)

Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)

Valtion Muut keskushallinto- hankinta- viranomainen viranomaisettavara- ja palveluhankinnat 130 000 200 000rakennusurakat 5 000 000 5 000 000Käyttöoikeusurakat 5 000 000 5 000 000suunnittelukilpailut 130 000 200 000

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201232

vapaalla

Lotta HurskainenVieläkö irtoaa spagaati?1Red Events vastaa HIFKin cheerlea-

dereista, jotka ovat kannustamassa HIFK:ta Jokereita vastaan pelattavas-

sa Talviklassikko-jääkiekkotapahtumassa. Mitä odotat Talviklassikolta? Ihanaa talvista jääkiekkotapahtumaa, paljon väkeä ja hyvää tunnelmaa. Tietenkin odotan myös jännittävää ja tasokasta jääkiekko-ottelua. Lisäksi toivon, että cheerleadereiden lämmittelyjumppa sekä itse koreografiat otte-lun aikana saavat katsomoon hyvää tunnelmaa ja fiilistä.

2Mitä muuta Red Events tekee?Yrityksemme cheerleadereita myydään esiintymään esimerkiksi yritystapahtu-

miin, erilaisiin urheilutapahtumiin, laivoille sekä ravintolohin. Cheerleaderit voivat toimia tapahtumissa myös pr-henkilöinä tai VIP-emäntinä. Cheerleaderit ovat oiva valinta, jos yritys haluaa näyttävän, energisen ja urheilul-lisen pr-henkilön tai piristystä tapahtumiinsa tanssiesitysten myötä. Lisäksi Red Events Oy tarjoaa tapahtumatuotantopalveluja sekä henkilöstövuokrausta. Suunnittelemme ja toteutamme myös promokiertueita ja tuote-lanseerauksia.

3Olet itsekin entinen cheerleader, vieläkö irtoaa spagaati? Omista tanssiajoistani on jo niin monta

vuotta aikaa, että eipä ole tullut kokeiltua spa-gaatia pitkään aikaan. Luulen, että notkeim-mat aikani ovat valitettavasti jo takanapäin.

4Kannustatko HIFK:ta pom-pom-huiskat kädessä vai turvallisesti katsomon penkiltä?

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kan-nustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni. Pom-pomit ovat vaihtuneet HIFK-kaulahuiviin.

5Keksi oma kannustushuuto lempi-joukkueellesi.HIFK, parempaa ei oo! Täytyy myöntää,

että tämä on lainattu Calle Branderin kiekko-koululaisilta. Se on vain niin hyvä!

6Kumpi joukkue voittaa Talviklas-sikon?Tarvitseeko sitä edes kysyä? Tietenkin

HIFK! HIFK on viime vuoden mestari, stadilai-nen, perinteinen ja punainen joukkue, joten ehdoton Talviklassikon voittaja viime vuoden tapaan.

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kannustan edelleen HifK:ta koko sydämestäni.

Kuka? Lotta Hurskainenikä: 37työ: tuotantojohtaja, red Events OyPerhe: aviomies ja kaksi labradorinnoutajaaunelma: Nauttia elämästä niin työn kuin vapaa-ajan parissa. juuri nyt: talviklassikko-jääkiekko-tapahtuma HifK–jokerit Helsingin Olympiastadionilla 4.2.2012.

tuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

KIHLAT. Jyväskylässä vietettiin viime viikolla salaa Tammikuun

kihlajaisia – taas. Mukana olivat palkansaajajärjestöt ja EK.

Rakastavaisilla on ollut 72 vuotta keskenään niin kivaa,

että kukaan ei ole ehtinyt huomata kuinka maailma on

muuttunut ympärillä.

KIVILLÄ. Jos italialainen tervehdysajokulttuuri laiva-

risteilyillä pesiytyy laajemmal-lekin, tietää se rutkasti lisää

töitä suomalaisille laivan- rakentajille.

GUGGENHEIM. Helsingissä erilaisia kulttuurikeskuksia

riittää kohta Töölöstä Katajanokalle yhtenä

jonona. Sehän on mukavaa. Ei kastu jalat, jos haluaa

kävellä Tallinnan-laivalle.

OSINGOT. Kohta on taas osinkojen aika. Voimmekin

odottaa jännityksellä, keneltä lentää ensimmäinen kateus-

tikari ja kuka ehdottaa kovimmat kateusverot.

KEbAb. Evira lähti hyökkäykseen etnistä ruokaa vastaan. Kebab-ravintolat on

jo hoideltu, häviääkö seuraavaksi menusta tikka

masala vai pad thai?

KIVA-PAAVOT. Suomen kokoisella maalla on tarpeeksi

kestämistä yhdestäkin mukavaa leikkivästä Paavosta, mutta

viime aikoina niitä on näkynyt peräti kolme.

6 kysy- mystä

jarKKo Virtanen

3xp

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 33

Iltakouluun!Ilmoittaudu Yrittäjän Iltakou-luun. Iltakoulu on Tapiola-ryhmän ja Suomen Yrittäjien tarjoama maksuton foorumi yrittäjille.

Tule verkostoitumaan ja kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: tapiola.fi/iltakoulu.

Jorma Uotinen14.2. Vaasa, 20.2. Tampere, 13.3. Salo, 21.3. Joensuu, 20.3. Tahko, 19.3. Kokkola

Mira Kasslin23.2. Kuopio, 7.3. Seinäjoki, 14.3. Oulu 20.3. Kajaani, 27.3. Mikkeli

Päivikki Palosaari15.2. Rovaniemi, 6.3. Turku, 7.3. Kouvola, 8.3. Porvoo, 13.3. Lappeenranta, 20.3. Helsinki

Taneli Tikka9.2. Lahti, 14.2. Järvenpää, 21.2. Hämeenlinna, 22.2. Jyväskylä, 28.2. Pori, 1.3. Espoo

Rokkaako firmasi?Yritysten bändikisa FirmaRock käynnistyy taas. Taisto aloite-taan maaliskuun puolivälissä Tampereelta, ja tapahtuma on osallistujille ilmainen. Osakil-pailuja järjestetään Tampereen lisäksi ainakin kuudella paikka-kunnalla.

Firmarockissa yhtyeen pitää olla yrityksen työntekijöistä koottu, ja esiintyjiä saa olla enintään seitsemän.

Kisaamisen lisäksi Firma Rock tarjoaa yritykselle myös luovan ympäristön markkinoi-

da itseään esimerkiksi järjes-tämällä asiakastilaisuuden kilpailun yhteyteen.

– FirmaRock-kilpailu on laajenemassa kansainväliseksi konseptiksi, järjestäjä kertoo.

Tarinoita nais-yrittäjyydestä Sotkamossa toimiva yrittäjä- toimittaja Tuula Uitto-Korho-nen julkaisi kirjan naisyrittäjyy-destä.

Kirjallaan Uitto-Korhonen haluaa tuoda esiin naisyrittä-jyyttä ja sen merkitystä yhteis-kunnalle. Hän toivoo, että kirjan rohkaisemana syntyisi uutta naisyrittäjyyttä.

– Yrittäjänaisen yritys on usein pieni, mutta yrityksen merkitys kylän, kunnan tai kau-pungin imagolle ja taloudelle on valtava. Miltä näyttäisi kunnan raitti, jos sieltä puuttuisivat boutiquet, kauneushoitolat, kampaajat, kukkakaupat ja kenkäkaupat, Uitto-Korhonen toteaa.

Kirjaan on koottu vuosina 2010–2011 tehtyjä erilaisten yrittäjänaisten haastatteluja Itä-Suomesta. Haastattelut kertovat ideoista sekä kyvystä selviytyä, työllistyä ja viihtyä. Haastatte-lut kertovat myös vapaudesta, rohkeudesta ja osaamisesta.

– Ennen kaikkea ne kertovat pärjäämisestä. Oikeasta elämäs-tä, Uitto-Korhonen summaa.

Mitä ihmettä? ihmisen älyllinen suorituskyky alkaa heiketä jo 45-vuotiaana. esimerkiksi 45–49-vuotiaiden päättelykyky on heikentynyt 3,5 prosenttia.työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston tutkimus

35Suomalaiset haluaisivat vähentää työntekoa. Nyt työhön kulutetaan hieman yli 40 tuntia viikossa, mutta verkkopalvelu Reflectin mukaan tulevaisuuden tavoite on noin 35 tuntia viikossa.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

Milloin: Helsingissä 16.–18. maaliskuuta. Paikalla myös: Sedu Koskinen ja Lotta Backlund.

PaLKittu. Keski-suomen maakunnallinen Yrittäjäpalkinto luovutettiin laukaalaisen Finse

Oy:n yrittäjä Pertti hyppöselle Paviljongissa. hyppöstä onnittelemassa alueen toimitus-

johtaja tuuli Kirsikka Pirttiaho.

Baanalla tapahtumia

Hot Spotissa tapaat myös Madventuresin Ri-kun ja Tunnan sekä kenkäguru Minna Pa-rikan.

Vuoden kuumin ja suurin nuorten yrittäjien tapahtuma Hot Spot järjestetään Helsingissä 16.–18.3.2012.

Vauhdikas viikonloppu käynnistetään verkostoi-tumisbileillä latinalaisen Amerikan tunnelmissa. Bileissä on tarkoitus pitää yllä rento meininki ja koota tapahtumaviikonlopun vieraat tutustumaan toisiinsa.

Lauantaiaamuna viihdytään huippuseminaaris-sa, jossa esimerkiksi Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff kertovat, miten yritys

polkaistaan käyntiin nollabudjetilla ja vailla min-kään sortin kokemusta.

Seminaarissa puhuvat myös kenkäsuunnitteli-ja Minna Parikka, kahvila-autojulkkis Tio Tikka ja moni muu mielenkiintoinen yrittäjä.

Lauantai-ilta huipentuu juhlagaalaan, jossa nau-titaan herkkuruoasta ja palkitaan nuoria onnistu-jia. Tapahtuma jatkuu vielä sunnuntaina, jolloin kokoonnutaan yhdessä rennon letkeälle brunssille.

– Hot Spot tarjoaa verkostoitumista ja yhdessä viihtymisen riemua. Voit löytää jo ensimmäisenä iltana uusia asiakkaita, yhteistyömahdollisuuksia ja ennen kaikkea hyviä tuttavuuksia, järjestäjät lu-pailevat.

tEEMa. ”Kuin elokuvissa” -teeman puitteissa yleisöä Paviljonki Areenassa hauskuutti herras-mies Gregory Grant (Veli-Matti Ahonen) ja hänen villi puoliskonsa Reese Monroe (Mari Rouvala).

loma

ei koske sinua, huhujen mukaan työn-

tekijät juovat silloin virvokkeita ja rentoutuvat löhöillen, sinä taas maksat

heille tästä ajasta.

Kihisevän kuuma Hot Spot

KiEKKOHuuMaa. hämeen Yrittäjät ja elisa kutsuivat paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä yhteistyökumppaneitaan seuraamaan hPK–saipa-jääkiekko-ottelua. tulosveikkauksen voittajat palkittiin yrittäjävöillä. Onnelliset voittajat Pasi niemelä (vas.) janakkalan Yrittäjistä, Matti lipsanen hämeen liitosta ja Marko Ruottu hausjärven Yrittäjistä. Mitalisijojen ulkopuolelle jäänyt Rengon Yrittäjien puheenjohtaja simo siltaloppi seuraa elisan aluemyyntipäällikkö heta näppilän ja hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja juha haukan suorittamaa palkintojenjakoa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Yrittäjä!!Kaipaako varastointisi osaavaa,

palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M&H Logistics teaM oy040 539 0064 ja 040 569 2005

VARASTOINTIPALVELUT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

KIRJAPAINOT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Jyväskylä Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 40340400 893 0210400 893 0210400 151 6560400 586 361

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella.

CRAMO PRODUCTION OYPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 5400myynti@parmaco.fi

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133kari.salko@alma360.fi

34 parHaaT palvElUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Yrittäjä!!Kaipaako varastointisi osaavaa,

palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M&H Logistics teaM oy040 539 0064 ja 040 569 2005

VARASTOINTIPALVELUT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

KIRJAPAINOT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Jyväskylä Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 40340400 893 0210400 893 0210400 151 6560400 586 361

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella.

CRAMO PRODUCTION OYPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 5400myynti@parmaco.fi

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133kari.salko@alma360.fi

Näytä olevasi jäsenKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Yrittäjä!!Kaipaako varastointisi osaavaa,

palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M&H Logistics teaM oy040 539 0064 ja 040 569 2005

VARASTOINTIPALVELUT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

KIRJAPAINOT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Jyväskylä Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 40340400 893 0210400 893 0210400 151 6560400 586 361

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella.

CRAMO PRODUCTION OYPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 5400myynti@parmaco.fi

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133kari.salko@alma360.fi

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 35

rESUmé

Järnhandeln övergav kontanter Kaakon Pultti i Villman-strand har slutat använda kontanter, eftersom kon-tantförsäljningens andel av försäljningen minskat. Dessutom blev det dyrt för företaget att hantera kontanter.

Järnhandeln Kaakon Pultti i Villmanstrand fick folk att höja på ögonbrynen när de meddelade att före-taget inte längre tar emot kontanter.

– Hanteringen av kon-tanter krävde även arbets-kraft. Den lilla tid som vi nu sparar kan vi använda till försäljningsarbetet, säger Kaakon Pulttis verkställande direktör Jari Spännäri.

Risken förflyttades till bagarnaBagarna har hamnat i en svår sits när affärerna har flyttat sina risker till varu-leverantörerna genom att förse produkterna de köper med ett återköpskrav.

– Med tanke på konkur-rensen är det här inte rättvist. En del av bagarna upplever dock att deras kon-kurrensförmåga förbättras i och med att de går med på återköpskraven. Men det här skapar påfrestningar inom branschen, konstate-rar Mika Väyrynen som är

verkställande direktör

för Suomen Leipuri-liitto.

En sjuk sjuktransportDen privata sjuktransport-verksamheten riskerar att läggas ner helt och hållet när sjukvårdsdistrikten övergår till offentlig tjäns-teproduktion. Offentligt producerad sjuktransport är dock 30 procent dyrare än privat.

Sjukvårdsdistrikten kan organisera akutvården som egen produktion, köpa in akutvården från räddnings-verken med ett samarbets-avtal eller konkurrensutsät-ta akutvården bland privata aktörer som tillhandahåller akutvård. Att konkurrensut-sätta akutvården har dock inte varit sjukvårdsdistrik-tens första val.

aNHÄNGarE. Företagaren Kari järvenpää säger, att kommunsammanslagningarna ger en mängd möjligheter för att rätta till saker som skötts dåligt.

finland är ännu ett rikt land. Om visdomen räcker till, kommer vi att vara det även i framtiden.

Kari järvenpää

Kommunerna ska sammanslås, med tvång om det krävs

företagarna är trötta på konstgjorda kom-mungränser i Finland, och fyra av fem före-tagare vill bunta ihop kommunerna, anting-

en med tvång eller frivilligt.Resultaten kommer från en rap-

port om näringslivspolitik som Företagarna i Finland utarbetat. Rapporten offentliggörs i sin hel-het den första februari.

Det största stödet för kommun-sammanslagningar finns i Kaja-naland, där 95 procent stöder sam-manslagningar. I den andra änden finns huvudstadsregionen, där 73 procent av företagarna stöder kom-munsammanslagningar.

En hel del att rätta till. Kari Jär-venpää säger att det stora stödet för kommunsammanslagningar är en positiv överraskning för ho-nom. Han är själv Expert-köpman i Hyvinge och äger ett fastighetsut-vecklingsbolag.

– Kommunerna har en stor bety-delse för företagarna, och alldeles för mycket av deras energi går åt till lokal konkurrens och överlap-

pande åtgärder, kritiserar Järven-pää.

Enligt honom är kommunsam-manslagningarna i sig ändå inte en allsmäktig lösning. Det finns dock många möjligheter för att korrigera saker som är viktiga för företagarna.

– Den totala beskattningen sti-ger hela tiden, eftersom tjänstepro-duktionens kostnader har utveck-lats ofördelaktigt. Vi betalar mer och får mindre. Den gamla kom-munkartan baseras heller inte på

Ministern ingriper i beskattningen av företag

pendlingsregioner, som inverkar på användningen av och tillgången på tjänster, säger Järvenpää.

Även markanvändningen och byggandet av infrastruktur har betydelse för företagen. Dessutom skulle en produktifiering av tjäns-teproduktionen ge oerhört med möjligheter för företagarna. Sam-tidigt skulle det vara fördelaktigt för kommuninvånarna.

– Finland är ännu ett rikt land. Om visdomen räcker till, kommer vi att vara det även i framtiden.

fÖrSVararE. Mitt jobb är att

försäkra företa-garna om att

regeringen stö-der företagande med sina beslut.

Det gäller dock att lyckas med

vårens stora finan-siella lösningar.

Kommunsamman-slagningar får näs-tan enhetligt stöd från företagare runt om i finland.

Jyri Häkämies vill se drivfjädrar för tillväxtföretag.

företagare har rätt att förvän-ta sig och att kräva bra saker av regeringen, eftersom alla

nya arbetsplatser inom den privata sektorn i praktiken föds inom små och medelstora företag.

Ministern med ansvar för företa-gande Jyri Häkämies (saml) vet att små och medelstora företag har en förmåga att kunna skapa syssel-sättning.

– Det här är viktig och tankeväck-ande information. Det finns fortfa-rande saker att göra för att främja

företagandet och uppmuntra till tillväxt, säger näringslivsmi-nistern.

I regering-ens dokument som har med ramavtalet att göra står det att ett produktutveck-lingsavdrag eller en drivfjäder för tillväxtföre-tag ska införas i början av nästa år.

– Jag hoppas att båda kommer att träda i kraft, säger Häkämies överraskande.

Positiva nyheter. Företagarna i Finland offentliggjorde i slutet av

– Förslaget från Företagarna lig-ger där på bordet, säger han och pekar på dörren till sitt arbetsrum i korridoren.

Produktutvecklingsavdraget pla-neras till högst 100 000 euro.

– Det är alltså särskilt en skatte-drivfjäder för små och medelstora företag, som uppmuntrar till pro-duktutveckling och utvecklings-verksamhet i allmänhet, påpekar ministern.

Häkämies tror att små och med-elstora företagare även kommer att glädjas över rätten till fria avskriv-ningar för investeringar.

– Det är alltså många saker som förbereds. Jag hoppas och tror att de kommer att utgöra något posi-tivt för små och medelstora företag.

aleKsi Poutanen

december ett förslag till en tillväxt-drivfjäder för kapitalinvesteringar i små och medelstora företag. Driv-fjädern skulle genomföras genom att sänka beskattningen av för-säljningsvinster. Enligt Häkämies överväger regeringen förslaget.

fakta eller fiktion: Outsourcing är ett symptom på vånda inom den kommunala hälsovården.ledande överläkare Kati Myllymäki från Kouvola stad i yle.fi.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201236

valtakunnalliset jäsenedut 2012

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoi-tuksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhin-ta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta

”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Alennuskoodi maksuvaiheessa ”SYuranus2012” ja jäsennumero sille varattuun kenttään. Il-moitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätie-toja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

rekrytointi

tietotekniikkapalvelut

vakuutukset

Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän

Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturma-vakuutuksen. Uutuutena voit valita yrityksellesi laajennetun oikeusturvavakuutuksen. Saat useimmista kodin ja perheen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fen-niabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Lisätiedot: www.fen-nia.fi/suomenyrittajat, yrittajat.fi-jäsensivuilta kirjautumalla jä-sennumerolla tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin koko-luokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä paket-tia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimak-

su. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 ark. 8–16.30 mpm/pvm. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut

Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuu-kausihinnalla käyttöön laadukkaat, yri-tyskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat

ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hew-lett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Micro-soft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secu-re hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etä-tukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyt-tövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valta-kunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

hakupalvelut

Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumal-la yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennu-

merolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisä-näyttöjä. Televisiossa voit olla liikkuvan

kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheenaiheis-sa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla ta-lousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

markkinointi

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomes-sa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla

ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

autovuokraus

SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell Hel-miSimpukoissa –20 % normaalihintaisis-ta autopesuista. Tarkemmat tiedot www.helmisimpukka.fi

autopesu

SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jä-senkortilla, autojen nouto- ja sijaisautopal-velut erikoisehdoin, huoltoleasingpalvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan. Auto-

valikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoa: suo-menyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

autot

Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hin-naston mukaisesta palvelumaksusta.

Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennumerol-la. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Ska-pat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenille tarkoi-tetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

sähkö

www.yrittajat.fi/jasenedut

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste-asemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/

litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähit-täismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkos-toa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtai-sesti. Suoratoimituksina laadukkaat Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yritys-kortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi

polttoaineet ja lämmitysöljyt

laivamatkat

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneet-tiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis.

alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluai-neista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja die-selöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilin-hoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Ex-press-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suomen Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suo-meksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskes-kus@teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäis-määrä on 1 000 litraa.

YrITYSKäYTTööN tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkois-ta sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätie-dot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754. www.tallinksilja.com

YKSITYISMATKUSTAJANA Suomen Yrittäjien jäsenenä pää-set Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen osoitteessa www.clubo-ne.fi/erikoisliittyminen, mainitse SY:n asiakasnumero 9468.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta.

Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi- jäsensivulta. risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivu-jen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhe-lu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä. reit-timatkojen varaaminen tuotetunnuksella FVYRI sekä SY:n jä-senille tarkoitettua asiakasnumeroa 330147.

Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hin-nasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava vara-uksen yhteydessä ja tarvittaessa todistetta-

va SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, käytä internet-varauksessa Suomen Yrittäjien koodia 0135 9030 tai p. 0800 12010.

Cumulus-hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspake-teista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi.

Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

rantasipi-hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspake-teista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. www.rantasi-

pi.fi. Huonevaraukset www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

majoitus-, ravintola- ja kokousedut

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jä-sensivuilta kansainväliset vapaa-ajan

viikonlopputarjoukset jopa –35 %. www.crowneplaza-helsin-ki.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pää-ruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ra-vintoloissa, Holiday Inn-* ja rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdis-tää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone sa-maan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjo-

ukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevarauk-set: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnois-ta alennuksia: 40 %:n alennus ei ole

voimassa juhlapyhinä ja erikoistapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asunto-jen päivän hinnasta. Kerro varatessa, että on kyseessä SY:n jä-senetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

mm-kotikisat 2012 – vip-paketit jäsenyrityksille!

Jääkiekon MM-kisat järjestetään Suomessa ja ruotsissa 4.–20.5. MM-kotikisojen lip-pupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tii-min seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy ottelulippujen lisäksi VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnut sopi-vilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yh-teyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3. mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040, www.iihfworlds2012.com

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi