yrittäjäsanomat 1/2013

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Keskusteluun ryhtiä – työmarkkinat tarvitsevat ravistuksen | 3

Suomen Yrittäjien kutsumanimi on nyt iskevästi Yrittäjät.

1/2013

Dramaattinen muutos uhkaa

Julkisten hankintojen ilmoitukset ovat vaarassa romahtaa 30 prosenttia.

Arkkitehtitoimiston omistava Caterina Casagrande-Mäkelä on

huolissaan, sillä kynnysarvoja ollaan nostamassa tuntuvasti.

4–5

uutiset:KOVA TAVOITE: löyTää KunnOn rAVIsTAjA | 14 – 15

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

osta tai myy

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka.www.yritysporssi.fi

uutiset:VAPAAVuOrI hAKEE mAllIA nAAPurEIlTA | 6 – 7

arjessa:jyrKI EI VIngu ylITyö- rAhOjA | 24 –25

Ves

a-m

atti

Vä

är

ä

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/20132

1000min

Kotimaa, pohjola ja Baltia

– sama edullinen hinta

1000viestiä

Huoleton Yritys 1000 -paketti sisältää

Yrittäjä. Pidä homma hanskassa.Huippu-uutuus Lumia 820 4G-puhelin, jonka kosketusnäyttöä käytät myös hanskat kädessä sekä Sonera Yritys 1000 -paketti. Nyt yrittäjäystävälliseen yhteishintaan. Siinäpä syytä kerrakseen vaihtaa Suomen tyytyväisimpien yritysasiakkaiden joukkoon!

lähettämällä tekstiviesti LUMIA numeroon 18100

Hanki oma pakettisi osoitteesta www.sonera.fi /yrityksille/lumiaSonera Kaupasta

Offi ce 365 sujuvampaan työntekoon, hinta alk. 5,50 €/kk/käyttäjä

jopa 21 Mbit/s

3271€/kk

24 kk sop.ALV 0 %

Huoleton Yritys 1000 -paketti ja Nokia Lumia 820

Uutuus!

1/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:UUTISET:7 | näIllä EVäIllä hOITuu

suOmEn TAlOus KunTOOn

8 | Opi navigoimaan yrittajat.fi:ssä12 | Paremmin valmiina työelämään20 | ”Keijo” päivitti itsensä

dEbaTTI:22 | jArKKO mIInIn Vs.

rAIjA VAhAsAlO

23 | PS: Turku ei luovu telakasta

arjESSa:24 | KuOnO On jyrKIn

TärKEIn TyöVälInE

26 | Yrittäjäpalkinto 45 vuotta

KEKSINTÖ:28 | suOjAA sElusTAsI

PATEnTIllA

30 | Testaaja iski sopivaan rakoon

vapaalla:32 | KuhmOssA PääsEE

sAFArIllE

rESUmé:35 | nyhETEr På sVEnsKA

yrITTajaT.fI:Minkälaisia eväitä tarjoat hallitukselle tarkasteluun? Ota kantaa verkossa!

suomen yrittäjät on yhtä kuin yrittäjät

Timo Lindholm:

Lisää työtä kysynnällä vai tarjonnalla?

Suomen Yrittäjät uudisti ilmeensä vuoden-vaihteessa – vanhaa kunnioittaen.

Kyse ei ole pelkästä visuaalisen ilmeen päivityksestä, vaan taustalla on aito ja

jäsenyrittäjistä kumpuava halu kasvattaa järjestön roolia yrittäjyyskeskustelussa. Tavoitteena on, että niin päättäjät, asiantuntijat kuin mediakin kääntyy entistä useammin Suomen Yrittäjien puoleen yrittä-jyydestä puhuttaessa.

Keskustelua pitää käydä faktapohjaisesti eikä mutu-tuntumalta. Se on uskottavampaa kuin irralliset populistiset heitot. Samalla voidaan saada aikaan jotain konkreettista.

Järjestön roolin kasvattaminen ei ole utopiaa. Siihen antaa vankan pohjan 116 000 jäsenyritystä eri puolilla Suomea.

Vertailun vuoksi, veljesjärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenmäärä on kymmenesosa Yrittäjiin verrattuna. Kauppakamarin viime viikolla julkai-seman tiedotteen mukaan heidän jäsenmääränsä nousi vajaaseen 19 000:een.

Vaatimattomia lukuja painoarvoon nähden.Merkittävin järjestöjen välinen ero on kuitenkin

kattavuudessa. Suomen Yrittäjien ylivoimainen

vahvuus ovat paikallisyhdistykset lähes jokaisessa kunnassa, 4 000 järjestön luottamushenkilöä ja vielä kunnallisvaaleissa vahvistunut yrittäjävaltuu-tettujen lukumäärä. Peräti 2 020 kaikista valtuu-tetuista on yrittäjiä, ja näistä lähes 1 300 on myös Suomen Yrittäjien jäseniä.

Lukujen vertaamisella ei ole tarkoitus luoda vastakkainasettelua hyvien edunvalvontakumppa-neidemme kesken. On kaikkien etu, että yrittäjät voivat hyvin.

Ilman menestyviä yrityksiä ei olisi työpaikkoja eikä pahemmin verotettavaakaan. Vanha viisaus on syytä muistaa hallituksen puolivälitarkastelussa

helmikuun lopussa. Nyt kaikkien on käännettävä katse

yritysten menestyksen turvaamiseen. Silloin puhutaan uudesta yhteisö-verosta naapurimaidemme malleja mukaillen, osinkoverotuksen kannus-tavuudesta ja työntekijän palkkaami-sen helpotuksista.

Ja tietenkin työntekijöiden palkankorotuksista tai paremminkin palkkamaltista.

Nykyisestä työmarkkinajärjestöjen juupas-eipäs-väittelystä tulee väkisinkin mieleen hupisarja Stu-dio Julmahuvin sketsi, jossa neuvotteluosapuolet kinaavat päivästä toiseen siitä, kuka saa munkista hillosilmän.

Eiköhän jokainen yrittäjä tiedä parhaiten, mikä on kunkin yrityksen palkankorotusvara. Ainakaan he eivät halua katsoa enää hiljaa taustalla, kun joku muu päättää sen heidän puolestaan.

talouden kasvuun on periaat-teessa kaksi reseptiä. Lisätään joko tuottavuutta tai työpanosta.

Tuotannon lisäys saavutetaan siis toimimalla aiempaa fiksummin tai sitten tehdään enemmän töitä. Pitkällä ajalla tuottavuus on ratkaiseva, mutta työn määrää ei silti pidä väheksyä.

Työn määrää on Suomessa totuttu hoi-tamaan kysynnän kautta. Jos taloudessa ei ole kasvua eikä siten tarvetta työvoiman palkkaamiseen, on harjoitettu kokonais-kysyntää tukevaa finanssipolitiikka. Se on tarkoittanut julkisten investointien tai tulonsiirtojen lisäämistä.

Tuloksena on ollut julkisen velan kasvu ja ainakin tilapäisesti vahvempi kotimai-nen kysyntä.

Yrityksille kysyntälähtöinen työn lisääminen on suoraviivaista: kun liiketoi-minta on kasvussa uusien investointien tai markkinoiden laajentumisen myötä, palkataan lisää väkeä.

Kysynnän edistäminen talouspolitii-kalla on perusteltua taantumassa, kun tuotanto on ns. potentiaalisen tasonsa alapuolella. Silloin talouden voimavarat kuten työvoima ovat vajaakäytössä, ja niiden käytön lisääminen ei nopeuta inflaatiota eikä palkkojen nousua.

Sen sijaan työn tarjontaan on meillä puututtu harvemmin. Sitä ei ole tehty, koska useat tarjontaa lisäävät toimet ovat poliittisesti hankalia.

Helpoin tapa edistää työn tarjontaa on keventää työn verotusta. Muut keinot

ovat kovempia. Niitä ovat muun muassa tulonsiirtojen rajoittaminen, työttömyys-korvausten alentaminen tai niiden keston lyhentäminen sekä työn vastaanottovel-vollisuuden tiukentaminen.

Koska suoraa linkkiä talouspolitiikasta kasvuun ei tuottavuuden kautta ole, on vaikutettava välillisesti. Se tarkoittaa sitä, että luodaan yrityksille sellaiset olosuh-teet, että kotimaiset investoinnit ovat niille houkuttelevia.

Mitä enemmän kannattavia, tuotta-vuutta lisääviä investointeja syntyy, sitä korkeammalle talouden tuotantopoten-tiaali ja työllisyys nousevat. Investointeja tarvitaan, mutta tuotantopotentiaalin nousua ei nyt ole aikaa odottaa. Eikö siis kannattaisi lisätä työn tarjontaa?

Nykyisestä työmarkkinajärjestöjen juupas-eipäs-väittelystä tulee väkisinkin

mieleen hupisarja Studio julmahuvin sketsi.

Helpoin tapa edistää työn tarjontaa on keventää työn verotusta.

Yrittäjäjärjestöllä on painava 116 000 jäsenyrittäjän mandaatti ottaa yrittäjyyskeskustelu haltuun.

KolumniTIMO [email protected]

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.


UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]

julkisten hankintojen kansal-listen kynnysarvojen nostami-nen iskee kipeästi pk-yrittäjiin ja romahduttaa samalla myös kilpailun.

Kun tavaroiden ja palvelui-den kynnysarvot tuplaantuivat 30 000 euroon vajaat kolme vuotta sitten, las-ki tarjouspyyntöjen määrä virallisessa ilmoituskanavassa eli Hilmassa yli 20 prosenttia. Seuraava tuplaus pudottaisi ilmoituksia yli 30 prosenttia.

Kyse ei ole mistään nappikaupasta, sillä Hilmassa ilmoitettujen kansallisten hankintojen arvo oli vuonna 2011 vajaat kuusi miljardia euroa.

Suomen Yrittäjien johtajalla Antti Nei-malalla on selvä mielipide tilanteesta. Kynnysarvojen korottaminen suosii isoja yrityksiä ja johtaa markkinoiden keskitty-miseen entisestään.

– Pk-yrityksillä ei ole rahkeita lähteä isoihin kilpailutuksiin mukaan. Yritykset eivät saa mitenkään tietoa pienemmistä-kään hankkeista, eivätkä pääse avoimesti edes niihin mukaan. Valta on silloin täy-sin hankintayksiköillä.

Neimalan mukaan lainmuutostyö al-kaa työ- ja elinkeinoministeriössä vielä tämän vuoden puolella.

– Aikataulua sanelee EU-direktiivin valmistelu. Kansallisen tason ja EU-tason muutosten valmistelu lyödään yhteen. Uskon, että laki on voimassa kesällä 2015, Neimala sanoo.

Neimalan arvioille aikataulusta ja kynnysarvojen massiivisesta kasvusta antaa tukea hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kyn-nysarvoa.

Tavarat ja palvelut muodostavat kaksi kolmasosaa julkisista hankinnoista.

– Laki ei velvoita keskittämään hankin-

toja typerästi, mutta lainmuutos johtaa siihen, Neimala tuomitsee.

”Hirveä ajatus”. Turkulaisen arkkiteh-titoimiston omistaja Caterina Casagran-de-Mäkelä on huolissaan. CC-M Arkki-tehdit Oy:n liikevaihdosta 90 prosenttia kertyy julkisen sektorin tilauksista.

– On hirveää ajatella, että valtaosa pk-yrityksistä putoaa pois kilpailusta, Casag-rande-Mäkelä sanoo.

Toisen turkulaisen, 109-vuotiaan kan-gaskauppaa käyvän Kjisik Oy:n omistaja Leo Kjisik painottaa puolestaan nykyisis-säkin oloissa hankintayksiköiden halua pyytää tarjouksia.

– Äärimmäisen paljon riippuu siitä, minkälaiset hankkijat kunnilla on, Kjisik arvioi.

Yrittäjien Neimala aikoo viedä ministe-riöön mallin, jossa julkisten hankintojen kansalliset kynnysarvot kokevat totaali-sen muodonmuutoksen.

Näin markkinoille tulee lisää kilpailua.– Pienhankinnat olisi uusi luokka

5 000 – 50 000 euron hankinnoille. Niistä pitäisi olla velvollisuus ilmoittaa yhtei-seen ilmoituskanavaan Hilmaan. Säänte-ly olisi kuitenkin hyvin kevyttä, Neimala ehdottaa.

– Seuraava taso olisivat kansalliset hankinnat, jotka alkaisivat nykyisen mallin mukaan 50 000 eurosta ylöspäin. Päättäjät ovat puhuneet epäterveestä kil-pailusta julkisissa hankinnoissa. Nyt on aika muuttaa puheet teoiksi, hän jatkaa.

Julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen nostamisella on dramaattiset vaikutukset. Suomen Yrittäjät esittää parempaa mallia.Kimmo [email protected]

Tarjonta romahtaa

jatka keskustelua verkossa:www.yrittajat.fi

NykytilanneIlmoitetut kansalliset hankinnat 2009–2011 (lkm)

Muutos – 22,1 % vuosina 2009–2011

> Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo on käynyt läpi kaikki

julkisten hankintojen viralliseen ilmoituskanavaan eli Hilmaan tulleet tarjouspyynnöt vuosilta 2009 – 2011.

Työ on ollut valtava, sillä kansalli-sia tarjouspyyntöjä oli lähes 12 000 kappaletta vuonna 2011.

Tilastojen valossa trendi on selvä: jo edellinen kansallisten kynnysar-vojen korottaminen laski tuntuvasti

ilmoitusten määrää. Tarjouspyyntö-jen arvon perusteella pystyy myös laskemaan, mitkä ovat vaikutukset uusista korotuksista.

– Tilanne on äärimmäisen huoles-tuttava. Muutokset syrjivät erityisesti pk-yrityksiä, Saariketo sanoo.

Tilastot myös osoittavat, että kynnysarvojen laskeminen alle 10 000 euroon korottamisen sijaan toisi han-kintailmoitusten piiriin lähes kuusin-kertaisen määrän uusia ilmoituksia.

tilasto ei valehtele

Laki ei velvoita keskittämään hankintoja typerästi, mutta lainmuutos johtaa siihen.

antti neimala

avoimuutta. CC-M Arkkitehdit Oy:n omistaja Caterina Casagrande-Mäkelä peräänkuuluttaa avointa kilpailua julkisissa hankinnoissa. hän kannattaa lämpimästi suomen Yrittäjien uutta mallia Pienhankinnoista.

Antti Neimala

Vesa-matti Väärä

Tavarat Palvelut Urakat Muut

läh

de:

hil

ma

725

3 534

5 012

5 474

795

3 276

4 258

4 173

581

3 327

4 846

3 733

2009 2010 2011


ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: Kolmen–viiden vuoden kuluessa irtisanominen tulisi tehdä nykyistä kalliimmaksi ja irtisanomissuojaa pitäisi kehittää.Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari 3t:ssä.

116000 Suomen Yrittäjien jäsenmäärä jatkaa kasvuaan.

Jäsenyritysten määrä on nyt noin 116 000. Nettolisäys vuo-teen 2011 verrattuna on noin 1 800 jäsentä.

Aluejärjestöistä suurin on Pirkanmaa, jonka jäsenmäärä on yli 10 500. Pirkanmaan jälkeen tasaväkisesti mittelevät Uudenmaan Yrittäjät ja Varsinais-Suomen Yrittäjät, joilla molemmilla on yli 9 000 jäsentä.

Aiheuttavatkopidentyvät maksuajat vaikeuksia?Lähes 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä näkee pitenevien maksuaikojen aiheuttavan lähitulevaisuudessa maksuvaikeuksia.

Maksujen viivästymisen taustalla ovat asiakkaiden talousongelmat ja tahallinen viivyttely.

Keskimääräinen maksuehto on 17 päivää ja keskimääräinen maksuviive viisi päivää.

Tiedot perustuvat Intrum Justitian Eurooppalaiseen maksu-tapatutkimukseen. Kysely tehdään yrityksille vuosittain.

Kerro oma kokemuksesi ja arviosi vastaamalla vuoden 2013 kyselyyn osoitteessa: http://www.intrum.com/epi2013/.

Tulokset ja raportti julkistetaan toukokuun alkupuoliskolla. Vastaajat saavat raportin itselleen.

Vastausaikaa on 15. maaliskuuta asti.

Näin toimii uusi malliTavarat ja palvelut

1) Mikrohankinnat 0 – 5 000 euroa. • ei ilmoitusvelvollisuutta.

2) Pienhankinnat 5 000 – 50 000 euroa. • hankintayksiköillä velvollisuus ilmoittaa yhteiseen ilmoituskanavaan hilmaan.

Nykyistä kevyempi säätely siinä, miten hankinta on toteutettava. • ilmoitusten määrä kasvaa lähes kuusinkertaiseksi ja hankintoihin tulee lisää kilpailua.

3) Kansalliset hankinnat 50 000 – 200 000 euroa.4) eu-kynnysarvon ylittävät hankinnat 200 000 euroa.

Vaikutukset:• Vain suurilla yrityksillä on enää mahdollisuus tehdä tarjouksia julkiselle sektorille.

• Pk-yritykset putoavat pelistä pois.

• Varsinais-suomen yrittäjien tekemän kyselyn mukaan 72 prosenttia yrittäjistä arvioi, että sopivin hankinnan koko on alle 50 000 euroa.

• markkinat keskittyvät muutamille suurille yrityksille: kilpailu heikkenee, hinnat nousevat ja palvelun laatu kärsii.

• hankintayksiköt voivat tehdä mielivaltaisesti päätöksiä kynnysarvon alittavista hankinnoista. Pk-yritykset eivät saa hankinnasta mistään tietoa. nykyinen tietokanava eli hilma menettää merkityksensä.

Dramaattisia muutoksia

Jos kansallisten hankintojen (tavaroiden ja palveluiden) kynnysarvo tuplaantuu 60 000 euroon, hankintojen ilmoitusmäärä romahtaa nykyisestä 30 prosenttia.

Jos kansallisten hankintojen (tavaroiden ja palveluiden) kynnysarvo nousee 100 000 euroon, hankintojen ilmoitusmäärästä putoaa peräti puolet pois.

-30%

-50%lä

hd

e: s

uo

men

yr

ittä

jät

y niin kuin yrittäjätSuomen Yrittäjien ilme uudistui vuo-denvaihteessa ja samalla järjestö otti käyttöön myös uu-distetun tunnuksen. Järjestötunnus on jatkossa ytimekkäästi Yrittäjät.

– Järjestön ja sen osien nimet eivät muutu, mutta markki-nointiin uusi logo tuo yhtenäisyyttä. Tunnuksessa pelkkä Yrittäjät vahvistaa sitä tosiasiaa, että järjestömme on kattavin ja monipuolisin yrittäjyyden puolestapuhuja Suomessa, sanoo varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Hänen mukaansa uudistus vaatii uutta otetta vaikuttamis-työhön. Ulospäin suunnatuilla viesteillä on painoarvoa, sillä vastuu työllistymisestä on siirtynyt vahvasti pk-yrityksille.

– Tavoittelemme myös suurta yleisöä. Kaikkien suomalais-ten täytyy tiedostaa yrittäjyyden merkitys niin työpaikoille, verotuloille, palveluille, tuotteiden tarjonnalle kuin Suomen kilpailukyvyllekin, Kujala kertoo.

Itse uudistus on ollut massiivinen projekti. Markkinointipääl-likkö Johanna Hallikainen sanoo, että kaikki materiaalit on jouduttu uusimaan aina word-pohjista viireihin.

– Vaihto saatiin toteutettua jouhevasti uusien ja vanhojen materiaalien välillä. Jäsenmateriaalit uudistetaan vuosittain, joten tähän prosessiin ei tullut muutosta.

vaNHa PerHeyrityS. leo Kjisikin isoisä perusti Kjisik Oy:n 109 vuotta sitten. Yhtiö toimittaa sisustustavaroita julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja teattereihin.

Vesa-matti Väärä


Mallia naapuristajan Vapaavuori: helmikuussa kannat-taa pohtia, pitäisikö Suomen ottaa yritysverotuksessa mallia Virosta tai Ruotsista. Eeva [email protected]

Tuoreen elinkeinomi-nisterin Jan Vapaa-vuoren (kok) mielestä nyt pitää katsoa naa-purimaiden yritysve-romalleja.

– Kannattaa oikeasti miettiä, löytyisikö näistä joku hyvä suoma-lainen sovellus.

H-hetki on käsillä: hallitus ko-koontuu puolivälitarkasteluun kuukauden kuluttua.

– Puoliväliriihi on luontevasti niitä harvoja paikkoja hallitusoh-jelmaneuvottelujen ohella, jolloin voi tehdä merkittäviä järjestelmä-remontteja. Siinä mielessä tämän kevään aikana on aiheellista kun-nolla pohtia läpi, olisiko tässä ai-dosti ideaa myös meille.

Virossa yhtiön tulosta verote-taan vasta, kun se otetaan firmasta ulos. Tämä auttaa yrityksiä kasva-maan ja investoimaan. Vapaavuo-ren (kok) edeltäjä Jyri Häkämies suhtautui myönteisesti Viron yri-tysveromalliin. Samantyyppinen

valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta. yrittäjät itse päättävät, mistä kasvu löytyy. Kun taloutemme kivijalat – metsäteollisuus ja Nokia-klusteri – ovat menettäneet pysy-västi asemiansa, on luotava uutta tilalle.

Jan Vapaavuori

tuLiKaSte. jan Vapaavuori joutui heti elinkeinoministerikautensa aluksi ratkomaan telakkaongelmia. – Olemme ison teollisen murroksen keskellä. sen hallinta ja sen näkeminen, mihin suuntaan pitäisi mennä, on vaikeaa, hän myöntää.

aleksi Poutanen

Maailman isot megatrendit: kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen, digitalisoituminen. Näihin liittyvä bisnes kasvaa globaalisti.

Suomen luontaiset vahvuudet: osaaminen, luonnonvarat, maantiede – eli biotalous, kaivos ja cleantech. Näissä on todennäköisesti isot kasvumahdollisuudet.

2

1

vapaavuoren vinkit kahteen kasvusuuntaan:

rajaa, Vapaavuori myöntää.– Mitä enemmän tasapainotus-

ta voi siirtää säästöjen puolelle sitä parempi, mutta ongelmatonta ei ole sekään.

enemmän ennustettavuutta. Taloustilanne on nyt niin kinkki-

nen, että hyvää ja kaunista ei elin-keinoministerikään voi yrittäjille luvata. Ennakoitavuudessa hän kuitenkin näkee poliitikoilla paran-tamisen varaa.– Tarvitsemme verojärjestelmään,

energiapolitiikkaan ja tämän tyyp-pisiin asioihin pikkuisen enemmän

Jättimessut Kiinassa – Missä suomalaiset?Suomalaiset jäävät aika mität-tömään marginaaliin, kun puhe kääntyy maailman suurimpaan messutapahtumaan eli Kiinan vienti- ja tuontimessuihin.

Huhtikuun puolivälissä jär-jestettäville Kantonin messuille osallistuu noin 210 000 ostajaa 213 maasta. Näistä suomalaisia on vaivaiset 400 – 500. Pro-senteissa se tarkoittaa 0,002 prosenttia.

Messujen luvut ovat muuten-kin tyrmistyttävät: messuilla on lähes 25 000 näytteilleasettajaa, alueen pinta-ala on noin 1,16 miljoonaa neliömetriä ja messujen liikevaihtoarvo on noin 28 miljardia euroa.

Huomioi muutokset tilin-tarkastuksessaHelpotettu menettely tilin-tarkastuksesta luopumiseksi päättyi vuodenvaihteessa.

Jos yrityksen yhtiöjärjes-tys, säännöt tai yhtiösopimus sisältää määräyksen tilintar-kastuksesta ja tilintarkastajan valitsemisesta, on määräystä noudatettava. Määräyksen voi poistaa tekemällä ilmoituksen kaupparekisteriin.

Ennen heinäkuun 1. päivää 2007 rekisteröity osakeyhtiö tai osuuskunta on voinut poistaa määräyksen tilintarkastuksesta tai tilintarkastajan valitsemises-ta alennetulla maksulla Patentti- ja rekisterihallitukseen. Tämä mahdollisuus on nyt päättynyt.

Kiinalaiset poimivat yrityksiäKiinalaiset olivat aktiivisia suomalaisten yritysten ostajia viime vuonna ja kauppoja on heidän kanssaan tehty myös al-kuvuonna. Näin kertoo Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohta-ja Juha Rantanen.

– On hyvä, että Suomeen tulee rahaa, ja uusia innokkaita yrittäjiä. Muuten firmat jäisivät jatkajia vaille. Olisihan meillä suomalaisia jatkajiakin, mutta he eivät saa rahaa kokoon. Myydään sitten kiinalaisille, Ran-tanen kuvailee tilannetta.

Suomen Yrityskaupat on neu-votellut yrityskaupoista myös useiden amerikkalaisten ostaja-tahojen kanssa, ja kolmanneksi aktiivisin kansallisuusryhmä ovat olleet venäläiset.

– Ulkomaalaiset ostavat hyvin pieniäkin yrityksiä: kauppa-liikkeitä, sisustusliikkeitä ja perheyrityksiä.

järjestelmä on myös Ruotsissa, jossa 25 prosenttia yrityksen tu-loksesta jätetään verottamatta ja siirretään varaukseen. Näin pk-yritysten investoiminen, kasvu ja työllistäminen helpottuvat.

– Siinä on minusta hyvin hieno perusajatus. Varsinkin Suomen ja Viron kaltaisissa maissa, jotka his-toriansa ja pienuutensa takia ovat pääomaköyhiä verrattuna moniin muihin maihin, Vapaavuori sanoo.

alv jo kipurajalla. Veronkorotuk- set vai säästöt. Vastaus: sekä että, edelleen. Valtiontalouden tasapai-nottaminen kun on Kataisen halli-tuksen ehkä tärkein tehtävä.

– Sitä on vaikea tehdä tavalla, joka ei myös osin vaikeuttaisi uutta kasvua, tuore elinkeinoministeri pahoittelee.

Arvonlisäveron korotus tuo roi-masti verotuloja. Se on Suomessa nyt 24 prosenttia – Euroopan kor-keimpia, mutta ei vielä korkein.

– Alamme olla aika lähellä kipu-

6 UUTISET

1/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ajassa:ajassa:

mikä ihmeen lisenssibisnes?Suomen ensimmäinen lisens-sibisnekseen keskittyvä semi-naari järjestetään finlandia-talossa 14. maaliskuuta. Seminaarissa kerrotaan, mistä bisneksessä on kysy-mys. Miten ala toimii, miksi se kannattaa niin lisenssin ostajalle kuin myyjälle sekä millaisia summia sen parissa maailmanlaajuisesti liikkuu.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat lipusta 20 prosentin alennuksen.

Ilmoittautua voi osoitteessa www.lisenssibisnes.fi ja ilmoittautuessa tulee kertoa yrittäjien jäsennumero.

Mallia naapurista

näillä teeseillä tulosta

ennustettavuutta ja pitkäjäntei-syyttä, Vapaavuori sanoo.

– Yrittäjä, jolla on hyvä liikeidea ja kyky viedä bisnestään eteen-päin, pystyy yleensä sopeutumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa, mutta hänen pitäisi saada tietää, mitkä ne olosuhteet ovat.

Pk-yrittäjyys tuttua

> Jan Vapaavuori siirtyi kokoomuksen eduskunta-ryhmän johdosta elinkei-

noministeriksi marraskuussa, kun Jyri Häkämies siirtyi Elin-keinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajaksi. Ministerin-hommat olivat Vapaavuorelle tuttuja, olihan hän edellisen hallituksen asuntoministeri. Nyt hän joutui kuitenkin hyp-päämään ns. liikkuvaan laivaan: ministerihuoneen oven takana odotti STX-telakkakohu.

Ennen eduskuntauraansa Vapaavuori ehti tutustua myös yritysarkeen, sillä hän oli pari vuotta Suomen urheiluliiton omistaman markkinointiyhtiö Track & Field Finland Oy:n toi-mitusjohtajana.

menot vai tulot?suomen yrittäjien, finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemä kevään pk-yritysbaro-metri julkaistaan 11. helmi-kuuta. Kevään barometrissa on luvassa pienten ja keski-suurten yritysten talousnä-kymien lisäksi viimeisimpiä uutisia pk-yritysten rahoi-tustilanteesta sekä yrittäjien näkemyksiä siitä, pitäisikö valtiontaloutta tasapainottaa menosäästöillä vai veroilla.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO [email protected]

maaperä pedattu veronkorotuksilleMonet odottavat hallituksen niin sanot-tua puolivälitarkastelua pelon sekaisin tuntein.

Valtion velkaantuminen ei ole taittunut, päinvastoin. Samalla odotukset talouskas-vulle ovat tämän vuoden osalta olemat-tomat. Tarkastelussa onkin luvassa ikäviä päätöksiä.

hallitusohjelmaan on kirjattu, että ve-ronkiristyksiä ja menoleikkauksia tehdään tasapuolisesti. Tasapuolisuudesta on jääty kuitenkin kauas.

Etenkin yrittäjät ovat tunteneet nahois-saan, kuinka verotus on kiristynyt milloin mistäkin. arvonlisäveroon on kajottu jo kahdesti, perintö- ja lahjaveroa on kiristet-ty tuntuvasti, samoin osinkoverotusta ja pääomaveroa… Miinuslista on pitkä.

Sen sijaan menoleikkaukset ovat olleet varsin kosmeettisia.

Sopivasti ennen puolivälitarkastelua

ovat veronkorotusten ihailijat nousseet taas puolustamaan ärhäkkäästi hyvinvoin-tiyhteiskuntaa. Silloin puhutaan oikeuden-mukaisuudesta.

Kun vuoden alussa oikeudenmukainen arvonlisävero oli 24, on nokitukset tehty ensi vuoden osalta jo 25:een. muutama poliitikko on ehtinyt ehdottaa solidaari-suusveron alarajankin laskemista 100 000 eurosta 60 000 euroon. Muitakin yllätyksiä on luvassa.

Ikävä kyllä näillä tempuilla Suomen taloutta ei pelasteta.

Jos menoleikkaukset eivät ala maistua, niin ensi vuonna solidaarisuusverosta pää-sevät nauttimaan loputkin suomalaiset. Ja onhan arvonlisäverossakin vielä sataan matkaa.

Ihan vaan ajatuksena, mutta olisiko tehokkaampaa kokeilla jotain muuta. Järkeviäkin ehdotuksia löytyy.

miksi? Merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäy-tymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute peruskoulun ja lukion jälkeisessä koulutusjärjestelmäs-sä. Ongelmana on se, miten saadaan yritykset halukkaiksi tarjoamaan työs-sä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeä kynnys syntyy, sillä oppisopimus on Suomessa oikeudellisesti työsuhde ja tulee yrityksille liian kalliiksi.

vaikutukset:. Koulutussopimus lisää kouluttautumispaikkoja yrityksissä.

Suomen Yrittäjien kolmen kohdan ohjelma tarjoaa kilpailukykyä, kasvua, työtä ja inves-tointeja. Ei siis huono paperi.

3) Nuorille koulutussopimusNuorille on tarjottava uusi koulut-tautumisväylä, koulutussopimus. Mallissa opiskelija, yritys ja oppi-laitos solmivat sopimuksen, jonka mukaan pääosa ammattiin oppimi-sesta tapahtuu töissä. Opiskelija saa korvausta opintojen ajalta. Korvaus rahoitetaan ammatillisten oppilaitosten saamasta valtion osuudesta. Lisäksi yritykset mak-savat korvausta työsuoritteen perusteella. KÄYTTÖÖN.

1) Sopimukset yritystasolleOn sallittava se, että yritystasolla sovitaan henkilöstön kanssa kilpailukykyiset työn tekemisen ehdot niin palkkauksessa kuin työ-ajoissa. Lainsäädäntöä pitää muut-taa niin, että yrityksissä voidaan poiketa työehtosopimuksista. Esi-merkiksi palkankorotuksia voidaan lykätä tai jättää toteuttamatta. Poikkeamat edellyttäisivät yhteis-ymmärrystä työnantajien ja työn-tekijöiden kesken. KÄYTTÖÖN.

miksi? Suomalaisten yritysten kilpai-lukyky on todistetusti rapautunut tär-keimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Palkat nousivat Saksassa yhteensä 12,7 prosenttia vuosina 2000 – 2010. Suo-messa palkat nousivat samaan aikaan peräti 42 prosenttia.

vaikutukset:. Kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa yhteiskunnan sisäisin toimin ja nopeimmin vaikuttava keino on työn tekemisen ehtoihin, sekä työn hintaan että työaikaan vaikuttaminen. Näin suomalaisyritykset pääsevät lähelle sa-maa viivaa muiden kanssa ja estetään työttömyyden kasvua.

2) rakennemuutos verotukseenHallituksen pitäisi aloittaa valmis-telut verorakenteen muutokselle, jonka mukaan yritykseen jäävän tulon verotusta lykätään myöhem-mäksi. VALMISTELUUN.

Samalla puolivälitarkastelussa täytyy päättää osakeyhtiöiden palkkasummaan sidotusta työlli- syysvarauksesta, joka on 30 pro-senttia maksetuista palkoista. KÄYTTÖÖN.

miksi? Veropolitiikan ykköstavoittee-na pitää olla toimet, joilla parannetaan pk-yritysten työllistämis-, kasvu- ja in-vestointiedellytyksiä.

vaikutukset:. Palkkasummaan si-dottu varaus tukee puolestaan lois-tavasti työpaikkojen säilyttämistä, sillä varaus myös purkautuu työvoi-man vähentyessä. Tekemällä varaus hyvänä vuonna ja tulouttamalla se vastaavasti heikompina aikoina yrityk-set voivat tasata verotettavaa tulosta ja tappioita.

UUTISET 7

Tunnetko työlain?Osaatko tehdä työsopimuksen? Miten lomautat

työntekijän? Kuinka lasketaan vuosilomapalkka ja lomaraha?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen työlait tutuksi 2013 -kiertueelta.

aiheista ovat kertomassa selkokielellä ja kansanläheisesti Suomen Yrittäjien lainopilliset asiantuntijat.

Kiertue alkaa 12. helmikuuta Mikke-listä. Espooseen kiertue rantautuu 26. helmikuuta. Muut kiertuepaikkakunnat ovat: turku (6.3.), jyväskylä (4.4.),

lahti (11.4.) ja kotka (18.4.).

Ilmoittautumiset viimeistään viikko ennen koulutusta. tiedustelut: [email protected] tai puhelinnumerosta 09 2292 2994.

2/2013

seuraaVa numero ilmestyy 21.2.


Suorat:

2

Kysymys: Aloititte Pir-kanmaalla Mouhijärvellä paikallisten yrittäjien kans-sa yöpartioinnin rikollisuu-den hillitsemiseksi. Asiasta nousi julkinen keskustelu. Onko yhteydenottoja tullut vielä MR-Traden omistaja Mikko Rauva?

vastaus: Nyt on onneksi tilanne hiukan rauhoittunut, kun töitäkin pitää tehdä. Suurin huomio partioin-nille tuli, kun sisäministeri Päivi Räsänen puhui asiasta aamutelevisiossa. Silloin minua haastateltiin radioon ja lehtiin. Kiinnostus asian ympärillä on tuonut partio-rinkiinkin muutaman uuden jäsenen.

Kysymys: Miksi aloititte partioinnin?

vastaus: Partioinnille on ollut tarvetta, sillä rikolliset ovat murtautuneet useisiin liikkeisiin ja erityisesti polt-toainevarkaudet ovat olleet riesana. Meidän vinkkelistä katsottuna rikolliset ovat entistä röyhkeämpiä ja tar-vitaan lisää silmiä näinkin laajalla alueella.

Kysymys: Miten partiointi on alueella vaikuttanut?

vastaus: Näkemykseni mukaan rikollisuus on vä-hentynyt partioinnin alettua ja aiomme jatkaa partiointia jatkossakin. Partioilla on selkeä ohjeistus jättää san-kariteot väliin, mikäli jotain epäilyttävää näkyy. Soitam-me silloin poliisin paikalle.

3

Miksi yrittäjät partioivat öisin Mouhijärvellä?

Tällainen on uusi yrittajat.fi-sivustoIso apu työhönAjankohtaista-palsta on yrittä-jän tietopankki. Palstalta näet aina päivitettynä kaikki määrä-päivät, tärkeät tiedot luvuista, päivärahoista, kilometrikor-vauksista jne.

Tutut osastotYrittajat.fi:n päänavigaatios-ta löydät helposti suositut osastot kuten Yritystoi- minnan ABC, Työnantajan ABC sekä Verot ja rahat.

Sinulle tärkeät uutisetYrittajat.fi kertoo päiväkohtaisten uutisten lisäksi muun muassa veromuutosten vaikutuksista ja lainsäädännön muutoksista jo etukäteen. Unohtamatta tietenkään yksittäisten yritysten saamia tilauksia, rohkeita päätöksiä tehdä investointeja tai muita mielen-kiintoisia ilmiöitä. Lähetä meille uutisvinkki: [email protected]

Yrittäjät ajaa etuasiYrittäjät on elinkeinoelämän suurin järjestö, jolla on noin 116 000 jäsenyritystä. Yrittäjät ajaa aina yrittäjien etua ja tärkeimmät edunvalvontaa koskevat tiedotteet ovat näkyvästi esillä.

1Yrittäjä ansaitsee oman uutiskanavan ja tietopankin. Kaikki tärkeä tieto pitää löytyä helposti.

8 UUTISET

Liity jäseneksi. Nyt!Yrittajat.fi:n etusivulta voit liittyä kätevästi Suomen Yrittäjien jäseneksi. Yrittäjien lakineuvontapalvelu on järjestön käytetyin jäsenetu. Yleensä jo yksi puhelinsoitto lakineuvontaan kuittaa jäsenmaksun.

yrittajat.fi kotisivuksi:

Pääset asettamaan kotisivun esimerkiksi IE 9 -selaimessa

ruudun oikeassa yläkulmassa olevan talo-ikonin avulla.

Mikko Rauva

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄosaat tehdä viisaita ratkaisuja


Tällainen on uusi yrittajat.fi-sivusto

Nyt alkaa keskusteluYrittäjät haluavat keskustella arjestaan: iloista, murheista, epäoikeudenmukaisuudesta, onnistumisista ja ylipäätään yrittämisestä. Yrittajat.fi:ssä aloitti tammikuun alussa kymmenen bloggaajan joukko, joka haluaa herättää keskustelua.

Meitä on jo yli 8 000Toinen yrittajat.fi:n keskustelu-foorumi on Facebook. Yrittäjien Facebookissa on jo yli 8 000 tykkääjää.

Yrittäjä ansaitsee oman uutiskanavan ja tietopankin. Kaikki tärkeä tieto pitää löytyä helposti.

UUTISET 9

62 316uudistunut yrittajat.fi-verkkosivusto teki heti viikolla kaksi uuden kävijäennätyksen. TNS Metrixin mittauksen mukaan verkkosivustolla oli 62 316 eri viikkokävijää. eri selaimilla mitattuna kävijöitä oli lähes 80 000. edellinen ennätys oli runsaat 44 000 viime vuoden joulukuulta. lukijoita kiinnostivat erityisesti yrittäjäuutiset ja työnantajille tärkeät osiot.

8 075 yrittäjien facebook-verkkoyhteistö on ylittänyt 8 000 tykkääjän rajan. raja meni rikki vuodenvaihteessa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä vuosi sitten tykkääjiä oli

vajaat 6 500. yrittäjien facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. luku on korkeampi kuin esimerkiksi puolueilla.

Uutisia ristiinnettisivuston uudistuksen yhteydessä yrittajat.fi-sivulla näkyvät myös kauppalehden ja talouselämän uutiset. ja vastaavasti yrittajat.fi-sivulle pääsee molempien talousmedioiden sivuilta.

Uutisten ristiinlinkityksillä on tarkoitus helpottaa lukijoiden navigointia verkossa. Näin mielenkiintoiset uutiset löytyvät paremmin.

Elmio on kokenut liikkeenjohdon konsultointiyritys. Meille tarinoita onnistumisista on kertynyt jo yli 20 vuoden ajan.

Liiketoiminnan suunnitteLun ja kehittämisen konsuLtointi• 2–7 tapaamista• räätälöity yrityksellesi• jatkuva etäohjaus• tehokas aikataulu• kumppanina kokenut liikkeenjohdon konsultti

LiiketoimintasuunniteLmassa määriteLLään• yritystoiminnan perusteet• yrityksen nykytila ja tulevaisuuden tavoitteet• liiketoiminnan strategiset osatekijät• suunnitelman käytännön toteuttamistavat

kysy myös julkisen rahoituksen mahdollisuutta liiketoiminnan suunnittelun osalta.

ota yhteyttä: p. +358 500 561 652, www.elmio.fi

oletko perustamassa yritystä tai kehittämässä yrityksesi liiketoimintaa?toimiva liiketoimintasuunnitelma on uuden yrityksen kivijalka. myös liiketoiminnan murrostilanteissa suunnitelmaa täytyy päivittää. Laatimalla suunnitelman yhdessä elmion asiantuntijan kanssa luot pohjan menestyksekkäälle liiketoiminnalle.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201310 UUTISET

Mistä keramiikkanne

kuvakieli on peräisin?Kuvakielemme on peräisin pohjoi-sen luonnosta, maisemista, väri-

tyksestä ja sen eläimistä. Asiakas saa tuotteidemme mukana palan pohjoista mukaansa – tunnelma seuraa esineis-sämme. Esineissämme on tuntureita,

poroja, kynttiläkuusia, aapasoita ja itikoita. Esineemme ovat

kauniita käyttöesineitä.

Mitä perinteitä vaalitte edelleen?

Teemme edelleen kaiken alusta loppuun saakka itse käsin. Käsityö saa ja pitää näkyä tuotteissamme. Esineiden kuviointi ja väritys eivät

ole missään tuotteissa täysin samat. Tämä mahdollistaa niin pitkien kuin pienienkin sarjojen valmis-

tuksen.

Savenvalanta on hyvin vanha käsityön

muoto, miten tuotteenne ovat uudistuneet vuosien saatossa?

Tuotteemme ovat vajaan 40 vuoden aikana muuttuneet toki kovastikin; vuosikymmenten

aikana on ollut suuri määrä eri malleja ja värejä ja käytössämme on ollut eri keramiikkalaatuja.

Huomioimme keramiikassa ajan hengen esimerkiksi värityksessä ja muotokielessä. Myös uusia tarpeita esineen muotoon tulee

aika ajoin ajan muuttuessa, teemme itikkasavulyhtyä ja cremè brulé

-kuppia.

Mistä erottaa laaduk-kaan keramiikkatuotteen?

Arvostan sitä, että tuotteen muoto on käsityötä, ja että kuviot ovat vapaalla kädellä tuotettuja, ilman sapluunoiden

käyttöä. Minun mielestäni laatukappaleen erottaa siitä, että esineestä löytää uusia vivahteita, mitä kauemmin sitä katsoo.

Tällaisia pidän taide-esineinä, vaikka ne voivat varsinaisesti kuulua käyt-

tökeramiikkamallistoomme.

PaaV

o h

am

un

en

Keramiikasta aistii pohjoisen tunnelman

Kuka? Kaisa valkamaikä: 32-vuotiastyöura: Pienestä pitäen töitä vanhem- pien yrityksissä, Bjarmia oy ja Kuusamon kenkä oy, opiskeluaikana turussa ja Helsingissä muun muassa marimekossa. Kauppatieteiden maisteri, opintoja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa 2006–07. Bjarmia oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2008.motto: ei ole olemassa hyviä ja huonoja ideoita – on olemassa hyviä ja kehitettäviä ideoita.

juttu- tuulella

Miten oppii hyväksi savenvalajaksi?

Valamalla savea, ja kokeilemalla eri tekniikoita. Työ tekijäänsä opet-taa. Tosin savenvalanta on sellaista, että koskaan ei voi olla täysin varma

lopputulemasta, jopa esimerkiksi ilmanpaineella on merkitys saven

käyttäytymiseen ja siten myös lopputulokseen.

Ovatko hiihtokeskukseen ja

ruska-aikaan saapuvat turistit teille hyvä

asiakasryhmä? Parhaat sesonkimme ovat joulukuu ja heinäkuu. Hiihtokeskukseen tule-via turisteja käy toki meillä, mutta

juuri ruskasesongin kävijät ovat meillä näkyvämpi asiakas-

ryhmä.

Bjarmien käsityötaito elää edelleen kuusamossa Bjarmia oy:n savenvalamossa. Yksilölliset käyttöesineet valmistuvat yrityksen syntysijoilla, missä luonnon kuva-kielen innoittamia esineitä on aseteltu hyllyille jo vuodesta 1974. Riikka [email protected]

1/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 11

Nyt huippukaupat rajoitettuun Honda Accord -erään!Loistavasti varusteltu Accord Lifestyle 2.0 i-VTEC

Kampanjaetu 1.500€

Honda Accord 2.0 Lifestyle, autoveroton hinta 25.305 €, autovero 9.247,98 €, kokonaishinta 34.552,98 € - kampanjaetu 1.500 €, kampanjahinta 33.052,98 € + toimituskulut 600 €, yhteensä 33.652,98 €, CO2-päästöt 162 g/km, EU-keskikulutus 7,0 l/100 km. Kampanjaetu voimassa niin kauan kuin rajoitettua autoerää riittää.

Varustelun ja ajettavuuden ylivoimaa!Nyt pääset nauttimaan Honda Accord 2.0i Lifestylen ison auton tunnelmasta ja hyvästä varustelusta todella järkevään kampanjahintaan 33.053 €. Lisäksi voit rahoittaa ja ylläpitää uuden Hondasi aivan uudella ja yllättävän edullisella Honda Easy Go All in One –paketilla.

Honda All in Onessa maksat autosi omistamisesta, ylläpidosta, huolloista ja korjauksista aina saman kiinteän kuukausihinnan koko sopimuksen ajan. Yllätyksiä ei tule. Sopimuksen loputtua voit lunastaa auton itsellesi, myydä sen tai luovuttaa takuuhyvityshintaan rahoitusyhtiölle.

Honda All in Onessa sinulle jää maksettavaksi vain polttoaine, vakuutukset ja viranomaiskäyttömaksut.

499€/kk*

Veho Herttoniemi, ma - pe 8 - 18, la 10 - 15 Mekaanikonkatu 17, puh. 010 569 3436www.veho.fi

Veho Olari, ma - pe 8 - 18, la 10 - 15 Kuitinmäentie 4, puh. 010 569 2554www.veho.fi

Veho Tampere, ma - pe 9 - 18, la 10 - 15Taninkatu 11, puh. 010 569 3011www.veho.fi

Veho Turku, ma - pe 9 - 18, la 10 - 15Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh. 010 569 2811www.veho.fi

Veho Oulu, ma - pe 9 - 18, la 10 - 14Kallisenperä 1, puh. 010 569 2011www.veho.fi

*Accord Sedan 2.0i Lifestyle Business, Honda Easy Go –rahoitus All In One taso 3: Hinta toimituskuluineen 35 152,98 €, - alennus 1500 € = 33 652,98 €, käsiraha 4000€, sopimusaika 36 kk, kuukausierä 498,93 €, viimeinen suurempi erä 18 515,06 €. Kuukausierä sisältää koron 3,95 %, perustamismaksun 149 €, käsittelymaksun 8 €/kk ja huoltokulun 43,90 €. Luottokustannukset yhteensä 3 308,47 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 36 961,44 € ja KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 4,70 %. Sopimuk-sen max ajokilometrit 45 000 km. Sopimus sisältää hyvityshintatakuun 18 102,30 € sopimuksen päättyessä. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Lisätiedot www.hondaeasygo.fi


Laurean yrityslabra on toimintamallina erityisen onnis-tunut yrittäjän näkökulmasta.

liisa laiho

Puolet valmiita työelämään

Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kumpi oli ensin – hyvinvointi vai menestys? Yrittäjän Iltakoulun puhujina toimivat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali).

Yhteistyössä:

Iltakoulujen aikataulutTampere 11.2. I Joensuu 12.2. I Rovaniemi 13.2. I Pori 14.2. Jyväskylä 18.2. I Lappeenranta 19.2. I Oulu 20.2. I Lahti 20.2. I Loviisa 26.2.Helsinki 5.3. I Rauma 5.3. I Seinäjoki 6.3. I Kotka 6.3. I Lohja 7.3. Mikkeli 12.3. I Turku 13.3. I Järvenpää 14.3. I Kajaani 19.3. Kuopio 19.3. I Kokkola 19.3. I Hämeenlinna 20.3. I Vaasa 21.3.Ilmoittaudu www.lahitapiola.fi/iltakoulu

Yrittäjän Iltakoulussa menestyksen ja hyvinvoinnin reseptejä.

Tule kuulemaan menestyvän yrittäjän tarina omasta yrittäjyydestään. Tarinansa eri tapahtumissa kertovat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Jälki-istunnossa voit verkos toitua alueen muiden yrittäjien kanssa. Tervetuloa!

Enemmistö yrittäjis-tä uskoo yhteistyön alueen ammattikor-keakoulun kanssa

pysyvän entisellään tai pa-ranevan tulevaisuudessa. Tosin yksinyrittäjistä näin ajatteli vajaa viidennes.

Ammattikorkeakouluille kuuluu kiitosta muun muas-sa siitä, että oppilaitokset ovat parantaneet osaavien työntekijöiden saatavuutta. Näin arvioi enemmistö Suo- men Yrittäjien jäsenistä koostuvan kyselyn vastaaja- joukosta. Yrittäjien ja am-mattikorkeakoulujen yhteis-työ ja alueellinen vaikutta-vuus -raportin vastaajista noin puolet arvioi ammatti-korkeakoulututkinnon suo-

ammattikorkea-koulujen kan-nattaa ottaa yritysten koko huomioon suun-nitellessaan työelämäyhteis-työtä.

Riikka [email protected]

rittaneiden työelämävalmiu-det riittäviksi. Keskisuurten yritysten edustajat arvioivat opiskelijoiden työelämä-valmiudet myönteisemmin kuin yksinyrittäjät. Yhteis-työ työelämän kanssa on ammattikorkeakoulujen la-kisääteinen tehtävä.

tuotekehityksessä yh-teistyötä. Ehkäpä juuri työ-

harjoittelut ja yrityksen toi-meksiannosta tehtävät opin-näytetyöt tulevat ensimmäi-senä mieleen oppilaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön muotoina, ja juuri näitä ne yleisimmin ovatkin.

Liisa Laiho E. Laiho Oy:stä kertoo heidän olleen oikein tyytyväisiä kaikkiin ammat-tikorkeakoulujen kanssa toteutettuihin projekteihin –

tumien vuoksi. Yritykselle koitui kustannuksia kulujen mukaan.

– Lohjan Laureassa on ter- veydenhoitoala ja tradenomi- opiskelijoita, projektissam-me nämä yhdistivät voima-varansa, Laiho kertoo.

Hänen mielestään Lau-rean Yrityslabra on toiminta-mallina erityisen onnistunut yrittäjän näkökulmasta, sillä yrittäjä voi olla yhteydessä yhdyshenkilöön, ja kertoa, millaista tarvetta yrityksessä olisi yhteistyölle. Tradeno- miopiskelijat suorittavat Yri-tyslabrassa osan opinnois-taan projektien kautta.

Korkeakouluista valmistu-neista, mukaan lukien am- mattikorkeakoulut, alle viisi prosenttia, ryhtyy yrittäjiksi.

t&k- ja palvelutoimintaa monipuolisemmaksi

> Yksinyrittäjistä 29 prosenttia ja keskisuurten yritysten yrittäjistä lähes 72 prosenttia ilmoitti, että heillä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai

palvelutoimintayhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö koettiin hyödylliseksi kaiken ko-koisissa yrityksissä. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2011 -raportin mukaan yritykset toivovat, että tutkimusyhteistyössä otetaan elinkeinoelämän tarpeet paremmin huomioon.

ja niitä on monta.– Yrityksessämme har-

joittelijana aikanaan ollut henkilö on edelleen yrityk-semme palveluksessa, tosin hän siirtyy nyt osa-aikaiseksi lisäopintojensa vuoksi.

Yksinyrittäjistä 29 pro-senttia ja keskisuurten yri-tysten yrittäjistä lähes 72 prosenttia ilmoitti, että heil-lä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimin-tayhteistyöstä ammattikor-keakoulun kanssa.

Lohjalaisessa E. Laiho Oy:ssä on juuri käynnissä hoitoalan vaatteiden suun-nitteluprojekti Laurea-am-mattikorkeakoulun kanssa. Tuotokset valmistuvat lähi-viikkoina, projekti myöhäs-tyi hieman erinäisten sat-

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

50 – 249 henkilöä(n = 47, ka = 2,79)

20 – 49 henkilöä(n = 67, ka = 2,72)

10 – 19 henkilöä(n = 123, ka = 2,54)

6 – 9 henkilöä(n = 119, ka = 2,67)

2 – 5 henkilöä(n = 269, ka = 2,58)

1 henkilö(n = 90, ka = 2,44)

Onko yhteistyöstä amk-opiskelijoiden kanssa ollut hyötyä yritykselle (N = 715)

Ei yhtään hyötyä

Lähde: Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus: Kysely Suomen Yrittäjien jäsenistölle

Erittäin paljon hyötyäPaljon hyötyäHeikosti hyötyä


Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 € (autoveroton suositushinta 28.750 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 183 g/km 4.165,14 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 183–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,9–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

ford.fi/hyotyajoneuvot

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm.8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia.

FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 € (+ toim.kulut 600 €).

Tervetuloa koeajolle!


ravISTajaTasiantuntijaraati poimi 29 yritystä tarkempaa seulontaa varten ja valitsee kärkikymme- nikön. Tavoitteena on löytää toimialaansa ravistaneet yritykset.Kimmo [email protected]

arvostan erityisesti niitä yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu korkeaan teknologiaan ja innovaatioihin, sanoo Elisan myyntijohtaja Kalevi westerlund.

yrityksiä on ilmiannettu jo 179Ääniä on annettu 7 507Eniten yleisöääniä ovat saaneet:1) Droppi Veripalvelu (14 prosenttia äänistä)2) Suomen Energiahoitajat (14 %)3) Palikka (12 %)4) Onnibus (10 %)5) Dynaset (6 %)

ravistajat-sarjan tär-kein anti on yrittäjyyden arvostuksen nostaminen, korostaa Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen.

On erittäin tärkeää nostaa esille menetelmiä ja toimintatapoja, joilla yritys on uudistunut, arvioi Tekesin markki-nointi- ja viestintäjohtaja ulla Hiekkanen- mäkelä.

Toimialaansa ravis-tavista yrityksistä ei ole Suomessa pulaa ainakaan ilmianto-jen perusteella.

Suomen Yrittäjien yhdessä kumppaneidensa kanssa käynnistämään Ravistajat-sarjaan tuli nimittäin 179 ilmiantoa vähän yli kahdessa kuukaudessa. Samal-la eri yrityksille annettiin yli 7 500 ääntä.

Todellisuudessa toimialaansa ravistelleiden tai tulevaisuudessa ravistelevien seulonta ei osoittau-tunut helpoksi tehtäväksi asian-tuntijaraadille.

– Perusteluista selviää, mitä kri-teerejä olemme valintojen apuna käyttäneet. Valinnat eivät olleet helppoja, keskustelua käytiin tun-tikaupalla. Seuraavaksi poimimme kymmenen mielenkiintoisinta yri-tystä, sanoo raadin puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien varatoimitus-johtaja Anssi Kujala.

Kujalan mainitsemat kymme-nen yritystä esitellään helmikuus-ta alkaen yksitellen Yrittäjäsano-missa.

Raadissa riittää ammattitai- toa, sillä se koostuu sähköisen liiketoiminnan kehittämisen, ris-kienhallinnan, rahoituksen han-kinnan, kasvun rakentamisen ja verkkokaupan asiantuntijoista. Li-säksi kumppaneiden joukossa on asiantuntemusta liikejuridiikasta, varainhoidosta ja kassanhallin-nasta.

ilmianna hyvä ehdokas. Kym-menen joukkoon on mahdollista ”tunkeutua” vielä keittiön kautta, sillä yleisö saa ehdottaa Ravistaja-yrityksiä koko vuoden osoitteessa www.ravistajat.fi. Samalla sivulla voi myös äänestää suosikkiehdo-kastaan.

– Emme halunneet lyödä listaa lopullisesti kiinni. Vuodessa ehtii tapahtua paljon ja nousta esiin hy-viä ehdokkaita, Kujala perustelee.

murros menossa. Raatilaiset toivovat ravistajien olevan muille yrittäjille esimerkkinä ja samalla ne luovat myönteistä yrittäjyysil-mapiiriä.

Finnveran liiketoimintajohtaja

Annamarja Paloheimo haluaa nos-taa esille murroksen.

– Olemme monella toimialalla siinä tilanteessa, että jotain täytyy tehdä. Työnjako tapahtuu globaa-listi, mutta samalla pitää pystyä näkemään lokaaleja pieniä ikku-noita, Paloheimo sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on liian vähän todellisia ravistajia, jot-ka ovat maailmanlaajuisesti muut-taneet toimialaansa.

Tekesin markkinointi- ja vies-tintäjohtajana työskentelevä Ulla Hiekkanen-Mäkelä sanoo, että listalta löytyy paljon sellaisia yri-tyksiä, jotka eivät ole olleet vielä esillä.

– Yritykset ovat eri kokoisia ja ikäisiä. Vanhatkin perheyritykset voivat uudistua, se on hienoa, Mä-kelä kommentoi.

Itellan liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen on puolestaan huolestu-nut verkkokaupan tilasta.

– Se on kasvuala. Toivon, että Suomi nousisi samalle tasolle Ruotsin kanssa. Erityisesti Venä-jälle riittäisi markkinoita, Ketonen arvioi.

Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi sanoo, että erityisesti terveydenhuollossa on ravistusta jo tapahtunut. Hän toivoisi koulu-tuspuolellekin samanlaista ajatte-lumallia.

Kunnon ravistuksen tähdenSuomessa on paljon

upeita yrityksiä. Ja mikä tärkeintä, niitä on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, hehkuttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja anssi Kujala.

Suomessa on hirveästi ideoita, mutta liikaa niistä jää pöytälaatikkoon. Rohkeutta tarvitaan lisää, kannustaa fennian markkinointijohtaja arto Kämppi.


• Insta Group Oy TampereKasvava ja kansainvälinen korkean tekno-logian konserni, joka on edelleen perhe-omistuksessa.

• Juustoportti Oy JalasjärviMaatilasta alueelliseksi menestyjäksi.

• Kiilto Oy Lempäälälaadukas suomalainen vaihtoehto kansain-välisille merkeille. Kehittää jatkuvasti toi-mintaansa. Näitä tuotteita kaikki käyttää.

• Oy Klinkmann Ab Espoo toimittaa laite- ja ohjelmistoratkaisuja konepajoille, laitevalmistajille, projekti- taloille ja tuotantoyrityksille.

• Leader Foods Oy Vantaa Erittäin voimakkaasti kasvava ja kannatta-va yritys. Suomen johtava urheiluravintei-den valmistaja.

• Medanets Oy Kempele Vapauttaa sairaanhoitajan ajan potilaalle.

• Mendor Oy Espoodiabetes on koko ajan kasvava globaali on-gelma. Yritys on kehittänyt vallankumouk-sellisen kannettavan all-in-one-verensoke-rimittarin ja verkkopohjaisen ohjelmiston diabeteksen päivittäiseen hallintaan.

• Merikratos TurkuMerikratos on ensimmäinen Suomessa perustajatyöntekijöittensä voimin valta-kunnalliseksi toimijaksi kasvanut sosiaali-palveluita tuottava yritys.

• Multi Touch Oy HelsinkiOikeaan markkinahetkeen osunut tuote, joka herätti ostajien mielenkiinnon ennen kuin yritystä oli vielä edes perustettu.

• Nomojeans Corporation Oy Espoo Yksilöllisillä farkuilla markkinoille.

• Onnibus Oy Tamperehalpalentoyhtiö bussiliikenteessä ravistaa vanhoja järjestelmiä.

• Picosun Oy EspooJohtava atomikerroskasvatusjärjestelmien valmistaja.

• Scandinavian Carpenter Collective Oy Helsinkihinnan sijasta laatua. halpatuotannon sijasta kotimaiset puusepät. Kasvottomuu-den sijasta tarinaa.

• Smartum Oy HelsinkiMuuttanut jo yhden kerran suomalaisten arkea liikuntasetelillä. Nyt tekemässä tätä uudelleen palvelusetelimallilla.

• Specim, Spectral Imaging Oy Ltd OuluOn kehittänyt erityisen pöllökameran. Voidaan kuvata ihan mitä vaan.

• St1 Oy HelsinkiKehittää koko ajan jotakin uutta ja erottuu alan perusliiketoiminnasta.

• 10monkeys.com Ltd HelsinkiViimein yritys, joka on tuonut markkinoille Suomen vahvaa peruskouluosaamista hyödyntävän vientituotteen.

• Uplause Oy TurkuToi Suomessa ensimmäisenä yleisöpelit tapahtumiin.

• Uretek Worldwide Oy / Powerpile Oy PirkkalaKehittänyt mullistavan polymeeripilarin, jolla voidaan korjata kevyesti painuneita taloja.

• Atma Trade Oy LappeenrantaVoimakkaasti kasvanut ja kannattava maa-hanmuuttajan perustama yritys. Onnistu-nut erinomaisesti hyödyntämään Venäjän markkinat. Näitä Suomi tarvitsee.

• Dermoshop Oy KorsnäsVerkkokauppa on iso ja voimakkaasti kasvava bisnes. tässä dermoshop onnistu-nut erinomaisesti.

• Droppi Veripalvelu Oy Keminmaadropper tulee muuttamaan ja yksinkertais-tamaan ihmisen terveydentilan selvitystä ja terveyden parantamista. ravistajat- äänestyksen ykkönen.

• Ductor Oy HelsinkiYrityksellä on koko maailmaa mullistava innovaatio, jossa teuras- ja ruokajätteistä voidaan bakteeritekonologian avulla tuot-taa saasteettomasti, maaperää ja ilmastoa säästäen biologista ammoniumia ja fos-faatteja maatalouden lannoitetarpeisiin.

• Ensto Finland Oy Porvoo Sähköauton lataustolpat erottuvat muo-toilulla.

• Fira Oy VantaaToimii eettisesti ja kestävästi rakennusalan edelläkävijänä. Kehittää ja muuttaa perin-teistä toimialaa.

• Globe Hope Oy Vihti Innovatiivista ja ekologista toimintaa perinteisellä toimialalla.

• Graphic Concrete Oy HelsinkiKehittänyt ainutlaatuisen graafisen beto-nin, joka saa jalansijaa maailmalla.

• Ideakone Oy Helsinki kotisivukone-palvelu on mullistanut kotisivu- ja verkkokauppamarkkinan suo-messa.

• Innojok Oy HelsinkiNäkövammainen mies, joka olisi voinut jäädä sairauseläkkeelle, perusti yrityksen ja tuo nyt valoa suomalaisille.

Meidän tehtävämme on edistää yrittäjyyttä ja mahdollistaa uusien innovaatioiden kaupallis-taminen, kertoo finnveran liiketoimintajohtaja anna-marja Paloheimo.

Ravistajissa mukana:

Näin ravistajat- sarja etenee

vai onko finalisti joku muu… Voit äänestää suosikkiasi tai ehdottaa uutta Ravistajat-yritystä koko sarjan ajan osoitteessa: www.ravistajat.fi

asiantuntijaraadin kriteerit 29 yrityksen valinnalle jatkoon ovat seuraavat:1) Raati etsii toimialaansa ravistavaa yritystä.2) Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa (sisäinen kunto).3) Yrityksen asiakkaat kokevat, että yritys muuttuu ja parantaa toimintaansa (asiakaskunto).4) Yritys on kasvattanut markkinaosuutta viimeisen viiden vuoden aikana tai tulee kasvattamaan tulevaisuudessa (tuloskunto).5) Yritykseen kohdistuu toimialan sisällä arvostelua.6) Yrityksen omistuksella, koolla tai toimialalla ei ole merkitystä. Ehdokasyrityksistä tulisi muodostua kokonaisuus, jossa osa on jo kyntensä näyttänyt ja osa vasta matkansa alussa.

Näiden joukosta löytyy kymmenen finalistia:

Kunnon ravistuksen tähdenhaluamme nostaa

Ravistajissa esille hienoja yritystarinoita ja löytää toimialaansa ravistelleita yrityksiä, valottaa Seedin toimitusjohtaja marko Parkkinen.

Me tuomme raatiin osaamista innovaatio-toiminnasta eli siitä, mitä ovat oikeasti uusia ratkai-suja ja tuotteita, sanoo Tekesin toimialajohtaja risto Setälä.

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden ravistajat-yrityksen. samalla asian-tuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä ravistajat-listalle. raati seuraa listaa koko vuoden. samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) kovin ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammi-kuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näke-mykset.

ale

ksi P

ou

tan

en


Ulkomaan kieltä suomeksi•RiikkaHietakorpionkääntäjä-yrittäjä.ToiminimellätoimivaHietakorpikääntääsaksan-,englannin-japortugalinkielisiäteknisiätekstejäkutenkäyt-töohjeitasuomeksi.Yrittäjänähänontoiminutvuodesta2007.

Lotta [email protected]

Uutena vuotena tuli tasan kak-sikymmentä vuotta siitä, kun ihastuin karnevaalisambaan Tamperelaisen sambakoulun keikalla. Innostuin lajista niin, että muutin Tampereelle, ja harrastus sai alkunsa.

Sambakoulumme União da Ro-seira tarjoaa tanssin- ja soitonope-tusta, ja esiinnymme keikoilla.

Sambaharrastukseni on vienyt minut myös lajin Mekkaan Rio de Janeiroon pitkälti toistakymmen-tä kertaa. Ensi kuussa on edessä kahdeksannet Rion karnevaalit, joissa tanssin mukana kulkueessa. Olen ainoa suomalainen tanssija, joka on hyväksytty karnevaalien erikoisryhmän soolotanssijaksi eli passistaksi.

Media levittää Rion karnevaa-leista melko yksipuolisen kuvan pikkuruisiin asuihin pukeutuneista naisista. Todellisuudessa bikinit ovat päällä vain hyvin harvoilla huipputanssijoilla. Ne saa pukea ylleen vain, jos on läpäissyt tietyn tanssikokeen.

vuorovaikusta ja energiaa. Har-rastus antaa kosolti vastapainoa

yksinäiselle kääntäjän työlleni. Sen jälkeen, kun olen päivän istunut koneella hartiat kyyryssä ja illalla lähden pitämään sambatuntia, saan arkeen rutkasti liikkumisen iloa ja vuorovaikutusta sekä ener-gistä mieltä.

Samba on erikoinen harrastus ja sen pariin hakeutuvat tietynlaiset ihmiset. Sambatunnilta ei lähdetä hakemaan hikeä ja ryppyotsaista kalorikulutusta, vaan osallistujat ovat aina todella innostuneita ja iloisia. Saan myös hyvää mieltä sii-tä, että pystyn tunneilla jakamaan omaa osaamistani ja tietouttani muille.

tasokas sambamaa. Karne-vaalisambatoimintaa on Suomessa paljon ja harrastajia löytyy yli 2 000. Suomessa toimii Suomen Sambakoulujen Liitto, joka organi-soi erilaisia lajiin liittyviä tapahtu-mia. Liiton tavoite on brasilialaisen sambakulttuurin tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Brasilialaiset ovat kovin otet- tuja suomalaisen samban tasosta. Suomi on myös siitä erikoinen maa, että meillä sambakoulut ovat suomalaisten vetämiä. Muualla Euroopassa koulut ovat yleensä brasilialaisten pyörittämiä.

riikka hietakorpi:lanteet keinuen rioon

henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

emil

Bo

Byr

eV

NV200

NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, CO2 -päästöt 135–139 g/km. *Rahoitusesimerkki: Nissan NV 200 Working Star Edition kokonaishinta 23 000 €, käsiraha 4 600 €, perustamismaksu 150 €, rahoitettava osuus yhteensä 18 550 €, sopimusaika 36 kk, korko 5,9 %, kuukausierä 272,84 €, viimeinen erä 11 995 €. Kuukausierä sisältää käsittelykulun 8 €/kk. Luottokustannukset yhteensä 3 152,30 €, todellinen vuosikorko 7,23 % ja todellinen luottohinta 26 152,30 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoituslaskelma on esimerkki, tarkan laskelman saat Nissan jälleenmyyjältäsi.

Nissan. Innovation that excites.

NISSAN-RAHOITUS273 €/KK*

LISÄÄ BISNESIDEOITA: NISSAN.FI

N

NISSAN NV200SIIRRY UUTEEN BISNESMALLIIN

NISSAN NV200 WORKING STAR EDITIONALK. 23 000 €

Koska haluamme, että sinä tunnet itsesi todelliseksi työelämän tähdeksi esittelemme uuden Working Star Editionin – uutuusmallin,jonka varustelu yhdistää huvin ja hyödyn. Unohda harmaa arki – NV200 Working Star Edition on saatavana vain valkoisena.

• Reilu tavaratila (4,2 m3)• Tilaa kahdelle eurolavalle• Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5’’ LCD-värinäyttö, MP3-yhteensopiva CD/radio sekä Bluetooth.

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €.Autoveroton hinta 17 548,83 €, autovero 4 851,17 €)

17

Sopimus- valmistaja haukkasi pienempänsäLääketieteellisten laitteiden sopimusvalmistaja Dare-kon laajentaa toimintaansa ostamalla Apelec Oy:n koko osakekannan.

Vuonna 1994 perustettu Apelec on elektroniikan sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on yli 4,3 mil-joonaa euroa. Yhtiö tarjoaa suunnittelu-, valmistus-, logistiikka- ja ylläpitopalve-luita teollisuudelle.

– Yrityskauppa vahvis-taa kasvuamme. Meillä on vahva osaaminen suun-nittelusta tukipalveluihin, perustelee Darekonin toimitusjohtaja Kai Orpo.

Darekon on kahdeksan kertaa suurempi yritys kuin ostettu Apelec liike-vaihdolla mitattuna.

6,8Perinnän kohteena oli viime loka-joulukuussa yhteensä 28 902 edelleen toimivaa yritystä,

eli 6,8 prosenttia koko yrityskannasta.Toimialoittain verrattuna hankalin tilanne

oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Maahan- muuttajat janoavat yrittämäänMaahanmuuttajanaiset ovat kiinnostuneita yrit-täjän ammattitutkintoon johtavasta koulutuksesta.

Naisyrittäjyyskeskuksen InnoLady Campin kurssi-laisista yrittäjiksi päätyi lopulta kolme neljästä, eli 15 naista.

Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päi-vike odottaa hyviä tuloksia uudeltakin kurssilta.

– Tutkintoon johta-van yrittäjäkoulutuksen aloitimme maahanmuut-tajista, mutta nyt olemme laajentaneet kohderyhmää myös luoville aloille, Päivi-ke sanoo.

Pääkaupunkiseudulla ja itärajan pinnassa kassakoneet kilisevät vuodenvaihteen ym-pärillä, mutta ulkomaalaiset ja erityisesti venäläiset turistit ovat yhä tärkeämpiä myös maaseutumatkailuyrityksille.

Kotimainen kysyntä maaseudulla hieman hiipui loppuvuonna, mutta ulkomaa-laisten vapaa-ajanviettäjien

Kassa kilisee, kun ulkomaalainen käymäärän kasvu paikkasi tilan-netta. Joka toiselle maaseutu-matkailuyritykselle venäläiset olivat vuodenvaihteessa tärkein ulkomainen asiakasryhmä.

Toiseksi eniten turisteja maaseutumatkailuyrityksiin tulee Virosta, ja myös puolalais-ten ja italialaisten määrä kasvoi vuoden takaisiin lukuihin verrattuna.

VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.fI

AINUTlAATUISET VAlTAKUNNAllISET JÄSENEdUT 2013!

Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat

edut tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla.

YRITTÄJYYTEEN lIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA!

MUKANA YRITTÄJYYdEN KAIKISSA VAIHEISSA!

Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysju-ridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristö-asioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantunti-

joiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilai-sen verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejär-jestösi kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin klo 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asian-tuntijalle.

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkavies-tintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark-

kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, rekrytointiin, säh-köön, postitus- ja tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polt-toainekuluihin. Muista myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottelemat edut. Katso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut

Yrittäjänaiset vaihtoi nimeäYrittäjänaisten Keskusliitto on vaihtanut nimensä. Järjestö ajaa yrittäjänaisten etuja vastedes nimellä Suo-men Yrittäjänaiset ry.

– Palkansaajanaisen euro on tällä hetkellä 82 senttiä ja yrittäjänaisen euro vieläkin pienempi. Me haluamme siitä kokonai-sen, sanoo toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Järjestön tämän vuoden merkittävin edunvalvonta-ponnistus on lähiaikoina julkistettava kansalaisaloite vanhemmuuden kustan-nusten tasaisemmasta jaosta.

Suomen Yrittäjänaiset on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö. Myös kattojärjestö otti viime syksyn liittokokouksessaan voimakkaasti kantaa van-hemmuuden kustannusten tasaisemman jakamisen puolesta.


Ilmainen sähkönhankintapalvelu pienasiakkailleSähkönhankinnan ammattilaiset ovat puolestasi kilpailuttaneet sähkön hintasi – Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset nauttimaan eduista.

EdullinEn Sähkön hintaPienasiakkailla on vihdoinkin mahdollisuus pääs-tä hyödyntämään sähkönhankinnan asiantuntija-palveluita, jotka ovat olleet tähän asti mahdollisia vain keskikokoisille – ja isoille yrityksille.

Sähkön hinta on kilpailutettu puolueettoman ja luotettavan ammattilaisen toimesta, jonka tavoit-teena on taata sähköä mahdollisimman vakaa-seen ja kilpailukykyiseen hintaan.

Skapat Energia on toiminut jo useamman vuo-den ajan Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani-na sähkö-ja energiatehokkuusasioissa. Suomen Yrittäjät ja Skapat Energia kehittivät pienasiakas-

tuotteen, jotta kaikilla jäsenyrityksillä olisi mah-dollisuus päästä hyödyntämään sähkönhankin-nan jäsenetua ja sitä kautta saavuttaa säästöjä energiakustannuksiinsa.

Pienasiakkaaksi luokitellaan kotitalous- ja pien-kohteet, joiden kiinteistössä pääsulakkeen koko on max.3*63A tai sähkönkäyttö alle 50 000 kWh vuodessa.

Voit käydä tutustumassa pienasiakastuotteeseen yrittäjät.fi-nettisivujen RATKAISUJA-osiossa tai tutustua muihin jäsenetutuotteisiin Skapat Ener-gian nettisivuilla www.skapatenergia.fi.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja/skapat-energia

Antti neimala:Asia on hyvin yksinkertainen

asia on hyvin yksinkertainen: jos on enemmän yrittäjiä, on myös enemmän työpaikkoja, innovoin-tia ja kilpailukykyä.

Näillä sanoilla aloitti komissaari Tajani julkistaessaan komission yrittäjyyttä edistävän toimintasuunnitelman ”Entrep-reneurship 2020 Action Plan”. Komission tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Kaikki yrittäjyyden kukoistamisen esteet aiotaan raivata. Yrittäjyyskulttuurin parantamisek-si käynnistetään vallankumous. Vähäisestä ohjelmasta ei siis ole kysymys.

Me olimme tuoreeltaan tyytyväisiä ko-mission ohjelmaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU esittää kokonaisvaltaisen ja jäsennellyn suunnitelman yrittäjyyden vah-vistamiseksi. Se on mielestämme kiitoksen arvoista, historiallistakin.

Yrittäjyyden edistämisohjelma rakentuu

kolmen kantavan teeman varaan. Ensim-mäinen on yrittäjyyskasvatuksen ja -koulu-tuksen tehostaminen kautta linjan. Toinen on yrittäjyysympäristön parantaminen poistamalla yrittäjyyden esteitä ja tukemal-la yrittäjiä yritysten elinkaaren kriittisissä vaiheissa. Kolmas on yrittäjyyskulttuurin vallankumouksellinen uudistaminen niin, että yrittäjät saavat heille kuuluvan arvon ja arvostuksen.

Komission ohjelma sisältää lähemmäs sata erilaista toimintalinjausta. Puolet niistä kohdistuu suoraan EU:hun ja puolet jäsenmaihin.

Myönteistä on, että niin moni komission ehdotus osuu suomalaisen yrittäjyyden kannalta olennaiseen: yrittäjyyskasvatuk-sen tärkeyden korostaminen, omistajan-vaihdosten edistäminen, julkisten hankin-tojen markkinoiden parempi toimivuus ja

työelämän pelisääntöjen modernisointi. Kaikki nuo ja moni muu ehdotus saavat kannatuksemme.

Todellinen testi ei ole ohjelman kirjoit-taminen. Se on ohjelman toteuttaminen. Siinä on työsarkaa kerrakseen. Yrittäjien on nyt lupa odottaa entistä myönteisempiä käytännön tekoja.

Suomi on ollut eurooppalaisen yrittä-jyyspolitiikan eturintamassa. Ketterästi toimien ja uutta ohjelmaa hyödyntäen voimme vahvistaa asemiamme. Passiivi-suus on myrkkyä.

EU on aina osannut markkinoida tavoit-teitaan hienosti. Komissaari Tajani päätti oman puheensa yhtä napakasti ja osuvasti kuin aloitti. Näin huipentui Tajanin viesti koko Euroopalle: ”Jos pystymme hyödyn-tämään Euroopan yrittäjyyspotentiaalia, saamme Euroopan takaisin kasvu-uralle.”

Yrittäjyyskulttuurin parantamiseksi käynnistetään vallankumous.

Näin onnistuu saneerausYrityssaneerausohjelman onnistumiseen vaikuttavat yrittäjän kannustimet ja ris-kiasenne. Kun saneerausohjelman loppuun suorittaneet yrittäjät saavat maltillisen palkkion, ohjelmia keskeytetään vähän. Jos taas palkkio on liian suuri tai liian pieni, ohjelma jää useammin kesken.

Tämä käy ilmi FK Tapio Laakson Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun

tekemästä väitöstutkimuksesta.Laakson mukaan maltillinen palkkio

ohjelman onnistumisesta edistää tervettä harkintaa riskiottoon ja siivittää parhaa-seen menestykseen. Pieni palkkio ruokkii riskihakuista asennetta, joka kasvattaa oh-jelman keskeytymisriskiä. Sen sijaan suuri palkkio houkuttelee liikaan varovaisuuteen, jolla taas ei saada riittävää kannattavuutta.

Puhelinapu rahtarin avuksiRaskaan liikenteen vertaistukipuhelin on nyt auki. Palvelun tavoitteena on antaa ammattikuljettajille kriisiapua.

Kriisejä voivat aiheuttaa esimer-kiksi liikenneonnettomuudet tai yrittäjien liiketoiminnan vaikeudet. Vertaistuki on kuuntelemista, nimen-omaan henkistä tukea. Apua kuorman sidontaan tai veroilmoituksen täyttä-

miseen palvelun kautta ei saa.Onnettomuudet tiellä, erityisesti

”tuntemattomasta syystä raskaan ajoneuvon eteen ajautuneet” voivat aiheuttaa kuljettajille pitkään pai-najaisia ja pahaa oloa.

Vertaistuen uusi puhelinnumero on 020 345 888 ja siihen vastataan ”raskaan liikenteen vertaistuki”.

KolumniANTTI [email protected]

Antti Neimala on Suomen Yrittajien johtaja.

1/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT1/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 19

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Uusia näkö-kulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttu-ja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Käännä lehti.Rentoudu hetkeksi.

TunTee yriTTäjien juTuT.

Tilaa yrittajat.fi/tilaa tai soita 09 2292 2946.

44€ /vuosiHinta

jäsenille vain

.tuntemukseni on, että taantuman

aikana jätetään isommat ostokset ostamatta. Ruokaan rahaa käytetään enemmän, hemmotellaan sillä tavalla

itseä.

Tero Salminen, Kestoleike

Jukka Rosendahl, Kalakauppa Rosendahl

.Meillä ei ole taan-tuma vaikuttanut. 90

prosenttia asiakkaistam-me on vakituisia. joulun jälkeen on ollut vähän rau- hallisempaa, mikä on

normaa- lia.

Pirjo Passinen, Reinin liha

.Asiakkaat eivät katso hintaa, vaan sitä

paljonko ostavat. suomessa menee ylipäätään 30 prosenttia ruoasta roskiin.

Kaupungilla:

.ihmiset sanovat tarkemmin nyt, pal-

jonko ottavat. he ostavat taloudellisemmin. ei ole näkynyt siinä, mitä ruhon osia ostetaan. tämä on näkynyt pikku hiljaa kesäs-

tä alkaen.

Ovatko suomalaiset alkaneet säästää elintarvikeostoksilla?

Kiinnostaisiko vientiFinnveran Vientikaupan rahoitus -oh-jelma pk-yrityksille käynnistyy taas. Hakuaikaa on maaliskuun alkuun.

Ensimmäinen rahoitusohjelma oli viime vuonna. Ohjelma on herät-tänyt kiinnostusta pk-kentässä, ja siihen on osallistunut jo 55 yritystä.

– Saimme ohjelmasta erittäin hyvää palautetta osallistujilta. Tä-män innoittamina päätimme jatkaa ohjelmaa myös tänä vuonna, ja uusi hakuaika on parhaillaan meneillään,

kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.

Paloheimon mukaan ohjelma on hyvin käytännönläheinen, ja siinä pyritään löytämään työkaluja, joita yritykset voivat hyödyntää tehdes-sään tarjouksia omille ulkomaisille asiakkailleen.

– Yritykset valitaan hakemusten perusteella. Edellytyksenä on, että yritys harjoittaa suoraa vientiä, on tehnyt ensimmäiset vientikauppansa

ja haluaa kasvaa vientiä lisää-mällä. Yrityksen liiketoiminnan on lisäksi oltava kannattavaa.

Yrityksellä pitää olla myös toimiva pankkisuhde.

Hakuaika päättyy perjantaina 1. maaliskuuta. Koulutus järjestetään kevään aikana.

20Jyväskylän ammatti- korkeakoulu pyrkii Suomen yrittäjälähtöisim-mäksi korkeakouluksi. Se aloittaa koulutusoh-jelman, jossa yli 20 amk-opettajasta koulutetaan yritysvalmentajia.

Laura Mauno, lentävä lehmä


Tienasin

42 500 euroa vuonna 2012

(ennakkotieto).

Tällainen minä olen!Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä. Hän on hieman muuttunut viime vuodesta.

Suunnitelmissani

on hankkia tänä vuonna uusi/uusia puhelimia. Saatan myös tutkiskella

uuden tietokoneen ostamista.

Olen palvelualan yrittäjä.

Työllistän itseni lisäksi 1 – 3 henkilöä. Yritykseni

liikevaihto on alle 200 000 euroa. Noin 40 prosenttia

pk-yrittäjistä saavuttaa tätä suuremman

liikevaihdon.

Internetiä käytän sähköpostin

lukemiseen ja laskujen maksamiseen. Varaan

matkoja netissä, ja käyn joskus ostoksilla verkkokaupoissa. Omaa blogia pitää vain viisi

prosenttia kollegoistani.

Eläkepäiviä varten

olen ottanut yksityisen eläkevakuutuksen. Näin on

tehnyt noin puolet kollegoistani. rahastoihin ja/tai

osakkeisiin sijoittaminen on keskuudessamme verrattain

yleistä.

Yrityksen toimitila on

lähitulevaisuuden tarpeisiin sopiva, eikä minulla siis ole

muuttoa edessä.

Minulla ei

ole ulkopuolista rahoitusta, mutta

kollegoistani 49 prosentilla on.

Olen

facebookissa. En käytä kyseistä palvelua

aktiivisesti, lähinnä seuraan, mistä siellä

keskustellaan.

Yritykselläni on kotisivu, kuten

63 prosentilla yrittäjäkunnasta. En

ole ostanut yritykselle googlesta maksettua hakusanamainontaa.

Käytän luottokorttina

visaa, osalla kollegoistani on käytössä myös Master

Card. Reilulla 40 prosentilla yrittäjäkollegoistani ei

ole luottokorttia työkäytössä.

Piirros: Ville takkinen

ajan

omalla volvo-merkkisellä

henkilöautolla.

Minä, suomalainen

yrittäjä, asun ruuhka-Suomen ulkopuolella ja olen 47-vuotias mies.

Virkatovereistani 33 prosenttia on

naisia.

lähteet: taloustutkimus oy:n yrittäjämediat 2012 -selvitys, tilastokeskus, Verohallinto

Yrittäjistä on naisia 33 prosenttia.

Yrittäjistä on miehiä 67 prosenttia.

En ole vielä

ottanut yritykseni työyhteisön käyttöön

liikuntaseteleitä.

(

(


Pointin Palvelupaketit alkaen 28,50 €/ kk. Sisältää yrittäjän valitseman maksupäätteen. Tilaa omasi osoitteesta www.point.fi tai numerosta 09 477 43 340.

Vaativan yrittäjän päivittäisestä liiketoiminnasta helpompaa, www.point.fi

SY ilmoitus cmyk.indd 1 21/01/2013 15:01:42


dEbaTTI

vuonna 2012 joensuun alueella taxfree-myynti oli yli 13 miljoonaa euroa. Se on kasvanut joka vuosi hui-

masti. Ostajat ovat venäläisiä. Kaikki venäläiset eivät edes viitsi täytellä taxfree-lappuja ja leimautella niitä tullissa, vaan maksavat

arvonlisäverotkin. Kokonaismyynti on siis vielä enemmän! Nämä ostajat työllistävät Joensuun alueella yli sata ihmistä ja lisää venäjän-kielistä väkeä tarvitaan. Kokonaisuudessa venäläiset kuluttivat viime

vuonna Joensuussa 40 miljoonaa euroa ja tänä vuonna määrä kasvaa 60 miljoonaan. Tämä Joensuun alueella, koko Itä-Suomessa summa on paljon enemmän. Ja jos viisumivapaus toteutuu, summat räjähtä-vät. Juhlapuheissa julistetaan, että pitää hyödyntää tämä sijaintimme

suuren Venäjän rajanaapurina. Mutta kun on oikeasti päätöksentekoaika, kaikki järki jäätyy ja tehdään

vääriä päätöksiä. Miksi itäsuomalaiset lapset eivät voi aloittaa venäjän opintoja aiemmin?

muut lehdet Kaksintaistelu: Venäläiset tuovat Itä-Suomeen kasoittain rahaa. Urheiluvälinekauppias Jarkko Miininin mukaan rahaa tulisi paljon enemmän, jos yrityksiin riittäisi venäjänkielistä henkilökuntaa. Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtavan Raija Vahasalon mielestä kuntien pitäisi tarjota enemmän venäjän tunteja.

Palkka-alennuksista pitäisi voida sopia pai-

kallisesti, mikäli ne ovat vaihtoehto irtisanomisille

tai lomautuksille.Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Jussi Järventaus Kymen Sanomissa

venäjänkielentaitoiset myyjät ovat tyypillisesti paluumuuttajia. Yhtään

työntekijää ei ole saatu oman koulutusjärjes-telmämme kautta. Venäjäntaitoisia työntekijöitä tarvitaan kuitenkin koko ajan. Mitä aiemmin kie-liopinnot aloittaa, sitä nopeammin saisi työpai-kan. Miksi siis selvästä tarpeesta tehdään jälleen kerran politiikkaa? Itäsuomalaiset ovat lähettä-

neet opetusministeriöön jo kolme aloitetta asiasta. Miksi meitä ei uskota?

meille yrittäjille tämä ky-symys ei ole kielipoliittinen. Meillä ei

ole mitään ruotsin kieltä vastaan. Mutta jos venäjän opetusta ei voi järjestää muuten kuin ruotsin kielen kustannuksella, niin täällä idässä järkisyyt vaativat valitsemaan venäjän kielen. Ruotsin kielen asema tässä kuulem-ma turvataan lailla. Mutta eikö lakia pidä

muuttaa, kun aika ja asiat ovat ajaneet lain ohi?

Lähetä [email protected]

Toivon, että seuraavalla

työmarkkinakierroksella tehtäisiin maltillisia

ratkaisuja, sillä ne tukisivat kasvua ja työllisyyttä.

työministeri lauri ihalainen yle.fissä

EU:sta tuleva säätely on este

investoinneille Suomeen.metsä groupin pääjohtaja

kari jordan helsingin sanomissa

Jos palkkoja ei pariin vuoteen nosteta, se olisi kuin palkkojen

alennus. Inflaatio pitää tästä huolen.

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi holm

Satakunnan Kansassa

Yrittäjäsanomat esittelee kovimmat ravistajatMe kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan.

Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten

arkea muuttanutta tai seuraavan kymme-nen vuoden aikana muuttavaa yritystä.

Ravistajia on Suomessa paljon, sillä ilmiantoja tuli peräti 179. Voit vielä käydä äänestämässä omaa suosikkiasi www.ravistajat.fi.

Ensimmäinen ravistaja esitellään Yrittäjäsanomissa helmikuussa.

Ravistajissa mukana:

mik

ko m

akk

on

en

Jarkko Miininkauppias


KyllÄ

14%

Raija Vahasalokansanedustaja (kok)Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

facebook-kommentit

Kysely

yrittajat.fi: Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

[email protected] p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Hyvistä kannattaa aina pitää huoli, sillä kaikkihan tietää mitä hyvä/huono tarjoilija saa aikaan ravintolan asiakas-virralle...Jani Wallenius pääministeri Kataisen johtamisavaukseen

Valtion pitäisi kaiketi var-mistaa, etteivät hankinta- ja ulkoistussopimukset rajaa pk-yrityksiä pois. Vaatimuk-sena saattaa olla x miljoonan euron liikevaihto, ja kas, taas tulee tarjous samalta kolmel-ta isoimmalta firmalta.Tero Lehto presidentti Niinistön yrittäjä-tapaamisesta ja pk-yritysten viennin ym. edistämisestä

Haluaisin osoitteen, johon lähettää kaikki tiedot huijausyrityksistä. Sitten joku tutkisi ovatko ne sellaisia. Ja jos ovat, niin tieto kulkemaan. Harri harhaanjohtavasta markkinoinnista

Pitääko valtion tukea Suomen telakka-teollisuutta?

EI

79%EI OSaa

SaNOa 7 %

ruotsin kieli on toinen virallinen kielemme, joka on perustuslaissa tur-

vattu. Ruotsia pitää lukea jossain vaihees-sa peruskoulua joko alakoulusta lähtien tai viimeistään yläkoulun puolella. Toivottavin tilanne on, että kunta tarjoaa laajan kieliva-likoiman ja vanhemmat valitsevat, missä vaiheessa mitäkin kieltä lapsensa ja nuo-

rensa opiskelevat.

maassamme tarvitaan myös ruotsin kielen osaamista. Näitä kahta

kieltä ei saa laittaa vastakkain. Suomessa tarvitaan laajaa kielipohjaa. Tällä hetkellä se on uhkaavasti kaventunut. Lakia ei tarvitse muuttaa, mutta kuntien käytäntöjä kyllä-kin. Kunnille on tehty erilaisia hankkei-

ta kielten monipuolistamiseksi. Niitä pitää jatkaa.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 42 vastausta.

ale

ksi P

ou

tan

en

PS. Juttelin muutaman yrit-täjän kanssa, joita STX- telakan alustilaus olisi

välillisesti koskettanut. Heidän mielialan- sa olivat maassa sen jälkeen, kun selvisi, ettei rahoitusta saada täällä kasaan. Se oli karmea isku kaiken kaikkiaan, ja vaikuttaa alihankintaverkoston kautta laajalle. Aika monet alihankkijat hakivat jo aiempien lamojen aikaan muunlaista toimintamallia, etteivät he olisi vain tela-kan varassa. Jos kahta TUI-alusta ei tule,

puhutaan todella suurista hankaluuksista koko seutukunnalla. Nyt pitää katsoa eteen-päin, että mitä seuraavassa vaiheessa tulee tehdä. Olen palaveerannut Turun kaupun-ginjohtajan kanssa asiasta muiden asioiden lomassa. Olen ymmärtänyt, että Suomen hallitus pyrkii ottamaan meriteollisuuden tarkemman luupin alle, koska sen vaiku-tukset ovat laajat satojen alihankkijoiden kautta. Heijastumat ovat todella suuret.

Pentti SalonenTurun Yrittäjät

Kielten opiskelua ei ole missään mää-ritelty, joten kunnat saavat antaa kielten opetusta

kuinka paljon tahansa. Itä-Suomen lapset voivat jo nyt opiskella venäjää vaikka joka päivä ensimmäiseltä luo-kalta lähtien. On kuntien päätettävissä, mitä kieliä ne tarjoavat oppilaille esimerkiksi ensimmäisenä pitkänä kielenä tai toisena vapaaehtoisena pitkänä kielenä. Venäjää ei vain jos-tain syystä tarjota, vaikka mikään sitä ei estä. Kunnat ovat kaventaneet kielivalikoimaansa pitkälti englantiin ja ruot-

siin. Vielä noin kymmenen vuotta sitten kielivalikoima oli paljon laajempi. Silloin kunnat tarjosivat myös

saksaa, ranskaa ja muitakin kieliä.

11.00Kauniaisissa sijaitsevassa omakotitalossa leijuu kellarimainen tuoksu. Talosta on jo löy-detty paikallisia mikrobikasvustoja, mutta Jyrki ja Saara Pulkkinen on kutsuttu paikalle haiste-lemaan, missä kaikkialla mahdollisia vaurioita oikein sijaitseekaan.

Ennen kuin Jyrki päästetään hommiin Pulkki- nen käy asukkaiden kanssa läpi kiinteistön pe-rustiedot. Samaan aikaan Pulkkisen puoliso ja osa-aikainen työntekijä Sampsa Väntsi tutkii rakennuksen seiniä lämpökameralla. Kamera paljastaa mahdolliset lämpövuotopaikat ja siten myös suurimmat riskialueet.

Sitten on Jyrkin vuoro, ja Pulkkinen valmistau-tuu ohjaamaan koiraa. Ensiksi suurikokoiselle ja innokkaalle susikoiraurokselle puetaan kuiten-kin jalkaan tossut.

– Jyrki ilmoittaa homelöydöistään raapimalla kohtaa, jossa haju tuntuu voimakkaimmin, ja tossut suojaavat kodin herkkiä pintamateriaa-leja.

Omakotitalon asiakkaiden kasvoilta kuvastuu huoli, kun Jyrki painaa kuononsa lattian rajaan.

– Nyt tämä jännitysnäytelmä sitten alkaa, kar-kaa huolestuneen perheen äidin huulilta.


arjESSaNeljällä jalalla nenähommissa

kuono on jyrki-koiran tärkein työväline. homekoiran työ-matkat ja -päivät saattavat olla pitkiäkin, mutta palloleikki ja herkkupala pitävät motivaation kunnossa.

Lotta [email protected]

yrittäjän arjessa

07.00Päivä ei ole vielä valjennut, kun otsalampulla varustautunut mikkeliläinen Saara Pulkkinen laittaa kengät jalkaan ja astuu saksanpaimenkoi-ra Jyrkin kanssa ovesta ulos. On Jyrkin kymme-nen kilometriä pitkän aamulenkin aika.

Pulkkinen ja Jyrki ovat tiimi – työkavereita. Jyrkin toimenkuvaan kuuluu olla porukan lah-jomaton ”nenä”, ja Pulkkinen hoitaa yrityksen muut juoksevat asiat. Kyse on siis homekoiratoi-minnasta.

– Meidät kutsutaan paikalle yleensä siksi, että asiakkaalla on herännyt epäilys homeen mah-dollisuudesta. Epäily syntyy, jos joku perheestä oireilee jatkuvasti, tai asunnossa tuntuu outoa hajua, Pulkkinen kuvailee.

Hän on yrittäjänä viime vuonna toimintansa aloittaneessa Homekoirat S&S:ssa.

– Yksityisten ihmisten lisäksi olemme tehneet kesällä keikkaa myös kunnille Suomen sisäilma-keskuksen suosittelemina. Silloin ilmanäyttei-den ottaminen on mahdotonta ulkoilman suu-ren mikrobipitoisuuden vuoksi, ja koira on ainoa vaihtoehto. Kunnat tarkistuttavat myös esimer-kiksi päiväkoteja ja kouluja.

08.30tänään homekoiratiimi suuntaa auton no-kan kohti pääkaupunkiseutua. Yritys keikkailee-kin melkein läpi Suomen.

Maasturin takaosassa matkustaa Jyrki-koiran lisäksi myös saksanpaimenkoira Mauri ja bel-gianpaimenkoirapentu Jarmo. Mauri ja Jarmo ovat Jyrkin nuorempia kollegoita, mutta nuoret urokset eivät ole vielä plokanneet asianmukaista koulutustodistusta.

Pulkkinen ja Jyrki ovat sen sijaan suorittaneet virallisen puolitoista vuotta kestävän homekoi-rakoulutuksen Keski-Pohjanmaan maaseutu-opistossa.

– Tällä hetkellä Suomessa on noin kymmenen koiraa, joilla on koulutustodistus. Aikaisemmin tekijät ovat olleet alalla itseoppineita. Muutama on myös suorittanut koulutuksen Ruotsissa.

Koulutuksessa on tarkkaan määritelty ne ho-meet, sienet ja hiivat, joita koirat työssään etsi-vät.

– Käytännössä kyseessä on kuitenkin kaikki rakenteissa esiintyvät haitalliset mikrobikasvus-tot. Koiran nenässä ei ole viitearvoja, ja se löy-tää myös jo kuivuneet vauriot. Pöydälle jätetty sinihomejuusto ei kuitenkaan saa koiraa reagoi-maan, Pulkkinen nauraa.

matKaaja. Jyrki on tottunut matkustaja, sillä

homekoirakeikkaa heitetään ympäri

Suomea.

merKKi. lattiakaivoon

napsahtaa aina koiran merkki, sillä sieltä löytyy

homeen hajua jokai-sessa talossa.

toSSut.

jyrki ilmoittaa home- löydöstä raapimalla. Tossut etutassuissa

suojaavat kodin pintoja.

Hometta. täällä nurkassa homeen haju tuntuu vahvimmin, ilmoittaa jyrki raapimalla kohtaa.

12.00Lastenhuoneen nurkassa Jyrki pysähtyy, ja tassut alkavat raapia seinustaa. Pulkkinen ke-huu koiraa ja antaa namin palkinnoksi. Sampsa Väntsi kirjaa löydön ylös pohjapiirustukseen. Myös lämpökamera on antanut viitteitä, etteivät seinän lämpötilat ole kohdallaan.

Innokas kuono kiertää koko talon. Muutama merkki rapsahtaa seinään silloin tällöin.

– Koulutuksessa koiralta on opetettu niin sa-notut valeet pois. Se ei siis merkitse turhia koh-teita herkkupalan toivossa tai miellyttämisen ilosta. Loppukokeessa ei saa tulla yhtäkään va-letta, muuten koira hylätään, Pulkkinen kertoo.

– Tässä työssä on erittäin tärkeää myös se, että osaa kouluttaa ja ohjata koiraa. Itselläni on pitkä tausta koirien parissa.

Tutkimuksen jälkeen Pulkkinen ja Väntsi neu-vovat asukkaita ottamaan yhteyttä rakennus-alan ammattilaisiin, jotta vauriokohdat saadaan kunnostetuiksi.

– Kehotamme aina käyttämään ammattilaisia merkkikohtien avaamiseen ja kunnostamiseen. Koiraa on hyvä käyttää myös esimerkiksi kunto-tarkastajan apuna. Koira käy ensin kohteen läpi, jolloin kuntotarkastaja voi tutustua koiran merkkaamiin kohtiin huolellisem-min. Kuntotarkastajilla kun ei ole röntgenkatsetta, Saara Pulkkinen muistuttaa.


900Yritysten olisi mahdollista säästää vähintään 900 miljoonaa euroa, jos hallinnollista taakkaa vähennettäisiin 25 prosenttia.

muistathan: tammikuun viimeinen on vuosi-ilmoitusten määräpäivä. Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3. helmikuuta. 31

TammIKUU

ole tarkkana homekoiraa tilatessasi:•Tarkasta homekoirakon

koulutus todistuksista.

•Huolestu, jos et saa seurata koirakon työskentelyä.

•Huolestu myös, jos sinulle ei luvata virallista raporttia.

•Varo ”pimeitä” tarjouksia. Kuitittomuus tarkoittaa sitä, ettei tekijä ota vastuuta toiminnastaan.

15.00 iltapäivällä Kauniaisten kohteessa on tullut valmista.

– Käynnin jälkeen lähetämme asiakkaalle kir-jallisen raportin koiran tutkimuksesta. Viran-omaiset ovat määritelleet raportin tarkan sisäl-lön. Säilytämme raportit asiakastiedoissamme kymmenen vuotta, Pulkkinen kertoo.

Omakotitalon pihalla Jyrki hyppää tottunees-ti auton takapenkille. Sen työpäivä ei suinkaan ole ohi, sillä Porvoossa odottaa perhe, joka on myymässä asuntoaan, ja kuntotarkastaja, joka ottaa Jyrkin merkkien perusteella rakennenäyt-

teet. Näytteet tutkitaan laboratoriossa. Jyrkiä laboratorion tulokset eivät kui-

tenkaan huoleta – hän on vankkumat-toman vainunsa jo todistanut.

vaatimatoN. Vaikka Jyrkin työpäivä

olisi pitkä, ei hän mangu ylityölisää. Palkaksi riittää

namu, hyvä seura ja pitkä kävelylenkki.

tiimi. Sampsa Väntsi

on arkiammatiltaan puolustusvoimien upseeri. hän tekee

kuitenkin osa-aikaisena töitä puolisonsa Saara

Pulkkisen yrityk-sessä.

KyLmÄÄ.

Sampsa Väntsi tutkii rakenteita lämpökame-

ralla, joka paljastaa riski-paikat. Seinän lämpö-vuotoon kondensoituu

helposti kosteutta.

Harrastus toi uuden uran

> Laborantti- ja kiinteistön-välittäjätaustainen Saara Pulkkinen luki Suomen

ensimmäisestä homekoirakoulu-tuksesta muutama vuosi sitten Koira-lehdestä. Pitkän koirahisto-

riansa vuoksi hän kiinnostui alasta heti.

– Hankin ensimmäisen koirani 21-vuotiaana. Kaik-kiaan minulla on ollut nyt yhdeksän koiraa. Ohjaan ja koulutan myös koirien

metsäjälkeä ja tottelevai-

suutta. Olen kilpaillut lajissa kuu-desti SM-tasolla. Homekoiran oh-jaajan työssä tärkeintä onkin, että osaa kouluttaa ja lukea koiraansa.

Keski-Pohjanmaan maaseutu-opiston koulutukseen ei kuitenkaan kävelty noin vain sisään.

– Perustin ensi-innostuksessa ensin yritykseni ja sitten vasta taju-sin, että eihän koulutukseen kaikki noin vain pääsekään. Hiukan siinä sitten jännäsin, miten pääsykokeis-sa käy, mutta onneksi meidät Jyrkin kanssa hyväksyttiin mukaan.

kuVat: aleksi Poutanen

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201326 arjESSa

yrittäjäpalkinto tunnistaa ohituskaistalla juoksevat

valtakunnalliset yrit-täjäpalkinnot jae-taan lokakuussa 45. kerran parituhatpäi-sen yrittäjäyleisön ja valtiovallan edus-

tajan edessä Lappeenrannassa. Palkinto on arvostettu, ja lajissaan Suomen vanhin yrittäjätunnustus. Pellervon taloustutkimus PTT to-teutti Fennian toimeksiannosta tut-kimuksen yrittäjäpalkittujen talou-dellisesta menestymisestä ennen ja jälkeen tunnustuksen.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm luonnehtii vuosien varrella pal-kittuja toimialaansa nopeammin kasvavien joukoksi. Se on hänen mukaansa hyvä mittari, sillä näin tarkastellaan toimintaa suhteessa yrityksen kilpailukenttään.

– Palkituissa on tavallaan kah-den kastin yrityksiä. Toisilla vienti on 60 – 90 prosenttia, ja sitten on sellaisia, jotka toimivat kotimark-kinoilla. Yritykset ovat toimineet keskimäärin noin 20 vuotta ennen palkintoa, ja ne ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomea.

Tunnustuksen saaneet yritykset toimivat pääasiassa kone- ja laite-

Yritys x toimii kone- ja laitevalmistuksessa Itä-Suomessa. Yrityksen liikevaihto on 10 – 50 mil-joonaa, ja työntekijöitä on noin sata. Yrittäjän menestysreseptinä on osaaminen, yrittäjyys ja kova työ. Yritys on yksi 189 tunnustuksen saaneen arvostetusta joukosta. Yritys x jatkaa

toimintaansa samalla nimellä, kuten enemmis-tö palkituista. Palkituista toimintansa on lopet-tanut 34 yritystä. Vienti on 60 – 90 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Yritys x oli ollut pystyssä 20 vuotta ennen Valtakunnallisen yrittäjäpal-kinnon saamista.

Palkitun yrittäjän mielestä yrittäjä- palkinnon saaminen on tuonut mainetta luotettavana yrityksenä – ja roppakau-palla arvostusta.Riikka [email protected]

valmistuksessa, erikoistavarakau-passa sekä rahoituspalveluissa.

Henkilöstö tärkeä. Valtakunnal-lisen yrittäjäpalkinnon saaneiden yritysten henkilöstömäärä on kas-vanut selvästi keskivertoa nopeammin 2000-luvulla. Näiden yritysten henkilöstömäärä on kasvanut kes-kimäärin kolme prosenttia vuodes-sa. Samoilla toimialoilla toimivien verrokkiyritysten henkilöstömäärä ei ole juuri kasvanut, Holm sum-maa tutkimuksen tuloksia.

Vuoden 2009 laman aikana palkittujen yritysten liikevaihto ja hen-kilöstömäärä vähenivät huomatta-

vasti vähemmän kuin verrokkiyri-tysten.

– Palkituissa on paljon perheyri-tyksiä. Heillä voi tietysti olla pa-rempia puskureita, joiden avulla on mahdollisuus joustaa huonon ajan yli, Holm arvioi.

Tyypillinen palkinnon saanut yritys on palkintoa edeltävänä vuonna työllistänyt yli sata työn-tekijää, ja sen liikevaihto on ollut 10 – 50 miljoonaa euroa. Kolme vuotta palkinnon jälkeen yritykset ovat sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla arvioituna selvästi suurempia kuin palkintohetkellä.

arvostus kasvoi kohisten. Pal-kinnonsaajien mukaan palkitsemi-nen lisää yrityksen tunnettuutta ja motivoi yrittäjiä ja henkilökuntaa. Yksi neljästä vuonna 2010 palkituista yrittäjistä oli karstulalaisen Finn-Savotta Oy:n Anita Halme. Toimi-tusjohtaja Halmeen mukaan yrittä-jäpalkinto toi mukanaan mainetta luotettavana yrityksenä. Arvostus nousi myös yhteistyökumppanei-den puolelta, mutta yrityksen me-nestyminen vaatii yhtä paljon työtä kuin ennenkin.

– Palkinto oli erittäin suuri kun-nia, ja koen, että nykyisin minua yrittäjänä kuunnellaan enemmän.

Yrityksessä tehtiin sukupolven-vaihdos vuoden 2012 alussa, jolloin kaksi poikaa tulivat mukaan omis-tajiksi.

– Otamme alkumetrejä Venäjän-kaupan käynnistämisessä. Tarkoi-tuksemme on lähteä enemmän vientiin. Meillä on jo joitakin yhteis-työkumppaneita Venäjällä.

vuoden 2009 laman aikana palkittujen yritysten liikevaihto väheni huomattavasti vähemmän kuin verrokkiyritysten.

Pasi holm

tilastollinen tarina palkitusta

KiiNNoStuS LiSÄÄNtyi. Finn-savotta Oy:n Anita halmeen mukaan häntä kuunnellaan palkinnon saamisen jälkeen yrittäjänä enemmän.

Kolme vuotta palkinnon jälkeen yritykset ovat sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla arvioituna selvästi suurempia kuin palkintohetkellä.

Palkittujen liikevoittoprosentti on joustanut pikkuisen enemmän kuin toimialan keskiarvo, mikä on varmasti seurausta siitä, että henkilöstöstä on pidetty paremmin kiinni.

Vuosina 2009–2010 palkittujen liikevoittoprosentti oli heikompi kuin toimialalla keskimäärin, mutta työllisyyskehitys parempi.

arViot: Ptt:n Pasi holm

KommenttiRIIKA KOSKENRANTA [email protected]

ehdotuksia esikuviksiMonet ovat toivoneet Suomeen lisää esimerkkejä rohkeista pe-linrakentajista, yrittäjästaroista. Tavoite on hyvä, sillä nuoria kiinnostavilla esikuvilla voidaan vaikuttaa heidän asenteisiinsa ja nostaa yrittäjäura vaihto-ehdoksi palkkatyön rinnalle. Olisiko Valtakunnallisen Yrittä-jäpalkinnon saaneiden joukossa yrittäjiä, jotka voisivat astua median valokeilaan kertomaan, miten he ovat menestyksensä rakentaneet? Varmasti on.

Yrittäjäpalkittujen menesty-

mistä selvittänyt ryhmä kysyy, tunnistaako yrittäjäpalkinto nousevia toimialoja tai uusia yrityksiä. On ensiarvoisen tärkeää, että Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon voittajat valitseva lautakunta saa paljon ehdotuksia palkinnonsaajaksi. kategorioita on kaksi: alle 50 henkilön yritykset ja sitä isommat. Esittäkää aluejär-jestöille omia suosikkejanne palkittaviksi, sitä kautta lautakunta saa hyviä ehdokkaita punnittaviksi.

esa siltaloPPi

Palkitut suhteessa toimialoihin

yrittäjäpalkittujen yritysten liikevoitto2,0 %

1,0 %

0,0 %

-1,0 %

-2,0 %2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

-0,1 -0,3-0,6 -0,8

0,6 0,5 0,3 0,61,1

0,2

yrittäjäpalkittujen yritysten henkilöstön kasvu8,0 %

6,0 %

4,0 %

2,0 %

0,0 %

-2,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

4,5

2,63,8

3,0

6,6

4,0

2,21,4

2,9

yrittäjäpalkittujen yritysten liikevaihdon kasvu10,0 %

5,0 %

0,0 %

-5,0 %

-10,0 %

1,9 1,54,4

2,75,0 5,6

-3,3 -2,8 -1,1 -0,0

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

-0,8

1/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arjESSa

Nyt voit seurata Kauppalehteä myös esim. Nokia Lumia - puhelimilla lataamalla Windows Phone - sovelluksen.

Luettavissa ovat mm.• päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä• verkkopalvelun uutiset• tärkeimmät pörssitiedot

LATAA JA TUTUSTU MAKSUTTATutustu Kauppalehteen lataamalla sovellus Windows Marketplace - sovelluskaupasta. Voit tutustua ilman tilausta 31.3.2013 asti.

Tutustumisjakson jälkeen varmistat rajattoman lukuoikeuden jatkossakin tekemällä Kauppa-lehti VIP-tilauksen tai Digitilauksen osoitteesta www.kauppalehti.� /asiakaspalvelu.

LATAA KAUPPALEHTI NYT WINDOWS-PUHELIMEESI

LATAAMAKSUTTA


KEKSINTÖPatenttijuridiikka on niin moni-mutkaista, että olen käyttänyt hommassa apuna asiantuntijoita.

ari Piispanen

Kymmeniä vuosia sitten jalokivet hiottiin Suo-messa hitaasti käsin. Vuonna 1989 asiaan tuli kuitenkin ainakin yh-dessä alan yrityksessä muutos, kun lappeen-

rantalainen Ari Piispanen keksi ja kehitti eräässä innovaatiokilpailussa heille ko-neen, joka hoitaa hionnan automaattisesti.

– Kutsun itseäni kuitenkin insinööriksi enemmin kuin keksijäksi. Se kuvaa toimin-taani parhaiten. Minä kyllä keksin, mutta toimitan keksinnön aina asiakkaalle avai-met käteen -periaatteella, Piispanen kertoo.

Hän on räätälöityjä sähkömoottoreita ja generaattoreita valmistavassa Axco-

Motors Oy:ssä toimiva koneinsinööri ja yrittäjä.

Jalokivien hiomakoneen jälkeen Piispa-nen on kehitellyt muita automaattikoneita ja tuotantolinjoja.

– Ne ovat olleet tilauskeksintöjä, kun asiakas ei ole löytänyt sopivaa konetta tai laitetta valmiina markkinoilta. Minä olen sitten keksinyt, suunnitellut ja toteuttanut sen räätälöidysti.

ei sittenkään jättimarkkinoita. Kek-sinnön luominen valmiiksi ei ole pikahom-maa. Jalokivihiomakoneen kehitysprosessi vei Piispaselta kaikkiaan noin yhdeksän kuukautta.

– Aluksi kävin katsomassa, miten puoli-

jalokiviä pyöritellään käsin. Sitten mietin, miten sen voisi tehdä koneella. Kun olin keksinyt, miten se onnistuu, piirsin kaikki koneen osat itse ja valmistin ne. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa luoda keksintö, Piispanen muistuttaa.

Ari Piispanen haki koneelleen myös pa-tentin.

– Patentoin sen melko aikaisessa vai-heessa. Kehittämisen aikoihin koneelle oli Saksassa orastavat markkinat, hän selvit-tää.

Pian isot kauppatalot alkoivat kuiten-kin kouluttamaan intialaisia ja kiinalaisia hiomaan jalokiviä käsin. Piispasen vienti-markkinat sulivatkin sitten siihen.

– Tuollainen kone maksaa noin 200 000

IHAN VAIN INSINÖÖRI

MIKKO NIKKINEN

ari Piispanen keksii työkseen koneita ja laitteita. Keksijän propellihattua hän ei kuitenkaan päähänsä miellä – hän on enem-mänkin insinööri.Lotta [email protected]


120 000Suomessa on myönnetty patentteja 170 vuoden aikana yli 120 000.

IHAN VAIN INSINÖÖRIeuroa ja aasialaiset tekevät töitä päivän eurolla – ei siinä kohtaa siis robottia kan-nata käyttää, hän summaa.

– Koneesta koneena ei tullut sellaista jättibisnestä, mikä teoriassa olisi ollut sille mahdollista. Se on kuitenkin ollut hyötykäytössä jo toistakymmentä vuotta Suomessa, ja on tuonut minulle paljon uusia tilauksia ja kyselyitä.

asiantuntijat apuun patentoimises-sa. Piispanen kertoo tunnistavansa hy-vän keksinnön siitä, että sen patentti-hakemuksen ensimmäinen kappale on helppo täyttää.

– Hyvin toimivan tuotteen toimintape-riaate ja ominaisuudet on helppo selittää

myös ver-baalisesti.

Piispasella on ollut kaiken kaikkiaan patentteja toistakymmentä. Osa niistä ei ole enää voimassa ja monet on myös myyty asiakkaalle.

– Patenttijuridiikka on niin monimut-kaista, että olen käyttänyt hommassa apuna asiantuntijoita. Saa varmasti teh-tyä hyvän hakemuksen, jos apuna on ih-minen, joka on tehnyt saman asian paris-sa töitä jo 20 vuotta.

– Osasinhan varmaan korjata hampaa-nikin jotenkin, mutta annan mieluum-min ammattitaitoisen hammaslääkärin tehdä sen, insinööriyrittäjä nauraa.

> Patentointi ei ole ainoa keino estää muita kopioi-masta keksintöään.

– Keksintöjä voi suojata myös hyödyllisyysmallilla patentin si-jaan, erityisesti mikäli lyhyempi suoja-aika on riittävä. Yksi vaih-toehto on myös pitää keksintö salassa, erityisesti mikäli keksin-tö ei paljastu tuotteen myymisen kautta. Tällöin keksintöä voi suojata salassapitosopimusten avulla, kertoo Papula-Nevipat Oy:n patenttiosaston johtaja ja Eurooppa-patenttiasiamies Folke Johansson.

Johansson kehottaa kuitenkin patentoimaan erityisesti ratkaisuja, jotka on helposti nähtävissä tai selvitettävissä lopputuotteesta.

– Mikäli joku syyllistyy pa-tentin loukkaukseen voi ryhtyä sitä vastaan oikeustoimiin loukkauksen lopettamiseksi, hän ohjeistaa.

Patentointi on tärkeää myös, jos tarvitsee rahoitusta keksin-tönsä eteenpäin viemiseksi, sillä Johanssonin mukaan rahoittajat

edellyttävät usein, että patenttia on haettu.

Vientimarkkinoille mielivän on syytä muistaa, että patentti on aina kansallinen.

– Nyt patenttia pitää hakea erikseen kaikissa niissä maissa, joissa haluaa estää muita käyttä-mästä keksintöään. Vuonna 2014 pitäisi kuitenkin astua voimaan niin sanottu yhtenäispatentti, joka kattaa 25 EU-maata. Kysees-sä on ensimmäinen monikansal-linen patentti.

Aivan pikkusummilla keksin-töään ei kuitenkaan saa suojat-tua.

– Patentin hakemisessa maksaa patenttihakemuksen laatiminen ja käsittely. Lisäksi patentin ylläpitämiseksi täytyy maksaa vuosimaksuja. Mikäli patentin pitää voimassa täydet 20 vuotta, maksaa patentti noin 10 000 – 20 000 euro per maa koko elinkaaren ajalta. Yhte-näispatentti tulee laskemaan maakohtaista kustannusta EU:n alueella, kun se astuu voimaan, Johansson selvittää.

Patentoi näkyvät ratkaisut

PeLLePeLotoN. Aikaisemmin insinöörikeksijä ja yrittäjä Ari Piispanen kehitteli laitteitaan yksin. nykyisin hän toimii osana kahdeksan hengen tiimiä vuonna 2004 perustetussa Axco-Motors Oy:ssä.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki09 229 221 | [email protected]

Tervetuloa mukaan!

Laki- ja työsuhdepäivät19. – 21.3.2013Viking Linen M/S Mariella, Helsinki – Tukholma – Helsinki

Seminaarin puheenjohtajat:

Lainsäädäntö- asioiden päällikkö

Janne Makkula,Suomen Yrittäjät

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala,Asianajotoimisto I. Moisala Oy

Tiistai 19.3.11.00 Ilmoittautuminen11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu12.00 Seminaarin avaus

• työelämän pelisäännöt ajan tasalla?Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät

12.30 Työajan hallinta ja valvonta• työaikakirjanpidon ja palkka-

kirjanpidon erot• ylityökirjanpito• laki nuorista työntekijöistäTarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

15.00 Pienyrityksen työterveys- huollon järjestäminen• työterveyshuoltopalvelun tarjoajan

valinta• työntekijöiden ja yrittäjän

työterveyshuollon järjestäminen• kulujen vähennyskelpoisuusYrittäjä, hallituksen pj Ari Toropainen, Kouvolan Lääkärikeskus Oy

15.45 Työsuhteen päättäminen• milloin voi irtisanoa tai purkaa

työsopimuksen?• miten työsuhde päätetään?• muita työsuhteen päättämistapojaLakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät

17.00 Tauko, kahvia tarjolla17.15 Valinnaisluennot Muutoksia yrittäjän sosiaali-

turvassa, palkkatukiLainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

VuosilomatLainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15 Käytännön ennakkotapauksia työsuhde maailmassa• KKO:n uunituoreita ratkaisuja• työtuomioistuimen ennakko-

tapauksiaAsianajaja Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

19.00 Kyselytunti20.00 Tauko21.00 Ala carte -illallinen

Ilmoittautuminen viimeistään 5.3. yrittajat.fi/lakijatyosuhde2013, [email protected] tai 09 2292 2923/Härkönen. Mainitse: syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €) / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä 470 € (640 €) / hlö 1-hengen sisähytissä 490 € (660 €) / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä 470 € (640 €) / hlö 2-hengen luksushytissä 520 € (690 €) / hlö 1-hengen luksushytissä

Hintaan sisältyvät valittu hyttiluokka, seminaarin aineisto, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Yhteistyössä:

Keskiviikko 20.3.7.00 Aamiainen10.00 Laiva saapuu Tukholmaan12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu13.00 Sopimuskumppanin maksut

myöhässä – varautumiskeinot ja toimenpiteet• varautuminen

sopimuskumppanin ja asiakkaan maksukyvyttömyyteen

• uutta lainsäädäntöä maksuehdoista sopimisesta

• uutta lainsäädäntöä maksuviiväs-tyksen seurauksista: viivästyskorko, perintä, tratta

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

14.00 Työntekijöiden lakisääteinen vakuuttaminenMarkkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

14.45 Kahvi ja välipala15.15 Oikeudenkäynti – kuinka vältät

ja varaudut• oikeudenkäynnin kustannukset • varo näitä – sopimuksen

vaaranpaikat• ei riitä että on oikeassa, vaan se

tulee myös kyetä todistamaanAsianajaja Uula Nordenswan, Asianajotoimisto Kalasatama Oy

17.00 Valinnaisluennot Osakassopimukset

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Kuinka tilitoimisto voi varautua asiakkaan konkurssiinAsianajaja Uula Nordenswan, Asianajotoimisto Kalasatama Oy

18.00 Kyselytunti19.00 Tauko20.00 Buffetillallinen

Torstai 21.3.8.00 Aamiainen 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin


Uusi tuote testaa softan minuuteissa

KEKSINTÖ

Testaustuotteen julkis-tus ajoittui otolliseen hetkeen. Kesällä 2012 beta-vaiheen läpikäy-nyt sovellustestaus-ohjelmisto esiteltiin

Googlen kutsuvieraille, käytän-nössä ohjelmistokehittäjille, tar-koitetussa tilaisuudessa. Pilvessä toimivaa automatisoitua ohjelmis-totestausta tarjoava Bitbar Techno-logies sai lentävän lähdön, ja käyt-täjämäärät kasvoivat nopeasti.

Oulusta kotoisin oleva toimi-tusjohtaja Marko Kaasila kertoo tuotekehityksen alkaneen vuonna 2010. Puolen vuoden maksutto-man beta-vaiheen jälkeen yrittäjät pääsivät vihdoin näkemään mark-kinoiden reaktion.

Kun Marko Kaasilan ja hänen vel-jensä Jouko Kaasilan yhtiö kehitti ensimmäisen sovellustestausohjel-mistonsa Android-käyttöjärjestel-mälle, paljon oli jo ehtinyt tapahtua,

muun muassa suunnanmuutos No-kian Symbian-alustalta Androidiin. Onneksi näin, sillä iOS:n ja Androi-din markkinaosuus sovelluskaupas-sa on yhteensä 85 prosenttia.

– Olemme Nokian käyttämää Windows-alustaakin pohtineet, mutta asiakkaat eivät ole vielä läh-teneet sinne. Katsovat ensin, läh-teekö se lentoon.

Sovellukset ovat nykyisin iso osa kännykän omistajan käyttökoke-musta. Oululaisten veljesten start-up julkaisi Applen iOS-alustalla toimivan ohjelmiston toiminnal-lisuustestaukseen marraskuussa. Nyt rekisteröityneitä käyttäjiä on noin 4 000.

– Melkein kaikki asiakkaamme ovat isoja, kuten Facebook, eBay, PayPal, LinkedIn, BMW ja Suomesta muun muassa OP-Pohjola-pankki ja F-secure.

Ohjelmistovalmistajat haluavat entistä nopeammin markkinoille, jolloin testauksen rooli korostuu. Bitbar Technologies tarttui tähän saumaan.Riikka [email protected]

75 tuntia tai 10 minuuttia. Bit-bar Technologies ratkoo tuotteel-laan valtavan laitekirjon muka-naan tuomaa ongelmaa.

– Android-alustalla olevia laittei-ta on hyvin paljon erilaisia. Saman sovelluksen tai pelin pitäisi peri-aatteessa toimia kaikilla puheli-milla. Sovellusten testaaminen kä-sin kymmenillä ja kymmenillä eri laitteilla on hirveä homma, Kaasila kertoo rennolla, hienoisella Oulun-murteella.

Suurin osa alan firmoista tekee yhä manuaalitestausta. Marko Kaasila kertoo testauksen olevan sovelluskehityksen kallein osa. Se vie 30–50 prosenttia kehitysku-luista – pelien kehityksessä jopa 60 prosenttia. Bitbar Technologiesilla on tällä hetkellä testaukseen liitet-tynä noin 150 eri laitetta. Asiakas lataa sovelluksensa tai pelin yrityk-sen pilvipalveluun, ja sieltä auto-maattisesti haluamaansa määrään laitteita, ja testaus voi alkaa.

– Käsin testaaminen vie noin 30 minuuttia yhdellä puhelimella. Jos testataan 150 puhelimella, se veisi käsin tehtynä 75 tuntia. Palve-lussamme testaukseen menee 10 minuuttia kokonaisuudessaan. Li-säksi aika harvalla firmalla on 150 erilaista laitetta.

Maailmassa on muuten Kaasi-lan mukaan huikeat 200 000 fir-maa, jotka kehittävät Android ja iOS-mobiilisovelluksia.

markkinoille – heti. Sovellusten automatisoitu testaus laskee hin-talappua ja nopeuttaa tuotekehi-tystä. Mobiilimarkkinoilla nopea markkinoillepääsy tarkoittaa, että liiketoiminta alkaa tuot-taa liikevaihtoa nopeammin.

Yrityksellä on toimipis-teet Helsingissä, Oulussa ja Puolassa. Kaasila työsken-teli useissa ict-alan startu-peissa Suomessa, Espanjas-sa, Englannissa, Unkarissa, Amerikassa ja Kiinassa ennen yrittäjän uraa.

– Kun meillä alkoi olla selkeä visio toiminnasta, aloimme kesäl-lä 2011 etsiä sijoittajia. Joulukuus-sa 2011 saimme ensimmäisen sie-menrahoituskierroksen.

Yritys on tehnyt Tekesin Nuo-ret innovatiiviset yritykset -ohjel-masta saadun rahoituksen turvin myyntityötä lähinnä Piilaaksossa ja Lontoossa. Nyt on toinen rahoi-tuskierros menossa.

NoKiaN BiSNeS. Vaikea uskoa, että nokia saavuttaisi merkittävää markkina-asemaa enää, mutta markki-noilla voi olla tilaa pienemmälle niche-valmistajalle, mobiilibisneksessä monipuolisesti työskennellyt Marko Kaasila arvioi.

Käsin testaaminen vie 30 minuuttia yhdellä puhelimella. Palvelussamme testaukseen menee 10 minuuttia kokonai-suudessaan, ja laitteita voi olla satoja.

Marko Kaasila

oNgeLmat eSiLLe. testiohjelmiston näkymästä asiakas näkee, onko hänen sovelluksessaan ongelma. Asiakas käyttää testiympäristöä pilvessä ja voi verkossa tehdä haluamiaan testejä.

tuotekehityksen suunta vaihdettiin lennossa

> Bitbar Technologies -startupin yrittäjä Marko Kaasila on tehnyt monipuoli-sen päivätyön mobiilibisneksessä aina

kännykän suunnittelusta asti, tosin alihankkija Microcellin palveluksessa.

Hän päätti veljensä Joukon kanssa perus-taa startupin MBA-tutkinnon saatuaan. Yritys perustettiin vuonna 2009.

– Silloin ajatuksena oli, että ryhdymme tekemään sovellustestausjärjestelmää Symbi-an-järjestelmälle. Pääsimme vuonna 2010 The Symbian Foundationin esittelypisteelle Mobile World Congressiin Barcelonaan showcase-yrityksenä.

Pian Kaasila ja kumppanit huomasivat, että Symbian ei kiinnostanut ketään. Kävi ilmi, että porukka parveili Androidin osastolla. Paluu-matkalla tuotekehityksen kurssi muuttui. Nyt yritys työllistää 16 henkilöä ja perustajat.

jarkko Virtanen

30

JaRKKO VIRTaNEN


Seuraava yrityspörssi ilmestyy 21.2.2013

Yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakio- sisältöisiä ilmoituksia, jotka koske-vat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. netti-ilmoituspaketti sisältää kuu-den kuukauden näkyvyyden verkko-palvelussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisäl-tää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsano-missa, kaksi ilmoitusta Kauppa-lehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. lehti-ilmoitukset julkaistaan peräk-käisissä Yrittäjäsanomien nume-roissa sekä lähinnä sen julkaisu-päivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. 09 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

Grillikioski Kanta-hämeessä. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Omat toimitilat n. 28 m2. hinta-pyyntö 100 000 €.

sy-15112012-2344

Pienkoneita, vapaa-ajantarvik-keita, huoltoasematuotteita sekä polttoainetta myyvä yritys Vetelissä. työntekijöitä 2 - 3. Vuok-ratut toimitilat 300 m2.

sy-28112012-2371

Sisustus- ja lahjatavaraliike pääkaupunkiseudulla. Myös verkko-liiketoimintaa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3.

sy-11122012-2391

Myydään osuus erikoiskauppa-toiminnasta. toimintaa koko suo-messa. liikevaihto yli 2 000 000 €.

sy-11122012-2392

Huonekalualan maahantuon-ti- ja tukkuyritys. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 35 m2. hintapyyntö 200 000 €.

sy-07012013-2440

Myytäviä kohteitammeLiikkeenjohdon konsultointiyritys ..................neuvotellaan Pakkaukset ................................... 500 000 Korkealaatuisten naisten- vaatteiden valmistaja .................. 650 000 Kaupunkihotelli .............................140 000 Huoltoasema Pylkönmäellä ......... 195 000 Baari/kahvila Jyväskylässä.............Tarjous Sähkökonekorjaamo .....................295 000 Lähes 40 vuotta toiminut rakennusliike ..............................1 200 000 Luontaistuotekauppa .................... 170 000 Siivouspalveluja tarjoavan yrityksen liiketoiminta ..................160 000 Kauneushoitolan liiketoiminta ja -omaisuus ...................85 000 + varasto Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta...................400 000 Siivousalan yritys .......................... 110 000 Ravintola Lounais-Suomessa .......330 000Kiinteistöhuollon ja siivousalan yritys ......................... 700 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Kauppa

Isännöitsijätoimisto pääkaupun-kiseudulla. Vuokratut toimitilat 150 m2, työntekijöitä 4 -5, liikevaihto 600 000 - 1 milj. €.

sy-31122012-2428

Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2.

sy-04012013-2435

Muut toimialat

Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunkiseu-dulla. liikevaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 200 m2.

sy-15112012-2342

Myydään osakkuus tai yhtiö: rakennusalalle erikoistunut taloushallinto- /henkilöstöpal-veluyhtiö. liikevaihto n. 70 000 €.

sy-05122012-2385

Abloy-valtuutettu lukkoliike Päijät-hämeessä. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2.

sy-10012013-2449

Rakentaminen

Palveluliikennealan yritys Kainuussa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. hintapyyntö 280 000 €.

sy-19112012-2346

50 % osakkuus verkkokaupasta. liikevaihto alle 100 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3.

sy-11012013-2454

Kiinteistöhuoltoyritys Pirkan-maalla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 4 - 5.

sy-16012013-2473

Palvelut, liikenne

Yritysvälittäjät

Erikoistavarakauppa Meri-lapin alueella. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuok-ratut toimitilat.

sy-10012013-2445

Myydään/myydään osuus viihde-elektroniikka- ja esitystek-niikka-alan yritys Pirkanmaalla. toimintaa koko suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työn- tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 350 m2. hintapyyntö 125 000 €.

sy-11012013-2456

Ilmanvaihtotuotteiden maahan- tuonti- ja tukkuliike pääkaupunki- seudulla. toimintaa koko suo-messa ja ulkomailla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 178 m2. hintapyyntö 92 000 €.

sy-14012013-2459

Verho- ja kangaskauppa Varsi-nais-suomessa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimi-tilat 177 m2. hintapyyntö 80 000 €.

sy-15012013-2471

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kahvila-ravintola lounais-suo-messa. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 200 m2.

sy-28112012-2373

OSTETAAN YRITYKSIÄ

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

jyväskylässä toimivan innovaatioasiantun-tijan Jouni Hynysen mukaan työntekijät

ovat valtava uusia keksintö-jä luova voimavara. Rovanie-meläinen yrittäjä Taisto Oik-konen muistuttaa kuitenkin, että uudet tuoteratkaisut kumpuavat yleensä mark-kinoilta, ja pienyrityksissä yrittäjä hoitaa usein myyn-nin ja markkinoinnin. Mut-ta myös tuotantoteknilliset aloitteet ovat arvokkaita.

Keski-Suomen ELY-kes-kuksen Hynysen mukaan yhteiskunnan kannalta on valitettavaa, että työnteki-jöissä piilevä potentiaali on hyvin vähällä käytöllä.

– Menestyvissä yrityksis-sä annetaan työaikaa uuden kehittämiseen, mutta vali-tettavasti esimerkit löytyvät rapakon takaa.

Luovuus ja luottamus. Osassa yrityksissä on aloite-järjestelmiä, keksintöohje- sääntöjä ja keksintöjen ke- räysjärjestelmiä. Mutta pelk-kä aloitelaatikko ei vielä riitä.

– Aloitejärjestelmän su-denkuoppa on se, että aloit-teet eivät aina tule luetuksi tekijän keksinnöksi. Aloittei-den joukossa on selvästi ihan patentoitavia keksintöjä, joi-den suhteen työntekijöillä voi myöhemmin herätä epäluulo oikeutuksesta korvaukseen.

luottamus on avainsana keksintöjen kiihdyttämisessäTyösuhteessa keksiminen tulisi nähdä kaikkien työn-tekijöiden mah-dollisuutena.


mikä työsuhde- keksintölaki?• lakia sovelletaan vain patentilla suojattaviin keksintöihin.

Tekijänoikeuslaissa on säännökset myös tietokoneohjel-miin ja tietokantoihin.

• Työnantajalla on etuoikeus neuvotella keksinnöistä myös silloin, kun työntekijän vapaa-ajalla syntynyt keksintö kuuluu työnantajan toiminta-alaan. työntekijällä on velvollisuus viipymättä ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle tekemästään keksinnöstä. Työnantajan on neljän kuukau-den sisällä ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy keksinnön johdosta.

• Jos keksintö tuottaa hyötyä säästöinä tai myyntivoittoina, kohtuullinen korvaus voitosta kuuluu keksijälle. työn-tekijä voi hakea korvausta myös takautuvasti. Kohtuulli-nen korvaus muodostuu kertakorvauksesta ja rojalteista. Korvaus voi joissain tilanteissa olla ainoastaan kertakor-vaus. Kun keksinnön tekeminen on kuulunut työntekijän varsinaisiin työtehtäviin, voidaan korvaus määrittää kertakorvauksena.

lähtee yrittäjän ammattitai-dosta, ja halusta hakea uusia ratkaisuja markkinoiden tar-peisiin.

Oikkonen hoitaa itse myyntiä ja markkinointia, ja keksinnöt kumpuavat mark-kinoilta.

– Tuotantopuolelta on tullut aloitteita tuotantotek-nillisestä parantamisesta, ja olemme aloitteiden pohjalta toteuttaneet muutoksia. Ha-emme myös kansainvälisiltä messuilta ratkaisuja tuotan-non parannuksiin.

opeta keksimistä. Keksi-mistä voi oppia. Innovaatio-asiantuntija tietää, että sitä on vieläpä varsin helppo opettaa.

– On monia syitä, miksi näin ei tehdä. Syitä voi hakea inhimillisistä perusteista, yrittäjyys on monesti Suo-messa itsensä toteuttamista. Työntekijät nähdään mones-ti toteuttajina, eikä voimava-rana luoda uutta.

Hynysen mukaan keksijän ohi käveleminen työpaikoilla johtaa siihen, että työnteki-jät tulevat varovaisiksi esit-tämään ideoita. Pahimmas-sa tapauksessa tästä seuraa se, että työntekijät harjoitta-vat luovuuttaan työnantajal-ta piilossa iltaisin ja viikon-loppuisin.

Molemminpuolinen luot-tamus on tärkeää luovuuden vapauttamisessa.

– Aloitejärjestelmään esi-tetyt ideat saavat nopean ja tehokkaan käsittelyn, koh-tuullisessa ajassa ja niistä annetaan palaute, Hynynen kuvailee optimitilannetta.

Rovaniemellä toimivan Lapin Muovi Oy:n toimitus-johtaja Taisto Oikkonen on tehnyt useita keksintöjä vas-tatakseen markkinoiden tar-peisiin. 17 henkilöä työllis-tävä yritys valmistaa muun muassa pakkauskalvoja ja biohajoavia muovipusseja.

– Uskoisin, että monessa pk-yrityksessä keksiminen

tuoteKeHityStÄ. lapin Muovi Oy:n taisto Oikkonen testaa pakkauskalvoon uusia seoksia. Kalvon repi-miseen osallistuu kuvan ulkopuolella kaksi muuta, ja reikähän siihen saatiin.

anssi jokiranta/laPin kansa

KEKSINTÖ

Ostetaan yritys jonka toimialana tekninen konsultointi, palvelut teollisuudelle tai kiinteistöille, kunnossapito ja projektinjohto-palvelut.

sy-22112012-2353

Metallialan yritys ja kiinteistö pääkaupunkiseudulla. Omat toimi-tilat 1970/700 m2.

sy-12122012-2396

Suunnittelutoimisto (erikoisalue muovi- ja kumituoteet sekä työ-välineet) Pirkanmaalla. liikevaihto yli 120 000 €. työntekijöitä 1. hinta-pyyntö 135 000 €.

sy-16012013-2474

Teollisuus

Teollisuus

Ostetaan tulostus-teippausalan yritys ja silkkipaino tai muu graa-fisen alan erikoistunut yritys.

sy-28112012-2369

Ostetaan liiketoiminta/yritys. liikevaihto 300 000 - 700 000 €.

sy-11012013-2455

Palvelut, liikenne

Ostetaan 1 - 5 hengen tilitoimisto tai tilitoimiston asiakaskanta Varsinais-suomesta tai mahdolli-sesti myös satakunnasta, Pirkan-maalta, hämeestä, etelä-Pohjan-maalta tai Uudeltamaalta.

sy-12122012-2398

Ostetaan pienen tilitoimiston liiketoiminta satakunnan alueelta. Vuokratut toimitilat.

sy-19122012-2415Muut toimialat

Yrityspörssistä löydät yli

400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus

osoitteessa

www.yritysporssi.fi

31


vapaalla

Lassi RautiainenMikä on unelmiesi valokuva?1Articmedia järjestää villieläinsafa-

reita Kuhmossa. Mitä safareilla tehdään?

Tyypillinen ohjelma on yö piilokojussa eläi-miä odotellen ja päivällä lepäilyä, sauna sekä ruokailut. Asiakkaita kiinnostavat eniten karhut, sudet, ahmat, kotkat ja pöllöt. Kuh-mossa meillä on 15 piilokojua ja Kuusamossa kaksi kojua sekä Kajaanissa yksi lintujen kuvaamiseen. Halukkaille järjestetään myös opastettuja patikkaretkiä, veneilyä ja kalas-tusta. Talvella tarjoamme eläinten jälkien katselua, lumikenkäilyä, hiihtoa ja moottori-kelkkailua.

2Mitä muuta safarireissuun kuuluu? Kuljetamme asiakkaat lentokentältä Kuhmoon Kuikan kämpälle ja lisäksi

tarjolla on kaikki ruokailut, iso puulämmit-teinen rantasauna ja savusauna sekä hyvä erämainen ympäristö.

3Minkälaiset ihmiset safareille lähtevät? Kiersin 80-luvulta alkaen ulkomailla

kertomassa karhuista ja esittelemässä kar-huaiheisia kirjojani. Ulkomaiset kuvaajat halusivat tulla Suomeen kanssani ku-vaamaan, joten aluksi asiakkaina oli siis

vain kuvaajia. Myöhemmin mukaan on tullut muita luontoharrastajia, ja nykyisin myös

yrityksiä, perheitä, metsästäjiä, koululaisia, opiskelijoita sekä hääpareja. Asiakkaita oli viime vuonna 450 henkeä 22 eri maasta.

4Onko hiihtolomalla mahdollista vielä päästä retkelle mukaan?Talvella järjestämme yhdistelmäsafa-

reita Kuhmossa ja Kuusamossa. Kuhmossa voi nähdä susia, ahmoja, kotkia sekä Kuusa-mossa kotkia ja muita lintuja. Hyvinkin lyhy-ellä varausajalla pääsee mukaan. Pääsesonki on kuitenkin huhti-lokakuu.

5Mikä on vaikuttavin kohtaamasi näky suomalaisessa luonnossa?On vaikea nimetä yhtä ainutta. Saalis-

tustilanteet ovat aina kiehtovia kuten se, kun petolintu iskee sapuskaa nälkäänsä.

6Olet itse myös luontokuvaaja, mikä olisi unelmiesi kuva? Aloitin kuvaamisen 1975 ja vuoteen

2001 mennessä laatikoihin on kertynyt 600 000 diaa ja pari metriä mustavalkomap-peja. Vuonna 2001 vaihdoin digikameroihin ja vuosittain kertyy 20 000 – 30 000 kuvaa. Paras kuva on silti ottamatta. Mitä enemmän näkee, sitä enemmän tulee hulluja toiveita kuten se, kun sudet tappavat hirven, hirviäiti synnyttää tai soidinmenojen hurjat taistelut hienossa vastavalossa.

Saalistustilanteet ovat aina kiehtovia.

Kuka? Lassi rautiainenikä: 55.työ: safari-isäntä, luontokuvaaja, kirjakustantaja.Perhe: articmedia on pieni perheyritys. Poikani Sami on päätoimisesti safa-reita organisoimassa ja sveitsiläinen vaimoni auttaa ranskan, italian ja saksan kielten kontakteissa sekä kokkaa. myös Samin vaimo anu on kesällä kokkina Kuikan kämpällä. Kaikkiaan minulla on neljä poikaa ja neljä lastenlasta.unelma: terveyttä, rakkautta ja velat pois ennen kuolemaa.

tuomiokuluneen kuukauden Plussat ja miinukset

6 kysy- mystä

PaaVo hamunen

raPateSSa roiSKuu. ABC-asemat opettavat venäläisiä

käymään oikein pytyllä. Seuraavaksi italialaiset saa-vat ABC:lta valistusta ruoka-

kulttuurista.

veroPaKoLaiNeN. Gerald Depardieun viitoittamaa

tietä paeta veroja Venäjälle on tiettävästi seuraamassa

ainakin kenialainen Manner-heim.

vaLtio aPuuN. Demarit huutavat kilpaa valtiota

perustamaan yrityksiä. Ennen tällaista toimintaa kutsuttiin

sosialismiksi.

eNSiKSi HaLuaN KiittÄÄ… Kultainen Venla –ohjelman

voittajat ovat ottaneet mallia tunnustusten jakamisesta

idoliltaan Jutta Urpilaiselta.

tutKimuKSia. Itä-Suomen yliopisto aikoo palauttaa

menetetyn maineensa julkai- semalla uuden kohututkimuk-

sen, jonka mukaan tyrni- marjoissa ei ole lainkaan

c-vitamiinia ja veden juonti lisää kolesterolia.

PeriSKooPPi yLÖS. Suomen puolustusvoimat odottaa

vesi kielellä yhteistyön tiivis-tämistä ruotsalaisten kanssa itänaapurin sukellusveneiden

etsinnöissä.


HiiHtÄmÄSSÄ. Rantasalmen Yrittäjien joukkue erottui edukseen 6. tammikuuta

hiihdetyssä Maakuntaviestissä. harraste-tsemppiviesti hiihdettiin pilke

silmäkulmassa ja suksihan luisti! Kuva: savonmaa.

mitä ihmettä? Vantaa järjestää jopa puoli vuotta vähemmän perusopetusta kuin naapurikuntansa espoo.opetusalan ammattijärjestö oaj

1,30Yrittäjät katsovat keskimäärin televisiota päivässä noin puolitoista tuntia. Palkansaajat katsovat televisiota yli kaksi kertaa enemmän.

yrittäjä–suomi–yrittäjäSivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

milloin: 9. helmikuuta kello 18 alkaen, verkatehdas, Paasikiventie 2, Hämeenlinnamukana myös: elinkeinoministeri jan vapaavuori

HyvÄNteKijÄt. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja lohtajan Yrittäjät järjestivät

joulukuussa yhdessä Kokkolan Osuuspankin, elisa Oyj:n sekä Keski-Pohjanmaan taksi-

autoilijoiden kanssa, hyväntekeväisyys- konsertin lohtajan kirkossa. Konsertin tuotot lahjoitettiin Keski-Pohjanmaan

Keskussairaalan syöpäsairauksien osastolle.

Baanalla Tapahtumia

Hämeen Yrittäjien maakunnallinen yrittäjägaala järjeste- tään 9. helmikuuta Hämeenlinnan verkatehtaalla.

Hulpeassa gaalassa on luvassa musiikkia, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren juhlapuhe, maakunnallisen yrittäjä-palkinnon jako, paikalliset palkinnot ja tietenkin maittava juhla-illallinen.

Illallisen jälkeen nautitaan hiukan hilpeämmästä menosta ja jalalla voi laittaa koreasti Trace Element ja Petra -bändien tahtiin.

Varaa lippusi perjantaihin 25. tammikuuta mennessä. Muistathan tumman puvun ja järjestönansiomerkit. Ilmainen

rahaUusi vuosi – ja uudet verovapaat osingot.

hämeessä gaalaillaan

LiuKaSta. Metropolialueen nuorten yrittä-jien poppoo liukkaalla jäällä. etelä-suomen nuoret yrittäjät kokoontuivat tammikuun alussa Oulunkylän curlinghalliin. Mukana oli 25 espoon, helsingin, Vantaan ja Uudenmaan alueen nuorten yrittäjien hallitusten jäsentä. Kuva: Anni Onnela.

LumitaLKoot. Bror Bäckströmin parturiliike sijaitsee Uudenmaankadulla, jossa lumityöt on tehty tänä talvena luvattoman heikosti. helsingin Yrittäjien reipas kaksikko teki ennen joulua mieluisan “iskun” hänen putiikkiinsa. Kuva: jaana tihtonen.

Täyttääkö yrityksesi pyöreitä vuosia?läheta meille siitä vinkki: [email protected]

Yksinyrittäjä ei ole yksinEtelä-Pohjanmaalla hemmotel-laan yksinyrittäjiä omalla se-minaaripäivällä. Yksinyrittäjän päivä järjestetään Kuortaneen Urheiluopistossa 26. tammi-kuuta kello 14 alkaen.

Ohjelma aloitetaan vuoden-vaihteen tuomilla muutok-silla taloushallintoon. Päivän aikana panostetaan myös hyvinvointiin ja opiskellaan, miten asiakkaat johdatetaan yrityksen luo.

Illalla huvitellaan hohto-keilauksen pyörteissä. Lisä- tiedot ja ilmoittautuminen [email protected], 050 468 5011.

Vahti-vuoron vaihtoPohjois-Pohjanmaalla vietetään tiistaina 29. tammikuuta iltaa cock-tailien merkeissä, kun Jorma Kortesoja luovuttaa puheenjohtajan nuijan uu-delle puheenjohtajalle Lauri Mikkoselle.

Kekkerit käynnistyvät klo 16 Radisson Blu -hotellissa Hallituskadulla.

Ilmoittautumiset [email protected]

Asta Rakentaja -messuilla on 300 näytteille-asettajaa Rakentajamessujen per-jantain ammattilaispäivän ohjelmassa on tarjolla aiempaa enemmän ajankoh-taista tietoa rakentamisen ja kiinteistöalan ammattilaisille sekä kiinteistöjen ja pien-talojen korjaushankkeista vastaaville.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa jär-

jestettävillä messuilla on 8. – 10. helmikuuta noin 300 näytteilleasettajaa. Messuil-la käydään ajankohtainen homekeskustelu lauantaina paneelikeskustelun muodos-sa, jossa alan asiantuntijat nostavat esille aiheeseen liittyviä ongelmia ja ratkai-suja. Tampereen Messut järjestää Asta Rakentajat yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Puusuutarit ry:n kanssa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/201334 parHaaT palvElUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

[email protected]

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio JyväskyläJyväskyläSeinäjokiOulu Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 4034050 465 4466050 465 44660400 927 9200400 893 0210400 151 656040 146 7322

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000kohteen kokemuksella.

PARMACOPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 [email protected]

VIDEOTUOTANTOA

www.kalaproductions.fi

Kala Productions OyKaarle Lahdenpää

040 - 5518733

(UUSIMAA/E-SUOMI)

VIDEOTUOTANTOAYRITYKSILLE

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

HOITOTUOLI

HOITOTUOLI PROFEET S2Valkoinen nahkatuoli, sähkö/mekaaninen,korkeuden säätö 56–120 cm,manuaalinen istuimen säätö 15°,selkänojan säätö 90–131°, kääntyy 180°,paino 76 kg. 3 v. käytetty, ehjä ja virheetön.Helppohoitoinen!Hp. 1 200 € (Hinta uutena 2 338 €)Puh. 0400 752 147


rESUmé fakta eller fiktion: Om tre till fem år borde uppsägning vara dyrare än det är idag och uppsägningsskyddet borde utvecklas.Nya Ingenjörsförbundets ordförande Pertti Porokari i 3T.

modell av grannenjan Vapaavuori: I februari lönar det sig att fundera över om finland borde ta modell av Estland eller Sverige när det gäller företagsbe-skattningen.Eeva [email protected]

Enligt den nya närings-ministern Jan Vapaa-vuori (saml) bör man nu ta en titt på grann-ländernas modeller för företagsbeskatt-

ning. – Vi behöver ta oss en ordentlig

funderare, de kan kanske fungera som grund för en finländsk till-lämpning.

Dagen D är nära: regeringen sammanträder för mellangransk-ningen inom en månad.

– Mellangranskningen är ett av de få tillfällen vid sidan av förhand-lingarna om regeringsprogrammet då man kan genomföra betydande systemrenoveringar. Under våren är det därför befogat att ordent-ligt fundera över om det här skulle fungera även för oss.

I Estland beskattas ett företags resultat först när det tas ut ur fir-man. Det här hjälper företag att växa och investera. Vapaavuoris


Enligt en företagare som fått företagarpriset har tilldelningen medfört ett rykte som ett pålitligt före-

tag – och uppskattning i överflöd.Det nationella företagarpriset de-

las ut i oktober i Villmanstrand för 45:e gången inför en publik på ett par tusen och en representant från statsmakten. Priset är uppskattat och Finlands äldsta företagserkän-nande i sitt slag. Pellervo ekono-misk forskning PTT har på uppdrag av Fennia och Företagarna i Finland genomfört en undersökning om de belönade företagarnas ekonomiska framgång före och efter utnäm-ningen.

Företagarna i Finland är nu FöretagarnaFöreta-garna i Finland förnyade sitt utseende kring årsskif-tet och tog även i bruk en förnyad organisationsbeteck-ning.

I fortsättningen är Före-tagarna i Finlands organisa-tionsbeteckning det smidiga Företagarna.

– Vi håller fortfarande fast vid att vi är Företagarna i Finland. Organisationens of-ficiella namn kvarstår och vi representerar företagare i hela landet. Att bara hänvisa till oss som Företagarna bekräftar dock det faktum att vår organi-sation är den mest täckande och mångsidiga förespråkaren för företagande, säger vice verkställande direktör Anssi Kujala.

Enligt honom är målsätt-ningen att göra den breda allmänheten medveten om företagarnas betydelse för Finland: för arbetsplatser, skat-teinkomster, tjänster, produkt-utbud och sist och slutligen Finlands konkurrenskraft.

62 316Företagarna i Finlands nya utseende syns även på den förnyade webbplatsen www.yrittajat.fi.

Webbplatsen innehåller mer nyhetsinnehåll än tidigare, utan att glömma de vikti-ga avdelningarna. Den nya webbplatsen yrittajat.fi har tagits emot väl och uppnådde ett nytt webbrekord under vecka 2. Enligt TNS Metrix mät-ning besökte 62 316 personer webbplatsen under veckan.

Det tidigare rekordet var från vecka 50, när över 44 000 personer besökte webbplatsen.

8 075Företagarnas Facebook-community har över 8 000 gillare. Tillväxten har varit snabb, eftersom det fanns drygt 6 500 gillare för ett år sedan. Företagarnas Facebook-grupp slår vad gäller medlemsantalet många motsvarande communitys. Siffran är högre än till exempel partiernas medlemsantal.

(saml) föregångare Jyri Häkämies förhöll sig positiv till Estlands före-tagsbeskattningsmodell. Ett liknan-

de system används även i Sverige, där 25 procent av ett företags resul-tat lämnas obeskattat och flyttas till en reserv. På så sätt blir det lätt-are för små- och medelstora företag att investera, växa och anställa.

– Jag tycker att grundtanken är mycket bra. Särskilt för länder som Finland och Estland, som på grund av sin historia och litenhet är fattiga på kapital i jämförelse med många andra länder, säger Vapaavuori.

momsens smärtgräns är redan nådd. Skattehöjningar eller bespa-ringar? Svar: både och, igen. Att ba-lansera statsfinanserna är kanske

den viktigaste uppgiften för Katai-nens regering.

– Det är svårt att göra på ett sätt som inte ens delvis skulle försvåra ny tillväxt, beklagar den nya nä-ringsministern.

Höjningen av mervärdesskatten ger rejält med skatteinkomster. I Finland är den nu 24 procent – en av de högsta i Europa, men ännu inte den högsta.

– Vi börjar vara ganska nära smärtgränsen, medger Vapaavuori.

– Ju mer man kan föra över ba-lanseringen på besparingar desto bättre, men inte heller det är pro-blemfritt.

eLddoP. jan Vapaavuori sattes genast att lösa varvsproblemet när hans period som näringsminister inleddes. – Vi befinner oss mitt i en stor industriell omvälvning. Det är svårt att styra den och urskilja i vilken riktning man bör gå, medger han.

Företagarpriset uppmärksammar de som kör i omkörningsfilen

PTT:s verkställande direktör Pasi Holm är en av de som ge-nomfört undersökningen. Han be-skriver vinnarna under årens lopp som några av de snabbast växande inom sina branscher, vilket han anser är en bra mätare eftersom verksamheten då granskas i förhål-lande till företagets konkurrens-fält. De belönade företagen verkar i allmänhet inom maskin- och an-läggningsproduktion, handel med särskilda varor och finansierings-tjänster.

Ett typiskt företag som belönats med priset har under året före tilldelningen sysselsatt över 100 arbetstagare och haft en omsätt-ning på 50 – 100 miljoner euro. Tre år efter utnämningen uppskat-tas företagen vara avsevärt större

både vad gäller personalantalet och omsättningen.

uppskattningen ökade tiofalt. Enligt pristagarna ökar utnämningen företa-gets ryktbarhet och mo-tiverar företagaren och personalen. En av de fyra belönade företagarna år 2010 var Anita Halme från Finn-Savotta Oy i Kar-stula. Enligt verkställande direktören Halme förde företa-garpriset med sig ett rykte som ett pålitligt företag. Men att sköta företaget framgångsrikt kräver lika mycket arbete som tidigare.

Företaget genomförde ett gene-rationsskifte i början av 2012 när två söner blev delägare.

uPPSKattad fÖretagare. enligt Anita halme från Finn-savotta Oy lyss-nar man mer på henne som företagare efter att hon har fått priset.

ju mer man kan föra över balanseringen på besparingar desto bättre, men inte heller det är problemfritt.

Jan Vapaavuori

ESa SIlTalOPPI

aleksi Poutanen

yrittäjäsanomat 1/2013

Documents