21.04.23

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Taustaa Keski-Suomessa on tehty määrätietoista

palvelurakennetyötä 1990-luvun alusta lähtien tavoitteena siirtyä laitoshoidosta avohoitoon

Koskenut sekä sairaalahoitoa, vanhustenhuoltoa, vammaistyötä, mielenterveystyötä ja lastensuojelua.

Keski-Suomessa palvelurakennetta muutettu sekä kuntien omissa palveluissa että ulkoistetuissa palveluissa. Maakuntaan perustettu viimeiseen 20 vuoden aikana noin 200 yksityistä palvelukotia

Työtä tehty hyvässä yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin, yritysten ja järjestöjen kesken.

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Selvitys tarjoaa

1. Tutkittua tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista järjestämistavoista

2. Arvion ja näkemyksen 2010-luvun sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä palvelurakennekysymyksistä

3. Asiantuntija-arvion eri sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten järjestämismallien soveltuvuudesta Keski-Suomeen

4. Kuntien luottamushenkilöille, kansalaisille ja viranhaltijoille avoimen keskustelufoorumin sosiaali- ja terveyspalveluiden eri järjestämismahdollisuuksista

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Selvityksen tavoitteet:1. Löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva

sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli2. Toteuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

saumaton yhteistyö uuden terveydenhoitolain edellyttämällä tavalla. Samoin tavoitellaan yhteistoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla siten kuin puitelain muutos edellyttää

3. Hanke tavoittelee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopisteen siirtoa kansalaisten omatoimisuuden tukemiseen

4. Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuutta 5. Hankkeella tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon

resurssien entistä parempaan hallintaan.

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

1. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen

Keski-Suomessa maakunnan asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla

Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien

Erityisesti huomioitava ikääntyvä väestö (Kuvio) Huomion kohdentaminen niihin väestöryhmiin,

jotka käyttävät eniten palveluita (= aiheuttavat eniten kustannuksia), esim. CCM-mallit

Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien osaaminen täysipainoiseen käyttöön, esim. lääkäri – vastaanottohoitaja tai sosiaalityöntekijä – sosinomi –työtavat tai perhekeskusmallit

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Kansalaisten omatoimisuuden mahdollistaminen Laaja yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa Terveyshyödyn tavoittelu Palvelukysynnästä ja –riippuvuudesta

vertais-verkostoihin ja omaehtoiseen hyvinvoinnin tuottamiseen

Riskien Riskien toteutumista toteutumista ehkäisevä, ehkäisevä,

preventiivinpreventiivinenen

Edellytyksiä Edellytyksiä luova, luova, promotiivinepromotiivinenn

Sairauksia/Sairauksia/ongelmia ongelmia parantava/parantava/vähentävä, vähentävä, korjaava, korjaava,

kuntouttavkuntouttavaa

Muutosta Muutosta ylläpitävä, ylläpitävä, jälkihuoltojälkihuolto

2. Selvitystyössä on keskeistä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon koko toimintaketju ja siirtää toiminnan

painopiste ketjun alkupäähän.

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Elementtejä, joita kansalais- tai käyttäjälähtöinen palvelukonsepti

edellyttää1. Mahdollisuus saada tietoa useita eri

kanavia pitkin, mm. puhelimitse neuvonnasta, sähköisesti internetistä tai henkilökohtaisesta palvelusta, omalta työntekijältä, jne.

2. Mahdollisuus vertaistukeen ja vapaaehtoistyön tukeen

3. Mahdollisuus palveluohjaukseen sen eri muodoissa

4. Mahdollisuus kokoontumistilaan

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Perhe – lähiyhteisö

KANSALAINEN(asiakas)

NEUVONTA/FRONT OFFICE

Yhteispal-velu

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

3. Lähtökohtana selvitystyölle ovat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut.

Työssä selvitetään erityispalveluiden ja muiden julkisten palveluiden suhde sosiaaali- ja

terveydenhuollon peruspalveluihin. Myös yksityiset ja 3. sektorin palvelut liitetään

kehitettävään malliin. Selvitystyössä on tavoitteena löytää

perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden optimaalinen yhteistyön malli. Keskeistä erityisesti vanhusten, lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja päihdeongelmaisten kannalta

Mikä on palveluiden optimaalinen suhde? Selviävätkö sosiaali- ja terveyspalvelut ”yksin”? Miten ”hyödynnetään” liikenne-, asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluita? Onnistuuko se aluemalleissa? Tässä hyödynnetään muun maakuntasuunnittelun yhteydessä tuotettavaa aineistoa.

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

3. jatkuu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistyvä

yhteistyö uuden terveydenhuoltolain hengessä (mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapaus, ensihoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon yksikkö, jne)

Erityisvastuualueen valinta Sosiaalihuollon erityisosaaminen ja –palvelut Jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

tuotetaan maakunnassa monitoimijaisesti. Jotta mallista saataisiin mahdollisimman toimiva, se edellyttäisi laajaa palvelustrategista työtä ja kumppanuuksien syventämistä Kattava kehittämisyhteistyö kuntien elinkeinoyhtiöiden kanssa

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

4. Tietoteknologian hyödyntämisessä otetaan tuntuvia

edistysaskeleita1. Valmistautuminen valtakunnalliseen KanTa-palveluiden

käyttöönottoon koko maakunnassa2. Intermetso/Sonette yhteisöverkon edelleen kehittäminen ja

kansalaisversion toteuttaminen potilas/asiakasohjauksen välineeksi

3. Videoneuvotteluteitse toteutettavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokoukset, konsultaatiot, koulutus ja verkostoituminen

4. Yhteispalvelun kehittäminen yhdessä valtionhallinnon (Kela, TE-toimisto, verohallinto, poliisi, jne) kanssa. Yhteistyö mahdollisen Keski-Suomen liiton yhteispalvelupilotin kanssa

5. Selvityksellä tavoitellaan maakuntaan tuntuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahanketta

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

5. Selvitystyössä hyödynnetään maakunnassa jo tehtyä palvelurakennetyötä ja hankekumppanien

maakunnan olojen ja toimintakulttuurin tuntemusta

Keski-Suomen maakuntaa luonnehtii vahva keskuskaupunki ja sitä ympäröivä maakunta, jossa asutus harvenee maakunnan rajoja kohti mentäessä. Maakunnan eri alueilla on jo tehty runsaasti kullekin alueelle sopivaa palvelurakennetyötä ja muodostettu yhteistoiminta-alueita, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä, joita oheinen kartta kuvaa.

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari

Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski

Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen

Aloittamassa (2011): Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana

Aloittamasssa (2011):Sairaanhoitopiirin liikelaitos (seututerveyskeskus): Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä

Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet 1.1.2010 - Sosiaali- ja terveydenhuolto

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

6. Selvitystyössä huomioidaan tuleva terveydenhuoltolaki, mahdolliset puitelain muutokset ja tulevan

kokeilulain mahdollisuudet

Terveydenhuoltolaki ollaan uudistamassa keväällä 2010 mutta lakia Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ei tulla antamaan tämän hallituksen aikana. Uuden terveydenhuoltolain mahdollistamat uudistukset huomioidaan esitettävässä mallissa.

Puitelain muutokset huomioidaan selvitystyössä Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa

koskeva kokeilulaki antaa mahdollisuuksia Keski-Suomeen sopiviin palvelurakennekokeiluihin, niitä voidaan hyödyntää (Tulosten hyödyntämissuunnitelmaan)

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Hankkeen toteutuksessa ovat mukana seuraavat kumppanit:

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsän kaupunki Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusturvaliikelaitos Saarikka Äänekosken kaupunki Viitaunioni

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Hankeen asiantuntijaryhmässä toimivat:

Jouko Isolauri, pj. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki Mikael Palola, Saarikka Arto Vesala / Kari Paunonen, Jämsä Reijo Räsänen, Keski-Suomen

seututerveyskeskus Risto Kortelainen/ Marja Heikkilä, Keski-

Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raija Kolehmainen, Äänekoski Anneli Latva-Nevala, Viitaunioni

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi

Hankkeen työryhmänä toimivat:

Jouko Isolauri, erikoissairaanhoidon asiantuntija, vastuullinen johtaja

Reijo Räsänen, perusterveydenhuollon asiantuntija Marja Heikkilä, sosiaalihuollon asiantuntija Risto Kortelainen, yleishallinnon asiantuntija Jorma Teittinen, erikoissairaanhoidon asiantuntija

Hankkeen tieteellisinä asiantuntijoina toimivat: Professori Jussi Huttunen¹ Professori (Sosiaalipalvelujen arviointi) Pekka Kettunen, Jyväskylän

yliopisto Professori (Yleislääketiede) Olli-Pekka Ryynänen, Kuopion yliopisto

¹ Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen (s. 1941) on toiminut Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana yli 20 vuotta ja sen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajana.  Hän on toiminut myös useiden kansanterveysjärjestöjen puheenjohtajana. Hänet tunnetaan suomalaisen terveydenhuollon monipuolisena vaikuttajana ja visionäärinä.

Etunimi Sukunimi – Hankkeen nimi