kuntaliiton ja keski-suomen liiton seminaari, …elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet,...
TRANSCRIPT
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet,
hyvinvoivat kuntalaiset
Kuntaliiton ja Keski-Suomen liiton seminaari, Jyväskylä 15.1.2016
Itsehallintoalueet ja tulevaisuuden kunnat
Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
Etelä-Pohjanmaa
Kymenlaakso
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Varsinais-Suomi
Keski-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Kanta-Häme
Etelä-Savo
Satakunta
KOKO MAA
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjanmaa
Päijät-Häme
Lappi
Kainuu
Uusimaa
Etelä-Karjala
Ahvenanmaa
2010-2014 ka
2014
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittainvuonna 2014 sekä vuosien 2010–2014 keskiarvo
Lähde: TilastokeskusTimo Kietäväinen 15.1.2016
Kuntien vuosikate % poistoista 2000–2014Keski-Suomi
0
50
100
150
200
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Keski-Suomi
Koko maa
%
Lähde: Tilastokeskus
Timo Kietäväinen 15.1.2016
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.Keski-Suomi yhteensä
0
100
200
300
400
500
600
700
800
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Vuosikate
Poistot
Investointien omahankintamenot
Lähde: TilastokeskusTimo Kietäväinen 15.1.2016
(investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin)
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.Jyväskylän seutukunta
0
100
200
300
400
500
600
700
800
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Vuosikate
Poistot
Investointien omahankintamenot
Lähde: TilastokeskusTimo Kietäväinen 15.1.2016
(investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin)
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.Joutsan sk + Keuruun sk + Jämsän sk
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Vuosikate
Poistot
Investointien omahankintamenot
Lähde: TilastokeskusTimo Kietäväinen 15.1.2016
(investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin)
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as.Äänekosken sk + Saarijärven-Viitasaaren sk
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Vuosikate
Poistot
Investointien omahankintamenot
Lähde: TilastokeskusTimo Kietäväinen 15.1.2016
(investointimenot – rahoitusosuudet investointimenoihin)
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500
Keski-Pohjanmaa
Päijät-Häme
Pohjois-Pohjanmaa
Kymenlaakso
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Etelä-Savo
Pohjanmaa
Kanta-Häme
KOKO MAA
Uusimaa
Pohjois-Savo
Etelä-Karjala
Varsinais-Suomi
Lappi
Ahvenanmaa
Kainuu
Pirkanmaa
Pohjois-Karjala
Satakunta
Lainakanta
Rahavarat
Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain31.1.2014, €/asukas
Lähde: TilastokeskusTimo Kietäväinen 15.1.2016
BKT:n määrä, 2007=100
Lähde: Nordea Markets, Macrobond
Timo Kietäväinen 18.11.20159
-631 -631-756
-1 118
-1 354 -1 394 -1 444 -1 444-125
-362
-236
-40-50
-40-40
-40 -40 -40-35-35
-119-240
-84
-121
-126
-2000
-1800
-1600
-1400
-1200
-1000
-800
-600
-400
-200
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
-1 118
-631
-1 724
-1 394
-1 469
-756
-1 850
-1 603
Vuosien 2012–2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. €
Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuuttavuosina 2012-2019.
Tehdyt leikkaukset pienentävätvaltionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %.
Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. €) leikkaaminenkunnilta valtionosuutta vähentämällä.
* Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012–2015.Kaudella 2016–2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa
Aikaisempien leikkaustenkumulatiivinen summa
-40
Aikaisempien vuosien indeksi-korotusten jäädyttämistenkumulatiivinen vaikutus (arvio)
Ko. vuoden uusivaltionosuusleikkaus
Ko. vuoden indeksikorotuksenjäädyttämisen vaikutus (arvio)
Timo Kietäväinen 18.11.201510
Vuosien 2012–2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen
0,63
0,76
1,12
1,39 1,471,60
1,72 1,85
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit
Lähde: Vuodet 2000–2014 Tilastokeskus.Vuosien 2015–2019 arviot VM 14.9.2015
Ilman vuosien 2012–2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myösvuosina 2015–2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) javuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit.
Mrd. €
Timo Kietäväinen 18.11.201511
Kuntien lainakannan muutos 2000–2014, milj. €
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14*
"Syömävelka" 1)
Muu lainakannan muutos
Lähde: Tilastokeskus
1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000–2014 syömävelkaa onotettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000–2014 lainakannan muutoksesta.
Timo Kietäväinen 18.11.201512
13Timo Kietäväinen 18.11.2015
Kotouttaminen ja vaikeutuva työttömyys erityisen suuria haasteita
• Oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden kotouttaminen tästä keväästä alkaen erityishaaste sekä valtiolle että kunnille, vapaaehtoistyö koordinoidusti mukaan. Ne, jotka eivät saa oleskelulupaa tulee kyetä poistamaan maasta. Näin vältetään paperittomien ongelman kasvua. Toimintatapoja on muutettu ja ollaan muuttamassa.
• Vaikeutuva työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys sekä kuntien kasvaneet vastuut vaikeammin työllistyvien aktivoinnista ovat kaatuneet kuntien vastuulle ja nostaneet kuntien toimintamenoja viime vuonna yli 400 milj €.
• Tarvitaan muutos työllisyyden hoitoon! Kuntakokeilu käyntiin mahdollisimman pian! Vastuu kunnille työllisyyden hoidosta vielä tällä vaalikaudella lain muutoksella.
Timo Kietäväinen 18.11.2015
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
2.
Kuntien tehtävien ja
velvoitteiden
vähentäminen
1.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistus
3.
Tulevaisuuden kunta
4.
Aluehallinnon uudistaminen
5.
Keskushallinnon
uudistaminen
Hallitusohjelman
hyvinvointireformit
15
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Monitoimialaiset itsehallintoalueet
• Itsehallintoalueille osoitetaan 1.1.2019 lähtien sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi
» Pelastustoimen tehtävät
» Maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja rahoituksen tehtävät sekä maankäytön suunnittelun tehtävät
» ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät (Lauri Tarasti raportti min Vehviläiselle 26.1.)
» Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto
» Ministeriöt arvioivat 18.12.2015 mennessä siirrettävien tehtävien sisältöä ja toteuttamistapaa
• Hallitus tekee 1/2016 erillisen päätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja ih-alueillesiirrettävistä tehtävistä
16
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 17
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
JärjestötYritykset
Kunnat,Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
VALTIO• Rahoitus (ensisijainen vaihtoehto, myös itsehallintoalueen verotusoikeus selvitettävä)
• Yleinen ohjaus, toiminnallinen ohjaus sekä resurssiohjaus
Kansalainen, palvelun käyttäjä
Muut palveluntuottajat
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen?
Kunnallinen sote-
omaisuus?
STM, tehtävä ja ohjaus VN, ohjaus
Järjestämis-päätös
Itsehallintoalueen palveluntuotanto
Toimi-valta-
ja vuoro-
vaikutus-suhteet
sekä yhteis-työ?
Itsehallintoalue, jossa kattava päivystyssairaala (7)
Itsehallintoalue, ilman täyttä sotea (3)
VM, rahoitus ja ohjaus
Ehdotus järjestämis-päätökseksi
Toimivalta- ja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö?
Erilaiset itsehallintoalueet (18)Yhteiset ict- ja muut tukipalvelut
Hankinta-yksikkö
Ohjaus-yksikkö?
Itsehallintoalue, jossa yo-sairaala (5)
Itsehallintoalue, ilman kattavaa päivystyssairaalaa (3)
Valinnanvapaus
Rahoitus?
Palvelu-tuotanto-strategia
18
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi19
Tulevaisuuden kunnan roolit: Kunnan rooli rakentuu entistä enemmän myös muulle kuin palvelujen järjestämiselle
Paikallisen identiteetin ja demokratian
edistäjän rooli
Paikallisen hyvinvoinnin
edistäjän rooli
Paikallisen elinvoiman
edistäjän rooli
Palvelujen järjestämisen
ja tuottamisen
rooli
Itsehallintoalueiden suunnittelu ja perustaminen nähdään kunnissa monin eri tavoin
”menetys””vallan puute”
”päätösvallan pieneneminen” ”liikkumavaran väheneminen”
”vapautuminen” ”helpotus”
”kapasiteetin vapautuminen” ”talouden ennakoinnin
helpottuminen”
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi20
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi21
Tulevaisuuden kunta• Valmistelun tapahtuu valtion hallinnossa parlamentaarisesti,
kuten Kuntaliitto esitti. Parlamentaarinen työryhmä kokoontuu 15.1.2016 ensimmäisen kerran.
• Kuntaliiton käynnistämässä ohjelmassa työstämme kuntien ja sidosryhmien kanssa tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän edellytysten luojana.
• Samalla selvitämme itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa, yhteistyötä ja neuvottelumenettelyä erityisesti rajapintoihin jäävien tehtävien osalta (mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ICT, tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto, työllisyyspalvelut, kotouttaminen) sekä mahdollistamme muutosjohtamista.
22 15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi
Tulevaisuuden kunta -kärkihanke
ASIANTUNTIJARYHMÄ
Puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, VM
Jäsenet Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö Juho Korpi, ympäristöministeriö Olli Alho, työ- ja elinkeinoministeriö Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysministeriö Emmi Virtanen, opetus- ja kulttuuriministeriö Niklas Wilhemsson, oikeusministeriö, Ari-Pekka Manninen, liikenne- ja viestintäministeriö Kirsi Rajaniemi, sisäasiainministeriö Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Mervi Kuittinen, Suomen Kuntaliitto Arto Koski, Suomen Kuntaliitto
Sihteerit: neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, VM neuvotteleva virkamies Katja Palonen, VM
Liitto on esittänyt nimettäväksi myös pysyviä asiantuntijaa.
PARLAMENTAARINEN TYÖRYHMÄ
Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja varapuheenjohtajana Toimi Kankaanniemi, PS ja Mari-Leena Talvitie, Kok.
Jäsenet: Elsi Katainen, Keskustan eduskuntaryhmä Maria Tolppanen, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Sanna Lauslahti, Kokoomuksen eduskuntaryhmä Tuula Haatainen, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Joona Räsänen, Sosialidemokraattien eduskuntaryhmäOlli-Poika Parviainen, Vihreiden eduskuntaryhmä Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Thomas Blomqvist, RKP:n eduskuntaryhmä Jouko Jääskeläinen, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Aleksi Randel, Turun kaupunkiAntti Rantakokko, Salon kaupunkiHannele Mikkanen, Liperin kunta
Pysyvät asiantuntijat: Ylijohtaja Päivi Laajala, VMVaratoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Lehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto
Sihteerit: Katja Palonen, neuvotteleva virkamies, VMInga Nyholm, neuvotteleva virkamies, VM
Parlamentaarisen työryhmän tehtävinä on - valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. - valmistella pohjaselvitys tulevaisuuden kunnan roolista ja tehtävistä sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen myötä. Pohjaselvitys sisältää kartoituksen lainsäädäntömuutoksista sekä kuntapolitiikan muutostarpeista. - väliraportti koskien kunnan roolia elinvoiman, yrittäjyyden, työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.
Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on - vastata hankkeen valmistelusta parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti - vastata parlamentaariselle ryhmälle tehtävästä valmistelusta koskien väliraporttia, pohjaselvitystä ja tulevaisuuden kunnan visiota - koota, laatia ja hankkia hankkeessa tarvittavat ja parlamentaarisen ryhmän edellyttämät selvitykset - valmistella tarpeellisilta osin lainsäädäntöä koskevat ehdotukset hallituksen esityksiksi.
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi23
Tulevaisuuden kunta hallituksen kärkihanke
Tavoite:• Määrittää kuntien roolia ja tehtäviä sekä suhdetta
itsehallintoalueisiin. Uudistaa peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä. Turvata kuntien tulopohja.
Kuvaus:• Arvioidaan kuntien asemaa, kuntademokratian toimivuutta ja
tehtävien muutosta itsehallintoalueiden perustamisen jälkeen. Erityisenä painopisteenä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat elinvoimatehtävät. Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää vastaamaan muuttunutta tilannetta rahoitusperiaatetta kunnioittaen. Kuntalain muutostarpeet mm. kuntien yhteistoimintasäännöksiin, johtamisjärjestelmään jne.
Päätoimet:• Määritellään parlamentaarisena työnä kunnan rooli ja tehtävät
sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden myötä• Määritellään kunnan asema suhteessa uuteen itsehallintotasoon• Uudistetaan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä
* Kuntaliiton tarkennukset punaisella
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi24
Tulevaisuuden kunta – valtion kärkihankkeen aikataulu
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi25
Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitii-kasta
Parlamentaarisen ryhmän alustavat linjaukset
Lainsäädäntömuutosten valmistelu
Lainsäädäntö voimaan
4/2016 12/2016 12/2017 1/2019
Tulevaisuuden kuntien rahoitus
• Kunnat eivät ole enää sote-palveluiden rahoittajia
• Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla
» Kunnallisvero laskee sillä määrällä kuin valtion / itsehallintoalueiden verotusta kiristetään
• Onko väliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista => Erittäin ongelmallista mm. kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia
• Kuntien erilaisuus − eroissa tasaustarvetta jatkossakin
• Riittääkö jäljelle jäävä valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekä kuntien keskinäisten palvelutarve-, olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen?
» Kuntien rahoitus kaipaa perusteellista uudistusta!
• Kunnille kannusteet ennaltaehkäisevään työhön joko erillisen IH-alueenkannustinjärjestelmän tai kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta.
• Sote kiinteistöjen siirto IH-alueille:
» Oikeudenmukainen korvaus kunnille – siirto ei saa lisätä kriisikuntia on vähimmäisvaade
» jakautumisperiaate ei oikeudenmukainen
» maapohja järkevä jättää kunnille - pitkäaikainen, käyttötarkoitukseen sidottu vuokrasopimus
Timo Kietäväinen Keski-Suomi15.1.2016
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi27
• Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen
• Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut
• Palo- ja pelastustoimi
• Maakuntaliitot
• Osa ELY-keskusten tehtävistä
• Mahdollisesti ympäristö-terveydenhuolto tai sen osa
• Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina
• Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen
• Elinvoiman edistäminen
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Opetus- ja kulttuuri-palvelut
• Tekniset palvelut
• Yleisen toimialan palvelut
• Muut palvelut
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
• Aluehallintovirastot
• Työ- ja elinkeinotoimistot
• Poliisi, tulli ja oikeuslaitos
• Verotoimistot
• Kela
• jne.
Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako
Maan hallituksen 9.11.2015 julkaisemien linjausten perusteella
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi28
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen
??
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi29
Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen
Maan hallituksen 9.11.2015 julkaisemien linjausten perusteella
?
Kunnan ja itsehallintoalueen tärkeät rajapinnat (luonnostelua 13.1.2016/Kuntaliitto)
Kunta Itsehallintoalue
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
2. Työllisyystoimenpiteet
3. Liikunta- ja nuorisotyö
4. Koulutus ja varhaiskasvatus
5. Kulttuuri ja kirjastot
6. Maankäyttö ja asuminen
8. Joukkoliikenne ja kuljetukset
10. Ympäristöterveydenhuolto
11. Sosiaali- ja terveystoimiItsehallinto-
alueen vastuulla,
tarve yhteistyöhön
Kunnan vastuulla,tarve yhteistyöhön
Sekä kunnan että itsehallintoalueenvastuulla, tarve yhteistyöhön
12. Palo- ja pelastustoimi
9. Tukipalvelut ml. hankinnat
7. Elinkeinopolitiikka
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Aluejako
• Hallituksen esitys alueista 7.11.2015: 15/18
» Sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta
• Lausunnolla 19.11.2015-9.2.2016
• Pääministerin linjaus: jako perustuu maakuntajakoon – muutokset vain poikkeustapauksissa – Kuntaliitto: kuntia kuultava aidosti
• Kunnilla on jonkin verran maakunnan vaihtohalukkuutta
31
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Yksikanavarahoitus ja valinnanvapaus
• Valmistelua aikaistettu ja on käynnistetty marraskuussa
» Selvityshenkilöiden työ käynnistymässä
• Työterveyshuolto mukana selvityksessä
• Valinnanvapauden lisäämisessä useita malleja Mitä asiakkaat voivat valita?
Miten ja mistä tuottajille maksetaan?
Mistä tuottajat kilpailevat?
Miten vaikuttaa integraatiotavoitteen toteutumiseen ja kustannusten hallintaan?
32
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Rahoitus
• Valmistelun lähtökohtana hallitusohjelman mukaisesti :
» Kokonaisveroaste ei saa nousta millään tulotasolla
» Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla
• Rahoitusratkaisua valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna
» Rinnalla arvioidaan mallia, joka perustuisi joiltain osin alueen omaan verotusoikeuteen vs. itsehallinto/yleinen toimiala
» Tiukka aikataulu saattaa pakottaa siirtymäkaudenjärjestelyihin
33
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Säästöt
• Tavoitteena supistaa kestävyysvajetta 3 mrd:lla vuoteen 2029 mennessä
• Integraation toteuttamisen avulla hillittäisiin kustannusten nousu 2,5 % > 0.9 %:iin vuodessa (nyk. 2,5%)
• Sairaalaverkon supistaminen
• Palvelulupaus
34
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Oma-aloitteinen ja aktiivinen kehittäminen kannattaaSTM ja VM:n yhteinen viesti 7.12.2015 http://alueuudistus.fi
• Valtioneuvoston muutostuki alueille 7/2016-2018
» Toteutuksesta vastaavat STM, VM, THL ja Kuntaliitto
• Toiminnan käynnistämistä valmisteleva väliaikaishallinto käynnistetään alueilla 2017
• Suositellaan, että alueilla käynnistetään ja jatketaan oma-aloitteista toiminnallista kehittämistä
» Nojautuminen jo sovittuihin rakenteisiin.
» Alueilla voidaan sopia yhteistyöelimistä ja organisaatioista, myös kuntayhtymistä, jotka voidaan helposti sulauttaa uusiin itsehallintoalueisiin 1.1.2019 lukien
• Suositellaan kuntien ja ky:ien neuvotteluja ja sopimista siitä, miten alueella tehdään yhdessä toiminnallista kehittämistyötä uudistukseen valmistautumiseksi ja sen tavoitteiden toteutumiseksi
» Kaikkien sote-palvelujen ja toimijoiden asiantuntemus mukana valmistelussa
35
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 36
Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio – Kuntaliiton edustajat mukana
Virkamies-ohjausryhmä
Parl
am
enta
arinen s
eura
nta
ryhm
äAsia
ntu
ntija
ryhm
ä
Projektiryhmä*
pj. Tuomas
PöystiHanna Tainio
Järjestämisen
edellytyksen ja
aluejako-
ryhmä**Sami Uotinen
Rahoitus ja
resurssiohjaus-
ryhmä*Arto Sulonen
Järjestämis-
ja voimaanpano-
ryhmä*Tarja Myllärinen
Antti Kuopila
Ohjaus, rahoitus ja
kehittäminen*
Sanna Lehtonen
Vaikutta-vuus ja kustan-
nustieto*
Tero Tyni
Vero-ryhmä*Jukka Hakola
Valtion-osuusryhmä*
Sanna Lehtonen
Digitali-saatio, ICT ja tietohallinto*Minna SaarioKarri Vainio
Henkilöstö*Henrika
Nybondas-Kangas
(KT)
Omaisuus-järjestelyt*Sari KorentoJussi Niemi
Reformiministerityöryhmä
Epävirallinen laskentaryhmä*Sanna Lehtonen
Heikki PukkiMikko Mehtonen
Tero Tyni
Epävirallinen IHA rahoitusmalliryhmä*
Sanna LehtonenTero Tyni
Itsehallinto-
alueryhmä*Kirsi Mononen
Kaija Majoinen
Vaalit ja osallisuus*
Päivi Kurikka
Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissä 9/2015 *Kuntaliiton edustaja alkaen 12/2015 **
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 37
Itsehallinto-aluelain sisältöä
3.
Tehtävät ja toimiala
5.
Suhdekuntiin
6.Alueenjäsen
8.
Valtuusto9.
Asukkaidenosallistumis-
oikeudet
2.Aluejako?
4.Suhde
valtioon
10.Toimielimet ja
johtaminen
11.Luottamushenkilöt
12.Henkilöstö
13.Päätöksenteko jahallintomenettely
14.Talous
15.Hallinnon ja
talouden tarkastus
16.Voimaantulo ja siirtymä-säännökset
1.Alueellisen
itsehallinnon luonne ja nimi
7.Konserni-
säätely
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
2.
1.
7.
6. 3.
5. 4.
8.
Itsehallintoalue-vaalien keskeisiä
kysymyksiä
Vaalipiirit
Äänioikeus javaalikelpoisuus
Valtuustojen koko
Vaalien toimittaminen
Äänestys-aktiivisuus
Vaalien vaikutukset kuntiin
Muut kysymykset
Suhteellinen vaalitapa
38
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Järjestäminen ja voimaanpano –keskeisiä kysymyksiä
• Kuinka yksityiskohtainen valtioneuvoston vahvistama järjestämispäätös on – mistä alueet itse päättävät?
• Millä tavalla järjestäminen ja tuottaminen erotetaan?
• Miten omaisuusjärjestelyt tehdään?
• Investointien ja yhtiöittämisten rajoittaminen siirtymäkaudella?
• Miten valtakunnalliset tukipalvelut, toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tietohallinto ja ICT-palvelut organisoidaan?
• Miten henkilöstön siirtyminen toteutetaan?
» Kokonaan sotessa työskentelevät vs. tukipalvelujen työntekijät
» Miten palkkojen harmonisointi toteutetaan?
• Millainen liikkumavara ja päätösvalta ih-alueille jää tukipalvelujen tuotannon organisoinnissa?
• Ih-alueiden keskinäisen ja kuntien kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön mahdollisuus?
39
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Rahoitus- ja resurssiohjaustyöryhmä – keskeisiä kysymyksiä
• Miten ih-alueen rahoitus kohdennetaan ja millaisilla laskentaperusteilla?
» Sote-rahoitus vrs. muut tehtävät
» Valtionosuutta (yleinen/korvamerkitty) vai budjettirahoitusta?
» Kustannusten tasausjärjestelmä alueiden välillä tarpeen
• IH-alueella verotusoikeus - miten laaja?
• Onko kuntien veropohja nykyinen?
• Onko kunnilla ja IH-alueilla verokatto?
• Kuntien valtionosuusjärjestelmän rakenne ih-alueidenperustamisen jälkeen ja vossin riittävyys?
• Miten investointeja ohjataan ennen uudistuksen voimaantuloa ja sen jälkeen?
• Valtakunnallisen yhteishankinta- ja arviointiyksikön rooli ja sen suhde Kuntahankintoihin ja Hanseliin?
40
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa
suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on
vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa
sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä
päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta.
TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat
ja kustannusten hallinta paranee.
PÄÄTOIMENPITEET:
1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet
2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen
3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja
4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä.
4/1610/15 10/16 7/17 1/1917-1812/15
Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perus-ratkaisusta
Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus-investointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista
Järjestä-mislakilausunto-kierrok-selle
HE edus-kuntaan
Sote-järjestämislaki
Vaalit ja muutos-hallinto
Järjestämisvastuu sote-alueille
41
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Rajapinnat – luokittelu
1.Toiminnalliset rajapinnat
2.Kunnan vastuulla olevat tehtävät, joissa erityinen tarve yhteistyöhön
3.Itsehallintoalueen tehtävät, joissa erityinen tarve yhteistyöhön
15.1.2016 Timo Kietäväinen Keski-Suomi 42
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Kunnan ja itsehallintoalueen tärkeät rajapinnat (luonnos)
Kunta Itsehallintoalue
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
2. Työllisyystoimenpiteet
3. Liikunta- ja kulttuuripalvelut
4. Opetustoimi ja lasten ja nuorten palvelut
5. Kirjastopalvelut
6. Maankäyttö ja asuminen
7. Joukkoliikenne ja kuljetukset
13. Kotouttaminen
11. Kiinteistöt ml. esteetön infrastruktuuri
12. Ympäristöterveydenhuolto
8. Tekninen toimi, mm. jätehuolto
9. Maaseutuhallinto
15. Valvonta- ja lupa-asiat
14. Sosiaali- ja terveystoimiItsehallinto-
alueen vastuulla,
tarve yhteistyöhön
Kunnan vastuulla,tarve yhteistyöhön
Sekä kunnan että itsehallintoalueenvastuulla, tarve yhteistyöhön
Valmiussuunnitelmat ja sisäinen turvallisuus
16. Palo- ja pelastustoimi:
10. Tukipalvelut ml. hankinnat
43
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Kuntien ja itsehallintoalueen yhteistyö• On mahdollistettava kuntien ja itsehallinnollisten
alueiden kesken tehtävien siirrosta (molempiin
suuntiin)
• Itsehallintoalueen ja sen alueen kuntien kesken
neuvotteluneuvottelumenettely niiden tehtäviin ja toimialaan
liittyvistä tavoitteista, yhteistyöstä ja työnjaosta.
» Tavoitteet, yhteistyö ja työnjako kirjataan aiesopimukseen.
» Aiesopimuksen hyväksyvät sekä kunnat että itsehallintoalue.
» Aiesopimuksen perusteella voidaan laatia yksityiskohtaisempia
sopimuksia tai päättää muista yhteistyöjärjestelyistä.
• Yhteistyö voisi perustua myös kuntien ja itsehallintoalueen
valtuustojen yhtäpitäviin päätöksiin
44
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Tutustu Kuntaliiton edunvalvonta- ja projektitoimintaan
• Kuntaliitossa projektien ja edunvalvonnan toimenpiteiden hallinnan, johtamisen ja tiedonvälityksen välineenä on sähköinen salkkusovellus
• Salkun tietosisältöjä tullaan avaamaan Kunnat.net –verkkosivuilla 8.2.2016
Toimintasalkku
45
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset
Kuntaliiton Toimintasalkku
• Esittelee liiton toimintaa teemakohtaisesti
• Tarjoaa kokonaisnäkymän liiton keskeisimpiin edunvalvontatoimenpiteisiin ja projekteihin (jatkossa myös verkostoihin)
• Elää ajassa – kertoo toiminnan sen hetkisen statuksen ja keskeisimmän sisällön (valmisteilla, käynnissä tai päättynyt)
46
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet,
hyvinvoivat kuntalaiset
Kiitos mielenkiinnosta!
Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net