l s k e y ii - päivälehden arkisto · 17 3 0 4 ) j a kaikkiaan purist ettiin a s iakkaille m a t...
Post on 30-Jan-2020
2 Views
Preview:
TRANSCRIPT
A N 0 .\l A 0 S K E Y ll T l Ii
,oo. X. ·19
S NOM O S KEYHTIO N TOIM INT K RTOMUS VU O D ELT 1959
============================================================
Vuoden 19 58 lopu ss a osoittiva t m erkit, ttä t aloud llin n l s kukausi Suom ss -
kin oli pää ttyn y t j a e t tä n ous ukonjunk tuuri oli alkanut. Tämä s ikka i s a not
tava sti k uite nkaan vaikutta n u t S anom a Os k yhtiön k hityk s e n, sillä yhtiö ssä
vallitsi täystyöllis yy s . T osin m aamm g ra fis n a l a n tuota nto v olyymi oli
d e llis een vuote e n v e rrattuna a lha is mpi. Mutta S nom a s akeyhtiö ssä
oli pakko a ntaa töitä myös toi sill k irjapa inoill c m n tuotantokyvyn oll ss
riittä mättömä n. Palkkoj n nousu jatkui , joska n mitää n in.flaa tion 1n rkk j ä
e i ollu t. Myös k ulut, kut n p a p e rin hinta, k ohosiva t, j a j akc lukustannuk s t
nousivat nnä t y s m äär iin. P ostin k orote ttua k ulj e tusmak suj a d llis e n vuo d n
a l u sta 70 pros entill a , p ako tti tä mä yhtiön r yhty m ään rikoistoim npit 1s1m
jake luun nähd en. E nsimmä is n ä suurtu otta j a n a on y htiö otta nut käy t "ntöön
l ehtien kulj e tuk s n l e ntote its . Toisaalta t a s yhtiön l hd t ovat s lviyty n t
s uurin piirte in erinomai s sti k ilpailusta , jok on k iristynyt g r a fis llakin
a l a lla , j a ovat s aavuttan e t uusia e nn ä t y snume roita s ekä l v i kkiin ttä ilmoi
tuk s iin nähden . Vuoden a i kan a monikymm n v uotine n a siakas, M aa s udun T ul e
vai s uu s , jonka osuu s yhtiön v i raiden töid e n yht e islask utuks sta oli 26 o/o ,
s iirtyi omaan kir japainoons a . Täm ä on ti e t y sti vaikutta nut yhtiön l a s kutus
n um r o ihin , siitäkin huolima tta , e ttä on s aatu joitakin uusia a siakkaita . Toi
s aal ta m yö s k in omi n painotöiden p a i n os-j a sivuluk uj n k ohote ss a oli k irja
p a inopuolen l a s kutus vuonna 195 9 l 913 mmk, oll e n siis l ä h c s 100 mmk suu
rempi kuin vuonna 19 58 j a s uurempi k uin k oskaan aikai s mmm .
Tul vaa laaj nnu sta var t n Pitä jä nmäellä ostettiin vuode n aikana H lsin g in
kaupun gilta tontti, joka sijait s ee yhtiömm h a lluss a olevan varastotontin vi e
re ssä. Tämä uusi tontti, joka pinta - a laltaan o n 7 000 m2
, s aatiin sit n , ttä
vaihd ttiin kaupung ill e P akila ss a ol eva l 4 0 4 m2
:n t on tti j a Malmilla oleva
jään nö s tontti . Yhtiö s ai s a m a lla vaihdossa P akila ss a uude n ton t in pinta -
a l a ltaan l 4 00 m2 . Yh t iö joutu i m ak s a m aan kaupun gill välira h aa 26 38 8 000 m k .
Li s äk si oste ttiin K o rkeavuo renkadun j a L udv i ginka dun kulma ss a sijaits eva
ns. Veikkaus t a lo 8 5 mmk :n hinn a sta Ludvig in ka dun tul evi a t a rp ita varte n .
Ilkantie 13 : s s a olevall tontill rakenne ttiin a suintalo , jok a oli m e lk in
valmis v uode n vaiht ee ss a . Tällä h e tke llä o vat y htiön tonttitarp e t t yydyt e tyt
suurin piirte in.
Jakelukysymyks en tultua monimutkais mmak s i, oli yhtiön pakko avata uusia sivu -
konttor ita . Näitä avattiin kokonai sta 8 kappal tta: Rauman , t e lä- K aarelan , Ta -
piolan, Munkkivuoren ja Varkauden konttorit yhtiön omistamissa osakehuon e istoissa
ja Tikkurilan, Valkeakosken j a Inkeroi s ten konttorit vuokrahuoneistoissa. Jak lu
konttoreita p erust e t tiin 10 kappal e tta , nimittäin Reko l aan , K o r s oon, Leppävaaraan,
Toijalaan, Haminaan , Jokivarteen, N okiall e , Tuusulaan, Heinolaan ja Hyrylää n .
Merkityt j a ositta in m ak s etut konttorihuoneistot p ä ätettiin p rustaa myöskin J y vä s
kylään ja Ouluun.
L ehtilatomon työ ka s v oi Maa s udun Tul evaisuud n poisjäämi s es tä huolimatta , mikä
näkyi siitä , ttä k okosivuj a ladottiin 11 558 kappal tta (e d e llis nä vuonna 11 5 0 2) ja
puolia s ivu j a 6 0 9 6 kpl. ( e d elli s e n ä vuonn a 6 16 0). Helsingin S anomain sivumäärä
oli enn ä tyk s e llinen , 10 340 s ivua . S t e reotypian luvuis ta ilmen e myös lis ääntynyt
työmäärä , s ivumatriiseja puristettiin nimittäin 19 427 kpl. (edelli s nä vuonna
17 3 0 4 ) j a kaikkiaan puristettiin a s iakkaille m a t r iis e j a 8 7 0 55 kp l. Sanoma l ehti
rotaatio ss a pain e ttiin v . 1959 yhteen s ·· 134 295 539 l eht ä (väh nny s e d ellis e stä
vuod e sta 8 . 1 % j ohtui vain Maaseudun Tul evaisuuden p o i sjäämis e stä ). Helsingin
Sanomia painettiin 9 0 024 5 0 7 kappal e tta , Ilta -Sanomia 20 832 832 kappal tta ,
Maa s eudun Tul evaisuutta 14 982 6 00 kpl. S e uraavat s uuruu sjär j e s tyk s e s s ä oli -
va t S ana, V e ikkaa j a j a Ylioppilasi hti. Tilapäi s töi tä painettiin rotaatiossa 979 000
kappale tta . R otaat ioss pain ttiin vuoden lopulla 9 vakinaista ja 2 tilapäi s leht ä.
S iviilipuol e lla paine ttuj e n a ikakausi htien kokona ismäärä nou si 4 o/o:lla, s iis
yh t nsä 16 2 0 9 9 00 kappale e s en, j a k irjo j a pain e ttiin 69 99 0 kappal tta (lis äy s
4 . 5 %) . Pain ettuja aikakausl ehtiä oli vuoden lopuss a siviilipuol lla 50 k pl. (edel
lis enä vuonna 46 kp l. ). Sitä paitsi painettiin 7 tilapäisjulkaisua (v . 1958 4 ). S uurim
mat painotöide n t ettäjät oliva t e d e lleenkin Viikkosanomat 7 4 0 9 2 00 k pl. (nousu
4 . 4 %) , Aku nkka 3 9 27 000 kpl. (lisäys 4 . 3 %) , V litut Pal a t l 814 000 kpl.
(li s äys 0 . 2 %), Me Naiset 55 1 5 00 kp l. (lis äy s l. 2 %) ja K a nsa Taisteli 542 000
kpl. (lisäys k okonaista 32 . 4 %). Kaikkien v i raiden painotöid n laskutus oli
443 856 0 75 m k . Väh nny s d llis stä vuodesta 5. 87% johtui etupää ssä Maa
s eudun Tulevai suuden ja Pirkan sii rty1ni s e stä muihin l a itoksiin. Markkamääräi
nen laskutus vierailta k uvalaatta- asiakkailta väheni myös tämän johdosta ja oli
20 00 8 367 mk (väh nnys n . 6 % ) . Omi n painotöitt e n kustannusla s k l mallin n
arvo oli l 437 190 791 mk (lisäy s 10 %) ja kuvalaattojen 12 1 77 462 mk, eli
omat työt yht nsä l 449 368 253 mk. K ok onai s laskutus t eknillis e llä puolella
oli 1 913 232 695 mk, liså.yk s n ollessa e dellis stä vuodesta 5 . 66 % . Laskutu s
työntekijää k ohd n , jolloin otetaan huomioon t knillinen h enkilökunta työnjohta -
jine n, k ontto reineen ja apuos astoine n, oli 1 885 000 mk, pysyen m lko tarkal
leen s a1nana kuin e d e llis enä vuonna.
S .\ ;'\0 \IA O SA t E YJt T J ii
•
K .. o. soo. X. t9·
II L I , S J :0.: 1' 1
Tärkeimpiä menoeriä aih utti pap rin kulutus. Paperin hint , jol a t mmil·uun
1 p äivänä 1959 oli nou s sut 34 :50 markkaan, s äilyi muuttwnattorn n 1 ok o
vuod n, kunn s joulukuussa tapahtui uusi k orolus, 75 p nniä kilolt . Uusi
k o k o vuodeksi 1960 k iint äksi so ittu hinta 35:25 astu i oimaan 1. 1.1960.
Hinnankoro tu s i ollut puolust ttavissa, kun hintaa j o nn stään oli pidettäv"
riit tävän korkeana.
Kahd n suur n asiakkaan men tyk s e stä h uolimatta oli 1 htipap rin kulutus
vuonna 1959 melkein s ama k uin d llis n ··kin uonna l i 22 milj oonaa k iloa .
Kai kkiaan os tettiin taloon 23 5 00 000 kilo a s an oma l htip a p ria . Helsin gin
S anomain kul utu s oli 19 20 0 000 k ilo a , nousu 3 % ja Ilta -Sanoma in 1 200 000
kilo a . Suurimmat si iilipap rin käyttäjät olivat V iikkos a nom a t 1 49 0 000
k ilo a, Valitut P alat 250 000 kilo a, Aku nkka 226 000 kilo a, M Nais t
15 8 000 kiloa ja Kansa a ist l i 6 8 000 k iloa. V i raiden aikakausl hti n
osuus oli s uhte llis n pi ni, esimerkiksi Teknillis n A ikakauslehd n kulu tus
oli vain 2 0 000 kilo a l i all 1 % k o konaiskulututuk s sta. S iviilipap ri n
hinnoiss a tapahtui myö s nousua, suuruud ltaan 6 % , kar tong issa 6-7 % riippuen laadusta. S uoraan t ehtailta ost ttuj n p a p e ri n, sanornal htipap n
rnukaanlu ttuna, rahallinen arvo oli 949 2 75 9 0 3 mk.
Mustan rataatievärin k ulutus vuo nna 195 9 oli 330 62 0 kiloa li noin 15 g rammaa
paperikiloa k ohti. Värillisiä värejä käyt e ttiin 12 45 7 kiloa ; k ulutuk s n kasvu
oli edelli s e stä vuod sta m lkein kak sinkertainen. Hinnat ova t pysyn t suun
nill een s amoina, mutta r otaatiovärin, vars inkin mustan, l aatu kaipaa k o rjau sta
ja hinnat o vat suht llis n k ork at. Yhtiö on ryhtynyt toimenpite isiin s aadak
s een korjauks n a s iaan .
K irjasinme tallia oli inventaarion mukaan varas toss a 19 4 664 kg, li hiukan
n emmän kuin edellis enä vuo nna.
Vuod n aikana on lisääntyn iden työmääri e n vuoksi ollul pakko hankkia uutta
k oneisto a ja kulutusvä lineitä . Tärkeimmät ovat 1 Linotyp e - latomakone l a to
maan , l po rakone stereoty piaan (Hirth), matriisien k ostutuslait (Primtyp e )
ja k u val aatto jen k orkeusmittari, postitusosastolle amerikkalainen rautal anka
nitomiskon Signode, nauhansiirtolaitt t ja 2 Cito g raf-osoit painokonetta,
k ohopainoon 2 - vuoropaino k one L M Ja kuvapaikkaus k uum nnin (Primaton
Fixator), l abo ratorioon pikavaaka ja kulj etus os astoll e 2 Volkswagen p aketti
auto a, 1 Dodg - kuormavaunu, 1 Bedford kuo rmavaunu, 1 De Sot o kuormavaunu,
1 D odge K ing sway h nkilöauto, 1 V olkswagen henkilöauto ja 1 F ordsan traktori
kuormaajineen. K orjaamaon hank ittiin 2 p enkkihiomakonetta ja 1 juotosk o je. Uusia otsikk omatriis e j a ja l a jite lmia ja muuta pienemp ää o n sitten oste ttu tarpeen mukaan .
K orjaamot ova t olleet k ovass a työss ä uusie saaan ja k orj a t e ss aan vanhaa mate riaalia. Mainittak oon mm. s e uraavat t y öt: 50 hyllykkö ä , 8 3 jakelulaatikkoa, 27 re gaalia, 12 taittopöytää , 44 apu-ja työpöytää, 4 1 kaappia, 550 ladelma-ja p:tperilautaa ja 20 kirjoituspöytää, 6 uutta autoniavaa ja 9 erila ista kulj e tu svaunua, puhumattakaan sitten yhtiön h aarakonttorien kalusteista ja ilma stointi kanavan k o r j a ustöistä ym.
\ Vuosikertomukseen liite tään Pitäjänmäen teollisuuslaitek a en e rikoiska tsaus. Siitä mainittakoon k uitenk in, että talossa käytettyj en kemikaalioitte n valmistus nousi 77 161 litraan, oltuaan e dellisenä vuonna 5 000 litraa pienempi. Kemikaalioitten markkamääräinen kulutus oli 3 990 294.- ja nousu 300 000. -, kotimaisten ke1nikaalioitten osuus tästä oli 3 8 o/o. Laboratorion töistä mainittak oon, että liima, jota käytettiin 13 200 kiloa, oli 91-pros enttisesti laborato-rion omaa valmiste tta. Muuten mainittakoon, että valok uvausmate riaalin markkamääräisessä kulutuksessa saavutettiin s äästöä m e lk e in 6 o/o , k ulutuks en oll e ssa samaa suuruusluokkaa kuin enn enkin .
Galvanointilaitos Pitäjänmäellä toimi t ehokkaasti. Siellä kroma ttiin p e ltejä 42 k e rtaa, yhteens ä 2 221 kpl. E dell een on osoitta utunut, että oma s y steemimm on e ffektiivisin ja taloudellisin. Muuten laboratorion t y östä mainittak oon e d e ll een, että pap erintutkimus, me talli en laadunvalvonta ja vä rintutkiminen ovat jatkuneet säännöllisesti kuten e d e llisenäkin vuonna ja yhteydet on säily t e tty asianomaisiin hankkijoihin ja tehtaisiin. ·
Lehtien ilmoitustilanne oli kuluneena vuotena huoma ttavasti parempi k uin edelli sinä vuosina . Huolimatta siitä , e ttä ilmoitushintoja on k orote ttu, o vat numerot ennätyk s ellisiä. Helsingin S anomain i lmoitusme trimäärä v . 1959 oli 22 026, 11 (v. 195 8 19 8 27, 61 m). Uusi Suomi, H ufvudstadsbladet j a Suomen Sosia lidemok raatti oliva t yhteensä j ä lj ssä vuosimetrimäärän oll e ssa 22 55 8 , 76 (ennen 21 530, 32). Ilmoitusten luk umäär ä He lsingin S anomiss a oli 347 50 6 k pl. ( ennen 332 116). Muilla k olmella lehdellä oli mainittu määrä yhteen s ä 129 38 3 k pl. (ennen 129 91 0). Helsing in Sanomain ilmoitusten lisäy s oli 15 390 k pl. , k un taas muilla oli l a skua 527 kpl. Helsingin Sanomain ilmoitust n pros en tuaalinen osuus l ehd en koko alasta oli vuonna 1959 53. 2 o/o ( ennen 51. 3 o/o ) , Uuden Suom n 35. 5 o/o (ennen 33 . 9), H ufvudstadsbladetin 37,5 o/o (36. 9) ja Suome n Sosialidemokraatin 22. oo o/o (21. 4 o/o ). Helsingin Sanomien koko vuotuinen sivumäärä oli 10 340 (v.l958 9 65 8 ), muilla yhteensä 17 242 (1 7 096).
Rauha työoloiss a on s ä ilynyt, v. 1956 solmitun ty örauhasopimuk s en ansiosta. S en mukaisia palkank orotuk sia on tapahtunut kaksi, j oista toin en h e lmikuun
a l usta oli 3 o/o ja toin n marrask uun 3 0 p äiv··ä s euranne n palkanmak sukaud n a lusta 3 o/o . En s iksi mainittuun 3 o/o :n k orotuks en yhdiste ttiin työra uha sopimuk s en dellyttämä viimeinen ns. tas o l orotu s, mikä aikanaan oli sovittu t y örauhasopimuka n hintana . S amalla on sov ittu s iitä, ttä k orot tut p a lkat kat sottiin tarki stetuik si elinkustannusind k sin pist luv un 136 mukaisik si, vaikka indeksi oli vasta 133, mikä m rkits e , e ttä kirjaltajat luopuiva t vaatim a ata h yvity stä 3 pisteeltä. Vastaavat sopimuk s et on t hty myös autoa lan t y öntekijöid n kanss a ja ns. laitosmi st n j a muid n järj e stöihin k uuluma ttomien kanss a . Mak s e ttuj n p a l kko jen k ok onaismäärä t knillisellä puol lla oli 599 8 35 692.- (edellisenä vuonna 5 48 8 52 602 . -). L isäksi on h nkilökun -nalle järj ste tty joulurahat j a myös e rikoispalkkiot H Ising in S anomi n 70 -vuotispäivän johdosta. Teknillis en puol n h enkilök unta oli vuoden vaiht essa l 033 h enkilöä, johon liittyy m yö skin oppila itt n huomattava luk umää r ä , 65 h enkilöä ja t eknillisen puol en k onttorih enkilökunta 19 h nk ä, mikä m ää r ä on noussut yhdellä. Talon k ok o h nkilökunta oli l 534 h nkilöä. M ainittakoon, ttä toimituks e ssa oli 106 toimittajaa. Li s äk si oli H lsin g issä jakajia yht eens ä 797 ja maa s eudulla 8 95 e li kaikki aan l 693. E l äk lista lla oli 31. 12. 1959 yhte nsä 44 h nk ilöä j a el äkesäätiön a l a is ena 4 h enkilöä .
Sosiaalis e t kulut olivat 141 18 1 8 02 . -. Yhtiön l ääkä rinä toimi e d elleen tohtori E lli Leikola , jolla on a punaan kaksi t rveyssisarta , joitte n työ käy ilmi s uraavi s ta nume roi s ta : polik linikkakäyn tejä oli yhteensä 9 540, k otikäyntejä 126 ja vi r ka- asiakäyntejä 7 . T ub e rkuloosipotilaita oli kir joissa yhte n s ä 21. Laborator i otutkimuksia tehtiin 2 0 8 9 . A mmattitautitapauksia oli aino a staan 3 ja t a p a turmia sattui 299. Ottaen huomioon h nkilök unnan suu ruuden, oli sairaalloisuu s huoma ttavan pientä .
Vuoden kulu es s a o n siirr tty e läkerahastoon 70 mmk . Muut n s l v iää vuositulos ohe isista omai s uus- ja tulosta s itte n otte ista, j o id n mukaan yhtiö n .. y ttää v oitt o a 100 154 83 2 m k, mihin s ummaan sisältyy e d elli sen vuod n saldo 4 1 394 962 m k. Yhtiök ok o ukselle ehdote t aan, ttä o sinko a ja taan 18 0 m k osa ket t a k ohti e li yht en s ä 21 302 2 8 0 mk . Vararahastoon ehdote taan siirrettäväksi 25 000 000 mk . J ohtokunnan käyttörahaston tiliin e i ehdot ta s iirrettäväksi mitään, k oska siinä on viel ä käy ttämättä 57 755 67 1 m k . L oput, määrältään 53 8 52 552 m k ehdote taan jätettäväk si tulostilille.
Yhtiön johtokuntaan o vat k uuluneet varatuomari arn C a stren puheenjohtajan a, E ljas Erkko varapuheenjohtajana, ja jäseninä rouva Viol e t r kko ja r ouva P atricia S eppä l ä s ekä h e rrat Y rjö N iiniluoto ja A atos E r kko. E rovuorossa ov at h e rrat Aatos E r kko ja Y rjö N iiniluoto. Var sinaisina tilintarkastajina ovat ollee t eversti G. T auch e r j a toimittaja V . V . K ilpi s ekä vuosi-ja kuukausitilin-tark astajana KHT -tilinta r ka sta j a, kauppat . lis.
jana on ollut pankin johtaja Martti Tulon n.
imo utio. Varatilintarkasta -
un~ä 196 0
Tilintarkastuskertomus
Sanoma Osakeyhtiön yhtiökokouksen 13.3.1959 v a litsemina olemme
suorittaneet yhtiön vuoden 1959 tilintarkastuksen ja esit ämme lau
suntonamm e seuraav aa:
Allekirjoittanut Autio on tilivuoden aikana suorittamissaan
tarka stuksissa todennut, että yhtiön kirjanpito on asianmukaisesti
tositettu ja hoidettu.
Tulostase osoi t taa tilivuodelt a voittoa 58.759.870 mk. Kuluksi
on kirjattu 70 milj. mk:n siirto yhti ön eläkesäätiöön. Veroista on
maksettu 30 milj. mk edellisen vuoden voittovaroista.
Omaisuus on arvostettu yhtiön vakavaraisuutta silmälläpitäen.
Kassa- ja pankkitilit ovat täsmänneet kassan sekä rahalaitosten ti
liottei den kanssa. Arvopaperit ovat asianmukaisesti säilössä ja
vakuutukset ovat hoidetut.
Vararahastoihin sisältyy johtokunnan käyttövaroja 57.755.671 mk.
Edelläesitetyn perusteella ja kun yhtiötä on käsityks emme mu
kaan hoidettu taitavasti ja menestyksellisesti, ehdotamme yhtiö•
kokoukselle, että tilinpäätös vahvistettaisiin ja tilivelvoll~
sille myönnettäisiin vastuuvapaus.
Puollamme johtokunnan ehdotusta voittovarojen käyttämisestä.
G.
Helsingissä maaliskuun 3 p:nä 1960.
Aimo Autio KHT
): f. Le-,_· V. V~ KUpi
top related