soome murdetunnused ja eestipärased murdesõnad

KKotta2014 1

Soome murretest +eestipärased sõnadSoome keele murded jagunevad laias

laastus kaheks: lääne- ja idamurreteks. Need omakorda seitsmeks peamurdeks. Põhjala murretes segunevad idalikud ja

läänelikud murdetunnused. Tänapäeval on murdetunnused tasandumas ja sulandumas

üldise kõnekeelega. Samas tõstetakse murdeid esile kaasaegses

kultuuritoodangus.

KKotta2014 2

Sissejuhatus 1

Selles esitluses on “eestipärased sõnad” need murdesõnastikust leitud sõnad, mis meenutavad eesti keelt rohkem kui soome üldkeelde juurdunud samatähenduslikud sõnad. Loetelust on välja jäetud sõnad, mis meenutavad juba üldkeeles palju eesti keelt. “Eestipärased sõnad” ei viita siin otseselt sõnade tekkeloole või ajaloole. Mõned sõnad on selgelt laensõnad nii eesti keeles kui soome murretes. Liigituse aluseks on siin vormiline (häälikuline) sarnasus.

KKotta2014 3

Sissejuhatus 2

Kui vormiõpetuse poolest meenutavad eesti keelt kõige enam edelamurded Turu ümbruses, siis sõnavara osas on üllatavalt palju sarnasusi just põhjalamurretega. Kõige rohkem on eesti keelt meenutavaid sõnu kagumurretes. Lääne- ja idarühma kuuluvad eesti keelele sarnased murdesõnad omavahel eriti ei kattu. Muinaskarjalast arenenud savo murdes on kõige vähem vormilt ja tähenduselt eestipäraseid sõnu, kuid kõige rohkem eksitussõnu.

KKotta2014 4

Sissejuhatus 3Eestipärastele murdesõnadele viitamise eesmärk

on osutada meie keelelisele ühispärandile, näidata, et keelesugulus ilmneb ka keele variatiivsuses. Paljudele sarnastele sõnadele vaatamata ei pruugi murde mõistmine olla lihtne.

Esitlusest on välja jäetud rohked rootsi- ja venepärased laensõnad. Rootsi ja loomulikult inglise keel on väga palju mõjutanud Helsingi slängi. Slängisõnavaral aga ei ole märkimisväärset seost eesti keelega ning siit esitlusest on see välja jäetud.

KKotta2014 5

Sissejuhatus 4• Esitluses eristatakse kõigepealt lääne- ja

idamurretele omaseid jooni ning seejärel tutvustatakse seitset peamurret. Murdepiirid ei ole jäigad: esineb ka segatunnustega piirkondi. Murrete tasandumist on soodustanud 20. sajandi jooksul suurenenud liikumisvabadus, linnastumine ja meedia propageeritav üldkeel.

• Ülevaade soome vanadest piirkonnamurretest ei ole kõikekattev, vaid pigem suundaandev sissejuhatus eesti õpilastele.

KKotta2014 6

KKotta2014 7

1. Lounaismurteet2. Hämäläismurteet3. Eteläpohjalaiset murteet 4. Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet 5. Peräpohjalaiset murteet 6. Savolaismurteet 7. Kaakkoismurteet

KKotta2014 8

suomi länsi itä sydänsaada

syrän, sylänsaaha, saala

syvän, hijassoaha, suaha

metsäkatsoa

mettäkattoa

mehtä, messä, metsä, katsoa

jälki:jäljetkurki:kurjet

jälki:jäljetkurki:kurjet

jälki:jäletkurki:kuret

käsi, vesi, tuli käs(i), ves(i), tul(i)

käś, veś, tul´

lasi, rappukahvi, vati

klasi, trappukaffe, fati

lasi, rappukahvi, vati

KKotta2014 9

suomi länsi itätuletkosuuret puut

tulekkosuurep puut

tuletkosuuret puut

maa, pääkalaa, leipää

maa, pääkal(l)aa, leipääleippä

moa = mua, peä = piä, ka(l)loa=kallooleipeä=leippee

nuori työ mies,vieras tie

nuari tyä miäs, viaras tiä

nuori työ mies,vieras tie

hän tulee, tekee, käskee

tulee, tuloo, tullee, tek(k)ee, käskee

tulloo, tulloo, tuluo, tekköö, käsköö

KKotta2014 10

suomi länsi itämennä:menen mennä:menen männä:mänen

talojatytöistä

talojatytöistä

taloloitatyttölöist

minä (mä)sinä (sä)hän (se)

mä, mää, mnääsä, sää, näähän, se

minä, mie, miäsinä, sie, siähää, heä

metehe (ne)

me, mee, mette, tee, tethe, hee, het, noi

myötyöhyö

KKotta2014 11

suomi länsi itätalossa talosa, talós talossa, talos

hän juo, syö, jää

juo = jua, syö = syä, jää

juopi, syöpi, jääpi=jeäp= jiäp

lukemaan lukeen = lukkeen

lukem(m)aa(n)

me tulemme (tullaan), olimme (oltiin)

tulemme = tulemma, olimme = olimma

myö tullaa(n), oltii(n)

KKotta2014 12

suomi länsi itähän tekee tekkee tekköö

Älä! Älä! Elä!

Kuuntele murteita

1. Ateneumin murreääniopas: http://www.ateneum.fi/fi/%C3%A4%C3%A4niopas-ateneumin-kokoelmiin

2. Matkalla Suomessa -videot: https://www.youtube.com/watch?v=HQZK-DKmcPI&index=1&list=PLF8F0FF0F212EC2CB

3. Kielikompassi:https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/s2/mps/liisa.php

4. Kotimaisten kielten keskus: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3709

KKotta2014 13

Länsimurteet 1Turun seutu

* lounaismurteet *

• Eniten virolaisuuksia: Turkku =Turkkusse (Turkuun), kysys (kysyi), syämä (syömään), palk (palkka), koera (koira), kellanen (keltainen)

• Poolpikk vokaal: Mää (mnää) asún Turús.• Eestipäraseid sõnu:ehto (ilta), huame (huomenna), jänes (jänis), vares

(varis), oikke (oikein), pual (puoli), sinkku (kinkku)

KKotta2014 14

Olkka hyvä!

Onk siäl kettä?

Eksää ponja?Morjens!

Tulkka uurestas!

Lykky tykö!Tykkääksää munst?

Mää lähre ny kotti.

Antteks kovaste!

Häh?

Ei mittä hättä!

Kyl mar!

KKotta2014 15

Länsimurteet 2Tampereen seutu* hämäläismurteet *

• sylän, syrän (sydän). Nählään! Nährään!• An! (anna!) Me! (mene!) Pa! (pane!) Tu! (tule!) Sa!

(sano!)

• mä = mää, sä = sää; meitin, teitin heitin

• Eestipäraseid sõnu:akkuna (ikkuna), koto (koti), reisu (matka),

suuvärkki (suu), suvi (kesä), vissii (kyllä kai)

KKotta2014 16

Tota noi, koskas meet kotio?Mitäs teitillen

tulisi?

Men_ny siittä!Älä ny viitti!

Mitä sä meinaat?Nährään!Kattellaan!

Mun tarttee miättiä viälä.

Saas nährä!

Hiano homma!Tä?Emmä.

KKotta2014 17

Länsimurteet 3Seinäjoen seutu

* eteläpohjalaiset murteet *

• “H”: lähärettihin kouluhun (lähdettiin kouluun), mentihin pohojoosehen (mentiin pohjoiseen), kärehnäni (kädessäni)

• Vahevokaal: kolome, ulukona, talavena, vanaha, leheres, kihiloos, kirija, nähäny,

• korkia, pimiä, komia• punaanen, pohojalaanen

KKotta2014 18

Seinäjoen seutu* eteläpohjalaiset murteet *

• Mihinä? (Missä?) Maas (maassa)

• Eestipäraseid sõnu:ehtoo (ilta), emoo (äiti), haisu (haju), imes (ihme),

kaffeli (haarukka), köhä (yskä), laihnas (lainassa), liioon (myöskään), luurata (katsella, kurkkia), nisu (vehnä), pruukata (käyttää), reisu (matka), suunpruukko (puhuminen), talrikki (lautanen), terves (ehjä, terve), tooli (tuoli)

***Tunnettu eteläpohjalainen laulaja: Lauri Tähkä https

://www.youtube.com/watch?v=e7KFZ2iLHkI

KKotta2014 19

Mullei oo siitä haisuakaan.

Mitäs meinaat?

Oho!

Mikäs ny on kirkon

pimittäny?

Hep! Terves!

Heh!

Mihinä sinoot viimmeeksi

veistä pöydälle heittäny?

KKotta2014 20

Länsimurteet 4Oulun seutu

* keski- ja pohjoispohjalaiset murteet *

• lehemä, jalaka, ölijy, tylysä, palijo• Tuukko nää? (Tuletko sinä?)

• Ookko nää Oulusta? (Oletko sinä Oulusta?)

• saamma, menimmä, oottako, syöttäkö, me mielellämmä, kätennä

• täsä talosa, maasa, kyläsä• lamphan, lampahan

KKotta2014 21

Oulun seutu* keski- ja pohjoispohjalaiset murteet *

• Eestipäraseid sõnu 1:ainu (ainoa), eine (aamiainen), enämpi (enemmän),

hakkuliha (jauheliha), hilijastua (myöhästyä), hyyry (vuokra), jahata (metsästää), kahaveli (haarukka), kartiini (ikkunaverho), kiikku (keinu), klaarata (selvittää), koritoori (käytävä), kööki (keittiö), liika (liian), matrassi (patja), mennä hyvästi (hyvin)...

KKotta2014 22

Oulun seutu* keski- ja pohjoispohjalaiset murteet *

• Eestipäraseid sõnu 2:nisu (vehnä), nöörit (nauhat), piisata (riittää), piletti

(pääsylippu), portsuuna (annos), serviisi (astiasto), soosi (kastike), sortteerata (lajitella), sortti (laji), talrikki (lautanen), tassi (kahvilautanen), tooli (tuoli), tormi (myrsky), vissiitti (vierailu), vapriikki (tehdas), väärti (arvoinen)

Paappa pihivi!

KKotta2014 23

Pittää paikkasa!

Selevä!

Iliman muuta!

Pyyvän anteeksi!

Sajepilivejä on tulosa.

Tereve! Palijon kiitoksija!

Mitäpä tiijät? Ookkona naimisisa?

Tiiäkkönää?

KKotta2014 24

Länsimurteet 5Rovaniemen seutu

* peräpohjalaiset murteet *• Menhän ethenpäin, samhan aikhan (taloon: talohon → talhon → talhoon)• Missäs molema? (Missä me olemme?) Soli (se oli)

• Het olit (olivat), menit, annoit (he antoivat)

• Kaupasa käythin kahesti viikosa• Se alakaa talaviki tulemhan• met, tet, het

KKotta2014 25

Rovaniemen seutu* peräpohjalaiset murteet *

• noussa, juossa, pessä

• heonen, Roaniemi, hyä

• lehen, le∂en, syvän, vejen

• Eestipäraseid sõnu:

hiljastua (myöhästyä), näkösä (näyttävä), pere (perhe), sääski (hyttynen), tiena (ansio), tuusi (rasia), uuesti (uudestaan), tule takasi!

KKotta2014 26

Antheeksi! Mitä vasten sie niin tehit?

Hyvvää päivää! Mukava nähhä!

Mitäpä sie?Meneksie kaupunkhin?

Saamako?Se häätyy piisata.

Lähemäkö hihtamhan?

Ei mithän.

Jokhan lähemä?

Emmie.

KKotta2014 27

Itämurteet 1Kuopion seutu

* savolaismurteet *

• “D”: lehen, syvän, hijas, saaha• sannoo, maksettaan, pimmee, leippee• kot’, ves’, pal’jas• myö, työ, hyö. Hyö lähtöö Kuopijjoo.• männä (minä mänen)• alako, kolome, talave, vanaha• on antanna (on antanut), et suanna (et saanut)

KKotta2014 28

Kuopion seutu* savolaismurteet *

• Eestipäraseid sõnu:eiskummane (kummallinen), kahvelj (haarukka), kasj

(kissa), pere (perhe), piisalle asti (tarpeeksi), putelj (pullo)

• Eksitussõnu:hupane (iloinen ihminen), iili (ihastus, innostus),

juluma (kookas), karmu (iso mies), kompeet (työvälineet), leppä (veri), loppasuu (ahne), lintti (viipale), luulevaene (luulosairas, mustasukkainen)

KKotta2014 29

Jo vuan!Kiitoksija!Anteeks.

Mittee?Minen tiijä mittää.

Hyvvee päevee! Mitteepä kuuluu?

En ou ollunna oekeessa sätkässänj.

Mistee se lähtööp se Lentävä kalakukko?

Minkään verran se maksaap?

KKotta2014 30

1. lusikalla pisteltävä a. työvaatteet

2. näköreijjät b. itsepäinen

3. orjanmuoto c. korvat lukossa

4. mahantääs d. silmät

5. kestojoutilas e. aurinko

6. korvat lummeoksissa f. ateria

7. limunaativehkeet g. eläkeläinen

8. herranketrä h. keitto-ruoka

9. harjasniska i. juhlavaatteet

KKotta2014 31

10. nahkasillaan j. margariini

11. hännättömän lehmän voe k. jalkaisin

12. lehmännuolema l. metsä

13. käsjpuhelu m. naimisissa

14. jäniksen puoti n. alasti

15. elävän leski o. silmälasit

16. apusilimät p. haalistunut

17. jalakapelissä r. tappelu

18. yksissä leivissä s. eronnut

KKotta2014 32

Itämurteet 2Lappeenrannan seutu

* kaakkoismurteet *• mie, sie, heä, myö, työ, hyö• omist.l.: pihassain (pihassani), talossais (talossasi)

• -nut/-nyt: antant, ei kuult, mänt (mennyt)

• -vat/-vät: hyö antaat (antavat), tekkiit (tekivät)

• siint (siitä), kotont (kotoa), ulkont (ulkoa), luont (luota)

• taloloist (taloista)

• tulj, vesj, mänj

KKotta2014 33

Lappeenrannan seutu* kaakkoismurteet *

• Eestipäraseid sõnu 1:ajjaa yllää (herättää), allaa (alas), ammoo aikojaa

(kauan sitten), avittaa (auttaa), elokas (eläin), emo (äiti), erittäikii (erityisesti), jaloksis (sängyn jalkapäässä), kahakese (kahdestaan), kammitsoija (pidetellä,

estää), karvane (värinen), kenkki (lahja), kenkätä (lahjoittaa), kiittää (kehua), kirjuttaa (kirjoittaa), kohv (kahvi), kuosti (tuliaiset), kotont (kotoa)

KKotta2014 34

Lappeenrannan seutu* kaakkoismurteet *

• Eestipäraseid sõnu 2:kuuri (liiteri, vaja), köhä (yskä), laani (avoin paikka, kenttä),

laklamppu (kattolamppu), lamota (maata, laiskotella), lekko (nuotio), likkeel (lähellä), lipata (juosta), lust (hauska), maksaa (kannattaa), monjaat (muutamat), muite (muuten), noppii (poimia), noussa yllää (herätä), otra (ohra), pajattaa (puhua kovaa ja nopeasti), peittää (piilottaa), piättää (pysähtyä), portsu (ruoka-

annos), puhastaa (puhdistaa), putel (pullo)

KKotta2014 35

Lappeenrannan seutu* kaakkoismurteet *

• Eestipäraseid sõnu 3:putro (puuro), ramu (huonokuntoinen, kulunut), silviisi

(sillä tavalla), soussi (kastike), suppi (keitto), taata (isoisä), takant (takaa), talloo (astella), tassii (vetää), tehosa (voimakas), tuona (kauan sitten), uksi (ovi), vanhisä (isoisä), varrai (aikaisin, varhain), viisii (tavalla), virkku (reipas, virkeä), tere (hei), kump on (kumpi)

KKotta2014 36

Mitä sie? No tere!

Tie kui tahot.

Hyvvää päivää!

Ehä se silviisi olt.

Tulkaa appuu!

Kui siu aikais

männöö?Suurkiitoksii

!

Anna miul ja!

Ootsie täst kyläst

kotosii?

KKotta2014 37

Vastaukset1. lusikalla pisteltävä (lusikaga pistetav) h. keitto-ruoka2. näköreijjät (vaateaugud) d. silmät3. orjanmuoto (orjavorm) a. työvaatteet4. mahantääs (kõhutäis) f. ateria5. kestojoutilas (püsivalt tegevusetu) g. eläkeläinen6. korvat lummeoksissa (kõrvad lumeokstes) c. korvat lukossa7. limunaativehkeet (limonaadi kaadervärk) i. juhlavaatteet8. herranketrä (jumala ketas) e. aurinko9. harjasniska (harjasturi) b. Itsepäinen10. nahkasillaan (nahaväel) n. alasti11. hännättömän lehmän voe (sabatu lehma või) j. margariini12. lehmännuolema (lehma limpsitud) p. haalistunut13. käsjpuhelu (käsikõnelus) r. tappelu14. jäniksen puoti (jänese pood) l. metsä15. elävän leski (elava lesk) s. eronnut16. apusilimät (abisilmad) o. silmälasit17. jalakapelissä (jalgmängus) k. jalkaisin18. yksissä leivissä (ühe leiva peal) m. naimisissa

KKotta2014 38

Murdeväljendeid soome keeles 1

1. Lounaismurteet• Onk siäl kettä? – Onko sovituskoppi vapaa?• Eksää ponja? – Etkö ymmärrä?• Ei mittä hättä! – Ei se mitään. • Kyl mar! – Kyllä.• Häh? – Mitä sanoitkaan?• Lykky tykö! – Onnea matkaan!• Tykkääksää munst? – Pidätkö minusta?

2. Hämäläismurteet• Mitäs teitillen tulisi? – Mitä saisi olla?• Älä ny viitti! – Pötyä!• Mitä sä meinaat? – Mitä tarkoitat?• Tä? – Mitä?• Hiano homma! – Sehän on hienoa!

KKotta2014 39

Murdeväljendeid soome keeles 2

3. Eteläpohjalaiset murteet • Mikäs ny on kirkon pimittäny? – Mitä on tapahtunut? • Mullei oo siitä haisuakaan. – Ei aavistustakaan.• Hep! – Hei!• Mitäs meinaat? – Mitä tarkoitat?• Oho! – Anteeksi!• Heh! – Ota, ole hyvä.• Mihinä sinoot viimmeeksi veistä pöydälle heittäny? – Missä asut

nykyään?

4. Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet • Paappa pihivi! – Minulle pihvi.• Mitäpä tiijät? – Mitä kuuluu?• Ookkona naimisisa? – Oletko naimisissa?• Tiiäkkönää? – Tiedätkö sinä?

KKotta2014 40

Murdeväljendeid soome keeles 3

5. Peräpohjalaiset murteet • Mitä vasten sie niin tehit? – Miksi teit niin?• Mitäpä sie? – Mitä kuuluu?• Meneksie kaupunkhin? – Oletko menossa kaupunkiin?• Se häätyy piisata. – Sen täytyy riittää. • Saamako? – Saammeko?• Lähemäkö hihtamhan? – Lähdetäänkö hiihtämään?• Jokhan lähemä? – Lähdetäänkö jo?

6. Savolaismurteet• Jo vuan! – Kyllä.• Mittee? – Anteeksi, mitä sanoitte?• Minen tiijä mittää. – En tiedä.

KKotta2014 41

Murdeväljendeid soome keeles 4

6. Savolaismurteet• En ou ollunna oekeessa sätkässänj. – En ole ollut terveenä.• Mistee se lähtööp se Lentävä kalakukko? – Anteeksi, missä on

rautatieasema?• Minkään verran se maksaap? – Paljonko se maksaa?

7. Kaakkoismurteet • Tie kui tahot. – Tee kuten tahdot.• Tulkaa appuu! – Voitteko auttaa?• Ehä se silviisi olt. – Eihän se niin ollut.• Kui siu aikais männöö? – Miten menee?• Suurkiitoksii! – Paljon kiitoksia!• Ootsie täst kyläst kotosii? – Oletko paikallisia?• Anna miul ja! – Annas minullekin.

KKotta2014 42

Lähteet

+ luennot Tarton (2010) ja

Jyväskylän (2014) yliopistossa