ARON PÄIVÄKODIN

VARHAISKASVATUS-

SUUNNITELMA

2

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ............................................................................................................ 3

2 ARON PÄIVÄKOTI ................................................................................................. 4

2.1 Aron päiväkodin esittely ........................................................................................ 4

2.2 Päiväkodin lapsiryhmät ......................................................................................... 4

2.3 Yleistä ................................................................................................................... 5

3 PÄIVÄKODIN ARVOT............................................................................................. 6

4 KASVATUSKUMPPANUUS ................................................................................... 6

4.1 Päivähoidon aloitus Aron päiväkodissa ................................................................ 6

4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma .................................................................... 7

4.3 Päivähoidon edetessä .......................................................................................... 7

4.4 Vanhempainneuvosto ........................................................................................... 7

5 KASVATUS- JA OPETUSTOIMINTA ..................................................................... 8

5.1 Perushoito ............................................................................................................ 8

5.2 Kasvu- ja oppimisympäristö .................................................................................. 9 5.2.1 Ulkotilat....................................................................................................................................... 9 5.2.2 Sisätilat ..................................................................................................................................... 10

5.3 Kasvatus- ja leikkitoiminta .................................................................................. 10 5.3.1 Lapsilähtöinen toiminta ............................................................................................................ 10 5.3.2 Toiminnan suunnittelu ja arviointi ............................................................................................. 11 5.3.3 Toiminnan sisältö ja menetelmät ............................................................................................. 11

5.3.3.1 Kieli ja vuorovaikutus ........................................................................................................ 11 5.3.3.2 Leikki ................................................................................................................................. 12 5.3.3.3 Liikunta .............................................................................................................................. 13 5.3.3.4 Tutkiminen ........................................................................................................................ 14 5.3.3.5 Taiteelliset kokemukset .................................................................................................... 14

5.3.4 Sisältöalueet ............................................................................................................................. 15

6 ERITYINEN TUKI PÄIVÄHOIDOSSA ................................................................... 18

7 YHTEISTYÖ .......................................................................................................... 19

7.1 Päivähoidon sisäinen yhteistyö ........................................................................... 19

7.2 Yhteistyö päivähoidon ulkopuolisten tahojen kanssa .......................................... 21

3

1 JOHDANTO

matemaattinen

luluonnontieteellinen

esteettinen

ihmisyyteen kasvaminen

lähiympäristön menneisyys,

nykyisyys ja tulevaisuus

uskonto ja elämänkatsomus

KIELI JA

VUOROVAIKUTUS

LIIKKUMINEN

TUTKIMINEN

TAITEEN KOKEMINEN JA

ILMAISU

LEIKKIMINEN

LAPSEN

TAPA TOIMIA

”SINUN KANSSAS KÄSITYSTEN”

KASVATUS

JA OPETUS

KASVU-

YMPÄRISTÖ

ARVOT

KASVATUS-

KUMPPANUUS

TAVOITTEENA HYVINVOIVA JA

ONNELLINEN LAPSI

PERUSHOITO

SISÄLTÖALUEET

4

2 ARON PÄIVÄKOTI

Nappulat ja Taaperot: Osoite: Koulutie 2 61850 KAUHAJOKI Gsm: 0400-623165

Vekarat: Osoite: Äijön koulutie 43 61850 KAUHAJOKI Gsm: 0400-623478

@posti: veka-rat@kauhajoki.fi

Alueohjaaja: Salme Vesala Osoite: Koulutie 2 61850 KAUHAJOKI Gsm: 0400-666819 @posti: aropaiva@kauhajoki.fi @posti: salme.vesala@kauhajoki.fi

2.1 ARON PÄIVÄKODIN ESITTELY

Kauhajoen kaupunki on jaettu neljään päivähoitoalueeseen. Aron päiväkoti kuuluu pohjoiseen alueeseen, jonka alueohjaaja on lastentarhanopettaja Salme Vesala. Hä-nen toimistonsa sijaitsee päiväkodilla. Päiväkoti sijaitsee Aronkylässä ala-asteen ja neuvolan läheisyydessä. Tämä mahdol-listaa luonnollisen yhteistyön näiden tahojen välillä. Aron päiväkoti aloitti toimintansa elokuussa 1977. Päiväkoti oli Kauhajoen ensimmäinen kunnallinen päiväkoti.

2.2 PÄIVÄKODIN LAPSIRYHMÄT

Taaperot:

12 lasta

0 – 4 vuotta

henkilökunta: 1 lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa Nappulat:

21 lasta

4 – 7 vuotta

6- vuotiaat kuuluvat esiopetusryhmään, jonka maksimikoko on 13 lasta

henkilökunta: 2 lastentarhanopettajaa, 1 lastenhoitaja

5

Vekarat: (Äijön koululla sijaitseva yksikkö): lapsi- ja henkilökuntamäärä vaihtelee vuosittaisen tarpeen mukaan Kaikissa ryhmissä on lisäksi avustajia tarpeen mukaan. Päiväkodin henkilökunta on ammattitaitoista ja työntekijöiden määrä on riittävä suhteutettuna lapsilukuun. Hoito- ja kasvatushenkilöstö saa lakimääräistä ammattiinsa liittyvää täydennyskoulutusta vuosittain 3-10 päivää.

2.3 YLEISTÄ

Ruokahuolto ja siivous Ruokahuolto, siivouspalvelut ja kiinteistönhuolto kuuluvat kaupungin teknisen toimen alaisuuteen. Aron päiväkodissa lounasruoka tuodaan Aron koulun keittiöstä. Veka-roihin lounas tulee keskuskeittiöltä, Kauhajoen yhteiskoululta. Päiväkodin omat keit-täjät huolehtivat ruokien jakamisesta ryhmille, ja valmistavat lisäksi aamiaisen ja väli-palan. Työharjoittelijat Päiväkodissa on ajoittain alan opiskelijoita eri oppilaitoksista, työelämään tutustujia sekä työkokeilussa olevia.

Tiedonkulku Hoitosuhteen alussa perhe saa päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman, asiakas-maksuohjeen sekä kasvatuskeskustelulomakkeen lapsen varhaiskasvatussuunnitel-maa varten. Päiväkotiin liittyvistä asioista tiedotetaan joko eteisessä olevilla ilmoitustauluilla, kirjal-lisesti tai päivittäisissä keskusteluissa. Joidenkin lasten kohdalla käytetään ”reissu-vihkoa”, johon päivän tapahtumat kirjataan ja tuodaan näin vanhempien tietoon. Salassapitovelvollisuus Päivähoitohenkilöstöllä on sosiaalihuoltolain (§ 57) mukaan salassapitovelvollisuus. Velvollisuus koskee myös tilapäisiä työntekijöitä ja opiskelijoita.

6

3 PÄIVÄKODIN ARVOT

HYVINVOIVA, TASAPAINOINEN JA ONNELLINEN LAPSI

4 KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuus on lapsen vanhempien ja päivähoidon toimivaa, luottamuksel-lista yhteistyötä; tietoista sitoutumista, keskinäistä arvostamista ja vaikuttamista lap-sen arkeen. Siinä on huomioitava ryhmässä tehtävät kasvatustyön käytännöt ja eri perheiltä tulevat tarpeet. Kasvatuskumppanuus on sekä perheen että kasvattajan yksityisyyttä kunnioittavaa.

4.1 PÄIVÄHOIDON ALOITUS ARON PÄIVÄKODISSA

Yhteistyö uuden perheen kanssa alkaa yleensä tutustumisella päiväkotiin ja tulevaan lapsiryhmään. Esittelijänä toimii yksi tämän ryhmän työntekijöistä. Varsinkin pienim-pien lasten on hyvä tehdä muutama tutustumiskäynti ennen varsinaisen päivähoidon alkamista.

TURVALLISUUS

LAPSI-

LÄHTÖISYYS

AVOIMUUS

KASVATUS-

KUMPPANUUS

OPPIMISEN

ILO

PERUSHOITO

7

Lapselle nimetään yksi ryhmän työntekijöistä ”omahoitajaksi” – kasvatusvastaavaksi – jonka vastuulla on tiiviimpi yhteistyö lapsen vanhempien kanssa. Hän kutsuu van-hemmat kasvatuskeskusteluun vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Päivähoitosuhteen ensimmäinen kasvatuskeskustelu käydään yleensä lapsen kotona.

4.2 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Vanhemmat käyvät yhdessä päivähoitohenkilöstön kanssa keskustelun kasvatuskes-kustelulomakkeen pohjalta. Keskustelussa luodaan ja kirjataan lapselle hoito- ja kas-vatustavoitteet, eli laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Kasvatuskeskustelussa vanhemmat kertovat omasta lapsestaan, koska he tuntevat hänet parhaiten. Päiväkodin edustaja kertoo ryhmästä ja samanikäisistä yleensä. Kasvatuskeskusteluissa voi olla mukana myös muita perheen ja/tai lapsen kanssa työskenteleviä henkilöitä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitetään kuntoutus-suunnitelma. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleville lapsille laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetus- ja kuntoutussuunnitelma). Lapsen varhaiskasvatussuunni-telma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

4.3 PÄIVÄHOIDON EDETESSÄ

Päivittäin lapsen tullessa hoitoon ja häntä sieltä haettaessa on mahdollisuus keskus-teluhetkeen päivän tapahtumista. Lisäksi toimintavuoden aikana järjestetään erilaisia ja eri kokoonpanoilla kokoontuvia vanhempainiltoja. Päiväkodin toimintasuunnitelmaan liite-tään tapahtumia joihin myös vanhemmat voivat osallistua; esimerkiksi askarte-lu/leipomistapahtuma, teematapahtumat ja kahvihetket. Viisivuotiaille päiväkotilapsille tehdään yhteistyössä neuvolan kanssa kehityksen arviointi (KEHU), johon liittyy myös kes-kustelu vanhempien kanssa.

4.4 VANHEMPAINNEUVOSTO

Päiväkodissa toimii vanhempainneuvosto, jonka kautta vanhemmat voivat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen arviointiin. Neuvosto valitaan toimintavuodeksi kerrallaan ja se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa – tarpeen mukaan useammin. Neuvoston jäsenten nimet ovat esillä ilmoitustaululla.

8

5 KASVATUS- JA OPETUSTOIMINTA

5.1 PERUSHOITO

Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä suurempi merkitys perushoidolla on. Kaikissa ryhmissä korostetaan sylin merkitystä; aamuisin lapsen tullessa, leikkihetkissä, lepo-hetken yhteydessä ja jopa ulkoillessa.

Hygienia Päiväkotiin tullessaan lapset ja henkilökunta pesevät kädet: tartuntatautiaikana käsi-en pesua tehostetaan. Päivän kuluessa kasvattajat opastavat ja auttavat lapsia pe-suissa ja wc-käynneissä. Lapsen kehitysvaihe huomioiden opetetaan lasta kuivaksi yhteisellä päätöksellä van-hempien kanssa. Kasvattajat huolehtivat vaippaa käyttävien lasten hygieniasta: pyllyt pestään vaipanvaihtojen yhteydessä vähintään kerran päivässä ja aina kakkavaippaa vaihdettaessa. Iho rasvataan perusvoiteella, mutta tarvittavat erityisvoiteet vanhem-mat tuovat päiväkotiin itse. Kasvattajat huolehtivat lapsen kokonaissiisteydestä, esi-merkiksi vaihtamalla puhtaat vaatteet. Ruokailu Lapselle tarjotaan päiväkodissamme hyvää ja monipuolista ruokaa. Ruokailussa ote-taan huomioon, että eri-ikäiset lapset tarvitsevat valikoimaltaan ja rakenteeltaan eri-laista ruokaa. Lasta syötetään tai autetaan syömään tarpeen mukaan. Lasten erityis-ruokavalioita noudatetaan ja ne tarkistetaan vuosittain terveystodistuksen mukaan. Aina ruokailun jälkeen pestään hampaat ennen nukkumaanmenoa. Kasvattaja valvoo hampaiden pesua. Vekarat-ryhmässä ei ole mahdollisuutta lasten päivittäiseen hammaspesuun, joten siellä käytetään ksylitolipastilleja, jotka vanhemmat kustanta-vat. Ruokailuhetki on myös kasvatustilanne: opitaan terveellinen ruokavalio ja kauniit pöy-tätavat sekä harjoitellaan itsenäistä syömistä. Ruokailu aloitetaan hiljentymällä. Lasta opetetaan säätelemään ruoka-annoksen koko sopivaksi. Lapsille opetetaan myös ruokailuvälineiden käyttöä ja kannustetaan omatoimisuuteen.

Katja 4v ruokapöydässä:

Meidän isä on kaikkiruokai-

nen ja koira kans.

9

Lepo Lapsella on oikeus lepoon hoitopäivän aikana. Lepohetki on rauhallinen, turvallinen ja valvottu. Lepohetken aluksi kasvattaja laulaa, lukee ja silittää lapsia ja on läsnä koko lepohetken. Lap-sella voi olla lepohetkessä mukanaan oma unile-lu tai tutti: ikioma unilelu helpottaa lepoon rau-hoittumista. Lasten nukkuessa henkilökunta tekee kirjallisia töitä, suunnittelee tulevaa ja valmistelee toimin-tahetkiä. Myös erilaiset palaverit ajoittuvat päi-väuniaikaan. Ulkoilu Lapset ulkoilevat valvotusti päivittäin – ääriolo-suhteita lukuun ottamatta. Ulkona lapset valitsevat itse leikkinsä ja leikkitoverinsa. Kasvattajat huolehtivat jokaisen lapsen mahdollisuudesta leikkiin. Ulkoiluun lapset siirtyvät vasta oman ryhmän kasvattajan mukana. Pihalla lapsilla on mahdollisuus rajuihinkin leikkeihin kasvattajan valvoessa tilanteen turvallisuutta. Ulkoilussa nouda-tetaan yhdessä laadittuja turvallisuussääntöjä. Vekaroissa koulun iso piha ympäristöineen on päivittäisessä käytössä ulkoilua var-ten. Lapset tutustuvat tuleviin koulutovereihinsa leikkiessään yhdessä samalla piha-maalla.

5.2 KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Päiväkodin tilat ja ympäristö ovat lapselle turvallisia ja virikkeellisiä – lasta leikkiin innostavia. Ilmapiiri päiväkodissa on positiivinen ja lämmin; jokaisen lapsen ja aikui-sen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Monipuolinen vuorovaiku-tus luo sosiaalisen toimintaympäristön.

5.2.1 Ulkotilat

Päiväkodin piha-alue on osa Aron lähiliikunta-aluetta yhdessä koulun pihan kanssa. Päiväkodin päivittäisessä käytössä oleva ulkoilualue on aidattu. Päiväkoti käyttää lähialueen liikuntapaikkoja: Aron urheilukenttää (kesällä yleisurheiluun, talvella hiih-toon ja luisteluun), koulun pihaa, lähimetsää (”Satumetsä”) ja lähialueen kävelyteitä. Vekaroiden ryhmällä on käytössään Äijön koulun piha-alue ja lähimaasto.

”Tämä on rakas

mulle. Mä oon

tuonu tämän jo-

ka päivä hoitoon,

tämä on niin ra-

kas. Tällä ei ole

vielä nimeä.” –

Henri-

10

5.2.2 Sisätilat

Taaperot ja Nappulat: Molemmilla ryhmillä on oma sisäänkäynti ja eteisessä jokaisella lapsella on oma nau-lakkopaikka. Vaatteet voidaan kuivata pesutiloissa olevissa kuivauskaapeissa. Pesu-tiloissa on paikka omalle hammasharjalle. Taaperoissa on pesu- ja vaipanvaihtotila sekä tavallinen ja pikkuinen wc-istuin, ja lisäksi tilaa potan käyttöön. Nappuloiden pesutiloissa on ovilla varustetut wc:t. Ryhmähuoneet ovat monipuolisessa käytössä; ruokailutiloina, leikkihuoneina ja as-kartelutiloina. Huoneet muuntuvat järjestelyillä hyvinkin erilaisiin leikkitilanteisiin. ”Pe-räkamari” on kaikkien käytettävissä, lukuun ottamatta esiopetusaikaa. Lepotilassa jokaiselle lapselle on varattu oma vuode päiväunia varten. Osa vuoteista on ns. telttavuoteita jotka raivataan tarpeen tullen pois leikkien tieltä. Nappulat lepää-vät omassa lepohuoneessaan; nuorimmat tuhisevat unessa, isommat vain hiljentyen kesken touhukkaan päivän. Päiväkodin suurin huone, sali, on käytössä sovittujen aikojen mukaan. Koko talon kaikkia tiloja, eteisestä verstashuoneeseen, käytetään toimintaan monipuolisesti ja luovasti. Tiloja käyttävät myös päiväkodissa käyvät terapeutit, erityisopettajat ja oh-jaajat omien tilatarpeidensa mukaan. Vekarat: Vekaroilla on Äijön koulutalossa omat tilat. Sisäänkäynti on talon takana. Alakerrassa ovat pukeutumistilat ja wc. Yläkerrassa sijaitsevat ryhmän toimintahuoneet – iso ryhmätila ja kaksi pienempää leikkihuonetta – ja lepohuone sekä wc. Esiopetus toimii koululuokassa alakerrassa. Sinne sisäänkäynti on samassa yhteydessä kuin koulun sisäänkäynti.

5.3 KASVATUS- JA LEIKKITOIMINTA

5.3.1 Lapsilähtöinen toiminta

Tavoitteenamme on hyvinvoiva, tasapainoinen ja onnellinen lapsi. Omahoitajamalli tukee lapsilähtöistä ajatteluamme. Kasvatuskäsityksemme perustuu elinikäisen op-pimisen periaatteelle ja jatkumo kouluun on oleellinen. Päiväkodissa toiminta suunnitellaan lasten kehitystason mukaan niin, että lapsi saa oppimiskokemuksia ja elämyksiä monipuolisesti esimerkiksi leikin, liikunnan sekä muun toiminnan kautta. Jokainen lapsi hyväksytään omana itsenään: häntä kuunnel-laan ja otetaan syliin. Turvallisuutta luodaan selkeän päiväjärjestyksen avulla. Toimintavälineistöä hankitaan siten, että se on lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa. Lasten saatavilla on monipuolinen valikoima perusleluja. Käytämme erilaisia materi-

11

aaleja lasten kädentaitojen kehittämiseen. Neuvomme oikeita työotteita ja tekniikoita välineiden käyttämiseen. Kasvun kansio Päiväkodissamme jokaiselle lapselle kootaan kasvunkansio. Siihen voidaan kerätä lapsen taitojen kehittymistä kuvaavia töitä, kasvattajien ja vanhempien kertomaa ja kuvaamaa materiaalia lapsesta. Kansio on hyvä tiedon välittäjä hoitopaikan vaihtues-sa tai neuvolakäynneillä sekä alkuopetukseen siirryttäessä. Kasvun kansio on lapsen näköinen – ei ole oikeaa tai väärää tapaa koota sitä.

5.3.2 Toiminnan suunnittelu ja arviointi

Päiväkodin toiminnan vuosisuunnitelma tehdään elokuussa koko henkilöstön yhteis-työnä. Suunnitelma antaa raamit kunkin lapsiryhmän omalle tarkemmalle suunnitel-malle. Kasvattajat ottavat jo suunnitteluvaiheessa huomioon lasten erilaiset tarpeet, mieltymykset ja kehitystasot. Otamme huomioon myös sen, että lapset oppivat eri aikaan eri asioita. Kasvattaja toimii työssään joustavasti ja voi muuttaa tehtyjä suun-nitelmia, mikäli se lasten toiminnan kannalta koetaan mielekkääksi. Lapsiryhmien toimintasuunnitelmia tarkistetaan ja muokataan toimintavuoden kuluessa. Toiminnan arviointia suoritetaan jatkuvasti ja siinä otetaan huomioon vanhemmilta sekä lapsilta saatu palaute (TAK-kyselyt). Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota tarkis-tetaan kasvatuskeskustelun yhteydessä vähintään kerran vuodessa.

5.3.3 Toiminnan sisältö ja menetelmät

5.3.3.1 Kieli ja vuorovaikutus

Kielen riittävä osaaminen on perusta lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Lapsi voi kielen avulla tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ilmaista itseään ja oppia jäsentä-mään ympäristöään omien taitojensa mukaan. Kieli kehittää lapsen muistia sekä joh-donmukaista ajattelukykyä.

12

Lapsi oppii kyselemällä ja matkimalla. Hänelle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen. Lapsen kanssa puhuttaessa käytetään selkeää puhetapaa ja hyvää yleiskieltä jota hän ymmärtää. Päivittäinen toiminta opettaa lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Tapoja kielen ja vuorovaikutuksen oppimiseen:

keskustelut

lukeminen ja saduttaminen

kuvien katselu ja niistä keskusteleminen

lorut, sadut ja runot mukaan arkirutiinei-hin

sanamuunnokset, sanaleikit ja arvoituk-set

sylivuorolainen saa valita sadun

tukiviittomat

lasten oma nukketeatteri, roolileikit

paikallismurteen käyttö kielen rikastami-seksi

5.3.3.2 Leikki

Lapsi nauttii leikkimisestä pelkästään leikin itsensä vuoksi. Lapsille on tärkeää saada leikkiä oman elämänsä suuria iloja ja suruja. Pienten ryhmässä taidot vaihtelevat suuresti. Pienimmät eivät vielä osaa leikkiä yh-dessä vaan he leikkivät yksin tai vierekkäin. Pienten lasten keskittyminen on hyvin lyhytaikaista, tämä taas vaatii kasvattajalta hyvää suunnittelua ja toiminnan jakamista useisiin pienryhmiin. Pienimpien lasten leikeissä kasvattaja on mukana tiiviisti. Ryh-mässä harjoitellaan leikkimisen perustaitoja: vuorottelua, pettymyksen sietämistä, sääntöjen noudattamista, jakamista ja odottamista. Mitä isommista lapsista on kyse, sitä enemmän kasvattajan tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja toimia läsnä oleva-na tukena. Leikin avulla tuemme lasten kaverisuhteiden kehittymistä ja järjestämme aikaa keskinäiselle leikille. Isompien lasten keskuudessa leikit ovat monipuolisempia ja lapset muodostavat itse leikkiryhmiä ja valitsevat leikkejään. Jokainen lapsi saa tuoda yhden oman lelun päivittäin mukanaan. Viikossa on yksi päivä omistettu koko-naan leikille. Kasvattajan ohjaamana toimii tarvittaessa Theraplay-leikkiryhmä, jossa opetellaan vuorovaikutustaitoja Theraplay-menetelmän mukaisesti (www.theraplay.fi).

Saippuaa ja litra vettä

tahtoo sormijoukko että

toinen toista silittäisi

veteen kaikki lika jäisi

13

5.3.3.3 Liikunta

Lapsi on liikkuva luonnostaan. Liikunta on vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengästymis-tä! Liikunta vaikuttaa lapseen kokonais-valtaisesti; oppimiseen, keskittymisky-kyyn, kehonhallintaan ja tuntemiseen, itseluottamukseen jne. Kasvattajan tehtävä on omalla esimerkillään ja asenteellaan kannustaa ja ohjata jo-kaista lasta liikkumaan monipuolisesti sekä auttaa lasta löytämään liikunnan ilon. Tavoitteena on, että kipinä liikun-taan tulee pysyväksi. Lasten liikunta on perustaitojen harjoit-telua. Ikäeroista johtuen taitoerot ovat suuret. Henkilökunta luo lapsille turval-liset puitteet monipuoliseen, innosta-vaan liikkumiseen huolehtien, että vä-lineet ja varusteet ovat sopivat. Kan-nustamme lapsia omaehtoiseen liik-kumiseen asettamalla liikuntavälineitä helposti saataville sekä näyttämällä esimerkkiä. Liikunnassa voi hyödyntää monenlaisia välineitä; penkkejä, mattoja, pahvilaatikoita jne. Vekaroissa kuljetaan päivittäin portaita, joten tasapainokyky kehittyy luonnostaan. Liikuntaa on helppo yh-distellä muuhunkin toimintaan: musiikkiliikunta, laululeikit sekä satujumppa ja tanssi saavat lapsen sydämen sykkimään onnesta. Ryhmien käytössä on myös koulun liikuntasali välineineen. Iso tila antaa lapsille välil-lä mahdollisuuden omaehtoiseen ja vauhdikkaaseen liikunnan riemuun. Kasvattajan ohjauksessa harjoitellaan esimerkiksi pallo- ja hernepussileikkejä, kiipeämistä, ryö-mimistä, tasapainoilua, hyppäämistä ja muita tärkeitä taitoja. Päivittäinen ulkoilu pihamaalla on tärkeää. Mäen kiipeäminen, lumessa kahlaaminen, leikit hiekkalaatikolla sekä kaikki muu touhuaminen kartuttavat liikuntataitoja luonnol-lisesti. Kävelyretkiä lähiseudulla tehdään säännöllisesti ja ympärivuotisesti. Talvella harjoitellaan luistelun ja hiihtämisen alkeita. Nappuloiden metsäretki ”Satumetsään” on kerran viikossa. Metsäretkellä kävellään, ylitetään ojia ja esteitä, juostaan, sekä leikitään vapaasti. Vekaroitten luontoliikunnassa hyödynnetään ”Metsämörri”-ohjelmaa. Eri vuodenajat asettavat haasteita liikkumiselle; lumi, jää, kura ja jopa pou-tasää. Päiväkotimme noudattaa liikenneturvallisuustyön vuosittaista toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on lasten turvallinen liikkuminen liikenteessä. Kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja ohjaa yhden liikuntatuokion vuoroviikoin Nappuloiden esikoululaisille ja pikkunappuloille.

14

Ryhmien liikunnalliset projektit:

LUUSTOISEN PERHE- projekti (Suomen Osteoporoosiliitto)

Varpaat vauhtiin (Nuori Suomi)

temppurataprojekti (Kauhajoen kaupunki)

5.3.3.4 Tutkiminen

Lapsi katselee, koskettelee, kyselee ja kuuntelee - tutkii ympäristöään kaikilla aisteil-laan. Tutkimista tehdään oikeastaan koko ajan. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä useammin tutkiminen tapahtuu arjen työtehtävissä ja leikeissä tutuilla välineillä. Lapsen kasvaessa tutkimista voidaan laajentaa tapahtuvaksi erilaisilla tutkimisväli-neillä, esim. mitoilla, suurennuslaseilla jne. Haluamme antaa aikaa tutkimiselle. Kasvattajilla on herkkyyttä reagoida lapsesta lähtevään kiinnostukseen. Kasvattajat ovat kiinnostuneita lapsen huomioista ja sy-ventävät tietoutta sekä kannustavat lasta omaan ajatteluun ja päätelmien tekoon. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia yrittää, erehtyä ja oivaltaa. Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelut tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia tutkimi-selle: pikkuötökät, kasvit, ilmiöt, säänmukainen vaatetus jne.

5.3.3.5 Taiteelliset kokemukset

Lapsi kehittyy, iloitsee ja nauttii taiteen tekemisestä ja kokemisesta. Lopputulosta tärkeämpää on itse tekeminen: luovuus, elämykset ja oppimisen ilo. Lapsille tarjotaan kokonaisvaltaisia elämyksiä yhdistelemällä eri taiteenlajeja, jolloin lapsi voi käyttää mielikuvitustaan ja kaikkia aistejaan. Taiteelliset kokemukset sisältävät:

musiikin tuottamisen ja kuunte-lemisen

kuvallisen ilmaisun: esim. piir-tämisen, maalaamisen ja muo-vailun

esiintymisen ja itsensä ilmai-sun: esim. laulun, tanssin ja näyttelemisen

lasten kirjallisuuden: esim. satu-jen, runojen ja lorujen kuunte-lemisen

kulttuuriin liittyvät tilaisuudet

rentoutumisen ja hiljaisuuden kokemisen.

15

Iina 6v: Paljonko on 2+3?

Salme: Se on 5

Iina: Mistä sä sen tiedät?

Salme: Se opetettiin koulussa

kun olin seitsemän vuotias.

Iina: JA VIELÄKIN SEN

MUISTAT

Juhlaa arjen keskellä Toimintavuoden aikana järjestetään erilaisia elä-myksellisiä juhlia. Juhliin valmistaudutaan huolella. Huomioimme juhlatilaisuuden luonteen koristelus-sa, tarjoilussa, pukeutumisessa ym. Juhlimme esimerkiksi lasten syntymäpäiviä, syksyn sadon-korjuuta, joulua, itsenäisyyspäivää ja vappua.

5.3.4 Sisältöalueet

Suuntautumistapojen avulla luodaan lapselle mo-nipuolinen ja kokonaisvaltainen kuva maailmasta. Päiväkotikasvatus koostuu kaikista osa-alueista lapsen tasapainoisen kehityksen tukemiseksi. Matemaattinen Lapsen matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja kehitetään arjessa lei-kinomaisesti kiinnostavien materiaalien, välineiden ja esineiden avulla, esimerkiksi vertaamalla, laskemalla, lajittelemalla ja päättelemällä. Matemaattisia peruskäsitteitä tulee esille jokapäiväisissä toiminnoissa. Esimerkkejä:

aamupiirissä: kalenteri, lasten lukumäärän laskeminen, aikakäsitteet

lapset keskenään vertaavat kumpi on pidempi, kumpi on vanhempi, mikä eläin on toista suurempi tai kuinka moni mahtuu samalle penkille istumaan

muotojen ja tilavuuksien arviointia ja avaruudellista hahmottamista

lajittelu jonkin ominaisuuden mukaan; dinot, autot, luonnonmateriaali Luonnontieteellinen Lähtökohtana on, että lapsi itse huomaa luonnon moninaisuuden. Vuodenaikojen ja sään vaihtelu nä-kyy monin tavoin. Syksyllä haravoi-daan lehtiä ja peuhataan lehtikasois-sa; talvella leikitään lumileikkejä ja huomataan jäätyminen, jääpuikot, jään ritinä sekä lumen narina; ke-väällä leikitään kuraleikkejä ja havai-taan sulaminen ja valoisuus; kesällä nautitaan kukista, lämmöstä ja per-hosista. Esimerkkejä:

opitaan oman kehon tunnistamista ja sen toimintaa

tehdään retkiä lähiympäristöön ja yhdessä koko päiväkodin kanssa isompi ret-ki mahdollisuuksien mukaan

iloa ja elämyksiä luonnonmateriaaleilla

opetellaan kestävän kehityksen perusasioita ja kunnioitetaan luontoa

16

Lähiympäristön menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus Lapselle pyritään luomaan käsitys ajan jatkumosta: menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Esimerkkejä:

tutustutaan lähiympäristön vanhoihin rakennuksiin ja maisemaan

päiväkodin vuosisuunnitelmaan sisältyy juhlapyhien mukanaan tuomia perin-teitä: perinneruuat, perinneleikit ja juhlatraditiot

päiväkodissa on oma päiväkotimummo

murre, vanhat valokuvat, esineet ja vaatteet

nykyisyyteen tutustutaan vierailemalla erilaisissa työ- ja palvelupisteissä

ajankohtaisten asioiden käsittely

valmistaudutaan tuleviin tapahtumiin

opetetaan lasta hahmottamaan tulevaisuutta, esim. ”Mikä minusta tulee iso-na?”, ”Milloin minusta tulee eskarilainen?”

Esteettinen Lapsi saa kokemuksia muun muassa kauneudesta, harmoniasta, melodiasta, jänni-tyksestä, rytmistä, tyylistä, sekä ilosta ja kaikkien niiden vastakohdista. Esimerkkejä:

lasten toimintaympäristön siisteys, kauneus ja järjestys

aineksia turvalliseen tunteiden kokemiseen, ilmaisemiseen ja käsittelyyn: ilo, suru, jännitys, pelko jne.

omien ja toisten kättentöiden ihailu Ihmisyyteen kasvaminen Päiväkodissamme tuetaan lapsen minä-kuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä. Lasten arvot, normit ja säännöt muotoutu-vat kasvattajan antaman päivittäisen esi-merkin avulla. Arjen toimintojen yhteydes-sä pohditaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta sekä oikeu-denmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituk-sen ja vapauden kysymyksiä. Esimerkkejä:

”taikasanat” kiitos, ole hyvä ja anteeksi

toisten huomioiminen

kasvattajat kuuntelevat lasten asioita ja huolia: etsitään yhdessä syitä ja seu-rauksia sekä perusteluja ja rakentavia ratkaisuja

Uskonto ja elämänkatsomus Päiväkodissa tutustutaan kristillisen uskon perusasioihin ja perinteisiin. Lapselle an-netaan mahdollisuus hiljentyä, ihmetellä, kysellä ja pohtia hengellisiä ja henkisiä asi-oita.

Rakas Jeesus siunaa meitä

anna meille enkeleitä.

Siivilläsi meidät peitä

älä meitä koskaan heitä.

17

Esimerkkejä:

ruuan siunaaminen, hartauden ja hiljaisuuden kokeminen

kirkkovuoden suurimmat juhlat

kasvattaja vastaa lasta ihmetyttäviin asioihin

hengelliset laulut, runot, kertomukset, ”Lasten Raamattu”

elämykselliset kokemukset esim. leikkiristiäiset ja häät

Jumalan kämmenellä

ei pelkää lintunen,

Jumalan kämmenellä

ei pelkää ihminen.

Kaikille tilaa riittää,

kaikille paikkoja on.

Jumalan kämmenellä

ei kukaan ole turvaton.

18

6 ERITYINEN TUKI PÄIVÄHOIDOSSA

Päiväkodin ryhmä on monelle lapselle ensimmäinen paikka kodin ulkopuolella, jossa lapsi on ryhmän jäsenenä: erityisen tuen tarve saattaa ilmetä ensimmäistä kertaa. Vanhemmille lapsen erityisen tuen tarve voi olla uusi ja vaikeakin asia. Sen käsitte-lyssä on useita vaiheita: säikähdys, pelko, kieltäminen, vastustus, hyväksyminen. Lähes jokainen lapsi tarvitsee tukea jossain normaalin kehityk-sen vaiheessa. Varhaisella tuella pyritään ohjaamaan lapsen kehi-tystä toivottuun suuntaan. Lap-sesta tehdään huomioita: miten lapsi leikkii ja toimii ryhmässä, miten lapsi selviytyy perustoimin-noissa (ruokailu, WC:ssä käynti, pukeutuminen) jne. Jos lapsen kehityksessä ilmenee aihetta huoleen, otetaan asia keskusteluun vanhempien kans-sa ja arvioidaan yhdessä, missä asioissa lapsi tarvitsee tavallista enemmän tukea ja ohjausta. Jos asia ei pienillä nikseillä korjaan-nu, jutellaan vanhempien kanssa ja yritetään yhdessä keksiä suun-taviivoja. Vanhempia ohjataan tarvittaessa viemään lasta esimerkiksi lasten-neuvolaan ja sitä kautta tarkem-piin tutkimuksiin. Lapsesta saa-dun asiantuntijalausunnon perus-teella laaditaan kuntoutussuunnitelma. Tukea saadaan tarvittaessa myös kuntou-tusohjaajalta sekä muilta erityistyöntekijöiltä ja asiantuntijoilta. Huolta aiheuttavaan asiaan tartutaan välittömästi ja lapsen päivä muokataan juuri hänelle sopivaksi. Lasta tuetaan esimerkiksi järjestämällä ruokailupaikka tai pukeu-tumistilanne rauhalliseksi, korostamalla kasvattajan lähellä oloa, katsekontaktia ja selkeää puhetapaa. Myös lapsen vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa tuetaan ja vahvis-tetaan. Päiväkotiryhmässä korostuu selkeän päivärytmin ja pysyvien aikuisten merki-tys. Lapsen erityinen tukeminen on läsnä kaikessa koko ajan. Päiväkodissa oleminen ja kaikkiin tekemisiin osallistuminen sekä toisten lasten seura voi jo itsessään olla tu-kea. Jonkin vaikean asian oppiminen tuo suuren ilon ja voi herättää innostuksen (esim. hiihtokoulu).

Esimerkkejä erityisen tuen toteuttamisesta:

19

lapsiryhmän koon pienentäminen

henkilökohtainen –tai ryhmäavustaja

Theraplay- toiminta pienryhmissä (www.theraplay.fi)

aivojumppaharjoitukset (http://kinesiologia.suomiyhdistys.net/aivojumppa.shtml)

sensomotorinen rata (ryhmässä tapahtuva motorisia valmiuksia harjoittava kuntoutusmuoto, joka koostuu 15 välineosiosta)

lorut, laulut, sadutus

kuvat ja tukiviittomat

huomataan lapsen onnistumiset ja iloitaan niistä yhdessä

apuvälineet

7 YHTEISTYÖ

Yhteistyö vanhempien kanssa on käsitelty osuudessa kasvatuskumppanuus (s. 8)

7.1 PÄIVÄHOIDON SISÄINEN YHTEISTYÖ

Kussakin lapsiryhmässä henkilökunta keskustelee päivittäin lasten ajankohtaisista kuulumisista ja ryhmän toiminnasta. Päiväkoti kuuluu pohjoiseen päivähoitoalueeseen yhdessä Tähkä- ryhmäperhepäivä-kodin ja alueen perinteisten perhepäivähoitajien kanssa. Pohjoisen alueen henkilöstö kokoontuu muutaman kerran vuodessa koulutuksen ja virkistyksen parissa. Päiväkodissa on viikoittain työpaikkapalaveri, jossa käsitellään kaikki ajankohtaiset asiat, tapahtumat ja lähiaikojen suunnitelmat. Alueohjaajan kanssa voidaan tarvitta-essa käsitellä esiin tulevat asiat päivittäin. Henkilöstön kanssa käydään kehityskes-kustelut kerran vuodessa. Alueohjaaja vie viikoittain ajankohtaiset asiat päivähoito-renkaan käsiteltäväksi. Päivä-hoitorenkaaseen kuuluvat päivähoidon johtaja ja kaikki alueohjaajat. Tarvittaessa päivähoidon johtaja vie asiat perusturvalautakunnan käsit-telyyn.

20

21

7.2 YHTEISTYÖ PÄIVÄHOIDON ULKOPUOLISTEN TAHOJEN KANSSA

Yhteistyökumppanimme monipuolistavat ja tukevat työtämme mm. lausunnoilla ja ohjauksella sekä asiantuntija-avulla. Teemme yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:

oman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen o kuntoutusohjaaja o perhetyöntekijä o terveydenhoitaja o sosiaalityöntekijä o perheneuvola

erityispalveluyrittäjien o puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti

erityissairaanhoidon o Eskoon palvelukeskus, erityisneuvola Silmu o keskussairaalat o Näkövammaisten keskusliitto

kaupungin sivistys- ja koulutoimen, liikuntatoimen o lähikoulu o erityisopettaja o erityisliikunnan ohjaaja

sekä seurakunnan kanssa o lapsityötä tekevät pappi ja lastenohjaaja.

22