ARVIOINTIKERTOMUS 2010

Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta 2009–2012

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO............................................................................................................................................ 1

2. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA...................................................................... 3

2.1. Tarkastuslautakunnan toiminta vuonna 2010 ....................................................................................... 3

2.2. Tilintarkastusyhteisö................................................................................................................................ 4

2.3. Arvio kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta......................................................................................................................................... 5

2.4. Vuoden 2009 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi ............................... 6

3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI........................................................ 6

4. VUODEN 2010 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN.. 10

4.1. Talouden toteutuminen.......................................................................................................................... 10

4.2. Kaupunginhallituksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ........................................................ 11

4.3. Ympäristölautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ....................................................... 12

4.4. Perusturvalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ...................................................... 12

4.5. Koulutuslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ......................................................... 12

4.6. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ................................. 13

4.7. Teknisen lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ........................................................ 14

4.8. Peltosaariprojekti.................................................................................................................................... 15

5. RIIHIMÄEN VESI, VESIHUOLTOLiikeLAITOS................................................................................... 16

6. HENKILÖSTÖ ...................................................................................................................................... 17

7. KONSERNI ........................................................................................................................................... 17

8. YHTEENVETO...................................................................................................................................... 18

1

1. JOHDANTO

Riihimäen kaupungin palvelukykyyn tulevina vuosina vaikuttavat kansallisen politiikan todennä-

köiset trendit; pääkaupunkiseudun hallinnollinen rakenne ja toiminnallinen luonne maan veturina

on uudelleen muotoutumassa. Metropolipolitiikka on kansallinen selviytymisstrategia ja toiminta-

linja, joka vahvistaa Etelä-Suomeen kehittyvää aluekeskusten verkkoa ja roolia kansantulon

kasvun perustana.

Valtiontalouden kestävyysvaje tulee vaikuttamaan kuntien tulopohjaan ja hillitsemään valtion-

osuuksien kasvua. Se vahvistaa rakenteellisia kehittämisprosesseja mm. kuntalaitoksen uudis-

tamisessa; kuntien lukumäärän ja kuntayhtymien vähentäminen tulee olemaan keskeisiä tavoit-

teita valtion ja kuntien suhteiden järjestelyissä.

Odotettavissa oleva kehitys muuttaa HyRi alueen menestysperustaa. Uhkana ovat pääradan

kilpaileviksi kasvukäytäviksi muotoutuvat aluekeskukset Porvoon, Lohjan ja Lahden suunnassa.

Lisääntyvä asunto- ja liikekerrosala pääkaupunkiseudulla ja parantuvat liikenneväylät vähentä-

vät Helsinki- Tampere kasvukäytävän nykyisiä kasvupaineita. HyRi -aluekeskuksen yhteistyön

sisältö ja kuntien taloudellinen potentiaali eivät parhaalla tavalla vahvista alueellista kilpailuky-

kyä.

Kaupungin on sopeutettava politiikkansa vallitseviin tosiasioihin. Ulkoisen hallintoympäristön

muutos ja omarahoituskyvyn aleneminen vaikeuttavat vakavalla tavalla kaupungin kykyä selviy-

tyä perustehtävistään.

Uhkien torjumiseksi ja tarjoutuvien mahdollisuuksien hyväksi käyttämiseksi kaupungin on tar-

peen uudistaa toimintastrategiansa. Sen tulisi keskipitkällä aikavälillä johtaa kaupungin toimin-

nan ja talouden suunnittelua sekä operatiivista toimintaa. Johtamisjärjestelmän kehittäminen

nousee tulevaisuuden tärkeäksi kehityshankkeeksi.

Riihimäki on talouden osalta investointikyvyttömässä tilassa. Velkaa on aivan liian paljon (102,4

miljoonaa/3554 euroa/ asukas) ja omarahoituskyky on heikko. Kun investointeja tehdään, silloin

poikkeuksetta joudutaan tekemään lisää velkaa. Kaupunginhallituksen investointitaso nettona

enintään 7 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2010 - 2012 on talouden tasapainottamisen nä-

kökulmasta tässä taloudellisessa tilanteessa liian suuri. Jotta velkaantumista olisi nyt kyetty ly-

hentämään, investointitaso olisi pitänyt olla lähes nolla. Tämä havainnollistaa Riihimäen talous-

ongelman suuruuden.

2

Riihimäkikonsernilla on lisäksi myös erittäin suuri velkarasite 151,5 miljoonaa euroa (lainaa 5

261 euroa/ asukas), johon lisäystä oli edellisestä vuodesta 1,5. miljoonaa. Ylivelkaantumiseen

sisältyy riskejä - velat voivat purkautua kaupungin taseeseen.

Strategian ja kaupungin politiikan keskeisenä haasteena on ainakin kaksi valtuustokautta talou-

den tasapainottaminen ja velkaantumisen lyhentäminen. Metropolipolitiikka tulee vaikuttamaan

Riihimäen seudun kehitykseen. Uudenmaan maakuntakaavassa ollaan varautumassa 430 000

asukaan kasvuun alueelle. Tällä ei voi olla olematta vaikutusta väkiluvun kasvuun ja tonttikysyn-

tään hidastavasti.

Metropolipolitiikka suuntaa kasvua ja kehitystä Uudellemaalle. Riihimäen ei tule jättäytyä kehi-

tyksen ulkopuolelle, vaan yhdessä Lahden, Hämeenlinnan ja Hyvinkään kanssa etsiä metropo-

lipolitiikan hyödyt ja mahdollisuudet. Alueelle suunnitellaan uutta vaaleilla valittavaa seutuhallin-

toa, joka suuntaisi liikennettä, asumista, työpaikkoja ja muita palveluksia. Äänenpainot kasvavat

myös Helsingin seudun yhteistyökokouksen, Helsingin seudun liikenteen, Helsingin seudun ym-

päristön, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan Ely- keskuksen kokoamiseksi metropoliseudun kehit-

tämiseksi.

Riihimäen kaupunki on asettanut toimintalinjaukset Riihimäki konsernille eli Riihimäen Tilat ja

Kehitys Oy:lle, Riihimäen Kotikulma OY:lle, Riihimäen Teatterisäätiölle, Riihimäen Kaukolämpö

Oy:lle, Hyria Koulutus Oy:lle, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymälle, Hämeen

maakuntaliitto kuntayhtymälle, Eteva Ky:lle, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymälle ja Riihimä-

en kesäkonsertit ry:lle. Toimintalinjaus ei riitä. Toiminnalle on asetettava konkreettiset toiminnal-

liset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista on tarkasti valvottava ja raportoitava myös

kaupunginvaltuustolle.

Riihimäki torjui muutoskuntayhtymän ja tarjoaa sotepalvelut jatkossa isäntäkuntana. Jos Haus-

järvi tai Loppi haluaa, ne voivat tulla mukaan. Riihimäki voi tutkia myös palvelun toteuttamista

yhteistyössä Hyvinkään kanssa.

Mikko Lund

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

3

2. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Riihimäen kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2009–2012.

Lautakunnan kokoonpano v. 2010 on ollut seuraava: Mikko Lund, puheenjohtaja ja Taina Oja-

palo, varapuheenjohtaja sekä jäsenet: Orvokki Elovaara, Jyrki Hapulahti, Pertti Korpela, Leila

Rantamäki ja Eino Toivanen.

Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimi puheenjohtaja ja sihteerinä toimi sisäinen tarkastaja.

2.1. Tarkastuslautakunnan toiminta vuonna 2010

Tarkastuslautakunnan tehtävät: Kuntalain 71 ja 75 §:ssä säädetään tarkastuslautakunnan tehtävästä seuraavaa:

Kuntalain 71 §: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hal-

linnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava val-

tuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko val-

tuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taseessa on

kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutu-

mista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.

Kuntalain 75 §: Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muis-

tutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpi-

teistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset

antavat aihetta.

Sen lisäksi Riihimäen kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan on:

seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seu-

rattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä ti-

lintarkastuksen kehittämiseksi,

huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka

mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan

edellyttämässä laajuudessa, sekä

tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan teh-

tävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

4

Tarkastuslautakunta pyrkii samalla edistämään toiminnallisen ja taloudellisen itsearvioinnin ke-

hittämistä kaupungin kaikilla toimialoilla.

Tarkastuslautakunnan toimintamuodot ja arviointikertomuksen valmistelu Tarkastuslautakunta kokoontui kalenterivuoden 2010 aikana kaksitoista kertaa. Kokoukset olivat

pääsääntöisesti päiväkokouksia. Tarkastuslautakunnan kokouksissa käsiteltiin henkilöstöhallin-

toa, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea ja nuorisotoimea, vanhustenhoitoa, lasten- ja nuorten turval-

lista kasvu- ja kehitysympäristöä ja syrjäytymisen ehkäisyä, sosiaalityötä ja lastensuojelua, päi-

vähoidon siirtymistä koulutoimeen, kaupungin talouden kehitystä ja elinkeinopolitiikkaa. Tässä

ovat mukana myös tammi-maaliskuussa 2011 olleet kokoukset. Asioita on käsitelty tutustumalla

erilaisiin kirjallisiin materiaaleihin (esim. toimielinten pöytäkirjat) sekä haastattelemalla viranhalti-

joita ja vierailemalla eri toimipisteissä.

Osa tarkastuslautakunnan jäsenistä osallistui vuoden aikana tarkastuslautakunnille järjestettyi-

hin koulutustilaisuuksiin.

Vuoden 2010 arviointikertomus koottiin 18.4., 19.4.2011 ja 9.5.2011 kokouksissa.

Tarkastuslautakunnan vuotta 2010 koskevaan arviointikertomukseen keräämät havainnot pe-

rustuvat tietoon, joka on saatu seuraavista lähteistä:

tavoitteiden toteutumista koskevat selvitykset tilinpäätöskirjassa

tarkastuslautakunnan vuoden 2010 aikana kokous- ja muun työskentelyn yh-

teydessä tekemät havainnot (kokoukset, viranhaltijoiden haastattelut, vierailut,

toimielinten pöytäkirjat yms.)

tarkastustoiminnan tuottama tieto (tilintarkastaja, sisäinen tarkastus)

Arviointikertomus on laadittu osaltaan toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella, joi-

ta tietoja ei ole välttämättä toistettu arviointikertomuksessa. Toimintakertomus ja arviointikerto-

mus muodostavat yhdessä tutkittavan kokonaisuuden.

2.2. Tilintarkastusyhteisö

Valtuustokauden 2009–2012 ajan tilintarkastusyhteisönä toimii PwC Julkistarkastus Oy. Vas-

tuullisena tilintarkastajana toimi v. 2010 JHTT, KHT Raija Porokka-Maunuksela.

Tilintarkastajat ovat esitelleet seuraavat, tarkastusvuoden 2010 ohjelmaan sisältyvien tarkastus-

ten suorittamisesta laaditut tarkastusraportit:

• Riskien hallinnan tarkastus

5

• Ympäristölupien myöntämisen ja rakennusvalvonnan laskutuksen tarkastus

• Peruskoulujen palvelujen ostojen ja tarvikehankintojen tarkastus

• Päivähoidon laskutuksen tarkastus

• Investointien tarkastus

• Maankäyttösopimusten ja kiinteistökauppojen tarkastus

• Kirjanpidon tarkastus

• Vesihuoltoliikelaitoksen tarkastus

Tilinpäätöksen 2010 tarkastaminen ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2010

Tilintarkastaja luovutti 9.5.2011 tarkastuslautakunnan kokouksessa lautakunnalle tilintarkastus-

kertomuksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilintarkastaja on kertomuksessaan esittänyt, että

2010 tilinpäätös hyväksytään ja että vastuuvapaus myönnetään tilivelvollisille tarkastetulta tili-

kaudelta. Tilintarkastaja lausui myös, että kaupungin sisäinen valvonta ja konsernivalvonta on

järjestetty asianmukaisesti. Tilinpäätöksen 2010 tarkastusta koskevassa raportissa tilintarkasta-

ja lausui, että selonteot kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja konsernivalvonnan järjes-

tämisestä ovat asiantuntevasti laadittuja.

Tilintarkastajan tulee tarkastuslautakunnan toimeksiannosta tehdä uusintatarkastuksia niillä

alueilla, joissa suositukset ovat jääneet oleellisilta osin toteutumatta. Sisäinen tarkastaja suorit-

taa kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäistä tarkastusta ja seuraa vuosittain sitä, miten tilintar-

kastajien raportit on otettu huomioon organisaatiossa.

Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä ulkoisen että sisäisen tarkastustoiminnan tuloksena

syntyvät suositukset tulee ottaa hallintokunnissa asianmukaisesti huomioon. Tarkastuslautakun-

ta on myös tähdentänyt sitä, että tilintarkastajan raportit tulee viedä tiedoksi ao. toimielimelle ot-

taen huomioon sen, mitä raportin julkisuudesta on sanottu.

2.3. Arvio kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotet-tavuudesta ja kehittämistarpeesta

Tilintarkastaja lausui tilintarkastuskertomuksessa, että kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva

konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten

mukaisesti ja että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, ta-

loudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.

6

2.4. Vuoden 2009 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja esitteli tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointikerto-

muksen kaupunginvaltuustolle valtuustoseminaarissa toukokuussa 2010. Kaupunginvaltuusto

käsitteli arviointikertomuksen kokouksessaan 21.6.2010. Kaupunginhallitus käsitteli arviointiker-

tomusta kokouksessaan 28.6.2010 ja pyysi hallintokunnilta lausunnot tarkastuslautakunnan nii-

den toimintaa koskevien kannanottojen osalta 17.9.2010 mennessä. Arviointikertomusta käsi-

teltiin uudelleen kaupunginhallituksessa 8.11.2010 ja tarkastuslautakunnalle toimitettiin yhdessä

hallituksen lausunnon kanssa muiden toimielinten toimittamat lausunnot. Tarkastuslautakunta

käsitteli asiaa kokouksessaan 8.3.2011.

.Tarkla / Johtopäätökset Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomusta on käsitelty toimielimissä. Osa lautakunnis-

ta on käyttänyt saatua arviointia kehittämisen tukena.

3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Kaupungin toimintaa ohjaavat valtuuston hyväksymät perusarvot v. 2010 olivat luovuus, oikeu-

denmukaisuus, turvallisuus, yhteistyökykyisyys ja –haluisuus sekä ympäristötietoisuus. Visiona

”Hyvän elämän Riihimäki” painottaa kuntalaisen näkökulmaa, jonka mukaan Riihimäellä on tur-

vallista, viihtyisää, arkielämä on sujuvaa, on helppo osallistua ja vaikuttaa ja toimeentulo on tur-

vattu.

Strategialla tavoiteltavat tulokset ovat vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Vaikuttavuutta

voidaan mitata mm. kuntalaisille osoitetuilla kyselyillä, joita Riihimäellä on tehty parin vuoden

välein, vuonna 2007 ja 2009. Seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2011.

Strategisten päämäärien toteutumista hallintokunnat ovat arvioineet päämäärien saavuttami-

seksi asetettujen tavoitteiden toteutumisen kautta. Strategisten päämäärien ja niihin liittyvien ta-

voitteiden yksityiskohtaiset selvitykset löytyvät toimintakertomuksesta kunkin hallintokunnan

toiminnallisten tavoitteiden toteutumatiedoista eikä niitä toisteta arviointikertomuksessa. Toimin-

takertomus ja arviointikertomus ovat yhdessä toimiva kokonaisuus, joita on hyvä lukea rinnak-

kain.

7

Strateginen tavoite KH / päämäärän toteutuminen

Päämäärä 1: Toimivat palvelut

Tavoite a: Talouden tasapaino Kaupungin talouden tasapainoon saaminen edellyttää, että talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelma toteutetaan. Tämä mer-kitsee sekä kustannustehokkuuden paran-tamista että tulopohjan vahvistamista. Sa-malla on huolehdittava omaisuuden arvon säilymisestä oikein ajoitetuilla ja kohdenne-tuilla kunnossapito-, ja korvausinvestoinneil-la. Myös investoinnit ja kehittämispanostuk-set toteutetaan talouden tervehdyttämisen linjausten mukaan.

Toteutuminen Tavoite on toteutumassa. Vuoden 2010 tilinpäätös on yli-jäämäinen ja rahoituksen riittävyyden osalta selkeästi bud-jetoitua parempi. Talouden tervehdyttämisohjelmaa toteu-tetaan, tosin joihinkin toimenpideohjelman aikatauluihin on tullut viiveitä. Näistä merkittävin on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraation valmistelu, jossa sekä lainsää-dännön muutokset että valmistelun monitahoisuus ovat merkinneet tarpeita aikataulun muutoksiin. Kaupungin maksuja ja taksoja on korotettu kustannuskehitystä vas-taavasti. Tavoitteeksi asetettu 0,5 milj. euron henkilöstö-menojen säästö toteutui. Myös osakkeiden myynnit ja kiin-teistöjen myynnit sekä niihin liittyvät valmistelutoimenpi-teet ovat toteutuneet. Investointien toteuttamisessa on noudatettu talouden tervehdyttämisen linjausta, jonka mu-kaan investointitaso saa vuosina 2010 – 2012 tilainves-tointien osalta olla nettona enintään 7 milj. euroa. Koko-naisuutena vuoden 2010 toimintamenojen kehitys on ollut maltillista ja toimielimet ovat pysyneet talousarvioissa. Ta-louden tervehdyttämisen toimenpideohjelman toteutumi-sesta on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä.

Tavoite b: Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Kaupungin palveluiden riittävyys ja laatu edellyttävät palveluverkon kehittämistä, jos-sa toimintatapojen uudistaminen, panosta-minen ennaltaehkäisevään toimintaan ja alueyhteistyön kehittäminen ovat lähivuosi-na keskeisiä.

Toteutuminen Palveluverkon kehittämisen osalta on edetty talouden ter-vehdyttämisohjelman sekä asetettujen tavoitteiden suun-taan. Vuosi 2010 oli muutosten käynnistämisen ja valmis-telun aikaa. Merkittävimmät näistä liittyvät sosiaali- ja ter-veystoimeen, eli seudulliset ns. muutoskuntayhtymän valmistelutyö ja yhteispäivystyshanke. Asioiden edisty-mistä on hidastanut osaltaan sekä niukat valmistelu-resurssit että lainsäädäntöuudistusten viivästyminen. Sa-maan aikaan on meneillään valmistelu varhaiskasvatuk-sen liittämisestä opetustoimen osaksi. Muut talouden ter-vehdyttämisohjelmaan sisältyneet toiminnan rakenteelliset muutokset liittyvät mm. perusturvatoimen laatusuosituksiin eli laitosvaltaisuuden vähentämiseen koti- ja vanhuspalve-luissa sekä lastensuojelun perhehoidon lisäämiseen lai-toshoidon vähentämiseksi. Vuonna 2010 laaditun teknisen toimen tuotantotapaselvityksen johtopäätöksiä käsitellään vuonna 2011. Osa meneillään olevista toiminnan muutos-ten valmisteluista on alueyhteistyötä, joka on oleellisilta osin pysynyt ennallaan. Meneillään olevista muutoksista ja niiden valmistelusta on tiedotettu henkilöstölle ja kaupun-gin asukkaille mm. kaupungin kotisivuilla.

Tavoite c: Osaava, oikein mitoitettu ja koh-dennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henki-löstö Kaupungin tulevaisuuden haasteet edellyt-tävät henkilöstön osaamisen, johtamisen ja tulosvastuullisuuden vahvistamista. Työyh-teisöitä kannustetaan uudistumaan ja otta-maan käyttöön uusia moderneja työtapoja. Myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen edellyttää panostamista henkilöstön työky-vyn ylläpitämiseen, palkkaus- ja työaikajär-jestelmien kehittämiseen.

Toteutuminen Kokonaisuutena tavoite on toteutunut vuonna 2010 talou-den tervehdyttämisen toimenpideohjelman sekä tarkiste-tun henkilöstöstrategian ja sen toimintasuunnitelman mu-kaan. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kaupunki on panostanut henki-löstön työhyvinvointiin, koulutukseen ja osaamisen vahvis-tamiseen. Tuloksellisuustyö kehittämistavoitteineen kattaa kaikki kaupungin toiminnot. Esimiesten työssä kehityskes-kustelukäytännön vakiinnuttamiseksi on hankittu nykyi-seen henkilöstöhallinnon ohjelmaan kehityskeskusteluita koskeva ohjelmaosio.

8

Päämäärä 2: Menestyviä yrityksiä, osaa-via Tavoite a): Riihimäestä vetovoimainen seu-tukeskus Kaupungin myönteistä kehityskuvaa ja ve-tovoimaisuutta seutukeskuksena vahviste-taan kehittämällä mm. Peltosaarta osana kaupunkikeskustaa, panostamalla elinkei-nopolitiikkaan ja suuntaamalla toimenpiteitä työttömyyden alentamiseen. Kaupungin vuosittainen väestön kasvun tavoite on 1,5 %. Kuntaliitos on mahdollisuus.

Toteutuminen Kokonaisuutena tavoite ei mm. työllisyyden osalta ole to-teutunut. Peltosaaren kehittäminen on meneillään Pelto-saari -hankkeen muodossa. Peltosaaren alueen kehittä-misen ideakilpailu sai paljon ehdotuksia, joiden käsittely ajoittuu alkuvuoteen 2011. Kaupungin Siisti Riksu -kampanja jatkui kohdentuen mm. kehittämisen kohteena olevaan Peltosaareen. Riihimäen TE -toimiston alueella työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien aktivoin-tiaste, 24,2 % jäi alle asetetun tavoitetason (40 %) työlli-syystoimien tehostamisesta huolimatta. Myönteistä kunta-kuvaa ylläpidettiin mm. erillisellä kaupungin 50 -vuotisjuhlavuoden sivustolla, tiedotuslehtien sekä tapah-tumien muodossa. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa 28.803 sisältäen kasvua 216 asukasta eli 0,8 %.

Tavoite b): Koulutus elinkeinoelämän tueksi Kattava ja monipuolinen ammatillisten ja muiden oppilaitosten koulutus- ja kehittä-misosaaminen luo pohjaa yrityselämän me-nestymiselle ja samalla vahvistaa Riihimäen seudun ja koko talousalueen vetovoimai-suutta.

Toteutuminen Tavoite on toteutunut. Hyria koulutus Oy:lle sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky:lle asetettujen konser-nitavoitteiden toteutumisraporttien mukaan ao. organisaa-tiot ovat omalta osaltaan olleet tukemassa kaupungin myönteistä kehitystä. Hyria koulutus Oy on strategiansa mukaisesti tehnyt hy-vää yhteistyötä talousalueen elinkeinoelämän, kehittäjäor-ganisaatioiden sekä korkeakoulujen ja lukioiden kanssa. Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Riihimä-en yksikössä on meneillään toimitilojen laajennus, mikä merkitsee yksikön vahvistumista. Toiminnallisesti Riihi-mäen yksikkö on vuoden 2010 aikana vahvistanut kehitty-villä koulutusohjelmarakenteilla rooliaan ammattikorkea-kouluna sekä vetovoimaisena koulutusyksikkönä tiivistäen samalla yhteistyötä 2. asteen koulutukseen. Yksityiskohtaisemmat raportit ovat luettavissa ao. koulu-tusorganisaatioille asetettujen konsernitavoitteiden toteu-tumisraporteista s. 39.

Päämäärä 3: taloudellinen, tiivis ja kes-tävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne Tavoite: Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Kaupunki varautuu kasvuun varmistamalla raakamaan riittävyyden asumisen tarpeisiin noin 10 vuodeksi. Yleiskaavatasoinen maankäytön suunnittelu ja tonttien luovutus edellyttävät panostusta. Maa- ja kaavoitus-politiikan lähtökohtana on tiivis ja kestävän-kehityksen mukainen kaupunkiympäristö, jossa on huomioitu kaupunkiympäristön moni-ilmeisyyden ja viihtyvyyden ohella myös ajankohtaiset energiakysymykset.

Toteutuminen Tavoite ei ole kaikilta mm. tonttivarannon osalta toteutu-nut, mutta toimenpiteitä sen toteutumiseksi on käynnistet-ty. Energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaa to-teutetaan. Maapoliittinen ohjelma, jolla linjataan yhdyskun-tarakentamista, maanhankinnan periaatteita ja kaavoitus-ta, hyväksyttiin valtuustossa 13.12.2010 § 109. Yleiskaa-voituksen ohjelmointiraportin valmistelu ja rakentamatto-mien tonttien omistajakysely toteutus ovat siirtyneet vuodelle 2011. Liikennejärjestelmien kehittämisen osalta on jääty hieman asetetuista tavoitteista, mm. keskustan katujen saneerauksen jatkamisen sekä kevyen liikenteen väylästön suhteen.

9

Tarkla / Johtopäätökset koskien srategisten tavoitteiden toteutumista Valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet tyydyttävästi. Kaupungin strategiset tavoitteet

ovat liian yleisluonteisella tasolla, eivät siis kyllin konkreettisia, jotta niiden toteutumista voitaisiin

arvioida.

Tarkastuslautakunta toteaa, että huolimatta oikean suuntaisista toimenpiteistä, talous ei ole ta-

sapainossa, vaan kaupungin lainakanta on edelleen kasvanut. Konsernien osalta vielä suurem-

pi lainakanta uhkaa kaupungin talouden tasapainoa.. Suuri lainamäärä aiheuttaa tulevaisuuden

epävarmuuden johdosta korkoriskin. Kaupungin omarahoituskyky on todella huono.

Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kiinteistöjen realisoinnit eivät ole toteutuneet tavoit-

teen mukaisesti. Lautakunta toivoo, että jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kiin-

teistön ylläpitokustannuksiin ja otetaan ne huomioon kiinteistöjen realisointipäätöksiä tehtäessä.

Tilatyöryhmän roolia ja kokoonpanoa tulee selkeyttää ja avata. Kaupungin investointitason tulisi

olla samansuuruinen kuin omaisuuden myynnistä saadut tulot.

Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä henkilöstön venymisen säästöihin vaikeista, menossa

olevista muutoksista huolimatta. Samoin hallintokuntien budjettikuri on ollut hyvä. Henkilöstö on

sitoutunut talouden tervehdyttämiseen, mikä antaa luottamusta tulevaisuuteen.

Yleiskaava tulee ajanmukaistaa ja sen yhteydessä selvittää, mm. raviradan oikea sijoituspaikka

sekä radanvarren alueen kaavoittaminen asuntotarkoitukseen sekä yhteistyö Monnin alueen

kaavoittamisen kanssa.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että Peltosaari-hanke ei saa olla pelkästään ra-

kennuksiin liittyvä hanke vaan se pitää hyödyntää myös muilla tasoilla.

Muutoskuntayhtymän valmistelutyö ja yhteispäivystyshanke eivät edenneet aiotulla tavalla.

Kaupungilta näyttää puuttuvan selkeät pitkän aikavälin linjaukset terveydenhuollon järjestämi-

sessä ja strateginen kumppanuus ja muutossuunta ovat päättämättä.

Talousalueen kuntien välisen yhteistyön puute estää alueen kilpailukykyä suhteessa muihin

alueisiin. Kauppakamarin kokoama kilpailukyky- ja vetovoimastrategia tulee ottaa asialistalle

elinkeinopolitiikkaa toteutettaessa.

10

4. VUODEN 2010 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

4.1. Talouden toteutuminen

Tilinpäätös on 7,9 M€ ylijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta on 6 M€ ja ve-

sihuoltoliikelaitoksen tulos 1,9 M€ ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikutti eniten satunnai-

nen, 6 M€ kertaluonteinen kirjanpidollinen tuloerä. Tämä aiheutui Riihimäen seudun ammattiop-

pilaitoskuntayhtymän purkamis- ja Hyria koulutus Oy:n perustamisjärjestelyistä. Ilman tätä jär-

jestelyä tilinpäätös olisi ollut vajaat 1,9 M€ eli vesihuoltoliikelaitoksen tuloksen verran ylijäämäi-

nen.

Tuloja kertyi arvioitua enemmän. Sekä verotulot, tonttien ja osakkeiden myyntitulot kuin myös

vesihuoltoliikelaitoksen toimintatulot ylittyivät arvioidusta. Toimintatuotot olivat 27,9 M€ ja kas-

voivat 16,6 % edellisestä vuodesta. Verotuloja kertyi runsaat 100 M€ ja ne kasvoivat edellisestä

vuodesta 5,5 %.

Kaupungin eri toimialat pysyivät hyvin annetuissa menoraameissa. Toimintakulut olivat 150,1

M€ ja kasvoivat 3,7 %. Vuosikate oli 10,2 M€ eli 354 euroa/asukas.

Kaupungin rahoitusasema parani edellisestä vuodesta. Varsinaisen toiminnan ja investointien

rahavirta oli 0,8 M€ negatiivinen, kun se edellisenä vuonna oli n. 15 M€ negatiivinen. Tulorahoi-

tuksella katettiin 50 % investoinneista.

Kaupunki investoi runsaalla 21 M€. Tästä 9,2 M€ oli apporttisijoitusta Hyria koulutus Oy:hyn. Ti-

lahankkeisiin oli varattu talousarviossa 7,3 M€ ja toteutuma oli 5,6 M€ eli 1,6 M€ budjetoitua vä-

hemmän. Tilahankkeista suurin, Karan koulun perusparannustyö, valmistui alkuvuodesta.

Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 8 M€. Piikinmäen päiväkoti valmistui vuoden lopulla ja

lapset pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin helmikuussa 2011 päiväkodin kalustamisen jälkeen.

Kunnallistekniikkaa rakennettiin investointiohjelman mukaisesti 2,6 M€. Vesihuoltoliikelaitoksen

investoinnit olivat 2,3 M€.

Lainakanta kasvoi 5,3 M€ ja oli vuoden lopussa 102,4 M€ eli 3.554 euroa/asukas.

11

Taulukko1. Verotulot vv. 2007–2010 (verotulot 1000 euroa) 2007 2008 2009 2010

83 464 92 445 94 863 100 091

Taulukko 2. Kolmen suurimman hallintokunnan nettomenot vv. 2007–2010 Taulukko 3. Lainakanta/asukas vv. 2006–2009

2007 2008 2009 2010

Riihimäen kaupunki 2 051 2 876 3397 3 554

Riihimäki -konserni 4 778 4782 5 249 5 261

4.2. Kaupunginhallituksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Toimielin sisältää seuraavat tehtäväalueet: kaupungin yleishallinto, eu-hankkeet, elinkeinoelä-

män edistäminen, kulttuurin tukeminen, työllisyydenhoito, hallinto- ja tukipalvelut ja terveyden-

huolto.

Kaupunginhallituksen alaisten vastuualueiden talous toteutui pitkälti muutetun talousarvioin mu-

kaisesti. Menot alittuivat 95 873 euroa ja tuloarvio ylittyi 751 413 euroa. Tuloarvion ylittyminen

johtui pitkälti siitä, että vuokra-asuntostrategian mukaisesti myytyjen asuntojen myyntivoitot oli-

vat n. 700.000 euroa. Tätä tuloa ei oltu budjetoitu vuoden 2010 talousarvioon. Lisäksi työllistä-

miseen saadut tulot ylittyivät n. 33 000 eurolla (mm. Etapin saaman valtionavustuksen kasvu).

Tarkla / Johtopäätökset Talouden tervehdyttämisen selkeät, konkreettiset tavoitteet on aikataulutettava. Työtapoihin tu-

lee kiinnittää huomiota. Kaiken toiminnan ja selvitys- sekä työryhmätyön tehokkuuteen tulee

kiinnittää huomiota ja tehokkuutta on parannettava. Palveluinnovaatiot saatava paremmin esiin

ja niiden etsimiseksi on luotava toimivat järjestelmät. Henkilökunnan ajatukset oman työn tulok-

sellisuuden parantamisesta on tutkittava ja aloitetoimintaa kehitettävä.

Hallintokunta 2007 2008 2009 2010

Perusturvalautakunta 32 646 874 37 324 095 40 387 930 42 035 432

Koulutuslautakunta 23 522 961 25 253 490 28 026 291 28 236 327

Tekninen lautakunta 140 632 2 397 481 -2 423 573 -2 746 169

Investointiosa 22 116 261 25 450 513 15 761 362 14 680 451

12

4.3. Ympäristölautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan toiminta kattaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaisteh-

tävät sekä kierrätyskeskustoiminnan. Ympäristölautakunnan talous toteutui v. 2010 siten, että

tulot alittuivat 25 754 euroa. Menot toteutuivat 98 prosenttisesti.

4.4. Perusturvalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Perusturvalautakunnan toimialaan kuuluvat toimialan yhteispalvelut, sosiaalityö, varhaiskasva-

tus, vammais- ja koti- ja vanhuspalveluiden alainen toiminta. Perusturvalautakunnan tulot alittui-

vat v. 2010 90 996 euroa ja menot ylittyivät 534 166 euroa. Lomapalkkavaraus vuodelta 2010

on kaupungin tasolla 0,9milj euroa aikaisempia vuosia suurempi. Tähän ei ollut talousarviossa

määrärahavarausta. Perusturvatoimen osalta budjetoimattomien lomapalkkavarausten määrä

oli 397 000 euroa ja tämän lisäksi budjetoimattomia varhemaksuja oli 126 000 euroa. Kokonai-

suutena nämä aiheuttivat perusturvatoimen talousarvion ylityksestä 523 000 euroa.

Tarkla / Johtopäätökset Lastensuojeluasioissa on yleisten tekijöiden ohella vahvasti mukana alkoholi, mielenterveyson-

gelmat ja työttömyys.

Lastensuojelulain ja Kaste- ohjelman tavoitteena on sijoitettavien lasten määrän vähentäminen.

Lapsen laitoshoito maksaa 40 000 -150 000 euroa vuodessa lapsen sijoituspaikasta riippuen.

Tämän vuoksi on ensiarvoista pyrkiä vähentämään lasten laitoshoidon sijoituksia. Perhehoidon

kustannukset ovat noin 8 700 - 15 000 euroa vuodessa. Perhehoidon kustannukset ovat selväs-

ti halvemmat kuin laitoshoidon. Vaikeutena on löytää perheitä, jotka haluavat ja pystyvät hoita-

maan sijoitettuja lapsia. Sijoitukselle on etsittävä muita vaihtoehtoja.

Monet kunnat ovat kehittäneet perhetyötä. Suurimmista kaupungeista Tampere on sijoittanut

tehostettuun perhetyöhön niin paljon, että ratkaisukeskeisellä työotteella perheitä on nostettu it-

se selviämään kasvatustyöstä. Tarkastuslautakunta toivoo, että ongelmien ratkaisemiseksi etsi-

tään uusia toimintatapoja ja parhaita käytäntöjä.

4.5. Koulutuslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Koulutuslautakunnan toimialaan kuuluvat toimialan yhteispalvelut, perusasteen koulutus, lukio-

koulutus, vapaan sivistystyön koulutus ja kirjastotoiminta. Koulutuslautakunnan meno- ja tuloar-

viot toteutuivat kokonaisuutena sataprosenttisesti.

13

Tarkla / Johtopäätökset Sisäisten vuokrien ohjaava vaikutus ei tunnu toimivan esimerkiksi kansalaisopiston osalta. Tar-

kastuslautakunnan käsityksen mukaan silloin kun sisäisen vuokran osuus menoissa selkeästi

painottuu, olisi harkittava toisenlaisia tilajärjestelyjä. Niukat resurssit tulee käyttää seinien sijasta

toimintaan eikä asiakasmaksuja pidä lähteä korottamaan, jotta selvitään seinien ylläpidosta.

Tarkastuslautakunta toivoo, että työyksiköissä pohdittaisiin aidosti työkuvien sisältöjä. Työyksi-

köissä tulee varmistaa, että asioita ei tehdä vain siksi, koska niitä ennenkin on tehty. Toiminta-

tapoja tulee myös tarkastella ja päivittää tämän päivän tasolle.

Olisi lisäksi pohdittava kokonaisuutena koulutuslautakunnan alaista vapaata sivistystyötä ja sen

kautta järjestettäviä liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja sitä tarjontaa, jota kulttuuri- ja vapaa-

aikatoimen kautta kuntalaisille on järjestetty. Kaupungin järjestämä liikuntatoiminta kilpailee yh-

distysten järjestämän toiminnan kanssa, ja tällöin verovaroin tuotettua toimintaa pitää kohdistaa

niille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia osallistua muiden järjestämään toimintaan.

Organisaatiossa on menossa ja tulossa monenlaista muutosta, joista ainakin osan tarkoitus

toiminnan järkevöittämisen lisäksi on vaikuttaa myös kustannuksia hillitsevästi. Vuosille 2014 ja

2015 on suunniteltu Uramon koulun ja Peltosaaren koulun peruskorjaukset. Peltosaaren koulun

peruskorjaukseen liittyy oleellisesti myös aluekeittiö Tellus, jossa valmistetaan koulujen ruoka ja

josta ruoka kuljetetaan kouluille lämpökuljetus astioissa. Vuodet 2014 ja 2015 ovat edessä tuota

pikaa. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan myös tätä kokonaisuutta pitäisi pohtia ja

suunnitella jo nyt.

4.6. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimialaan sisältyvät toimialan hallinto, kulttuuri- ja matkai-

luyksikkö, liikuntayksikkö, nuorisoyksikkö, Suomen lasimuseo (sis. kaupunginmuseon) ja Riihi-

mäen Taidemuseo. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen menot toteutuivat kokonaisuutena 98 pro-

senttisesti ja tuloja tuli hieman arvioitua enemmän.

Tarkla / Johtopäätökset Tarkastuslautakunta korostaa edelleen, kuten vuotta 2009 koskevassa kertomuksessaan, kun-

tarajat ylittävän yhteistyön tarvetta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa. Asiakasta kiinnostaa ensisi-

jaisesti se sisältö, jota kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi tuottavat, ei se, minkä kunnan organi-

saatio tuottajana tai järjestäjänä on.

Ongelmana on eri toimijoiden yhteistyön hajanaisuus ja Monarin kiinteistön kunto. Talossa toimii

hienosti eri nuorisotyön toimijoita, kuten perusturvan alainen Nuppi-palvelupiste. Nuorisotyön

14

toimijoiden kokoaminen yhä enemmän saman katon alle voisi olla yksi tapa lisätä nuorisopuolel-

la heikkoutena ja mahdollisuutena nähtyä yhteistyön puutetta.

Maahanmuuttajanuorten määrä on lisääntynyt ja tilanne tulisi selvittää. Maahanmuuttajanuoriin

tulisi aktiivisesti olla yhteydessä ja pyrkiä madaltamaan mahdollisia etnisiä ristiriitoja. Kansain-

välisyyskerho ei välttämättä riitä vaan etsivä nuorisotyö ja/tai koulukäynnit voisivat olla tässä

apuna.

Tarkastuslautakunta korostaa aktiivisen kerhotoiminnan merkitystä nuorten elämässä. Pitkäkes-

toisen harrastustoiminnan ja kiinnostavan leiritoiminnan merkitys nuoren kasvun tukemisessa

on nuorisotyön kokemusten mukaan suuri.

Liikuntayksikön tehtävänä on liikunnan edellytysten luominen kuntalaisille. Työn keskiössä ovat

liikuntalaitokset, urheilu- ja ulkoilualueet, liikunnan ohjaus ja edellytysten luominen liikuntajärjes-

töjen omalle toiminnalle.

Avustustoiminnassa on painotettu järjestöjen nuorisoon kohdistuvaa toimintaa ja myös kuntolii-

kuntaa.

4.7. Teknisen lautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat toimialan yhteispalvelut, asumis-, kaavoitus-, kartta-

ja tontti-, tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut ja pelastustoiminta. Toimialan arvioidut menot alit-

tuivat 733 496 euroa ja tulot ylittyivät 1 253 274 euroa.

Tarkla / Johtopäätökset Vuoden 2010 painopistealueita olivat kaupunkiympäristön ja erityisesti Peltosaaren kehittämi-

nen, kaupungin kasvuun varautuminen sekä ympäristön laadun ja liikenneturvallisuuden paran-

taminen. Toimenpiteitä on tehty palvelutarjonnan kehittämiseksi, kaupungin omaisuuden arvon

säilyttämiseksi sekä toiminnan sopeuttamiseksi talouden tasapainottamisen mukanaan tuomiin

haasteisiin.

Talouden tasapainottamiseksi tulopohjaa on vahvistettu tarkistamalla tonttien hinnoittelua ja

myymällä vuokratontteja, kaupungin omistamia kiinteistöjä ja osakehuoneistoja sekä pienentä-

mällä energiakustannuksia.

Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kiinteistöjen realisoinnit eivät ole toteutuneet tavoit-

teen mukaisesti. Lautakunta toivoo, että jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kiin-

teistön ylläpitokustannuksiin ja otetaan ne huomioon kiinteistöjen realisointipäätöksiä tehtäessä.

15

Tilatyöryhmän roolia ja kokoonpanoa tulee selkeyttää ja avata. Kaupungin investointitason tulisi

nykyisellä lainakannalla olla korkeintaan samansuuruinen kuin omaisuuden myynnistä saadut

tulot.

Riihimäki strategian 2015 päämäärä ”Taloudellinen, tiivis ja kestävän kehityksen mukainen kau-

punkirakenne”, on suositeltavaa avata yleiskaavatarkastelun kautta.

4.8. Peltosaariprojekti

Tarkastuslautakunta tutustui Peltosaari-projektiin marraskuussa 2010.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä mm.

Tarkastuslautakunta korostaa eri hallintokuntien yhteistyön tarpeellisuutta Peltosaari- projektin

tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota alueen työttömyyteen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin ja

ehdottaa kaupungin työllisyystoimien kohdistamista Peltosaaren ongelmien vähentämiseen.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sosiaalityön käynnistämistä Peltosaaressa. Peltosaaressa

on runsasta alkoholin kulutusta, yksinäisyyttä ja väkivaltaa. Näitä ongelmia ei saada vähenne-

tyksi ilman sosiaalityötä.

Tarkastuslautakunta korostaa päivähoidon ja koulun kasvatustavoitteiden selvittämistä van-

hemmille. Se aktivoisi vanhempia huolehtimaan kasvatusvastuustaan.

Päivähoidon ja koulun kasvatustavoitteet jäävät osalla vanhemmista huomiota vaille. Vanhem-

mat eivät keskustele lastensa kanssa kasvatus- tai koulukysymyksistä. Osa ei kiinnostu yhteis-

työstä eikä heitä saa päivähoidon tai koulun järjestämiin vanhempainiltoihin. Tutkimukset osoit-

tavat, että vanhempien kiinnostus lastensa koulumenestyksestä ja keskustelu koulutehtävistä

parantaa jo lasten koulumenestystä.

Tilanne on erityisen haastava kaikelle viranomaistoiminnalle. Yhteistyö on kuitenkin mahdolli-

suus. Sen takia on etsittävä keinoja, joilla vanhempia aktivoidaan yhteistyöhön. Yhteistyöhön on

tilausta koulun alisuorittamisen, koulukiusaamisen ja koulurauhattomuuden sekä Peltosaaren

yleisen rauhattomuuden takia.

16

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota nuorisotyön ja liikuntapalvelujen tarjontaan Peltosaa-

ressa.

Passiiviset nuoret on pyrittävä aktivoimaan aktiivisen harrastustoiminnan kautta. Se on mahdol-

lista, kun nuorille tarjotaan sitä mistä he ovat kiinnostuneita ja mitä he haluavat. Se edellyttää

vaihtoehtoja. Koulun liikkuva iltapäivä ja mahdollisen urheiluseuran perustaminen lisäävät toi-

mintamahdollisuuksia. Peltosaaressa ja ydinkeskustassa on vähän toimintaa aikuistuville nuoril-

le.

Lisäksi nimenomaan lastensuojelutyötä ajatellen, tarkastuslautakunta katsoo, että perhetyöhön

kannattaa sijoittaa ja toivoo, että perusturva varautuisi kehittämään kaupungin perhetyötä. Per-

hetyöstä tulee tehdä toimiva työmuoto, joka voi auttaa ja tukea perheitä selviytymään perhe- ja

kasvatusongelmistaan.

Hallintokuntien välisen yhteistyön on oltava toimivaa ja tehtäviä tulee uudelleen organisoida ja

hakea luovia ratkaisuja. Eri hallintokunnissa toimivat ammattilaiset tukevat toistensa toimintaa

yhteisen päämäärän saavuttamisessa. Hoitoketjut ovat nykyisellään aivan liian hitaita. Perhe-

neuvolan roolia on vahvistettava. On myös pidettävä mielessä, että vaikka kaikenlainen sähköi-

nen vuorovaikutus (esim. koulun ja kodin välillä) lisääntyy, tulee lapset ja nuoret kohdata myös

kasvokkain.

Uusia toimintatapoja on etsittävä ja alueyhteistyötä lisättävä.

5. RIIHIMÄEN VESI, VESIHUOLTOLIIKELAITOS

Vesihuoltoliikelaitos huolehtii toiminta-alueellaan kaupungin vesihuollosta. Vesihuoltoliikelaitok-

sen tulot ylittyivät arvioidusta 574 011 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tulot kasvoivat n.

19 %. Käyttötalousmenot alittuivat n. 14 % talousarvioon nähden. Käyttömenojen alittuminen

johtui raportoinnin mukaan osaltaan toteutumatta jääneistä verkostoinvestoinneista.

Tarkla / Johtopäätökset Vesihuoltolaitoksen raportoinnin mukaan laitokselle asetetut tavoitteet toteutuivat veden han-

kinnan turvaamisen osalta. Jäteveden käsittelyn tehostamiseen liittyen tavoitteena oli jätevesi-

verkoston saneeraus, joka jouduttiin osittain siirtämään vuodelle 2011.

Tarkastuslautakunta totesi, että jäteveden juoksuttaminen Vantaaseen ei saa toistua.

17

6. HENKILÖSTÖ

Yhteensä henkilökuntaa vesihuoltolaitos mukaan lukien vuonna 2010 oli 1522, josta vakinaisia

1184, määräaikaisia 286 ja työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia 52. Vakinaisesta henkilöstöstä

naisia on 80 prosenttia (maan keskiarvo 79 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46 v 11 kk.

Vakinaisista 50 vuotta täyttäneitä oli 415 ja 60 vuotta täyttäneitä 109.

Keskimääräinen palvelusaika vakinaisella henkilöstöllä oli vuoden lopussa 14 v kuten edellise-

näkin vuonna. Vanhuuseläkkeille siirtyneiden keski-ikä oli 63,7 v (koko maa 63,5 v) ja työkyvyt-

tömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59 v (koko maa 54 v). Tulevina vuosina eläkkeelle

jäävien enemmistö on opettajia, perhepäivähoitajia, siivoojia, hoitajia ja ruokapalvelutyöntekijöi-

tä).

Henkilöstön palkkamenot olivat 58,8M€ ja nettomenot 57,7 M€ sairausvakuutuskorvaukset ja

työllistämistukitulot huomioon ottaen. Kasvua edellisvuodesta oli asukasta kohden 2,1 prosent-

tia.

Sairauspoissaolomäärät ovat hieman laskeneet eli olivat 12,8 päivää/henkilö. Sairauspoissa-

olopäivistä 13 prosenttia johtuu pitkistä, vähintään 6 kuukauden sairauslomista. Perusturvakes-

kuksen ja teknisen keskuksen sairauspoissaolot ovat edelleen suurimmat. Työt monissa em.

toimialojen tehtävissä ovat fyysisesti kuormittavia.

Tarkla / Johtopäätökset Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä henkilöstön venymisen säästöihin vaikeista, menossa

olevista muutoksista huolimatta. Samoin hallintokuntien budjettikuri on ollut hyvä. Henkilöstö on

sitoutunut talouden tervehdyttämiseen, mikä antaa luottamusta tulevaisuuteen.

Keinoja, joilla henkilöstön jaksamista voidaan lisätä ja uusien toimintatapojen löytämistä tukea

voisivat olla esim. työnohjaus, esimiestyön tukeminen ja koulutus.

7. KONSERNI

Konsernin rakenne on tilinpäätöskirjan sivulla 3.

Riihimäen kaupunki on asettanut toimintalinjaukset Riihimäen Teollisuuskylä Oy:lle eli nyttem-

min Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy:lle, Riihimäen Teatterisäätiölle, Rii-

himäen Kaukolämpö Oy:lle, Hyria koulutus Oy:lle, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen

18

kuntayhtymälle, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle, Kanta-Hämeen sairaan-

hoitopiirin kuntayhtymälle, Hämeen maakuntaliitto kuntayhtymälle, Eteva ky:lle, Hämeen päih-

dehuollon kuntayhtymälle ja Riihimäen Kesäkonsertit ry:lle. Kaupunkikonsernin toiminnasta ja

taloudesta on raportoitu sivuilla 21 - 30. Kaupungin asettamien toimintalinjausten toteutumisen

raportointi löytyy tilinpäätöskirjan sivuilla 35 - 45.

Tarkla / Johtopäätökset Yhtiömuotojen muutokset ovat olleet positiivisia. Demokratian kannalta osakeyhtiö on huono

mutta palvelutoiminnan kannalta osakeyhtiömuoto voi tuoda etuja.

Raportoinnin (s. 23) mukaan konsernivalvonnan toimivuus suoritetun kyselyn perusteella on ko-

konaisuutena hyvää tasoa. Kehitettävää on konserniyhteisöjen hallitusten perehdyttämisessä ja

kouluttamisessa sekä riskienhallinnassa. Tarkastuslautakunta pitää erittäin tärkeänä yhtiöiden

yhtiökokousedustajille ja hallituksille järjestettävää koulutusta.

Konserniraportoinnin ongelmaksi on mainittu aikataulut. Aikataulujen tulisi mahdollistaa se, että

toimielinkäsittelyt ehditään hoitaa.

Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan konserniyhteisöjä on pyrittävä edelleen fuusioimaan.

Lisäksi tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että valtuustolle raportoidaan konserniyhteisöjen

toiminnasta, asetettujen toimintalinjauksien ja talouden toteutumisesta perusteellisesti.

8. YHTEENVETO

Riihimäen tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin tilinpäätös on 7,9 miljoonaa ylijäämäinen.

Vaikka tilinpäätös on ylijäämäinen kaupungin omarahoitusosuus ei ole parantunut. Rahoituksen

riittävyydestä tulee tehdä selvitys, jossa lähtökohtana on kassasta maksuilla suoriutuminen tu-

levien vuosien sidotuista menoista ja velkasitoumuksista. Selvitys antaa tarpeellisen kuvan ve-

ronmaksajille vero- ja maksurasitukseen kohdistuvasta paineesta. Tuloksen ylijäämään vaikutti

eniten satunnainen, n. 6 miljoonan euron kirjanpidollinen arvostuserä; kuntayhtymäomaisuus

apporttina muuttui koulutuskuntayhtymä Hyria Oy:n osakkeiksi. Ilman tätä järjestelyä tilinpäätös

olisi vajaat 1,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vesihuoltoliikelaitoksen tulos oli 1,9 miljoonaa ylijäämäinen. Liikelaitoksen rahastoa ei pidä kat-

soa kaupungin varsinaisen talouden alijäämää pienentäväksi tekijäksi. Se on käytettävissä vain

liikelaitoksen investointimenoihin ja on luonteeltaan rahoitusvaraus.

19

Vuoden 2009 tilinpäätöksessä todettu kaupungin merkittävin toiminnallinen riski, vuonna 2008

alkanut taantuma, ei toteutunut. Sen seurauksena kuitenkin rahoituspohja on kaventunut. Vero-

tuloja kertyi vuonna 2010 100,1 miljoonaa ja kasvu oli hyvä 5,5 %. Kokonaistulot olivat 195,5

miljoonaa euroa, joihin vaikuttivat lisäksi poikkeukselliset valtion toimenpiteet kuntien talouden

turvaamiseksi. Kokonaismenot olivat 191 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 150,1 miljoonaa.

Kasvua oli 3,7 %, joten menosäästöt eivät olennaisesti vaikuttaneet tulokseen.

Riski

Menojen kasvu on riski. On hyvä, että menojen kasvu on nyt saatu puristettua noudat-

tamalla säästäväisyyden periaatetta ja budjettikurilla alle 4 prosenttiin, mutta menojen

kasvu on kuitenkin ollut viime vuosina liian voimakasta. Kasvu pitäisi voida nipistää vie-

läkin pienemmäksi, alle 2 prosentin.

Terveydenhoidossa on ollut hallitsematonta kasvua. Riihimäen seudun terveyskeskuk-

sen alijäämä oli vuoden lopussa 3,2 miljoonaa, kasvua edellisestä vuodesta 0,9 miljoo-

naa euroa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämä oli 2,2 miljoonaa euroa. Alijäämät

tulevat vaikeuttamaan osaltaan rahoitustasapainon saavuttamista.

Kaupunki on velkaantunut lisää ja lainakanta kasvoi 5,3 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa

102,4 miljoonaa euroa eli 3 554 euroa /asukas. Lainojen keskikorko oli 2,56 %. Korkojen nousu

lisää lainanhoitokuluja. Lainanhoitokate 0,7 kun sen tyydyttävä arvo on välillä 1- 2.. Maksuval-

mius oli vuoden lopussa 22 päivää.

Riski

Ylivelkaantuminen on riski. Lainanhoitokustannukset uhkaavat tulevaa palvelutuotannon

ja kunnallistekniikan rahoitusta.

Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa siitä, että lainakanta on aivan liian suuri. Terveen ta-

loudenpidon lähtökohta on lainakannan vähentäminen tavoitteellisella ohjelmalla.

Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2010 kaupunginvaltuuston kä-siteltäväksi ja toimenpiteitä varten ja toteaa, että

kaupungin lainakanta ylittää vuosittaiset verotulot ja tekee toiminnan tulevasta rahoitta-

misesta erittäin haasteellista. Kaupungin omarahoituskyky on huono (omavaraisuusaste

41 %). Suuri lainamäärä aiheuttaa korkoriskin. Prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi n. mil-

joona euroa lisää korkomenoja nykyisellä lainamäärällä.

20

kaupungin omaisuusmassa on liian suuri ja sen ylläpitokustannukset ovat liian suuret.

Omaisuuden myynnin toteutuminen on liian hidasta. Suuria ylläpitokustannuksia aiheut-

tavien kiinteistöjen myyntiä tulee kiirehtiä.

vaikka menokehitys oli tyydyttävä (+3,7%), kasvun tulisi pysyä suunnittelukaudella 1,5

prosentissa, jotta lainamäärä lähtisi pienenemään.

nettoinvestointitasolle asetettu tavoite, 7 miljoonaa euroa vuodessa, on lähtenyt toteu-

tumaan hyvin.

tilinpäätöksen tunnusluvut eivät kerro kaupungin omarahoituskyvystä eivätkä anna ku-

vaa rahoituksen riittävyydestä kaupungin sidottujen menojen ja velkasitoumusten mak-

samisesta. Tarkastuslautakunta edellyttää, että valtuustolle esitetään tilinpäätöksen kä-

sittelyn yhteydessä rahoituslaskelma menojen ja tulojen tasapainotukseksi pitkällä aika-

välillä. Sen tulee pitää sisällään velkasitoumusten korkojen ja lyhennysten hoitaminen

niin, että kaupunki saavuttaa maan keskimääräisen kuntien velkaantumisen tason.

konsernirakenteen strateginen tarkastelu tulisi tehdä säännöllisesti siitä näkökulmasta,

mitä kaupungin toimialaan kuuluu. Konserniyhteisöjen raportointi tulee saattaa valtuus-

tolle tiedoksi nykyistä selkeämmin ja yhtiökokousedustajia ja hallituksia kouluttaa ja oh-

jata. Lautakunnille tulee asettaa käytännön yhteydenpitovelvollisuus ja valvontavelvolli-

suus suhteessa kunkin hallinnonalan alaisiin yhteisöihin. Talousjohtajan konserniyhtei-

söanalyysi tulee tuoda myös valtuuston käsittelyyn.

erityisoppilaiden määrä on kasvanut asetetun tavoitteen vastaisesti. Suurimmat kasvua

aiheuttavat tekijät näyttäisivät olevan lasten mielenterveysongelmien kasvu, perheneu-

volapalvelujen heikko saatavuus ja perheiden varhaisten tukipalvelujen puutteellinen

saatavuus. Tarkastuslautakunta luottaa siihen, että varhaiskasvatuksen siirto koulutoi-

meen luo mahdollisuuksia varhaisen puuttumisen kautta erityisoppilaiden määrän vähe-

nemiseen.

työttömyys aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kaupungille, joten kaupungin edun mu-

kaista on suunnitella ja toteuttaa yhdessä yritysten kanssa työllisyystoimia, joilla työttö-

mien määrää saadaan vähennetyksi. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginval-

tuusto on toivonut kaupunginhallitukselta syrjäytymisen seurantaa indikaattoreiden avul-

la ja konkreettisten toimien suunnittelua yhdessä hallintokuntien kanssa. Erityisesti tar-

kastuslautakunta odottaa, että peltosaarelaisten työttömyyden syitä selvitetään ja käyn-

nistetään toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

ennaltaehkäisevään toimintaan ja tuottavuutta parantavien rakenteellisten muutosten to-

teuttamiseen tulee panostaa. Tarkastuslautakunnan tiedon mukaan ennaltaehkäisy on

halvempaa kuin korjaustoimenpiteet.

Riihimäen kaupungin tulee päättää strateginen kumppanuussuunta ja askelmerkit, miten

varsinkin sosiaali- ja terveystoimen palvelut jatkossa järjestetään.

21

Riihimäellä 9.5.2011