asiakaslehti | kevät 2017 · kevät 2017 aurinkoista kevättä sisÄllysluettelo lyhyesti 4...

V A L K E A K O S K E N E N E R G I A 2 0 1 7 | 1

a s i a k a s l e h t i | k e v ä t 2 0 1 7

KAUKOLÄMMÖN HINTAON LASKENUT – MIKSI?

valkeakosken energiallavastaa aina ihminen

datahub tulee– päivitä asiakastietosi

HAKA LUOTTAA KEKEEN

BEMIS TEKEE MUOVIa

VALKEAKOSKENMENESTYSLAJI

Kevät 2017

Aurinkoistakevättä

SISÄLLYSLUETTELO

Lyhyesti 4Työntekijämme 5Haka kohti Veikkausliigaa 6Kaukolämpö tulee läheltä 10Pientalon lämmityskustannukset alas 13Bemis tekee pakkausmateriaalia 14Suomen parasta kilpa-aerobicia 16Aerobicin kuningatar 17Datahub tulee 18Meillä vastaa aina ihminen 18Kaukon päivän uinnit 19Valkeakosken talonäyttely 20

PÄÄKIRJOITUS

AsiakaspalveluRoineenkatu 24, PL 8937601 ValkeakoskiPuh. 03 5691 5500

Toimisto avoinnama-to klo 8-16, pe klo 8-15Vaihde 03 5691 101Faksi 03 5846 000

AsiakaspalveluPuh. 03 5691 [email protected]

Sähkö[email protected]

Kotisivutwww.valkeakoskenenergia.fi

VOIMAPÄÄLLIKKÖ MIIKKA SAARINEN KERTOO,MIKSI KAUKOLÄMMÖN HINTA ON LASKENUT S. 10

MITÄ NOPEAMMINVEIKKAUSLIIGAAN...

KAUKONPÄIVÄ S.19

...SEN PAREMPI S. 6

AEROBIC ON VALKEAKOSKEN LAJI S.16

BEMISIN TUOTTEISTA95% VIENTIIN! S. 14

MEILLÄ VASTAA AINA IHMINEN– JA NOPEASTI S. 18

KOISTISEN–SALMISEN PERHEEN LÄMMITYSKUSTANNUKSETSAATIIN ALAS VAIHTAMALLA POIS ÖLJYSTÄ S.13

Päätimme uudistaa asiakasleh-temme ja keskittyä aiempaa enemmän paikallisiin uutisiin yleisiä energia-asioita unohta-matta. Omasta mielestäni uu-distus on onnistunut hyvin ja uskon, että löydätte monia mie-lenkiintoista aiheita ja tarinoita lehdestämme.

Jatkossa asiakaslehtemme il-mestyy kaksi kertaa vuodessa eli keväisin ja syksyisin. Tässä lehdessä on mm. juttua siitä miten kaukolämpöä tuotetaan paikallisesti sekä miten asiak-kaamme ovat onnistuneet sääs-tämään energiaa. Valkeakosken Energia on monella tapaa mu-kana paikallisessa toiminnassa. Kerromme yhteistyöstä paikal-listen yritysten, toimijoiden ja asiakkaidemme kanssa.

Energia-ala kehittyy kovaa vauhtia ja mm. aurinkoenergi-an suosio on kasvussa. Olemme mukana kehityksessä ja meidän kauttamme asiakkaamme voi-vat vuokrata aurinkopaneeleja ja myydä niiden tuottaman säh-kön meille.

Mukavia lukuhetkiä energia- asioiden parissa.

Lauri LaineToimitusjohtaja

Päivystyspalvelu 24 h/vrkSähköpäivystysPuh. 03 5691 5520KaukolämpöpäivystysPuh. 03 5691 5540

Tekninen asiakaspalvelu Puh. 040 335 5555

ASIAKASLEHTI

Toimitus, tekstit, foto, ulkoasu, taittowww.symboli.fi/Jukka NissinenJulkaisija Valkeakosken EnergiaPäätoimittaja Lauri LaineKansikuva Jukka NissinenPainopaikka Painojussit Oy


Valkeakosken kaupunki vastaa katujen, puistojen, kaupungin lii-kuntapaikkojen ja kaupungin kiin-teistöjen pihojen valaistuksesta. Katuvalovikailmoitukset tehdään kaupungin tekniseen keskukseen sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Mikäli suurempi kokonaisuus, esim. katu tai risteysalue on pi-meänä, hoidetaan valaistus kun-toon mahdollisimman pian. Yksit-täisiä lamppuja tai lamppuryhmiä ei vaihdeta ilmoitusten perusteel-la, vaan kyseiset kohteet korja-taan huoltokierrosten yhteydessä kustannussyistä. Viallisista katu-valoista on kuitenkin aina hyvä il-moittaa, jotta viat tulevat tietoon ja ne saadaan korjausten piiriin.

Vuoden alusta alkaen ovat Energian toimitilat olleet lukittuina myös toi-miston aukioloaikoina. Kulunvalvon-taa on lisätty yleisen turvallisuuden ja tietosuojan johdosta. Toimitiloihin tultaessa asiakas tai vierailija soittaa ovikelloa, häntä tullaan vastaanotta-maan ja ohjataan oikean henkilön luo.

Meillä on vielä vapaita aurinkopaneeleita aurinkovoimalassamme. Ke-räämme aurinkovoimalassamme auringon voiman talteen, jonka an-siosta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden pai-kalliseen aurinkosähköön. Nyt aurinkosähkön piiriin pääsevät nekin asiakkaamme, joilla ei ole mahdollisuutta investoida omiin aurinkosäh-kölaitteisiin.Aurinkopaneelin kuukausimaksu on vain 4,40 €/kk (sis. ALV 24 %). Pa-neelin tuottama sähkö hyvitetään asiakkaan varsinaisen sähkölaskun yhteydessä.

E-lasku on helppo ja monipuolinen tapa maksaa laskut. Saat e-laskun suoraan verkkopankkiisi ja maksat sen sieltä parilla klikkauksella. Tili- tai viitenumeroita ei tarvitse näppäillä, joten virheitä ei pääse syntymään. Saapuneet e-laskut näet heti verkkopankissasi. Voit myös tilata ilmoituk-sen saapuneesta e-laskusta itsellesi joko sähköpostilla tai tekstiviestil-lä. Voit myös automatisoida koko maksun, jolloin laskua ei tarvitse edes käydä hyväksymässä. Laskut arkistoituvat automaattisesti pankin verk-kopalveluun. E-lasku on myös vihreämpi tapa vastaanottaa laskuja, sillä sen hiilijalanjälki on vain 30% paperilaskuun verrattuna. Lisätietoja saat oman pankkisi palvelukanavasta.

Tulet palvelluksi juuri silloin kuin itse haluat ja missä paikassa ikinä haluat. Olemme lisänneet huo-mattavan määrän asioita sähköi-seen palveluumme, joita voit nyt helposti hoitaa ajasta riippumatta. Tätä kautta voit nyt helposti hoi-taa omat sopimus- ja liittymäasiat, ilmoittaa muutostasi, kysymykset liittyen omiin tuotteisiisi ja niiden laskutukseen, kulutuksen seuran-nan, vikailmoitukset ja niin paljon muuta

[email protected]

Sähköinen E-lasku on helppo tapa maksaa lasku

Sähköinen palvelu-kanavamme laajeni

Energian toimitilojenkulunvalvontaa lisättiin

Nyt sinulla onmahdollisuus aitoon ja paikalliseen aurinkosähköön

L Y H Y E S T I T Y Ö N T E K I J Ä M M E

Juhani Karhu ja Mervi Aalto ovat forssalaisia jo vuosien takaa. Molemmat olivat aiemmin töissä Forssan Energialla – Mervi 20 vuotta asiakaspalvelussa, esimies-tehtävissä ja sähkön myynnissä, Juhani 17 vuotta ensin tasepuolella ja viestiliikenteen valvonnassa, sittemmin myyntipäällikkönä. Sitten Forssan Energia myytiin.

Tarkalleen ottaen Forssan Energian omistivat puoliksi alastarolainen Sal-lilan Energia ja Valkeakosken Ener-gia. Valkeakosken Energia myi viime vuoden toukokuussa osakkeensa Sal-lilalle, joka fuusioi toimintoja siten, ettei Forssassa enää tarvittu enti-seen malliin työntekijöitä. Juhania ja Merviä tarvittiin kuitenkin Valkea-koskella. – Tosi hyvin kävi! Olimme käyt-täneet samaa Kolibri-asiakaspalvelu-järjestelmää Forssassa, joka on käy-tössä täällä Valkeakoskella. Oli oikea onnenpotku – hallitsemme järjestel-män ja saatoimme jatkaa työntekoa sen kanssa, toteaa Mervi Aalto.

Datahub-palvelu työllistää

Mervi on Valkeakosken Energialla projektivastaava ja huolehtii uuden Datahub-järjestelmän käyttöönotos-ta. Datahub on internetiin vuoteen 2019 mennessä rakennettava uusi palvelu, jossa on kaikkien asiakkai-den tiedot. Verkkoyhtiö Fingridin käynnistämä ja hallinnoima palve-lu mahdollistaa mm. mutkattoman sähkön myynnin. – Töitä tulee paljon lisää. Nykyi-seenkin asiakaspalvelujärjestelmään tulee päivitettävää. Lomakkeiden kenttien pitää olla standardoituja kaikkien suomalaisten sähköyhtiöi-den palveluissa. Mervi aloitti Valkeakosken Ener-

Yrityskauppa toiKoskille

gialla vuoden vaihteessa, Juhani lo-kakuussa. He asuvat saman katon alla Forssassa. Työmatkaa on hiukan yli 70 km, jonka taittaa reilussa tun-nissa. Etätöitäkin on jo kokeiltu ja ajatuksena on, että voisi joskus tehdä yhden päivän viikosta etätöinä. – Matka on ainoa jonkinlainen miinus tässä työssä, mutta se tait-tuu mukavasti kahdestaan. Ajamme vuorotellen ja juttelemme matkalla myös työasioista. Hyviä puolia töis-sä on itsenäisyys ja se, että on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mikä on kehittävää, toteaa Juhani, joka Valkeakoskellakin on myynti-päällikkö. – Enpä ole huonoja puolia näh-nyt tässä työssä. Kiireistä on, mutta

TEKSTI • FOTO JUKKA NISSINEN

Juhani Karhu ja Mervi Aalto siirtyivät Valkeakosken Energialle Forssan Energialta.

onnistumisia tulee ja näkee työnsä tulosta – yhteistyössä muiden kans-sa. Työ on monipuolista ja osallistun myös asiakaspalveluun, Mervi kertoo. Harrastuksiin kuuluu puutar-hanhoito, kasvihuoneen ja pihan laitto. Juhani on sitä kautta päässyt lapiohommiin. Hän myös nikkaroi mielellään, rakentelee ja virittelee – rakensipa juuri sähkökäyttöiset kip-pikärryt ruohonleikkuriin. Suunnit-teilla on rakentaa pihalle uima-allas, grillikatos ja leikkimökki. Juhanilla on lisäksi Kawasaki ER6F vuodelta 2006, jolla he ajele-vat ’pientä reissua’, esim. Jyväskylän Suurajoihin. Pariskunta pyrkii myös liikkumaan ylläpitääkseen fyysistä kuntoa. •


Haka kohti Veikkausliigaa

Suurella sydämellä

Keke Armstrong ja Oka Huttunen luottomiehinä

Valkeakosken vahvin brändi Haka hakee uutta nousua tutulla, kokeneella ja menestyksekkäällä kaksikolla Huttunen-Armstrong. Tavoitteita on kaksi: saada talous kuntoon ja nousta Veikkausliigaan. Oka vastaa edellisestä ja Keke jälkimmäisestä. Seura satsaa myös junioreihin, sillä Tero Suonperä palkattiin paitsi edustusjoukkueen valmennusryhmään, myös Haka junioreiden valmennuspäälliköksi.

”Valmentajan tärkein

ominaisuus on kuitenkin

kyky tehdä oikeaanaikaan oikeat kompromissit.


Legendaarinen Tehtaan kenttä luo sarjan parhaat puitteet ottelutilaisuuksille,

– HYVÄ TEAM SPIRIT. On luotava hyvä työilmapiiri ja pelattava pelaa-jien vahvuuksien mukaan. En ole ta-vannut valmentajaa, joka ei haluaisi pelata hyökkäävää, maaleja tuotta-vaa peliä ja puolustaa kurinalaisesti. Filosofiani on yrittää saada paras irti pelaajista, kuvailee reseptiään Keith ’Keke’ Armstrong, joka aloitti Val-keakoskella vuoden vaihteessa. – Valmentajan tärkein ominai-suus on kuitenkin kyky tehdä oi-keaan aikaan oikeat kompromissit.

LÄHTÖKOHDAT OVAT ERILAISET kuin 1990-luvulla, jolloin Haka oli pari vuotta ennen Keken saapumis-ta voittanut mestaruuden, mutta pudonnut heti seuraavalla kaudella ykkösdivisioonaan. Sitten legendaa-rinen nousu liigaan ja kolme mesta-ruutta putkeen. Parin vuoden päästä Keke valmensi HJK:n mestariksi kah-desti peräkkäin. – Erilaista on nykyisin se, että jo-kaisella pelaajalla on agentti. Pahinta on sosiaalinen media, joka vaikut-


taa pelaajiin. Monet pitävät huhuja siellä faktoina. Liian monet ulkopuo-liset asiat vaikuttavat pelaajien aja-tusmaailmaan. Pelkään, mitä se vai-kuttaa nuorten ihmisten elämään. Keken valmennustiimissä kak-kosvalmentaja on Tero Suonperä, maalivahtivalmentaja puolalainen Michal Slawuta, fysiikkavalmenta-ja Ville Kanerva, hieroja Kalle Myyrä, lääkäri Juuso Niemenpää. Joukku-eenjohdossa ovat Jari Jalava ja Erk-ki Nieminen, joista Jalava on myös huoltaja.

Mitä nopeammin liigaan,sen parempi

Edellinen Keken valmennuspesti – ll-veksessä – päättyi 2015 syksyllä. Sen jälkeen mies on pitänyt futiskouluja yhteistyössä Vierumäen urheiluopis-ton kanssa, seurannut huippujalka-palloa mm. MTV:n asiantuntijana ja päivittänyt Palloliiton Pro-valmenta-jalisenssiä (päivitettävä joka kolmas vuosi). Keke asuu Tampereella perheen-sä kanssa, johon kuuluu vaimo ja kaksi jalkapalloa Ilveksessä pelaavaa poikaa, iältään 7 ja 11 vuotta. – En näe mitään syytä, miksi emme voisi menestyä. Budjetti luo puitteita, mutta kyse on hinta-laa-tusuhteesta. Hyviä pelaajia pitää et-siä, mutta on vaikea sanoa, kuka me-nestyy. Ulkomailla eivät esimerkiksi ole tottuneet pelaamaan niin paljoa tekonurmella. Tai kuinka pelaaja so-peutuu suomalaiseen kulttuuriin. Vastauksen saa myöhemmin, Keke toteaa.

Kalle Multanen (vas.) on puhdas target-pelaaja, jonka tehtävä on lapioda maaleja.Anton Popovich täräyttää tarvittaessa pallon verkkoon hänkin.

– Mitä nopeammin pääsemme liigaan, sen parempi. Mutta ensin on lyötävä Jaro, KPV, TPS, Honka.

Haka-sydäntä organisaatioon

Viime kaudella Ykkönen oli tasainen. Alkukaudesta Hakan pelejä kävi seu-raamassa parisen tuhatta katsojaa. Katsojakeskiarvo jäi loppukauden heikomman menestyksen tähden 1200:aan, mikä sekin on hyvä. Hakalla on takavuosilta talou-dellisia velvoitteita hoidettavana. Ta-loudellisesti vaikeassa tilanteessa hengen merkitys kasvaa. Seuran hal-litus halusi toiminnanjohtajaksi vah-vasti Hakaan sitoutuneen persoonan. Olli Huttunen aloitti Hakassa vii-me syyskuun alussa – samalla het-kellä kun päävalmentaja erotettiin. Huttusella olikin sormensa pelissä Hakan loppukauden valmennukses-sa, kun joukkue varmisti paikkansa Ykkösessä.

HUTTUNEN ON TOIMINUT HAKASSA kymmeniä vuosia – hän aloitti pelaa-jana vuonna 1978. Sedun kauden jäl-keen Huttunen siirtyi Vaasaan 2011, jossa hän nosti jalkapallokulttuurin aivan uudelle tasolle viiden vuoden aikana. VPS:sta tuli mitalijoukkue, joka pelasi kahdesti eurokentillä. – Suomessa on sellainen ongel-ma, että potkut saanut valmentaja leimataan epäonnistujaksi. Euroo-passa esimerkiksi työt jatkuvat usein suoraan uudessa seurassa, Huttunen toteaa. Suomessa ei ymmärretä sitä, että joukkueilla on valmennukses-

Seuran pääsponsoreita ovat UPM, Valkeakosken kaupunki sekä Valkea-kosken Energia. Suuri osa tuloista saadaan kuitenkin pienistä puroista.

Juniorityötä kehitetään

– Junioripuolella on kehitettävää. Muualla on palkattu junioripäälliköi-tä, mikä meiltä on puuttunut. Palk-kasimme Tero Suonperän yhdessä ju-nioriorganisaation kanssa juniorien valmennuspäälliköksi. Hänen tehtä-vänsä on suunnitella pelaajapolkuja ja pelitapaa, Huttunen toteaa. Hyvää juniorityötä on toki teh-ty: viime vuonna A-juniorit voittivat SM-hopeaa Hakan ja Hämeenlinnan Jalkapalloseuran yhdistelmäjoukku-eella. Edustusjoukkueessa on aina-kin neljä täysin omaa kasvattia ja 4-5 Valkeakosken ympäristöstä. Oma ju-niorituotantoa edustaa myös paluu-muuttaja, maalitykki Kalle Multa-nen. – Kalle on tyypillinen target-pe-laaja. Kookas, sitoo hyvin vastustajat, vaarallinen boxissa, Keke Armstrong kuvailee.

HAKASSA HYVÄKSYTÄÄN opiske-lu ja osittainen työnteko edustus-joukkueen pelaajilta. Ennen pelaajat olivat paljon töissä paperi- tai sellu-tehtaalla, mutta se on historiaa. Kon-taktit työelämään ovat tärkeitä, jotta uran jälkeen voi siirtyä sujuvasti työ-elämään. – Vaikeuksista huolimatta pelaa-jien tilanne on hyvä, olosuhteet har-joitella erinomaiset, hieno stadion. Pelaajat ovat nuoria, pääsääntöisesti opiskelijoita. Harjoittelemme päiväs-aikaan.

Miksi maajoukkue ei menesty?

– Maajoukkue on kehittynyt, mutta myös muualla mennään eteenpäin. Meidän pitäisi saada enemmän pe-laajia ulkomaisiin huippuseuroihin. Jopa Islannilla on enemmän pelaajia huippuseuroissa, jossa he myös saa-vat vastuuta. – Suomessa pelataan liikaa var-man päälle. Pitäisi kannustaa otta-maan riskiä, kyetä myös epäonnistu-maan. Tyydymme liikaa varmoihin ratkaisuihin, ei anneta pelaajien teh-dä itsenäisesti hyviä asioita, vaan lai-tamme pelaajat tiettyihin muottei-hin. Persoonat puuttuvat, Huttunen summaa syitä maajoukkueen heik-koon menestykseen. •

sa elinkaarensa, joka alkaa, kukois-taa ja päättyy. Se ei tee valmentajasta huonoa, vaan päinvastoin kokeneem-man. – Yritysmaailmassa on vähän sama konkurssien kanssa. Mones-sa maassa konkurssi katsotaan ko-kemukseksi, joka vaan kehittää ja kasvattaa yritysjohtajaa. Suomessa konkurssin tehnyt yrittäjä leimataan epäonnistujaksi. Suomessa toiminta on lyhytnäköistä, Huttunen toteaa.

TALOUDELLISESTI HAKALLA on edelleen tiukkaa, mutta vuosi vuo-delta seura on paremmassa tilassa. Menoja pitää listata tarkkaan. Sponsorihankintaa tekevät nel-jän hengen hallitus, kaksi provisio-palkkaista myyjää sekä kahdeksan hengen myyntiryhmä. Myös Hut-tusen tehtäviin kuuluu myyminen.

Talvella Hakan harjoituksissa kävi runsaasti pelaajia testattavina.

Juniorien uusi valmennuspäällikkö Tero Suonperä.


Valkeakosken Energia on laskenut kaukolämmön hintaa jo useamman kerran – viimeksi vuodenvaihteessa. Suurin osa kaupungin taloista on kaukolämmössä, joten hinnan alennuksella on suuri merkitys. Syy halvempaan hintaan löytyy Tervasaaren tehtaan uudehkosta investoinnista.

Kaukolämpö tulee läheltäTEKSTI • FOTO JUKKA NISSINEN

Hinta on laskenut

KAUKOLÄMPÖÄ ON SAATUValkeakosken kaupunkiin Tervasaa-ren tehtaalta jo vuodesta 1980. Tuol-loin paperia jauhoi kolme konetta kahden oman sellutehtaan keittä-mästä raaka-aineesta. Yli 800 henkeä tuotti säkki- ja kirjekuoripaperia. Nyt paperikoneita on kaksi, sellutehtai-ta ei ole lainkaan ja työntekijöitä n. 330. Koneet valmistavat mm. tarrojen taustapaperia. – Tehtaan prosesseissa tarvitaan joka tapauksessa suuria määriä höy-ryä ja kuumaa vettä. Samalla ker-taa voidaan tehdä vähän enemmän ja syöttää kuumaa vettä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Kaukoläm-pöveden lämpötila on säästä ja vuo-denajasta riippuen 70 – 118 –asteista, kertoo UPM Specialty Papersin voi-mapäällikkö Miikka Saarinen. UPM toimittaa suoraan vain teh-dasalueen tarvitseman kaukoläm-mön. Valkeakosken Energia ostaa kaukolämpöä UPM Tervasaarelta ja myy sekä jakelee sitä muualle Val-keakosken alueelle.

Uusi pesuri vuonna 2014

Vuonna 2014 tehdas investoi noin 5,5 Me uuteen savukaasupesuriin, jos-sa on lämmöntalteenottojärjestelmä. Näin lämpöä, joka muuten leviäi-si taivaan tuuliin voidaan hyödyntää kaukolämpöveden lämmittämiseen. Pesuri tuottaa lämpöä niin tehok-kaasti, että kaukolämmön tuotanto-kustannukset ovat laskeneet. – Pesuri ei ole mitenkään pakol-linen, sillä savukaasujen puhdistus tehdään jo toisenlaisilla puhdistus-laitteilla. Mutta pesuri mahdollistaa erilaisten polttoaineiden käytön ja lämmön talteenoton, Saarinen toteaa. Kun kaukolämmön jäähtynyt, ’käytetty’ vesi saapuu takaisin teh-taalle noin 45-asteisena, siihen syö-tetään ensin pesurista lämpöä. Sitten vesi menee kaukolämpövaihtimiin, jossa veden lämpötila nostetaan ha-lutulle tasolle. Tervasaaren maakaasukattiloissa on viisi 50 MW:n kaasupoltinta. Kaa-su varmistaa kiinteän polttoaineen toimintaa. Sen lisäksi Valkeakosken Energialla on käytettävissä varatehoa. Tehtaalla on myös lämmön ja sähkön yhteistuotanto. Joskin täl-lä hetkellä sähkön hinta on niin al-hainen, ettei sitä kannata juurikaan maakaasulla tuottaa.

Valkeakosken Energian kaukolämpöjohtaja Seppo Järvinen ja UPM:n Tervasaaren voimapäällikkö Miikka Saarinen. Taustalla kaukolämpöputket.

Savupiipun vieressä vasemmalla puolella oleva hopeinen säiliö on lämpöä talteen ottava savukaasupesuri, joka on vaikuttanut kaukolämmön hintaan.

”Tehtaan prosesseissa

tarvitaan joka tapauksessa

suuria määriä kuumaa vettä


Suurin osa polttoaineestaon kotimaista

– Lämpö tulee kaikista kolmesta kat-tilasta. Polttoaineet jakautuvat suu-rin piirtein siten, että 50% on bio-polttoaineita, turpeella tehdään 17% ja maakaasulla 25%. Loppu tuotetaan kierrätyspolttoaineilla, kuten esi-merkiksi rakennusperäisillä kuor-malavoilla, betonimuottilaudoilla ja muulla käytetyllä jätepuutavaralla. Painekyllästettyä emme saa käyttää lainkaan, Saarinen jatkaa. Uusiobiopolttoaineet tulevat n. 100 km säteeltä metsähakkuiden yh-teydessä syntyneestä metsätähtees-tä, kuten kannoista ja oksista. Rungot menevät muuhun jalostukseen. Tur-ve tulee pääosin Kihniö–Jalasjärvi –suunnalta ja Pohjois-Pirkanmaalta. – Lähempänäkin on turvesoita, mutta niitä hyödyntävät meitä ete-lämpänä sijaitsevat biolämpölaitok-set. Turve tulee kolmelta eri toimitta-jalta.

Tukee päästöjen vähentämistä

Kaukolämpö tukee Tervasaaren il-mastopäästöjen vähentämistä. Kau-kolämmön tuotannosta syntyviä hii-lidioksidipäästöjä käsitellään osana EU:n päästökauppajärjestelmää. Hii-lidioksidipäästöt todennetaan kerran vuodessa ja tilitetään EU:n päästö-kauppajärjestelmään. Pesurilla pyritään tekemään niin paljon lämpöä kuin mahdollista. Ke-sällä tuotanto jatkuu vähäisempänä, jolloin pesurin kaasut menevät kuu-mempana taivaalle. Pesurilla tehty lämpö ei mene turbiinin läpi. Valkeakosken Energia laski kau-kolämmön hintaa vuoden alusta si-ten, että uusi energiamaksu on 72,64 €/MWh, kun se aiemmin oli 75,95 €/MWh.

”Kaukolämpö tukeeilmastopäästöjenvähentämistä

Tervasaaren tehtaan hermokeskus, jossa valvotaan koko tehtaan prosesseja.Vas. operaattori Kalle Korhonen, voimapäällikkö Miikka Saarinen ja operaattori Sami Ahonen.

Keltaisen renkaan alla on 50 MW:n kaasupoltin. Tervasaaressa niitä on viisi varmistamassa lämmöntuotantoa.

VIIHTYISÄLLÄ, 1970-luvun taitteessa rakennetulla pien-taloalueella sijaitsee Marko Kuismasen ja Leena Salmi-sen omakotitalo, johon he muuttivat asumaan 2014. Pian sen jälkeen öljylämmi-tys vaihdettiin maalämpöön, jonka seurauksena lämmi-tyskustannukset putosivat.

SEKÄ MARKO ETTÄ LEENA ovat molemmat vuorotöissä – Leena terveyskeskuksen akuuttiosastolla sairaanhoi-tajana kolmessa vuorossa ja Marko Saarioisilla laitos-miehenä kahdessa. Molem-mat ovat valkeakoskilaisia jo toisessa polvessa. Perhee-seen kuuluu kolmevuotias Emil-poika, Kultainen nouta-ja Mosse ja kaksi mopsia. Marko asui aikaisem-min toisessa 70-luvulla ra-kennetussa talossa puolen kilometrin päässä nykyises-tä. Sieltä käsin oli mukava remontoida uutta kotia. Kak-sikerroksisen talon keittiö oli jo laitettu, mutta uudisasuk-kaat remontoivat loput ylä-kerrasta ja alakertaan koti-teatterin.

Pientalon lämmityskustannukset alemmas

MERKITTÄVIN MUUTOS oli kuitenkin öljylämmityksen muuttaminen maalämmöksi. Marko pyysi kuudelta yrityk-seltä tarjoukset maalämmön asentamisesta ja valitsi hin-ta-laatusuhteeltaan parhaan vaihtoehdon. – Kilpailu alalla on ko-vaa ja monet firmat tarjo-avat sisällöltään keveitä rat-kaisuja, jolloin saadaan halpa hinta, johon on huomattu asiakkaiden kritiikittömästi tarttuvan. Tarjouksissa po-raussyvyys saattaa olla ma-tala, jolloin kovemman tal-ven sattuessa lämpö ei riitä, Marko Kuismanen toteaa. – Valitsin tarjouksen, jossa poraussyvyys oli suu-rin eli 170 m, mutta lisäsin siihenkin vielä 20 m, joka kustansi noin 800 e. Kai-vo käytiin poraamassa pari viikkoa ennen järjestelmän asentamista. Asennustyö tehtiin syksyllä 2015 ja siinä meni pari päivää. – Öljylämmitys hörp-päsi 2500 - 3000 litraa öl-jyä vuodessa, mikä kustan-taa suunnilleen samat luvut euroissa. Maalämpö kulutti

ensimmäisenä vuonna noin 5500 kWh, mistä syntyy noin 750 e kustannus. Olin arvioinut kulujen putoavan kolmannekseen, mutta ne putosivat enemmän, Kuis-manen toteaa. Maalämpö on käytännössä pitkälti sähkö-lämmitystä. Kaukolämpöä ei alueelle ollut saatavissa. Se olisi ollut erinomainen vaihtoehto. Valkeakosken Energian palveluun Kuismanen on ollut kaikin puolin tyytyväinen.

KUISMASEN ERIKOISUUS on pumpun säätäminen oikein. Tätä varten hän asensi seit-semän anturia eri puolille taloa, jonka lisäksi myös an-turit lähtevällä ja palaaval-la vedellä. Anturit lähettä-vät tietonsa tietokoneelle, jonka ohjelma tallentaa ne. Näiden perusteella Kuisma-nen säätää lämmitysveden lämpötilaa. Talossa on kaksi läm-mityspiiriä: yläkerran vesi-patterit ja alakerran lat-tialämmitys. Molemmissa kerroksissa on takka, mut-ta sen lämmittäminen tu-lee melkeinpä kalliimmaksi, jolloin takan tehtäväksi jää luoda tunnelmaa ja paistaa makkarat. Valkeakoskea Kuis-manen pitää erinomaisena asuinpaikkana ja toteaa, että moni pitkään täällä asunut ei huomaa sitä aina arvostaa. – Olin joskus keikka-töissä muualla. Kyllä hermo lepäsi, kun palasi takaisin Koskiin ja löysi parkkipaikan helposti. Täällä on järviä ja ulkoilumahdollisuuksia lähel-lä, kaunis luonto. Mutta yksi asia häiritsee – liikennevalot ovat tosi ruuhkauttavat. •

Pannuhuoneessa paljastuu kaksi erillistä vesipiiriä – alakerran lattia- ja yläkerran patterilämmitys.

Marko Kuismanen on asentanut ympäri taloa yhdeksän anturia mittaa-maan lämpötilaa. Tietojen avulla hän säätää lämpötilaa.


BEMIS ON KANSAINVÄ-LINEN yhtiö, joka on kes-kittynyt elintarvikkeiden ja lääketeollisuuden vä-lineiden pakkaamiseen. Molemmat vaativat suurta hygieenisyyttä tai steriili-yttä. Valkeakosken yksik-kö keskittyy tällä hetkellä vain elintarviketeollisuu-den palvelemiseen. Valmiit tuotteet ovat erikoismuo-via rullalla, joka asetetaan pakkauskoneeseen. – Olemme omilla eri-koistuotteillamme kilpai-

Liha uuniin myyntipakkauksessaan

Bemis tekee erikoispakkausmateriaalia elintarvikkeilleElintarvikkeiden pakkaaminen ei ole erityisen suhdanneherkkää touhua – ihmiset eivät lakkaa syömästä lamankaan aikana. Mutta tavallinen massatuotteiden pakkaaminen on erittäin kilpailtua. Niinpä Bemis satsaa tuotekehitykseen ja on Valkeakoskella erikoistu-nut tuotteisiin, joita muut eivät valmista. Ja tulos on hyvä – vuodesta toiseen. Tuotteista 95 % menee vientiin.

lukykyinen. Olemme ke-hittäneet tuotteita, joita muilla ei ole. Perustuot-teissa myyntimäärät ovat pienentyneet, emmekä pärjää yhtä hyvin kilpai-lussa bulkkitavaran kau-passa. Mutta teemme esi-merkiksi helposti aukeavia ja uudestaan suljettavia materiaaleja sekä mate-riaalia, jonka sisällä tuote voidaan pakkauksessaan paistaa uunissa, kertoo tehtaanjohtaja Markku Vi-hervä.

– Otetaan vain etiketti pois ja laitetaan liha pak-kauksineen uuniin 175 as-teeseen. Liha on pakkauk-sessa raakana. Uuni pysyy puhtaana ja liha kypsyy hyvin. Pakkaus laajenee tiettyyn pisteeseen asti, sit-ten sen yläosassa avautuu kanava, joka laskee painet-ta pois. Kun liha on kypsää, voidaan nesteet valuttaa pois ja tehdä niistä kastike. – Muualla maailmas-sa, esimerkiksi Englannis-sa kuluttajat ovat innostu-neet tästä pakkauksesta. Suomessa tällaisia tuot-teita ovat Atrian Bravuuri Pulled Pork ja Pulled Beef. Wisconsinissa USA:ssa sijaitsee Bemis Innovation Center, jossa työskentelee toista sataa tutkijaa, jotka kehittävät pakkauskalvo-ja, -menetelmiä ja tuotan-toprosesseja. Valkeakosken tuotekehitysosastolla työs-kentelee 15 henkeä. Pieniä tuotemuutoksia tehdään jatkuvasti, isompia ehkä kerran vuodessa. – Muovissa saattaa olla yhdeksän eri kerrosta, vaikka sitä ei näe. Jokai-sella kerroksella on oma tehtävänsä – joku antaa höyrytiiveyden, toinen aromitiiveyden, yksi sau-mautuu paremmin. Omi-naisuuksia on paljon, ta-voitteena elintarvikkeen säilyminen, Vihervä toteaa.

Työvoimatilanne hyvä

Valkeakosken Bemis työl-listää n. 280 henkeä ja on kaupungin suurimpia työnantajia. Työtilanne ja työvoimatilanne ovat hy-viä. Erikoistuminen ja uu-sien innovaatioiden mark-kinoille vieminen pitävät aktiviteetin korkealla ta-solla ja kannattavuuden niin ylhäällä, että Valkea-koskelle kannattaa inves-toida. Bemis osti pakkaus-tehtaan UPM:ltä vuonna 2002. Kauppa herätti pel-koja, mutta ne ovat osoit-tautuneet turhiksi. Vihervä pitää kauppaa lottovoitto-na liiketoiminnalle, sillä Valkeakosken Bemis on oi-keasti omistajan ydinliike-toiminnassa. Valkeakoskelle on in-vestoitu kaiken aikaa. Vii-meinen iso investointi käynnistyi vuosi sitten, toi-mistokonttori saneerattiin kesällä 2016 ja uusi varasto valmistuu kesällä.

Menestys vaatiijatkuvaa muutosta

– Jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen, emme voi vain tehdä sitä mitä en-nen. Koko ajan on uudis-tuttava, luotava ja tuota-va uusia asioita. Pitää elää muutoksessa koko ajan. Se

on rankkaa, mutta välttä-mätöntä. Ihminen ei hel-posti mene epämukavuus-alueelle, Vihervä toteaa. Vihervä pitää halli-tuksen kiky-sopimusta oikeansuuntaisena, jos-kaan Bemiksen kaltaisel-le kolmivuorotyössä käy-välle yritykselle siitä ei ole samanlaista hyötyä kuin muissa työaikamuodoissa toimiville yrityksille. Be-miksen kiky-ratkaisu oli sellainen, että he laittoivat kuusi minuuttia lisää kah-deksan tunnin työaikaan

vuoronvaihtotilannetta pa-rantamaan. – Kiky-sopimuksessa oikein on se, että ihmiset pitää saada ymmärtämään, ettei koko ajan voi saada lisää valtion kustantamia etuuksia, jossain menee raja. Suomessa työaika on jo riittävän lyhyt. Bemiksellä työvoiman vaihtuvuus on hyvin pien-tä. Vihervä ei edes muista, että koska joku on viimeksi sanonut itseänsä irti. Se on hyvä, sillä Bemiksen töi-hin ei ole olemassa koulua,

vaan työntekijät koulute-taan itse, jolloin tietysti toivotaan, että he eivät irti-sanoutuisi.

Tukea Valkeakoskelle

Bemis tukee kolmea koh-detta. Yhtiö ostaa Valkea-kosken Hakalta edustus-joukkueen otteluiden pääsylippuja jokaiseen ko-tiotteluun, joita työntekijät saavat vapaasti. Toinen tuen kohde on Raide ry, joka tekee huu-meidenvastaista kampan-

Tehtaanjohtaja Markku Vihervä ja tyypillinen Bemisin tuote – muovia rullalla.

Pakkauskone tekee Bemisin materiaalista pakkauksen.Muovi koostuu monesta eri kerroksesta.

jointia mm. bussilla, joka kiertääperuskoululaisten keskuudessa ympäri Suo-mea. Kolmanneksi Bemis tukee Hakan hiihtojaostoa, jonka laitamainoksen yh-tiö on ostanut Korkeakan-kaan hiihtokeskuksesta. Bemis on Valkeakos-ken Energian asiakas. Vi-hervä kommentoi yhteis-työtä sujuvaksi ja erittäin tyydyttäväksi. •



KOSKENPOJISSA kokeil-tiin erilaisia voimistelun lajeja, mutta päädyttiin lo-pulta melko uuteen aero-biciin. Suosio on kasvanut tasaisesti ja tammikuussa aloitti 4–6 -vuotiaiden esi-valmennusryhmä. Kah-denkymmenen pienen voi-mistelijan ryhmä täyttyi parissa päivässä. Koskenpoikien voi-mistelujaostossa on yli 700 harrastajaa. Näistä n. 160 harrastaa kilpa-aerobicia. Se on paljon pienellä paik-kakunnalla. Kaikki kilpa-ryhmät ovat tällähetkellä täynnä, vain harrasteryh-miin mahtuu.

– LAJI ON NYKYÄÄN mennyt yhä nuoremmaksi ja nuoremmaksi. Kansain-välisissä kilpailuissa on sarjat 9-11 –vuotiaille. Kos-kenpojissa ikähaarukka on 4–25 vuotta, toteaa vastuu-valmentaja Tiina Koljan-der, Suomen Voimistelu-liiton aluepäällikkö, joka on valmentanut lähes 30 vuotta. – Laji kehittää fyysisiä ominaisuuksia monipuoli-sesti: mm. voimaa, liikku-vuutta, nopeuskestävyyttä, koordinaatiokykyä. Musii-kin säestyksellä tehdään nopeita liikesarjoja, sillä kilpaohjelma kestää 80 se-kuntia ja sen pitää sisältää valtavasti erilaisia asioita.

VUODEN ALUSTA ALKOI uusi olympiadi, jolloin myös säännöt päivitettiin

Suomen parasta kilpa-aerobicia Aerobicin kuningatarValkeakoskella tehdään Suomen parasta kilpa-aerobi-cia. Suomen mestaruuksia on jo vuosia napsahdellut Koskenpoikien voimistelujaoston nuorille tähdille. Urheilugaalassa VaKP sai Vuoden Voimisteluilmiö–palkinnon. Tänä vuonna tavoitteena on menestys loppukesän EM-kisoissa Italiassa.

ja kaikki tuomarit kävivät kouluttautumassa uudes-taan. Kilpa-aerobicissa ar-vioidaan vaikeustasoa, tai-teellisuutta ja tekniikkaa. Ovatko nilkat tai polvet koukussa, miten kokonai-suus on sommiteltu musii-kin mukaan, miten aluetta käytetään, miten esiin-nytään. Vaikeusliikkeistä kerätään pisteitä. Niitä on neljä ryhmää: dynaamiset ja staattiset voimaliikkeet, hypyt sekä notkeus- ja ta-sapainoliikkeet. Vaikea, yhden koko-naisen pisteen liike on esimerkiksi vaakatasossa ilmassa tehtävä kolmois-kierre, joka päätyy etuno-japunnerrusasentoon.

– MUSIIKILLA ON SUURI merkitys. Se ei saa jäädä pelkäksi taustamusiikiksi,

Koskenpoikien kilpa-aerobiccaajat (vas.) Sofia Martimo, Laura Vihervä, Jasmin Koskinen, Tiia Ritonen ja Suvi Åhlgren.

Vastuuvalmentaja Tiina Koljander.


Valkeakosken Koskenpoi-kien kirkkain tähti on

25-vuotias Laura Vihervä, jolla on viisi SM-kultaa. Pa-ras sijoitus MM-kilpailuis-sa on 13. Vuonna 2016 hän voitti kaksi SM-kultaa, sekä yksilö- että joukkuesarjassa, kaikki Suomen cupin osa-kilpailut ja kokonaiskilpai-lun. Suomen Voimisteluliitto palkitsi Lauran lajin vuoden 2016 parhaana urheilijana. Urheilugaalassa tuli valin-ta lajinsa vuoden parhaaksi. TUL:n Tampereen piiri valitsi Lauran vuoden 2016 par-haaksi naisurheilijaksi. Suomen aerobic-cupin sarjavoiton Laura Vihervä on napannut kahdeksana vuon-na peräkkäin. Voimistelua hän on har-rastanut koko ikänsä, ensin rytmistä voimistelua, sitten aerobicia. – Koskenpojat järjesti vuonna 2005 kilpa-aerobi-cin ensimmäiset SM-kilpai-lut. Rytmisen voimistelun valmentaja kysyi, haluaisinko lähteä mukaan. Siitä sitten jäin koukkuun, kertoo Laura Vihervä. – Aerobicissa tarvitsee kaikkia fyysisiä ominaisuuk-sia – nopeutta, notkeutta, kestävyyttä, voimaa. Olen aina nauttinut esiintymi-sestä. Laji on positiivinen ja energinen, ja siinä saa tuoda omaa persoonaa esiin.

vaan sen pitää inspiroida urheilijaa ja sopia hänelle. Mielestäni urheilijan tulee pitää kappaleesta. Musii-kin valitsevat urheilija ja valmentaja tai koreografi yhdessä, ja lopullinen ver-sio teetetetään studiossa, Koljander toteaa.

VALKEAKOSKELLA harjoi-tusolosuhteet ovat hyvät.

Oma sali on riittävän laa-dukas ja huiput treenaavat siellä aina. Kanveesia ol-laan uusimassa – sen hinta on 24 000 euroa. Seura te-kee talkoita ja etsii yhteis-työkumppaneita projektin mahdollistamiseksi. •

Koskenpoikien kil-pa-aerobicin huippuryhmäs-sä on yhdeksän voimisteli-jaa. Yhteisiä harjoituksia on viisi kertaa viikossa, jonka päälle vielä aamuharjoituk-set sekä omatoimista lenk-keilyä ja saliharjoittelua. Kilpa-aerobicissa kilpail-laan kolmen hengen jouk-kueissa ja viiden hengen

ryhmissä. Ryhmän kanssa Koskenpojat on ollut kah-desti EM-finaalissa, jossa miehet ja naiset kilpailevat samassa kisassa. Tämän vuoden ryh-män kokoonpano on: Laura Vihervä, Jasmin Koskinen, Suvi Åhlgren, Riina Lehto-nen, Verena Kortelainen ja Maija Keurulainen. •

– Laji on positiivinen ja energinen, ja siinä saa tuoda omaa persoonaa esiin, toteaa Laura Vihervä.


Taustalla suurin syy on se, että vuonna 2020 Suo-

men sähkömarkkinat toimi-vat keskitetyn tiedonvaih-tojärjestelmän eli datahubin kautta. Tällä hetkellä asia-kastiedot sijaitsevat hajaute-tusti eri sähköyhtiöiden jär-

DATAHUB

TULEE!

Kohti keskitettyä tiedonvaihtoa– päivitetään asiakastietosi ajan tasalleValkeakosken Energia on aloittanut laajamittaisen asiakastietojen päivittämisen. Tulemme lähestymään asiakkaitamme eri tavoin saadaksemme asiakastiedot ajan tasalle.

jestelmissä. Uusi järjestelmä tulee nopeuttamaan, yksin-kertaistamaan, parantamaan ja tehostamaan kaikkien osapuolten toimintaa, kun erilaiset sähkön käyttöön liittyvät tiedot löytyvät yh-destä paikasta.

Henkilötiedot oikein

Päivittäisen toiminnan kan-nalta on tärkeää, että asia-kastiedot ovat ajan tasalla. Ennen kaikkea on kaikkien etu, että henkilö- ja yhteys-tiedot ovat oikein. Asiakas-tiedoilla varmistetaan päi-vittäisissä kontakteissa, että asioidaan oikean henkilön kanssa, tiedotetaan asiakkai-ta häiriötilanteissa ja kerro-taan asiakkaille uusista pal-veluista ja tuotteista.

Hoitosoitot

Olemme käynnistäneet asi-akkaidemme tietojen päi-vittämistä ns. hoitosoittojen kautta. Näiden yhteydenot-tojen tarkoituksena on päi-vittää kaikki asiakkaan tiedot ajan tasalle ja samalla käydä sähkösopimusten ja muiden

palveluiden tilanne yhdessä läpi. Soittamisen lisäksi tu-lemme eri tavoin pyytämään asiakkaitamme päivittämään tietojaan meille – vuoden mittaan lähetämme kirjeitä ja laskujen liitteenä palautet-tavia kaavakkeita. Avaamme myös myöhemmin kevään aikana kotisivuillamme ka-navan päivittämistä varten. Kaikkien tietonsa päivittä-neiden kesken tullaan vuo-den aikana arpomaan erilai-sia palkintoja.

KUN SOITAT Valkeakosken Energian asiakaspalve-luun, vastaa puhelimeen aina heti ihminen, eikä tarvitse alkaa suorittaa valikkoleikkiä numeroi-ta painellen. Vastaaminen tapahtuu nopeasti, sillä tutkimuksen mukaan 90 %:iin puheluista vastataan alle puolessa minuutissa.

VALKEAKOSKEN Energial-la on myös ’kivijalkamyy-mälä’ eli henkilökohtai-nen palvelu osoitteessa Roineenkatu 24, joka on avoinna arkisin klo 8-16, paitsi perjantaisin klo 8-15. Asiakaspalvelussa työskentelevät Tiina Tam-minen, Sanna Marjamäki, Susanna Uravuori ja Mer-vi Aalto, vetäjänä Erik Lil-jeström.

ASIAKASPALVELU tekee säh-kösopimuksia, myynti- ja siirtosopimuksia, muut-

tosopimuksia sekä säh-kölaskutusta. Laskutus suoritetaan todellisen säh-könkulutuksen mukaan hyödyntäen etäluettavia mittareita. Kulutuksesta riippuen lasku lähetetään kerran kuussa, joka toinen kuukausi tai kerran vuo-dessa (kesämökit).

YHTIÖN KOTISIVUILLA www.valkeakoskenener-gia.fi löytyy online-palvelu, jossa voi tehdä muutto- ja sähkösopimuksia, suo-rittaa kulutusseurantaa, jättää vikailmoituksia ja seurata häiriöilmoituksia, sekä paljon muuta. Yhteyt-tä voi ottaa myös sähkö-postin [email protected] kautta – ja Facebookista löytyvät sivut.

Valkeakosken Energialla vastaa ihminen

Pääaltaan veden lämpö-tila nostettiin perjan-

tain kaukolämpöpäivän kunniaksi 30 asteeseen – kaukolämpö kun on erit-täin tehokas tapa läm-mittää. Veden lämpötilaa alettiin lämmittää jo maa-nantaina, sillä sitä voi nos-taa vain asteen-pari vuo-rokaudessa, jotta altaan kaakelit eivät irtoaisi. Myös ilman lämpötila oli nos-tettava 30 asteeseen, jotta kosteus lämpimästä allas-vedestä ei olisi kertynyt ra-

Valkeakosken Energia tarjosiKaukonpäivän uinnitValkeakosken uimahallissa polskittiin Kaukon päivänä 3.3. Valkeakosken Energian piikkiin. Eikä se jäänyt siihen, vaan uimahallille lahjoitettiin uimaleluja ja vesi-juoksuvöitä, sekä uimareille juotavia ja yllätyslahjoja. Suosio oli suuri, sillä kävijöitä riitti toiselle tuhannelle.

kenteisiin. Valkeakosken Ener-gian kaukolämpöosaston työpäällikkö Harri Luuk-konen luovutti vesijuok-suvöitä, renkaanheitto-mustekalat, pieniä lasten uimalautoja sekä sukellus-leluja uimahallille. Lelut vastaanotti liikunnanoh-jaaja Sanna Kulmala. – Normipäivänä täällä käy noin neljäsataa ihmis-tä uimassa. Nyt kävi yli tu-hat, Kulmala totesi.

Tyytyväisyyskyselynkärjessä

Valkeakosken uimahalli sijoittui viimeksi suorite-tussa Pirkanmaan alueen uimahallien asiakastyy-tyväisyyskyselyssä kärki-päähän asiakastyytyväi-syydessä, veden laadussa ja puhtaudessa. Uinninvalvoja Ilk-ka Kykkänen kertoi, että tällaista ryntäystä ei koe-ta normaalisti. Viikonlop-puisin voi olla vähän vilk-kaampaa, muuten hillittyä. Juhani Fredrikson Valkeakosken Energian sähkön myynnistä esitti yleisölle elävää musiikkia. Sääksmäkeläinen musiikin sekatyömies Fredrikson on aikaisemmin elättänyt itseään musiikilla ja tekee

keikkoja edelleen. Hän oli mm. Grease-musikaalis-sa kapellimestarina ja on myös aloittanut elokuva-musiikkikonserttiperin-teen Valkeakoskella. – Kiva, erilainen keik-ka. Eipä paljon mukavam-pia keikkavaatteita voisi olla, kun päällä on T-paita ja saa olla paljain varpain, Fredrikson totesi. Tosin paitaa sai vaihtaa välillä, sillä trooppinen ilmanala kasteli paidan nopeasti.

Lahjojaasiakkaille

Valkeakosken Energia an-toi myös yllätyslahjoja ui-mahallin kävijöille muu-taman kymmenen kävijän välein. Kristiina Ristellin viisilapsisesta perheestä kolme oli tullut viettämään hiihtolomaa uimahalliin. Elma Nieminen (4 v.), Vie-na Nieminen (7 v.) ja Venla Nieminen (8 v.) viihtyivät hallissa. Päivä oli napa-kymppi, sillä ohjelmassa oli Tatu ja Patu -elokuva, ja nyt osui kohdalle kävijä-palkintokin, joka oli lahja-kortti Mustan Kissan lou-nasravintolaan. – Sitten pitää mennä vielä ulkoiluttamaan mei-dän Juice-cockerspanie-liä, totesi ekaluokkalainen Venla Nieminen. Kaukonpäivää vie-tettiin ympäri maata eri energialaitoksissa. Valkea-koskella ohjelma alkoi aa-mulla seitsemältä ja päät-tyi puoli yhdeksältä illalla. Kassa jakoi noin joka 100 uimarille yllätyksiä. Val-keakosken Energia tarjosi myös autopesua parkkipai-kalla.

Uimahallin esimies, liikunnan-ohjaaja Sanna Kulmalavastaanotti uimalelutValkeakosken Energian kauko-lämpöosaston työpäällikköHarri Luukkoselta. Oikeallauinninvalvoja Ilkka Kykkänen.



Tutustu uudistuneisiin nettisivuihimmewww.valkeakoskenenergia.fi

M E N O S S A M U K A N A

asiakaslehti | kevät 2017 · kevät 2017 aurinkoista kevättä sisÄllysluettelo lyhyesti 4...

Documents