asiakasohjauksen salat ja karikot s.4-9 työelämä- ja tasa ... · juha saarinen puh. (09) 7527...

2 2007

Aika, kunnioitus jakiinnostus ovat

Päivi Nortion työnkulmakivet s.14

Asiakasohjauksen salat ja karikot s.4-9

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pj:n työllistämislinja s.10

Sosiaalinen yritys Mental Oy:n menestystarina s.16

Ohjauksen tehtävänä on antaa asiakkaalle tilaisuus tutkia,keksiä ja selkeyttää tapoja elää voimavaraisemmin jahyvinvoivemmin.Tämä British Association of Counsellor-sin määritelmä haastaa miettimään, miten ohjaustilanteessasynnytetään ja ylläpidetään sellaista tilaa, jossa ohjattavallesyntyy oivallus, motivaatio ja selkeys oman elämänsä tar-kastelemiseen uudesta näkökulmasta.

Ei ole helppoa riisua itseään asiantuntijan roolista jakohdata ohjattava tasa-arvoisena oman elämänsä parhaitentuntevana subjektina. Toisaalta vain asiakkaan oman aktii-visen osallistumisen ja sitoutumisen myötä ohjausprosessis-sa voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Käytännönohjaustyötä tekevät ovatkin kehittäneet monia menetelmiä,joilla tärkeistä kohtaamisista saadaan onnistuneita.

Ohjauksen pohtiminen on ajankohtaista nyt, kun sosi-aalisen työllistämisen toimialalla eletään voimakkaassamuutoksessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä.Aktivointipolitiikka haastaa toimijat miettimään, mitentaata asiakkaille riittävästi sellaisia palveluja, joiden avullatyöllistyminen myös avoimille työmarkkinoille onnistuu.On yhä tärkeämpää ottaa huomioon työllistyjän yksilöllisetkyvyt ja taidot sekä osaaminen.Tämä ei onnistu ilman laadukastaohjausta ja kohtaamista osanatyöhönvalmennustoimintaa.

Laadukas ohjaus puoles-taan edellyttää alalla toimivi-en ohjaajien työnkuvien ke-hittämistä, jaksamisen edis-tämistä ja täydennyskoulu-tusta. Lisäksi pitää kiinnit-tää yhä enemmän huomiotaerilaisten työllistämisyksi-köiden ohjaustoiminnantavoitteiden määrittelemi-seen ja resurssien turvaa-miseen.

Pauliina Lampinen

2 2007

VATES-info on VATES-säätiön tiedotuslehti,jossa on ajankohtaistietoa vammaisten jaosatyökykyisten työllistymisestä.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. (09) 7527 [email protected]

Toimittaja:Arto Vilmi

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 [email protected]

VATES-info 3 / 2007ilmestyy syyskuussa 2007.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 15.8.2007.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu / piirroksetMarkku Böök

Kannen kuvaHannu Lehmusvuori

PainopaikkaSavion Kirjapaino Oy

Painos6500 kpl

VATES-info on ilmainen.Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kesäkuu 2 0 0 7

Huomio ohjaukseen

VATES–INFO 2 2007 3

Koulutus-kalenterikeski-aukeamalla!

2 Pääkirjoitus

4 Silta-Valmennuksen ohjauksessaasiakas eteneeTamperelaisessa Siltavalmennuksessaohjaus lähtee aina asiakkaan tarpeista.

8 Asiakkaat eivät saisi pelkistyäongelmankantajiksiTutkijat Anneli Pohjola ja Vappu Karjalainenpohtivat asiakkuutta ja asiakkaan asemaatutkimuksen näkökulmasta.

10 Vammaiset ovat työvoimapotentiaaliTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pj:nArto Satosen ja sinivihreän hallituksenajatuksia vammaisten työllistymisestä.

12 Halvalla hyvä tuleeProjektisuunnittelija Anne-Mari Ollikaisennäkökulma palveluohjauksen ihmeellisyyteenkuntoutuksen maailmassa.

13 Virtaa yhteisistä verkostopäivistäMielenterveyskuntoutuksen jatyöhönvalmennuksen sekä FINSEn yhteisetverkostopäivät saivat hyvän vastaanoton.

14 Työni ja minäPäivi Nortio kertoo millaista on työvalmentajantyö työvalmennuspalveluja tarjoavassayksityisessä Työvalmennus Futuurissa.

16 Sosiaalinen yritys Mental Oy onmenestystarinaKahden naisen vuonna 2005 perustamakuntoutuskeskus palkittiin viime vuonnaVuoden Uusyrittäjänä.

20 AjassaSuurtyönantajien eläkevakuutusriskion pienentynyt.

s.10

s.14

s.4

VATES–INFO 2 20074

ohjauksessa asiakas eteneeTamperelaisessa yleishyödyllisessä yhdistyksessä Silta-

Valmennuksessa palveluohjaus lähtee aina asiakkaan

tarpeesta ja palvelua koskevat arviot sekä jatkopäätökset

tehdään valmentautujan ja valmentajien yhteistyönä.

Silta-Valmennuksen


Jani Kaski tuli sosiaalista ja ammatillis-ta valmennusta tarjoavan Silta-Valmen-nuksen kuntouttavaan työtoimintaan vii-me vuoden maaliskuussa. Sillassa hän va-litsi kuntouttavaksi työkseen keittiötyönpohdittuaan tarjolla olevia vaihtoehtoja,mahdollisuuksiaan ja toiveitaan yhdessäKuntouttavan työtoiminnan yksikön so-siaalityöntekijä Katja Kuorikosken ja Sil-ta-Valmennuksen yksilövalmentaja LiisaEiramon kanssa.

- Keittiö kiinnosti minua, perusteli va-lintansa Kaski, jolla ei ollut aiempaa työ-kokemusta kuin nimeksi.

Silta-Valmennuksessa olisi ollut tar-jolla myös autokorjaamo-, rakennus-, ka-luste-, kaihdin-, siivous-, kiinteistö- tai toi-mistotöitä.

Ohjaus varmisti oman alan

Jani Kasken kuntouttava työtoiminta kestiyhteensä 10 kuukautta. Tänä aikana hän-tä valmensi keittiötöiden ja työelämän käy-täntöihin työvalmentaja, keittiömestariMatti Karlsson. Arkipäivässä pärjäämi-seensä hän sai tukea sosiaalityöntekijäKuorikoskelta ja yksilövalmentaja Eira-molta; Janilla oli takanaan vaikea huume-ongelma ja siitä onnistunut vieroitus.

Yhdessä koko tukiporukkansa kans-sa Jani Kaski pohti myös kuntouttavantyötoiminnan jälkeistä jatkoa elämälleen.

- Janille varmistui meidän yhteispa-lavereissamme mitä hän haluaa elämäs-sään hamaan hautaan tehdä, analysoiMatti Karlsson tukiporukan kanssa käy-tyjen keskustelujen merkitystä.

Valinta oli keittiötyö ja paikka ennes-tään tuttu: Kaski aloitti helmikuussa suur-talouskokin ammattitutkinnon opinnotSilta-Valmennuksen keittiössä tuotanto-koulun oppilaana.

Prosessoidut palvelut ja selvätkuvaukset

Meillä on kaiken toiminnan lähtökohta-na asiakkaan tarve ja toiveet, sanoo toi-mialajohtaja Erkki Sipilä esitellessään Sil-ta-Valmennuksen asiakasohjausta, työyh-teisömallista oppimisympäristöä ja sosiaa-lisen ja ammatillisen valmennuksen pal-veluja.

Silta-Valmennuksessa on tarjolla yh-teensä 14 - 20 ammatillisen erityisopetuk-sen, työ- ja yksilövalmennuksen, ohjauk-sen ja valmennuksen sekä kuntoutuksenja kehittämisprojektien palvelua aina tu-etusta asumisesta ja työkokeilusta toisen

Jani Kasken (vas.) tiesuurtalouskokin ammat-titutkinnon suorittajaksion todellinen menestys-tarina, sanoo tyytyväise-nä hänen työvalmenta-jansa, keittiömestariMatti Karlsson, jonkakesäloman Jani tuuraa.

YksilövalmentajaHeli Hirvasmaa, pro-jektipäällikkö Kari-Pekka Vulli ja toimi-alajohtajaErkki Sipilä toteavatettä onnistunut ohja-us edellyttää jatkuvaavuorovaikutustavalmentajien kesken.


asteen ammattitutkintoon ja avoimillatyömarkkinoilla työskentelyyn asti. Pal-veluja tuotetaan ja niitä lisätään projek-titoiminnan avulla.

- Palvelutuotteemme ovat kaikkiselkeästi prosessoituja ja kuvattuja, jot-ta meiltä palvelua ostava taho tietää mil-laiseen toimintaan hän asiakkaansa oh-jaa.

Asiakaspalveluja Sillasta ostavat op-pilaitokset, kaupunkien sosiaalitoimet,työvoiman palvelukeskus ja Kela, jonkatyöhönvalmennuksen palveluntuotta-jaksi Silta-Valmennus on tänä vuonnahyväksytty.

Sipilä huomauttaa, että palvelujaostavien tahojen kanssa ollaan tiiviissävuorovaikutuksessa, jotta palvelut vas-taisivat mahdollisimman hyvin asiakkai-den tarpeita ja tukisivat heidän työllis-tymistään ja ohjaustaan.

- Yhteistyösuhteemme ovat Tampe-reen seudulla sekä henkilö- että asiakas-kohtaisia. Meillä on myös esimerkiksityövoiman palvelukeskuksen ja oppilai-tosten kanssa selkeä järjestelmä, kuinkame yhdessä kehitämme palvelutuotan-toa.

Vuorovaikutus on kiinteää javälttämätöntä

Asiakkaan valmennuksesta ja ohjaukses-ta Silta-Valmennuksessa huolehtivat yk-silö- ja työvalmentaja. He ovat tiiviissävuorovaikutuksessa keskenään ja välit-tävät toisilleen tietoa asiakkaan valmen-nuksen ja ohjauksen kannalta tärkeistäasioista.

- Vaikka meillä on erikseen yksilö-ja työvalmennus, niin ne ovat kuitenkinlimittäin toistensa kanssa. Moni asiak-kaan elämää koskeva seikka saattaa tul-la tietoon tai puheeksi työvalmentajalletyövalmennuksen yhteydessä. Tämä tie-to siirtyy sitten yksilövalmennukseen,jossa tarvitaan toisenlaista tietoa ja osaa-mista, toteaa yksilövalmentaja Heli Hir-vasmaa.

- Yhteistyö yksilövalmentajan kans-sa on välttämätöntä. Ilman tietoa asiak-kaan elämän taustoista ja tilanteesta sekäniiden vaikutuksesta häneen, ei työval-mennuskaan voi onnistua hyvin, sanootyövalmentaja Matti Karlsson.

Tiedon välittäminen toinen toiselleon Sillassa helppoa, koska asiakkaat ovatyhteisiä palvelusta riippumatta: kokei-

lut, valmennus, opiskelu ja työ kun ta-pahtuvat pitkälti samassa työssäoppi-misympäristössä Siltavalmennuksessa.Vain ulkopuolelle työelämään menevätjäävät jokapäiväisen kontaktipinnan ul-kopuolelle.

Eteenpäin ohjaukseen ei oletaikatemppuja

Asiakas itse on aina mukana arvioimas-sa valmennuksessa etenemistään ja päät-tämässä valmennuksen jälkeisestä jat-kosta.

- Yhdessä selvitämme hänen tar-peensa ja ehdotamme sen jälkeen jatko-toimia palvelun ostajalle. Ostaja päättääottaako vai ei, toteaa toimialajohtajaErkki Sipilä.

- Kirjoitin eräälle asiakkaalle työko-keilun tuloksena hakemuksen Työpaja-yhdistyksen koordinoimaan Suunta elä-mään -valmennukseen, kun havaitsim-me asiakkaan kanssa, että hän tipahtaailman uutta valmennusta entiseen van-haan ongelmaan kotona. Palvelun osta-ja teki myönteisen päätöksen alle kah-dessa tunnissa, valaisee esimerkilläänprojektipäällikkö Kari-Pekka Vulli.

“Ohjauksessa täytyy tietystiolla osaamista ja

ammattitaitoa, jotakokemus tämän tyyppisessätyössä tuo. Työntekijämme

ja organisaatiomme oppivatkoko ajan, kun kehitämmeuusia valmennuspalveluja.”

Työvalmentaja Jarmo Kuusisto (oik.) ohjaamassa Mika Jokista.


Minna Latomaan kuntouttavaan työtoimintaa kuuluu maalaaminen.

Mistä valmentajat sitten tietävät, milloinasiakas on kypsä siirtymään valmennus-ja työllistymispolullaan eteenpäin? Tai-katemppuja ei Erkki Sipilän mielestäeteenpäin ohjauksessa ja sen ajoitukses-sa ole. Havainnointi ja vuorovaikutusovat hänen mielestään yksinkertaisia,mutta eivät vielä riittäviä keinoja.

- Täytyy tietysti olla osaamista ja am-mattitaitoa, jota kokemus tämän tyyp-pisessä työssä tuo. Työntekijämme jaorganisaatiomme oppivat koko ajan,kun kehitämme uusia valmennuspalve-luja.

Valmennuspyörää ei pyöritetä

Työhallintoa syytetään usein siitä, ettätyöttömiä asiakkaita kierrätetään val-mennuspyörässä, jotta työttömyystilas-tot näyttäisivät kauniimmilta ja työhal-linnon tulokset paremmilta. Silta-Val-mennuksessa valmennuspyöräongelmaaei omassa ohjauksessa tunneta.

- Emme me rahan vuoksi asiakastatäällä yliaikaa pidä. Se olisi meidän pe-rusajatuksen vastaista toimintaa. Jos menäemme, että valmennettava on valmis,niin meille kaikille on juurtunut käsitys,

että heti pois meiltä itsenäiseen työelä-mään, vakuuttaa Erkki Sipilä.

Sipilä huomauttaa, että Sillassa onjatkuva jono kokeiluihin.

- Olemme tyytyväisiä aina, kun jokusaadaan ulos, paikkaa jonottavan tieltäpois.

Heli Hirvasmaa huomauttaa, että jot-kut ammatilliseen kuntoutumiseen liit-tyvät tukirakenteet ja aikarajat ovat usein

kankeita, mikä ruokkii myös valmennus-pyöräilmiötä.

- Ihmisten valmennukseen tarvitse-ma aika on hyvin yksilöllistä. Meillä po-lut ovat usein pitkiä. Oman elämän ra-kentamiseen tarvitaan aikaa, ei siinä autavaikka kuinka olisi valmis tutkinto.

Teksti ja kuvat: Juha Saarinen

Sillassa kehitetään työammattitutkintoa

Siltavalmennuksessa on jo vuosia koulutettu tuotantokoulussa catering-,rakennus- ja autokorjaamoalan toisen asteen ammattitutkintoon nuoria,joille työssäoppiminen on motivoivaa, mutta koulumainen opiskelu ei.

Uutena työssäoppimisen koulutusmuotona Sillassa ollaan kehittämässätyöammattilinjaa. Se ei valmistaisi toisen asteen ammatillisen tutkintoon,vaan kyse olisi kapeaan työammattiin valmentamisesta pajaympäristössä jayrityksessä..

- Tutkinnosta saisi sertifioidun todistuksen, joka vahvistaisi, että koulutuksenkäynyt henkilö on pätevä hallitsemaan esimerkiksi kaihdinvalmistajan,timanttisahaajan tai muun selvän kapean osaamisen työammatin, kertooideaa Koutsi-projektissa kehitellyt projektipäällikkö Kari-Pekka Vulli.

- Tällä osaamisella vastattaisiin elinkeinoelämän tarpeisiin ja ehkäistäisiinsellaisten nuorten syrjäytymistä, joille toisen asteen ammattitutkinnonkinvaatimukset ovat liikaa, perustelee toimialajohtaja Erkki Sipilä.

Kari-Pekka Vulli kertoo, että työammattilinjasta on toistaiseksi saatu aikaanprojektin tuloksena vain sen alkupää eli työ- ja koulutusvalmennus. Työ-ammattilinjan kehittämistä jatketaan, kunhan siihen vain saadaan lisä-resursseja.

- Tavoitteena on tuotteistaa siitä selvä ammattilinja yhteistyössä työelämänkanssa.


Professori Anneli Pohjola on tutkinutyhdenvertaisuuskysymyksiä ja syrjäyty-mistä. Järjestönäkökulma on myös tulluttutuksi työllistymistä tukevien ja syrjäy-tymistä ehkäisevien projektien ohjaus-ryhmistä käsin.

- Ihmisyyden laaja-alaisuutta on vai-kea hallita. Asiakas näyttäytyy palveluti-lanteessa usein liian yksiulotteisena ongel-man kantajana. Ongelmalähtöisyys estääkokonaisemman ihmisen näkemistä.

Erikoistutkija Vappu Karjalainen onsamaa mieltä ja iloitsee siksi verkosto-maisen työotteen lisääntymisestä niintyövoimahallinnon, sosiaalipalvelujenkuin terveydenhuollonkin piirissä. Ver-kosto auttaa selvittämään, mihin kaik-keen asiakkaan tilanne liittyy.

-Työvoiman palvelukeskukset ovatesimerkki tästä uudenlaisesta otteesta.Ne ovat saaneet asiakkailta positiivisenvastaanoton, vaikka alussa eri sektoreil-la toimineiden ammattilaisten toisistaanpoikkeavat työkulttuurit törmäilivätkin.

Muutama vuosi sitten aloitettu pal-velumuoto pitkäaikaistyöttömille ja vai-keasti työllistyville henkilöille on laajen-tunut. Tällä hetkellä työvoiman palve-lukeskuksia on 39 kappaletta ja niidentuottamien palvelujen piirissä on 165kuntaa.

Asiakkaat eivät saisi pelkistyä Lapin yliopiston sosiaalityön

professori Anneli Pohjola ja

STAKESin erikoistutkija

Vappu Karjalainen ovat yhtä

mieltä siitä, että hyvinvointi-

yhteiskunnassa jokainen

käyttää jossain elämän-

tilanteessa yhteiskunnan

palveluja. Asiakkuuden

mukanaan tuomia ennakko-

odotuksia tai asiakastilan-

netta ei sen sijaan aina

pysähdytä pohtimaan.

Ohjaus on tulkintaa asiakkaanhyväksi

Inhimillisyys ja ihmisyys ovat vaikeastihahmottuvia käsitteitä. Asiakaskohtaa-misen haasteet eivät Pohjolan mukaanuseimmiten johdu empatian puutteesta.

- Viranomaisen työympäristö ja or-ganisaatio antavat silmälasit, joiden läpiasiakkaan elämäntilannetta katsotaan.Hallinnonalan kulttuuri ja tottumus sa-moin kuin organisaation silmälasit voi-vat joskus ohjata paljonkin esimerkiksilakien tulkintaa.

Joskus lakikirjaa luetaan, jotta saa-taisin selville, mitä laki sallii. Toisenlai-

sessa tilanteessa tunnutaan keskittyvänmahdollisuuksien etsimiseen. Karjalai-sen mielestä onnistunut asiakasohjauson juuri tilanteen tulkintaa asiakkaan hy-väksi. Se tuo mahdollisuuksia.

- Asiakas saa parhaassa tapaukses-sa tukea ja kannustusta. Hänen tilan-teensa alkaa näyttää valoisammalta jamahdollisuudet avautuvat.

Monimutkaisista lähtötilanteista,valinnanpaikoista ja erilaisista näkökul-mista huolimatta Pohjola muistuttaa, ettävastuu ohjauksesta on viranomaisella.

- Asiakkaat tulevat palveluun saa-dakseen selvyyttä asioihinsa ja tukea.

Professori Anneli Pohjolamuistuttaa, että viranomai-nen katsoo asiakkaan elä-mäntilannetta työympäris-tönsä ja organisaationsanäkövinkkelistä.


ongelmankantajiksiHeillä riittää usein yhtäaikaisia haastei-ta esimerkiksi perheessä, ikäkauteen liit-tyvissä muutoksissa, vammaisuudessa taimielenterveydessä.

Moniulotteisissa elämäntilanteissatarvitaan useamman työntekijäryhmänammattitaitoa tai palvelujen yhteenso-vittamista. Perinteisesti yhteistyöverkos-toa ovat kasanneet sosiaalityöntekijät.Karjalainen kertoo taltioineensa onnis-tuneita asiakastilanteita työvoiman pal-velukeskuksissa.

- Sosiaalityöntekijä voi helposti kol-kuttaa työvoimaneuvojan oveen, kunpalvelut ovat nyt saman katon alla. Haas-

tattelemistani työvoiman palvelukes-kuksen asiakkaista 80 % on ollut tyyty-väisiä. Se ilahdutti. Pitkään työttömänäolleet asiakkaat ovat kiitelleet, että hei-tä on kuunneltu ja kunnioitettu.

Huono-osaisille tai syrjäytymisvaa-rassa oleville räätälöidyt erityispalvelutsaavat osakseen myös kritiikkiä. Niidenpelätään leimaavan tai segregoivan. Kar-jalainen näkee asiassa kuitenkin kaksipuolta.

- Mielestäni vaikeassa elämäntilan-teessa on oikeus saada laadukasta jamahdollisimman yksilöllistä palvelua.Räätälöinti vaatii aikaa, jota yleisissä pal-

veluissa ei aina ole. Sitä paitsi henkilö-kunnankin täytyy osin erikoistua ja ollavalmis haastavaan kohtaamiseen, kunasiakkaalla on hankala tilanne.

Tutkimusta, tietoa japuheenvuoroja tarvitaan

Asiakkuutta on toki tutkittu, mutta eri-laiset ja uudet äänenpainot eivät olisilainkaan pahitteeksi. Asiakastyön arkikaventaa näkökulmia ja tutkimuksenyksi tehtävä on laajentaa niitä. Tutkimus-tulosten kautta asioiden hahmottaminenon helpompaa, ja ongelmakohtiin hae-taan mahdollisimman jäsentyneitä rat-kaisuja.

- Esimerkiksi feministitutkijat ovatosoittaneet, kuinka paljon puhetavat jakäyttämämme käsitteet vaikuttavat kä-sityksiimme asioista. Kieli rakentaa ajat-telua, toteaa Pohjola.

Puheenvuoroja toivotaan niin asiak-kailta kuin työntekijöiltäkin, koska ver-kostotyössä haasteet liittyvät kanssa-käymiseen.

- Miten tuoda omasta organisaatios-ta mukanaan paras osaaminen, yhdistäätyötapoja toisten kanssa toimiviksi ja siltisäilyttää riittävästi erilaisuutta, jotta nä-kökulma asiakaskohtaamiseen ja oh-jaamiseen pysyy riittävän laajana, pohtiierikoistutkija Vappu Karjalainen.

Sosiaalityön professori Anneli Poh-jola luottaa pitkälti tasa-arvoiseen kes-kusteluun ja kehittymiseen. Aiempaaparemmin on alkanut löytyä linkki esi-merkiksi koulutuksen ja työelämän vä-lillä, myös eläkeratkaisuja on alettu et-siä. Keskustelukulttuurissa riittää var-masti kehittämistä, sillä vaikeasti työllis-tyvän asiakkaan näkökulmaa tivattaessasaa Pohjolalta nopean vastauksen:

- Asiakaspuheenvuoro ja näkökul-ma löytyy, kun sitä kysytään asiakkaalta.Usein on niin, että paras vastaus moni-mutkaiseen kysymykseen on yksinkertai-nen. Pelkistetysti asiakaskohtaamisessaon kysymys kahden ihmisen tapaamises-ta.

Teksti: Outi LindroosKuvat: Raisa Kyllikki Karjalainen jaLapin yliopiston tiedotuksen arkisto

Erikoistutkija VappuKarjalainen iloitsee siitä,että verkostomainentyöote on lisääntynytasiakkaiden ohjauksessa.


Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnanuusi puheenjohtaja, kansanedustajaArto Satonen korostaa, että matala-palkkatuki on näyttänyt kyntensä yli55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömientyöllistämisessä.

- Tilastot osoittavat, että työlli-syys on parantunut suhteellisesti eni-ten yli 55-vuotiaiden keskuudessa,joten matalapalkkatuen laajentamis-ta kannattaa jatkaa muihinkin vai-keasti työllistettäviin ryhmiin.

Matalapalkkatuki on Satosenmielestä myös yksi keino vastata sii-hen, että vähemmän koulutusta vaa-tivat ns. tavalliset työt voisivat pysyäSuomessa.

- Ja tukimuodoista pitäisi kehit-tää pysyviä, jos halutaan, että mata-

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pj. Arto Satonen

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajaArto Satonen vakuuttaa, että uusisinivihreä hallitus pitää vammaisiahuomattavana työvoimapotenti-aalina. Tämä näkyy Satosenmukaan mm. siinä, että hallitusulottaa matalapalkkatuenkoskettamaan vammaisia ensivuoden alusta ja selvittäävajaakuntoisten mahdollisuudetjopa pysyvään palkkatukeen.

lan tuottavuuden työpaikat eivät siir-ry halvemman työvoiman maihin.

Pitkäkestoisia tukia tarvitaan

Satonen uskoo, että pitkät tuet aut-taisivat vammaisia ja osatyökykyisiätyöllistymään nykyistä paremmin,minkä vuoksi hallitus aikoo selvittäävajaakuntoisten mahdollisuudet pit-käkestoiseen tai jopa pysyvään palk-katukeen kaikkien työnantajien pal-veluksessa.

- Sosiaalisten yritysten toimin-nan kannalta pitkäkestoiset tuet ovataivan oleellisia. Sosiaaliset yritykset-hän eivät ole kaikille työntekijöillevain välityömarkkinoita, vaan pysy-viä työpaikkoja, huomauttaa Sato-nen.

Vammaiset ovat merkittävä

Satonen katsoo, että vuoden alussa voi-maan tullut osasairauspäivärahauudistustarjoaa yhden mahdollisuuden lisätä vam-maisten ja osatyökykyisten työllistymistä.

VATES–INFO 2 2007 1 1

Sosiaalisten yritysten laki uudistuitänä vuonna, mutta lakiin jäi vammais-ten ja osatyökykyisten työllistymisenkannalta vielä parannettavaa. Satonenpitää hyvänä, että hallitusohjelmassaon luvattu tarkistaa sosiaalisten yritys-ten lakia niin, että mielenterveyskun-toutujat, kuntoutustuella olevat jaeläkkeensä lepäämään jättäneet hen-kilöt voisivat työllistyä sosiaalisiin yri-tyksiin nykyistä paremmin.

Vammainen yrittäjä sosiaalisenyrityksen kohderyhmään?

Entä voitaisiinko sosiaalisten yritystenkohderyhmää laajentaa vielä vammai-siin yrittäjiinkin? Satonen muistelee,että tästä mahdollisuudesta on työelä-mä- ja tasa-arvovaliokunnassa edelli-sellä toimikaudella jo keskusteltu.

- Se olisi ainakin kokeilemisen ar-voinen, koska vammainen yrittäjä työl-listää itsensä, Satonen pohtii.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokun-nan puheenjohtajalle yrittäjien asiatovat läheisiä: hän on itse toiminut 90-luvulla useamman vuoden grilliyrittä-jänä ja oma puolue, Kokoomus, miel-letään eduskunnassa yrittäjien ja työn-antajien voimakkaimmaksi ääneksi.Pienyritysten kasvun kautta pitäisiSatosen mielestä saada lisää työpaik-koja. Vammaisten yrittäjien asemanparantamiseen Satosella ei kuitenkaanole mitään ihmereseptiä, vaikka asiaamielellään edistäisikin. Tukien antami-nen on hänen mielestään yrittämisenlaadusta kiinni.

- On helpompi myöntää tukia, jostiedetään millaisesta yrittämisestä onkyse. Periaatteessa yrittäjien pitäisiolla samalla viivalla, Satonen toteaa.

Hän uskoo, että vammaisten yrit-täjien aseman kohentaminen nouseeesille mm. silloin, kun hallituksen so-siaaliturvan uudistamistyöryhmä poh-tii, kuinka sosiaaliturva ja työstä saa-tava tulo yhdistettäisiin niin, että sekannustaisi aina työn tekoon - tehdääntyötä sitten yrittäjänä tai palkkatyön-tekijänä.

Ketään ei jätetä yksin

Arto Satonen korostaa, että vammais-ten ja muiden vaikeasti työllistyvienasemaa työmarkkinoilla parantavatmatalapalkkatuen lisäksi myös halli-tusohjelmaan kirjatut ensimmäisenvieraan työntekijän palkkauksen ve-rohelpotus, kotitalousvähennyksenlaajennus ja työstä johtuvan toisenasunnon verohelpotus sekä uusi työ-ja elinkeinoministeriö.

- Uuden superministeriön tavoit-teena on, että työ ja tekijät kohtaisi-vat paremmin toisensa. Aiempaaenemmän kiinnitetään huomioita työ-markkinoiden tarpeisiin.

Työttömien työnhakijoiden pal-velua hallitus haluaa myös kohentaa.

- Lähtökohtana pitää olla se, ettäketään ei jätetä yksin. Haluamme saa-da työvoimatoimistoihin jokaiselleoman nimikkovirkailijan.

Puheenjohtaja Arto Satonen ker-too, että erityisen suurella mielenkiin-nolla uusi työelämä- ja tasa-arvovalio-kunta seuraa Paltamon kunnan ko-keilua, missä kaikille työttömille ontarkoitus tarjota työtä.

Työntekijäksi kasvamiseenhuomiota

Vammaisjärjestöt ovat havainneet,että kasvatus-, koulutus ja kuntoutus-järjestelmämme eivät tue vammaistenkasvua työntekijöiksi. Mitä päättäjäteduskunnassa ja hallitus voisivat tä-män ongelman hyväksi tehdä, siihenArto Satonen ei osannut tässä vai-heessa ottaa kantaa.

- Koulutuksen tavoitteenahan onvammaisten opetuksen integroiminenyleiseen opetukseen, mutta ongelmaon varmaan monisyinen. En tunnesitä. Pistetään korvan taakse.

Teksti: Juha SaarinenKuvat: Hannu Lehmusvuori

työvoimapotentiaali

Arto Satosen mielestä on kehitettävä pysyviätyöllistämisen tukimuotoja, jos halutaan pitäämatalan tuottavuuden työpaikkoja Suomessa.

Kuka ja mikä Arto Satonen

Arto Satonen on 40-vuotias toisenkauden Kokoomuksen kansanedustajaPirkanmaalta Vammalasta. Koulutuksel-taan Satonen on yhteiskuntatieteidenmaisteri ja ylioppilasmerkonomi.

Ennen eduskuntauraansa Satonen ontoiminut Kokoomuksen talouspoliittisenasihteerinä, opettajana ammatti-korkeakoulussa ja itsenäisenägrilliyrittäjänä. Lisäksi hän on ollut kaksivuotta vierailevana yliopistotutkijana jaluennoitsijana Uudessa-Seelannissa jaUnkarissa.

Eduskunnassa Satonen toimii työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan lisäksi puhemies-neuvostossa ja maa- ja metsätalous-valiokunnassa.

Satonen on aktiivinen kunnallispoliitikko.Hän on Vammalan kaupunginvaltuustonjäsen ja kokoomuksen valtuustoryhmänpuheenjohtaja. Hän toimii Vammalassamyös työvoiman palvelukeskuksenohjausryhmän puheenjohtajana.


PPari vuotta sitten huomasin ole-vani pullukka ja hakeuduin työter-veyshuollon vastaanotolle. En usko-nutkaan löytäväni ihmekonstia ikui-seen hoikkuuteen, mutta silti olinpettynyt. Hoitaja oli yksimielisestiitsensä kanssa sitä mieltä, etten olevielä tarpeeksi lihava päästäkseniryhmään, joka on tarkoitettu oikeas-ti ylipainoisille. Yritä ensi vuonnauudelleen.

Ei tullut ensi vuotta. Kysymysvarhaisen puuttumisen mahdolli-suuksista sen sijaan jäi kaiherta-maan. Onko vähättelevässä suhtau-tumisessa kysymys siitä, ettei asiakassaa itse määritellä tarvettaan ja itsel-leen sopivaa palvelua? Asiakas, kaskun ei potilas, tulee ensin tutkia jasen jälkeen ohjata asiantuntevastijuuri hänelle sopivaan toimenpitee-seen - jotta saadaan taas kerran tai-vastella sitä, miksi asiakas ei juurinyt ole motivoitunut. Motivaatio onpalveluohjauksen sivutuote, jokasyntyy nappia painamalla ja takaaloistavat tulokset.

Mitä enemmän korvaansa kun-toutukselle lotkauttaa, sitä vakuuttu-neemmaksi tulee siitä, että kuntou-tustarve syntyy vasta viiden diagnoo-sin jälkeen. Ja suurin niistä on ikä.Kuntoutus on tekohengitystä tilan-teessa, jossa eläkkeelle siirtymisiä onkeinolla millä hyvänsä viivytettävä.Muuten tulee hallituksen iso pahasetä ja sanoo “Hyi”.

Ei siis ole lainkaan ihme, ettäihmisiä kuntoutetaan eläkkeelle. Pal-kintona kolmenkymmenen vuodenuskollisesta palvelusta saa mahdolli-suuden kolmen viikon kylpylälillut-teluun ja kävelytestiin. Johan siinäon työsuhde-etua kerrakseen.

Mutta lilluttelun ilo on rajalli-nen. Tiukkojen taloudellisten resurs-sien oloissa sijaisia voi olla mahdo-ton saada, ja kuntoutusjaksoa seuraatehotyöviikko. Keskity siinä omantyön kehittämiseen, kun töitä onenemmän kuin kahdella kädellä ehtii

tehdä. Kuntoutuksen tuomat haas-teet työyhteisölle on luonnollisestihelpompi hyväksyä, jos itsekin tie-tää jonain päivänä saavansa samatedut. Kuka tietää saavansa? Kukatietää olevansa vuoden kuluttuaedes samassa työpaikassa?

Vaikka en itse kannatakaankuntoutuksen ja kylpylälilluttelunsynonyymikäyttöä, on käytännöntoteutuksen näkökulmasta aiheel-lista kysyä, millä tavalla kolme lai-toskuntoutusjaksoa mutanaamioi-neen ja sauvakävelyineen vaikutta-vat työyhteisön huonoon ilmapii-riin, töiden epätasaiseen jakautu-miseen, ylikuormittumiseen ja huo-noon esimiestyöhön?

Kuntoutusta voidaan lähestyämyös oppimisprosessin näkökul-masta - sen sijaan, että kuntoutujapyrkisi vaikuttamaan omaan työs-säjaksamiseensa, hänen tulee toi-mia kuntoutuslaitoksen ja työyhtei-sönsä linkkinä, aktivoida ja moti-voida työkavereitaan muutokseen,tuoda raikkaita tuulia ja uusia ide-oita sekä ravistaa luutuneita käsi-tyksiä siitä, miten asiat aina ennen-kin on tehty. Kuntoutuja ei ole toi-menpiteiden kohde vaan muutos-agentti, jonka oppimiskyvyn rajojatestataan. Mielenkiintoinen näkö-kulma, mikäli kuntoutusta edeltävätarveharkinta on edelleen sidoksis-sa viiteen diagnoosiin ja kuuteenvaivaan.

Loppukevennyksenä kuntou-tuksen ihmeelliseen maailmaan an-nan vielä toisen esimerkin. Kävinkerran keskustelemassa selkäongel-mista asiantuntijan kanssa. Mag-neettikuva ... se tulee työnantajallekalliiksi. Jospa hän kirjoittaisikuusi kuukautta sairauslomaa, niinsaisi selän kuntoon lepäämällä jakävelemällä. Se on työnantajallehalpaa.

Kirjoittaja Anne-Mari Ollikainen toimiiVATESissa [email protected]

Halvalla hyvä tuleenäkökulma


VATES-säätiön koordinoimien ver-kostojen yhteiset verkostopäivät tarjo-sivat alan tuoreinta tietoa, uusia näkö-kulmia ja ennen kaikkea vinkkejä arjentyöhön. Rinnakkaisseminaareissa pureu-duttiin työllistämisen ja kuntoutustoi-minnan kehittämiseen, kilpailutukseen,laatutyöskentelyyn, auditointiin ja mark-kinoinnin kysymyksiin. Verkostopäivil-lä oli myös mahdollisuus tutustua hyviäkäytäntöjä ja toimintamalleja esittele-vään näyttelyyn.

Eniten keskustelua herätti työnan-tajayhteistyön tärkeys. Puheenvuorois-sa todettiin, että alalla työskenteleviltäihmisiltä puuttuu rohkeus kävellä sisäänyrityksiin ja markkinoida vajaakuntoi-nen asiakas yrittäjille. Alalle tarvitaanmarkkinahenkisempiä ihmisiä myymäänasiakas työnantajille. Pysyviä työpaikko-

yhteisistä verkostopäivistä

Mielenterveyskuntoutuksenja työhönvalmennuksen sekäFINSE -verkostojenensimmäiset yhteisetverkostopäivät saivat hyvänvastaanoton Jyväskylässätoukokuussa. Tekevä-säätiönkanssa järjestetyille päivilleosallistui yli sata tyytyväistäalan ammattilaista.

Virtaa

ja löytyy vain oikeista yrityksistä, ei kun-taja yhdistyspuolelta, jotka pystyvätpalkkaamaan vain tuetusti ja tukikuu-kausien ajaksi.

- Pitää saada hyviä kokemuksia työn-antajille. Esittää asia oikein. Muualla Eu-roopassa viedään asiakkaita vahvemminyrityksiin, totesi toimitusjohtaja Esko El-silä kokkolalaisesta Kokkotyö-säätiöstä.

Yhteispaketille jatkoa

Yhteisseminaarin toimivuuden ja hyvienkokemuksen myötä yhteistyötä jatketaankahden verkoston välillä. Ensi vuodenkesäkuussa yhteisseminaari järjestetäänKokkolassa yhteistyössä Kokkotyö-sää-tiön kanssa.

- Tuetusti töihin pääseminen onyhtä lailla mielenterveyskuntoutujien-kin asia. Mieluummin tulen tällaiseenyhteisseminaariin kuin käyn kahdessaeri seminaarissa. Tämä paketti toimiihyvin, totesi Kokkotyö-säätiön toimi-tusjohtaja Esko Elsilä.

Verkostopäivien järjestelyissä mu-kana ollut Tekevän kuntoutusvalmen-taja Helena Järvenpää pitää verkostose-minaarien tärkeimpänä antina kollegoi-den tapaamista ja tieto-taidon jakamis-ta. Leikkimielisesti hän totesi, että pi-täisi järjestää verkostotapaaminen, jos-sa ei olisi ainuttakaan puhujaa.

- Vuosien varrella on verkostostasaanut läheisiä työkavereita, vaikka hei-tä näkeekin vain muutaman kerran vuo-dessa. On mukava kuulla miten heillämenee, miten kilpailutus on vaikutta-nut heidän työhönsä ja ennen kaikkeajakaa sitä arjentietoa. Toki keskusteluis-sa käydään läpi myös uudet ja entisetmiehet sekä lasten kuulumiset, Järven-pää naurahtaa.

Teksti ja kuvat: Antti Siukola

Kuka sitä erottaa, että milloin ollaanmilläkin puolella - tarvitseeko sitä edeserottaa. Samojen asioiden kanssaollaan tekemisissä, totesi Esko Elsilä.

Verkostopäiviinkuului myös illan-vietto, jonne senisäntä Harri Valli jaemäntä HelenaJärvenpää toivotti-vat verkostoitujatsydämellisesti ter-vetulleiksi..


TYÖNIja minä

VATES-infon uudessa

sarjassa vammaisten

ja osatyökykyisten

työllistymisen eri

ammattilaiset

kertovat omasta

arjen työstään.

Nyt on vuorossa

Päivi Nortio

Työvalmennus

Futuuri Oy:stä.

Työni ja minä

Työssäni etsin yhdessä asiakkaan kans-sa hänelle sopivaa väylää työllistymiseenja kartoitamme hänen resurssejaan jaosaamistaan. Asiakkaani tulevat Helsin-gin työvoiman palvelukeskuksesta.

Työllistymispolun rakentaminen al-kaa ns. kolmikantakeskustelulla, joissaasiakas, työvoimaneuvoja sekä työval-mentaja laativat tavoitteet, jotka ovatjokaisen asiakkaan kohdalla erilaiset. Ta-voitteet tehdään kunkin tarpeiden, toi-veiden ja kykyjen mukaan.

Kolmikantakeskustelun jälkeen ta-paan asiakkaan muutamia kertoja - ta-paamisten määrä riippuu täysin asiak-kaasta ja hänen tilanteestaan. Tarpeenmukaan ohjaan häntä vaikka työpaikal-le asti; soittelen puheluita, avustan ha-kupapereiden teossa, ja olen mukanakaikessa, missä asiakas minua työnhaus-

Olen Päivi Nortio. Työskentelen työ-valmentajana pääkaupunkiseudulla toi-mivassa Työvalmennus Futuuri Oy:ssä.Tässä tehtävässä olen ollut kaksi vuot-ta, mutta työttömien kanssa olen työs-kennellyt jo vuodesta 2000. Tuolloin olinmukana Helsingin yliopiston Vantaantäydennyskoulutuslaitoksen koordinoi-massa ESR-rahoitteisessa Tietoteekki-hankkeessa. Siinä vedin Tekniikkaa- jaurapolkuja naisille! -kursseja.

Ennen nykyiseen työhön siirtymis-tä olin 17 vuotta Matkahuollon palve-luksessa, muun muassa Helsingin hen-kilöaseman päällikkönä.

Koulutukseltani olen yo-merko-nomi. Sen lisäksi olen suorittanut mat-kailualan tutkinnon ja opiskellut aikuis-iällä avoimessa yliopistossa aikuiskasva-tustiedettä ja sosiaalipsykologiaa.

Tässä työssä pitää olla laajatyökalupakki, mistä löytyyvälineitä erilaisiin tilanteisiin,työvalmentaja Päivi Nortiokorostaa.

sa tarvitsee.Jokaisella asiakkaalla on oma taus-

tansa, yksilölliset tarpeensa, ja he tarvit-sevat eri tavalla ohjausta.

Tärkeintä työssäni on asiakkaan tuke-minen hänen pyrkiessään takaisin työ-elämään. Päämääränä on tietysti työllis-tyminen - ja mieluummin vielä avoimil-le työmarkkinoille.

Työni kulmakivet ovat: aikaa, huo-miota ja kunnioitusta. Tällä toiminta-mallilla asiakkaan oma innostus syttyy.On suuri palkinto, kun asiakas keksii itseuutta: nyt tehdäänkin näin.

Tässä työssä palkitsevaa on myös se,ettei ole kahta samanlaista päivää.

Tukipilarini on meidän työyhteisöm-me. Olemme viiden hengen pieni yritys,jossa on helppo jakaa tietoa ja osaamis-ta toisille. Pidämme yhteisiä asiakaspäi-viä, joihin koko tiimi osallistuu. Tämäon tarpeen senkin takia, että työpis-teemme eivät ole samassa paikassa.

Toinen tukipilarini on työnohjaus.Kokoonnumme koko työryhmä sään-nöllisesti työnohjaajan johdolla puhu-maan asiakastilanteista ja kaikesta muus-takin työhön liittyvästä. Tämä auttaalöytämään uusia näkökulmia ja ratkai-sumalleja asiakastilanteisiin ja omantyön kehittämiseen. Työnantaja maksaatyönohjauksen ja se tapahtuu työajalla.

Kolmas pilarini on mukava perhe-elämä ja sopuisa vapaa-aika. Minulla onaviopuoliso sekä 21- ja 19-vuotiaat tyt-täret. Lisäksi perheeseen kuuluu 12-vuo-tias terhakka terrieri.

Ilonaiheitani ovat oman työn kehit-täminen, uuden oivaltaminen ja mahdol-lisuus saada auttaa asiakkaitani. Myösitse työni, työvalmennus, tuottaa iloa.

Käytämme jonkin verran erilaisiatoiminnallisia menetelmiä, esimerkiksiNLP:stä omaksuttuja mielikuvaharjoit-teita. Kaikki asiakkaat eivät ole tottuneetmiettimään omaa elämäänsä ja omia asi-oitaan. Silloin auttaa, jos saan syntymään


heille mielikuvan siitä, miten asiat voi-vat olla vaikkapa kolmen kuukauden taivuoden kuluttua.

Murheenani ovat kaksi työelämäänliittyvää vaatimusta:

Nykyisessä työelämässä sosiaalisuuson kovassa huudossa. Jos itsensä esilletuominen ei ole helppoa, on ensimmäi-sen kynnyksen, työhaastattelun, yli pää-seminen vaikeaa. Sosiaaliset kyvyt saat-tavat ratkaista työn saannin ja vaikutta-vat aseman saavuttamiseen työpaikalla.On ollut palkitsevaa havaita, kuinka ryh-mävalmennuksessa sosiaalisuus on kas-vanut, kun ryhmä on tarjonnut turvalli-sen tilan tuoda itseään esille.

Toinen murhe ja samalla haaste liit-tyy ihmisiin, jotka ovat tarkkoja ja tun-

nollisia, mutta eivät kovin tehokkaita.Työelämä kun suosii tehokkuutta, jon-ka mittarina ovat selkeät tulokset ja val-mius siirtyä nopeasti uuteen työhön -työn laatu ei ole niin tärkeä. Tämä onmyös ikäkysymys, sillä vanhemmat ikä-luokat ovat tottuneet olemaan tarkem-pia ja tunnollisempia kuin nuoremmat.

Kehittämishaasteitteni kärkisijoillaon jatkuva verkottuminen. Koko ajan onlöydettävä lisää kontakteja ja uusia yri-tyksiä. Myös työelämän asiantuntijoidenja tutkijoiden mielipiteiden kuuleminentai alan kirjallisuuden lukeminen tuotärkeitä uusia näkökulmia työn kehittä-miseen. Omassa yrityksessämme käy-tämme meidän kaikkien kontakteja hy-väksi.

“On suuri palkinto,kun asiakas keksii,että nyt tehdäänkin näin.”

Oman työn jatkuva kehittäminenpitää sen mielekkäänä. Koetan muistaakysyä itseltäni, miten voin tehdä asiattoisin.

Haltijan taikasauvalla taikoisin tilan-teen, missä olisi mahdollisuus työllistääihmisiä oikeisiin, pitkäaikaisiin töihin javielä sellaisiin, joita he itse arvostavat.

Kieltäisin lailla sen mahdollisuuden,että kaksi - kolmekymmentä vuotta sa-maa työnantajaa palvelleet ihmiset voi-daan irtisanoa. Ylipäätään takaisinikääntyville ihmisille mahdollisuudenjatkaa töissä niin kauan kuin haluavat.

Lopuksi taikoisin ripauksen kepeyt-tä ja iloisuutta kaikille. Niitä pitää elä-mässä olla!

Kuvat: Juha Saarinen


Sosiaalinen yritys

Mental Oyon menestystarina

Tässä hommassa pitää olla

hiukkanen nöyryyttä ja hyvä

itsetunto. Näin määrittelee

sosiaalisen yrityksen omistajan

roolin Päivi Mäenpää, joka

yhdessä Päivi Aaltosen kanssa

johtaa menestyvää ja

laajenevaa sosiaalista yritystä

Mental Oy:tä.


Kuntoutuskeskus Mental Oy, jokatarjoaa valtakunnallisesti kuntoutusja sosiaalialan palveluja, aloitti vuon-na 2005 toimintansa PirkanmaanSuodenniemellä. Tänä vuonna toi-mintaa on laajennettu avaamalla kak-si uutta toimipistettä. Yrityksen lii-kevaihto nousee viime vuoden 1,2miljoonasta noin 3 miljoonaan eu-roon.

- Työntekijöitä meillä on noin 40,joista 14 on sosiaalisia yrityksiä kos-kevan lainsäädännön tarkoittamiavajaakuntoisia. Asiakkaita on yhteen-sä 35, kertoo Päivi Mäenpää, joka yh-dessä Päivi Aaltosen kanssa omistaaMentalin.

Leipääntymisestä itsensätoteuttamiseen

Molemmilla Päiveillä on takanaanpitkä työura sairaaloissa ja hoitolai-toksissa sairaanhoitajana ja mielen-terveyshoitajana. Mikä sai heidät ryh-tymään yrittäjiksi?

- Kai se oli jonkinlainen leipään-

tyminen. Piti päästä toteuttamaan it-seään, sanoo Päivi Mäenpää.

Ja miksi juuri sosiaalisiksi yrit-täjiksi?

- Me näimme sen tärkeänä yri-tysvaihtoehtona. Ajattelimme, ettävajaakuntoisilla pitää olla myös mah-dollisuudet tehdä työtä. Työelämänkovuus on myös asia, jolle pitää teh-dä jotain. Mentalin pisara meressäkasvattaa suuria valtameriä, perus-telee Päivi Mäenpää.

Yritysideaa kypsyteltiinpikkuhiljaa

Naiset kypsyttelivät yritysideaa pik-kuhiljaa ja tutkivat resursseja. Lo-pullisesti yrityksen perustamisen se-mentoivat sosiaalisten yritysten lainvoimaantulo, Pirkanmaan TE-kes-kuksen Sosiaalisten yritysten kehit-tämisprojekti Syke ja hyvä tampere-lainen pankinjohtaja.

- Syke auttoi meitä rekisteröin-nissä. Rahoittajapankkimme kanssalaadimme laskelmat kannattavuu-

Vajaakuntoisilla on erittäin korkea työmotivaa-tio, Päivi Mäenpää vakuuttaa ja kertoo, ettäMental palkkaa kaikki työntekijänsä jatkuviintyösuhteisiin, olipa vammaa tai ei.

Asiakkaita pitäisi aktivoida vieläkin enemmän.Tätä työtä riittäisi Karkussa toisellekin työnteki-jälle, sanoo ohjaajana toimiva Satu Reunanen(oik.) vierellään terveydenhoitaja Mari Lakkala,joka vastaa osatyökykyisten työnsuunnittelusta.

Vuoden Uusyrittäjä Suomen Jobs and Society ry, joka onuusyrityskeskusten valtakunnallinen yhdistys,on valinnut Mentalin yrittäjät VuodenUusyrittäjiksi tänä vuonna. Palkinnon peruste-lujen mukaan yrityksen toiminnassa kiteytyykahden ammattilaisen pitkän työuran aikanakeräämä näkemys siitä, mitä on tuloksiatuottava hoitotyö.

- Tuli kunniaa ja mainetta, mutta tuli myösshekki, jonka käytämme kasvihuoneenostamiseen nuorisokotiin, iloitsee PäiviMäenpää.

- Sekin lämmitti, että sosiaalinen yritys onnoteerattu ja sai kiitosta toiminnastaan.


Keppiä, porkkanaa ja mielikuvitusta

Täytyy käyttää keppiä ja porkkanaa. Mielikuvitustakin tarvitaan,lähihoitaja Satu Reunanen sanoo ja nauraa vastatessaan kysymyk-seen: millä asiakkaat saadaan aktivoitua Mentalin palveluihin. Hänmyös arvelee, että kun asiakkaita oppii tuntemaan, tietää mikäketäkin kiinnostaa.

Mentalin asiakkaiden ikähaitari ulottuu 17 vuodesta 72:een.Nuorimpien voi odottaa kuntoutuvan takaisin itsenäiseen elämään,mutta vanhimmat ja huonokuntoisimmat ovat tulleet jäädäkseen.

Satu Reunanen on työskennellyt Mental Oy:ssä kaksi vuotta eliyrityksen toiminnan alusta lähtien. Hän on koulutukseltaanlähihoitaja ja vastaa päivätoiminnasta. Työntekijänä Satu Reunanenedustaa sosiaalisen yrityksen kohderyhmää; hänellä on hoitajanselkävaiva. Kokemusta löytyy myös työttömyydestä.

Päivätoiminta koostuu monenlaisista ryhmässä harrastettavistatoiminnoista: on liikuntaa, rentoutumista, keskustelua, kädentaitoajne. Kaikki on asiakkaille vapaaehtoisia ja vetäjinä ovat henkilökun-nasta ne, joille ryhmä luontuu. Tavoitteena on asiakkaidenaktivointi, positiiviset kokemukset ja keskinäinen tasavertainenkanssakäyminen.

Retkiä tehdään paljon, käydään kirpputorilla, uimahallissa jaerilaisissa matkailukohteissa. Paikan päällä pidetään viikoittainbingoa, katsotaan elokuvia, järjestetään karaokea; asiakkailletarjotaan elämänlaatua, mahdollisuuksia harrastaa ja mielekkyyttäpäivittäiseen elämään. Seuraavaksi ollaan lähdössä Ruotsinristeilylle.

Mentalin Karkun toimipaikka tarjoaa hienot puitteet luontevaanpuuhailuun. Paikka sijaitsee Rautaveden rannassa ja kiinteistöönkuuluu saari. Hankintalistalla on vene ja laituri, jotka tarjoavatmahdollisuuden kalastamiseen ja pieniin retkiin.

- Tämä on Suomen Kristillisen työväenliiton omistama paikka, jaMental Oy on tässä vuokralla. Satu Reunanen tuntee paikan ja senhistorian. Siinä on aiemminkin toiminut vastaavanlainenkuntoutuslaitos ja Satu Reunanen oli siellä töissä.

desta. Saimme heiltä myös ohjausta ta-lousasioissa, muistelee Päivi Mäenpää.

Myös Finnvera oli mukana kuviois-sa.

- He antoivat meille yritystakuita jaapua liiketoimintasuunnitelman hiomi-seen.

Uusia suunnitelmia on koko ajan

Ilman järjetöntä työmäärää tämä ei olemennyt, Päivi Mäenpää huokaa ja ker-too, että hän ja yrittäjäkollegansa PäiviAaltonen saavat vieläkin pienempääpalkkaa kuin työntekijät. He tekevätmyös itse sairaslomien sijaisuudet, kos-ka sijaisia ei ole varaa palkata.

Yrityksen sisällä työnjako on kehi-tetty sellaiseksi, että kullakin kolmellatoimipisteellä on oma vastaava hoitajan-sa. Yrittäjistä Päivi Aaltonen keskittyyhenkilöstöhallinnon pyörittämiseen ja


Karkun asumispalveluyksikössä asuva Kari Väli-mäki tiskaa, kattaa pöytiä ja keräilee astioitavapaaehtoisesti. Tavoitteena siintää keittiöam-mattilaisen työt.

potettaisiin laitoksesta pois siirtymistä.Myös kotihoitoa kehitetään eli asiak-kaasta käydään huolehtimassa hänenomassa kodissaan.

Vajaakuntoisilla oma työnohjaaja

Suurin osa Mentalin työntekijöistä onpsykiatriaan erikoistuneita sairaanhoita-jia, terveydenhoitajia ja lähihoitajia. Lää-käripalvelut ostetaan ulkopuolelta.

- Yrityksen vajaakuntoisille työnte-kijöille räätälöidään sopiva toimenkuva,Päivi Mäenpää kertoo.

Yleisin vaiva taitaa olla selkä. Kaik-kien hoitajien selkä tai muut tukielimeteivät enää kestäisi normaalia hoitotyötäsairaalassa; Mentalissa työt luonnistuvat,koska asiakkaita ei tarvitse nostella eikäkäännellä.

Muitakin ongelmia työntekijöilläon, kuten allergiaa ja haittaa kuulossa

Päivi Mäenpää markkinointiin sekämuuhun hallintoon.

- Hallinnon pyörittäminen on isohomma, Päivi Mäenpää sanoo. Mentalhuolehtii myös asiakkaidensa asioista jaoikeuksista.

Mentalin ensimmäinen toimipisteperustettiin Suodenniemen Sävin ky-lään, mistä ostettiin toimitilat ja ryhdyt-tiin tarjoamaan kuntoutusja asumispal-veluja päihde- ja mielenterveyskuntou-tujille. Asiakkaita tuli heti myös Pirkan-maan ulkopuolelta.

Vuoden 2007 alusta kuntoutus- jaasumispalvelut siirtyivät Karkkuun jaNokialle vuokratiloihin. SuodenniemenSävin toimipisteestä tuli nuorisokoti.

Vaikka yritys on kehittynyt vauhdil-la, uusia suunnitelmia on koko ajan.Mental kaavailee omia tukiasuntoja Kar-kun toimipisteen yhteyteen. Näin hel-

tai näössä, mutta nekään eivät estä työn-tekoa, kun se suunnitellaan hyvin.

Työntekijöiden tukihenkilönä toi-mii terveydenhoitaja Mari Lakkala. Hä-nen mukaansa vajaakuntoisen työnteki-jän tulessa taloon kartoitetaan tarpeet elikeskustellaan siitä, mitä esteitä on ja tar-vitaanko esimerkiksi apuvälineitä. Senjälkeen pidetään seurantapalavereita tar-peen mukaan, ehkä kerran kuukaudes-sa.

Lisätietoja Mentalista: www.mental.fiTeksti: Heikki ManninenKuvat: Sanna Heikintalo

Tavoitteena työ, asuntoja koulutus

Työpaikka, asunto ja koulutusjohonkin ammattiin, listaa KariVälimäki tulevat tavoitteensa.

Välimäki on 26-vuotias nuorimies,joka on asunut Mentalin Karkunyksikössä melkein kaksi vuotta.

Vaikka hän viihtyy siellä hyvin, niintavoitteena kangastelee tukiasuntovaikkapa Vammalassa. Karinkuntoutuminen on sujunut hyvin.

Kari osallistuu vapaaehtoisesti talonkeittiötöihin. Keittiötyö voisi ollayksi tulevaisuuden ammatti-mahdollisuus. Tätä koulutus-vaihtoehtoa ei ole kuitenkaantarjolla Kiipulanerityisammattioppilaitoksessa, missäKari on käynyt tutustumismatkalla.

Mentalin toimitusjohtajan PäiviMäenpään mukaan Karille voisiräätälöidä oman, ammattiinjohtavan opiskeluväylän, johonkuuluu esimerkiksi oppisopimus jaerilaisia työkokeilujaksoja.


Ajassa toimittaneet Heikki Manninen, Juha Saarinen ja Arto Vilmi

“Monipalvelukeskustenhenkilöstön sitouduttavakehittämishaasteisiin”

Monipalvelukeskusten läpivirtaa-vuuden kehittelyn onnistuminenedellyttää henkilöstöltä motivoitu-neisuutta ja yhteistyökykyä, tiivistäätyönsä odotuksia Milja Louhela. Hänaloitti VATES-säätiössä Monipalvelu-keskusten läpivirtaavuusprojektin,MOVE, päällikkönä toukokuussa.

Rovaniemellä kolme vuosikymmentäkestänyt työura saa vaihtelua, kunorimattilalaissyntyinen kasvatustietei-den maisteri on palannut takaisinetelään, synnyinjuurilleen, viimeisenkinkolmesta lapsesta muutettua poiskotoa.

Milja Louhela haluaa antaa mittavanammatillisen ja koulutuksellisenkokemuksensa projektityöhön.Toimialan osaamista vahvistaa kentänkäytännön tuntemus vammaispalvelunsosiaalityöntekijänä ja noin kymmenenvuoden pesti toimintakeskuksenjohtajana.

- Pohjoisen työntekijänä tiedän, kuinkatärkeää on luoda alueellisesti tasapuoli-set työllisyys- ja kuntoutusmahdolli-suudet.

Milja Louhelan vapaa-aikaan kuuluu jotoistakymmentä vuotta kestänytjäsenyys sosiaalialan korkea-koulutettujen ammattijärjestönTalentian hallituksessa. Mieluisiaharrastuksia ovat myös sauvakävely japihatyöt.

Lisätietoja RAY-rahoitteisesta MOVE-projektista, joka päättyy vuoden 2009lopussa: www.vates.fi/projektit japrojektipäällikkö Milja Louhela,puh. (09) 7527 5526.

Kuva: Hannu Lehmusvuori

Suurtyönantajieneläkevastuuriski onpienentynyt

Työeläkelaissa olevaa työnantajaneläkevakuutusmaksun määräyty-mistä on muutettu niin, että työn-antajan riski nouseviin työkyvyttö-myysmenoihin vammaistenpalkkaamisen takia on selkeästipienentynyt.

Työnantajan työkyvyttömyyseläke-maksu koostuu nyt kahdesta osasta:tariffi- ja maksuluokkamaksusta.Näiden maksujen määräytymis-tapaan vaikuttaa nyt yrityksen kokovuoden aikana maksamien palkko-jen yhteissumma, kun maksuperustui aiemmin henkilöstönmäärään.

Jos yrityksen maksamien palkkojenkokonaissumma on korkeintaan 1,5miljoonaa euroa tai kyseessä ontilapäinen työnantaja, niinvakuutusmaksu on työntekijöideniästä riippumatta kiinteä tasamaksueli tariffimaksu.

Jos kokonaispalkkasumma ylittää1,542 miljoonaa euroa, työnantajaneläkevastuu määräytyy maksuluokanmukaan. Maksuluokkia on 11 jatyönantajat jaetaan niihin etukäteenviimeisen kahden vuoden työkyvyttö-myysmenojen mukaan. Mitääntarkistus- tai korjausmaksuja eiperitä.

Lisätietoja: www.tyoelake.fi

VIKE koordinoiihmisoikeustyötä

Invalidiliitto ja vammaisten perus- jaihmisoikeusjärjestö Kynnys perustivathelmikuun lopulla Vammaisten Ihmis-oikeuskeskuksen, VIKEn. Lisäksiasiantuntija- ja yhteistyötahona mukanaon Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti.

Vammaisten ihmisten asema Suomessaon yleisen käsityksen mukaan hyvä.Vammaisten syrjintä on kuitenkin VIKEnperustajien mukaan yleistä ja laaja-alaista yhteiskunnan eri osa-alueilla.

- Syrjintää esiintyy esimerkiksi työelä-mässä, sillä vammaisten on vaikeapäästä töihin, ja työhön päässeetkinkokevat usein syrjintää, VIKEssä osa-aikaisena työskentelevä lakimies Juha-Pekka Konttinen toteaa.

YK:n viime joulukuussa hyväksymän jaSuomen allekirjoittaman vammaistenoikeuksia koskevan yleissopimuksentoimeenpanon edistämisen lisäksi VIKEmm. valmistelee vammaisten oikeuksiinliittyviä kannanottoja, järjestää koulutus-ta vammaisten ihmisoikeuksista jajulkaisee aiheesta materiaalia. Se myöstarjoaa yhteistyöareenan viranomaisille,tutkijoille ja kansainvälisille toimijoille.

VIKE on kolmivuotinen projekti, jotaRaha-automaattiyhdistys ainakin aluksirahoittaa kokonaan. Projektia hallinnoiKynnys.

Lisätietoja:lakimies Juha-Pekka Konttinen,[email protected]

Vuoden alussa käyttöön otetunosasairauspäivärahan tavoitteena oli jotänä vuonna helpottaa 9 000 pitkäänsairauslomalla olleen paluuta työhönosapäiväisesti. Määrä näyttäisi jäävänkuitenkin vain kolmasosaan tavoittees-taan eli noin 3 000:een. Kolmenensimmäisen kuukauden aikana Kelaansaapui alle 800 hakemusta.

Suomessa osasairauspäivärahan ehdotovat kireämmät kuin Ruotsissa, Norjassaja Tanskassa, joissa osasairauspäivä-rahasta on vuosien kokemus. Kelantutkija Lauri Virta uskoo, että etuudenmyöntämisehtoja täytyy vielä tarkistaa.

- Suomi tulee seuraamaan muidenPohjoismaiden esimerkkiä, Virta arvioi.

Suomessa osapäiväinen sairausloma,jonka ajalta voidaan maksaa osasairaus-päivärahaa, tulee ajankohtaiseksi vasta60 sairauspäivärahapäivän jälkeen elikäytännössä sairausloman kestettyä noin80 kalenteripäivää. Muissa Pohjoismaissaosasairauspäiväraha on vaihtoehto josairausloman alussa.

Lisätietoja osasairauspäivärahasta ja senkäytöstä: www.kela.fi

Osasairauspäivärahan käyttöennakoitua vähäisempää


Johtaja Matti Pukkio:

Sosiaalisissa yrityksissä ilahduttavaakehitystä Kun sosiaalisten yritysten laki uudistettiin, niin hallituksenesitykseen kirjattiin, että tänä vuonna sosiaalisten yritystenmäärä tuplaantuu nykyisestä eli ylittää 200. Samalla näissäyrityksissä työssä olevien määrä nousee yli tuhanteen.

Johtaja Matti Pukkio työministeriöstä uskoo, että nämäennusteet toteutuvat.

- Äitienpäiväviikolla rekisteröitiin 100. sosiaalinen yritys.Muutenkin näkymät ovat rohkaisevia.

Pirkanmaalla ja Kokkolan seudulla syntyy uusia sosiaalisiayrityksiä tiuhaan tahtiin.

- Useassa sosiaalisessa yrityksessä on ollut myös reipastakasvua, Pukkio kertoo.

Yritykset ovat palkanneet lisää työntekijöitä. Toki on myösmuutama, joissa toiminta on hiipunut.

- Lakia ei varmaan uudisteta nyt pariin vuoteen, Pukkiouskoo.

Hänen mielestään lakia tulkittaessa pitää kuitenkin arvioidaedelleen mielenterveyskuntoutujien asema.

- Kun sekä edellinen eduskunta että uusi hallitus ovatottaneet myönteisen kannan heidän sisällyttämisestäkohderyhmään, niin tätä tahtoa pitäisi kunnioittaa.

Palkkatuen taso on Pukkion mielestä nyt hyvä; sehän yltää jopa1300 euroon kuukaudessa. Hän korostaa, että pitää kuitenkinhuolehtia siitä, että tuen taso säilyy.

- Palkkataso nousee 4-5 prosenttia vuodessa ja tukeen on tehtävävastaava korotus vuosittain tai ainakin joka toinen vuosi.

Johdolla on myönteisempi käsitystyöhyvinvoinnista sosiaalisissayrityksissä kuin henkilöstöllä, osoittaasosiaalisten yritysten työhyvinvointi-tutkimus. Se tehtiin kyselynä kaikillevuoden 2006 loppuun mennessärekisteröidyille sosiaalisille yrityksilletämän vuoden tammikuussa.

Ylipäätään työhyvinvointi sosiaalisissayrityksissä koetaan melko hyvänä.Johdon työhyvinvointia sosiaalinenyritysmuoto näyttää parantaneen,mutta henkilöstön työhyvinvointiinyritysmuodolla ei ole ollut vaikutusta.

Työyhteisön ilmapiiri koetaan sosiaali-sissa yrityksissä tutkimuksen mukaanpääasiassa myönteisenä jakannustavana. Tiedonkulku työpaikallaon johdon ja henkilöstön mielestäriittävää. Palautteen antamisessamielipiteet kuitenkin erosivat: kunjohto kokee antavansa tarpeeksipalautetta, niin puolet henkilöstöstätoivoo saavansa sitä enemmän.

Enemmän myös kaivataanperehdytystä vajaakuntoisten kanssa

toimimiseen ja yrityksen ulkopuoliseenvertaistukeen. Työtahdin ja tulostavoit-teiden yhteensovittamiseen tulisi myöskiinnittää huomiota.

Miehet kokevat työpaikan ilmapiirin jatoiminnan sosiaalisissa yrityksissä myöntei-semmin kuin naiset.

Sosiaalisissa yrityksissä työskentelevätovat sitoutuneita ja tyytyväisiä työhönsä.

Palkkauksessa johdon ja henkilöstönkäsitykset eroavat selvästi. Johto pitääpalkkausta oikeudenmukaisena, muttahenkilöstö epäoikeudenmukaisena;esimiehistä 60 prosenttia oli tutkimukses-sa tätä mieltä ja työntekijöistä allepuolet. Oikeudenmukaisena palkkaustapiti 30 prosenttia työntekijävastaajista.

Tutkimuskysely lähetettiin 72 sosiaaliselleyritykselle, 20 johtohenkilölle ja 400työntekijälle. Kyselyyn vastasi 32 %yrityksistä, 28 % johdon edustajista ja26% henkilöstöstä.

Työhyvinvointitutkimuksen sosiaalisilleyrityksille tekivät Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulun liiketaloudenkoulutusohjelman opiskelijat LauraHolopainen, Eila Turunen ja SannaTurunen Vertaisvoima käyttöön -projektinkanssa. Projektista vastaa Mielentervey-den keskusliitto, ja se on osa Joensuunkaupungin hallinnoimaa Equal-työllisyys-hanketta.

Työhyvinvointi koetaan melko hyväksi sosiaalisissa yrityksissä


Ajassa

Sosiaalihuoltoon on luotusanasto, joka yhtenäistääsosiaalihuollon palveluistakäytettäviä termejä ja palvelujenkuvauksia. Sanasto on tarkoitusottaa käyttöön sosiaalihuollonasiakastietojärjestelmien perustak-si hyödyttämään sekä asiakkaitaettä alan ammattilaisia. Sanastonon tehnyt Kuopion yliopistonSosiaali- ja terveydenhuollontietotekniikan ja tietohallinnontutkimusyksikkö sosiaali- jaterveysministeriön pyynnöstä.

- Nyt olisi tärkeää, että kunnat,yksityiset palveluntuottajat sekäjärjestöt ottavat yhteisen sanastonkäyttöön. Tämä parantaisiasiakkaan asemaa, kun kaikkitoimijat eri puolilla Suomeakäyttäisivät palveluista yhtenäisiänimiä ja kirjaisivat asiakastietonsasamalla tavoin, sosiaalialantietoteknologiahankkeen projekti-päällikkö Heli Sahala toteaa.

Yhtenäinen sanasto on edellytysmyös sähköisten asiakastieto-järjestelmien kehittämiselle.Sähköiset järjestelmätmahdollistaisivat muun muassasen, että asiakkaan suostumuksel-la tarvittavat tiedot olisivatpalveluja antavien eri tahojenkäytettävissä, jolloin työntekijöilläolisi ajantasaiset tiedot asiakkaantilanteesta.

Tulevaisuudessa asiakkailla olisimahdollisuus seurata esimerkiksihakemuksensa tai palvelu-pyyntönsä käsittelyn vaiheita.Yhtenäistyvät järjestelmättuottavat myös vertailukelpoistatietoa suunnittelun ja päätöksen-teon tueksi. Kasvava yli-kunnallinen palvelujen järjestämi-nen edellyttää tarvittavien tietojensiirtämistä organisaatiorajojen yli.

Sosiaalihuollon sanasto löytyysähköisenä osoitteestawww.tikesos.fi

VATES-säätiö on tänä keväänä pyrki-nyt vastaamaan taustayhteisöjensä javammaisjärjestöjen pitkäaikaiseenhaasteeseen löytää uudenlainen,yksilöä leimaamaton vaihtoehto käsit-teelle vajaakuntoinen. Tästä syystäsäätiö korvasi jo hallitusohjelma-kannanotossaan käsiteparin vammainenja vajaakuntoinen käsiteparillavammainen ja osatyökykyinen.

Suomessa käsite vajaakuntoinen onlaajasti käytössä niin hallinnon kielessäkuin lainsäädännössäkin ja sen piiriinon luettu kuuluvaksi hyvin laaja jaheterogeeninen joukko ihmisiä. VATES-säätiön näkemyksen mukaan käsitekiinnittää huomion yksilön vajavuuteenkykyjen sijasta ja leimaa esimerkiksikaikki vammaiset vajaakuntoisiksi,vaikka näin ei tosiasiassa ole. Termilläosatyökykyinen ei pyritäkään suoraankorvaamaan lainsäädännön käsitettävajaakuntoinen, vaan jatkossa VATES-säätiö käyttää korvaavana ilmaisunakäsiteparia vammainen ja osa-työkykyinen, silloin kuin se asiasisällönoikeellisuuden puolesta on mahdollista.

VATES on saanut uudesta käsiteparistamyönteistä palautetta ja uudistaa senperusteella omien nettisivujensa

kieliasun ja koko viestinnänvastaamaan uutta käsitteistöä.

-Ilmaisun muuttamisella haluammenäyttää esimerkkiä ja uskomme,että näin voimme vaikuttaa siihen,että myös alan ammattilaisten,hallinnon ja lainsäädännön kieliuudistuu vammaisten jaosatyökykyisten henkilöidenosaamista ja kykyjä, ei vajavuutta,korostavaksi, perusteleekehittämispäällikkö Ellen Vogt.

VATES toivoo käsitteestä vilkastakeskustelua ja runsasta palautetta.

Lisätietoja:kehittämispäällikkö Ellen Vogt jatiedottaja Juha Saarinen

Vajaakuntoisesta osatyökykyinen

Kokkolan seudulla julkistettiinkesäkuun alussa 14 uutta sosiaalis-ta yritystä, joiden ansiosta vaikeastityöllistyville syntyy arviolta 70 uuttatyöpaikkaa. Aiemmin seudulla ontoiminut kolme sosiaalista yritystä.

Uusien yritysten kätilönä ontoiminut SocEnter-projekti, joka onkokeillut erilaisia malleja sosiaalisenyrityksen perustamiseksi: normaalinyrittäjävetoisen mallin lisäksiyhdistys- ja osuuskuntamalleja.

Erityinen Kälviän malli toteutuuSosTek Palvelut Oy:ssä, missä ovatmukana Jokilaakson Kotipalvelu Ky,Kälviän kunta, Kälviänevankelisluterilainen seurakunta,Kälviän Vanhustentaloyhdistys rysekä Pohjanmaan TE-keskus.

Sosiaalisten yritysten buumi Kokkolanseudulla

Sosiaalipalvelujentermit

yhtenäistyvät

SocEnter on vaasalaisen Jupiter-säätiön ja kokkolalaisen Kokkotyö-säätiön yhteinen EU-rahoitteinenEqual-hanke. Sen kuusi yksilö-valmentajaa on vuoden 2005 alustalukien tukenut 196 vaikeastityöllistettävää vajaakuntoista ja/taipitkäaikaistyötöntä. Näistä 61 ontyöllistynyt, 100 henkilölle onlöytynyt jokin muu ratkaisu.Työttömänä on 35 projektissaaloittanutta henkilöä.

Lisätietoa: www.jupiter.fi/socenter jawww.sosiaalinenyritys.fi

VATES-säätiö edistää vammaisten jaosatyökykyisten työllistymistäja kuntoutumista.

Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen, sosiaaliset yritykset jatyökeskukset sekä kuntouttava työja työyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa tuetun työllistymisenFINSE-verkostossa ja sosiaalisten yritystenSOFI-verkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja:tietopalvelua, koulutusta, konsultointiaja ohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistäväänsosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan,työmarkkinoihin sekä työllistymis- jakuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

Avain-säätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinenyhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryFILHA ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuulonhuoltoliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden Keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kunta-yhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut Henkilöstö

Moninainen ohjaus

Ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksiaohjauksesta ja tasa-arvosta sosiaalisentyöllistämisen toimialalla

Pauliina Lampinen

Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopansosiaalirahaston aTOP- projektin ohjaus-koulutukseen osallistuneiden ohjaajienkokemuksia ja tulkintoja omasta ohjaus-työstään ja sen tavoitteista. Raportti tuoesiin sosiaalisen työllistämisen toimialanohjauskäytäntöjä, tekee näkyväksi työntekijät, heidän taustansa, asiakasryhmänsäsekä heidän omat käsityksensä työ-tehtävistään ja työnsä tavoitteista.Toisaalta se avaa ohjaustehtävissä toimivienkäsityksiä tasa-arvosta osana ohjaustyötä.

2006, 60 s.

Kirja on tulostettavissa internetistäosoitteesta: www.vates.fi/kirjat

Tuettu työllistyminen

Näkökulmia tuetun työllistymisen työhön-valmennukseen

Toim. Leena Sariola

Kirja tuo erilaisia näkökulmia tuettuuntyöllistymiseen. Se tutustuttaa tuetuntyöllistymisen ideologiaan ja mahdollisuuk-siin työllistää vajaakuntoisia ja heikossatyömarkkina-asemassa olevia ihmisiätyövalmentajan tuella. Kirjan kirjoittajinaovat alan asiantuntijat ja käytännön toimijat.

2005, 104 s., 20 euroa + toimituskulut

Työlainsäädännön perusteita työ-valmentajille

Jaana Paanetoja

Tässä vihkosessa työoikeuden perusasiat onesitetty helppotajuisesti ja pääsääntöjäpainottaen. Mukana on mm. työsopimuksensopiminen ja työehtosopimusten vaikutus.Teos on tarkoitettu erityisesti tuetuntyöllistymisen mallin mukaiseen toimintaan.Tavoitteena on herättää lukija pohtimaantyöoikeudellisia asioita eri näkökannoista.

2005, 43 s.

Kirja on tulostettavissa internetistäosoitteesta: www.vates.fi/kirjat

Säätiön julkaisujen tilaukset internetistäosoitteesta: www.vates.fi/julkaisut

Moninainenohjaus

Säätiön sähköpostiosoitteet ovatmuotoa: [email protected]

Työllistämispalvelujenkehittäminen - FINSE-verkostoKehittämispäällikköPauliina Lampinen(09) 7527 5504, 050 408 7734

Projektipäällikkö, MOVE-projektiMilja Louhela(09) 7527 5526, 0440 724 944

Projektisuunnittelija, MOVE-projektiAnne-Mari Ollikainen(09) 7527 5525, 050 576 7514

SihteeriEija Andelin(09) 7527 5501

Sosiaalinen yrittäjyys - SOFI-verkostokehittämispäällikköJarmo Kujanpää(09) 7527 5567, 040 588 0007

YritystutkijaKari Karhu(09) 7527 5569, 044 512 5128

SihteeriSatu Kivilinna(09) 7527 5507

Sosiaali- ja työvoimapoliittinenvaikuttaminenMielenterveyskuntoutuksenverkostoKehittämispäällikköEllen Vogt(09) 7527 5503, 0440 724 942

TiedotussihteeriArto Vilmi(09) 7527 5568

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen(09) 7527 5506, 050 378 7959

TutkimusTutkija / talouspäällikköPasi Ylipaavalniemi(09) 7527 5508, 044 521 2133

HallintoasiatToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja koulutussihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

Koulutuksentoteutaa Pirkanmaanammattikorkeakoulu,lehtori (mielenterveys-ja psykiatrinenhoitotyö ja draama),KM AnnukkaHäkämies

- Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksenhaasteet ja mahdollisuudet

Ammattina ohjaaja

20. - 20.9. ja 19.10.2007,Kuntatalo, Helsinki

asiakasohjauksen salat ja karikot s.4-9 työelämä- ja tasa ... · juha saarinen puh. (09) 7527...

Documents