sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi

111.11.2016

Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi

Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi

2

Kirjan esittely

11.11.2016 Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi

Holmila M, Raitasalo K, Tigerstedt C. (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi. Teema 25/2016 THL.

3

Aluksi• Kirja ”Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset

ja alkoholi” käsittelee nuorten kasvamista suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

• Viime vuosina on tapahtunut positiivista muutosta alaikäisten juomisen vähennyttyä. Toisaalta Suomi on saanut moitteita päihdeperheissä kasvavien lasten suuresta määrästä ja puutteellisesta tuesta YK:n lapsen oikeuksien komitealta.

• Kirja kuvaa kasvamista ja kasvattamista sekä nuorten että vanhempien kertomana. Millaisena nuoret näkevät vanhempiensa toiminnan ja arvostukset? Miten vanhemmat kokevat kasvattamisen ja oman esimerkin antamisen?


4

Aluksi• Kulttuurit ja sosiaaliset verkostot ovat Suomessa entistä

monimuotoisempia, ja kasvatuskulttuureissa on vaihtelua. • Kirjassa tarkastellaan myös erilaisten palvelujen, sosiaalisen

verkoston ja ammattilaisten apua.• Kirja pohjautuu haastattelututkimuksiin, kyselyihin, tilastoihin ja

rekisteritietoihin. • Kirjassa on haastateltu vanhempia ja lapsia erilaisista perheistä,

joista osassa vanhemmilla oli alkoholiongelmia.• Teini-ikäisten nuorten ja heidän vanhempiensa haastattelut tehtiin

projektissa ”Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa” vuonna 2014.


5

Vanhempien ihanteet ja käytännöt alkoholikasvattajina• Tutkimuksessa haastateltiin teini-ikäisten lasten vanhempia (N=74).• Vanhemmat korostavat kasvatuksen avoimuutta ja tasavertaisuutta,

tunnesuhdetta ja läheisyyttä lapseen.• Vanhemmat suhtautuvat hyvin kielteisesti nuorten humalaan. He

pitävät silti tärkeänä, että lapsi uskaltaa aina tulla kotiin tai soittaa vanhemmalle.

• Vanhemmat sanoivat, että kaveriporukassa tapahtuva nuorten alkoholinkäyttö lipsahtaa helposti humalan puolelle. Epäily nuoren alkoholikokeiluista voi johtaa avoimuuden horjumiseen.

• Vanhempien kasvatuksellisten ratkaisujen taustalla vaikuttaa tarve suojella lasta ja pitää hänet turvassa.

• Kirjoittajat: Henna Pirskanen, Kati Kataja, Jenni Simonen, Marja Holmila ja Christoffer Tigerstedt (THL)


6

Vanhempien ihanteet ja käytännöt alkoholikasvattajina• ”[M]eillä on tosi pitkään jo puhuttu hirveen avoimesti ja selkeästi, meillä ei lässytetä

himassa ollenkaan. On puhuttu päihteistä ja on ihan siis menty läpi alkoholia ja huumeita ja tupakkaa ja nuuskaa [..]”

• ”Mä suhtaudun ainakin kielteisesti, esimerkiksi en anna kotona maistaa ja nostaisin kauheen äläkän, jos rupeisivat juomaan [kodin ulkopuolella].”

• ”Olen sanonut, että muistakaa, että kotia voi tulla [humalassa] ja kaveri voi tulla meille, että jos ei voi omaan kotiin mennä, että kyllä tänne on turvallista tulla.”

• Mun mielestä niiden ei tarvi tietää minkälainen teiniäikäinen mä oon ollut koska mä oon ollu aika perkeleellinen teini. En missään tapauksessa halua, että ne pystyis jotenkin vertaamaan että teithän SÄKIN. Mun mielestä se ei oo vanhemman rooli, että lähetään vertaan kokemuksii. (…) Mä en halua, että mun lapset tekee samat virheet.”

• ”Ja vanhemmuushan siihen kans vaikuttaa, että tietenkin sitä omaansa haluaa suojella.”


7

Nuorten näkemykset vanhempien ja lasten alkoholinkäyttöä koskevasta vuorovaikutuksesta • Tutkimuksessa haastateltiin 54 nuorta, iältään 14–17-vuotiaita.• Nuoret korostavat luottamuksen ylläpitämistä, vaikka he saattavat

hämätä vanhempia ja kokea alkoholiin liittyvän kanssakäymisen vanhempien kanssa eräänlaisena pelinä.

• Hämätessään vanhempia nuori ei tähtää yksinomaan kiinnijäämisen välttämiseen, vaan vanhemman suojelemiseen pettymyksiltä.

• Nuoret eivät sulje vanhempia kokonaan alkoholiasioiden ulkopuolelle, vaan odottavat vanhemmilta rajoja, auktoriteettia ja aktiivisuutta alkoholista keskusteltaessa.

• Nuoret paheksuvat vanhemman auktoriteetin menetystä. Humala ei sovi vanhemmalta odotettuun rooliin.

• Kirjoittajat: Jenni Simonen, Kati Kataja, Henna Pirskanen, Marja Holmila ja Christoffer Tigerstedt (THL)


8

Nuorten näkemykset vanhempien ja lasten alkoholinkäyttöä koskevasta vuorovaikutuksesta • Nuoret toivovat asiallista ja faktapitoista keskustelua alkoholista:

”Jos tuomitaan kauheesti, niin sit ei oo hyvä. Paras ois, jos pystys luottavaisesti keskustelee kotona.”

” Ja sit ku on just epätietonen siitä niin haluu kokeilla, et mitäköhän se mahtaa olla.” ”Niin, mut se on tärkeetä että kerrotaan myös ne terveysjutut --- Ja sit oikeesti siitä vahvuudesta.” • Nuoret korostavat vanhemman auktoriteettia ja haluavat säilyttää luottamuksen

vanhempaan:

”Ne kuitenkin luottaa muhun sen verran niin en mä haluu antaa ittestäni ihan sellasta ääliömäistä kuvaa, et mä tuun [kotiin] ihan millon mua huvittaa ja tällasta. Et kuitenkin vähä kunnioittaa niitten ajatuksii”

”Niin ja ketä just haluis kattoo, et oma mutsi ois pettyny ku sä tuut örveltäen himaan. Parempi vaan tulla ihan ok kunnossa ja et voi vaan suoraa mennä nukkuu, eikä aiheuttaa mitään numeroo siin eteisessä.


9

Alkoholista toipuneen paluu vanhemmuuteen• Tutkimuksessa haastateltiin päihdekuntoutuksessa olevia

vanhempia (32 henkilöä; 17 isää ja 15 äitiä). • Vanhemmuus voi kokea vaurioita päihdeongelmien seurauksena,

mutta vanhemmuus voi olla myös voimavara päihdeongelmista toipumisessa.

• Päihdeongelmista toipuminen oli muuttanut haastateltavien näkemyksiä vanhemmuudestaan monin eri tavoin.

• Puheesta tunnistettiin kuusi erilaista vanhemmuuden painotusta: harjoittelijavanhempi, osaava vanhempi, tunnetyön tekijä, arkipäivän pyörittäjä, kamppailija ja optimisti. – Painotusten tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää vanhemmille

itselleen sekä esimerkiksi päihdehoidossa ja perhe- ja yksilöterapiassa työskenteleville. Vanhempien voimavaroja voidaan vahvistaa, kun tunnistetaan kunkin vanhemmuuden vahvat ja enemmän työstämistä vaativat puolet.

Kirjoittajat: Henna Pirskanen, Marja Holmila, Kati Kataja, Jenni Simonen ja Christoffer Tigerstedt (THL)


10

Alkoholista toipuneen paluu vanhemmuuteen• ”Se on just semmosta opetteluu. Kun [nuori] on muuttanu [kotiin sijaisperheestä], ja

olen yhtäkkiä tullu teini-lapsen äidiks, niin on ollu semmosta hakemista.” (Harjoittelijavanhempi)

• ”Meillä on ollu aina avoimet [välit] ja kaikki on ihan siltä osin jees, [..] mutta tuo alkoholi on aiheuttanu tiettyjä ongelmia. [..] Et mä tiedän nämä hommat, et oon opiskellut, muun muassa kasvatustieteitä.” (Osaava vanhempi)

• ”Ite oon yllättyny siitä, kuinka avoimesti pystyn puhuu tunteista. Tulee sanottua siis ihan suoraan, että kuinka paljo rakastaa omaa tytärtä.” (Tunnetyö vanhemmuuden ydintehtävänä)

• ”Kyllä heillä aina on ollu ruoka ja vaatteet. Et siinä on ollu se läsnäolon puuttuminen se iso osa, että ei oo ollu läsnä tai ei oo osannu kasvattaa.” (Arkipäivän pyöritystä)

• ”Lapsi käyttää päihteitä tällä hetkellä [..] Ja millon mä soitan poliisia sille, ja millon mä ambulanssia joudun soittamaan ja lastensuojelussa oon juossu [..] (Kamppailija)

• ”[Nuori] sano, et ”kuule oli sellanen esimerkki kotona, että ei oo tänä päivänä tehny [alkoholia] mieli”. [..] Mä sanoin, et on se hyvä, et mä oon jotain hyvää pystyny sillä juomisellani tekemään.” (Optimisti)


11

Kun vanhempi juo liikaa. Nuorten kokemukset ja voimavarat • Tutkimukseen haastateltiin 25 iältään 12–18-vuotiasta nuorta, joiden

vanhemmalla on päihdeongelma. • Vanhemman juomisen aiheuttamista vaikeuksista nuoret mainitsivat

keskeisimpänä poissaolevan vanhemmuuden ja luottamussuhteen rikkoutumisen.

• Nuorilla on erilaisia selviytymiskeinoja ja resursseja ylittää vanhemman juomisen aiheuttamia vaikeuksia. Tärkeimpiä ovat ystävistä, sukulaisista ja palvelujärjestelmän työntekijöistä koostuvat sosiaaliset verkostot, harrastukset ja lemmikit.

• Haastatellut toivovat lisää avoimuutta ja keskustelua. Nuoret edellyttävät avoimuutta sekä alkoholiongelmaiselta vanhemmalta että viralliselta hoitojärjestelmältä. Avoimuutta peräänkuulutetaan myös koko yhteiskunnalta – on aika päästä eroon alkoholiongelman tabuluonteesta, häpeästä ja leimaamisesta.

• Kirjoittajat: Jenni Simonen, Henna Pirskanen, Kati Kataja, Marja Holmila & Christoffer Tigerstedt (THL)


12

Kun vanhempi juo liikaa. Nuorten kokemukset ja voimavarat

• Vanhemmuuden hukkuminen alkoholiin:

”Se siin just oli, että [isä] ei ollu millään tapaa siinä kasvatuksessa mukana, et se vaan oli siellä talos ku lemmikki käytännössä tai semmonen--- se oli vaan semmonen olento, joka pyöri meillä.”• Toive avoimuuden lisäämisestä ja tabun murtamisesta:

”[Alkoholiongelmia ja hoitoa] pitäs mainostaa telkkarissa, koska vaikka ne ehkä on semmonen hävetty asia, mutta kun niitä on kuitenkin niin paljon täällä, niin se on ihan arkipäivää. Ihan sama kun laittais jonkun shampoomainoksen, niin sinne joukkoon kyllä mahtuu varmasti yks mainos jostain hoitolaitoksesta.” • Lasten huomioiminen:

”Puhuttais niitten lastenkin kanssa ja katottais miten niillä oikeesti menee. Että moni lapsi kuten itekin olin, niin salasin tosi paljon niitä asioita. Että jos joku ois oikeesti kysyny ja vaatinu, että mä puhun totta, niin ehkä sitte ois puhunu. --- se ois ehkässy monia ongelmia sillon. Kun salas asioita, niin sitten tunteet pitää kans sisällään.”


13

Vanhempien päihdeongelmista aiheutuvat haitat lapselle• Suomessa on noin 65 000–70 000 alaikäistä lasta (noin 6

prosenttia kaikista), joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma.

• Vanhemman päihdeongelma lisää merkittävästi pienten lasten (alle 7 v.) riskiä joutua sairaalahoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi sekä riskiä joutua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle.

• Kouluikäisillä lapsilla ongelmat saattavat ilmetä tavallista suurempana riskinä mielenterveyden häiriöihin.


14

Vanhempien päihdeongelmista aiheutuvat haitat lapselle• Teini-iässä ongelmat lisäävät lapsen riskiä mielenterveyden

häiriöihin, päihteiden käyttöön ja koulutuksen keskeytymiseen.

• Perheissä koetut päihdehaitat ovat yksi niistä mekanismeista, jotka kasaavat terveyshaittoja ja voivat johtaa huono-osaisuuden periytymiseen sukupolvelta toiselle. Kun puhutaan riskistä, tulee muistaa, että eri tekijöiden aiheuttaman riskin ei ole pakko toteutua, vaan se voidaan ehkäistä.

• Vanhempien päihdeongelmat voivat vaarantaa lapsen perusoikeuksia. Lasta ja hänen perhettään voidaan monella tavalla tukea.

• Kirjoittajat: Kirsimarja Raitasalo, Marke Jääskeläinen, Marja Holmila (THL)


15

Kulttuurien kaleidoskooppi. Maahanmuuttajat ja suomalaiset juomatavat • Tutkimuksessa oli haastateltavina teini-ikäisten ryhmä (11 nuorta),

nuorten aikuisten ryhmä (5 osallistujaa) ja äitiryhmä (6 osallistujaa). – Entiset kotimaat olivat: Kosovo, Iran, Kongo, Thaimaa, Nepal, Vietnam,

Irak, Filippiinit, Somalia, Intia ja Italia.• Maahanmuuttajat joutuvat usein tasapainottelemaan kahden

kulttuurin käyttäytymistapojen välillä. He suhtautuvat suomalaiseen alkoholinkäyttöön ristiriitaisin tuntein. Se herätti heissä enemmänkin pelkoa ja suojautumisen tarvetta kuin ihailua tai samaistumistoiveita.

• Sukupolvien kotoutumisen eri vaiheet tuovat perheissä tapahtuvaan alkoholikasvatukseen omat haasteensa. Kun äidit ovat tiiviimmin kiinni entisen kotimaansa kasvatuskäytännöissä, arvoissa ja asenteissa, ovat perheen nuoret enemmän erilaisten normipaineiden puristuksessa.

• Kirjoittajat: Kati Kataja, Henna Pirskanen & Jenni Simonen (THL)


16

Kulttuurien kaleidoskooppi. Maahanmuuttajat ja suomalaiset juomatavat • - ”Jos joku juo, niin se kävelee ihan oudosti ja se näyttää pelottavalta. Ja sitten yöllä

mää haluan olla kavereitten kanssa ulkona, jos mää nään niitä jotka kävelee, ne juo ja kävelee tosi oudosti. Sitten juoksen pois sieltä.” - ”Aina kun mä nään mä otan puhelin esiin. Ja laitan 112 valmiiks, että jos ne tulee puhuu mulle, niin oon valmis.” (Teini-ikäisten ryhmä)

• - ”Suomessa ei sellaista perhekulttuuria kuin meillä, lapset menevät ja kokeilevat alkoholia. ” - ”Eri kulttuuri, eri uskonto.” (Äitien ryhmä)


17

Juomisen kotiutuminen• Alkoholi oli ennen lähinnä miesten juttu, eikä kuulunut kotiin.

Kun naisista tuli täysivaltaisia alkoholinkuluttajia, alkoholinkäyttö alkoi siirtyä koteihin ja perheisiin. Ennen kaikkea naiset ja äidit ovat omaksuneet uusia juomatapoja.

• Juomisen kotiutuminen on iso kulttuurinen muutos. Alkoholi on näkyvästi läsnä suomalaisten kodeissa ja perheissä, niin aikuisille kuin lapsille.

• Viime vuosien lasten oikeuksien korostaminen on vaikuttanut siihen, miten suhtaudutaan kotona ja perheessä tapahtuvaan alkoholinkäyttöön.

• Kirjoittajat: Christoffer Tigerstedt ja Janne Härkönen (THL)


18

KUVIO 1. Omassa tai toisen kodissa tapahtuneiden juomiskertojen vuosittainen määrä ja av(i)opuolisoiden juomiskertojen osuus niistä


Lähde: Mustonen, Heli ja Österberg, Esa 2010: Missä juodaan? Alkoholinkäyttö koti- ja anniskeluympäristössä. Teoksessa Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Helsinki: THL, 70–84.

19

Alkoholihaittoja ehkäisevät toimet edistävät terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Asiantuntijoiden tulevaisuuskuvia• Asiantuntijat (N=47) arvioivat alkoholihaittoja ehkäisevien toimien

tehokkuutta ja niiden merkitystä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvon edistämisessä tulevaisuuspaneelissa (eDelfoi) 2013–2014.

• Kaikkein tehokkaimpina keinoina asiantuntijat pitivät nuorten lähiympäristössä tehtäviä toimia (ikärajakontrollia, elämänhallinnan vahvistamista, perheiden kanssa työskentelyä ja yhteisötasoista toimintaa). Yksilötason puuttuminen ja universaalit alkoholipolitiikkatoimet jäivät vertailussa yhteisötason toimien taakse.

• Nuorten päihde-ehkäisyssä on oleellista vaikuttaa kasvuympäristön tekijöihin. Perheiden kanssa työskentelyä ja vaikuttamista vanhempien kasvatusasenteisiin pidettiin arvokkaana osana monialaista ehkäisevää päihdetyötä.

• Kirjoittajat: Katariina Warpenius, Marja Holmila, Thomas Karlsson (THL)


20

Alkoholihaittoja ehkäisevät toimet edistävät terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Asiantuntijoiden tulevaisuuskuvia

• ”Nuorten keskuudessa humalajuonnin vähentyminen ennustaa laskevaa trendiä. Toisaalta epäilen että terveyserot tulevat näkymään siinä, että suurkuluttajien määrä lisääntyy.”

• ”On tärkeää saada koko yhteisö elinkeinoelämää myöten mukaan ehkäisevään päihdetyöhön.”

• ”Muuttuvassa yhteiskunnassa ja alkoholiteollisuuden voimakkaan markkinoinnin ympäröimänä nuoret tarvitsevat suojelua.”

• ”En oikein usko, että kyetään kasvattamaan päihteetön nuoriso jos muut ikäryhmät jatkavat suurkulutustaan.”

• Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseksi on katsottava perheitä kokonaisuutena.”


21

Muuttuva suomalainen perhe-elämä ja alkoholin käyttötavat. Yhteenveto• Kun Suomi itsenäistyi, uskottiin, että itsenäistä kansakuntaa

voidaan parhaiten rakentaa raittiuden avulla. Perheillä, erityisesti äideillä, nähtiin olevan keskeinen merkitys raittiuden ylläpitämisessä.

• Sittemmin sekä perhe että alkoholinkäytön sääntely ovat kohdanneet 1960-luvun murroksen, hyvinvoinnin kasvun sekä EU-jäsenyyden myötä syntyneen liberalisoitumisen. Raittiusihanteen tilalle on tullut ehkäisevä päihdetyö. Negatiivisen ylisukupolvisen sosiaalisen perimän katkaiseminen on tärkeä tavoite päihdekuntoutuksessa.

• Suomalainen perhekulttuuri on monimuotoinen ja muuttuva. Suomalaisuus saa edelleenkin uusia merkityksiä, kun ihmiset matkustavat ja tutustuvat erilaisista taustoista tuleviin ihmisiin. Suomalaiset näyttäytyvät kielitaitoisina ja osaavina. Huonolla viinapäällä leimattu suomalaisuus saattaa jäädä vanhempien sukupolvien ongelmaksi.

• Kirjoittaja: Ritva Nätkin, Tampereen yliopisto


22

Perheille tarjottava kasvatuksen tuki ja sen kehittämistarpeet• YK:n lapsen oikeuksien komitea on neljännessä

määräaikaisraportissaan esittänyt huolensa suomalaisten lasten jäämisestä vaille yhteiskunnan tukea silloin, kun perheessä esiintyy esimerkiksi päihdeongelmia. Lapset eri puolella Suomea ovat myös tuen osalta eriarvoisessa asemassa.

• Peruspalveluiden ja eri toimialojen yhteistyö lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi ontuu. Kotiin tarjottavan varhaisen tuen laadun takaamisessa on pulmia. Tutkimus tarjoaa tietoja siitä, millainen toiminta on vaikuttavaa.

• Kirjoittaja: Petra Kouvonen, ITLA


23

Positiivinen suomalainen perhekulttuuri• Kotien erilaisia kasvatustyylejä on välinpitämättömästä

autoritääriseen. Niin vanhemmat kuin lapsetkin pitävät parhaana näiden välimaastoon asettuvaa jämäkästi ohjaavaa, kunnioittavaa ja lasta ja nuoria kuuntelevaa kasvatustyyliä. Tärkeää on myös vanhemman oma esimerkki ja kyky luoda lapselle hyvää lapsuutta.

• Tärkeää on, että yhteiskunta ja yhteisö toimii moninaistuvan perhekulttuurin ja perheille annetun tuen kehittämiseksi.

• Myös päihdeasioissa on aika siirtyä salaamisen ja häpeilyn kulttuurista avoimuuteen ja kehittää kulttuuria, jossa tavoitteena on taata mahdollisimman hyvä alku elämälle.


sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi

Health & Medicine