autoalan mater. työversio 9.12.2004 - autotieto.net¶turvallisuus/autoalan tyoturvamat.pdf.pdf ·...

Autoalan työturvallisuusopas

1

Työturvallisuuden perusteet Autoalan perustutkinnossa

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka


2

Oppaan ovat tehneet: Harri Kuuttila Seinäjoen ammattioppilaitos

Pekka Lammi Suupohjan ammatti-instituutti Matti Nurmi Ähtärin ammatti-instituutti

Hannu Muhonen Seinäjoen ammattioppilaitos Inkeri Ritamäki Seinäjoen ammattioppilaitos Kuvat on piirtänyt Maarit Moilanen


3

Sisältö: 1 Työturvallisuusmateriaalin laajuus ..........................................................................................3 2 Esimerkki kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta............................................................6 3 Valmistaudu päivittäiseen työhön...........................................................................................7

3.1 Korut , sormukset ja hiukset ...........................................................................................8 3.2 Vaatetus .............................................................................................................................8

4 Useampi asentaja saman auton parissa ...............................................................................9 4.1 Vaaratilanteita ....................................................................................................................9 4.2 Turvallisuusohjeita ............................................................................................................9

5 Korjaamohallin nosto-ovet ja turvallisuus ............................................................................10 6 Huoltokuilu................................................................................................................................11

6.1 Huoltokuilun ilmanvaihto ................................................................................................11 6.2 Liukastumisen ja putoamisen estäminen ....................................................................11

7 Pesutilat ja niiden käyttö ........................................................................................................12 7.1 Harjapesukone.................................................................................................................13 7.2 Korkeapainepesuri ..........................................................................................................13 7.3 Moottoritilan peseminen.................................................................................................14 7.4 Teollisuuspesukone ja turvallisuusvaarat....................................................................15

8 Öljynkeräyssäiliö......................................................................................................................16 Työturvallisuus vaarat:................................................................................................................16 Käytettäessä huomioitava:.........................................................................................................17

9 Käsityökalut ..............................................................................................................................17 10 Paineilmakäyttöiset koneet ja laitteet...............................................................................17

10.1 Mutterinväännin...............................................................................................................18 10.2 Leikkaustyökalut ..............................................................................................................18

11 Hiomakoneet ........................................................................................................................19 11.1 Hiomakonetta käytettäessä ...........................................................................................20 11.2 Tasohiomakoneet............................................................................................................21 11.3 Käsihiomakoneet.............................................................................................................21

12 Porakoneet ...........................................................................................................................22 12.1 Poraaminen ......................................................................................................................23

13 Hitsaaminen .........................................................................................................................24 13.1 Hitsaajan tapaturmat ja ammattitaudit .........................................................................25 13.2 Paloturvallisuus................................................................................................................25 13.3 Sähköturvallisuus ............................................................................................................26 13.4 Säteily hitsaustyössä ......................................................................................................28 13.5 Säteilyltä suojautuminen................................................................................................28 13.6 Hitsausmaski....................................................................................................................29 13.7 Hitsausroiskeet ja kipinät hitsaustöissä .......................................................................30 13.8 Hitsausavut ja savuilta suojautuminen........................................................................30 13.9 Melu ja tärinä hitsaustöissä ...........................................................................................31 13.10 Hitsaajan henkilökohtaiset suojaimet.......................................................................31 13.11 Turvallisuus kaasuhitsaus ja polttoleikkaustyössä.................................................33 13.12 Kaasuhitsauslaitteistot ja varusteet ..........................................................................34 13.13 Takaisku ja takatuli......................................................................................................35

14 Akku, lataus ja akun huolto ................................................................................................36 15 Käyttäjälle sallitut sähkötyöt ..............................................................................................37


4

16 Turvallisuus auton turvajärjestelmän käsittelyssä..........................................................37 16.1 Toimintaohjeita huolto- ja korjaustöitä tehtäessä:......................................................38

17 Nosturit..................................................................................................................................39 17.1 Auton oma nostin ............................................................................................................39 17.2 Hallinosturit.......................................................................................................................40 17.3 Pilarinostimet....................................................................................................................40 17.4 Akseliston keventimen käyttö ........................................................................................41 17.5 Liikuteltava autonostin ....................................................................................................42 17.6 Alusta-asennukset...........................................................................................................44

18 Rengastyöt ...........................................................................................................................44 18.1 Raskaankaluston rengastyöt ........................................................................................35 18.2 Tasapainotus....................................................................................................................37

19 Asennustyöt kipattavan ohjaamon tai kippilavan alla ....................................................38 20 Pakokaasuanalysaattorin ja pakokaasuimurin käyttö ....................................................39

20.1 Auton moottoria käytettäessä muodostuu häkää .......................................................40 21 Melu.......................................................................................................................................41 22 Työympäristön lämpötilan vaikutus ..................................................................................43 23 Valaistus ...............................................................................................................................43 24 Hengitysilman epäpuhtaudet.............................................................................................44 25 Työvälineiden tärinän vaikutus ..........................................................................................45

25.1 Turvallisuusohjeita ..........................................................................................................45 26 Vaaralliset kemikaalit ..........................................................................................................45

26.1 Isosyanaatit ......................................................................................................................46 26.2 Liuottimet ..........................................................................................................................47

27 Järjestys ja siisteys työsalissa ja korjaamohallissa........................................................48 28 Turvallinen liikenne .............................................................................................................50

28.1 Autoilun turvallisuus ........................................................................................................50 28.2 Mopoilun turvallisuus ......................................................................................................51 28.3 Ihminen ei kestä seurauksia ..........................................................................................52

29 Työturvallisuusohjekortisto ................................................................................................53 30 Lähdeluettelo ........................................................................................................................54


2

ESIPUHE Tämä Autoalan Työturvallisuus –opas kuuluu Työssäoppimisen työturvallisuusprojektin tuottamaan materiaaliin. Projekti on osoitus Pohjanmaan ammatillisten oppilaitoksien vas-tuullisten opettajien yhteistyöstä. Nämä opetusalan todelliset ammattilaiset ovat ymmärtä-neet projektityön ja opetustyön yhteisvaikutuksen. Projektityössä kehitetään opettajan työ-tä ja saadaan aikaiseksi uutta opetusmateriaalia. Tämän lisäksi opettajat ovat mahdollista-neet perehtymisensä uuteen työturvallisuuslakiin sekä opettamansa ammatin työturvalli-suusmääräyksiin. Kaikille aloilla yhteinen Työturvallisuusopas on syntynyt kahdeksan ammatillisen oppilai-toksen yhteistyön tuloksena. Tekijöinä ovat olleet oppilaitoksien aktiiviset opettajat, jotka ovat kiinnostuneita opiskelijoiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta keskimääräistä enem-män. Osoitan kiitokseni miellyttävästä ja tehokkaasta yhteistyöstä seuraaville opetustyön am-mattilaisille:

Aho Mikko Vaasan ammattiopisto, TeLi Kärnä Teuvo Ähtärin ammatti-instituutti Lahti Virpi Kurikan ammattioppilaitos Timosaari Ilkka Kokkolan ammattiopisto Tomperi-Olkkonen Merja Järviseudun ammatti-instituutti Varpuluoma Terhi Härmänmaan ammatti-instituutti Vuolle Sari Suupohjan ammatti-instituutti Ylitalo Matti Vaasan ammattiopisto, TeLi

Tätä projektia eikä oppaita olisi syntynyt, elleivät koulujemme aktiiviset Alueellisen työssä-oppimisen työryhmä olisi hakenut Euroopan sosiaalirahastolta rahallista tukea projektin toteuttamiseen. Työryhmän priimusmoottorina toimi koulutusalajohtaja Hanna Valtari Sei-näjoen ammattioppilaitoksesta. Hänelle osoitan erityiskiitokseni yhteistyöstä ja kannustuk-sesta. Kiitokset Alueellisen työssäoppimisen työryhmän jäsenille yhteistyöstä, kannustuksesta projektin eri vaiheissa: Forma Erkki Vaasan ammattiopisto TeLi Hautamäki Jaakko Kurikan ammattioppilaitos Isosomppi Juha Suupohjan ammatti-instituutti Kärnä Teuvo Ähtärin ammatti-instituutti Puukangas Hannu Kokkolan ammattiopisto Lavonen Simo Härmänmaan ammatti-instituutti Valtari Hanna Seinäjoen ammattioppilaitos Seinäjoella 15.03.2005 Inkeri Ritamäki


3

1 Työturvallisuusmateriaalin laajuus

Yleisen, kaikille aloille yhteisen materiaalin lisäksi on Työssäoppimisen työtur-vallisuus- projektin puitteissa tuotettu lukuisa joukko koulutusalakohtaista ma-teriaalia eri opintoaloille, myös tämä Vaatetusalan työturvallisuus –opas, jota nyt selaat.

Oppaiden lisäksi sarjaan kuuluu Power Point- esitys ja opiskelijan käyttöön tarkoitettu kevyempi versio työturvallisuusmateriaalista.

Aineisto huipentuu Työturvallisuustestiin, jonka eri osiot suoritettuaan opiskeli-ja saa merkinnän henkilökohtaiseen työturvallisuuspassiinsa. Passi kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mistä laitteista, koneista ja tur-vallisuuskohteista hän on saanut opastusta. Kaikille aloille yhteinen työturvallisuusmateriaali

Yleinen osa käsittelee työturvallisuutta yleisellä tasolla, työturvalli-suusorganisaatiota sekä työsuojelun eri toiminta-aloja. Alakohtai-sessa materiaalissa perehdytään kyseessä olevan ammattialan eri-tyiskysymyksiin. Esimerkiksi vaatetusalan työturvallisuusmateriaa-lissa käydään läpi kone- ja laitekohtainen käyttöohjeistus sekä työ-turvallisuuden kannalta tärkeimmät työsuojelun näkökohdat ja vaa-roilta suojautumisen mahdollisuudet.

Materiaali on tehty mahdollisimman houkuttelevaksi ja opiskelijan arvomaailman mukaiseksi. Opettajille on järjestetty työturvallisuus-koulutusta. Työturvallisuus on meille jokaiselle tärkeä asia, samoin myös sen tietoisuuden välittäminen opiskelijoille. Työturvallisuuden osaaminen ja turvallinen toiminta ovat kilpailuetuja tulevilla työ-markkinoilla. Turvallinen työskentely vähentää poissaoloja ja ko-neseisokkeja sekä lisää työmotivaatiota. Näin tunnollinen työntekijä tuo säästöä työnantajalleen.

Koulutusalakohtainen työsuojelumateriaali

Kaikille yhteisen materiaalin lisäksi olemme tehneet koulutusalakohtaisen työ-turvallisuuden opettamiseen tarkoitetun oppaan. Opetussuunnitelman perus-teissa sanotaan, että oppilailla on oltava sellaiset ammattitaidon perusteet, e t-tä hän osaa tyydyttävästi ammatissa tarvittavat perustaidot ja osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä sekä opiskelupaikan koneita. Opas sisältää ammattialakohtaista ja alalle tyypillistä työturvallisuusaineistoa. Vih-


4

konen perehtyy alalle tyypillisten työesimerkkien avulla muokkaamaan opetta-jan ja opiskelijan turvallista asennoitumista työsuorituksiin.

Johdanto

Tämä Autoalan työturvallisuusopas on syntynyt yhteistyössä ESR-projektin tuotoksena. Tekijöinä ovat olleet Matti Nurmi Ähtärin ammatti-instituutista, Pekka Lammi Suupohjan ammatti-instituutista sekä Harri Kuuttila, Hannu Muhonen ja Inkeri Ritamäki Seinäjoen ammattioppilaitoksesta. Opas pyrkii edistämään työturvallisuutta niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimispaikoilla. Kirjanen on tarkoitettu opettajan, työsuojeluviranomaisten, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan käyttöön. Tämä materiaali ei käsittele työsuojeluhenkilöstön organisaatiota eikä yleisiä ohjeita työturvallisuuden opettamiseen, koska materiaalin yleinen osa kaikille perustutkinnoille suunnattu yhteinen osio käsittelee yleisesti työturvallisuutta ja turvalliseen toimintaan kuuluvat kokonaisuudet. Oikea asennoituminen työtur-vallisuuteen ja muiden opiskelijoiden hyvinvointiin on osa ammattitaitoa ja osoitus niin henkisestä kuin fyysisestä kypsymisestä.

Työturvallisuus liittyy läheisesti jokaiseen opiskelijaan ja työntekijään. Työtur-vallisuuden tarkoituksena on parantaa työntekijän työoloja ja työviihtyvyyttä sekä vähentää ammattitautien syntymistä työpaikoilla. Työsuojelulla tarkoite-taan kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään varmistamaan, ettei työntekijän te r-veys ja turvallisuus työn johdosta vaarannu. Työsuojelu pyrkii ensisijaisesti poistamaan työympäristön vaarat ja haitat jo ennalta. Jokainen työntekijä ja oppilas on vastuussa työympäristöstään ja työturvallisuudestaan.

Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että oppilailla on oltava sellaiset ammattitaidon perusteet, että hän osaa tyydyttävästi ammatissa tarvittavat pe-rustaidot ja osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä sekä opiske-lupaikan koneita. Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ympäristöön ammatilli-sesta koulutuksesta annetun lain 630/1998 28 §:n mukaan. Oikeus turvalli-seen ympäristöön kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ympäris-tön. Koulutuksen järjestäjällä on osaltaan velvollisuus toimia niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu niin koulu- kuin työssäoppimisjakson aikana.


5

Laki määrää myös opiskelijalle velvollisuuksia ja oikeuksia. Hänen on nouda-tettava annettuja ohjeita ja määräyksiä, turvallisuuden ja terveellisyyden edel-lyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muutoinkin oltava työssään huolellinen ja varovainen.

Nykyinen laki pyrkii ennalta ehkäisevään työsuojeluun. Se tarkoittaa käytän-nössä sitä, että työturvallisuuteen vaikuttavat asiat otetaan huomioon jo suun-nitteluvaiheessa ja pyritään parantamaan työympäristöä ja työolosuhteita hen-kilöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Laki velvoittaa ennaltaeh-käisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työ-

ympäristöstä johtuvia opiskelijoiden fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. Työympäristöä ja työoloja tulee kehittää monipuolisesti sekä parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja elämän laatua. Koulu on yhteinen työpaikkamme ja kaikkien osapuolten vastuulla on, että se saadaan siellä työskenteleville turvalliseksi ja viihtyisäksi työympäristöksi. Työntekijän omat asenteet ja toiminta-tavat vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin ja työturvallisuuden tilaan.

Tässä työturvallisuusoppaassa paneudutaan autoalan työturvallisuuteen nor-maalissa koulutyössä työsaliopetuksessa, työssäoppimispaikoilla; autokor-jaamoissa ja autotalojen huoltotiloissa.

Esipuhe

Tämä työturvallisuusopas pyrkii helpottamaan työturvallisuuden opettamista niin koulussa kuin työssäoppimispaikassa. Opas on laadittu autoalan opiskelijan opintoja tukien ja edeten johdonmukaisesti ensimmäisestä vuosikurssista perustutkinnon suoritukseen. Oppaan sisältö on kirjoitettu myötäillen koulukohtaista autoja kuljetusteknii-kan perustutkinnon opetussuunnitelmaa. Opintokokonaisuus; autotekniset perusteet (1ov) sisältää työturvallisuuden perusteet ja metallitöiden perustai-dot sisältää lastuavan työstön työturvallisuuden sekä opetussuunnitelman osuus hitsaamisesta on suora linkki oppaan tekstiin hitsaamisen työturvalli-


6

suus. Opettaja arvioi jatkuvana näyttönä opiskelijan työturvallisuuden osaa-mista ja samalla kirjaa eri työturvallisuuskohteet kone- ja laitekohtaisesti opis-kelijan työturvallisuuspassiin. Opasta käytetään autoalan perusopetuksessa seuraavien ammattien opetuksessa:

• Autokorikorjaajan perustutkinto • Ajoneuvoasentajan koulutus • Ajoneuvoasentaja hyötyajoneuvo • Logistiikan perustutkinto

2 Esimerkki kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta.

Mieshenkilö sai kuolemaan johtaneen sähköiskun painepesurilla työskenne l-lessään. Pesuria syötettiin kahdella jatkojohdolla. Jälkimmäisen huonokuntoi-sen jatkojohdon jatkopistorasiassa vedonpoistin oli murtunut ja lisäksi vaihe-johdin pääsi koskettamaan suojamaadoitusliuskoihin yhteydessä olevia metal-liosia jatkopistorasian sisällä. Ensimmäinen jatkojohto oli tehty määräysten


7

vastaisesti kaksinapaisesta johdosta kokonaan ilman suojamaadoituspiiriä. Tämän seurauksena jälkimmäisen johdon jatkopistorasiassa syntynyt oikosul-ku ei laukaissut sulaketta kuten normaalitilanteessa olisi tapahtunut, vaan maadoitettavaa rakennetta olevan painepesurin runko ja siitä metallisen muo-vipäällysteisen pesuletkun välityksellä edelleen painepesurin pistooliosa tuli jännitteiseksi kohtalokkain seurauksin. Lähde: TOT - raportit Tehtävä . Mitä opimme edellä kuvatusta tapaturmasta ? ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

3 Valmistaudu päivittäiseen työhön

Valmistautuminen työpäivään alkaa jo edellisenä iltana. Riittävä yöuni, moni-puolinen ravinto ja liikunta takaavat jaksamisen niin koulussa kuin työpaikalla. Reippaana ja reiluna työkaverina sinut muistetaan ja huomioidaan haettaessa uutta työvoimaa. Tiesitkö muuten, että kohteliaisuus on muotia. Erotu muista nuorista olemalla kohtelias ja tyylikäs.

Kolme turvallisuusvaatimusta: Tieto Asentajalla on tarvittava autoalan ammattikoulutus. Kaikkia mahdollisia turvalli-suusriskejä on mahdoton ennustaa. Valppaus Asentajan on kiinnitettävä huomiota toimenpiteisiin liittyviin riskeihin. Uusia vaaro-ja saattaa syntyä eikä aikaisempi kokemus aina riitä. On erittäin tärkeää, että oh-jeet ovat aina saatavilla ja ne luetaan. Varovaisuus Korjaamolla ei saa esiintyä varomattomuutta tai välinpitämättömyyttä. Vaaralliset työt on aina suoritettava turvallisuusohjeita noudattaen. Suojavarusteita ja turva-laitteita on käytettävä aina, jos ohjeessa niin sanotaan. Tervettä järkeä on aina käytettävä korjaamolla työskenneltäessä.


8

3.1 Korut , sormukset ja hiukset

Ota pois kaulakorut, sormukset ja ranneketjut / -renkaat. Korut voivat johtaa sähköä, aiheuttaa valokaaria tai juuttua kiinni laitteisiin. Näiden seurauksena voi olla vakava loukkaantuminen. Liiallinen korujen käyttö työpaikalla saattaa antaa myös negatiivisen kuvan käyttäjästään.

Pitkät hiukset suojataan sitomalla kiinni tai keräämällä hiusverkon / lakin alle. Hiukset voivat juuttua kiinni laitteisiin tai liikkuviin osiin. Noudata erityistä varo-vaisuutta hitsatessa ja avotulen käytössä, koska hiukset syttyvät helposti pa-lamaan.

3.2 Vaatetus

Kuva 1. Siisti suojavaatetus sopii jokaiselle ja on toimiva

Suojavaatetusta tulee käyttää ihon suojaamiseksi työssä. Suojahaalarien ma-teriaalin tulee kestää korjaamokemikaaleja ja olla tulelta suojaava.

Varmista, että työvaatteesi ovat ehjät ja sopivan kokoiset, vältä turhan suuria työvaatteita. Liian suuret haalarit altistavat sinut vaaratilanteisiin, koska reven-neet hihansuut tarttuvat helposti pyöriviin esineisiin kuten poranterään, sorviin ja muihin vastaaviin kohteisiin. Kantapäiden alle ulottuvat housujen lahkeet ai-heuttavat kaatumisvaaran.


9

4 Useampi asentaja saman auton parissa

Useamman asentajan työskennellessä saman auton parissa, on tiedettävä mitä työpari tekee. Työparisi tekemät toimenpiteet saattavat aiheuttaa sinun loukkaantumisen.

4.1 Vaaratilanteita

- Auton käynnistäminen toisen työskennellessä moottoritilassa. - Jos hammaspyörävälitystä pyöritetään, saattaa toisen asentajan kädet jäädä

puristuksiin. - Akselin jousituksen (jouset ja vaimentimet) parissa työskenneltäessä vastak-

kaisen puolen osat saattavat liikkua aiheuttavan vaaratilanteen.

- Kuljettajan paikalta ohjattavat apulaitteiden liikkeet kuten lavan kallistus, tu-kiakseleiden nosto tai päällirakenteen siirto voivat aiheuttaa toisen asentajan loukkaantumisen.

4.2 Turvallisuusohjeita

- Tutustu koneiden ja laitteiden työturvallisuusohjeisiin. - On oltava tietoinen sellaisiin tilanteisiin liittyvistä riskeistä, joissa useita henki-

löitä työskentelee saman ajoneuvon parissa. - Kerro työkaverillesi, mitä olet tekemässä.

Kuva 2. Lähde : Scanian korjaa-mokäsikirja


10

5 Korjaamohallin nosto-ovet ja turvallisuus

Huoltohallin käsikäyttöisten ulko-ovien auki pysyminen on varmistettava sopivin laittein, kuten tuulisal-valla äkillisen tuulenpuuskan varalta. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ovien turvalliseen käyttöön sekä teräsköysien kuntoon ja köysiliitoksiin. Käsikäyttöisten nosto-ovien mitoitusta ja mekaanisia rakenteita koskevat sa-mat vaatimukset kuin sähkökäyttöisiä ovia. Ovien huolto Nosto-oven ja ovikoneiston huoltotoimenpiteet tulee turvallisuussyistä ja his-simääräysten mukaisesti suorittaa henkilö, jonka hissitarkastaja on siihen hy-väksynyt. Oven päivittäiset tarkastukset ja huollot , kuten saranoiden voitelu tulee suorit-taa oven käyttöohjeen mukaisesti. Jos oven mekanismeissa havaitaan vikoja tai puutteita tulee niistä välittömästi ilmoittaa huoltohenkilölle.


11

6 Huoltokuilu

Huoltokuilu on varustettava portailla tai tikkailla jotka mahdollistavat esteettömän poistumisen silloinkin kun huollettava auto on kuilun päällä. Tämä on tärkeää hä-tätilanteissa, kuten tulipalo. Pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä korjattaessa täytyy ainakin yhden kulkureitin olla avoin, mutta poistumisen tulisi olla mahdollista molemmista päistä.

6.1 Huoltokuilun ilmanvaihto

Kuilussa on oltava riittävä ilmanvaihto sinne kerääntyvien haitallisten kaasujen poistamiseksi. Ilmanvaihdon teho on vähintään 20 – 25 m³/h pohjaneliömetriä kohti.

6.2 Liukastumisen ja putoamisen estäminen

Putoamisen ja liukastumisen ennaltaehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota kuilun pohjan ja sinne johtavan kulkutien siisteyteen. Mikäli työntekijä on huolimattomuudellaan tai piittaamattomuudellaan laiminlyönyt siisteyden ja työturvallisuuden ja tästä on seurannut tapaturma, on työntekijä vastuussa laiminlyönnistään.


12

Huoltokuilun reunalla tulee olla tukeva, varoitusvärillä merkitty reunalista, jon-ka leveys on 70 – 100 mm. Jos huoltokuilu sijaitsee välittömästi muista tiloista huoltotilaan johtavan oven takana, on sen etäisyys ovesta oltava vähintään 1,5 metriä ja ovessa tulee olla kuilusta varoittava kilpi. Huoltokuilun saa ylittää vain siihen tarkoitukseen tehtyä liukuestein varuste t-tua siltaa käyttäen. Umpinaisen huoltokuilun alaosa 0,5 metrin korkeudelle asti kuuluu sähkötur-vallisuusmääräysten mukaan räjähdysvaarallisiin tiloihin. Kts. Sähköturvalli-suusopas.

7 Pesutilat ja niiden käyttö

Korjattavien ajoneuvojen pesutilat on erotettava muista korjaamotiloista. Erot-tamiseen voidaan käyttää väliseinää tai verhoa, joka estää vesi- ja liuo-tinainehöyryjen leviämisen pesutilan ulkopuolelle. Pesutilan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas terveydellisten haittojen se-kä palo- ja räjähdysvaaran ehkäisemiseksi. Ilmastoinnin mitoituksessa on huomioitava pesussa käytettävien liuottimien ominaisuudet, pesukertojen määrä ja pestävän pinnan suuruus. Koska pesussa käytettävät liuotinaineet ovat jonkin verran ilmaa raskaampia, puhtaan ilman sisäänottoa suositellaan hallin yläosaan ja ilmanpoistoa lattia-tasoon. Moottorinpesussa ja käytettäessä liuotinaineita ja - shampoita tulee käyttää hengityksen-, käsien- ja silmien suojaimia. Suojavälineet on valittava niin että ne suojaavat kyseisiltä liuotinaineilta. Pesutiloissa käytettävien valaisimien, pölynimurien ja muiden sähkölaitteiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräykset.


13

7.1 Harjapesukone

Kuva 3. Harjapesukone. Lähde: www.tammermatic.fi

Kiskoilla liikkuva pesukone on sijoitettava puristumisvaaran vuoksi riittävän etäälle kiinteistä rakenteista. Työskentelyä tällaisessa tilassa koneen käydes-sä on vältettävä. Mikäli tilassa joutuu oleskelemaan, tulee huolehtia kuulon-suojauksesta.

7.2 Korkeapainepesuri Korkeapainepesulaitetta käytettäessä on oltava silmäsuojaimet. Raskaanka-luston pesutiloissa on syytä varata siirrettävät tikkaat tai työtasoja päältäpesun helpottamiseksi. Työtasojen on täytettävä turvallisuusmääräykset ja tarvittaes-sa asennettava kaiteet.

Tehtävä: Painepesurin käyttötehtävä Opettaja perehdyttää opiskelijat painepesurin oikeaoppiseen käyttöön. Opiskelijoille varataan asianmukaiset suojavarusteet ja he tutustuvat pesurin toimintaan ohjekirjan ja opettajan antamien ohjeiden avulla. __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________


14

Painepesureita on markkinoilla useita eri merkkejä. Toimintaperiaatteiltaan laitteet ovat saman tyyppisiä. Pesurin pumppu kehittää paineen, jonka avulla kuuma tai kylmä vesi suihkutetaan pestävään kohteeseen. Vesisuihkun muoto on säädeltävissä pistemäisestä viuhkamaiseksi, jolloin samalla paine kohdis-tuu joko pienelle tai leveämmälle alueelle. Mitä kauempaa suihkutat pesurilla vettä, sitä leveämmälle alalle vesisuihku leviää. Erittäin tärkeä turvallisuusnäkökohta on ruiskutusetäisyys. Läheltä suihkutettu vesi saattaa tunkeutua ihon läpi, irrottaa lian lisäksi auton maalipinnan tai ko-rin korroosiosuojauksen. Voimakas paine työntää huolimattoman pesijän selälleen, joten painettaessa liipaisinta on varmistuttava tukevasta otteesta pesurin kahvasta sekä vakaasta asennosta.

7.3 Moottoritilan peseminen

Kuva 4. Puhdas moottoritila vähentää tulipalon vaaraa

Moottoritilan pesussa on huomioitava:

§ liuotin höyryt § kuuma moottori § sähkölaitteet


15

7.4 Teollisuuspesukone ja turvallisuusvaarat

Pesukoneen käyttötarkoituksena on suorittaa erilaista puhdistustyötä auto - ja moottorikorjaamoissa, koneistettujen osien rasvanpoistoa ja työkalujen ja osi-en puhdistusta

Kuva 5. Teollisuuspesukone avattuna

Työturvallisuus vaarat: • pesuaineroiskeet silmille ja iholle, pesunesteen lämpötila 70 astetta • pesuainehöyryt • kääntyvän oven aiheuttama puristumis- ja leikkaantumisvaara • lastaustason pettäminen painavien osien nostaminen pesukoriin Käytettäessä huomioitava: • tutustu pesukoneen käyttöohjeisiin, sijaitsee pesukoneen läheisyydessä seinällä • huomioi koneessa olevat ohje- ja varoituskilvet • ennen pesun aloittamista tarkasta aina, että pestävä kappale soveltuu konepesuun • kääntyvää ovea ei saa avata koneen käydessä, pesuaineroiskeet ja –höyryt • kääntyvän oven käytössä oltava erittäin huolellinen, koska väärin käytettynä se aiheut-

taa suuren tapaturmavaaran suurien puristus- ja leikkausvoimien vuoksi


16

• pesukorin lastaaminen on sallittu ainoastaan silloin, kun kääntyvän oven jalat ovat koh-tisuorassa lattiaan ja ovi on vaaka-asennossa käytä helpottavia apuvälineitä, kun las-taat painavia osia esim. moottorinostin

Käytettävät suojavälineet ovat suojalasit, turvajalkineet ja suojakäsi-neet, jotka suojaavat käyttäjää juoksevalta vedeltä sekä pesuainerois-keilta. 8 Öljynkeräyssäiliö

Kuva 6. Öljynkeräys astia

Öljynkeräyssäiliötä käytetään jäteöljyn keräämiseen ajoneuvoista huoltotöiden yhteydessä ja jäähdytysnesteen keräämiseen moottoritöiden, jäähdytinnesteen vaihdon sekä jäähdy-tysjärjestelmään liittyvien töiden yhteydessä.

Työturvallisuus vaarat: • käsien ja kasvojen palovammat kuuman nesteen tai öljyn aiheuttamana • yliherkkyys öljyille/nesteelle • liukastumiset paineastiavaarat


17

Käytettäessä huomioitava: • lue keräyssäiliön käyttöohjeet, joka sijaitsee laitekortti kansiossa • laitetta tulee käyttää ainoastaan tasaisella pinnalla, kaatumisen estämiseksi • säiliön tyhjentämistä ei saa suorittaa kallistamalla, vaan ainoastaan paineilmalla kts.

ohje • säiliötä ei saa käyttää syövyttäville (jarruneste) tai tulenaroille nesteille (bensiini) • säiliön hitsaaminen kielletty • suojaa kätesi ja kasvosi hyvin kuumia öljyjä tai nesteitä vuodattaessasi • siirrä keräysastia etäämmälle mikäli teet tulitöitä lähistöllä • kun valutat öljyä/nestettä huolehdi, että säiliön poistoilma-aukot ovat vapaana, tämän

varmistat jättämällä valutusaltaan n. 5 cm yläasennon alapuolelle • älä koskaan täytä säiliötä pinnakorkeuden osoittimen H maksimitason yläpuolelle • kun tyhjäät säiliötä huolehdi, että poistoilma-aukot sulkeutuvat, kun nostat keräilyaltaan

ylimmäiseen asentoon, sulje pallohana katso ohjeesta ja liitä tyhjennysletkun pää sopi-vaan jäteöljy/neste liittimeen

• avaa öljyn/nesteenpoistohana ja kytke paineilma renkaantäyttömittarilla säiliön venttii-liin säiliössä on varoventtiili, joka avautumispaine on 1 bar, tarkasta tämä toiminta ren-gaspainemittarilla

9 Käsityökalut

Hyvä työkalu helpottaa ja nopeuttaa asentajan työtä sekä auttaa työntekijän hyvän työkyvyn ylläpitoa. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaisinta hankkia asentajalle työhön sopivat työvälineet. Työvälineet on pidettävä alkuperäises-sä kunnossa huoltamalla ja korjaamalla niitä tarpeen mukaan.

10 Paineilmakäyttöiset koneet ja laitteet

Tutustu laitteen käyttöohjeisiin. Paineilmakäyttöisiä työkaluja ovat esim. hio-makoneet, mutterinvääntimet ja metallilevyn leikkaustyökalut. Ne ovat keveitä, mutta niiden käytöstä syntyy haitallista melua ja tärinää.


18

10.1 Mutterinväännin

Paineilmakäyttöisiä mutterinvääntimiä on iskeviä ja kiertäviä. Iskevän vääntimen melun aiheuttaa ulospurkautuva paineilma ja se on usein varsin kova. Näitä vääntimiä käytettäessä on suojattava korvat melulta kuulosuojaimilla. Sähkökäyttöisiä mutterinvääntimiä käytetään lähinnä raskaan kaluston korjaamoissa.

10.2 Leikkaustyökalut Korjaamon leikkaustyökaluina käytetään paineilmakäyttöistä levyleikkuria, le-vysaksia, talttavasaraa, peltisahaa ja käsisirkkeliä. Näitä käytettäessä on pi-dettävä kuulon ja silmien suojaimia sekä käsisirkkelillä työstettäessä myös kasvosuojausta.

Kuva 7. Suojalasien perusmalli. Tiesitkö että suojalasia saa myös voimakkuuksilla?


19

11 Hiomakoneet

Tutustu konekohtaisiin työturvallisuusohjeisiin ennen työn aloittamista.

Koneessa tulee olla tukeva ja helposti asennettava hiontatuki. Tuen ja hionta-laikan väli ei saa ylittää 2 mm:ä ja tuen on oltava hiukan laikan keskitason ylä-puolella. U:n muotoiseksi kulunutta tukea ei saa käyttää. Koneessa on oltava laikan rikkoontumissuoja, joka ympäröi laikan.

Kuva 8. Penkkihiomakoneen työturvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa vaaran välttämiseksi.

Kuva 6. Käytä suojaimia.


20

Hiomakoneen luona on oltava helposti havaittava kehotus;

Hiomakoneisiin liittyviin vaaroihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hioma-koneet aiheuttavat silmätapaturmia kipinöiden ja sirujen lentäessä hioma-laikasta, jos suojauksesta ei ole huolehdittu. Penkkihiomakoneella hiottaessa on tärkeätä, että myös konekohtaiset suoja-toimet ovat kunnossa.

11.1 Hiomakonetta käytettäessä

Hiomakoneissa tulee olla konekilpi, josta selviää esim.

- Valmistajan nimi ja osoite - Karan pyörimisnopeus 1/min - Suurin laikkakoko, jota koneessa saa käyttää

1. Käytä silmäsuojaimia

2. Käytä koko kasvot peittävää suojainta teräsharja-kiekolla työskennellessäsi.

3. Konetta käynnistettäessä tulee seisoa aina koneen sivulla.

4. Oikaise epäpyöreä hiomalaikka 5. Syötä kappale laikkaa vasten hitaasti ja varoen 6. Älä käytä liian suurta hiontanopeutta, työn materi-

aali määrää laikan valinnan ja kierrosluvun 7. Älä hio suoranlaikan sivupinnalla. 8. Käsittele laikkoja niin, etteivät ne joudu alttiiksi

kolhuille ja kosteudelle.


21

- Hiomalaikan tulee olla ehjä ja oikein asennettu - Käytä ainoastaan kyseiselle hiomakoneelle tarkoitettuja laikkoja. (Laikan

mitat sekä pyörimisnopeus) - Laikan vaihdon jälkeen astu sivuun ja suorita ”koeajo” - Rikkomasuojuksen, hiomatuen ja silmäsuojaimen on oltava paikoillaan ja

oikein säädetty. (Rikkomasuojuksen aukon kulma hiomatuen yläpuolella 65 astetta, hiomatuen etäisyys laikasta enintään 2 mm.)

- Hiomatuen etäisyys laikasta on aina tarkistettava ennen hiontaa. - Pölynpoistolaitteiden on oltava kunnossa

11.2 Tasohiomakoneet

Tasohiomakoneita käytettäessä muista tarkistaa, että

- Laikan suojus on kiinnitetty oikein - Työkappale on kiinnitetty asianmukaisesti - Automaattisyötöllä varustetussa koneessa tulee huolehtia, että syötön

suuruus ja nopeus on oikein säädetty. Huomioitavaa

- Pysäytä aina kone, ennen kuin irrotat kappaleen tai pyyhit hiontapölyt. - Varo sormia ja käytä aina suojalaseja sekä hengityssuojainta.

11.3 Käsihiomakoneet

Käsihiomakoneita käytettäessä on lisäksi muistettava seuraavat seikat:

- On varmistettava, ettei kipinäsuihku aiheuta vaaraa, palo- ym. vahinkoa ympäristölle.

- Älä hio koneella, jossa suojus ei ole paikalla (Poikkeuksena karahiomakoneet).

- Älä laske konetta käsistäsi, ennen kuin se on täysin pysähtynyt. - Työskenneltäessä on varottava, etteivät paineilmaletkut tai sähkökaapelit

vahingoitu.

Kun lopetat työskentelyn, irrota kone käyttöverkosta.


22

Laikan vaihdon ajaksi kone on irrotettava käyttöverkosta. Varmista aina, että hioma- tai katkaisulaikka on asianmukainen ja sallittu hiontanopeus ei ylity koska silloin laikka voi rikkoontua. Varmista myös laikan sopivuus hiottavalle

materiaalille. Laikan vaihtoon on syytä käyttää siihen tarkoitettuja työvälineitä.

Kuva 9. Paineilmatoiminen kulmahiomakone

12 Porakoneet

Pylväs- ja käsiporakoneet voivat aiheuttaa tapaturmavaaran kap-paleen pyörähtämisen tai irtoa-vien osien takia. Porattaessa on otettava huomioon oikea pyörin-tänopeus poran kokoon suh-teutettuna. Väärät kierrokset voivat rikkoa terän ja aiheuttavat näin vaaratilanteen jossa poran-terän teräviä palasia voi sinkou-tua työntekijään. Tapaturmien torjumiseksi on noudatettava turvallisuusohjeita.


23

12.1 Poraaminen

- Porattaessa on käytettävä aina silmäsuojaimia. Silmälasit eivät sovellu suoja-laseiksi, koska ne eivät suojaa sivuilta

- Pitkät hiukset on suojattava lakilla tai laitettava kiinni. Rikkinäiset ja avonaiset hihansuut tarttuvat helposti pyörivään poraan.

- Ennen työn aloittamista on tarkistettava että koneen suojaimet ovat paikoil-laan.

- Terä on kiinnitettävä koneeseen huolellisesti.

- Porattava kappale on kiinnitettävä huolellisesti pyörähtämisen estämiseksi, Älä pitele kappaletta käsin.

- Pyörintä- ja syöttönopeus on valittava työstettävälle aineelle ja poranterälle sopivaksi.

- Porauksen läpimenovaiheessa ja erityisesti käsisyöttöä käytettäessä pora

”haukkaa” helposti ja saattaa aiheuttaa kiinnityksen pettämisen.

- Kappaleen kiinnittämisen ja mittaamisen ajaksi kone on aina pysäytettävä.

- Kone on pysäytettävä ennen puhdistusta, voitelua ja huoltoa.

- Lastujen poistaminen suoritetaan harjalla tai lastukoukulla, ei kädellä!

- Koneen edusta ja ympäristö on pidettävä puhtaana.


24

Kuva 10 Poran mukana pyöriviä lastuja tulee varoa.

13 Hitsaaminen

Hitsaaminen on yleisin liittämismenetelmä ja valokaari syttyy miljoonia kertoja tuhansissa työpaikoissa. Yleensä työ sujuu vahingoitta, mutta hitsauslaitteiden käsittelyyn liittyy vaaratekijöitä, kuten muihinkin teknisiin töihin. Käsitellään tul-ta, tai ainakin kuumia kappaleita ja tulipalon vaara on aina vaanimassa. Hitsaajat altistuvat fysikaalisille ja kemiallisille tekijöille, jotka voivat olla ter-veydelle vaarallisia. Hitsaussavu ja säteily ovat työhygienian ongelma hitsaa-jia. Melu ja vaikeat työasennot aiheuttavat kuulon alentumista ja tuki- sekä lii-kuntaelinten ylikuormitusta. Vaikka työturvallisuuden riskilista on pitkä, kuiten-kin oikeilla suojavälineiden käytöllä ja huolehtimalla työpaikan yleisestä työtur-vallisuudesta voidaan hitsaajat pitää terveinä ja työkykyisinä. www.teollisuusopas.fi


25

13.1 Hitsaajan tapaturmat ja ammattitaudit Hitsaajalle sattuneet tapaturmat ovat yleensä aiheutuneet liukastumisesta työpaikalla tai kosketuksesta kuumiin esineisiin, jolloin seurauksena on palo-vamma. Käsityökalujen käyttö ilman asianmukaista suojainta voi aiheuttaa silmävamman. Kuumat roiskeet esim. polttoleikkauksessa sytyttävät helposti haalarit palamaan aiheuttaen vaikeitakin palovammoja. Hyvin yleinen vamma on myös UV-säteilyn aiheuttama silmän sidekalvon tulehdus. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien syynä on useimmiten palavaa nestettä sisältävän säiliön hitsaaminen, leikkaaminen tai polttoleikkaaminen. Lisäksi kuolemaan johtaneita tapaturmia on sattunut palamista kiihdyttävän kaasun joutuessa työvaatteeseen, joka on sitten syttynyt tuleen. Hitsaajan ammattitaudeista yleisin on korkean melun aiheuttama kuulon huo-noneminen. Meluvamman kehittyminen ammattitautiasteelle kestää jopa vuo-sikymmeniä, mutta päivittäinen kuulosuojainten käyttö estää kuulon huono-nemisen. Toinen hitsaajille tyypillinen ammattitauti on yksipuolisten työliikkei-den aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinten vammat, esim. selkäsairaudet. Hitsaus-huurujen ja hitsattavien aineiden aiheuttamia ammattitauteja ovat astman ke-hittyminen ja altistuminen kuusiarvoiselle kromille (Cl) ja nikkelille (Ni) ruostu-mattoman teräksen hitsauksessa sekä alumiinipölylle ja otsonille alumiinin hit-sauksessa. Molempien metallien hitsaajia tarkkaillaan säännöllisin virtsako-kein, etteivät sallitut Http-arvot (haitalliseksi tunnetut pitoisuudet) ylittyisi.

13.2 Paloturvallisuus


26

Kuva 11. Tutustu tulityösääntöihin ennen työn aloittamista. Hitsaaminen tai polttoleikkaaminen on useimmiten teollisuuspalon syynä. Vaa-rallisimmaksi ovat osoittautuneet erilaiset korjaustyöt tilapäisillä tulityöpaikoilla. Palon sytyttäjänä ovat hitsauksessa ja polttoleikkauksessa kipinät, roiskeet ja lämmön johtuminen. Valokaaren lämpötila voi olla useita tuhansia asteita. Su-lapisaroiden lämpötila teräksen hitsauksessa on lähes 2000 oC, ja ne voivat lentää jopa 10 m:n päähän. Erityisen vaarallista on hitsaustyö paikoissa, jossa säilytetään tai on säilytetty palavia nesteitä, sekä mekaanisen puunjalostuste-ollisuuden tehdastiloissa. Nämä tilat luokitellaan usein palovaarallisiksi tai rä-jähdysvaarallisiksi tiloiksi, hitsauksen ja polttoleikkauksen aloittaminen vaatii tällöin erityisva lmisteluja. Tulityöt, joita mm. hitsaus, polttoleikkaus ja laikkaleikkaus ovat vaativat ennen työn aloittamista tilapäisellä tulityöpaikalla tulityöluvan ja tekijöiltään tulityökor-tin.

13.3 Sähköturvallisuus


27

Verkkojännite 230V on aina vaarallinen, siksi kaarihitsauksessa hitsausvirta-piirin tyhjäkäyntijännite on alennettu käyttäjälle turvalliselle tasolle. Suurin sal-littu tyhjäkäyntijännite tasavirralla hitsattaessa on 100V ja vaihtovirralla 80V. Kannettavan laitteen tyhjäkäyntijännite saa olla korkeintaan 70V Työskennel-lessään hitsaaja voi joutua alttiiksi virtapiirin tyhjäkäyntijännitteelle, jos hän koskee virrallista hitsauslisäainetta ja työkappaletta samanaikaisesti. Yleisim-min näin käy puikkohitsauksessa, jossa hitsaaja vaihtaa puikkoa märillä ruk-kasilla tai paljain käsin. Samanlainen vaaratilanne aiheutuu jos hitsaajalla on märillä tai rikkinäiset kengät ja hän koskettaa märillä rukkasilla hitsauspuikkoa. Tällöin hitsaajan läpi kulkevan vaihtovirran suuruus voi nousta hengenvaaralli-selle tasolle. Tig-hitsauksessa voi syntyä vaaratilanne hitsaajan pidellessä paljain käsin hit-sauslankaa, joka koskettaa samanaikaisesti elektrodia ja työkappaletta. Syty-tyslaitteen antama voimakas sähköisku voi pelästyttää hitsaajan, muttei ole muuten vaarallinen terveelle ihmiselle. Paras suoja tyhjäkäyntijännitteen aiheuttamalle vaaralle on käyttää ehjiä ja kuivia rukkasia, kenkiä ja haalareita, sekä käyttää sähköä eristävää istuma-alustaa. Maakaapeli on kiinnitettävä suoraan hitsattavaan kappaleeseen maattopuris-timen avulla. Ruoste, maali ja hehkuhilse on poistettava kontaktikohdasta. Maajohtimena ei saa käyttää sähköä johtavia rakennuksen osia, putkia tai vastaavia. Hitsausvirta voi kulkea arvaamattomia reittejä pitkin ja sytyttää tuli-palon kulkiessaan koneen suojajohtimen läpi. Nosturissa riippuvaa kappaletta hitsatessa hitsausvirta voi vahingoittaa nosturia ja nostoköysiä ja laakereita kulkiessaan niiden läpi.

Sarjakytkennän mahdollisuus on otettava huomioon jos samaa työkappaletta hitsataan kahdella hitsauskoneella. Kahden hitsauspistoolin tai puikonpitimen välinen jännite on niiden virtalähteiden tyhjäkäyntijännitteiden summa, jos ne


28

on kytketty eri napoihin. Tämä tilanne voi syntyä silloin, kun toinen hitsaa um-pilankaa + navassa ja toinen ydintäytelankaa –navassa. Hitsaaja ei saa kos-kettaa kahta puikonpidintä tai hitsauspistoolia samanaikaisesti, koska tällöin hänen lävitseen kulkee kaksinkertainen tyhjäkäyntijännite. Hitsauspistoolia tai puikonpidintä ei saa laittaa työkappaleen päälle niin että virta voi kytkeytyä päälle ja synnyttää valokaaren, joka taas voi aiheuttaa vaarati lanteita Maadoituskaapelin pituuden virtalähteestä työkappaleeseen tulee olla mahdol-lisimman lyhyt ja poikkipinnan tulee olla sama kuin hitsauskaapelin.

13.4 Säteily hitsaustyössä Hitsauksessa ja polttoleikkauksessa esiintyvä optinen säteily jakaantuu näky-vän valon, lämpösäteilyn ja näkymättömän ultraviole ttisäteilyn ( UV ) kesken. Näistä ultraviolettisäteily on vaarallisinta, sillä jos suojauksesta ei huolehdita tai katsotaan valokaarta, voi seurauksena olla ”hitsarin silmä”. Tämä vamma ilmenee 4-12 tunnin kuluttua oireettomana silmien punoituksena arkuutena ja kipuna. Sarveiskalvo paranee yleensä 1-2 päivän kuluessa ja pysyviä vammo-ja syntyy ani harvoin. Myös suojaamaton iho voi punoittaa samoin kuin liialli-sen auringonoton seurauksena. Erityisessä vaarassa ovat kädet ja kaula, jo-ten nämä ihon alueet on suojattava hitsaustyössä. Valokaaren sytytyshetkellä syntyvä UV-säteily on jopa 10 kertaa voimak-kaampaa kuin hitsauksen aikana, joten suojaimen on suojattava silmiä jo en-nen valokaaren sytytystä.

13.5 Säteilyltä suojautuminen Hitsaaja suojaa silmänsä ja kasvonsa hitsausmaskin ( hitsauskypärä ) avulla. Maskissa on vaihdettava suojalasi, jonka tummuus vaihdetaan hitsausmene-telmän mukaan. Kannattaa valita kuitenkin sellainen lasi, jonka läpi näkee hy-vin hitsata, sillä liian tumman lasin valitseminen johtaa hitsaamiseen liian lä-hellä valokaarta. Kaasuhitsauksessa ja polttoleikkaamisessa UV- säteilyä ei juuri synny, joten silmien suojaamiseen riittävät tummat suojalasit. Tummuusasteeltaan 5 -7 ole-vat lasit ovat riittävät. Kirkkaiden metallien, kuten alumiinin, hitsauksessa voi säteily heijastua hit-saajan selkäpuolelle, jolloin niskan suojaaminen on tarpeellista. Yleensäkään hitsaajalla ei saa olla paljaana mitään ihonosaa, minkä valokaari voi polttaa. Hitsaajan lisäksi valokaaren säteilyltä on pyrittävä suojaamaan lähistöllä työs-kentelevät sivulliset. Yleensä tämä hoidetaan kiinteiden tai liikuteltavien suo-jasermien ja verhojen avulla.


29

Hitsauslasien tummuuden valinta

13.6 Hitsausmaski Hitsauskypärä on hitsaajan tärkein suojavaruste, joka soveltuu monenlaiseen tarkoitukseen. Sitä käytetään suojaamaan silmiä valokaaren lisäksi hioma-hiukkasilta, sillä hitsaussuojus ylösnostettuna mahdollistaa maskin käyttämi-sen hiomatöissä kasvonsuojuksena käsihiomakoneilla työskenneltäessä. Moottorikäyttöistä raitisilmanaamaria käytetään silloin, kun ilmassa on suuria määriä haitallisia hiukkasia ( otsoni, alumiinihiukkaset), esim. alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksessa, tai kun hitsaajalla on hengitysvaike-uksia astman takia.


30

Kuva 12 Kuvassa kolme erilaista hitsausmaskia eli kypärää.

13.7 Hitsausroiskeet ja kipinät hitsaustöissä Hitsausroiskeet, hitsauskuona, kipinöinti, kuuma työkappale ja hiomakipinät ovat aina palovaaraa ja palovammoja lisääviä riskitekijöitä, joita vastaan hit-saajan on suojauduttava. Tämän takia hitsauspaikalta kannattaa poistaa pala-va materiaali ja käyttää itse palosuojattuja vaatteita.

13.8 Hitsausavut ja savuilta suojautuminen Hitsaussavu on erilaisten kaasujen ja kiinteiden hiukkasten (huurujen) seos. Suurin osa huuruista on peräisin hitsauslisäaineista. Huuruja voi muodostua myös hitsattavien kappaleiden pinnalla olevista epäpuhtauksista, kuten maa-leista, sinkki- ja muovipinnoitteista jne. Syntyvän savun määrä riippuu hitsausmenetelmästä, lisäaineesta suojakaa-susta, hitsausvirrasta, perusaineesta ja pinnoitteesta. Esimerkiksi puikkohitsa-uksessa ja ydintäytelangalla hitsattaessa savun määrä on suuri verrattuna TIG-hitsaukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee määräajoin tiedotteen työilman haitalli-seksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP –arvoista. Arvo on pienin pitoisuus, jo l-la tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen 8 tunnin aikana. Esimer-kiksi alumiinia saa olla hitsaushuuruissa 1,5mg/m3 ja otsonia 0,03cm3 /m3

Tutkimustulosten mukaan rakenneterästen hitsaus avoimissa ja hyvin ilmas-toiduissa olosuhteissa ei aiheuta terveysriskiä. Ahtaissa ja suljetuissa työ-olosuhteissa ylitetään varmasti sallitut haitallisten aineiden pitoisuudet. Ruostumattoman teräksen puikko- ja Mac-hitsauksessa syntyy elimistölle vaa-rallisia kromi- ja nikkeliyhdisteitä, joista haitallisin on 6-arvoinen kromi. Aineet sisältyvät syöpäsairauksien vaaraa aiheuttavien aineiden luetteloon. TIG-hitsauksessa syntyy vähän huuruja, mutta melko runsaasti terveydelle haitallista otsonia O3, mikä on otettava huomioon alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksessa. Alumiinin hitsauksessa haitallisin aine on alumiinihiukkaset, jotka tun-keutuvat hengitysilman välityksellä keuhkoihin, jossa ne voivat aiheuttaa sidekudoksen lisääntymistä. Alumiini vaikuttaa myrkyllisesti, jos sitä joutuu hermokudokseen. www.alumiini.fi


31

Ensisijainen torjuntakeino suojautua hitsaussavuilta on valita sellainen hit-sausmenetelmä ja lisäaine, jotka kehittävät mahdollisimman vähän haitallisia hitsaussavuja. Esim. puikkohitsauksen sijaan valitaan MIG/MAG-menetelmä ja kaasuhitsauksen sijaan TIG-hitsausmenetelmä. Yleisilmanvaihto riittää pitämään hitsaussavujen määrän siedettävänä yleisil-manvaihdossa, muttei välttämättä hitsaajan hengitysalueella. Kohdepoiston käyttö on ensisijainen keino pyrittäessä pitämään hitsaussavujen haitallisten aineiden pitoisuudet HTP –arvojen alapuolella. Imusuulakkeen on oltava mahdollisimman lähellä hitsauskohdetta ja kohdepoistolaitteen on oltava mahdollisimman helposti liikuteltavissa. Mikäli kohdepoistoa ei voi järjestää esim. tilapäisillä tulityöpaikoilla, on raitisil-manaamarin käyttö silloin paikallaan. Naamarin sisälle puhalletaan puhdasta suodatettua hengitysilmaa. Myös alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsa-uksessa on suositeltavaa käyttää raitisilmanaamaria.

13.9 Melu ja tärinä hitsaustöissä Hitsaustyöhön kuuluvat aputoiminnot, kuten hionta, vasarointi, kuonanpoisto jne. synnyttävät voimakasta melua. Hitsaajan lisäksi melulle altistuvat lähistöl-lä työskentelevät työntekijät. Mikäli melualtistus jatkuu pitkään, seurauksena voi olla pysyvä kuulovamma. Melun tiedetään vaikuttavan haitallisesti myös muihin toimintoihin. Jatkuva korkea melu herpaannuttaa huomiokykyä ja peit-tää muita ääniä, mikä lisää tapaturmien vaaraa. Pysyvän kuulovamman vaara on olemassa jos melu 8 tunnin ajan ylittää 85dB. Mitä kovempi melu sen lyhy-emmän ajan voi melussa työskennellä. Esim. 115dB melulle altistuminen 1 minuutin ajaksi saa aikaan kuulovaurion. Mikäli melua ei saada rakenteellisin keinoin vaimennettua, on käytettävä kuu-losuojaimia. Useimmissa hitsaustöitä tekevissä yrityksissä käytetään jatkuvas-ti kuulosuojaimia. Kuulosuojainmalleja on esitelty oppaan yleisessä osassa. Tärinää aiheutuu hitsauksen oheistöissä lähinnä kuonanpoistossa ja hionnas-sa. Mikäli tärinälle altistuu useiden vuosien ajan, voi seurauksena olla veren-kiertohäiriöitä sormissa, mikä ilmenee käsien palelemisena ja ”valkosormisuu-tena”. Tärinää voi ehkäistä työskentelemällä lyhyitä aikoja tärisevässä työssä ja käyttämällä tärinää vaimentavia kahvoja ja käsineitä.

13.10 Hitsaajan henkilökohtaiset suojaimet


32

Hitsaajan suojaimiin kohdistuu melkoisia vaatimuksia. Kuumat roiskeet, UV- säteily ja lämmön säteily voivat aiheuttaa palovammoja. Hitsaajalla pitää olla kunnollinen suojavaatetus, kengät, hitsausnaamari ja suojakäsineet palo-vammojen torjumiseksi. Hitsaajan henkilökohtaisen suojavarustuksen pitää olla valtioneuvoston pää-töksen (VNP 1406) mukaisesti CE-merkillä varustettuja. Suojavaatetuksen pi-tää olla standardin (edellinen merkintä: SFS-EN 470-1 suojavaatetus hitsauk-sessa) mukaisia ja siinä tulisi olla alla oleva liekkitunnus. Yleisimmin käytetty materiaali on palosuojattu puuvilla. Hitsaajan suojakäsineet on määritellään standardissa prEN 12477. Käsineet luokitellaan kahteen luokkaan; A ja B. Luokan A käsineet soveltuvat sor-minäppäryyttä vaativiin hitsauksiin, kuten TIG-hitsaukseen. Jokaisessa käsine pakkauksessa tulee o lla kuumasuoja- ja mekaanisilta vaaroilta suojaavan kä-sineen yleinen tunnuskuva.

Kuva 13 Hitsaajan suojavaatetusta kuvaava tunnus

Kuva 14 Esimerkki hitsaajan suojakäsineiden tunnus


33

13.11 Turvallisuus kaasuhitsaus ja polttoleikkaustyössä Kaasuhitsauksessa lämmön lähteenä on asetyleenin ja hapen yhtymisestä syntynyt liekki, jonka lämpötila on 3100 o C. Pelkistävä liekki suojaa hitsisulaa tehokkaasti ja prosessi on edelleen käytössä putkien hitsauksessa. Suutinta ja poltinputkea vaihtamalla samoilla laitteilla voidaan polttoleikata ja suorittaa kaasutalttausta. Kaasuhitsaus normaalilla tavalla ei juuri synnytä roiskeita ja kipinöintiä, kuitenkin liekin laaja kuumennusalue luo vaaratilanteita ainakin ti-lapäisellä tulityöpaikalla. Polttoleikkaus on kuten nimikin sanoo teräksen palamista puhtaassa hapessa. Teräs kuumennetaan happi-asetyleeniliekillä tai happi-nestekaasuliekillä n. 1000 o C:n lämpötilaan ja kuumennettuun kohtaan syötetään happisuihku, joka sytyttää teräksen palamaan. Kuljettamalla poltinta tasaisesti käsin, koneelli-sesti leikkaus saadaan jatkumaan katkeamatta. Prosessi on edelleen laajassa käytössä, tosin sitä on pikkuhiljaa syrjäyttämässä plasmaleikkaus, jossa läm-mönlähteenä on valokaaren muodostama plasma. Menetelmällä voidaan lei-kata kaikkia metalleja, kun polttoleikkaus soveltuu ainoastaan rakenneteräk-sen leikkaamiseen. Happi- tai plasmasuihkun puhaltamat roiskeet muodostavat vakavan tapatur-ma- ja palovaaran ellei niitä vastaan suojauduta, tai ympäristössä ja alla ole-vaa palavaa materiaalia suojata. Paras tapa on kerätä syntyvät roiskeet esim. vedellä täytettyyn astiaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista on ympäristö kastel-tava ja kerättävä palava materiaali pois lähiympäristöstä.


34

Polttoleikkaamalla irrotetut kappaleet ovat vaarallisia ympäristölleen, sillä nii-den lämpötila (400 – 600 °C) on riittävän korkea sytyttämään esim. puun pa-lamaan. Huolehdi polttojätteet turvalliseen paikkaan jäähtymään erityisesti ti-lapäisissä tulityöpaikoissa.

13.12 Kaasuhitsauslaitteistot ja varusteet Standardin SFS 5900 ja vakuutusyhtiöiden suojeluohjeen mukaisesti kaasu-hitsaus- laitteissa on oltava seuraavat kunnossa olevat varusteet: (Oy AGA Ab)


35

Kuva 15. EN ISO -standardin mukainen kaasuhitsauslaitteis-to (AGA). Lähde: Auto- ja kuljetusalan perusoppi 2, s ivu 93.

Takaiskusuojan tehtävänä on estää kaasun virtaaminen letkusta pulloon ja sulkea kaasun tulo, kun takaiskusuoja on kuumentunut yli 95 C:n. Takatu-lisuojan tehtävänä on estää hapen pääsy polttokaasuletkuun ja pysäyttää polt-timen läpi pyrkivä takatuli. Kaasua kuljettavan hitsausletkun on täytettävä letkustandardin mukaiset vaa-timukset. Letkut on vaihdettava, jos siinä on murtumia tai kangaskudos pilkis-tää näkyviin. Letkujen värit on standardisoitu eri kaasuille ja muita letkuja ei saa käyttää näille kaasuille.

13.13 Takaisku ja takatuli Takaiskussa liekki sammuu paukahtaen ja syttyy uudelleen suuttimen pääs-sä. Iskun syynä voi olla: este suuttimen edessä, likainen tai vioittunut suutin, vuoto hitsauslaitteistossa, väärät kaasujen paineet ja riittämätön kaasujen vir-taus Jos takaiskut jatkuvat tutki niiden syy ennen kuin jatkat hitsausta. Takatuli syntyy silloin, kun liekki takatulen jälkeen jatkaa palamistaan poltti-men sisällä. Tästä seuraa viheltävä ääni ja suuttimesta tulee kipinöitä ja mus-taa savua. Tällöin sulje välittömästi happi- ja asetyleenikuristin polttimesta. Katkaise kaasujen tulo kiertämällä pulloventtiilit kiinni. Jäähdytä poltinta tarvit-taessa vedellä. Pulloventtiili on suljettava myös välittömästi, jos laitteistossa näkyy liekkejä muualla kuin suuttimen kärjessä. Liekit ovat merkki vioittunees-ta tiivistimestä, tai löyhästä liitoksesta esim. suuttimen ja poltinputken liitos.

Kaasuletkujen värit: asetyleeni punainen nestekaasu oranssi happi sininen palamattomat kaasut musta


36

14 Akku, lataus ja akun huolto Akkujen käsittelyyn liittyviä vaaroja ovat sähköiskun ja oikosulun synnyttämät valokaaret sekä akkuhapon eli rikkihapon syövyttävyys. Akkuhappo syövyttää ihoa, vaatteita ja silmään joutuessaan happo polttaa. Akkuja hapotettaessa on noudatettava työstä annettuja erityisohjeita.

- Akkuhappoja ei saa säilyttää lataustilassa - Akkuja käsiteltäessä on aina muistettava räjähdysvaara - Jäätynyttä tai tyhjää akkua ladattaessa on oltava erityisen varo-

vainen - Akkuja ei saa kallistella latauksen, mittauksen eikä käynnistysavun

aikana - Erityisesti on huolehdittava siitä ettei synny valokaarta - Kaapelikengät on kiinnitettävä varovasti ja tarkistettava huolelli-

sesti, että ne kytketään oikeisiin napoihin. - Lataushuoneessa ja lataustilan välittömässä läheisyydessä on

avotulen tekeminen ehdottomasti kielletty. Kielto tulee osoittaa va-roituskilvellä.

- Latauspaikan lähellä on oltava käytettävissä henkilökohtaiset suo-jaimet ja mahdollisuus silmien huuhteluun.

Latauksen jälkeen akussa jatkuu räjähdysherkän kaasun muodostus. Kaapeli-kenkien kiinnityksen ja irrotuksen aikana mahdollisesti syntyvä kipinä aiheut-taa akun räjähtämisen. Muista seuraavat turvallisuusohjeet:

- Varmista ennen kaapelikenkien kiinnitystä, että auton kaikista sähkölaitteista on katkaistu virta.

- Kiinnitä ensin virtakaapeli ja sitten maadoituskaapeli. Näin vältyt työkalun aiheuttamat kipinät.

- Älä pidä sormuksia tai metallisia kellonrannekkeita, sillä nämä saattavat aiheuttaa oikosulun ja sen myötä kipinöintiä sekä palo-vammoja.

Suojaa silmäsi suojalaseilla, kun työskentelet akkujen kanssa.


37

15 Käyttäjälle sallitut sähkötyöt

Sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Pääsääntöisesti kiinteitä rakennusten ja koneiden sähkötöitä ei saa tehdä tavallinen kuluttaja. Sähkönkäyttäjä saa tehdä pienehköjä sähkötöitä, jos hän on perehtynyt ja varmasti tietää osaavansa työn. Hänellä on kuitenkin vastuu korjaamastaan laitteesta. Sallittuja töitä on seuraavat toimenpiteet:

§ sulakkeen vaihto tai automaattisulakkeen vaihto asunnossa § lampun ja sytyttimen vaihto § jännitteettömyyden toteaminen hyväksyttävällä koettimella § yksivaiheisen jatkojohdon teko ja korjaus § sähkölaitteen rikkoutuneen jatkojohdon korjaus ja uusiminen § sisustusvalaisimen vaihto ”sokeripalaan ” § kiinteässä asennuksessa olevan ”sokeripalan” vaihto uuden järjestel-

män valaisinpistorasiaan § pistorasioiden kannen vaihto jännitteettömänä maalausta varten § suojajännitteisten laitteiden asentaminen valmistajan ohjeiden mu-

kaan, vaihtojännite enintään 50 V ja tasajännite enintään 120 V

Sähköturvallisuutta valvovana ja kehittävänä viranomaisena Suomessa toimii turvatekniikan keskus TUKES. Lisätietoja saat lisäksi sähköalan ammattilaisil-ta ja sähköliikkeistä.

16 Turvallisuus auton turvajärjestelmän käsittelyssä

Autojen, joissa on turvatyynyjärjestelmä korjaustöissä on oltava huolellinen ja erityisen varovainen. Näin siksi, että tapaturman vaara on suuri ja että vältyt-täisiin järjestelmän toimintahäiriöltä ja vioittumiselta. Autot, joissa on turvatyynyjärjestelmä tunnistaa parhaiten ohjauspyörän keski-östä tunnuskirjaimista SRS. Jos autossa on lisäksi myös matkustajan turva-tyyny ja sivuturvatyynyt, on se merkitty vastaavalla tarra.


38

16.1 Toimintaohjeita huolto- ja korjaustöitä tehtäessä:

• Ohjauspyörän ja kojelaudan saa puhdistaa vain kuivalla tai ve-teen kostutetulla kankaalla.

• Turvatyynyjä ja pyroteknisiä vyönkiristimiä ja ohjainlaitetta ei saa altistaa yli 90° C lämpötilalle

• Turvatyynyjärjestelmän tarkastus- asennus- ja korjaustöitä saavat tehdä vain siihen hyvin perehtyneet ja koulutuksen saaneet asentajat.

• Pyroteknisiä osia, turvatyynyjä ja turvavyön kiristimiä ei saa myydä ns. kolmannelle osapuolelle.

• Tarkastuksessa tulee käyttää Diagnoositesteriä. Missään ta-pauksessa ei saa käyttää tarkastuslamppuja, volttimittaria yms. Tarkastusvälinettä, kun järjestelmä on toimintavalmiu-dessa.

• Järjestelmään liittyvien töiden ajaksi pitää akun maadoitus-kaapeli irrottaa ja suojata ja ennen työskentelyn aloittamista on odotettava reilusti turva-ajan yli (merkki kohtaiset turva-ajat saat ao. korjaamokäsikirjasta), jotta energian varaajat ovat varmasti ehtineet tyhjentyä.

• Kun jännitelähde kytketään töiden päätteeksi, ei auton sisällä saa olla ihmisiä.

• Turvatyynyn asennus pitää tehdä heti kuljetuspakkauksesta purkamisen jälkeen.

• Irrallista turvatyynyä ei saa jättää auton ulkopuolelle ilman val-vontaa.

• Kolarissa laukeamatta jäänyt turvatyyny on hävitettävä merk-kikohtaisten ohjeiden mukaisesti huolellisuutta noudattaen.

• Romutettavan auton turvajärjestelmä on laukaistava asianmu-kaisesti.

Merkkikohtaiset turvalliset toimintaohjeet saat Korjaamokäsikirjasta.

Lähde: Auto- ja Kuljetusalan erikoistumisoppi 3, Rantala, Mikkolainen ja Koi-visto


39

17 Nosturit

Kuva 16 Nelipilarinostin, Pekka Lammi, Suupohjan ai

Nostureiden on täytettävä SFS-standardien tai yhdenmukaistettujen euroop-palaisten standardien vaatimukset. Nosturit on tarkastettava ennen käyttöön-ottoa ja sen jälkeen määräajoin, yleensä kerran vuoressa. Nosturin käyttäjälle pitää antaa nosturin perehdyttämiskoulutus

17.1 Auton oma nostin

Auton mukana kuljetettava nostin on rakennettu ko. automerkin nostotar-peita silmällä pitäen. Nostin sopii automerkin nostokohtiin ja on rakenteel-taan mitoitettu tämän ajoneuvon paino huomioiden. Auton nostimella ei pidä nostaa autoa kuormattuna henkilöillä tai suurimmalla sallitulla kuor-malla. Tutustu auton omistajan käsikirjaan ja erityisesti auton nostamiseen ennen kuin lähdet käyttämään auton omaa nostinta.


40

17.2 Hallinosturit

Kuva 14. Ajoneuvon nostaminen hallinosturilla

Hallinosturia käytetään alta nostamiseen. Sen avulla auto voidaan nostaa ja siirtää helposti. Nostettaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

- Turvallinen nosto auton valmistajan määräämistä alustarakenteen kohdista.

- Noston jälkeen auto tuetaan nostopukeilla tai nostimen lukkome-kanismilla ylös.

- Kun on varmistettu auton ylhäällä pysyminen työskentelyn ajan, työskentely voidaan aloittaa.

17.3 Pilarinostimet Pilarinostimia on useammanlaisia, yleisimpiä niistä ovat; 1-, 2- ja 4- pilarinos-timet. Ennen ajoneuvon nostoa, tutustu nostimen omiin käyttöohjeisiin.


41

Käytettäessä nostinta sitä ei saa ylikuormittaa. Nostin on tarkoitettu ajoneuvo-jen nostoon, henkilökuljetus on kielletty! Valitse nostokohdat aina huolellisesti ettei tapahdu luistamista. Tarkista myös että nostokohta kestää noston. Nostin pitää aina varmistaa, älä mene varmistamattoman nostimen alle. Raskaita esineitä, esim. moottoria poistettaessa tai asennettaessa on huomioitava au-ton painopisteiden siirtyminen. Toimintahäiriöiden sattuessa ota yhteys valmis-tajaan. Nostin olisi hyvä tarkistaa kerran kuukaudessa.

17.4 Akseliston keventimen käyttö Auton akseliston nosto ylös keventimellä auton ollessa 4-pilarinostimella. Korjaamojen käytössä on paljon 4-pilarinostimia. Tällaisella nostimella työs-kenneltäessä ja tehtäessä jarru- ym. töitä tulee kyseinen akselisto nostaa ylös erikseen. Tämä tapahtuu ns. akselistokeventimellä joka voi olla hydraulinen käsikäyttöinen tai paineilmatoiminen. Toimintatavasta riippumatta tulee myös tällaisella nostimella nostettu auto varmistaa ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista. Kuvassa 1 on eräs tapa varmistaa nostin ennen töiden aloittamis-ta. Jos keventimissä ei ole valmiina varmistustoimintoja, on käytettävä ulko-puolisia varmistustapoja esim. tarkoitukseen valmistettuja pukkeja, tai vastaa-via.

Kuva 15. Akselistokeventimen varmistus nuolen


42

osoittamalla varmistustapilla. Kuva Matti Nurmi, Ähtärin ait

Työturvallisuus vaarat:

- ajoneuvon akseliston luiskahtamisvaara kevennyksen aikana - työntekijän puristumisvaara työtekijän putoamisvaara huoltokuiluun, jos nostinta käytetään siltana huolto-kuilun ylitykseen

Huoltokuilun kevennintä käytettäessä huomioitava:

• ajetaan ajoneuvo mahdollisimman keskelle huoltokuilua, käytä apuna työto-

veriasi • nostinta käytettäessä selvitä oikea nostokohta ja pyydä ohjaavalta opettajalta

lupa akseliston nostamiseen, luiskahtamisvaaran eliminoimiseksi • mikäli työskentelet akseliston alla huoltokuilun ulkopuolella, varmista akselis-

ton ylhäällä pysyminen alustapukein • pidä ajoneuvon teliakselistot alas laskettuina (vähentää luiskahtamista) • akselistoa alas laskettaessa pidä toinen käsi laskuventtiilin ohjausruuvissa ja

toinen haalarisi taskussa (näin vältät käsien puristumisvaaran) • huoltokuilun ollessa tyhjä, kevennysnostinta ei koskaan saa käyttää silta-

na huoltokuilun ylittämiseen (liikkuu herkästi rullien varassa) nostin tarvitsee toimiakseen paineilmaa

17.5 Liikuteltava autonostin Käyttötarkoitus kuorma-autojen, linja -autojen ja pakettiautojen


43

nostaminen pyöristä ylös, kun ajoneuvoihin suoritetaan alustatöitä mahdollisuus nostaa myös henkilöautoja, joiden pyöräkoko vähintään 155 R 13

Työturvallisuus vaarat

• ajoneuvon putoaminen tai luistaminen nostopylväiltä • työntekijän putoaminen, mikäli kiivetään nostettavaan ajoneuvoon • henkilönostaminen ehdottomasti kielletty kaatuminen lattialla oleviin kaa-

peleihin

Käytettäessä huomioitava:

• nostinta saa käyttää vain sellainen henkilö, joka on saanut opastusta nos-timen käyttöön sekä on tutustunut nostimen käyttöohjeisiin. Käyttöohjeet pääohjainpylvään ohjainlaitteen läheisyydessä

• noudata laitteeseen kiinnitettyjä ohje- ja turvakilpiä • kun siirrät nostinpylväitä ole varovainen, ettei se kaadu (epätasainen lattia) • nostettava ajoneuvo täytyy olla tasaisella alustalla • hae ajoneuvon nostolupa ohjaavalta opettajalta, ennen kuin nosta ajoneu-

voa • älä työskentele varmistamattoman tai nosto- tai laskuliikkeessä olevan

nostimen alla • pidä ajoneuvon ovet suljettuina nostoa tai laskua tehdessäsi • varmista, että työskentelyalueella on riittävästi tilaa ajoneuvon nostamiselle

tai laskemiselle (huom. henkilöt, työkaluvaunut, toiset ajoneuvot, pylväiden kaapelit, riittävästi tilaa yläpuolella)

• sijoita ohjainkaapelit pylväiden ulkopuolelle, kaapelivaurioiden välttämisek-si kts. käyttöohje

• seuraa pääohjaintaulun ledivaloja sekä nostopylväiden toimintaa noston tai laskun aikana, ettei ajoneuvo pääse kallistumaan tai vinoon asentoon (au-tomaattinen tasain)

• älä käytä vaurioitunutta nostinta • älä pidä jalkoja nostinpylvään rungon päällä, kun lasket ajoneuvon alas (ja-

lan puristumisvaara) • mikäli joudut irrottamaan ajoneuvon pyöriä, käytä kuvan mukaisia alusta-

pukkeja ajoneuvon tukemiseen ja varmista tuentapisteet ohjaavalta opetta-jalta

• merkitse nostinpylväiden asemalukema paperille muistiin, lukeman saat pylvään mitta -asteikolta.


44

17.6 Alusta-asennukset

Alustatyöt joudutaan tekemään hankalassa työasennossa, mikä aiheuttaa ra-situsta selälle ja raajoille (käsille). Alustasta irtoava kura ja hitsatessa sulava alustamassa ovat vaaraksi silmille ja iholle. Sen vuoksi käytä suojapäähinettä ja silmänsuojaimia (kasvosuojain) työskennellessäsi auton alla. Työskennellessä alusta-asennuksien parissa:

- Autoa ei saa jättää pelkän nostimen varaan, vaan käytä alusta-pukkeja.

- Lattialla maatessasi käytä jotain alustaa. Kylmä ja vetoisa lattiata-so aiheuttaa terveydellisiä haittoja.

- Työskentely auton alla moottorin ollessa käynnissä vaarantavat työturvallisuutesi merkittävästi, koska pyörivien osien väliin saattaa jäädä esim. käsi.

- Käytä nostamiseen oikeita välineitä. Älä nosta koskaan ilman apu-välineitä!

18 Rengastyöt

Tutustu rengaskoneen toimintaan ja toimintoihin tarkasti ennen työn aloittamista. Vaarallisin vaihe rengastöissä on renkaan täyttövaihe silloin kun rengas ei ole vielä noussut vanteelle. Renkaan täytössä on käytettävä paineilmaliitintä joka lukittuu venttiiliin ilman että asentajan tarvitsee pitää siitä kiinni täytön aikana. Asentajan paikka rengasta täytettäessä on renkaan kulutuspinnan puolella. Älä käytä viallisia vanteita. Varsinkin murtuneet kevytmeta llivanteet ovat vaarallisia.


45

Kuva 16. Rengaskone


2

Kuva 17. Kevytmetallivanteella varustettu rengas. Kuvassa renkaan täyttövaihe. . Huolimattomuus rengastöissä saattaa johtaa vakavaan liikenneonnettomuu-teen, mutta se saattaa vaarantaa myös asentajan turvallisuuden jo asennus-vaiheessa. Rengastöihin liittyvät tapaturmat ovat lisääntyneet, koska usein työtä tekevät eivät tiedosta vaaroja. Rengastöiden tapaturmanaiheuttajia on monia, mutta yleisimpiä ovat rengaspaine, rengaskone ja työhön liittyvät monipuoliset rasi-tustekijät. Rengaspaineet aiheuttavat räjähdysvaaran, joka vastaa kevyitä rä-jähdysaineita. Rengaskoneiden valtava t voimat uhkaavat koneiden käyttäjiä ja ruumiillinen rasitus vaarantaa työntekijän terveyden. Väärin suoritettu renkaan nosto rasittaa selkää ja raajoja.


35

18.1 Raskaankaluston rengastyöt

Kuorma- ja linja-autojen sekä erilaisten työkoneiden renkaat ovat kookkaita ja painavia. Käytä raskaan renkaan irrotukseen, asennukseen ja siirtämiseen pyöränostinta. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa jos kyseessä on raskaan ajoneuvoka-luston rengas, joka on varustettu lukkovanteella. Kyseiset renkaat tuleekin täyttää tähän tarkoitukseen tehdyn teräskehikon sisällä, joka estää vahinko-tapauksessa lukkorenkaan irti sinkoutumisen. Renkaan räjähtäminen on suurin tapaturmaisten kuolemien aiheuttaja ren-gasalalla.1 Räjähdyksen aiheuttama paineaalto sekä renkaiden, renkaanpa-lasten, vanteen osien ja työkalujen sinkoilu räjähdyksen yhteydessä aiheutta-vat erittäin vakavan vaaran. Maansiirtokoneen räjähtävän renkaan voima riittää nostamaan normaalin henkilöauton 26 metrin korkeudelle. Renkaiden räjähdykset ovat yleisimpiä sil-loin kun asennetaan renkaita vanteille, paineistetaan renkaita ja puretaan pai-neenalaisia käytössä vioittuneita renkaita. Räjähdyksiä on sattunut ylitäyttöjen yhteydessä sekä usein räjähdystapaukseen on liittynyt viallinen vanne tai ren-gas. Räjähdysvaaran minimoimiseksi renkaat tulisi aina säilyttää ja kuljettaa paineettomana tai hyvin alhaisella paineella. Rengasasennuksien yhteydessä renkaan ja vanteen kunto on syytä aina ta r-kastaa. Likaiset vanteet tulee puhdistaa ja vialliset vanteet vaihdetaan kun-nossa oleviin. Pyörien pultit on tarkastettava kierteen ja keskityskartion osalta. Kuorma-autojen ja työkoneiden renkaiden paineistuksessa on asianmukaisen turvahäkin käyttö aina paras ratkaisu. Käyttökelpoinen häkki on riittävän iso ja hyväkuntoinen. Paineletku voidaan liittää renkaaseen häkin ollessa auki mutta paineistus tulee aloittaa vasta kun häkki on suljettu ja lukittu. Mikäli turvahäk-kiä ei ole käytössä tulee paineistettavaan renkaaseen pitää koko paineistuk-sen ajan riittävä turvaetäisyys, työntekijä voi valvoa paineistusta vaikka nurkan takana.

• 1 TOT – raportti, Rengastyöt


36

Renkaan paineistus Tarkasta aina rengas ja vanne ennen täyttöä. Käytä paineistusvaiheessa tur-vahäkkiä jos mahdollista, jos häkkiä ei ole käytössä täytä pyörä asennusko-neeseen tai ajoneuvoon kiinnitettynä. Seiso riittävän etäällä pyörän kulutus-pinnan puolella, vältä menemistä renkaan kylkipinnan puolelle. Mikäli havait-set jotain poikkeavaa, tyhjennä rengas ja tarkista rengas, vanne ja asennus.

Ajattele mitä teet!

Kuva 17. Raskaankaluston renkaantäyttöhäkki, Tecalemit


37

Kuva 18. Renkaan täyttökeskus, Tecalemit

18.2 Tasapainotus Rengastöiden yhteydessä tehdään lähes poikkeuksetta myös renkaiden tasa-painotus. Renkaita tasapainotettaessa tulee varmistaa, että renkaassa tai van-teessa ei ole mitään irtoavia osia tai roskia esim. kiviä. Aina tasapainotettaes-sa rengas tulee peittää suojakaarella, jottei renkaan pyöriessä siitä lennä mi-tään tai siihen ei joudu työn aikana työkaluja tai irto-osia. Suojakaaren tulee siis olla sellainen, että renkaan tahaton koskettaminen on estetty. Tällainen on vakiovarusteena kaikissa nykyaikaisissa tasapainotuskoneissa. Katso kuva 4.


38

Kuva 18. Ajanmukainen renkaan tasapainotuskone. Kone on va-rustettu renkaan ympäröivällä suojalla. Matti Nurmi, Ähtärin ait

19 Asennustyöt kipattavan ohjaamon tai kippilavan alla

Varmista ohjaamon oikeaoppinen nostaminen. Ohjeen löydät kuljettajan käsi-kirjasta. Kun työskentelet kipattavan ohjaamon alla, varmista ohjaamon pysy-minen ylhäällä (lukinta).

Kun joudut työskentelemään ylös nostetun kippilavan tai kuormaajan alla, varmista oikealla tuennalla taakan pysyminen ylhäällä. Et saa työskennellä näin vaarallisessa työkohteessa ellet pyydä opastusta työpaikkaohjaajalta tai


39

opettajaltasi. Näytä tuennan varmistus ohjaajallesi ennen kuin aloitat työtä. Muista että varovaisuus on järkevämpää kuin uhkarohkeus.

20 Pakokaasuanalysaattorin ja pakokaasuimurin käyttö

Autoa sisätiloissa käytettäessä on vaarana pakokaasujen pääsy työskentelyti-laan. Kuuman moottorin päälle roiskuneet aineet esim. pakkasneste ja öljy höyrystyvät voimakkaasti leviten työtilaan. Kuumat moottorin osat aiheuttavat palovammavaaran. Kytkettäessä pakokaasuanalysaattoria tai jotain muutakin testilaitetta autoon, on ennen auton käynnistystä huolehdittava että johtimet ym. eivät tartu auton pyöriviin rakenteisiin (esim. tuulettimen siivet tai laturin hihna) autoa käynnis-tettäessä.

Kuva 19. Testauslaitteen kytkentä pakokaasun mittausta ja

moottorin testausta varten.

Käytettäessä autoa sisätiloissa, esim. pakokaasumittauksen aikana, tulee huolehtia että pakokaasujen poistoletku on paikallaan ja imuri on päällä. Jossain tapauksessa moottoria käytetään melko pitkäänkin, jolloin moottori ja sen ympäristö, kuten pakosarja ja jäähdytin kuumenee. Myös auton alla oleva katalysaattori kuumenee voimakkaasti. Tällöin autoa ei saa jättää palavan ma-teriaalin päälle, katalysaattori voi sytyttää sen palamaan. Auton ollessa käyttö-lämmin on varottava tekemästä toimenpiteitä jotka kohdistuu kyseisten kohtien läheisyyteen, jotta vältyttäisiin palovammojen syntymiseltä.


40

Kuva 20. Pakokaasuimuri liitettynä pakoputkeen.

Kuva 21. Huolehdi pakokaasujen poistosta ja työtilan tuuletuksesta.

20.1 Auton moottoria käytettäessä muodostuu häkää


41

Hiilimonoksidi (CO) eli häkä on näkymätön, mauton, hajuton, väritön, hieman ilmaa kevyempi myrkyllinen kaasu joka hengitettäessä estää hapen sitoutumisen hemo-globiiniin ja näin ollen estää lihasten, aivojen ja muiden tärkeiden elimien hapen saannin.

Häkää muodostuu epätäydellisen palamisen yhteydessä. Palavana aineena voi olla maakaasu, nestekaasu, bensiini, kerosiini, öljy, puu, hiili, kivihiili ja jopa tupakka. Hiilimonoksidia muodostuu fossiilisten polttoaineiden palaessa epätäydellisesti tai kun niitä altistetaan kuumuudelle (yleensä tulelle). Mikä tahansa liekillä palava aine voi muodostaa häkää.

Palamisen yhteydessä (läsnä hiiltä, vetyä, happea) syntyy hiilidioksidia CO2, vettä H2O ja häkää CO. Mikäli palamis reaktio ei saa tarpeellista määrää happea, lisään-tyy hiilimonoksidin muodostuminen huomattavasti.

Häkää muodostuu myös poltettaessa jotakin polttoainetta liian kuumassa lämpöti-lassa

21 Melu

Jatkuva melu tuhoaa sisäkorvan herkkää hermokudosta. Jatkuvan melutason ylärajaksi on kansainvälisestikin sovittu 85 dB. Tätäkin alhaisempi melutaso johtaa kuulokynnyksen tilapäiseen nousuun, joka palautunee hitaasti työpäi-vän päätyttyä. Tilapäisestikin heikentynyt kuulo on vaaraksi liikenteessä.


42

Kuva 19. Menun turvallisuusrajat. Lähde: Työsuojelunäyttely, Tre

HUOMIO !

Myös vapaa-aikana koettu liian korkea melutaso voi aiheuttaa kuu-lovaurion, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyneisyyttä työssä ja ko-tona.

Kuulovamman syntyyn vaikuttavia tekijöitä:

• Melutaso • Altistusaika • Melun taajuusjakauma • Tauot altistuksessa • Yksilöllinen herkkyys • Kuulonsuojaus

Melu vaikuttaa myös:

• Keskittymiseen • Verenkiertoon • Hengitykseen • Ruuansulatukseen • Vireystilaan • Tarkkaavaisuuteen • Adrenaliinin eritykseen • Aiheuttaa jo pieninä annoksina päänsärkyä


43

22 Työympäristön lämpötilan vaikutus Ihmisen lämpötasapainon säilyttämisen edellytyksenä on että aineenvaihdun-nan jatkuvasti tuottama lämpömäärä ja kehon ympäristöön luovuttama läm-pömäärä ovat tasapainossa. Lämpötasapainoon vaikuttavat vaatetuksen lämmöneristys ja työympäristön lämpöolosuhteet. Työtilojen lämpöolosuhteisiin kuuluvat;

- ilman lämpötila - ilman suhteellinen kosteus - ilman nopeus (veto) - ympäristön lämpösäteily, ikkuna, seinä yms. pinnat

Puutteet lämpöolosuhteissa ilmenevät kylmyyden, kuumuuden, kosteuden, kuivuuden ja vedon tunteina. Auton huoltotilojen lämpötilaan ja -olosuhteisiin vaikuttavat myös tehokas i l-mastointi ja usein avattavat työsalien ovet. 2

23 Valaistus Hyvä valaistus on osa onnistunutta työtä. Kunnollinen valaistus vähentää vaa-ratilanteita ja virheitä, parantaa työn laatua, viihtyvyyttä sekä lisää työn mie-lekkyyttä. Työtiloissa ja kulkuväylillä tulisi olla tarpeeksi hyvä perus valaistu. Työkohteen valaisuun voidaan käyttää erillistä lisävalaistusta tarpeen näin vaatiessa. Heikko ja epätasainen valaistus rasittaa silmiä. Liian voimakas tai väärin suunnattu valo häikäisee, mikä myös rasittaa silmiä ja vaikeuttaa näkemistä. Häikäistyneet silmät sopeutuvat hitaasti uuteen tilanteeseen, mistä saattaa ai-heutua näön hetkellinen menetys ja vaaraa työtehtävien suorituksessa. Lamppujen, valaisimien ja ikkunoiden likaantuminen heikentää valaistusvoi-makkuutta jopa 50 %. Seuraavassa on lueteltu autoalan työtilojen valaistus-suosituksia:

• 2 Auto- ja Kuljetusalan perusoppi 2, Autio, Kemppainen, OTAVA


44

Huoltohalli 300 – 500 lx

Maalaamo 500 – 600 lx Peltiosasto 400 – 600 lx Autojen pesutila 300 – 500 lx Varaosavarasto 300 – 500 lx

Henkilöstötilat 100 – 150 lx Toimistot 300 – 500 lx

24 Hengitysilman epäpuhtaudet Autoalalla käytettävät erilaiset raaka-aineet ja materiaalit saattavat joko sellai-senaan tai työn aikana tapahtuvien prosessien vuoksi aiheuttaa terveydellisen vaaratekijän. Ilman epäpuhtaudet esiintyvät joko näkyvinä pölymäisinä pääs-töinä tai näkymättöminä kaasumaisina päästöinä. Useasti ilman epäpuhtauk-siin liittyy myös epämiellyttävä haju. Ilmaan tulee epäpuhtauksia usein seuraavista töistä

- Osien, moottoreiden ja ajoneuvojen pesu - Erilaisten osien puhdistus mekaanisesti esim. karstan poisto - Jarrutyöt - Akkujen lataus - Kaasu- ja kaarihitsaus - Hiontatyöt - Maalaustyöt ja ruosteenestokäsittelyt - Muovikorjaukset - Ajoneuvojen koekäyttö - Bensiinit, liuottimet

Ilman epäpuhtauksien joutumista hengityksen kautta elimistöön voidaan eh-käistä käyttämällä hengityssuojainta. Hengityssuojain suojaa epäpuhtauksilta kuten pölyltä, höyryiltä, kaasuilta ja hapenpuutteelta. Monesti käytössä on ker-takäyttöinen suojain joka on edullinen ja helppo käytettävä. Tällainen suojain soveltuu parhaiten lyhytaikaiseen pölyltä suojaavaan käyttöön esim. jarrutöitä tehdessä. Ikävä kyllä se ei sovellu vaarallisiin altistuksiin, sillä niiden suojaus-tehot ovat pieniä. Suojausteholtaan parhaita ovat koko kasvot peittävä, puha l-timella varustetut ja paine- tai raitisilmaa käyttävät laitteet. Tällaisia laitteita on käytettävä esim. maalaustöissä. Hengityssuojaimille on määritetty koeolosuhteissa suojainkertoimet, jotka riip-puvat mm. kasvo-osan ja suodattimen laadusta. Käytännön työtilanteissa suo-jainkertoimet eivät ole niin hyviä kuin testeissä. Kaasuille tarkoitettu suojain ei suojaa pölyltä ja päinvastoin. Oikea suojain on siis valittava työn perusteella.


45

25 Työvälineiden tärinän vaikutus Tärinä on kiinteissä kappaleissa etenevää värähtelyä. Työn aikana se voi kohdistua koko kehoon tai vaikka vain käsiin. Käsiin kohdistuva tärinä syntyy usein käsityökalujen iskevästä edestakaisesta liikkeestä. Tärinästä johtuvat vammat syntyvät he lpommin, jos kädet ja sormet ovat kylmät. Tärinää aiheuttaa esimerkiksi

- Porakoneet - Hiomakoneet - Paineilma mutterivääntimet yms. - Leikkurit - Taltat ja monet muut käsityökalut

Tärinän haittavaikutukset riippuvat tärinän voimakkuudesta ja sen taajuudesta sekä altistumisajasta. Pitämällä kaikki työkalut kunnossa ja huollettuina voi-daan vähentää käsiin ja koko kehoon kohdistuvaa tärinää. Käsiin kohdistuva tärinä voi aiheuttaa valkosormisuusoireita, nivelvaurioita ja hermosto- ja lihas-kudosvaurioita.

25.1 Turvallisuusohjeita Käytä paksuja käsineitä, ne suojaavat tärinältä ja myös kylmyydeltä. Tee tä-rinää aiheuttavia töitä lyhyissä jaksoissa, jotta kehosi saa välillä levätä. Muuta työskentelyasentoa ja otetta usein, jotta vain toinen puoli kehostasi ei altistu koko ajan tärinälle. Tärinävaimennettuja työkaluja tulisi käyttää aina, kun se on mahdollista. Tupakointia tulisi välttää ennen työtä ja sen jälkeen, jotta ve-renkierto pysyy hyvänä.

26 Vaaralliset kemikaalit

Vaaralliset kemikaalit luokitellaan kolmeen ryhmään: palo- ja räjähdysvaaralli-set kemikaalit, terveydelle vaaralliset kemikaalit sekä ympäristölle vaaralliset kemikaalit. Kaikki vaaralliset kemikaalit kuuluvat johonkin tai useampaan näis-tä ryhmistä Kemikaalilla tarkoitetaan alkuaineita ja niiden kemiallisia yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai teollisesti tuotettuina (aineet) sekä kahden tai useamman aineen seoksia (valmisteet). Kemikaali voi olla siis aine tai valmis-te (seos).


46

Kemikaali on palo - ja räjähdysvaarallinen, jos se on: 1) räjähtävä, 2) hapettava, 3) erittäin helposti syttyvä, 4) helposti syttyvä tai 5) syttyvä. Kemikaali on terveydelle vaarallinen, jos se on: 1) erittäin myrkyllinen, 2) myrkyllinen, 3) haitallinen, 4) syövyttävä, 5) ärsyttävä, 6) herkistävä, 7) syöpää aiheuttava, 8) perimää vaurioittava tai 9) lisääntymiselle vaarallinen. Kemikaali on ympäristölle vaarallinen, jos se 1) ympäristöön jouduttuaan voi aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle tai sen osalle. Esimerkkejä palo- ja räjähdysvaarallisia aineista: − Öljyt − Bensiini − Dieselpolttoaine − Orgaaniset liuottimet − Korroosionestoaineet − Glykoli (tiivistetty) − Pesuneste (tiivistetty) − Hitsauskaasut kuten esim. asetyleeni

26.1 Isosyanaatit Isosyanaatit ovat kemikaaleja, joita käytetään raaka-aineina polyuretaanituotteiden valmis-tuksessa. Isosyanaateille voi altistua, kun käsittelee raaka-aineita ja valmistaa polyure-taanituotteita tai työstää valmiita polyuretaanituotteita. Polyuretaaneja käytetään muun muassa automaaleissa ja alustamassoissa, rakennusalalla lämpö- ja äänieristykseen, teol-lisuudessa letkuissa ja elastisissa langoissa ja kaapelipäällysteissä. Yleisin isosyanaattien aiheuttama allerginen sairaus on astma. Herkistyminen voi ilmetä myös allergisena nuhana tai kosketusihottumana.


47

26.2 Liuottimet Liuottimet ovat nesteitä, jotka liuottavat esim. rasvaa, maalia, lakkaa, vahaa, öljyä, liimaa, kumia jne. päinvastoin kuin vesi.

Esimerkkejä orgaanisista liuottimista:

- Mineraalitärpätti - Tolueeni - Tinneri - Bensiini - Alkoholi - Ksyleeni - Trikloorietyleeni

Liuottimien vaaroja:

- Liuottimista ja liuottimia sisältävistä tuotteista haihtuu ilmaa höyryjä, jotka voi-vat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ja pahoinvointia. Ne voivat myös aiheut-taa keuhkoputken ärsytystä

- Pitkittynyt altistuminen liuottimille voi vahingoittaa keskushermostoa. Oireita ovat unettomuus, masennus, hermostuneisuus, huono muisti ja yleinen väsy-mys.

- Jos liuottimia joutuu iholle, iho saattaa kuivia ja halkeilla. Myös ihon allergioi-den riski suurenee. Liuotinaineet voivat myös tunkeutua ihon kautta verenkier-toon. Useat liuottimet ovat tulenarkoja.

- Useimmista liuottimista haihtuu ilmaan erittäin tulenarkoja höyryjä normaalissa huoneenlämmössä. Nämä höyryt voivat helposti syttyä esim. kipinästä. Pala-van liuottimen tai muun tulenaran tuotteen synnyttämä savu sisältää suuria määriä mustaa syövyttää savua.

Turvallisuusohjeet

- Vältä hengittämästä höyryjä varmistamalla hyvä ilmanvaihto ja käyttämällä rai-tisilmahengityssuojainta tai muuta vaarallisia kaasuja suodattavaa hengitys-suojainta.

- Varmista, että ilmanvaihto on riittävä käytettävälle liuotinainemäärälle ja sen tulenarkuudelle.

- Älä koskaan säilytä liuotinaineastiaa ilman ilmatiivistä kantta. - Käytä liuottimia, joiden aromaattisuus on alhainen. Tämä vähentää riskejä. - Vältä aineen joutumista iholle. - Käytä suojakäsineitä. - Varmista, että suojavaatetus kestää liuotinaineita.


48

- Sähkölaitteiden on oltava hyväksyttävä ja niiden käyttö soveltua sellaiseen ympäristöön, joiden ilmassa on paljon liuotinainehöyryjä.

VIHJE 1. Opettajaa pyydetään tutustumaan opiskelijoiden kanssa vähintään viiteen käyttöturvallisuustiedotteeseen, kuten bensiini, liuotinaineet, pesuai-neet ja joku öljylaatu. VIHJE 2. Ryhmätyön aihe: Selvitetään mistä löytyy suojaimia ja miten niitä käytetään. Koska suojaimia on käytettävä ja miksi. VIHJE 3. Eri ympäristömyrkyille altistuminen selviää mm. kirjasta; Auto- ja huoltamo kemikaalien turvallinen käsittely, Työterveyslaitos ja työsuojelura-hasto.

27 Järjestys ja siisteys työsalissa ja korjaamohallissa


49

Siisteys ja järjestyksen ylläpito on ammattitaitoa ja osoitus opiskelijan asennoi-tumisesta ammattiinsa ja työturvallisuuteen. Siisti työympäristö lisää viihtyisyyt-tä ja kertoo asiakkaille ja muulle henkilökunnalle asentajan suorittavan työnsä huolellisesti ja tunnollisesti. Turvallinen toimintaympäristö on asentajan käynti-kortti. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito edellyttää seuraavista seikoista vas-taamista: q Jokaisen korjaamotyöntekijän on suhtauduttava siisteyteen ja järjes-

tyksen ylläpitoon riittävällä vakavuudella q Asentajan työympäristön on oltava riittävän avara q Erikoistyövälineet on säilytettävä paikoillaan käytön jälkeen q Kiinteät koneet ja laitteet on sijoitettava turvallisesti q Kulkuväylät on pidettävä vapaina q Hyötyajoneuvojen huollossa ja korjauksessa on huomioitava kompo-

nenttien painot. Työtavat ja apuvälineet valitaan painon mukaan. q Säiliöajoneuvojen korjauksia koskevat määräykset on tunnettava. q Jäte- ja eläinkuljetusautojen pesusta on huolehdittava ennen korjaa-

molle tuloa. Huoltohenkilöstön rokotukset on oltava riittävät.

q Ongelmajätteiden (akut, jäteöljyt, jäähdytinnesteet, jarrunesteet, öljy- ja polttonestesuodattimet) lajittelu uudelleen käsittelyä varten on teh-tävä huolellisesti.

Edellä lueteltujen perusedellytysten ylläpito ja kehittäminen lisäävät työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työviihtyvyyttä. Työyhteisön koosta riippu-en kannattaa nimetä yksi tai useampi vastuuhenkilö siivouksen ja järjestyksen ylläpitoon.


50

28 Turvallinen liikenne Liikenne on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että se on yleisin vammautumi-sen ja kuoleman aiheuttajia nuorten keskuudessa. Keväällä luonto herää ja saman tyylisen vaikutuksen kevät ja valon lisääntyminen tekevät nuorten hor-monitoiminnassa. Näyttämisen halu ja huomatuksi tuleminen saavat vallan mielikuvituksessa, eikä silloin tule välttämättä mieleen järkevä toiminta eikä turvallinen liikennekäyttäytyminen. Jokin niksahtaa ja arvomaailmamme heit-tää kuperkeikkaa.

Kuva 22. Ihminen ei kestä kolarin seurauksia.

28.1 Autoilun turvallisuus Tienkäyttäjä tekee virheitä, mutta onneksi kaikki virheet eivät ole kohtalokkai-ta. Auton kuljettaja läpäisee kilometrin matkalla 600 liikennetapahtumaa, tekee 240 havaintoa, 80 ratkaisua, 60 suoritusta ja yhden virheen. Lähes kaikki pelkäävät 10 – kerroksisen talon katon reuna lla. Putoaminen merkitsi iskeytymistä maahan 90 – 100 km/h nopeudella. Silti vain poikkeus-tapauksissa pelkäämme 100 km/h vauhdissa autossa. Ihmisen omat aistit eivät pysty luotettavasti kertomaan miten paljon ajoneuvon vauhdin kasvattaminen lisää liike-energian määrää. Aistit toimivat luotettavasti kävely- ja juoksunopeudella, mutta moottoriajoneuvojen nopeudessa ne pet-tävät: Arvioimme välimatkat pidemmiksi ja nopeudet pienemmiksi kuin todelli-suudessa ovat.


51

Autoilun sääriskit:

• Lumi • Sade • Pimeys • Luikkaus

28.2 Mopoilun turvallisuus

Yleisimmät mopoilijoiden onnettomuustyypit ovat risteysvahinko, ajohallinnan menetys ja auton eteen kääntyminen. Alkoholi on myös mukana joka viidennessä kuolemaan johtavassa mopoturmassa. • Mopolla voi ajaa kevyen liikenteen

väylällä, mikäli sellainen on. Jos kevyen liikenteen väylää ei ole, mopoilijan on ajettava tien oikeanpuoleisessa reunassa.

• Kiinnitä mopon kuntoon huomiota. Aja vain kunnossa olevalla mopolla. Muista tarkistaa jarrut.

• Käytä aina kypärää ja pidä se kunnolla kiinnitettynä. Älä hanki käytettyä kypärää ja vaihda kypärä, jos siihen on osunut voimakas isku.

• Muista, että mopoilijan on tunnettava liikennesäännöt. Muista näyttää suuntamerkkiä, kun käännyt.

• Viritetyt mopot ovat hengenvaarallisia.


52

28.3 Ihminen ei kestä seurauksia Turvallisessa liikenteessä perusmittana on ihmisen kyky sietää ulkoista väki-valtaa. Ihmisen kimmoisuutta tai haurautta ei voi muuttaa. Liikenneonnetto-muuksien tuhovoiman aiheuttaa hallitsemattomasti purkautuva ajoneuvojen liike-energia, jonka jo pieni ajoneuvon vauhdin kasvu moninkertaistaa. Henkilöauton kuljettaja tai matkustaja voi hädin tuskin kestää 70 km/h tör-mäyksenaikaisen nopeudenmuutoksen autossa, joka on varustettu uusimmilla ja parhaimmilla turvavarusteilla. Turvalaitteiden käytön lisääminen vähentää kuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Jos kaikilla kolariin joutuneilla olisi tur-vavyö kiinnitettynä, säästyisi noin 50 ihmisen henki vuosittain. Pyöräilykypärä pelastaisi joka vuosi noin 20 pyöräilijän hengen.

Kuva 23. Liikenteessä ei pidä haaveilla.


53

Ennakoiva ja muut tienkäyttäjät huomioiva ajotapa on turvallisen liikenteen lähtökohta. "Viisas kuljettaja ei koskaan joudu tilanteeseen, josta taitava kuljet-taja selviytyy". www.liikenneturva.fi www.ake.fi www.tiehallinto.fi Liikenneturvallisuudesta voit lukea lisää alan kirjallisuudesta ja Kaikille aloille yhteisestä turvallisuusoppaasta kohta Liikenneturvallisuus

29 Työturvallisuusohjekortisto Autoalan työturvallisuusohjekortteja on tehty useita kym-meniä kappaleita työturvallisuus huomioiden vaarallisista koneista ja laitteista.


54

30 Lähdeluettelo

Aineiston lähdetiedot: Autoalan työsuojeluopas, Työturvallisuuskeskus, Helsinki 2003

Niemi Arto; Raskaiden ajoneuvojen lisävarusteet, AKH Valokuvat Materiaalin tekijöiden kuvaamia tai heidän arkistoistaan hyödynnettyjä. Piirretyt kuvat

Seinäjoen ammattioppilaitoksen opiskelijan; Maarit Moilasen projektille piirtä-miä.

autoalan mater. työversio 9.12.2004 - autotieto.net¶turvallisuus/autoalan tyoturvamat.pdf.pdf ·...

Documents