AVARTUM

Tässä numerossa

4 Työelämän koulut-taja jo 20-vuotta 9 Myynnin koulutus

verkossa 12 Koulutuksella tulokseen

Työelämässä mukana

� Avartum uutiset

Avartum Instituutti Oy etunimi.sukunimi@avartum.fi Koulutuspalvelut ToimistopalvelutHaaransuonkuja 4 www.avartum.fi Tapio Laurila Maili Petäjäjärvi90240 OULU p. 044 073 8922 p. 040 590 7325 p. 044 073 8880

Tässä numerossaPääkirjoitus s. 3

Verkkokoulutus s.6

Työelämäpainottei-suuden paluu s.1�

Myynnin verkko- koulutus s. 9

Ohjaus verkossa s. 8

Matkailun koulutus s.10

Koulutusta �0 vuotta s. 4

3Avartum uutiset

Työvoimakoulutuksessa verkkokoulutuk-sen hyödyntäminen on edelleen alkute-

kijöissä, vaikka mahdollisuudet verkkokou-lutusten järjestämiseen ovat olleet jo pitkään käytössä. Koulutusten keskittyessä kasvu-keskuksiin ja alueellisiin keskuksiin, supistaa se reuna-alueiden työnhakijoilta osaamisen kehittämisen lähes mahdottomaksi.

Verkkokoulutus on oiva menetelmä työ-voimakoulutusten kehittämisessä. Se antaa opiskelijalle, oppilaitoksille ja muille koulutus-ten järjestäjille hienoja uusia mahdollisuuksia koulutusten uudistamisessa.

Uusien toimintojen ja koulutustuotteiden muokkaamiseen kannattaa ottaa jo lähtö-vaiheessa koko henkilökunta mukaan. Näin olemme toimineet myös Avartum Instituutti Oy:ssä. Kehittäminen voidaan prosessoida pienempiin osa-alueisiin ja kaikilla on mah-dollisuudet osallistua ja uudistaa omia työ-tapoja. Tällöin kehittäminen nähdään enem-män mahdollisuutena kuin välttämättömänä pakkona.

On totta, että nykyisten opetuspaikkojen ja koulutusrahojen supistuessa sekä lomau-tusten ja irtisanomisten kynnyksellä, työn-tekijän on vaikea mukautua innostuneesti organisaation kehitystyöhön. Toimintatavan muutos on kuitenkin edessä ennemmin tai myöhemmin. Ja vaikka oma ”hiekkalaatikko” tuntuu usein ainoalta ja oikealta työskentely-kentältä, on hyvä joskus hypätä pois omalta mukavuusalueelta uusien toimintatapojen omaksumisen mahdollistamiseksi.

Koulutusuudistus ei ole pelkästään opinto-linjojen ja oppiaineiden uudistusta vaan myös opettajien ja kouluttajien täytyy uudistua. Se haastaa opetustyöhön osallistuvia, mutta toisaalta antaa aivan uusia, kiinnostavia ta-poja opettaa. Kun keskiössä on aina työn-hakija/opiskelija, täytyy uudistusten hyödyt-tää työnhakijaa, ei vain omaa koulutustyötä. Palautteiden perusteella täytyy todeta, että verkkokoulutusmalleissa opiskelija, opetta-ja ja yrityskenttä ovat olleet innostuneita ja tyytyväisiä uusien koulutusmallien kehittämi-seen.

TE-toimistojen myönteinen suhtautuminen verkkokoulutuksiin on erinomainen asia. Näin voidaan tarjota työnhakijoille tasavertaiset mahdollisuudet vahvistaa omaa osaamistaan työmarkkinoille asuinpaikasta riippumatta.

Verkko-opetuksen ja sähköisen viestinnän mahdollisuudet kannattaa rohkeasti hyödyn-tää koulutusorganisaatioiden toiminnassa. Uudistuminen vaatii rohkeutta, motivaatiota, näkemystä ja osaamista. Avartum Instituutti Oy:ssä olemme vaalineet näitä teemoja kaut-ta historian kaikessa toiminnassamme.

Hyvää uudistusintoa kaikille!

Tapio Laurila

Pääkirjoitus

Verkkokoulutus monipuolistaa opetusta

4 Avartum uutiset

Avartum työvoima- kouluttajana 20 vuotta

Suuren laman keskellä 90-luvulla kysyttiin, mitä nyt on tehtävä? Monet aktiivisesti työelä-mässä ja yrittäjänä olleet joutuivat etsimään uutta suuntaa. Tulevaisuudennäkymät olivat lähes kaikilla hukassa. Ajaessani työpaikalle eräänä kauniina keväisenä päivänä mieleeni nousi, olisiko nyt nuorten omatoimisuus- ja yrittäjyysohjelman aika? Nuorisotyöttömyys oli huipussaan ja kaikkialla vallitsi yleisen apatian tila.

Innostuneena aloitimme heti samana päi-vänä prosessin, jonka tavoitteena oli luoda koulutusohjelma, jossa keskiössä on oma-toimisuus ja yrittäjyys. Hetkessä syntyi ruu-tupaperille hahmotelma, mitä asioita on syy-tä käsitellä. Päätimme keskellä keskikesän helteitä järjestää peruskoulun päättäneille lyhytmuotoisia viiden teoriapäivän motivoin-tikoulutuksia. Tuon viikon aikana nuoria ope-tettiin omatoimiseen toimintaan ja pienimuo-toiseen yrittäjyyteen. Nuoret lähtivät liikkeel-le. Tuli ikkunanpesijöitä, erilaisten kotitalo-ustuotteiden myyjiä, nurmikoiden leikkaajia, kotakahvilan pitäjiä jne. Merkille pantavaa oli nuorten valtava innostus. Monet kysyivät, voivatko he lähteä myymään omia palvelu-jaan? Tuo kesähelteellä pidetyn viikon kou-lutuksen palaute oli erinomainen.

Monet kunnat tekivät tuolloin päätöksiä, että ne nujertavat omalla alueellaan nuoriso-työttömyyden. Erilaisia projekteja syntyi ja synnytettiin. Pohjois-pohjalaisessa Nivalan kaupingissa oli päädytty ratkaisuun, että asia hoidetaan rahalla.

Nuorisotyöttömyyden poistamiseen osoi-tettiin rahaa miljoona markkaa. Vuosi oli jo puolessa ja rahat oli pääasiassa käyttämät-tä. Järjestimme kesällä Nivalan 15 nuorelle omatoimisuus- ja yrittäjyysohjelman.

Saadun palautteen perusteella Nivalan kaupunki pyysi meitä palaveriin, jossa mie-tittäisiin yhdessä, voisimmeko olla heidän kumppaninaan. Palaverissa oli mukana pro-jektin ohjausryhmä ja projektipäällikkö. Yrityksen perustaja ja omistaja Vesa Kumpula

�Avartum uutiset

Tuohon ohjausryhmään kuului myös työvoimatoimiston johtaja. Esittelin nuorten omatoimisuus- ja yrittäjyysohjelmaa. Ohjausryhmän kokouksessa tuli eteen yllättävä kysymys – voidaanko tätä toteut-taa työvoimakoulutuksena?

Tämä oli startti ensimmäi-seen työvoimakoulutukseemme. Koulutusohjelma oli yksinkertainen - yksi viikko teoriaa ja neljä viikkoa työharjoittelua. Muistan, kun haas-tattelimme koulutukseen hakeutu-neita nuoria. Kysyin, voisitko läh-teä töihin? Vastaus oli: Voisinhan lähteä. Koulutus oli todellinen menestys. Viidestätoista opiske-lijasta 13 lähti töihin. Seuraava koulutus järjestettiin Kalajoella ja sama toistui. Työhallinnon kiinnos-tus heräsi ja syntyi lumipalloefekti. Halusimme käyttää meille annetun mahdollisuuden hyväksi ja kehitim-me voimakkaasti toimintaamme. Lisäsimme koulutustarjontaamme muistuttaen aina itseämme siitä, mitä varten teemme tätä työtä. Koulutusten tavoitteena oli saada työnhakijoita töihin.

Verkkokoulutusta jo 90-luvulla

Haimme koko ajan innovatiivisia ratkaisuja tehokkaan ja tulokselli-sen koulutuksen toteuttamiseen.

Järjestimme merkittävän määrän atk-koulutuksia ja löysimme koulu-tuksen tueksi Wit-menetelmän. Wit oli interaktiivinen koulutustyökalu atk-taitojen kouluttamiseen. Witin avulla saimme nostettua tietoko-neen ajokorttikoulutukset aivan uudelle tasolle. Samalla olimme kehittäneet oman verkkoalustan opetusaineiston ja tehtävien jaka-miseen ja myös niiden kommen-toimiseen. Vaikka olimme aikaa edellä, koimme tehtäväksemme kehittää koko ajan uutta.

Missä olemme nyt

Jälleen olemme laman keskellä tai ainakin taantuman. Tässä ajas-sa kannattaa kysyä, mitä nyt teh-dään? Olen jossakin tilanteessa kysynyt kannattaisiko jälleen kes-kiöön nostaa ihminen itse – siis ihminen, joka on työtä ja suuntaa vailla. Nuorisolle suunnatuissa täydennyskoulutuksissa me teem-me sen. Ei mitään ihmeellisiä mutkia vaan virtaviivaisesti.

Tuo kysymys, minkä tein 20 vuot-ta sitten nuorille Nivalan työvoima-toimistossa, on edelleen ajankoh-tainen. Voisitko lähteä töihin? Näin me teemme nuorille suunnatus-

sa koulutuksessa – ratkaisukes-keisesti. Annetaan nuorten itse lähteä liikkeelle ja tuetaan sitä. Nuorten täydennyskoulutuksessa toimii Avartumin koulutusajatuk-sen keskeinen viesti - neljä askel-ta työelämään. Tarvitaan moti-vaatiota, rohkeutta, osaamista ja näkemystä. Motivaatio panee liikkeelle, rohkeus antaa voimaa, osaaminen avartaa ja näkemys osoittaa suunnan. Suunnan sin-ne, minne kannattaa mennä töihin. Kun suunta löytyy, lisätään vielä osaamista, joka parhaiten tapah-tuu työpaikoilla.

Verkkokoulutus on myös keskei-nen osa nykyistä Avartumin toi-mintaa. Opetamme verkon kautta myyntitaitoja, taloushallinnon tai-toja, matkailualan taitoja ja tietysti työn hakemisen taitoja. Erilaiset tutkinnot ovat osa arkeamme. Haluamme edelleen kehittää uu-sia innovatiivisia malleja, joissa toteutuvat Avartumin tavoitteet - tehdä muutoksesta mahdollisuus ja saattaa ihmisiä uudelle kasvu-uralle.

Teksti Vesa KumpulaKuvat Sari Lipsanen

Jo 1990-luvulla käytimme atk-koulutuksessa interaktiivisia työvälineitä

6 Avartum uutiset

Avartum Instituutti Oy on ollut edel-läkävijä uuden teknologian hyö-dyntämisessä työvoimakoulutuk-sissa. Organisaatiomme vahvuuk-sia ovat nopea reagointi muuttuviin koulutustarpeisiin. Avartumissa kiinnostuttiin verkkokoulutuksen antamista mahdollisuuksista, kos-ka pienet paikkakunnat jäävät hel-posti ammatillisen koulutustarjon-nan ulkopuolelle pienten opiskeli-jaryhmien takia.

Aloitimme pilottikoulutukse-na työvoimapoliittisen Myynnin verkkokoulutuksen vuonna 2009 Pohjois-Karjalassa. Koulutuksen tarkoituksena oli kokeilla, miten hyvin ammatillinen koulutus on to-teutettavissa verkon kautta. Tänä päivänä hyödynnämme verkko-opetusta ammatillisissa koulutuk-sissa, täydennyskoulutuksissa, yrittäjäkoulutuksissa ja henkilöstö-koulutuksissa.

Koulutusten lisäksi Adobe Connect -verkkokokoushuonetta käytetään infoihin, opiskelijavalin-toihin ja ohjaukseen.

Adobe Connectin avulla voim-me järjestää reaaliaikaisen verk-ko-opetuksen. Tämä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen kou-lutukseen paikkakunnasta riippu-matta. Adobe Connectin käyttö vaatii opiskelijoilta atk:n perustai-dot, joten ohjelman käyttö on help-po aloittaa. Koulutuksen ajaksi annamme opiskelijoiden käyttöön kannettavat tietokoneet, joihin on asennettu opiskelussa tarvittavat ohjelmat.

Moodle-oppimisympäristöä käy-tämme opetusmateriaalin jakami-seen, tehtävien palauttamiseen, viestintään, ohjaukseen ja yhtey-denpitoon opiskelijoiden kanssa.

Haasteet ja mahdollisuudet

Verkko-opiskelu tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia sekä opis-kelijoille että opettajille. Verkko-opiskelu ja -opetus ei ole sidottu tiettyyn paikkakuntaan. Kaikki verkko-opetuskerrat nauhoitetaan ja nauhoitusten linkit on opiske-lijoilla saatavilla Moodlessa koko koulutuksen ajan. Nauhoitusten

avulla voi aina palata uudelleen opiskeltuihin asioihin. Verkko-opis-kelu antaa opiskelijoille valmiudet nykyaikaisiin opetusmenetelmiin.

Verkko-opiskelu vaatii opiskelijal-ta ennen kaikkea itsekuria, asen-netta ja motivaatiota. Opintojen aikatauluttaminen ja niissä pysy-minen sekä tavoitteiden asettami-nen ovat verkko-opiskelun kulma-kiviä. Teknistä osaamista tarvitaan myös: tekstinkäsittely, sosiaalinen media, Moodle, Adobe Connect, tiedon hakeminen ...

Verkko-opetus luo haasteita myös koulutuksen järjestäjälle: henkilökunnan tekninen osaami-nen ja sen ylläpitäminen, verkkoon sopivien monipuolisten opetusme-netelmien käyttö, tietokoneiden hallinta ja huolto sekä opiskelijoi-den verkkoyhteydet.

Teksti Sari Lipsanen

Reaaliaikainen verkkokoulutushaastaa lähiopetuksen

�Avartum uutiset

Moodle-oppimisympäristöMoodle - virtuaalinen oppimisympäristö on käytössä kaikis-sa Avartum Instituutin koulutuksissa. Moodle mahdollistaa vuorovaikutuksen opiskelijoiden kesken. Moodlen avulla voidaan tuottaa sisältöä koulutukseen sekä jakaa opiskeli-joille opetusmateriaalia sekä tehtäviä. Moodle mahdollistaa itsenäisen opiskelun.

Adobe Connect Adobe Connect on selaimella toimiva verkkokokousjärjest-elmä. Adobe Connectin avulla voidaan järjestää reaaliai-kainen opetus tai ohjaus, riippumatta millä paikkakunnalla kouluttaja tai opiskelijat ovat.

Osallistuakseen verkkoluennolle opiskelija tarvitsee tieto-koneen lisäksi kuulokemikrofonin ja web-kameran.

Avartumin mallin mukainen verkko-opetuksen kaavio

8 Avartum uutiset

Ohjaaminen verkossaTeknologian kehityksen myötä verkko-opetus on lisääntynyt pe-rinteisen lähiopetuksen rinnalla. Tämä näkyy myös työvoimakoulu-tuksissa. Verkko-opetus ja – opis-kelu vaatii rinnalleen ammatillista ohjausta, jota voidaan antaa ver-kossa tai lähiopetuksen yhteydes-sä.

Opiskelijalla on oikeus saada opetuksen lisäksi opinto-ohjausta, joka perustuu opiskelijan tavoittei-siin ja tarpeisiin. Opinto-ohjaus on opintojen tukemista opiskeluvaike-uksissa, motivaation puutteessa, vaikeissa oman elämän hallinnan tilanteissa ja urasuunnittelussa koko koulutuksen ajan.

Ohjausprosessi alkaa jo opiskeli-joiden valintavaiheessa ja päättyy siihen, kun opiskelijat valmistuvat ja saavat osallistumis- tai tutkinto-todistuksen.

Avartum Instituutissa ohjauk-seen osallistuvat kaikki kouluttajat tiiminä sekä toimistohenkilökunta ylläpitämällä tietojärjestelmiä, huo-

lehtimalla tarvittavista välineistä ja informoimalla opiskelijoita sekä si-dosryhmiä.

Opintojen alkuvaiheessa ohja-uksen merkitys ja ohjaajien tavoi-tettavuus on tärkeää opiskelijan opintojen aloittamiselle. Ohjausta jatketaan koko opintojen ajan ja ohjaaja on tavoitettavissa aina sähköisten viestimien avulla. Näitä ovat oppimisympäristö Moodle, Adobe Connect, sähköposti ja pu-helin.

Ohjaus aloitetaan yksilötasolla henkilökohtaista opiskelusuun-nitelmaa laadittaessa, jatketaan yksilökeskusteluissa ja aina tarvit-taessa. Yhteisten reaaliaikaisten opetustuntien aikana annetaan tarpeen mukaan ryhmäohjausta ja ryhmäytymisen myötä ryhmä antaa vertaistukea ja pitää yhteyt-tä suljetussa Facebook–ryhmäs-sään. Myös muut sosiaalisen me-dian muodot ovat ahkerassa käy-tössä opiskelijoiden keskuudessa.

Tärkeää on verkkoympäristös-

säkin huomioida tasapuolisuus opetuksessa, hiljaisetkin pitää ot-taa mukaan työskentelyyn. Heidän havaitseminen voi olla haasteelli-sempaa verkossa kuin luokkatilan-teessa.

Ohjausta tarvitsevat myös työn-antajat ja työntekijät, kun opiske-lijat menevät työssäoppimisjak-solle. Heille ohjausta annetaan pääsääntöisesti ohjauskäyntien aikana, mutta myös verkon ja pu-helimen välityksellä.

Opinto-ohjauksen myötä opis-kelijalle muodostuu kokonaisku-va opinnoista ja sen tavoitteista. Itsearvioinnin kautta opiskelija op-pii arvioimaan osaamistaan ja ke-hittämistarpeitaan.Teksti Pia MatihaldiKuva Sari Lipsanen

9Avartum uutiset

Kuvakaappaus Adobe Connectista

Myynnin verkkokoulutusMaisa Mäkinen on Avartumin myynnin koulutusten uranuurtaja. Hän on aina ollut kiinnostunut ke-hittämään uusia opetusmenetel-miä ja -malleja.

Miten olet kokenut myynnin verk-ko-opettamisen?

- Mielestäni tärkein etu verkkokou-lutuksessa on opiskelijan mahdol-lisuus opiskella kotipaikkakunnal-laan. Adobe-alustan reaaliaikainen opetus on monelle opiskelijalle uutta ja kiinnostavaa.

Maisan mielestä kaikki ammatti-aineet sopivat verkko-opetukseen, mutta eri aineet vaativat erilaista valmistelua.

Millaisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota verkko-opiskelijan valin-nassa?

- Valinnassa korostuvat atk:n pe-rusvalmiudet. Valintavaiheessa keskustellaan opiskelijan kiinnos-tuksesta verkko-opiskeluun, koska

opiskelu vaatii häneltä itsekuria ja sitoutumista tehtävien tekemi-seen sekä osallistumista yhteisiin lähi- ja verkkoistuntoihin. Hakijan asenne ratkaisee tässäkin opetus-muodossa.

Maisan mukaan verkkopäivän rakentaminen alkaa jo ennen var-sinaista verkkopäivää.

- Koulutuspäivän sisältöön liittyvät materiaalit käydään lävitse, päivi-tetään ne verkko-opetukseen sopi-viksi ja laitetaan Moodle-alustalle. Samalla mietitään yksilö- ja ryh-mätehtävät sekä muut koulutus-päivän tavoitteet. Etsitään netistä ajankohtaisia uutisia tai aihee-seen liittyviä nettiosoitteita. Adobe –alustalle rakennetaan eri aihealu-eisiin layoutit. Ryhmätehtäviä var-ten valmistellaan ryhmähuoneet siten, että opiskelijoilla on tehtävät ja koontialusta siellä valmiina.

Ennen opetuksen aloittamista testataan opiskelijoiden verkkoyh-teydet ja käydään läpi päivän tee-

mat.

- Jos opiskelijat alkavat väsymään luentomuotoon, vaihdetaan ope-tus joko yksilö- tai ryhmätehtäviin. Verkko-opettamisessa on mukana kaikki samat ominaisuudet kuin luokkaopettamisessa.

Opiskelijoiden oppimista, vireys-tasoa ja mukana oloa voi seurata kysymyksillä, chat-kirjoituksilla sekä käymällä seuraamassa ryh-mien toimintaa ryhmähuoneissa.

Teksti Sari Lipsanen

Maisa Mäkinen

10 Avartum uutiset

Täydennyskoulutuksella osaajia Lappiin

Viime syksynä käynnistettiin yh-dessä Lapin TE-toimiston kanssa koulutushanke, jonka tavoitteena on saada matkailun osaajia tuntu-rikeskusten alueille. Tässä koulu-tuksessa malli on rakennettu pit-kälti ammatillisen osaamisen vah-vistamiseksi ja täydentämiseksi sekä omien taitojen näyttämiseksi matkailualan työnantajille jatko-rekrytointeja ajatellen. Koulutus on tarkoitettu myynnin, asiakaspalve-lun sekä matkailu- ja palvelualojen tutkinnon suorittaneille, joilla on kiinnostus työllistyä Lapin tunturi-kohteisiin eri matkailualan työteh-täviin.

”Tekijäksi matkailuun” - koulutus on hyvä esimerkki henkilökohtai-sesti räätälöidystä täydennyskou-lutuksesta. Siinä ammatillisten teoriopintojen lisäksi vahvistetaan

omaa ammattitaitoa käytännön työssäoppimisella kouluttajan mo-nipuolisesti tukemana. Tässäkin koulutuksessa on hyödynnetty verkkokoulutusmahdollisuuksia Lapin pitkien etäisyyksien vuoksi.

Näyttöä työnantajille

Matkailualan täydennyskoulutus antaa hyvät valmiudet näyttää tai-dot osaamisestaan nimenomaan työnantajille. Koulutus sopii henki-löille, joilla on motivaatiota sitoutua hektiseen työympäristöön, tahtoti-la työskennellä ja oppia matkailun dynamiikkaa. Lisäksi opiskelijalla tulee olla halu kasvattaa ja moni-puolistaa ammattitaitoaan, haluk-kuutta liikkua työtarpeen mukaan sekä omata vahvat asiakaspalve-lu- ja vuorovaikutustaidot ja moni-puolinen kielitaito.

Matkailualan työnantajat ovat ottaneet koulutusmallin kiinnostu-neina vastaan. Ennen rekrytointia on hyvä tutustua henkilön persoo-naan, osaamiseen ja työnteke-misen motivaatioon. Työskentely matkailualalla on vaativaa vaik-ka lomaympäristössä toimitaan-kin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijalla on aikaa omaksua matkailutyön luonne ja dynamiikka sesonkiaikoina.

Matkailuteemaan palaamme uu-destaan seuraavassa numeros-samme.

Teksti Tapio Laurila

11Avartum uutiset

Kenelleeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

KKoulutuksen toteutus

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeseeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeseeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

Meeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeedeeeeeeeeeeeeee

eeeeeeeee

Tekijäksi matkailuun

eeeeeeeeeeeeewww.te-palvelut.fi

eeedeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!

1� Avartum uutiset

Nuorten ammatillinen täydennyskoulutus

Aikanaan kun työvoimakoulutuk-sia käynnisteltiin oli työnhakijan työssäoppiminen tärkeässä roo-lissa henkilön työllistymisessä. Koulutusten kehittyessä mukaan tulivat tutkinnot, lyhytkoulutukset, erilaiset pätevyyskoulutukset sekä työelämän lupakortit. Jossain mää-rin painotukset karkasivat ehkä lii-kaakin tutkintopainotteisuuteen ja pääasia eli työllistyminen vaikutta-vuuden osalta jäi taka-alalle.

Tänä päivänä on pikku hiljaa palattu juurille osin työelämän rakenteellistenkin muutosten ta-kia. Työssäoppimispainotteinen koulutusmalli on tärkeässä roo-lissa työllistämisen edistämises-sä. Vanhat ammattialat poistuvat, uusia tulee tilalle, teollinen yh-teiskunta on muuttumassa pikku hiljaa palvelu- ja tietoyhteiskun-naksi. Keskeistä työvoimakoulu-

tusten onnistumisessa on työnhakijan oman osaa-misen lisääminen ja täs-mäyttäminen vastaamaan tämän päivän yrityksen tarpeita ja työtehtäviä. Työvoimakoulutus, jossa yhdistyvät sekä työssä-oppiminen että henkilö-kohtaisesti räätälöidyt täs-mäyttävät opinnot tukevat erinomaisesti yritysten tarpeita tämän päivän työ-markkinoilla.

Nuoret tarvitsevat ohjausta

Ammatillisessa perustutkinto-koulutuksessa nuoret saavat riit-tävät valmiudet ammatilliseen osaamiseen, mutta työelämätai-dot ja työelämän pelisäännöt ovat vielä hukassa. Myös ammatillisen osaamisen soveltaminen yrityk-

sen tarpeisiin kohdentuvaksi vaatii nuorelta vielä lisäoppia työtehtä-vien omaksumisesta. Tähän hen-kilökohtaisesti mitoitettu koulutuk-sellinen työssäoppiminen antaa oivan väylän lisätä ammattialan osaamista.

Osalla nuorista sitoutuminen ja kiinnittyminen työelämään on vielä hakusessa. Nuoriso ns. ”haahui-

Työelämäpainotteisen koulutusmallin paluu

13Avartum uutiset

lee” ja odottaa jotain uutta ja jän-nittävää omasta työnkuvastaan. Tämä on muokkautunut osin jul-kisen median kautta, joka jossain määrin on vääristänyt kuvaa ta-voitteista ja menestyksestä työelä-mässä. Oman polun löytäminen ja siihen sitouttaminen tarvitsee rinnalle ohjaustoimintaa. Tässä kouluttajan rooli yhdessä muiden tukikanavien kanssa ovat nuoren aikuisen työelämävalinnoissa tär-keitä. Työelämäkytkentä ja siihen kiinnittyminen vahvistuvat koulu-tuksen kokonaisprosessin tuotok-sena. Motivaatio, rohkeus, osaa-minen ja näkemys.

Nuorten ammatillinen täyden-nyskoulutus

Pohjois-Karjalassa toteutettu nuor-ten ammatillinen täydennyskoulu-tus on osaltaan vastannut edellä kuvattuihin asioihin. Siinä yhdis-tyvät ammatillisuus, osaamisen vahvistaminen täydentävillä kou-lutuksilla, yritysten tarpeet nykyi-

sessä työelämässä, henkilökoh-taisesti räätälöity koulutus ja sen pituus sekä vahva ohjauksellinen tuki. Malli on saanut paljon kiitosta niin opiskelijoilta kuin työnantajilta ja vaikuttavuus työllistymiseen on ollut erinomaista.

Erinomainen malli nuorille

Nuorten asiantuntija Timo Kettu-nen Pohjois-Karjalan TE-toimis-tosta kertoo, että koulutusmalli avaa hyvin ovia työelämään.

”Oman osaamisen vahvistaminen täsmäkoulutuksilla henkilökohtai-sen suunnitelman mukaan, johon on liitetty työssäoppiminen oi-keassa suhteessa, antavat hyvän ponnahduslaudan nuorelle uuden-laista työelämäkytkentää varten. Perustutkinnon aikana työhön tu-tustuminen on paljolti ammatillisen alan harjoittelua teoriassa opittu-jen asioiden mukaan”, Kettunen viestittää.

”Täydennyskoulutuksessa työelä-män dynamiikka ja työyhteisön toiminta ovat näkyvämmin esillä. Tässä on nuorella oiva näytön paikka tuoda oma osaaminen ja työmotivaatio työnantajan näkyvil-le. Näistä yhtälöistä syntyy usein myös ns. piilotyöpaikkoja. Vaikka työnantaja ei olisi sillä hetkellä rekrytoimassa henkilöstöä, hän kuitenkin saattaa palkata motivoi-tuneen ja osaavan nuoren työnte-kijän tulevaisuutta silmällä pitäen”, täsmentää Kettunen.

Teksti Tapio Laurila

14 Avartum uutiset

Liikkeenharjoittaja Erja Martikainen ja myyjä Mari Rantonen palvelevat asiakkaita Karelia Laserissa Outo-kummussa.

Töihin ammatillisella täydennyskoulutuksella

Karelia Laser Oy avasi kirjakaup-paliikkeen noin vuosi sitten kevääl-lä Outokumpuun. Yritys haluaa olla vähän erilainen kirjakauppa sillä ajatuksella, että myyntiartik-kelit pyritään pitämään mahdolli-simman laajana, ajatuksella kaikil-le jotakin. Lisäksi yritys panostaa erilaisiin pienempiin myynti- ja tee-matapahtumiin.

Karelia Laser on löytänyt oman paikkansa Outokummussa kas-vattaen asiakaskuntaansa jat-

kuvasti. Liikkeenharjoittaja Erja Martikainen on ollut tyytyväinen, että ihmiset ovat löytäneet ja otta-neet liikkeen omakseen.

Yrityksen myyjänä toimiva Mari Rantonen suoritti nuorten am-matillisen täydennyskoulutuksen yhteydessä myynnin ammattitut-kinnon, mikä edesauttoi hänen valintaansa Outokummun kirja-kauppaan töihin noin 30 hakijan joukosta.

Mari oli tyytyväinen koulutukseen ja siihen, että sai suorittaa kohden-netun tutkinnon nimenomaan ny-kyiseen työtehtäviin liittyen. Yritys sai Marista monitoimisen, koulu-tetun ja asiakaspalveluhenkisen osaajan tiimiinsä. Marin valintaan liikkeenharjoittaja Erja Martikainen on ollut erittäin tyytyväinen.

Teksti Tapio Laurila

Mari työllistyi kirjakauppaan

1�Avartum uutiset

Kiinteistöhuoltopalvelu Sonipal Oy:n toimitusjohtaja Mika Kun-narin mukaan nuorten aktiivi-suus ja asenne ratkaisee. Hän arvostaa nuoria, jotka tulevat itse kysymään paikan päälle työ- tai harjoittelupaikkaa. - Teemu on tästä hyvä esimerk-ki. Hän otti itse yhteyttä paikkaa kysyessään. Oikea asenne, aktiivisuus, rohkeus, vastuullinen ote työtä ja tulevaisuutta kohtaan tekivät positiivisen vaikutuksen. Työssäoppijalla on erittäin suuri vastuu työnantajan näkökulmasta katsottuna. Työhön perehdyttämi-nen, neuvominen ja opettaminen vie yllättävän paljon aikaa. - Alalla on kova kilpailu, teemme asiakaspalvelutyötä, joten työssä ei ole vara toistuviin virheisiin. Nuorille suunnatussa ammatil-lisessa täydennyskoulutuksessa ”räätälöidään” työssäoppimisjak-son pituus opiskelijan tarpeiden ja kehittymisen mukaan.

Kunnarin mukaan tämän tyyp-pinen koulutus antaa mahdolli-suuden kokeilla eri aloja ja tehdä

ihan oikeita töitä. Kokeilun kautta suunta omalle alalle voi löytyä hyvinkin nopeasti.

Teemu työllistyi kiinteistöhuoltopalveluun

Kuvassa Teemu Timonen (vasemmalla) ja Mika Kunnari

Kaikki on itsestä kiinniTeemu Timosella loppui työt kevättalvella 2014 ja kiinteistö-palvelujen perustutkinnon suo-rittaminen oppisopimuksella oli pahasti kesken. Teemu aloitti ammattillisen täydennys-koulutuksen huhtikuussa 2014 tavoitteenaan saada suoritettua loppuun kes-ken jäänyt tutkinto. - Alussa olin varauk-sellinen ja negatiivinen tätä koulutusta kohtaan. Oletin, että tässä edetään tietyn kaavan ja aikataulun mukaan. Käsitys muuttui pian, kun huo-masin että koulutus oli joustavaa, kannustavaa ja yksilöllinen ohjaus

sekä hops lähtivät toteutumaan välittömästi koulutuksen alussa. Teemua kiinnosti Sonipal Oy työssäoppimispaikkana, koska hän oli kuullut yrityksestä pelk-

kää hyvää. Teemu sai työssäoppimisen lisäksi koulutuksen aikana suoritettua loppuun kiinteistöpalvelujen perustutkinnosta puut-tuvat tutkinnon osat. Teemu työllistyi Sonipal

Oy:lle kesällä 2014. - Olen työnantajaan ja yritykseen erittäin tyytyväinen. Työyhteisö on hyvä, saan työssäni vastuuta, koulutusta, arvostusta ja yrityk-

sessä on tekemisen meininki. Teemun mukaan on turha valit-taa ja syytellä muita, jos ei tapah-du mitään. - Täytyy itse olla aktiivinen ko-keilija ja valmis ottamaan riskejä, niin silloin myös syntyy jotain. Loppujen lopuksi kaikki on itsestä kiinni! Mika Kunnari toteaa tyytyväise-nä, että hän sai Teemusta hyvän työntekijän.

Teksti ja kuva Teija Karttunen

‘‘Turha valit-taa ja syytellä muita, jos ei tapahdu mitään.

Seuraavan numeron aiheina mm.Matkailualan täydennyskoulutusVerkkokauppaosaaminenYrittäjyys