AV H1/2014AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Lapissa haasteena pitkät välimatkat

AVH vaatii välitöntä hoitoa

Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta

2 AVH 1/2014

TEEMANAEnsihoito

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.13. vuosikertaISSN-L 1458-6312ISSN 1458-6312 (Painettu)ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu)ISSN 1459-3955 (Äänilehti)Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.avh@aivoliitto.fiPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Miia Suoyrjöp. 050 571 4588miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)LKT, asiantuntija Terttu EriläAivoliitto ry:n puheenjohtajaLKT, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osastoPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Piia Aro-PulliainenViestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia SuoyrjöToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTORTaitto Marko Vuorio

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Jaana Martiskainen, p. 044 566 7195jaana.martiskainen@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

2. Nuoret sairastaneet to 9.5. ti 13.5. pe 13.6.

3. AVH-hoitotyö pe 5.9. ti 9.9. pe 10.10.

4. Lääkinnällinen kuntoutus pe 7.11. ti 11.11. pe 12.12.

Kannen kuva: Ari KorkalaKuvassa apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila TAYSin neurologian osastolta.

Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta. Hätänumeroon on soitettava aina, jos itselle tai läheiselle tulee aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita.

s. 6

Hät

äkes

kusl

aito

s

3AVH 1/2014

ARTIKKELIT6 Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta8 Hoidon organisointi Lapissa10 Ole aivoinfarktin sattuessa sankari12 Kun on hätä, pidä pääsi ja soita 11215 112-päivänä juhlittiin Arjen sankaruutta16 Päätösseminaari kokosi Juttu-tupalaiset

yhteen20 Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia

vuodelle 201423 Syö hyvää – jokaiselle löytyy tapa syödä

hyvin24 Arhinmäki: ”Liikuntalain lähtökohtana

pitää olla, että kaikki pääsevät liikkumaan”

26 Kituutuksesta kukoistukseen?29 Vertaistuki virvoittaa

1/2

01

4

112-päivänä jaettiin tietoa turvallisuusasioista.s. 15

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus19 Kolumni28 Yhden elämän ajankohtaiset30 Liitto tiedottaa31 Poimittua34 Tapahtumakalenteri35 Aivoliitto kouluttaa36 Yhdessä43 Yhdistykset alueittain47 Aivoliiton yhteystiedot

Lea Hellstedt tunnisti oireet ja soitti apua, kun hänen miehensä Torsti sairastui.

s. 12

Han

ne It

ärin

ne

s isältö

Mar

kku

Liuk

kone

nHät

äkes

kusl

aito

s

4 AVH 1/2014

LED

ARE

Ris

to o

. Ro

ine

Endast ett samtal till nödnumret sätter igång vårdkedjan vid störningar i hjärnans blodcirkulation

Den riksomfattande 112-dagen firades 11.2. Dagens huvudevenemang gick av stapeln i Åbo med välvillig medverkan av Hjärnför-

bundets hemstad. 112-kampanjen, som är en del av Hjärnförbundets, Diabetesförbundets och Hjärtför-bundets gemensamma projekt Ett liv, deltog med temat När nöden är som störst, ring 112. 

Dagens publikevenemang syntes och hördes i gatubilden. Alla centrala aktörer inom akutvård var representerade, även i den stora paneldiskussionen som leddes av Turun Sanomats chefredaktör och ansvarige utgivare Kari Vainio. Panelen framhävde vikten av att känna igen symtomen vid akuta cirkula-tionsstörningar i hjärnan och varje medborgares roll i att se till att hjälpen når fram. En hälsning från stats-makten fick man via inrikesminister Päivi Räsänen, som känner sitt ansvar även för akutvården.

Vid symtom på störningar i hjärncirkulationen är det enda rätta att ringa det allmänna nödnumret 112, vilket startar akutvårdskedjan. I det här numret beskrivs hur akutvården av hjärninfarkt har organi-serats i två mycket olika finska städer, nämligen Tam-merfors och Rovaniemi.

Neurologen Peter Baumann vid Lapplands cen-tralsjukhus berättar om den första patienten i Lapp-land som fick trombolysbehandling för hjärninfarkt för 11 år sedan och beskriver hur akutvården sker i dag, inklusive så kallad telestroke-behandling, som baserar sig på distansmedicin och ges utanför tjäns-tetid. I Lappland finns två räddningshelikoptrar och flera gränsbevakningshelikoptrar, med vilka de flesta hjärninfarktpatienterna transporteras till trombolys-behandling.

Anna-Kaisa Parkkila, som är biträdande över-läkare vid Tammerfors universitetssjukhus neuro-logiska avdelning, säger att en stor del av hjärn-infarktpatienterna fortfarande försenar sig från det tidsfönster på 4,5 timmar, inom vilket vanlig intrave-nös trombolysbehandling kan ges. I Tammerfors har man allt mer övergått till intraarteriell behandling, som har ett längre tidsfönster. Behandlingsformen används även vid alla andra universitetssjukhus, men har ännu inte blivit så kallad god medicinsk praxis, på grund av oväntat svaga internationella forsknings-resultat.

Överläkare Markku Kuisma vid Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt konstaterar att den pågå-ende lagstadgade omorganiseringen av akutvården antagligen också gynnar akutvården vid stroke. Ef-fektiv användning av räddningshelikoptrar påskyn-dar också strokepatienternas behandling, särskilt i randområden. Den viktigaste reformen i akutvården har för patienternas del antagligen ändå varit ibruk-tagandet av en riksomfattande akutvårdskod för stroke för cirka tio år sedan.

Slutligen vill jag både på Hjärnförbundets och mina egna vägnar uttala ett varmt tack till alla samar-betspartner och evenemangets organisatörer. Vi kan vara stolta över vad vi redan uppnått tillsammans, men utvecklingen får inte stagnera!

Risto O. Roine, professor i neurologi,

är ansvarig överläkare och ledare för Neuro- verksamhetsområdet vid Åbo Universitets-

centralsjukhus samt överläkare på Hjärnförbundet.

5AVH 1/2014

PÄÄ

KIRJOITU

S

Valtakunnallista 112-päivää vietettiin 11.2. eri puolilla Suomea. Päivän päätapahtuma jär-jestettiin Turussa Aivoliiton kotikaupungin

suosiollisella myötävaikutuksella. Aivoliiton, Diabe-tesliiton ja Sydänliiton yhteiseen Yksi elämä -hank-keeseen kuuluva 112-kampanja oli mukana teemalla Kun hätä on tämän näköinen, soita 112. 

Päivän yleisötapahtuma näkyi ja kuului katuku-vassa. Kaikki ensihoidon keskeiset toimijat olivat edustettuina, myös suuressa paneelikeskustelussa, jota johti Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio. Paneelissa korostui akuutin AVH:n oirei-den tunnistaminen ja jokaisen kansalaisen rooli avun perillemenon varmistamisessa. Valtiovallan terveh-dyksen toi ensihoidostakin vastuunsa kantava sisä-ministeri Päivi Räsänen.

Akuutin AVH:n oireiden yllättäessä ainoa oikea tapa toimia on soitto yleiseen hätänumeroon 112, josta akuuttihoitoketju käynnistyy. Tässä numerossa kuvataan miten aivoinfarktin ensi- ja akuuttihoito on järjestetty kahdessa hyvin erilaisessa kotimaisessa keskuksessa, nimittäin Tampereella ja Rovaniemellä.

Neurologi Peter Baumann Lapin keskussairaa-lasta kertoo ensimmäisen Lapissa aivoinfarktin liuo-tushoidon saaneen potilaan tarinan 11 vuoden takaa ja kuvaa miten ensi- ja akuuttihoito nykyään tapah-tuvat, mukaan luettuna virka-ajan ulkopuolinen etälääketieteeseen perustuva niin sanottu telestro-ke-hoito. Lapissa operoi kaksi pelastushelikopteria sekä useita rajavartiolaitoksen helikoptereita, joilla useimmat aivoinfarktipotilaat saadaan liuotushoi-don piiriin.

Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian osaston apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkilan mu-kaan suuri osa aivoinfarktipotilaista myöhästyy edel-leen 4,5 tunnin aikaikkunasta, jonka puitteissa ta-vanomainen laskimonsisäinen liuotushoito voidaan antaa. Tampereella on siirrytty yhä enemmän käyt-tämään valtimonsisäistä hoitoa, jonka aikaikkuna on pidempi. Hoitomuoto on käytössä kaikissa muissakin yliopistosairaaloissa, mutta siitä ei kuitenkaan vielä ole tullut niin sanottua käypää hoitoa odotettua hei-kompien kansainvälisten tutkimustulosten johdosta.

Ylilääkäri Markku Kuisma Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiiristä toteaa, että meneillään oleva ensihoidon lakisääteinen uudelleenorgani-sointi hyödyttänee myös AVH:n ensihoitoa. Lisäksi pelastushelikopterien tehokas toiminta vaikuttaa AVH-potilaiden hoitoon pääsyn nopeuteen erityi-sesti reuna-alueilla. Potilaiden kannalta merkittävin ensihoidon uudistus lienee kuitenkin ollut akuutin AVH:n ensihoitokoodin valtakunnallinen käyttöön-otto kymmenisen vuotta sitten.

Lopuksi haluan niin Aivoliiton kuin omastakin puolestani lausua lämpimät kiitokset kaikille yhteis-työtahoille ja tilaisuuden järjestäjille. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme yhdessä jo saavuttaneet, mutta kehitys ei saa pysähtyä!

Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä ja toimialuejohtajana

Turun yliopistollisen keskussairaalan neurotoimialueella sekä Aivoliiton ylilääkärinä.

Vain soitto hätänumeroon käynnistää AVH-akuuttihoitoketjun

PÄÄ

KIRJOITU

SR

isto

o. R

oin

e

6 AVH 1/2014

Aivoverenkiertohäiriöön viit-taavia oireita ovat äkillinen toispuoleinen heikkous tai

tunnottomuus käsissä, jaloissa ja/tai kasvoissa. Puheentuotossa tai ym-märtämisessä voi olla ongelmia. Pu-he voi olla puuromaista tai muuten epäselvää. Myös äkillinen sekavuusti-la ja äkilliset ongelmat kävelykyvyssä sekä selittämätön kaatuilu ovat ai-voverenkiertohäiriöön mahdollisesti viittaavia oireita.

Aivoverenkiertohäiriön voi usein tunnistaa myös kolmen kohdan tes-tillä: pyydä henkilöä nostamaan mo-

lemmat kädet ylös, hymyilemään ja toistamaan yksinkertainen lause. Jos toinen käsi ei nouse, suupieli roikkuu tai puhe on epäselvää, on soitettava kiireesti hätänumeroon.

On myös syytä muistaa, että oireet saattavat olla yksittäisiä tai kestää vain hetken. Saattaa myös olla, että sairastunut ei itse koe tarvitsevansa apua. Siitä huolimatta on soitettava hätänumeroon.

Vaikka hätäkeskukseen pitää soit-taa myös silloin, kun epäilee oireita, kannattaa muistaa, että oireiden tu-lee olla äkillisiä ja eikä niiden taustalla

ole aivan ilmeistä hyvänlaatuista syy-tä. Hätäkeskus voi myös hämmentyä, jos sinne soitetaan pitkään jatkuneis-ta oireista, joiden oikea selvittely ta-pahtuu omalla terveysasemalla tai terveyspalvelujen puhelinneuvon-nassa.

HäTäkEskus TEkEE ArvioN

Hätäkeskuspäivystäjä haastattelee ilmoittajaa ja/tai potilasta syste-maattisesti perustuen sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan riskin-arvio-oppaaseen. Se sisältää myös

Ma

Rk

ku

ku

isM

a

Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta

Hätänumeroon 112 on soitettava aina, jos itselle tai läheiselle tulee aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita. Apua pitää soittaa, vaikka oireet

menisivätkin ohi. Nopea hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää.

Hät

äkes

kusl

aito

s

7AVH 1/2014

avainkysymyksiä aivoverenkierto-häiriöoireiden ja kiireellisyysasteen tunnistamiseksi. Riskinarvio perustuu yksinomaan tapahtumatietoihin, il-moittajan tai potilaan itsensä havait-semiin löydöksiin sekä potilaan tilaan hätäilmoituksen hetkellä.

Jos soittaja on yksin eikä pysty puhumaan, yrittää hätäkeskus pai-kantaa joko lankapuhelinliittymän osoitteen tai matkapuhelinliittymän sijainnin. Nykytekniikalla ja toimin-tamalleilla pystytään pääsääntöisesti näissä erikoistilanteissakin saamaan apu paikalle. Avun saapuminen voi tosin kestää hieman normaalia kau-emmin taustaselvittelyiden vuoksi.

Tilanteisiin, joissa henkilö on saa-nut aivoverenkiertohäiriön, ei ole olemassa mitään erityistä ensiapuoh-jetta. Jos henkilö on aivoverenkierto-häiriön saatuaan kaatunut, on hyvä tarkistaa, ettei hän ole pahassa asen-nossa tai vaarallisessa paikassa. Jos potilas on reagoimaton, tulisi hänet kääntää kylkiasentoon, jotta hengitys on vapaata.

Jos potilas ymmärtää puheen, on hänelle hyvä luoda turvallisuuden tunnetta läsnäololla ja kertomal-la, että apu on tulossa. Tilanteissa, joissa potilaan sijainti on hiemankin haasteellisempi, on hyvä mennä am-bulanssia vastaan ja opastaa ensihoi-tajat potilaan luokse.

ENsiHoiTAjiEN ToiMENpiTEET

Kun ensihoitajat saapuvat paikalle, tärkeimpinä tehtävinä ovat esitieto-jen hankinta ja potilaan tutkiminen. On tärkeää selvittää muun muassa oireiden alkamisajankohta. Mahdol-linen liuotushoito on aloitettava 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamises-ta. Myös potilaan käyttämät lääkkeet tulee selvittää, erityisesti veren hyyty-miseen vaikuttavat lääkitykset.

Ensihoitajien toimenpiteet ta-pahtuvat pääosin tapahtumapaikal-la ja osin ambulanssissa. Potilaille tehdään normaali perustutkimus, suppea neurologinen tutkimus ja avataan suoniyhteys. Suppeassa neu-rologisessa tutkimuksessa ensihoita-jat selvittävät tajunnantason, neuro-logiset puolioireet, puheentuoton/ymmärtämiskyvyn sekä pupillien koon ja valoreaktion. Tärkeintä on ai-voverenkiertohäiriön tunnistaminen ja päätöksenteko.

Vaativia hoitotoimenpiteitä aivo-verenkiertohäiriötapauksissa tarvi-taan vain harvoin, mutta tarvittaessa on valmius kouristelun lääkehoitoon sekä hengityksen ja happeutumisen tukemiseen.

MilloiN oN kiirE?

Kuljetuksen kiireellisyyteen vaikut-taa moni asia. Luonnollisesti tapah-tumatietojen ja potilaan löydösten on sovittava aivoverenkiertohäiriö-epäilyyn, jotta kiireellinen kuljetus voidaan käynnistää. Lisäksi siihen vai-kuttaa aikatekijä eli onko potilas vielä ajallisesti mahdollisen liuotushoidon piirissä. Jos apua on soitettu esimer-kiksi vasta seitsemän tuntia oireiden alusta, ei ole perusteita kuljettaa po-tilasta hälytysajona sairaalaan ja siten altistaa potilasta, henkilöstöä ja ulko-puolisia hälytysajon riskeille.

Helsingissä vuosi sitten sattunut vakava ambulanssikolari aivoveren-kiertohäiriöpotilaan kuljetuksen ai-kana oli hyvä muistutus toimintaan liittyvistä todellisista riskeistä. Jos oi-reet ovat jo hävinneet ensihoitajien tullessa paikalle, kuljetetaan potilas kuitenkin pääsääntöisesti hoitoon. Poikkeuksen muodostavat potilaan kieltäytyminen ja pysyvästi hoitoko-deissa asuvat potilaat, joiden hoitoa on ennalta rajattu hoitavan lääkärin päätöksellä.

Hoitopaikan valinta perustuu alu-eelliseen kirjalliseen hoitoonohjaus-ohjeeseen. Sairaanhoitopiiri antaa ensihoitajille kyseiset ohjeet.

AluEEllisET EroT

Suurimmat alueelliset erot ensihoi-dossa syntyvät maantieteellisten etäisyyksien vuoksi, eli siitä, kuinka nopeasti ensihoito saadaan paikalle ja kuinka nopeasti potilas pystytään kuljettamaan sairaalaan, jossa mah-dollinen aivoinfarktin liuotushoito on mahdollinen.

Suomessa lääkärihelikopteritoi-minta onkin ensiarvoisen tärkeää pitkien etäisyyksien vuoksi. Toimin-nassa on viisi lääkärihelikopteria ja lisäksi Rovaniemellä on yksi ensihoi-tajamiehitteinen helikopteri. Aivove-renkiertohäiriöpotilaiden osalta ne osallistuvat hoitoon lähinnä saaris-tossa ja Lapissa. Tarvittaessa virka-apua potilaan kuljetukseen voidaan pyytää myös Rajavartiolaitoksen he-likopteriyksiköltä.

Myös uudet aikarajat ja ensihoi-don uudelleenorganisointi hyödyt-tävät aivoverenkiertohäiriön sairas-taneiden ensihoitoa. Terveydenhuol-tolaki siirsi ensihoidon järjestämisen kunnilta sairaanhoitopiireille ja toi myös mukanaan palvelutasopäätös-velvoitteen. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiiri asettaa tavoitteen, jonka mukaan alueen väestö tulee ta-voittaa tietyssä aikaraamissa riippuen ensihoitotehtävän kiireellisyysluo-kasta ja maantieteellisestä riskialu-eesta. Niiden avulla pystytään myös paremmin seuraamaan ja kehittä-mään toimintaa.

Markku KuismaYlilääkäri, dosentti

HYKS Ensihoito

8 AVH 1/2014

Lapin sairaanhoitopiiri antoi Lapin hätäkeskukselle ohjeen käyttää akuuteissa (alle viisi

tuntia oireiden alusta) aivoveren-kiertohäiriöissä tehtäväkoodia 0-6 ja kiireellisyysluokkia A, B ja C vuonna 2002.

Tätä edelsi koko sairaanhoitopii-rin laajuinen tietotekniikkaa hyväksi käyttävä koulutusohjelma, jossa pää-toimijana oli neurologian yksikkö. Ta-voitteena oli neurologian erikoisalan alueellisen yhteistyön ja palvelun kehittäminen sekä yhtenäisen infra-struktuurin luominen aivoverenkier-tohäiriöpotilaille harvaan asutulla alueella.

Aivoverenkiertohäiriöiden tun-nistaminen jo hätäkeskuskontaktissa

on tärkeää, jotta potilas saa tehokas-ta hoitoa mahdollisimman nopeasti. Sairaanhoitopiirin alueella välimatkat terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä ovat pitkät, joten kuljetustar-peen arvioinnin on onnistuttava ker-ralla.

TAvoiTTEENA sAuMAToN HoiTokETju

Alueellisen yhteistyön ja palveluiden kehittämisessä sekä yhtenäisen toi-mintakulttuurin luomisessa on hyö-dynnetty tietotekniikkaa. Sairaan-hoitopiirin alueellisen TEL LAPPI III -hankkeen tavoitteena oli tuoda uu-det erikoissairaanhoidon hoitomuo-dot aivoverenkiertohäiriöpotilaiden

saataville luomalla uusia palvelu-muotoja ja vahvistamalla alueellisten palveluketjujen saumattomuutta.

Hankkeen aikana koulutettiin ter-veyskeskusten ja ensihoitoyksiköiden henkilökuntaa videoneuvottelun avulla. Jokaisessa terveyskeskukses-sa olevat videoneuvotteluyhteydet mahdollistivat koulutustilaisuuksiin osallistumisen omassa terveyskes-kuksessa.

Useamman tunnin mittaisia kou-lutustilaisuuksia järjestettiin pääosin vuoden 2002 aikana. Myös hätäkes-kuksen henkilökunta oli aktiivisesti mukana hankkeessa kehittämässä ja kouluttamassa aivoverenkierto-häiriöpotilaiden hoitoa. Koulutusten päätoimijana toimi sairaanhoitopiirin neurologian yksikkö.

Valitessaan tarkoituksenmukai-sinta hoitopaikkaa kenttäyksiköt käyttävät erikseen laadittua ohjetta potilaan oireiden ja tilan perusteella. Lisäksi niillä on mahdollisuus kon-sultoida Lapin keskussairaalan neu-rologeja puhelimitse suoraan ensi-hoitoyksiköstä. Käytännössä potilaat kuljetetaan suoraan keskussairaa-laan. Hankkeen tuloksena Lappiin syntyi myös ultra-akuutit hoitomuo-dot mahdollistava hoitoketju.

ENsiMMäiNEN liuoTusHoiTo lApissA

Lapin keskussairaalassa annettiin ensimmäinen liuotushoito helmi-kuussa 2003 itälappilaiselle potilaal-le. Potilaan vaimon yhteydenotto Lapin hätäkeskukseen johti ensi-hoidon maayksikön hälytykseen klo 11.42. Yksikkö saapui potilaan luo klo

Pe

teR

Ba

uM

an

n Hoidon organisointi LapissaHaasteena pitkät välimatkat

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on vahvistettu ja kehitetty alueellista yhteistyötä ja palveluketjujen saumattomuutta. Kehitystyön tuloksena uudet

hoitomuodot ovat aivoverenkiertohäiriöpotilaiden saatavilla.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella lääkintähelikopteritoiminta on merkittävässä roolissa.

Finn

HEM

S O

y

9AVH 1/2014

12.13. Ajomatka kohteeseen oli 35 kilometriä, josta viimeiset 300 metriä huonokulkuista aurattua tienpohjaa. Loppumatkan ensihoitohenkilöstö käveli paksuun lumihankeen poljet-tua kapeaa polkua pitkin.

Perillä mökin ahtaassa keittiössä tavattiin mies, jolla oli selvä oikean-puoleinen hemipareesi (osittainen toispuolihalvaus). Esitietojen selvittä-minen ja kauhapaareilla lumihanges-sa kantaminen ambulanssiin veivät aikaa noin 15 minuuttia.

Ajomatkalla keskussairaalaan annettiin ennakkoilmoitus sairaalan ensiapuun ja soitettiin päivystävälle neurologille, joka antoi puhelimitse ohjeet ensihoitoyksikköön tarvitta-vista verinäytteistä ja informoi päi-vystävää radiologia. Ajomatkaa kertyi yhteensä 164 kilometriä.

Potilas saapui ensiapuun klo 14.20. Pään tietokonetomografia ja tarvittavat verinäytevastaukset saa-tiin nopeasti ja r-TPA-hoito (recom-binant tissue plasminogen activator) aloitettiin klo 14.40.

Subakuutin vaiheen jälkeen poti-las siirtyi Lapin Kuntoutus Oy:n jatko-kuntoutukseen. Kuntoutuksen lop-puvaiheessa potilas selviytyi kaikista päivittäisistä toiminnoista henkisen tuen ja vähäisen ohjauksen turvin. Hän kykeni liikkumaan itsenäisesti ja käveli rollaattorin avulla. Näin siis Lapissa 11 vuotta sitten.

HoiTo NykyääN

Lapin keskussairaalassa aivoinfarktin erilaisia hoitomuotoja on kehitetty yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä ensihoidon, päivystyksen ja lääkäri/hoitajatiimin kanssa. Nykyisin liuo-tushoito on rutiinia ja ainoa näyttöön perustuva akuutti lääkehoito aivoin-farktissa.

Akuuttivaiheen potilaat hoide-taan neurologian vuodeosaston yh-teydessä olevassa nelipaikkaisessa AVH-yksikössä ja kardiovaskulaarises-ti vaativammat epästabiilit potilaat tilanteen mukaan myös erillisessä sydän- ja aivovalvontayksikössä neu-rologian erikoislääkärin valvonnassa.

Subakuutin vaiheen kuntoutuk-sesta vastaa tarvittaessa Lapin Kun-

toutus Oy. Lisäksi terveyskeskuksissa pohjoista myöten on asiantuntevia terapeutteja, jotka myös osallistuvat potilaan kuntoutukseen.

Keskussairaalassa on neljä neu-ro logian erikoislääkärin virkaa. Neurologian erikoislääkäri päivys-tää vapaa muotoisesti viikonloppui-sin lauan taiaamusta kahdeksasta maa nan taiaamuun kahdeksaan ja juhla pyhinä vastaavina aikoina. Näin lappilaisella potilaalla on mahdolli-suus liuotushoitoon virka- ja myös päivystysaikana. Lapin keskussairaala oli vuosina 2007–2009 mukana Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoitta-massa Telestroke-pilottiprojektissa ja siitä lähtien virka-ajan ulkopuoli-set liuotushoidot ovat toteutuneet telestroke-järjestelmän avulla.

Nykyisin Oulussa sijaitseva hätä-keskus vastaa pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkes-kuspalveluiden tuottamisesta, saa-tavuudesta ja laadusta myös Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Kentällä toimivia yksiköitä ovat hoito- ja pe-rustasot.

Lääkintähelikopteritoiminnasta vastaa alueellamme FinnHEMS 51. Lisäksi Rajavartiolaitoksen helikop-tereita voidaan tarvittaessa käyttää terveystoimen tarpeisiin. Oulun yli-opistollisen sairaalan erityisvastuu-alueen lääkärihelikopteri FinnHEMS 50 operoi Oulusta, ja kopterin päivys-tävän lääkärin konsultaatioapua käy-tetään koko erityisvastuualueemme ensihoidossa.

Pohjoinen Lappi on kiireellisen ensihoidon näkökulmasta usein no-peammin saavutettavissa Norjan puolelta joko rajan läheisyydessä maayksiköin tai lääkärihelikopterein Tromssasta ja Lakselvista. AVH-tilan-teessa potilaan kuvantaminen ja jat-kohoito pohjoisesta Lapista on nope-ammin järjestettävissä Norjan puolel-la Tromssassa tai Kirkkoniemessä.

Peter BaumannLT, neurologian erikoislääkäri

Lapin keskussairaala

Lapin sairaanhoitopiiriin kuluu 17 jäsenkuntaa ja sen väestömäärä on 120 000. Sen pinta-ala on 30 prosenttia koko Suomen pinta-alasta. Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle on matkaa Utsjoelta 460 kilometriä ja Kilpisjärveltä 430 kilometriä. Vuosittain koko Lapin läänissä käy matkaili-joita lähes 2 miljoonaa.

10 AVH 1/2014

Aivoinfarktin liuotushoitoa alettiin käyttää Suomessa laajemmin vuonna 2003. Se

on hoitoa, joka voi parhaimmillaan estää infarktituhot aivoissa niin, et-tei tukoksesta jää potilaalle näkyviä merkkejä.

Liuotushoidolla on kuitenkin ai-karaja. Jos oireiden alusta on kulunut enemmän kuin 4,5 tuntia, aivojen ve-risuonta tukkivaa hyytymää ei voida enää ryhtyä liuottamaan. Aivoinfark-tin saanut ei aina huomaa tilaansa. Ja vaikka huomaisi, hän ei välttämättä

pysty itse soittamaan itselleen apua. Siksi aivoinfarktin oireiden tunnis-taminen on taito, joka jokaisen olisi hyvä oppia.

− Kun itselle tai toiselle tulee oi-reita, ei soiteta kumminkaimalle, eikä jäädä odottamaan oireiden ohime-

Apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila seuraa aivoverisuonten kuvantamista.

Liis

a k

oiv

uLa Ole aivoinfarktin

sattuessa sankariTunnista oireet ja soita heti 112

Aivoinfarkti on pelottava yllättäjä, mutta sen iskiessä vaaditaan rohkeita ja ripeitä toimia. Arjen sankaruuteen tarvitaan vain kaksi asiaa: käsitys siitä, miltä aivoinfarktin oireet näyttävät ja soitto numeroon 112. Aivoinfarktin

liuotushoidolle on 4,5 tunnin aikaraja, mutta senkin jälkeen potilaan hyväksi voidaan tehdä paljon.

Ari

Kork

ala

11AVH 1/2014

noa, vaan soitetaan heti 112. Turhia puheluita ei ole, sillä jos sairaalassa todetaan, ettei kyse ollut aivoinfark-tista, kaikki ovat varmasti vain tyyty-väisiä, apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila TAYSin neurologian osas-tolta toteaa.

Suuri joukko aivoinfarktipotilaita jää yhä ilman liuotushoitoa myöhäs-tymisen takia. Mutta onko peli sitten 4,5 tunnin jälkeen tyystin menetetty ja kiireet ohi?

– Ei suinkaan, Anna-Kaisa Parkkila sanoo.

– Kun liuotusta ei voi enää tehdä, hoidosta aivoverenkiertohäiriöyk-sikössä on yhä paljon hyötyä. Ve-renpaineen ja verensokerin hallinta, infektioiden esto ja muu hoito täh-täävät potilaan tilan vakauttamiseen siten, että infarktin aiheuttamat va-hingot aivoissa jäisivät mahdollisim-man pieneksi.

Huolellinen hoito aivoverenkier-tohäiriöyksikössä antaa myös aivoille paremmat mahdollisuudet parantaa itse itseään. Toisin kun näet aiemmin luultiin, aivot pystyvät tiettyyn rajaan

HäTä NäyTTää TälTä

saakka kompensoimaan syntyneitä vahinkoja. Sitä tukemaan tarvitaan kuitenkin paitsi hyvää akuuttihoitoa, myös heti alkavaa tehokasta kuntout-tamista.

suoNi voidAAN rAssATA Auki

Aina ei voida olla varmoja, kauanko potilaan aivoinfarktioireet ovat kes-täneet. Tämä pätee esimerkiksi po-tilaisiin, jotka heräävät yöuniltaan ja oireet huomataan vasta silloin. Hei-dät luetaan erikoistapauksiin, joiden kohdalla voidaan harkita trombek-tomiaa. Se on toimenpide, jossa ai-vovaltimoa tukkiva hyytymä poiste-taan mekaanisesti suoneen ujutetun katetrin avulla.

− Siis vähän niin kuin työnnettäi-siin piippurassi tukokseen ja rassa-taan tukos sieltä pois, Parkkila selit-tää.

Tampereen yliopistollisen keskus-sairaalan (TAYS) lisäksi aivoverisuon-ten tukoksia pystytään avaamaan mekaanisesti Kuopion, Helsingin, Tu-

run ja Oulun yliopistosairaaloissa. Mi-kään rutiinitoimenpide se ei ole, sillä mekaaniseen poiston tekemiseen vaaditaan muun muassa toimenpi-deradiologin osaamista.

Tampereella kokemukset trom-bektomiasta ovat olleet niin rohkai-sevia, että siellä valtimon mekaa-ninen avaaminen tehdään entistä useammin myös liuotukseen ajoissa ehtineille potilaille.

− Tiedämme, että liuotushoito tehoaa sitä huonommin, mitä isompi tukos on. Arvioimme mahdollisim-man aikaisessa vaiheessa liotuksen tehon, ja jos tilanne vaati, voimme siirtää potilaan vielä liuotuksen aika-na tukoksen mekaanisen poistoon.

Viime vuonna TAYS:ssa tehtiin 65 trombektomiaa ja määrä on lähtenyt tänä vuonna kasvuun.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Mitkä ovat aivoinfarktin ja sydäninfarktin oireet, ja mitä niiden kanssa pitää tehdä? Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yh-teinen 112-kampanja vastaa näihin kysymyksiin. Kampanjaa käy-dään pitkin kevättä tunnuksella Kun hätä on tämä näköinen, soita 112. Aivo- ja sydäninfarkti näkyvät päällepäin selvinä oireina ja oli-pa kyse kummasta tahansa, ainoa oikea tapa toimia on soittaa oi-reiden ilmaantuessa hätänumeroon 112. Nopea hoitoon pääsy on tärkeää toipumiselle ja se saattaa jopa pelastaa potilaan hengen.

AivoiNfArkTi NäyTTää TälTä:

• Puhe puuroutuu tai sanat eivät löydy.

• Toinen suupieli roikkuu.• Toisen raajan tai raajaparin

voimat katoavat tai ne puu-tuvat.

• Näköhäiriöitä.

sydäNiNfArkTi NäyTTää TälTä:

• Keskirinnassa puristaa, polttaa, ahdistaa.

• Kipu heijastuu käsivarsiin, kaulalle, leukaperiin, hartioihin tai ylävatsaan.

• Hengenahdistus.• Kylmä hiki.

12 AVH 1/2014

Liis

a k

oiv

uLa Kokeneen ohje:

Kun on hätä, pidä pääsi ja soita 112

Elokuisena yönä 2011, hieman ennen kello kahta, Lea Hellstedt herää miehensä Torstin ääntelyyn ja liikehdintään. Kun vaimo saa valot päälle ja

näkee hikisen ja suu vinossa olevan miehen, hän ymmärtää heti, että nyt täytyy soittaa 112:een.

Han

ne It

ärin

ne

– Nyt mennään Torstin ehdoilla, Lea Hellstedt sanoo. Pariskunta ei ole antanut periksi, vaan Torsti kuntouttaa itseään säännöllisesti.

Lealla on jo linja auki hätäkeskuk-seen, kun Torsti nappaa häneltä puhelimen kädestä pois. – Hän

tajusi kyllä, että lähdin soittamaan ambulanssia ja tyrmäsi sen täysin. Rauhoittelin Torstia ja samalla hätä-keskus huusi siellä, että mikä hätänä, mikä hätänä. Sain Torstilta puhelimen pois ja kerroin hätäkeskukselle, että nyt on todella hätä, ja että varmaan kyse on aivoinfarktista, Lea muistelee yön tapahtumia.

Helsinkiläiset Hellstedtit olivat tuolloin, kuten niin usein, vapaa-ajan asunnollaan Somerniemellä. Paikka-kunnan vapaapalokunnalla on en-sivasteryhmä, joka ei ollut kaukana. Vielä lähempänä sattui kuitenkin olemaan Saloon matkalla ollut am-bulanssi lääkäreineen. Se oli paikalla varttitunnissa. Nopean ensiavun jäl-keen ambulanssi lähti kohti Helsinkiä ja Meilahtea.

Sairaalassa todettiin aivoinfark-ti ja aloitettiin liuotushoito. Se ei tehonnut parhaalla mahdollisella tavalla. Muutaman päivän kuluttua Torsti pääsi tehohoito-osastolta vuo-deosastolle. Parin viikon päästä mie-hen matka jatkui Laakson sairaalaan, jossa hän oli kuntoutumassa neljä kuukautta.

Sen jälkeen puolisoista alkoi tun-tua, että sairaalan seinät alkavat kaa-tua päälle. He päättivät, että Torsti lähtee kotiin.

– Torsti tarvitsi vielä silloin apua ihan kaikessa. Minulle sanottiin, että älä hulluja puhu, et sinä pärjää Torstin kanssa kotona. Mutta minä sanoin,

13AVH 1/2014

Torsti ja Lea Hellstedt ovat pitäneet yhtä viisi vuosikymmentä.

Han

ne It

ärin

ne

Tekstiä on toimituksen käytössätämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu, ulkoreuna

nikaatio pelaa välillä sanoittakin ja Lea kertoo, että jos tulee joku tenkkapoo, he ottavat kynän ja paperin avuksi.

piTää soiTTAA!

Lea Hellstedt on luonnollisesti iloi-nen, ettei hän miehensä sairastu-misyönä epäröinyt, vaan piti pään-sä ja soitti hätäkeskukseen. Viisaana tekona pitää sitä nyttemmin myös Torsti: kun asiasta kysyy, hän sanoo joo ja nyökkää painokkaasti. Lea tähdentääkin, että kun toinen on selvästi sairastunut ja avun tarpees-sa, mutta ei itse sitä usko tai ym-märrä, toisen pitää olla tilanteessa itsepäinen.

– Pitää soittaa apua eikä antaa periksi, hän painottaa.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

lautunut ennalleen. Sinnikäs itsensä kuntouttaminen ja arkisten tilantei-den hyödyntäminen terapiana ovat kuitenkin tehonneet niin, että Torstin toimintakyky on kohentunut selvästi. Hän muun muassa pääsee itse pyö-rätuolista autoon ja seisominenkin onnistuu.

– Olosuhteisiin nähden olemme aika tyytyväisiä elämäämme. Vie-tämme edelleen paljon aikaa So-merniemen vapaa-ajan asunnolla ja siellä Torsti muun muassa huolehtii puu-uunien lämmityksestä.

Lea sanoo, että vaikka puhe on hukassa, miehen järki on tallella, aja-tus kulkee ja muisti pelaa.

– Parempi muisti hänellä on kuin minulla, Lea hymyilee.

Hän toivoo kovasti, että muutkin näkisivät, että afasiasta ja liikuntaky-vyn puutteista huolimatta Torsti on sama ihminen kuin ennenkin. Pitkään yhdessä olleen pariskunnan kommu-

että olen minä hänen kanssaan 50 vuotta pärjännyt ja pärjään nytkin, Lea kertoo.

pää pElAA, puHE Ei

Vajaa kolme vuotta aivoinfarktin jäl-keen, Torsti Hellstedt käyttää pyö-rätuolia. Hänen puheensa ei ole pa-

14 AVH 1/2014

Jaksotettu AVH-kommunikaatiokurssi: parikurssi sairastavalle ja läheiselle (5 + 5 + 5 vrk)

51048: 31.3.–4.4., 18.–22.8. ja 3.–7.11.2014

51049: 11.–15.8., 17.–21.11.2014 ja 2.–6.3.2015

Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta kuntoutussihteereiltä p. 040 133 7010 ja 040 133 7009

kuntoutuskeskus.fi

15AVH 1/2014

Valtakunnallisen 112-teema-päivän pääyhteistyökump-panina oli tänä vuonna Aivo-

liiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin kuuluva 112-hanke. Myös Turun tapahtuman ohjelma oli Yhden elämän tekijöiden käsialaa. Oma teemamme oli Kun hätä on tämä näköinen, soita 112.

Kampanjan viesti aivo- ja sy-däninfarktin oireista ja oikeasta toi-mintavasta niiden sattuessa koettiin tärkeäksi ja kiinnostavaksi. Tämä näkyi sekä Yksi elämä -osaston kävi-jämäärissä että paneelikeskustelun yleisömäärässä. Panelistien aihee-na oli ketju, joka tarvitaan aivo- ja sydäninfarktipotilaan auttamiseksi. Ketjun tärkeä ensimmäinen lenkki on hän, joka tunnistaa oireet ja soit-taa viivyttelemättä hätänumeroon 112.

– Hätänumeron oikea käyttö on arjen sankaruutta, johon haluamme kannustaa ihmisiä. Siksi olemme mukana 112-päivässä, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden projektipäällikkö Marika Railila kertoi.

Päivän yksi suosituimpia pisteitä oli lasten Tarinateltta. Teltassa lapset saivat piirtää ja kertoa, kuka heidän mielestään on Arjen sankari. Lasten mukaan heitä ovat ainakin isoveli, se jolla on viitta sekä palotyttö.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Liisa

ko

ivu

La

112-päivänä juhlittiin Arjen sankaruuttaPaljon kiinnostunutta yleisöä, käytännönläheisiä turvallisuusasioita, hellyttäviä

arjen sankareita ja vankkaa tietoa aivo- ja sydäninfarkteista. Tätä ja paljon muuta oli Turussa 11. helmikuuta vietetty 112-päivän päätapahtuma.

Ministeri Päivi Räsänen palkitsi vuoden 2014 Arjen sankarin, Suomen Pelastus-koiraliiton. Palkinnon ottivat vastaan liiton toiminnanjohtaja Mika Soininen ja paikallisyhdistyksen koirakot.

Mar

kku

Liuk

kone

nM

arkk

u Li

ukko

nen

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden projekti-päällikkö Marika Railila kertoi radiohaastattelus-sa, miten tunnistetaan aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin oireet.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

7-vuotiaan Minea Uusi-Seppälän näkemys Arjen sankarista.

16 AVH 1/2014

Juttu-tupa-kurssien kehittämis-työ on viimeisen neljän vuoden ajan ollut osa Raha-automaatti-

yhdistyksen rahoittamaa Ovet auki afaattisille -projektia. Joulukuussa pidettiin projektin päätöstilaisuus ja odotettiin samalla rahoittajan pää-töstä jatkosta.

Päätöstilaisuus vietettiin Helsin-gin ruotsinkielisessä työväenopistos-sa, Arbiksessa. Osallistujat olivat saa-neet kutsun lounaalle ja sen jälkei-seen tilaisuuteen. Yllätyksenä kaikille tuli se, että jouluaiheinen lounas oli Arbiksen Pratkvarnenin (Juttu-tuvan) valmistama.

Kurssilaiset olivat tehneet herkul-liset tarjottavat kotitalousopettaja Ghita Henriksonin, Aivoliiton pro-jektikoordinaattori Victoria Mankin ja projektityöntekijä Pirjo Laineen kanssa. Lounasta nautittiin yhdes-

sä pitkän pöydän ääressä. Samalla Juttu-tupalaiset saivat kertoa omista kokemuksistaan.

Lounaan jälkeen siirryttiin naut-timaan Juttu-tupa nyt -esityksestä. Esitykseen osallistui suuri osa Juttu-tupa-kursseista ympäri Suomea omil-la tervehdyksillään. Osallistujat saivat muun muassa kuulla Juttu-tupa-lau-lun, osallistua virtuaalikierrokseen Oulun Juttu-tupalaisten opastama-na sekä nauttia upeista valokuvista ja runoista. Esityksessä esiteltiin myös Juttu-tupa-kurssitoiminnan kehitystä ja leviämistä.

ToiMiNTA jATkuu

Yhteenvetona voidaan todeta, että Juttu-tupa-toiminta on lähtenyt hy-vin kasvamaan. Alussa toimintaa oli kolmella paikkakunnalla. Nykyään

Juttu-tupa-kursseja järjestetään 17 eri paikkakunnalla. Yhteensä kursse-ja on 20.

Toiminnan ja kehittämistyön alus-sa Juttu-tupa oli Aivoliiton omaa toi-mintaa. Nykyään Juttu-tupa-kurssit ovat osa kansalais- ja työväenopisto-jen kurssitarjontaa. Aivoliitto toimii kuitenkin tärkeänä taustatukijana ja mahdollistaa siten kurssitoiminnan erityisryhmälle. Opistot ovatkin ar-vioissaan todenneet, että vastaavaa kurssitoimintaa erityisryhmälle ei olisi mahdollista järjestää ilman Ai-voliiton tarjoamaa tukea, koulutusta ja ohjausta.

Koska toiminta on toteutunut ta-voitteiden mukaisesti ja se on koettu tärkeäksi, haettiin Juttu-tupa- verkos-tolle Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoitusta. Joulukuun loppu-puolella tuli tieto, että rahoitusta esi-tetään seuraavaksi kahdeksi vuodek-si. Tämä oli iloinen uutinen kaikille 150 Juttu-tupalaiselle, 30 opettajalle ja 16 kansalaisopistolle eri puolilla Suomea. Toiminta voi jatkua ennal-laan.

Voimme myös jatkaa arvokasta kehittämistyötä Juttu-tupa-mallin parissa sekä levittää toimintaa edel-leen. Toiminnan arviointi on osoit-tanut, että Juttu-tupa-kursseja pide-tään erittäin tärkeinä ja hyödyllisinä.

Toivotamme kaikille Juttu-tupa-kursseille hyvää jatkoa ja haluam-me samalla kiittää upeita yhteistyö-kumppaneitamme kansalais- ja työ-väenopistoissa!

Victoria Mankki toimii verkostokoordinaattorina Ovet

auki afaattiselle -projektissa.

vic

toR

ia M

an

kk

i

Päätösseminaari kokosi Juttu-tupalaiset yhteenOvet auki afaattisille -projektin päätöstilaisuudessa jaettiin

kokemuksia Juttu-tuvasta. Usealle paikkakunnalle laajentunut toiminta sai jatkorahoituksen, joten toiminta jatkuu ennallaan.

Päätösseminaarin osallistujat saivat nauttia Juttu-tupalaisten valmistamasta joululounaasta.

Ann

a H

elin

-Väl

kky

J U T T U - T U P A

PRATKVARNEN

17AVH 1/2014

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2014Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssitEspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin 13.1.−14.4. klo 9.30−12. Ilmoittautu-minen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.

Helsinki IHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 3108 8610.

Helsinki IIHelsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15.

KajaaniKaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin 7.1.–1.4. (talviloma vko 10) klo 14−17. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 08 6155 2936.

MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 15.1–16.4. klo 9.30−12. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 06 327 7261.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Keskiviikkoisin klo 15–17.30. Ilmoittautuminen opiston kansliaan tai pai-kan päällä.

TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin 14.1.–27.5. kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16.

TampereAhjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin 22.1.–2.4. (talvi-loma viikolla 9) klo 16.45–19. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445.

KuopioKuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin 14.1.–8.4. klo 10–11.45. Ilmoittautuminen paikan päällä.Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47; Isoseppä. Maanantaisin klo 13.1.–24.3. klo 15.30–17.15. Ilmoittautuminen opiston kansliaan.

YlivieskaYlivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, koko-ushuone. Tiistaisin 28.1.–25.3. klo 14.15–15.45. Ilmoittautu-minen kansliaan, p. 08 429 4321.

VantaaVantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka. Maanantaisin 24.3.–2.6. klo 10–12.30. Ilmoit-tautua voi Opistotalolla, Lummetie 5, p. 09 8392 4342 toimiston aukioloaikoina.

PoriOtsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. Torstaisin 23.1.–27.3. klo 14.30–16.45. Ilmoittautuminen p. 02 630 1515.

LohjaHiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 7.1.–8.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen paikan päällä.

JyväskyläJyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 7.1.–11.2. klo14.15–16.30. Ilmoittautuminen p. 014 266 4071 tai paikan päällä opiston kansliaan.

SavonlinnaLinnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha). Keskiviikkoisin 22.1. alkaen klo 10–12 (10 kurssikertaa). Ilmoittautuminen opiston kansliaan p. 015 511 80.

Svenskspråkiga kurserHelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, under tiden 9.1.–10.4, . Anmälning till Arbis kansli.

KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, under tiden 17.1.–2.5. Anmälning till institutets kansli.

RaseborgRaseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Torsdagar kl 10–12.30, under tiden 23.1.–20.3. Anmälning till kansliet tel 019 289 2765 eller på webben www.raseborg.fi/mbi.

JakobstadJakobstads svenska arbetarinstitut, Tobaksmagasinet, Jakobsgatan 9. Måndagar kl 13.00–15.15 under tiden 8.1–31.3. Anmälning via internet på adressen www.opistopalvelut.fi/jakobstad. eller via telefon på nummer 786 3264 eller genom ett personligt besök på vårt kansli.

18 AVH 1/2014

19AVH 1/2014

Tammikuussa 2001 sain puhelun: ”Sinun äitisi on viety sairaalaan. Hänellä on aivoissa jo-takin.” Minulta menivät jalat alta ihan kirjai-

mellisesti. Muistan hyvin, miltä se tuntui. Kun tieto aivoinfarktista tuli, sen mukana seurasi kysymyksiä, epätietoisuutta ja hämmennystä. Äidin sairaala-aika oli akuuttivaiheen jälkeen kohtuullisen lyhyt. Kotona katselin äidin hidastunutta askelta ja tahdottomana roikkuvaa oikeaa kättä. Juttelimme ja puuhailimme kaikenlaista. Kai sitä sen hirvittävän järkytyksen kes-kellä kuvitteli, että touhuillaan tässä nyt sitten kuten ennenkin, vaikka mikään ei enää ollut niin kuin en-nen.

Koko aikuisikänsä työskennelleen, aktiivisen nai-sen toisenlainen elämä oli alkanut.

Työkykyä voi rajoittaa syntymästä saakka ollut vamma, pitkäaikaissairaus, loukkaantuminen tai sai-rastuminen, jonka seurauksena toimintakyky ei ole palautunut entiselleen. Rajoittunut työkyky ei tarkoi-ta puuttuvia työhaluja. Ihmisellä on luontainen tarve osallistua yhteiseen toimintaan, tuntea itsensä hyö-dylliseksi ja kantaa oma kortensa kekoon yhteiskun-nan pyörittämisen eteen. Ulkopuolisena ja tarpeet-tomana olo sekä hyödyttömäksi itsensä tunteminen nakertavat kenen tahansa itsetuntoa ja jaksamista.

Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa arvioi-tiin, että Suomessa on noin 200 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä, jotka voisivat työllistyä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on 260 000. Monet heistä haluaisivat edes osa-aikaisesti töihin. Se on valtava määrä ihmisiä, joilla on hyödyntämätöntä osaamista ja työvoimapotentiaalia. Se on iso kustan-nus yhteiskunnalle.

Työn määrä ei ole vakio, mutta yhteiskunnan tavoitteena ei voi olla muu kuin työn määrän lisää-minen. Työllä turvataan palvelut, joita jokainen tar-vitsee - kuka enemmän, kuka vähemmän. Ihmisten pitäminen tuottavan työn ulkopuolella ei ole ke-nenkään etu. Toisen tuottava työ on täysi työviikko ja ylityötunnit päälle, toiselle se on osapäiväinen työviikko tai osa-aikainen työpäivä. Tuottavuutta ei pitäisi silti arvioida ainoastaan rahassa, vaan myös henkisessä hyvinvoinnissa, joka liittyy osallistumi-seen työn kautta. Työ ei ole silti itseisarvo, sillä ar-vokkaita asioita on sen ulkopuolellakin.

Kaikille kuuluu mahdollisuus toimia yhteiskun-nassa kykyjensä mukaan. Kuntoutuksen, työn uu-delleen järjestelyn, apuvälineiden käytön ja työym-päristön tahtotilan merkitys vajaakuntoisten työllis-tämisessä on suuri. Yhteiskunnan mahdollistamien osa-aikatyöhön liittyvien ratkaisujen keventäminen ja monipuolistaminen olisi meidän kaikkien etu. Paljon vaaditaan paitsi työhön palaavalta niin myös työpaikalta; prosessien ja resurssien lisäksi vaaditaan oikeaa asennetta.

Vuosien kuntoutuksen, lukemattomien lääkärin-lausuntojen, arviointien ja byrokratian läpikäymisen jälkeen minun äitini palasi osa-aikatyöhön. Lisäänty-neellä vapaa-ajallaan hän nauttii lemmikeistä, luon-nosta ja harrastuksista. Kun äidin kovalevy meni rik-ki, se vei jotakin peruuttamattomasti mennessään, mutta toi uuttakin tilalle.

Maria Lohela on kansanedustaja. Hän kuuluu eduskunnan Stroke-ryhmään.

Työtä ja osallistumista

kaikille kuuluu mahdollisuus toimia yhteiskunnassa kykyjensä mukaan.

KOLU

MN

IM

aR

ia Lo

he

La

20 AVH 1/2014

HENkilökoHTAiNEN kElA-NEuvoNTA

Henkilökohtainen Kela-neuvonta on erityisen tuen tarpeessa olevil-le sairaille ja vammaisille asiakkaille suunnattu uusi palvelu. Kela-neuvo-jan asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja kes-kussairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä.

Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista silloin, kun tavalliset palvelut eivät riitä.  Kela-neuvojat haastattelevat asiakkaan ja tapaavat hänet tarvitta-essa.  Jos asiakkaan kanssa sovitaan henkilökohtaisen Kela-neuvonnan palveluista, tehdään asiakkaan kans-sa yhdessä Kelan palvelusuunnitel-ma.  Erityisesti kiinnitetään huomiota

vammaistukien ja kuntoutusasioiden käsittelyyn sekä mahdollisiin muihin asiakkaan tarvitsemiin etuuksiin.

kElAN TyökykyNEuvoNTA

Pitkä poissaolo voi vaikeuttaa työhön paluuta, jolloin asiakas saattaa tarvita siihen tukea.

Työkykyneuvonta on Kelan  pal-velu sairauspäivärahaa saaville asiak-kaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tu-kea työhön paluuseen. Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustar-peen selvittämistä ja kuntoutukseen ohjaamista, jotta asiakas voisi mah-dollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön ilman katkoksia toi-meentulossa.

Tehtävään koulutetut työkyky-neuvojat  selvittävät yhdessä asiak-kaan ja yhteistyökumppaneiden

kanssa kuntoutuksen lisäksi myös muita mahdollisia ratkaisuja työhön paluun tueksi ja ohjaavat asiakkaan tarvittavien palveluiden piiriin.

Työkykyneuvojat ottavat asiak-kaan luvalla yhteyttä muihin tahoi-hin, kuten terveydenhuoltoon, TE-toimistoon ja kuntoutuksen järjestä-jiin. Työkykyneuvonnalla edistetään asiakkaan työhön paluutta, ehkäis-tään työelämästä syrjäytymistä sekä myöhennetään eläkkeelle siirtymistä.

TulkiN TilAAMiNEN AiEMpAA jousTAvAMpAA

Vammaisten henkilöiden tulkkien vä-litys- ja etätulkkausasioissa palvelee Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Tulkin tilaaminen on vuoden alusta aiempaa joustavam-paa. Tilauksen voi tehdä myös illalla ja

sa

tu L

uk

ka

Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia vuodelle 2014

Shut

ters

tock

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan useita laki- ja asetusmuutoksia. Tässä koosteessa esitellään joitakin näistä muutoksista sekä Kelan erityispalveluja

erityistä tukea tarvitseville asiakkaille.

21AVH 1/2014

viikonloppuna ennakoimattomaan-kin tapahtumaan.

Kelan välityskeskus palvelee seit se mänä päivänä viikossa: arkisin klo 7.30–20.00, lauantaisin klo 8–15 ja sun nuntaisin klo 9–13. Puhelin 020 634 2802, tekstiviesti 020 634 2900, sähköposti vatu@kela.fi.

rAjAT yliTTävä TErvEydENHuolTo

Kelassa aloitti toimintansa myös rajat ylittävän terveydenhuollon yhteys-piste. Se kokoaa, tuottaa ja jakaa tie-toa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla. Yhteyspis-teen puhelinpalvelua saa numerosta 020 634 0400 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Yhteyspisteen verkkosivuille www.kela.fi/yhteyspiste on koottu tietoa mm. terveyspalvelujen käyt-tämisestä ulkomailla, Suomeen ul-komailta tulevien potilaiden tervey-denhuollosta ja eurooppalaisesta lääkemääräyksestä.

AMMATillisEEN kuNTouTuksEEN pääsy

HElpoTTui

Ammatillisen kuntoutuksen myöntä-misedellytyksiä muutettiin niin, että nykyistä useampi työikäinen ja eri-tyisesti nuoret pääsevät aikaisemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kun-toutusta myönnettäessä huomioi-daan aikaisempaa laajemmin sairau-den lisäksi myös muut kuntoutujan

elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Ammatilliseen kuntoutukseen

pääsee muutoksen seurauksena vuo-sittain arviolta noin 1  000 henkilöä nykyistä enemmän.

lääkEkATTo lAski 610 EurooN vuodEssA

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavi-en lääkkeiden hinnasta. Lääkekatto laski vuoden alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään 1,50 euroa osto-kertaa kohti.

Kela seuraa vuotuisen omavas-tuuosuuden täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun omavastuuosuus on ylittynyt, Kela lähettää asiakkaalle tästä ilmoituk-sen.

EurooppAlAiNEN lääkEMääräys

Eurooppalaisella lääkemääräyksel-lä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EU-maiden apteekeista. Jotta asiakas voisi ulkomailta hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemäärä-yksellä, hänen on pyydettävä lääkä-riltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys.

Ulkomailla ostetun lääkevalmis-teen hinnasta saa Kelasta sairausva-kuutuskorvauksen, jos vastaava lää-kevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

MAksukATTo Nousi

Terveydenhuoltomaksujen maksu-katto nousi kansaneläkeindeksin mukaisesti 636 eurosta 679 euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysiote-rapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päivä-kirurgian maksut, lyhytaikaisen lai-toshoidon maksut, yö- ja päivähoi-don maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

HoiTopAikAN vAliNTA

Vuoden alusta alkaen potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Potilas voi valita terve-ysaseman, joka vastaa hänen perus-terveydenhuollon palveluistaan. Ter-veysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Kerrallaan voi olla vain yhden ter-veysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikun-tansa ulkopuolella esimerkiksi kesä-mökillä, hän voi saada hoitosuunni-telmansa mukaista hoitoa väliaikai-sen asuinkuntansa terveysasemalta.

Terveysaseman vaihdosta on il-moitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vä-hintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Shut

ters

tock

22 AVH 1/2014

Potilaalla on hoitopaikan mahdol-lisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu tervey-denhuollon ammattilainen.

Vaikka asiakas voi tänä vuonna va-lita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoi-don yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähim-pään hoitopaikkaan. Lähin hoitopaik-ka on yleensä koti- tai oleskelupaik-kakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaala.

osAsAirAuspäivärAHAN ENiMMäisAikA piTENEE

Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 72 arkipäivästä 120 arkipäi-vään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaisesti tekevä voi jatkossa sopia työajan vä-hentämisestä, jos henkilön normaali viikoittainen työaika on yhteensä vä-hintään 35 tuntia.

TyöTTöMyysTurvAAN MuuToksiA

Työttömyysturvaan tuli muutoksia, jotka helpottavat työn ja tukien yh-teensovittamista.

Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa tuli voimaan vuoden alusta. Näin ollen soviteltua työttömyyspäi-värahaa saava työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pie-nentää hänen työttömyysetuuttaan. Kun tulot ylittävät 300 euroa, tulois-ta  50 prosenttia vähennetään työt-tömyyspäivärahasta. Muutos koskee sekä työmarkkinatukea, peruspäivä-rahaa että ansiopäivärahaa.

Palkansaajan työssäoloehtoa ly-hennettiin 34 viikosta 26 viikkoon. Näin nykyistä lyhyemmällä työhis-torialla pääsee peruspäivärahan tai ansiopäivärahan piiriin. Omavastuu-aika eli aika, jolta ei työttömyyden alkaessa makseta päivärahaa, lyheni seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Työmarkkinatuen niin sanottu 180 päivän sääntö poistui. Aikaisem-

min työmarkkinatukea sai 180 päi-vältä ilman tarveharkintaa, kun pe-rus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt. Nyt työmarkkinatuki on heti alusta alkaen tarveharkintainen.

iNfopANkki-vErkkopAlvElu

Infopankki-verkkosivustoa on uudis-tettu ja se löytyy osoitteesta www.infopankki.fi. Infopankki on monikie-linen verkkosivusto Suomeen muut-toa harkitseville tai tänne jo muutta-neille. Sivustolla on tietoa mm. Kelan tarjoamasta sosiaaliturvasta 12 eri kielellä.

Sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suo-messa sekä suomalaisesta yhteiskun-nasta ja sen palveluista. Infopankki-palvelun ylläpitäjä on Helsingin kau-punki.

Satu Lukka toimii Aivoliitossa järjestösuunnittelijana.

Tekstiä, on toimituksen käytössä

MMMaaattkkaaMMMaattkkaaaaagggeeennntttiiittaaagggeeeeennntttiiitt

MMaMakkukukuuuuuuuu isisisisisisisisis mm m m m m ukukukukukukukkaaaaaaaaaaaaaannn n nn mamamaaiaiaia lllmlmlmmalalleeeeeeeeeeeeeeMaMakukuusi mukakaan maaililmlmallllele

ESESTETEEEETTTTÖTÖMMÄMÄSTITIS

aaatttkkkaaaaaatttkkkaaa

Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela (Siilinjärvi) www.kunnonpaikka.com

Kelan, vakuutusyhtiön ja terveydenhuollon lähetteellä

Lisätiedot: Kaarina Apajalahti, palveluesimies,

vaikeavammaisten kuntoutus, p. 050 5565 008,

kaarina.apajalahti@kunnonpaikka.com

Kunnonpaikassa

Vaikeavammaistenyksilölliset kuntoutusjaksot

- välittävä ilmapiiri- esteettömät tilat- hyvät allasterapiamahdollisuudet- vahva fysioterapiaosaaminen

Ammattitaidolla ja

kokemuksella.

23AVH 1/2014

Hyvä ruokavalio on monella tapaa hyvä: se sisältää tärkei-tä ravintoaineita ja energiaa,

on maukas ja ottaa ympäristön huo-mioon. Se sisältää paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, viljaa täysjy-väisenä, pehmeää rasvaa riittävästi, kovaa rasvaa vähemmän, kalaa sään-nöllisesti, sokeria ja suolaa harkiten sekä punaista lihaa kohtuudella.

Hyvä ruokavalio ei kuitenkaan sisällä ainoastaan ravintoaineita ja energiaa. Sen tulee olla myös jous-tava. Herkuttelu on kohtuudella to-ki sallittua. Hyvä ruokavalio myös maistuu hyvältä. Ei sen aina tarvitse olla herkkuruokaa, mutta maistuvaa kuitenkin.

Hyvä ruokavalio ottaa myös ym-päristön huomioon. Onneksi ter-veelliset ja ympäristölle hyvät ruo-kavalinnat kulkevat pääosin käsi kä-dessä: paljon kasvikunnan tuotteita, vähemmän lihaa eikä ruokaa pidä heittää pois.

ruokAkolMio jA lAuTAsMAlli ApuNA

Vanhat tutut ruokakolmio ja lautas-malli ovat edelleen loistavia käy-tännön neuvoja hyvään syömiseen. Ruokakolmio kuvastaa mitä ja kuin-ka paljon suhteessa toisiinsa erilaisia ruokia hyvään ruokavalioon kuuluu.

Ruokakolmioon tuli uusien suo-situsten myötä pieniä muutoksia: kasvikset siirtyivät kolmion pohjak-si viestimään siitä, että terveydelle hyvässä ruokavaliossa on enemmän kasvikunnan tuotteita kuin muuta. Valkoinen leipä, sokeriset tuotteet ja lihavalmisteet siirtyivät kolmion

huipulle kuvastamaan sitä, että niitä pitäisi syödä vain satunnaisesti.

Kolmion lohkot ovat suuntaa-antavia: jokaiseen lohkoon mahtuu paljon muitakin samankaltaisia ruo-ka-aineita. Lautasmalli on puolestaan loistava arjen apukeino koota moni-puolinen ruoka-annos.

syö Hyvää -HANkE viEsTii HyvisTä vAliNNoisTA

Syö hyvää -hanke on Kuluttajaliiton ja yli kahdenkymmenen kumppanin hanke, joka pohjautuu uusiin ravit-semussuosituksiin. Suositusten so-veltaminen on hankkeen keskiössä: tavoitteena on, että moni löytäisi vas-tauksia omiin pohdintoihinsa ruoka-valinnoista ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedel-lytykset ja haasteet.

an

nik

ka

Ma

Rn

ieM

i

Syö hyvää – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvinSuomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin juuri. Suuria muutoksia ei tullut, vaan sen sijaan vahvistuivat vanhat ajatukset siitä, mikä on terveellistä. Uutta

on ympäristön huomioiminen ruokavalinnoissa.

Kulu

ttaj

aliit

to

Hankkeella pyritään myös vahvis-tamaan ruoka-alan ammattilaisten ravitsemustietämystä ja taitoja viedä tätä tietoa käytäntöön.

Hankkeen verkkosivuilta löytyy artikkeleita sekä kuluttajille että am-mattilaisille. Kevään aikana sivuilla aukeaa myös yli tuhat tuotetta kat-tava tuotevertailusivusto. Hanke on nelivuotinen ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

www.syohyvaa.fiwww.facebook.com/syohyvaa

twitter: @syohyvaa

Annikka Marniemi toimii elintarvikeasiantuntijana ja

hankevastaavana Kuluttajaliitossa.

Aivoliitto on mukana kumppanina Syö hyvää -hankkeessa.

24 AVH 1/2014

Arhinmäki: Liikuntalain lähtökohtana pitää olla, että kaikki pääsevät liikkumaan

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hallituksen edus-tajat kävivät tapaamassa kulttuuri- ja urheilu-ministeriä tammikuussa. Keskustelun aiheena

olivat valmisteilla oleva liikuntalain ja valtionapujär-jestelmän uudistus sekä niiden mahdolliset vaiku-tukset pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaan.

SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen ky-syi  Paavo Arhinmäeltä, onko lakiin ja valtionapu-kriteereihin tulossa rajoitus, jonka mukaan liikunnan pitäisi olla järjestön pääasiallista toimintaa.

Ministerin mukaan jotkut toimijat ovat halunneet pääasiallisuuden kriteeriksi. Itse hän näkee kansan-terveys- ja vammaisjärjestöillä tärkeän roolin liikun-nan yhdenvertaisuuden toteuttamisessa.

– Te ja muut jäsenjärjestöt teette työtä näiden ryhmien kanssa, jotka ovat vielä vaikeasti liikutetta-via. Koko liikuntalain lähtökohta pitää olla tämä, että

kaikki pääsevät liikkumaan, ja erityisesti ne, joilla on muuten vaikeuksia, Arhinmäki painotti.

Soveltavan liikunnan järjestöjen kannalta Arhin-mäen kanta on huojentava. Pääasiallisuus olisi kritee-rinä rajannut monet soveltavan liikunnan järjestöt pois liikuntakentältä, koska niiden päärahoitus tulee RAY:ltä.

– Olen tarkkaan katsonut teidän kannanottonne, ja minusta ei ole perustetta, että järjestönne pois-tettaisiin liikunta-avustusten saajien joukosta, Paa-vo Arhinmäki sanoo viitaten SoveLin viimevuotisiin lausuntoihin.

 järjEsTöAvusTuksET

TArkisTETAAN 2014

Myös liikunnan aluejärjestöjen valtionapukelpoisuus on ollut tapetilla, mutta siihenkään ministeri ei ole

Ehdotus uudistetuksi liikuntalaiksi on valmistumassa helmikuun lopussa. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki haluaa pitää kansanterveys- ja vammaisjärjestöt mukana liikunnan toimijoina ja

säilyttää niiden valtionapukelpoisuuden myös tulevissa lakipykälissä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kuunteli, kun SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen esitti soveli-laisten kysymykset.

Hei

di H

ölsö

mäk

iKORV

AA

MAT

ON

KO

VALE

VY

LIIK

KEEL

LÄh

eid

i hö

Lsö

Mä

ki

25AVH 1/2014

koskemassa. Sen sijaan avustuksia voidaan tarkistaa jatkossa myös alaspäin, jos toiminta hiipuu.

Veikkauksen voittovarat ovat viime vuosina kas-vaneet 80:stä noin 150 miljoonaan, mutta nyt näkö-piirissä ei ole kasvua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos joku saa lisää, se otetaan joltain toiselta pois.

– Tänä vuonna ministeriössä arvioidaan kaikkien liikuntajärjestöjen valtionavut. Joissain uusissa lajeis-sa on tullut tosi paljon lapsia ja nuoria harrastajiksi, ja avustusta pitäisi tulla sen mukaan, paljonko on harrastajia lajiliittojen piirissä. Samoin teillä pitää ar-vioida sitä, missä määrin järjestöt liikuttavat ihmisiä, Arhinmäki sanoi sovelilaisille.

Ministerin tapaamisessa ei ehditty keskustella tarkemmin siitä, mitkä olisivat soveltamista tarvit-sevien ihmisten liikuttamisen kriteerit. Liikunnan toimenpiteet saattavat jonkin pienehkön vamma- tai sairausryhmän kohdalla olla määrällisesti pieniä, mutta laadullisesti merkittäviä ja yhdenvertaisuutta lisääviä.

liikuNNAN piTää ollA sElväsTi rAjATTuA ToiMiNTAA

Nykyisin puhutaan paljon liikunnan edistämisestä eri hallintokuntien voimin. Esimerkiksi Valtion liikunta-neuvosto suosittelee, että kaikki ministeriöt ottavat liikunnan edistämisen ohjelmiinsa.

– Liikuntaneuvosto teki huolellisen ja laajan selvityksen, jossa he kiinnittivät huomiota minis-teriöiden sektorirajat ylittävään työhön. Liikunnan inhimilliset vaikutukset ovat tärkeimpiä, mutta jos katsotaan kansantaloudellisia vaikutuksia, saisimme paljon isommat vaikutukset, kun pystyisimme laa-jentamaan sitä tämän kentän ulkopuolelle, Paavo Arhinmäki sanoo.

Soveltava liikunta on luonteensa vuoksi kuulu-nut aina useamman hallintokunnan tontille. Pitkäai-kaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntapolun löytyminen edellyttää usein esimerkiksi liikunta- ja terveyssektorien voimavarojen ja asiantuntemuksen yhdistämistä, yhdistyksiä unohtamatta.

Arhinmäki näkee liikunnan eri tavoitteet ja ra-hoituskanavat tärkeinä, kunhan kaikkea liikuntaan liittyvää ei sysätä opetus- ja kulttuuriministeriöön

ja toiminta pysyy selkeänä. Esimerkiksi järjestöjen liikunta-avustusten käyttö on dokumentoitava sel-keästi järjestöjen toimintakertomuksiin ja -suunni-telmiin.

– Meille on tärkeää, että liikunta on tarkkaan ja selvästi rajattua toimintaa. Veikkausvoittovarat on käytettävä jakosuhdelain mukaisesti, ja siinä on mää-ritelty hyvin tarkkaan, mikä osuus menee taiteelle ja kulttuurille, mikä liikunnalle ja urheilulle, mikä nuo-risolle ja tieteelle, Arhinmäki muistuttaa.

 kEskusTEluA TulEvAisuudEsTA

Tapaamisessa oli mukana myös liikuntalakityöryh-män jäsen, erityisavustaja Jussi Saramo. Hän herätti keskustelua SoveLin jäsenjärjestöjen taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siitä, miten ei-pääasiallisia liikun-tajärjestöjä olisi paras tukea. SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen tiivisti hallituksen kannan:

– Emme halua systeemiä, joka betonoitaisiin vain niille järjestöille, joilla liikunta-avustus jo on. Näki-simme, että valtionapukelpoisuutta pitäisi laajentaa niin, että kriteeristöt ovat samankaltaiset. Tässä ei puhuttaisi liikuntabudjetissa kovin isoista lisäyksistä, ehkä haetaan yhden työntekijän vuosikustannusta, Kaasinen sanoo.

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu korosti järjestöjen valmista rakennetta ja sitä, että liikunta-avustukset menevät kustannustehokkaasti hallinnon sijaan suoraan ihmisten hyödyksi. Taulu ei myöskään pidä realistisena nopeaa avustettavien järjestöjen määrän kasvua.

– Kestää aikansa, ennen kuin järjestöt ovat saa-neet rakennettua liikuntajärjestelmänsä valmiiksi. SoveLin kautta voidaan tukea niitä järjestöjä, jotka haluavat tehdä pienimuotoisemmin liikuntaa. On kuitenkin järjestöjä, jotka ovat hakeneet valtionapu-kelpoisuutta, ja joiden tulisi se saada, Anne Taulu sanoi.

Heidi Hölsömäki toimii tiedottajana Soveltava Liikunta SoveLi ry:ssä.

Aivoliitto on SoveLi ry:n jäsenjärjestö.

Hei

di H

ölsö

mäk

i

Veijo Kivistö, Janne Haarala ja Riitta Samstén toivat keskusteluun jäsenjärjestöjen näkökulmia.

26 AVH 1/2014

Järjestöpäivillä mukana oli yhdistysten puheenjoh-tajia ja sihteereitä sekä Aivoliiton johtoa ja järjestö-suunnittelijoita.

Puheenjohtaja Terttu Erilä vertasi avauspuheenvuo-rossaan Aivoliittoa tammeen, lujaan puuhun, joka kestää kaikissa olosuhteissa. Liiton yhdistykset jäsenineen ovat lehtiä, joiden toiminta vahvistaa puuta.

– Yhdessä olemme vahvoja. Meillä on yhdessä sovitut tavoitteet, korosti Terttu Erilä.

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertasi Aivoliiton toiminta-ajatuksen, perustehtävät, mission, vision, arvot ja tavoitteet.

– Vuoden 2014 teemana on Älä jää yksin – älä jätä yk-sin. Painoalueina ovat vertaistuki, nuoret ja yksinäisyys sekä Korvaamaton kovalevy. Jälkimmäinen on Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva osahanke, kertoi Tiina Vil-janen.

TrENdiTiEToiNEN järjEsTö?

Varainhankinnan ja kampanjoinnin valmentaja Salla Saarinen Radical Soulista opasti yhdistysväkeä kohti trenditietoista järjestöä ja matkalle kituutuksesta kukois-tukseen. Virikkeitä alustukseensa hän oli saanut Martta-liiton toiminnanjohtajalta Marianne Heikkilältä, jonka Kauas menestyvät järjestöt karkaavat -blogikirjoituksen osallistujat olivat saaneet etukäteen luettavakseen.

Salla Saarisen mukaan useilla yhdistyksillä on mo-nenmoisia ongelmia toiminnassaan. Tämä tuli esiin myös osallistujien puheenvuoroissa ja keskusteluissa päivien aikana.

– Yhdistysten toiminta ei uudistu riittävästi ja ne kil-pailevat ihmisten ajasta. Toiminta voi olla sisäänpäin kääntynyttä ja rivijäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisiä. Jäsenet ovat iäkkäitä, passiivisia ja katoavat, ku-vaili Salla Saarinen.

sEiTsEMäN TEEsiä MENEsTyMisEEN

Ratkaisut löytyvät Salla Saarisen mukaan siitä, että toimi-joilla on tahtoa menestymiseen, määrätietoista muutok-sen johtamista, rohkeutta ja joustavuutta.

Menestyminen kiteytyy Salla Saarisen mukaan seitse-mään teesiin. Hän toi esille vaikuttavuuden, vastavuoroi-suuden ja yhteisöllisyyden, monikanavaisen viestinnän, verkostoitumisen, varainhankinnan ja vastuullisuuden. Myös tasapainoilu virtuaalisuuden ja kasvokkain tapah-

tuvan kohtaamisen välillä on ratkaistava. Suurena kysymyksenä yhdistystoiminnassa on vapaaeh-toisten saaminen mukaan toimintaan.

Menestyvä yhdistys rakennetaan tunteella ja johdetaan järjellä. Yhdistys ei julista, vaan osallis-taa. Se on tapaamispaikka, joka kokoaa ihmisiä yh-teen antamaan jotakin toisilleen. Se ei vain kerää rahaa, vaan kokoaa ihmisiä ideoimaan ja tekemään hyvää.

– Ole rohkea, ole oma itsesi, ole läsnä, pyydä ja kiitä, kiteytti Salla Saarinen neuvonsa yhdistys-toimijoille.

Pä

ivi s

eP

Pä

-La

ss

iLa

Kituutuksesta kukoistukseen?Aivoliiton jäsenyhdistysten edustajia kokoontui tammikuisena viikonloppuna

Vantaalle järjestöpäivien merkeissä. Ohjelmassa oli ajankohtaista tietoa liitosta sekä eväitä yhdistysten viestintään ja toiminnan voimistamiseen.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Salla Saarinen opasti yhdistysväkeä kohti trenditietoista järjestöä.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Viestinnän haasteet puhuttivat osallistujia.

27AVH 1/2014

ToNNi ToiMiNTAAN

Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kertoi Raha-automaat-tiyhdistyksen myöntämästä jäsenjärjestöavustuksesta, jonka liitto jakaa edelleen yhdistyksilleen ns. toiminta-tonnina.

– Avustus voidaan hakemuksen perusteella myöntää joko jatkuvaluonteiseen toimintaan tai tiettyyn kampan-jaan tai hankkeeseen liittyvänä avustuksena. Lisätietoja toimintatonnin hakemisesta toimitetaan Yhdistyspostis-sa, kertoi Tom Anthoni.

yHdisTyksiiN oikEuksiENvAlvoNTAvAsTAAvA

Järjestösuunnittelija Satu Lukka kertoi oikeuksienval-vonnasta Aivoliitossa ja sen paikallisyhdistyksissä. Jäse-nistölle tehdyn sosiaali- ja terveysturvakyselyn mukaan lisää ohjausta ja neuvontaa tarvitaan sosiaali- ja oikeus-palveluista, vammaistukiasioista, eläkkeistä ja Kelaan liit-tyvistä asioista, kuntoutuksesta, sopeutumisvalmennuk-sesta ja monista arjessa selviytymiseen liittyvistä asioista.

– Toiveena on, että jokaisesta yhdistyksestä nimitettäi-siin yksi oikeuksienvalvontavastaava, kertoi Satu Lukka.

viNkkEjä viEsTiNTääN

Järjestötiedottaja Sanna Reuna kertoi esityksessään yh-distysten viestinnästä, erityisesti jäsenkirjeistä. Hänen esi-tyksessään oli runsaasti konkreettisia vinkkejä ja ohjeita viestintään aina selkeää kieltä, otsikointia, kuvien käyttöä ja termejä myöten. Yhdistykset saivat mukaansa muistiti-kun, johon oli koottu käyttökelpoista materiaalia yhdis-tyksen logosta valmiiseen jäsenkirjepohjaan.

Oman yhdistyksensä viestinnästä kertoivat Sari Dun-der Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry:stä ja Satu Mar-tinez Eijsveikeet ry:stä.

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila kertoi liiton viestinnästä ja sen kehityskohteista. Eniten kuulijoita pu-hutti järjestölehtien tilanne ja suunnitelmat Kielipolku- ja ADHD-lehden yhdistämisestä uudeksi lehdeksi vuonna 2015.

poHdiTTAvAA yHdisTyksEllE:• Tiedätkö mitä yhdistyksesi tekee, miksi ja mitkä ovat saadut tulokset, ja kenelle kerrot niistä?• Miten yhdistyksessäsi hyödynnetään verkostoja?• Ketkä antavat kasvot yhdistyksellesi ja toimivat äänitorvena? Miten yhdistyksesi viestii?• Miten yhdistyksessäsi seurataan muita toimijoita?• Mikä on vapaaehtoisten rooli yhdistyksesi varainhankinnassa?• Miten yhdistyksesi toimii vastuullisesti?• Miten yhdistyksesi toimintaan voi osallistua virtuaalisesti?• Miten saat mukaan vapaaehtoisia – vaikka vain lyhyeksikin aikaa – ja miten palkitset heitä?

Lähde: Salla Saarinen, Radical Soul.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Yhdistysten jäsenkirjeet herättivät keskustelua.

TiEToA, TuTTujA jA TuliAisiA

Järjestöpäivien tavoitteena oli jatkaa keskustelua yhtei-sen strategian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajan-kohtaista tietoa, kuunnella jäsenyhdistyksiä sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Liiton ajankohtaisasioita esittelivät myös hallinto-päällikkö Kirsi Haanperä, projektipäällikkö Marika Rai-lila, palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja puhete-rapeutti Maria Widenius. Toisen päivän aamupäivällä AVH-yhdistykset ja SLI-yhdistykset kokoontuivat omiin ryhmiinsä.

Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tavoitteet toteutuivat hyvin. Päivien parasta antia oli Salla Saari-sen esitys, ajankohtainen informaatio liitosta ja tuttujen, toisten aktiivien tapaaminen. Järjestöpäivien terveisinä omaan yhdistykseen viedään erityisesti tietoa niin sano-tusta toimintatonnista ja oikeuksienvalvontatyöstä sekä viestinnän kehittämisestä.

Terttu Erilän vertausta käyttäen liiton työntekijät toi-vovat, että tammen lehdet saivat ravintoa, jonka avulla ne pääsevät kukoistamaan. ■

Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö.

28 AVH 1/2014

TuNNE pulssisi -vidEoiTA youTubEssA

Tunne pulssisi -kampanjan vuosi 2013 huipentui marras-kuun lopussa Helsingissä, jossa karatemummot hymyi-lyttivät kiireisiä kulkijoita Helsingin päärautatieasemalla. Kyseessä on, ellei peräti ainoa, niin ainakin yksi harvoista suomalaisten terveysjärjestöjen tuottamista flash mo-beista. Tempauksen tarkoitus oli muistuttaa tehokkaasta, edullisesta ja aina saatavilla olevasta itsepuolustuskeinos-ta, pulssin tunnustelusta.

Video karatemummoista on nähtävillä YouTuben Tun-ne pulssisi -kanavalla: www.youtube.com/tunnepulssisi. Samalta kanavalta löytyy myös upouusi Tunne pulssisi -animaatio.

Tietoa jaetaan myös ammattilaisillePulssin tunnustelu ja eteisvärinä olivat esillä Helsingin lääkäripäivillä tammikuussa. Päivät ovat Suomen suurin lääkärien jatkokoulutustapahtuma. Yleislääkäreitä koulut-taneet kardiologit ja neurologit totesivat koulutuksessaan hyvin yksimielisesti, että aivoinfarktin vaara tekee eteis-värinästä sairauden, jota pitää hoitaa huolella ja ajoissa.

Uusia materiaaleja verkkokaupastaOlemme julkaisseet myös uutta Tunne pulssisi -materiaa-lia. Selkokieliset oppaat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ovat ilmestyneet ja niitä voi tilata Aivoliiton verkkokau-pasta: www.aivoliitto.fi/verkkokauppa tai sähköpostilla: tilaukset@aivoliitto.fi. Esitteiden sähköisiä pdf-versioita voi myös selata osoitteessa: www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/julkaisut

yksi EläMä liikkuu jA liikuTTAA yHdEssä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiset liikunnan hankkeet edistävät paikallisyhdistyksien liikuntatoimin-taa. Vuonna 2014 järjestämme yhteistyössä yhteensä kuu-si SoveLin Liikkeelle-peruskoulutusta ja kaksi liikunnan ITE-itsearviointikoulutusta. Koulutukset löytyvät tämän lehden sivulta 35.

Tuotamme myös materiaalia yhdistysten liikuntatoi-minnan tueksi. Esittelemme toimintaamme Yksi elämä

Yhden elämän ajankohtaiset

liikkuu ja liikuttaa yhdessä -kirjasella, joka on tilattavissa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton liikuntatyönteki-jöiltä.

vErTAisToiMiNTAVuoden 2013 syyskaudella pilotoiduista koulutuksista saimme hyvää palautetta, joten järjestämme tänä vuonna kuusi uutta koulutusta. Niistä kolme on suunnattu tuki-henkilöille ja kolme ryhmänohjaajille. Koulutukset löydät tämän lehden sivulta 35.

Olemme myös painattaneet vertaistukihenkilöiden käyttöön kaksi postikorttia: ”Älä jää yksin, älä jätä yksin” sekä ”Vertaistuki – tuhat tapaa kohdata ihminen”. Pos-tikortteja voi viedä niihin paikkoihin, joissa yhdistys on sopinut tukihenkilötoiminnasta. Lisätietoa korttien tila-uksesta ja niiden käyttömahdollisuuksista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalaiselta.

pElAA piENi pääTös päivässä -pEliäPieni Päätös Päivässä -verkkosivusto on uudistunut koko-naisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi palve-lu tarjoaa Pieni Päätös Päivässä -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden te-kemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osallistujia onnistumaan päätöksissään. Peli löytyy osoit-teesta: www.pienipaatospaivassa.fi.

29AVH 1/2014

Allasterapiaryhmä oli osa opinnäytetyötäni, jolla halu-sin selvittää, mitä vertaistuki

merkitsee aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Allasterapian yhdistä-minen vertaistukeen mahdollisti sen, että saimme myös tietoa vedestä ele-menttinä kuntoutumisen kannalta.

Vertaistuen merkitystä on ko-rostettu ja tutkittu paljon, samoin allasterapiasta löytyy tietoa. Vertais-toiminta on toimintaa, joka haastaa jokaisen ryhmään kuuluvan jonkin-laiseen vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Kukaan ei tiedä, mi-tä ajattelemme, jollemme päästä sitä ulos sisältämme.

Allasterapiaryhmämme kokoon-tui kevään 2013 aikana yhteensä kymmenen kertaa. Yhteiset allas-tuokiot olivat äärimmäisen virkistä-viä kokemuksia. Vertaistukea hyö-dynnettiin altaalla muun muassa pareittain tai ryhmässä tehtävissä asioissa.

Vertaistukea oli saatavilla myös ryhmän ulkopuolelta, kun Joensuun Katajan entinen koripalloilija Mika Piironen kävi kertomassa omasta halvautumisestaan ja kuntoutumi-sestaan veneonnettomuuden jäl-keen. Piironen näytti selviytymistari-nansa päätteeksi myös upeat uima-taitonsa muulle ryhmälle.

Sekä allastoiminnan että ryhmäs-sä tehtyjen haastatteluiden pohjalta selvisi, että vertaistuki todella mer-kitsee vain positiivisia asioita allas-terapiaryhmäläisille. Sairaus koettiin yhteiseksi, jolloin se tuntui kevyem-mältä myös arjessa. Vertaisryhmässä osallistujat vapautuivat olemaan täy-sin omia persooniaan. Itsevarmuus kasvoi ja olo koettiin turvalliseksi, kun toiminta oli ohjattua ja valvottua.

Myös vesi elementtinä koettiin erinomaiseksi. Yksi ryhmäläisistä opetteli jo kolmatta kertaa kävele-mään ja vedessä hän oli oppinut sen

aikaisemminkin. Jokainen ryhmässä koki, että vedessä liikkuminen on hel-pompaa kuin muuten. Vedessä liikku-essa ei tarvitse käyttää apuvälineitä, joita normaalisti olisi tarvinnut.

Sairaus voi masentaa, mutta ver-taistuki virvoittaa. Ryhmässä kes-kusteltiin muun muassa siitä, kuinka kotona usein kokee vaipuvansa yksin masennukseen ja omaan surkeuteen-sa. Allasterapiaryhmän keskuudessa omaa surkeuttaan ei tarvinnut enää

an

nik

a k

eR

on

en

Vertaistuki virvoittaaRyhmä liperiläisiä kuntoutujia osallistui allasterapiaryhmän toimintaan viime

keväänä. Yhteiset tapaamiset virkistivät ja toivat lisää itsevarmuutta.

Ann

ika

Kero

nen

muistaa, vaan kaikki olivat yhdessä yhtä hyviä.

Jokainen kuntoutuu ajallaan ja tavallaan, mutta vertaistuki parantaa monet niistä haavoista, joita sairaus tuo tullessaan. Se toimii myös tärkeä-nä tekijänä jokaisen ihmisen kuntou-tusprosessissa elämän varrella.

Annika Keronen: Vertaistuen merkitys allasterapiaryhmään osallistuneille

AVH-kuntoutujille. 2013.

30 AVH 1/2014

Shut

ters

tock

Liitto tiedottaavAsEMMAN kädEN piANokoNsErTTi

Helsingin Temppeliaukion kirkossa pidettiin tammikuun 12. päivänä Aivoliiton hyväntekeväisyyskonsertti, jossa soittivat pianotaiteilija Izumi Tateno ja La Tempesta -ka-mariorkesteri. Juhlavasta konsertista saapui nauttimaan yli 600 musiikinystävää. Konsertin tuotto käytetään aivo-verenkiertohäiriön sairastaneiden hyväksi.

Japanilainen pianotaiteilija Izumi Tateno on asunut Suomessa vuodesta 1964 lähtien. Hän on tehnyt poikke-uksellisen pitkän uran konserttipianistina ja konsertoinut ympäri maailmaa. Vuonna 2013 hän juhli 50-vuotistaitei-lijajuhlaa.

Tatenon ura katkesi vuonna 2002, kun hän sai aivove-renvuodon kesken konserttinsa ja oikea puoli hänen ke-hostaan halvaantui. Hyvästä kuntoutuksesta huolimatta oikean käden hienomotoriikka ei palautunut ennalleen ja Tateno opetteli täysin uuden vasemman käden ohjel-miston. Hänelle on sävelletty useita pianoteoksia ja -kon-serttoja.

TuETTujEN loMiEN HAku käyNNissä

Muistathan hakea Aivoliiton ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon vuoden 2014 tuetuille lomille.

Lomavaihtoehtoihin voit tutustua Aivoliiton verkko-sivuilla www.aivoliitto.fi. Lomat on esitelty myös AVH-lehdessä 4/2013.

Lisätietoja: järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

AvH-pErHEkurssiEN pAikkA MuuTTuNuT

AVH-perhekurssit järjestetään aiemmista tiedoista poi-keten Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa, ei Kan-kaanpään Kuntoutuskeskuksessa. Kohderyhmänä ovat lapsiperheet, joissa vanhemmalla on ollut aivoverenkier-tohäiriö. Kurssien ajankohdat: 23.6.–27.6. ja 28.7.–1.8.2014.

Lisätietoja: kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist, p. 02 2138 272, kirsi.lonnqvist@aivoliitto.fi

Peter von Koskull (vas.) toimi organisaattorina konsertin järjestelyissä. Keskellä hymyilee pianotaiteilija Izumi Tate-no vierellään viulistipoikansa Janne Tateno.

Ann

a H

elin

-Väl

kky

AVH-ranneke (Stroke Solidarity)

Aivoliitto on mukana maailmanlaajuisessa kampanjassa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden ennaltaehkäisystä sekä turvata sairastaneille parasta mahdollista hoitoa, kuntoutusta ja vertaistukea.

Auta meitä auttamaan. Pitämällä ranneketta näytät, että autat.

Rannekkeen hinta: 3,00 €

Tilaukset: www.aivoliitto.fi/verkkokauppa, tilaukset@aivoliitto.fi, p. 02 2138 200

31AVH 1/2014

Valtakunnallinen julkisen hal-linnon neuvontapalvelu aloit-ti toimintansa marraskuussa

2013. Kansalaisneuvonnassa asiak-kaiden kysymyksiin vastaavat palve-luneuvojat. He auttavat kansalaisia löytämään oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun nopeasti ja helposti. Lisäksi palvelu-neuvojat vastaavat yleisluonteisiin kysymyksiin julkisista palveluista.

Neuvontaa saa sähköpostilla, pu-helimitse ja tekstiviestillä sekä palve-lun verkkosivuston kautta sähköisel-

Valtakunnallinen kansalaisneuvonta auttaa ja opastaa

lä lomakkeella. Kansalaisneuvonta ei voi kuitenkaan hoitaa varsinaista asi-ointia, joka hoidetaan viranomaisten omien palvelukanavien kautta.

Kansalaisneuvonta toimii tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten, muun muassa Kelan, verohallinnon ja työ-voimahallinnon omien neuvonta-palvelujen kanssa. Eri viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät kootusti myös Suomi.fi-sivuston kautta (www.suomi.fi).

Kansalaisneuvonnan tavoitteena on vähentää yleiseen hätänumeroon

tulevia kiireettömiä julkisia palveluja koskevia puheluja. Kiireellisissä hätä-tilanteissa tulee edelleen soittaa hä-tänumeroon 112.

kANsAlAisNEuvoNTAPuhelinnumero: 0295 000Verkkosivusto: www.kansalaisneuvonta.fiPalveluneuvojat opastavat asiakkaita arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Papunet järjestää jälleen kuvataidekilpailun kaikille pu-he- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kuvalliseen ilmai-

suun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: harrastajien sarja ja taide-opetusta saaneiden sarja. Kilpailutyön aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaika päättyy 31.3.2014. Voittajat palkitaan raha-palkinnoilla.

Lisätietoja: www.papunet.net/kilpailu

Papunetin kuvataidekilpailu 2014

Papunetin selkokielisten sivujen ulkoasu on uudis-tettu ja sivuilta on nyt entistä helpompi löytää mielenkiintoista luettavaa. Sivuilla on selkokielis-

tä tietoa monenlaisista arjen asioista, kuten terveydestä, asumisesta, vapaa-ajasta ja suomalaisesta lainsäädännös-tä. Lisäksi sivuilla esitellään selkokielisiä kirjoja, esitteitä ja verkkosivustoja. Sivut sopivat kaikille selkokielen käyt-täjille.

Selkosivuilla on julkaistu uudet, laajat kokonaisuudet turvallisesta ruoanlaitosta ja rahankäytöstä. Tekstien li-säksi uusissa materiaaleissa hyödynnetään videoita ja ku-vasarjoja. Sivuilla on myös upouusi Selkopuhetta!-blogi sekä tietoa selkokieleen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Selkosivut toimivat sujuvasti erilaisilla päätelaitteilla, ja kaikki tekstit voi myös kuunnella. Sivujen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Papunet ja Selkokeskus.

www.papunet.net/selko

Papunetin selkosivut ovat uudistuneet

Mikael Riskin työ Kettu Repolainen.

32 AVH 1/2014

Pitkäaikaissairaiden ja vam-maisten tarpeisiin tuotettu verkkojulkaisu Sosiaaliturva-

opas on päivitetty vuoden 2014 ta-salle. Opas löytyy netistä osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vam-maisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja sen hahmottaminen on vaikeaa. Palve-luiden tarjoajia on useita, etuudet

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvatieto on päivitetty

muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöis-sä olevan sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston.

Vuoden 2014 oppaaseen on koot-tu ajantasainen sosiaaliturvaan liitty-vä tieto. Lähteinä on käytetty sosiaa-li- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytännöistä järjes-töille kertynyttä tietoa.

Julkaisun on tehnyt 14 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat

Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Invalidi-liitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkö-vammaisten Keskusliitto ry, Psoriasis-liitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Syöpäpotilaat ry.

www.sosiaaliturvaopas.fiOpas on saatavilla myös yllä

mainittujen järjestöjen verkkosivuilta.

Liikuntaneuvonnan koulutus-kiertue starttaa 26.3. Joen-suusta. Kiertue on suunnattu

terveys-, sosiaali-, liikunta- ja kun-toutussektorin henkilöstölle. Koulu-

UKK-instituutti on julkaissut uuden sähköisen palvelun. Sen avulla voit testata, vas-

taako viikoittainen liikkumisesi ter-veysliikunnan suositusta.

Kirjaa liikuntapiirakkaan, kuinka paljon käytit aikaa liikkumiseen vii-

Testaa liikutko tarpeeksimeisen viikon aikana. Ohjelma ker-too, liikutko terveysliikunnan suosi-tuksen mukaisesti vai pitäisikö sinun lisätä liikkumistasi.

www.ukkinstituutti.fi/ testaaliikkumisesi

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma kokoaa tänä vuonna verkostoja kuudella paik-

kakunnalla järjestettävissä Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareissa.

Seminaareissa rakennetaan pai-kallista yhteistyötä, kootaan ikäih-misten terveysliikuntaverkostoja,

kerrotaan hyvistä ikäihmisten ter-veysliikunnan toimintatavoista.

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma edistää vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti. Toimenpideohjelmaa (2013–2015) koordinoi Ikäinstituutti.

Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarikiertue

Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue

tuksen järjestävät KKI-ohjelma, UKK-instituutti ja liikunnan aluejärjestöt. Kiertueen ajankohdat ja paikkakun-nat: www.kki.like.fi.

Liikkeellä voimaa vuosiin -semi-naarit ovat maksuttomia. Ajankohdat ja paikkakunnat: www.voimaavanhuuteen.fi.

Shut

ters

tock

33AVH 1/2014

Luotettavaa lääkeneuvontaa aamusta iltaan

Lääkkeiden käyttö herättää mo-nenlaisia kysymyksiä. Kaikki kysymykset eivät ole enna-

koitavissa lääkärin vastaanotolla tai apteekissa. Lisäksi läpikäydyt neuvot ja vinkit eivät aina jää mieleen suu-ren tietotulvan keskellä. Onkin hyvin yleistä, että kysymyksiä juolahtaa mieleen vasta kotona.

Kuopiossa toimiva Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus Klik tarjoaa helposti lähestyttävää lääkeneuvon-taa puhelimitse aamusta iltaan vuo-den jokaisena päivänä. Klik toimii tiiviissä yhteistyössä terveydenhuol-lon eri toimijoiden kanssa lääkkeiden käytön turvallisuuden lisäämiseksi.

Kansallinen Lääkeinformaatiokes-kus Klik Oy aloitti toimintansa vuonna 2012 Lääketietokeskuksen ja Itä-Suo-men yliopiston perustamana. Klikillä on kuitenkin yli kymmenen vuoden kokemus puhelimitse annettavasta lääkeneuvonnasta toimittuaan aiem-min paikallisesti Kuopion lääkeinfor-maatiokeskuksena jo vuosituhannen vaihteesta.

vAsTAus AskArruTTAvAAN kysyMyksEEN yHdEllä

puHEliNsoiTollA

Klikistä voi kysyä kaikkea lääkkeisiin liittyvää, esimerkiksi selvittää omien lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuk-sia, tarkistaa lääkkeiden hintoja tai varmistaa säilytysohjeita. Suurin osa kuluttajilta tulevista puheluista kos-kee haitta- tai yhteisvaikutuksia.

Myös yleisessä keskustelussa ja mediassa esillä olevat lääkeaiheet heijastuvat Klikin toimintaan. Esi-

merkiksi e-pillereistä puhuttiin pal-jon mediassa viime vuonna, mikä li-säsi kuluttajien yhteydenottoja myös Klikiin.

– On ymmärrettävää, että huoli omasta terveydestä on suuri, jos it-sellä käytössä olevista lääkkeistä ko-hutaan julkisesti, ja välillä jopa melko kärjistetysti. Näissä tilanteissa lääk-keen käyttäjän saama luotettava lää-ketieto voi olla avainasemassa koko lääkehoidon onnistumisen kannalta, kun hän saa henkilökohtaista palve-lua omaan lääkitykseensä liittyen, kertoo lääkeinformaatiofarmaseutti Ville Valkonen.

Nykyaikana tietoa on paljon ku-luttajankin saatavilla. Internetistä löy-tyvät tiedot eivät ole välttämättä ajan tasalla tai aina edes lähellä totuutta.

Tiedontulkintaan voidaan tarvita lääkealan ammattilaisen apua. Näis-sä tilanteissa Klik auttaa kansalaisia tarjoa malla selkokielistä lääkeneu-vontaa.

– Internetin keskustelupalstoihin tulisi suhtautua kriittisesti. Lääkkeis-tä käydään keskustelua omakoh-taisten kokemuksien pohjalta ja mielipiteitä esitetään usein faktoina. Keskustelupalstat voivat aiheuttaa epätietoisuutta ja ristiriitatilanteita, kun mielipiteet eroavat toisistaan. Kuluttajille suunnatulle neutraalille lääketiedolle on selvästi tarvetta, Vil-le Valkonen kertoo.

Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus palvelee kaikkia lääkkeiden käyttäjiä

joka päivä klo 8–22 numerossa 0600 1 8888 (2,21€/min + pvm).

Onko antibiootilla yhteisvaikutuksia lääkkeitteni kanssa? Voiko ison tabletin puolittaa, jos nieleminen ei onnistu? Mikä kipulääke sopii

verenohennuslääkettä käyttävälle potilaalle?”Sh

utte

rsto

ck

34 AVH 1/2014

AVH-nuorten talvitapaaminen, Sotkamo

Aika: 27.3–30.3.Paikka: Vuokatin UrheiluopistoHinta: 74 €/vrk, yhteensä 222 €/3vrkLisätietoja ja ilmoittautuminen: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Kansainvälinen AVH-päiväAika: 10.5.Tapahtumia eri puolilla maata. Tee-mana 112 – Kun hätä on tämän nä-köinen.Lisätietoja lähempänä ajankohtaa: www.aivoliitto.fiJärjestäjä: Aivoliitto

Liiku terveemmäksi -päiväAika: 10.5.Tapahtumia eri puolilla maata.

Likkojen lenkki, JyväskyläAika: 17.5.Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi.

Likkojen lenkki, TampereAika: 24.5.Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi.

Suvipäivä Suvituulessa, TurkuAika: 6.6. klo 10–14.30Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvi-tuuli, TurkuAvoimet ovet Suvituulessa. Ohjelma ilmestyy keväällä Aivoliiton verkkosi-vuilla www.aivoliitto.fi.

Likkojen lenkki, OuluAika: 16.8.Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi.

201420142014TAPAHTUMAKALENTERI

Pidä huolta aivoterveydestäsi -yleisötilaisuus, Kankaanpää

Aika: 12.3. klo 16.45–20.00Paikka: Kankaanpään kuntoutuskes-kus, Kelankaari 4Lisätietoja ja ennakkoilmoittautu-minen: Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Tunne pulssisi -yleisötilaisuus, Kouvola

Aika: 13.3. klo 18–19.30Paikka: Toimitila Veturi, Kauppamie-henkatu 4, 2. kerrosLisätietoja ja ennakkoilmoittautu-minen: Kouvolan Vammaisjärjestö-jen Yhdistys ry:n toimistosihteeri, p. 044 311 4210, kvy@kvyry

NV-liikuntapäivä, HelsinkiAika: 15.3. klo 11–14Paikka: Asumispalvelukeskus Wilhel-miina, Taavetti Laitisen katu 4Vesijumppaa, istumatanssia, kunto-sali, ulkoliikuntaa.Lisätietoja ja ennakkoilmoittautu-minen: Päivi Tihinen, p. 050 535 4009, hepy.toimisto@kolumbus.fiJärjestäjä: Neurologiset vammais-järjestöt

Hyvä muisti, huono muisti -yleisö-luento, Helsinki

Aika: 19.3. klo 16 kahvi, klo 17–19 luennotPaikka: Biomedicum, Haarmaninka-tu 8Muistipulmia – huoltoon vai hoitoon, aivoterveydestä arkipäivää, tiedon-käsittely arjen kiireessä. Vapaa pääsy.Järjestäjä: HUS, Lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki –säätiö

MAAliskuu

Elokuu

kEsäkuu

AivoviikkoAika: 10.–16.3.Neurologiset vammaisjärjestöt jär-jestävät eri puolilla maata yleisötilai-suuksia.Lisätietoja: www.nv.fi/aivoviikko

Aivot – luovuutemme lähde, Helsinki

Aika: 10.3. klo 17–19Paikka: Porthania, sali 1, Yliopiston-katu 3Avaus: Professori Pentti Arajärvi, Työ-elämä – Luovuus – Innostus -luento, Luomisvoimaiset aivomme -luento, Naiskuoro Philomela, kahvitarjoilu.Järjestäjä: Suomen Aivosäätiö

Aivot kuntoon kulttuurilla -yleisö-tilaisuus, Savonlinna

Aika: 10.3. klo 10–19Paikka: Kaupungin pääkirjastoNäytelmiä ja yhdistysten toiminnan esittelyä.Lisätietoja: Satu Pirtinaho, p. 040 725 2945, satu@flowpoint.fi

Kulttuuri kuuluu kaikille -yleisö-tilaisuus, Mikkeli

Aika: 11.3. klo 10–14Paikka: Kaupungin päiväkeskus, Kiis-kimäenkatu 2Mm. kokemuspuheenvuoro, kulttuu-rikaveritoiminnan esittely, Muistoista voimaa -luento.Lisätietoja: Tiina Honkanen, p. 040 559 2000, tiina.honkanen@esmuistiluotsi.fi

Yleisötilaisuus, LieksaAika: 12.3. Mm. neurologi Sanna Kotisaaren lu-ento Terveet aivot.Lisätietoja: Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

Toukokuu

35AVH 1/2014

AIVOLIITTO KOULUTTAAKoulutuksia vapaaehtoistoimijoille

vErTAisTukiHENkilöidEN kouluTuksET Aika ja paikka: 12.–13.4. Seinäjoki24.–25.5. Mikkeli27.–28.9. Turun seutuJärjestäjä: Yksi elämä -hankkeetIlmoittautumiset: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290 risto.lappalainen@aivoliitto.fi

vErTAisTukiHENkilöidEN kouluTus Aika ja paikka: 24.4. Lahti Järjestäjä: Aivoliitto ja OK-opintokeskusIlmoittautumiset 11.4. mennessä: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi

vErTAisTukiryHMäNoHjAAjiEN kouluTuksET

Aika ja paikka: 5.–6.4. Tornion jokiseutu6.–7.9. Helsinki ja JoensuuJärjestäjä: Yksi elämä -hankkeetIlmoittautumiset: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290 risto.lappalainen@aivoliitto.fi

liikkEEllE-kouluTuksET liikuNNAN vErTAisoHjAAjillE

Aika ja paikka: 22.–23.3. Haukipudas, Tampere ja Lohja20.–21.9. Rovaniemi, Etelä-Suomi ja Itä-Suomi Järjestäjä: Yksi elämä -hankkeetIlmoittautumiset: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

iTE - liikuNNAN iTsEArvioiNTikouluTusAika ja paikka: Toukokuu Etelä-Suomi28.10. KemiIlmoittautumiset: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Koulutuksia ammattilaisilleTuETTu koMMuNikAATio jA AsiAkkAAN koHTAAMiNEN

Kohderyhmä: Puhevammaisten tulkit, puheterapeutit, muut kiinnostuneetAika: 10.4.2014 klo 9.00–15.30Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKouluttaja: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen, tulkki-keskuksen vastaava Sinikka Vuorinen ja psykologi Riitta TuusaHinta: 90 €, sisältää opetuksen ja kommunikaatio- oppaan sekä iltapäiväkahvitOsallistujamäärä: Enintään 20 henkilöä.Ohjelma ja ilmoittautuminen viim. 30.3.2014: AVH-koulutuskalenteri, www.aivoliitto.fi

psykologi kurssiTyössäAika: Syyskuu 2014Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurs-seilla työskentelevät psykologit

AvH-päiväT Aika: 28.–29.10.2014Paikka: Paasitorni, HelsinkiOhjelma ilmestyy huhtikuussa.

AvH-osAAjA, 10 opSeuraava AVH-osaaja-kurssi käynnistyy näillä näkymin tammikuussa 2015. Ohjelma ja ilmoittautumismahdolli-suus tulevat koulutuskalenteriin syksyllä.

Lisätietoja ammattilaisten koulutuksista: koulutus-suunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

Koulutuskalenteri löytyy verkkosivujen www.aivo-liitto.fi etusivulta, vasemmassa reunassa on pika-linkki ”AVH-koulutuskalenteri”. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille, voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalenterin kautta koulutuksiin. Kun rullaat kalenteria alaspäin, löydät myös muita yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.

Ikäinstituutin järjestämiä koulutuksia:8.5. Helsinki, VoiTas tavata -virikepäivä23.10. Tampere, VoiTas tavata -virikepäivä8.–9.2. Helsinki, Roundtanssit11.–12.3. Kouvola, Istumatansseja suomalaisiin

kansanlauluihin20.–21.5. Jyväskylä, Istumatansseja suomalaisiin

kansanlauluihin3.–4.6. Joensuu, Istumatanssit iäkkäiden iloksi,

Istumatanssit IITiedustelut: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

36 AVH 1/2014

posTiA yHdisTyksilTä

Satakunnan AVH-yhdistyksen alue on laaja. Kankaanpään seudun AVH-kerhon jäsenet-

kin kokoontuvat monista Kankaan-pään naapurikunnista yhteen saa-maan ja antamaan vertaistukea sekä harrastamaan ja liikkumaan yhdessä. Yhteen kokoonnutaan joka kuukau-den kolmantena torstaina.

Vuodenvaihteen myötä lyhen-simme myös kerhon nimen lähem-mäs tätä päivää. Aivohalvaus- ja afa-siakerhosta tuli napakasti AVH-kerho. Nimen uudistamisen myötä kerhon toimintaperiaate ja kohderyhmä sel-kenivät myös ulospäin.

yHTEisTyössä oN voiMAMME

Näinhän sitä tavataan sanoa AVH-piireissä. Kankaanpään seudulla tä-mä sanonta konkretisoituu eri vam-maisyhdistysten ja -kerhojen käy-tännön arkisella yhteistyöllä. Kerho kokoontuu Kasevan (Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt) tiloissa ja toiminnan mahdollisuudet ovat käy-tännössä rajattomat. Omista voimis-ta ja innosta vain riippuu, kuinka pal-jon käytämme yhteisiä voimavaroja.

Tässä sydäntalven tienoilla on oiva aika kartuttaa jäsenistöä. Ja tie-tenkin jakaa tietoa, ilosanomaakin. Tietoa ennaltaehkäisevään elämään. Ilosanomaa mahdollisuuksista täysi-painoiseen elämään sairastumisen jälkeen.

Pohjoisessa Satakunnassa toimitaan yhdessä

vErrATToMAT vErTAisTukijAT

Kankaanpään kerhossa kuullaan ker-holaista, yksilöä. Jokainen meistä saa tarvitsemaansa tukea ja tietoa, ja jo-kainen meistä voi antaa tukea ja tie-toa. Se tekee meistä verrattomia ver-taistukijoita. Tule sinäkin mukaan!

Jaana Karmala-Vanamo, Kankaan-pään Seudun AVH-kerhon ohjaaja

jaana@wanamo.fi, p. 040 757 4761

Kankaanpään AVH-kerhossa teem-me mitä haluamme. Tammikuussa halusimme kokeilla keilausta. Retki oli niin antoisa, että keilaamme takuulla toistekin.

Tita

Hie

tikko

37AVH 1/2014

–Olenko mä nyt oikees-sa paikassa? Toimiiko täällä Vaasan aivohal-

vauskerho, kysyi uusi jäsen arkana. – BINGO, vastasi Jaska reippaasti.Vaasan AVH-kerholla lähti nyt 23.

toimintavuosi käyntiin Vuorikodin palvelutalolla ja Kumppanuuskes-kuksessa. Vaasan AVH-kerho kuuluu Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistykseen ja se järjestää jäsenille paljon aktiivis-ta toimintaa.

Maanantaisin kerhossa pelataan korttia. Kuntosalilla käydään maa-nantaisin ja keskiviikkoisin. Bocciaa pelataan keskiviikkoisin ja vesijum-passa käydään torstaisin. Kerran kuu-kaudessa on kerhoilta eri teemoin tai tutustumiskäyntejä kiinnostaviin kohteisiin.

Vaasan kerhonvetäjänä toimii jo 13. vuotta Ville Ruismäki, joka on myös Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdis-tyksen puheenjohtaja.

– Olemme Vaasan kaupungille kii-tollisia tiloista ja liikunnanohjaajista. Lisäksi toimintaamme ovat tukeneet Lionsit, Lääketieteellinen säätiö ja yk-sityiset lahjoittajat, iloitsee Ruismäki.

Vaasan kerho järjestää vuosittain myös kalastus- ja ulkoilutapahtuman Vaasan urheilukalastajien avustami-na.

Yleisömenestys on taattu, kun paistamme siellä vohveleita ja mak-karoita. Ohikulkijatkin poikkeavat. Kalaa on tullut vaihtelevasti ja vierai-ta on ollut myös muista alueemme kerhoista, toteaa Ruismäki.

Kerhossa järjestetään muutakin toimintaa. Kerholaiset käyvät poru-kalla teatterissa, virkistysretkillä, tue-tuilla lomilla ja ulkomaanmatkoilla. Viimeksi kerho teki matkan Pärnuun, joka on Vaasan ystävyyskaupunki. Kerhoporukasta löytyy myös innok-kaita laulajia, räppääjiä sekä näytel-mien tekijöitä ja esittäjiä.

Kerholaiset ovat tehneet vuodes-ta 1996 lähtien tukihenkilötoimintaa Vaasan keskussairaalan neurologisel-la osastolla. Vuonna 2013 he aloittivat tukihenkilötoiminnan myös Vaasan kaupunginsairaalassa.

Myös Vaasan kerholaiset ovat huomanneet alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja voimavarat. Kerho toimiikin yhdessä muiden potilasyh-distysten kanssa Kumppanuuskes-kuksessa, Vaasan seudun yhdistykset ry:ssä ja NV:ssä.

Vaasan kerho jakaa yhteistyöta-hojen kanssa tietoa Aivoliitosta ja kerhon toiminnasta erilaisissa tilai-suuksissa. Tällaisia ovat olleet esimer-kiksi Voi hyvin seniori -tapahtuma, kansainvälinen vammaisten päivä ja Kumppanuuskeskuksen avoimien ovien tilaisuudet sekä Vaasan kes-kussairaalan infotilaisuudet. Kerho on mukana myös Vaasan vammais-neuvostossa.

Leena Hiltunen

Vaasan AVH-kerhossa on niin mukavaa!

Opettajien majalla kevätkauden päätöstilaisuudessa 21.5.2013. Kerhonvetäjä Ville Ruismäki eturivissä lakki päässä.

Kari

Fahl

er

Vaasan AVH-kerhon kalastuskilpailu Raippaluodon sillan kupeessa.

Raun

o Ra

ntal

a

38 AVH 1/2014

AVH-lehteä lukiessani tuli niin monta kertaa esiin tuo Aivoliitto. Sehän on meidän aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden avuksi ja turvaksi pe-

rustettu liitto. Sen tiedottajana toimii AVH-lehti, jonka eri artikkeleita lukiessani panin merkille, kuinka alan lääkärikunta, hoitajat ja liiton toimihenkilöt ottavat tosissaan heidän toimenkuvaansa kuuluvat tehtävät.

Hoidot herättävät alusta alkaen luottamusta po-tilaan ja hoitajan välillä, vaikka se joskus kiusalliselta tuntuukin, kun uudelleen ja uudelleen on yritettävä suorittaa samaa liikettä.

Samoin lääkärit. Heillä riittää tarmoa ja uhrautuvaa innostusta tutkia tuon niin yleisen vamman syitä ja seurauksia.

Siispä me sairastuneet olemme suorastaan velvol-lisia tekemään voitavamme, jotta hoidoilla saavutet-taisiin tietyt tavoitteet.

Kun laitoshoito on ohi ja kotihoito alkaa, saam-me ohjeita ja neuvoja mukaan omatoimiseen tree-

Ensi- ja jatkohoitonaukseen ja sopeutumiseen. Onhan se suuri muu-tos, varsinkin nuoremman henkilön kohdalla, joutua liikkumaan pyörätuolilla. Se asettaa vastuuta myös annettujen ohjeiden noudattamisessa. Lievemmin vammautuneen on tietenkin helpompi parantua jo-pa entiselleen, mutta vaikeammat tapaukset voivat kestää lopun elämää.

Yhteinen tunne kohtalostamme, sen rehellinen tunnustaminen muulle maailmalle, tuntien olevamme yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin, rauhoittaa jokapäiväistä elämää.

Siispä, olkaamme rohkeita ottamaan annettu apu vastaan ja auttamaan ystävää vaikka vain myötätun-toisella katseella ja eleellä.

Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä yhteenkuuluvuu-den tunnetta, joka meidän tuhansien ihmisten osaksi on tullut.

Pertti Lyytinen, Kuopio

Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistys ry:n vuosikokous

lauan taina 29.3.2014 klo 13.00

Hotelli Fooninki, Kaarretie 4, 60510 Seinäjoki

Esillä sääntömääräiset asiat.

Tarjoilua.Tervetuloa joukolla mukaan.

Hallitus

Kutsu vuosi-kokoukseen

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys antoi Aivoliiton hopeiset kunniamerkit aluekerhojen vetäjille pikkujoulujuhlassaan. Kunniamerkin saivat Tyyne Kokkarinen (merkin nouti Matti Tiilikainen) ja Raija Hokkanen Siilinjärvel-tä sekä Kalevi Oikarinen Suonenjoelta. Kiitokset aktiivisesta kerhotoimin-nasta!

Kunniamerkkejä aktiivisesta kerho toiminnasta

Ritv

a N

iem

inen

39AVH 1/2014

Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun.

Aivoliitto ryTunnus: 5006009

Info: 120000003 VA

STAUSLÄ

HETYS

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimi-tetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2014 tarkoi-tetut aineistot pyydetään lähettämään 9.5.2014 mennessä. Lehden teema on Nuoret sairastaneet.

oikAisu

AVH-lehden viime numerossa (4/2013) sivulla 46 oli artikkeli Enon AVH-kerhon kulttuurikesäs-tä. Artikkelin kuvaan oli tullut väärä kuvateksti. Kuvassa on Enon AVH-kerholaisia Ilomantsin Siitarissa, Matelin Jääoksalla runojen ja laulu-jen tulkintatilaisuudessa. Taustalla satasaarinen Koitere. Toimitus pahoittelee virhettä.

Haluaisiko yhdistyksesi järjestää Aivoliiton boccia-mes-taruuskisat loka-marraskuussa? Turnaukseen liittyvän markkinoinnin, otteluohjelmat ja tarvittavan paperityön

tekee Aivoliitto.Yhdistyksen tehtävänä on auttaa sopivien tilojen löytämises-

sä ja käytännön järjestelyissä sekä tuomariston värväämisessä. Tarvittaessa järjestämme tuomarikoulutuksen turnauspäivää edeltävänä iltana.

Lisätietoja: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Boccia-mestaruuskisat 2014

40 AVH 1/2014

Haluan liittyä jäseneksiAVH-yhdistykseen

Yhdistyksen nimi _______________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Olenaivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sairastumisvuosi ____________

läheinen ammattilainen

muu_______________________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekisterei-hin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Syntymäaika___________________________________

Etunimi _______________________________________

Sukunimi ______________________________________

Osoite ________________________________________

Postinumero _________________

Postitoimipaikka ________________________________

Puhelinnumero _________________________________

Sähköpostiosoite _______________________________

Sukupuoli nainen mies

Kieli suomi ruotsi muu

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasiaTuetun keskustelun käsikirjasarja on tehty helpottamaan afaattisten henkilöiden osallistumista muun muassa kun-toutuksensa suunnitteluun. Kirjat on käännetty kanadalaisen Aphasia Instituten kirjoista ja muokattu Suomen oloihin sopiviksi.

Kirjat soveltuvat kommunikoinnin apuvälineiksi sekä terveydenhuollon ammattilaisille että henkilöille, joilla on afasia. Kirjoissa käytetään paljon kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tukemaan keskustelua.

• Mitä on afasia? • Hoitajan vastaanotolla. • Lääkärin vastaanotolla. • Fysioterapeutin vastaanotolla• Toimintaterapeutin vastaanotolla. • Elämä on suurempi kuin afasia.

Aivoliitto järjestää koulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille tuetun keskustelun menetelmästä ja käsikirjojen käytöstä.

Lisätietoja: www.aivoliitto.� info@aivoliitto.�

Tilaukset: www.aivoliitto.�/verkkokauppa

41AVH 1/2014

®

apuajoneuvo.fi

SH

OP

RI

DE

R VERRATON APUVÄLINE LIIKKUMISEEN

TILAA KATTAVA ESITE

Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fiMAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY

TAATTUA LAATUA!

040 1244 282

42 AVH 1/2014

Vaasan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä

Vaasan keskussairaala

www.vaasankeskussairaala.fi

Kiinteistö Oy Kissantassu

PL 2000, 33521 Tamperepuh. 050 304 0146

Parikkalan 1. apteekki59100 Parikkala

puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

MUSTASAAREN APTEEKKI

Keskustie 2, 65610 Mustasaari

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

www.pkssk.fi

43AVH 1/2014

Yhdistykset alueittain

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

afaatikot.yhdistysavain.fiClaes Sohlberg (puheenjohtaja)p. 050 452 8165victor.sohlberg@gmail.comPirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.afasiakeskus.fiVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Keskiviikkokerho Heidi Elorantap. 040 540 8884yhdistys@afasiakeskus.fi

Keskustelukerho ”Stafat”Leena Malkamäkip. 040 503 1863

Svenska afasiklubbenVictoria Mankkit. 0400 909 904

Boccia-kerhoKauko Karilap. 09 389 2106km.karila@kolumbus.fi

KeilailukerhoOssi Luosmap. 040 825 1513

JoogaryhmäHeidi Viheriäläp. 040 584 3188

Porvoon kerhoJuha AinasojaHansatie 9 B 1, 06150 Porvoop. 0400 877 080   juhaainasoja@gmail.com   Sirpa Ainasojap. 040 562 3373Liikunnan yhteyshenkilö Matti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Vantaan kerhoRaimo Nikkanenp. 040 730 4973

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fiHanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerhoHyvinkään opistoHelenenkatu 21, Hyvinkääwww.hyvinkaanopisto.net

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerhoHarri Hämäläinenp. 040 746 1181harri.hamalainen4@saunalahti.fi

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot 

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettulap. 044 270 9013timo.kettula@kolumbus.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja)Kalliomäentie 9 a 23, 08350 Lohjajaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri)p. 050 555 2945ullaparkkonen@gmail.com

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.)Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoop. 0400 504 443pekka.lehtonen@gmail.comLiikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 0400 504 443

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 0400 506 263eija.alanko@kirkkonummi.fi Susanne JosefssonNissnikuntie 7 D 18, 02430 Masalap. 050 327 4796susanne.josefsson@kirkkonummi.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Tue Aivoliiton tärkeää työtäAivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan. Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!Keräyslupa: 2020/2012/5033

44 AVH 1/2014

Yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@aivoliitto.fiVastuualueet: nuoret ja työ-ikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Seinäjoen seudun kerhoAnne Saunamäki,p. 040 539 0012

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin AVH-kerhoMerja Alkup. 040 736 9528

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 014 2690 063

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuovi Katajap. 040 844 7561

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.aivoliitto.fi 'Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ryMatti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto:Lähteenkatu 2–4, 33500 TampereToimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15.p. 0400 608284 (arkisin 10-14.30)toimisto@piravh.fi

Boccia-pelikerhoRisto Ahlmanp. 0400 961 687risto.ahlman@gmail.com

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina Nissenp. 040 704 5156

JOO-JOO -kerho ValkeakoskiMarkku Leinonenp. 044 968 2130

KalakeisaritRisto Ahlmanp. 0400 961 687risto.ahlman@gmail.com

KuvataideryhmäPertti Ruoranenp. 040 751 0100

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050 491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096t.latonen@phpoint.fi

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi rauno.kortesoja@elisanet.fi

Parkanon kerhoHillevi Sammattip. 040 913 8932 hellevi.sammatti@ppnet.fi

AVH-liikuntaryhmä Raija Hannonenp. 044 968 2130eero.hannonen@kolumbus.fi

ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilöAnne Saunamäki, p. 040 539 0012

Afasia-ryhmäAnita KivistöSinipiianpolku 2 B, 60150 Seinäjoki p. 040 568 7403Päivi ViitanenJännekuja 10, 60100 Seinäjokip. 040 522 1360

Alavuden kerho Veli-Matti ManninenNiittylammentie 13, 63880 Kukonkyläp. 040 715 7826

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja)Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi

Imatran kerhohalvaus@gmail.com

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Kerho toimii  Mikonsaarentie 15, Lappeenranta

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RYkantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324sisko.paivarinta@saunalahti.fi

Forssan AVH-kerhoTuula Rantalap. 03 4191 2760 tai 040 588 8238tuula.m.rantala@fshky.fi

Hämeenlinnan AVH-kerho, ks. Sisko Päivärinta

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoIrma Partanen p. 040 841 6641

Riihimäen AVH-kerhoTaina Metsberg Ojasentie 25, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RYwww.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fiEija Pyötsiä (puheenjohtaja)p. 0400 932 433eija.pyotsia@gmail.comLeena Punkanen (sihteeri)p. 040 773 0887leena.punkanen@saunalahti.fiYhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 KouvolaPosti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988

Haminan aluekerhoEsa Vitikainenp. 040 547 4473esa.vitikainen@pp.inet.fi

Karhulan aluekerhoAsko Vepsäp. 050 582 8770asko.vepsa@kymp.net

Kuusankosken aluekerhoElma Mäkinenp. 0400 335 097

HierontakerhoElma Mäkinenp. 0400 335 097

JoogakerhoElma Mäkinenp. 0400 335 097

Karhulan jumppakerhoAsko Vepsäp. 050 582 8770

UimakerhoElma Mäkinenp. 0400 335 097

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja)Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahtip. 050 3739 662Liisa Sidorow (jäsenasiat)Korvenniityntie 5, 15460 Mäkeläp. 050 338 1944liisa.sidorow@windowslive.com

Heinolan AVH-kerhoRaija Hakkarainenp. 040 5242 318 tai 03 7156 617raija.hakkarainen@hotmail.fi

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

45AVH 1/2014

Yhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214 524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Anja Kääriäinen (puheenjohtaja)p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 4773

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja)Leipävaara 24, 81810 Jamalip. 0500 883 736minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) Pielisentie 69, 81700 Lieksa p. 040 847 2904sirpa.saastamoinen@windowslive.com

POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RYMarja Paavonkallio (puheenjohtaja) Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerhoTaina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesip. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274 651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

PerjantaikerhoLaura Koivisto p. 0400 794 282

ShakkikerhoJuhani Lahtinenp. 050 554 2280

Virtain kerhoSatu Solja p. 040 5555 301

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RYKauko Vesanto (pj.)Langintie 43, 28600 Porip. 040 580 1371kauko.vesanto@gmail.comToimisto:Esa MäkinenEsivallankatu 1, 28120 Porip. 02 633 2444esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran kerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034, p. 0400 594 681

Huittisten kerhoHeikki Ketonen Torkinkatu 18, 32700 Huittinenp. 044 375 0534

Kankaanpään AVH-kerhoJaana Karmala-VanamoIskontie 2, 38723 Vihteljärvi p. 040 757 4761

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366 673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 555 2807pirjo.eilola@dnainternet.netHelena Pullinenp. 02 823 2746

Rauman kerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325 148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat)p. 040 575 7792aila.stauffer@dnainternet.netLiisa Mankinen (siht.)p. 044 200 5844liisa.mankinen@pp.inet.fi

Laitilan seudun AivokerhoAsko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.comPirkko Perävainio p. 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi

Paraisten aluekerho/Stroke klubben i PargasHarold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081birgitta.rittinghaus@parnet.fi

Mynämäen alueen AivokerhoReino Kairavuo p. 050 337 0688reino.kairavuo@dnainternet.net

Salon AivohalvauskerhoNiilo Henell (pj.)p. 050 307 4916niilo.henell@gmail.com Riitta Laajasuo (siht.) p. 044 285 4210 riitta.laajasuo@hotmail.com

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

46 AVH 1/2014

Yhdistykset alueittain

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fi

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.)p. 040 566 5848pekka.brostrom@pp.inet.fi

JOKILAAKSOJEN AVH RYArmi Parviainen (pj)Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com Anna-Maria Mattila (sihteeri)Vanhansairaalantie, 86600 Haapavesi p. 040 582 9753

Ylivieskan alueen neuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

KAINUUN AIVOYHDISTYS RYwww.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fiTerttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoReijo Huotarip. 045 135 0084reijo.huotari@hotmail.fi

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMarja PistoMetsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmip. 044 031 0957marja.pisto@hotmail.com

Utajärven kerhoRitva LeinonenPalvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvip. 050 917 7346ritva.leinonen@oulunkaari.com

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RYLiisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fiMaria-Lena Siirilä (sihteeri)Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkolap. 0400 768 186

Boccia-kerhoSeppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

LAPIN AIVOYHDISTYS RYOiva Jurmu (puheenjohtaja)p. 040 504 1577oiva.jurmu@gmail.comAnna-Liisa Paavilainen (sihteeri)p. 040 594 4183alpaavilainen@gmail.comEsko Saari (liikuntavastaava)p. 040 845 4840esko.saari10@luukku.com

Inarin kerho- ja retkitoimintaKari Tammelap. 040 837 7691kari.tammela@gmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Kemijärven neurokerhoPaavo Kauhanenp. 040 758 6846pkauha@suomi24.fi

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RYlansipohjanavh.aivoliitto.fiEero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetHelena Mursu p. 040 704 9610 helena.mursu@gmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RYppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Sari Dunder (puheenjohtaja)p. 040 730 0073pj.ppnaivoyhdistys@gmail.comAnne Pulkkinen (sihteeri)p. 040 828 6131sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.comMarkku Heikkinen (rahastonhoitaja)p. 0400 581 234rahast.ppnaivoyhdistys@gmail.comAnne Vehkaperä (varapuheenjohtaja, liikuntavastaava)p. 040 534 6131liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com 

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi

Pudasjärven kerhoKeijo Rääpysjärvip. 040 752 2018keijo.raapysjarvi@gmail.com

AVH-AMMATTILAISETkoulutussuunnittelijaRiitta TuusaHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 040 5437 288

Suomen Pro AVH ryTarja Kukkonen (puheenjohtaja)tarja.kukkonen@uta.fi

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Juankosken kerhoKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Siilinjärven aluekerhoRaija Hokkanenp. 044 517 0348

Suonenjoen AivoParkkiKalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden aluekerhoPaula Riehkalainenp. 040 741 7690paula.riehkalainen@gmail.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Risto Ryhänen (puheenjohtaja) Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Mirja Ålander (sihteeri)p. 050 323 6172alander.mirja@gmail.com

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

47AVH 1/2014

Yhteystiedot

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223

JÄRJESTÖPALVELUTJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 33-34

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT PalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122

KOMMUNIKAATIOKESKUSPuheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623Suunnittelija Hanne Itärinne p. 050 448 5485

TULKKIKESKUSTulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaVerkostokoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Verkostotyöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiKuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlundks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

112-projektiTiedottaja Liisa Koivulap. 050 568 9263

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OYHenkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUTTurun NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094,  0400 539 306 turku@nuortentalo.fiAsumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 422 0092Kuopion NuortentaloLitmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fiYksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118

AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763Kuopion asumis- ja avopalvelut Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun avopalvelutYksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Kun hätä ontämän näköinen

hänellä voi olla aivoverenkiertohäiriö

tai sydäninfarkti. Soita välittömästi 112.

RINTAAPURISTAA,POLTTAA,

ahdistaa...

OP GJK AKADFLOKFGOA JFGI OSDOA

YKPSD XVOEK...

112-päivää vietetään 11.2. Lisätietoja: www.112-paiva.fi

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Lehtimainos AVH Takakansi.pdf 1 20/11/13 15:43