Älä opiske-le kahta tut-

kintoa. Valmis-

tu tavoiteajassa. Älä

työskentele opintojen

ohessa. Muista hakea jatkoai-

kaa. Älä nosta liikaa opintotukea.

Ota opintolainaa. Muista päntätä. Älä

tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opin-

tosuunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopis-

teitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiske-

lemaan suoraan lukiosta. Ole kansainvälinen. Älä opis-

kele mitä sattuu. Tee urasuunnitelma. Älä opiskele kahta tut-

kintoa. Valmistu tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa.

Muista hakea jatkoaikaa. Älä masennu. Älä nosta liikaa opintotukea.

Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunni-

telma. Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Läh-

de opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä masennu. Ole kansainvälinen. Älä opiske-

le mitä sattuu. Muista tehdä urasuunnitelma. kele kahta tutkintoa. Valmistu tavoiteajas-

sa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea.

Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä maleksi. Suori-

ta opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä masennu.

Ole kansainvälinen. Älä opiskele mitä sattuu. Tee urasuunnitelma. Älä opiskele kahta tutkintoa. Valmistu

tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota

opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopis-

teitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä masennu. Ole kansainvä-

linen. Älä opiskele mitä sattuu. Muista tehdä urasuunnitelma. Älä opiskele kahta tutkintoa. Muista hakea

jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opinto-

suunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suo-

raan lukiosta. Ole kansainvälinen. Valmistu tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea

jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opinto-

suunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suo-

raan lukiosta. Ole kansainvälinen. Älä opiskele mitä sattuu. Tee urasuunnitelma. Älä opiskele kahta tutkin-

toa. Valmistu tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä masennu. Älä

nosta liikaa opintotukea. Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä

maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä

masennu. Ole kansainvälinen. Älä opiskele mitä sattuu. Muista tehdä urasuunnitelma. kele kahta tutkintoa.

Valmistu tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotu-

kea. Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä maleksi. Suorita opin-

topisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä masennu. Ole kansainvä-

linen. Älä opiskele mitä sattuu. Tee urasuunnitelma. Älä opiskele kahta tutkintoa. Valmistu tavoiteajassa. Älä

työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota opintolainaa. Älä tuh-

laa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opis-

kelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä masennu. Ole kansainvälinen. Älä opiskele mitä sat-

tuu. Muista tehdä urasuunnitelma. Älä opiskele kahta tutkintoa. Valmistu tavoiteajassa. Älä työskentele opin-

tojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan

resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde

opiskelemaan suoraan lukiosta. Ole kansainvälinen. Älä opiskele mitä sattuu. Tee urasuunnitelma. Älä opiske-

le kahta tutkintoa. Valmistu tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä masen-

nu. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma.

Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä vie toisen opiskelupaikkaa. Lähde opiskelemaan suoraan lukiosta. Älä

masennu. Ole kansainvälinen. Älä opiskele mitä sattuu. Muista tehdä urasuunnitelma. kele kahta tutkintoa. Val-

mistu tavoiteajassa. Älä työskentele opintojen ohessa. Muista hakea jatkoaikaa. Älä nosta liikaa opintotukea. Ota

opintolainaa. Älä tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Tee opintosuunnitelma. Älä maleksi. Suorita opintopisteitä. Älä

tavoiteajassa. Älä masennu.

KOVA MENO, TIUKKA ETUKENO

XXXXXXX Tamy suunnittelee muuttoa Kauppakadulta kampukselle »3

XXXXXX Viva oli suurin vaalivoittaja. Medisiinari

Katariina Lassila sai eniten ääniä »4-7

XXXXXXXXXX Kavereiden puute vaivaa monia yliopisto-opiskelijoita »10

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi XX. kuuta - XX/2012

INTOHIMOTMiksi syöminen herättää niin suuria tunteita? »18–21

ON UUSI USKONTO

TYÖOPINTOAIKOJEN RAJAUS

Vuonna 2005 aloittaneiden täytyy nyt hakea lisäaikaa. »4

SIVISTYSYLIOPISTO Tuukka Tomperille tärkeintä yliopistossa on vapaus. »8

KONEIDEN RAKASTAJAT Hakkereita yhdistää pakkomielle tietokoneisiin ja ohjelmistoihin »16

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 24. helmikuuta - 3/2012

SUOMALAINEN

AMERIKKALAINEN

UNELMA

Opiskelijat halutaan piiskata aiempaa nuorempina yliopistoon ja entistä nopeammin maistereiksi. »4–13

2 Aviisi 24.2.2012

Näin on! Kirjoituksia Tamysta

Aarni Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Jarkko Louhelainen

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Yliopistomme muutosprosessi on saavuttamassa loppusuo-ran. Uudet tutkinto-ohjelmat

lyödään lukkoon näinä hetkinä vii-meistä piirtoa myöten. Seuraavak-si alkaa lukuvuosipohjaisen nor-maalin opetusohjelman suunnit-telutyö uusien tutkintojen mukai-sille opetussuunnitelmille. Kaik-ki tähtää siihen, että syksyllä aloit-tavat uudet opiskelijat saisivatkin parhaan mahdollisen aloituksen opintoihinsa täällä, Tampereen yliopistossa.

Uuden opiskelijan opiskeluajan aloitus on yksi ihmisen merkittä-vimpiä hetkiä. Hän astuu osaksi akateemista tiedemaailmaa, ja sitä kuuluisaa opiskelijaelämää: opis-kelukulttuurin oppiminen, kam-pusalueella seikkailu, uusien ih-misten tapaaminen ja opintotuen riittämättömyys – kaikki tulevat tutuksi.

Tämän opettamisessa keskeises-sä osassa ovat uuden opiskelijan tuki ja turva: tutorit. Ensi syksy tu-lee olemaan vertaisohjauksen kan-nalta kaikkein merkittävin syksy pitkään aikaan.

Missähän vaiheessa mahtaa ol-la yliopiston opinto-ohjauksen uu-distaminen? Vertaisohjaukseen ei ole paljon näkynyt ja kuulunut pa-rannusta kyselyistä huolimatta.

Suru tulee puseroon, kun ver-taa Tampereen yliopiston tilannet-ta esimerkiksi Hervannan yhtenäi-siin hakujärjestelmiin ja Itä-Suo-men kokonaisvaltaiseen koulutuk-seen ja tiedonvälitykseen keväästä kesän läpi syksyyn.

Jopa näin suuren muutoksen kynnyksellä yliopisto viittaa kin-taalla sille, että muiden hyviä ver-taisohjauskäytäntöjä vertailtaisiin ja sitten otettaisiin käyttöön täällä meillä. Älkää kuitenkaan huoliko, sillä Tamy ei vaikene asiasta.

Yliopisto on viitannut kintaalla vertaisohjaukselle

Asiaa seurustelusta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta Karkauspäivän tunnelmissa pilke silmäkulmassa.

Keskiviikkona 29.2. klo 18 yliopiston kampuskappelilla (Pinni B, 5. krs) Mukana mm. perheneuvoja, psykoterapeutti Heidi Alatalja, muusikko Peter Joukainen, iltateetarjoilu.

Järjestäjinä: Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö ja kristilliset opiskelijajärjestöt

“Parempi naida kuin palaa!”

WWW.AVIISI.FI

TYKKÄÄ AvIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 3

PääkirjoitusSeppo Honkanen

Akateemisen vapauden17-sivuiset käyttöohjeet

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@

aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti

Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola

• Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin,

ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

facebook.com/aviisi

KIRJOITTAJA ON AvIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 TAKAISINPERINTÄ Kela lähetti tänä vuonna opintotuen takaisinperintäkirjeet 29 300 opiskelijalle.

ALKUPALAT

Hallinnoinnin lumoihin langenneet unohtavat, ettei yksikään tuotta-va työ etene lippuja, lappuja, si-säisiä raportteja tai seurantajär-jestelmiä täyttämällä.

“Ihmettelen, miksi työtä nyky-ään suunnitellaan, tilastoidaan, arvioidaan ja raportoidaan niin

paljon, että nämä oheistyöt uuvuttavat ja vievät kohtuut-tomasti työntekijöiden aikaa varsinaiselta työtä”, pohtii työyhteisökouluttaja, kasvatustieteen tohtori Annukka Häkämies Aamulehdessä.

Samaa minäkin ihmettelen. Työn luulisi ole-van tärkeämpää kuin sen taulukointi.

Hyvässä tarkoituksessa laadituista rakenteis-ta tulee usein itse tarkoituksia: aikavarkaita, jotka jähmettävät luontevan kanssakäymisen turhauttaviksi palavereiksi, raporteiksi ja hal-lintojärjestelmiksi.

Kun vilkaisee Tampereen yliopiston työajan kohdentamisjärjestelmän 17-sivuisia käyttö-ohjeita, tietää mitä akateeminen vapaus on.

Yliopistolla työskentelevä tuttavani manasi, että työtuntien keksiminen on hänen työnsä raskain osuus. Järjestelmään kirjattavilla tun-neilla ei ole mitään tekemistä todellisen ajan-käytön kanssa. Kysymys on siitä, että tietojär-jestelmään merkittyjen suoritusten pitää täs-mätä rahoitusosuuksien kanssa.

Kun markkinoille tulee uusia mahdollisuuk-sia tilastoida, tarkkailla ja valvoa, ne halutaan ottaa käyttöön. Tehostamisen ja yhteisen hy-vän nimissä, sillä kukapa nyt pahaa tahtoisi.

Mutta ajatuksia ei voi pakottaa esille innovaatiotyöryh-mässä eikä työmotivaatiota kytkeä päälle ajanhallintajär-jestelmällä. Positiiviset ideat syntyvät välittömässä, va-pautuneessa, epämuodollisessa ilmapiirissä. Kävelylenk-ki, nokkaunet tai saunominen keskellä päivää saattavat olla ajatustyötä tekevälle päivän tuottavimpia työtunteja.

Järjestelmään niitä on hankala kirjata.

Sairauslomariski on lähes kolme kertaa keskimääräistä suurempi, jos työntekijä tuntee, ettei voi vaikuttaa omaan työhönsä tarpeeksi. Valistunut työnantaja kiinnittää työ-prosessin muotoseikkojen sijaan huomiota työn loppu-tulokseen ja antaa työntekijöille siimaa hoitaa tehtävänsä heille parhaiten sopivilla tavoilla. Eri persoonille sopivat erilaiset työtavat.

“Pomo penäsi minulta raporttia keskellä pahinta kiirettä. Sanoin, että nyt on sellainen tilanne, että saat valita – te-enkö raportin vai teenkö työt”, suuressa kansainvälisessä yrityksessä työskentelevä tuttavani totesi.

Raportti jäi sillä kertaa maalaisjärjen jalkoihin. Keskustellessani työelämästä olen kuullut saman aja-

tuksen monesta suusta: “Antaisivat kerrankin keskittyä tekemään töitä rauhassa.”

Valistuneet veikkaajatPALSTALLA SELvITETÄÄN ylIOPPIlASKUNNAN tyyPPIEN KANTA POLTTAvIIN PUHEENAIHEISIIN.

KYLLÄ 22%Kela edellyttää opiskelijoilta tietyn määrän opintopis-teitä, jotta tukea voidaan maksaa. Tämän pitäisi olla ainoa rajoite tuen myöntämi-

selle. Mikäli opiskelija haluaa kohentaa omaa elintasoaan ja hankkia arvokasta työkokemus-ta opiskeluaikana, ei häntä tulisi tästä rangaista. Tällä hetkellä järjestelmä houkuttelee elämään velaksi, mitä monet opiskelijat vieroksuvat.

Ville Heinonen

Opintotuki on, ja sen mielestäni tulee jatkossakin olla, valtion maksama vastikkeellinen etuus, jonka ehtona on tietyn opin-topistemäärän suorittaminen lukuvuotta kohden. Jos ehto täyttyy, minun puolestani kukin opiskelija voi käyttää liikenevän aikansa siten kuin parhaaksi nä-kee, pitämällä kivaa edustajiston kokouksissa tai vaikkapa palk-katöissä, eikä tästä tulisi valtion erikseen rangaista. Periaatteessa opintotuen tarveharkintaisuus on toki perusteltua, mutta nykyi-sellään tulorajojen seurauksina ovat lähinnä raskas byrokratia ja opiskelijoiden tuloloukut erityisesti kalliin vuokratason kaupungeissa.

Markus Räty

Työnteon pitää aina kannattaa. Kaikkein pahinta tulorajoissa on niiden aiheuttama turha byrokra-tia; Kelassa pengotaan papereita eikä siitä hyödy kukaan.

Jesse Räsänen

EOS 6%

EI 72%Tulorajojen pois-tamisen sijaan niitä pitäisi nostaa siten, että nykyi-nen kahdeksan tukikuukauden raja olisi yhdeksän

tukikuukauden rajana. Tämä mahdollistaisi paremmin osa-aika- ja kesätyön tai -harjoittelun ilman tukikuukausien menetystä. Uudella järjestelyllä opiskelija saisi silti maksimi tuloilla noin 1100e nettona kuukaudessa. Se voi kuulostaa opintotuen varassa elävälle paljolta, mutta silti se on suomessa nippanappa virallisella köyhyysrajalla.

Jaakko Mustakallio

Ei kokonaan. Ongelma on tulora-jojen joustamattomuus, mutta niitä voisi mielestäni korottaakin jonkin verran. Perustulo ratkaisisi tätäkin ongelmaa.

Tiina Heikkilä

yhdeksänä opiskelukuukautena. Opintotuki on tarveharkintainen tuki; muutoinkin mukavasti tienaavalla ei mielestäni ole tarvetta tähän tukeen ainakaan täysimääräisenä.

Anonyymi

Koska moni opiskelija hankkii ar-vokasta työkokemusta jo opinto-jensa aikana, tulee tulorajojen to-ki olla tasolla, joka mahdollistaa työssäkäynnin opintojen ohella. Mitä tulee takaisinperintään, niin pidän kyllä epäreiluna opiskelijan takaisinmaksamien opintotuki-kuukausien menettämistä.

Pirita Ruokonen

Hallitus on varannut budjetis-taan rajalliset resurssit opinto-tukea varten ja ne on suunnattu tukea eniten tarvitseville. Opin-totuen ensisijainen kehittäminen tulisi tapahtua opintorahaa ko-

rottamalla ja suuntaamalla rahat edelleen eniten sitä tarvitseville. Kun heikoimmin pärjäävien tilanne on kohtuullinen, voisi tulorajojen poistoa harkita.

Jari-Pekka Kanniainen

Tulorajat ovat jo mieles-täni nyt niin korkeat, että tulorajat+opintotuki riittävät ihan hyvin elämisen kustannuk-siin. Opintotuen tulorajaa pitäisi kuitenkin kehittää siten, että vähennykset tuloihin tapahtusi-vat portaittaisesti eivätkä siten, että yhdenkin euron ylitys tulora-joissa tarkoittaa koko opintotuen takai-sinperintää. Täysin toinen asia onkin Tamynkin kannatta-maan perustuloon siirtyminen, joka muuttaisi totaalisesti kysymyksenasettelua eikä tulorajoista tar-vitsisi puhua mitään.

Veera Kaleva

Tulee luopua rangais-tuksenomaisesta takaisinperintäkoros-ta, sekä siirtyä jollain aikavälillä perustulo-malliin, jossa opiske-lijan (tai kenenkään muunkaan) ei tarvitse laskea jokaista palk-kaeuroa mätkyjen pelossa. Opintotuen tarveharkintaisuu-den poistaminen muuttaisi tuen palkkioksi opinnoista. Se ei ole suomalaiselle sosiaaliturvalle luenteenomaista.

Jari Järvenpää

Valtion tulee panostaa opiskeli-joiden toimeentulon parantami-seen, mutta tulorajojen poiston sijaan panostus tulisi mielestäni kohdentaa esimerkiksi opintora-han korottamiseen.

Anne Soinsaari

Pitäisikö opintotuen tulorajat poistaa?tästä on kysymys: Kela perii tänä keväänä vuoden 2010 opintotukia takaisin 29 300 opiskelijalta. Takaisin perittävä summa on opiskelijaa kohden keskimäärin 1 200 euroa. Jos opiskelija nostaa tukea yhdeksältä kuukaudelta, hänellä saa olla tuloja enintään 11 850 euroa vuodessa.

Työn luulisi olevan tärkeämpää kuin sen taulukointi.

MOITIMMEKIITÄMMEAviisi kiittää Kansaneläkelaitosta, joka löysi yllättäen puoli miljoonaa lisäeuroa YTHS:lle. Sen ansiosta YTHS:n ei tarvitse-kaan lomauttaa henkilöstöään kesällä.

Aviisi moittii YTHS:n tärkeysjärjestystä. Jotakin on vialla, kun opiskelija passite-taan kotiin odottamaan kolmeksi kuukaudeksi – hammas haljenneena.

KUKA ON KIITOKSEN ARvOINEN? KETÄ PITÄISI MOITTIA? ILMIANNA KOHdE OSOITTEESEEN AVIISI@UtA.FI

4 Aviisi 24.2.2012

Ajan hermollaAPURAHAT Tohtoriopiskelijat voivat hakea yliopiston ja Tukisäätiön apurahoja 20. maaliskuuta asti.

AJAN HERMOLLA Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Vuonna 2005 voi-maan tullut opin-toaikojen rajaus-laki katkaisee en-simmäisten perus-tutkinto-opiskeli-joiden opinnot hei-näkuussa, elleivät

he hae lisäaikaa. Käytännössä lisäai-ka myönnetään kaikille aktiivisesti opiskeleville, joilla on realistinen val-mistumissuunnitelma. Seitsemännen vuoden opiskelijaa, jolla on gradu vii-meistelemättä ja virkamiesruotsi kes-ken, ei potkita ulos yliopistosta.

”Kokonaisuus ratkaisee, ja koko elä-mäntilanne otetaan huomioon lisäai-kapäätöksissä. Emme ole voineet luo-da yksityiskohtaista listaa lisäajan myöntämisen perusteista, sillä kir-jo on niin valtava,” kertoo yliopiston opintoasiain osastopäällikkö Mikko Markkola.

Markkolan mukaan esimerkik-si opinnoissaan etenevä kuudennen vuoden opiskelija voi suhtautua tule-vaisuuteen luottavaisesti, vaikka opin-noissa vaikuttaisi menevän yli seitse-män vuotta. Kuitenkaan esimerkiksi työelämässä olo ei yksin riitä syyksi li-säajan myöntämiselle, jos opinnot ei-vät ole lainkaan edistyneet.

Tampereen yliopistossa lisäaikaa myönnetään lukukausi tai lukuvuo-si kerrallaan. Lisäajan myöntää yk-sikkö johtajan päätöksellä, ja sitä voi hakea toisenkin kerran. Myöntämis-käytännöt ovat yliopistojen itse pää-tettävissä, ja niiden avokätisyys vaih-telee yliopistoittain. Johtaja Anita Le-hikoinen opetus- ja kulttuuriministe-riöstä ei näe vaihtelua ongelmana. Le-hikoisen mukaan jatkossa on kuiten-kin tarpeen arvioida lain toimivuutta. Hän odottaa nyt uudistettavan yliopis-tojen rahoitusmallin kannustavan yli-opistoja nopeuttamaan opiskelua.

”5+2-mallin arvioitiin olevan riittä-

vän selkeä viesti tavoitteellisesta tut-kintoajoista, ja toisaalta malli katsot-tiin riittävän joustavaksi”, kertoo Le-hikoinen lain valmisteluvaiheesta.

Mikko Markkola korostaa opiskeli-jan omaa vastuuta olla perillä itseään koskevista asioista ja muistuttaa, että Nettiopsusta voi seurata tutkintoajan kulumista. Tampereella ei ole toistai-seksi suunnitteilla muistutusjärjestel-miä tai hätyyttelykirjeitä. Jos lisäaikaa ei hae ja opiskeluoikeuden menettää, sen voi saada takaisin erikseen hake-malla.

Markkola sanoo, että opiskelijat voi-vat luottaa Tampereen yliopiston lisä-ajan myöntämiskäytännön pysyvän samana jatkossakin. Myöntämispe-rusteet on määritelty laissa, ja yliopis-to tulkitsee lakia järkevyyden politiik-kaa noudattaen.

”Akateeminen vapaus on nykyjär-jestelmässä niillä, jotka tietävät asi-at. Jos ei ota asioista selvää, joutuu etenemään varovaisesti kohti tutkin-toa, mutta jos selvittää itse aktiivi-sesti mahdollisuuksiaan, voi kokeilla enemmän rajoja.”

Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Timo Perälä on huolissaan opiskeli-joiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

”Yliopiston tulisi muodostaa julki-

lausutut yhtenäiset käytännöt, kuten monet muut yliopistot ovat tehneet.”

Opetusministeriö puhuu kannustimis-ta, mutta opiskelijalle rajaukset tuntu-vat paineena. Seitsemännen vuoden historianopiskelijalla Jussi Lahtisella on lisäajan hakupaperien täyttö edes-sä. Lahtinen on apulaistutkijana Vap-riikissa ja tekee gradua, johon hän on saanut työelämästä ideoita. Hän on kriittinen lakia kohtaan ja näkee sen painostavana sekä byrokraattisena. Lahtinen ihmettelee, mihin lakia tar-vitaan, sillä opintotuki on jo rajoitettu 55 kuukauteen.

”Ihmiset valmistuvat ilman rajaus-lakiakin. Haluan tehdä graduni huo-lellisesti, ja rajauslaki tuo negatiivista painetta”, Lahtinen kertoo.

Lahtisen mielestä esimerkiksi työ-harjoittelu on ristiriidassa lain kans-sa, koska se tehdään opintojen aikana. Jos harjoittelun jälkeen tarjotaan lisä-työtä, sitä ei voi ottaa vastaan, koska tutkinto pitäisi tehdä tavoiteajassa.

Mikko Markkolan mukaan rajaus-laissa on kuitenkin järkeä, sillä se luo selvät rajat opiskelulle. Markkolan mukaan byrokratiaa syntyy väkisin, kun ihmisiä on kohdeltava tasavertai-sesti. Yksikköjen välisiä eroja myön-

Keskeneräisen virkamiesruotsin takia ei potkita ulos yliopistosta, mutta lisäaikaa opintoihin pitää hakea.

Mihin lakia tarvitaan? Opintotuki on jo rajoitettu 55 kuukauteen.

Jussi Lahtinen

LisäAikAA OPiNTOiHiN

Mikko Markkola opintohallinnosta lupaa his-torianopiskelija Jussi Lahtiselle, että hän saa tehdä gradunsa loppuun lisäajalla tutkinto-ajan päättymisestä huolimatta.

HAETTAvA TäNä kEvääNä

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 5

Rikollisilta, huumeita käyt-täviltä tai pahasti mie-lenterveysongelmaisil-

ta opiskelijoilta voidaan jatkossa peruuttaa opiskeluoikeus. Näin käy, jos opiskelija ei sovi tulevaan ammattiinsa.

Vuoden alusta voimaan tullut SORA-laki on lyhenne sanapa-rista soveltumattomuuden rat-kaisuja. Lakia alettiin valmistella kiireellä kouluampumisten ja in-suliinisurmien jälkeen. Etenkin sairaanhoidossa, lasten kanssa tai liikenteessä työskentelevien soveltuvuutta tarkkaillaan.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspoliittinen sih-teeri Suvi Eriksson myöntää, et-tä opiskelijajärjestöillä on huolia lain toteutuksesta.

”Tavoite esimerkiksi opiske-luympäristön sekä lasten ja po-tilaiden turvallisuuden lisäämi-sestä on hyvä. Mutta on pidettä-vä huolta, ettei lakia käytetä kiu-saamistarkoituksessa epämielui-sien opiskelijoiden opiskeluoike-uden perumiseen.”

Rikosrekisteriä ei tarkasteta automaattisesti kaikilta, ja huu-metestiäkin voi vaatia vain eri-

koistapauksissa. Ensisijaisesti on tarkoitus auttaa opiskelijaa sel-vittämään ongelmansa. Vasta sen jälkeen harkitaan muita toimia.

”Opiskeluoikeuden peruuttami-nen on järeä ase, eikä sitä voi teh-dä pienin perustein. Siinä puutu-taan ihmisen perustuslailliseen oikeuteen kouluttautua”, Eriks-son sanoo.

Eduskunta painotti lakia hyväk-syessään, että ongelmiin puutu-taan parantamalla opinto-ohja-usta ja kehittämällä opiskelijoi-den terveydenhuoltoa. Luvataan-ko tässä lisää rahaa esimerkiksi mielenterveyspalveluiden järjes-tämiseen?

”Lisäresurssit ovat tarpeen, jos ongelmiin halutaan puuttua jo ennalta. Opiskelijajärjestöjen tehtävä on muistuttaa lain säätä-jiä ja korkeakouluja tästä”, Eriks-son kommentoi.

Jokainen korkeakoulu voi itse päättää esimerkiksi opiskelijoi-densa opiskeluoikeuden peruut-tamisesta. Tämä on Erikssonin mukaan ongelmallista, jos kritee-rit eivät ole yhdenvertaiset.

SORA-laki tarkoittaa myös, et-tä joillekin opiskelualoille voi-daan asettaa terveysvaatimuksia, joista pitää tiedottaa opiskele-maan hakeville. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seik-ka ei kuitenkaan lähtökohtaises-ti saa olla este opiskelijaksi otta-miselle. Esimerkiksi vammaisten oikeudesta ja mahdollisuuksista opiskella on pidettävä huolta.

Annastiina Airaksinen

Opiskelija saatetaanmäärätä huumetestiin tai näyttämään rikosrekisteri

APURAHAT Tohtoriopiskelijat voivat hakea yliopiston ja Tukisäätiön apurahoja 20. maaliskuuta asti. ERiLLisvALiNTA Hakuaika Tampereen yliopistoon päättyy keskiviikkona 29. helmikuuta klo 16.15.

Mitä vittua? Uusittiinko Atalpan kuntosalilaitteet oikeasti?

Atalpan pitkäksi venähtä-neen remontin yhteydessä mainostettiin, että Atal-

pan kuntosalille hankitaan uusia laitteita 100 000 eurolla. Opiske-lijoilta Aviisille tulleen palautteen mukaan uusia laitteita ei kuiten-kaan ole hankittu.

Atalpa Oy:n toimitusjohtaja Pek-ka Markkula, onko kuntosalille hankittu uusia laitteita?

Kyllähän sinne on hankittu merkittävä määrä uusia laittei-ta. Nehän ovat olleet periaattees-sa jo odottamassa, tässä tuli tämä viivästys remonttiin ja hankinnat oli jo aikaisemmin tehty.

Tavoitteena oli Aviisin 5/2010 mu-kaan ”nykyaikaiset vaatimukset täyttävä kuntosalimaailma”. On-ko tämä mielestänne toteutunut?

Uskoisin, että tilat ovat ihan eri tasoa kuin ennen ilmastoinnin uu-sinnan ja uusien laitehankinto-jen myötä. Ulkopuolisen konsul-tin toimesta on määritelty uusi lai-tekanta ja tehty investoinnit. Siinä mielessä kriteerit ovat täyttyneet.

Onko uudistukset tehty käyttäji-en toiveiden mukaisesti?

Näin uskon ja toivon. Ne on teh-ty vastaamaan tämän päivän tar-peisiin ulkopuolisen asiantunti-jan ohjeiden mukaan.

Olen käynyt katsomassa pai-kalla ja todennut, että laitteet ovat saapuneet. Uudet saunat ja kyl-pyhuoneet ovat viimeisen päälle. Voisi sanoa, että kokonaisuus on varmasti huomattavasti parempi kuin ennen remonttia.

Atalpan vastaanottosihteeri San-

na-Mari Leppäniemi, ovatko kaik-ki laitteet Atalpan kuntosalilla uu-sia?

Siellä on kaksi vuonna 2006 han-kittua laitetta, muuten kaikki ovat uusia. Vanhoihin laitteisiin on teh-ty huoltoja ja verhoilut ovat uudet.

Aviisille on tullut palautetta use-ammalta opiskelijalta siitä, että kuntosalin laitteita ei ole uusittu. Mistä tämä voisi johtua?

En osaa sanoa, mistä se johtuu. Siellä on kuitenkin 220 neliömet-riä lisätilaa ja täysin uudet laitteet. Toinen sali on täysin uusi tila. To-ki vanha vapaitten painojen puoli on yhä vanhassa paikassa. Sinne-kin on tulossa uusi kyykkyhäkki, levypainoja ja levytangot. Ei sille puolelle ole niin toiveitakaan ollut.

Samuli Huttunen

Mikä siNUA RAssAA kAMpUksellA kUlkiessAsi? viNkkAA AVIISI@uTA.FI – oTAMMe selvää!

?

SORA-laki mahdollistaa opiskelijan soveltuvuuden arvioinnin

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Keskeneräisen virkamiesruotsin takia ei potkita ulos yliopistosta, mutta lisäaikaa opintoihin pitää hakea.

tämisperusteissa ei pitäisi ilmetä.”Systeemiä on suunniteltu pitkään

yhdessä yksiköiden opintoasiain pääl-liköiden kanssa opiskelijan oikeus-turva mielessä pitäen. Tämä on hy-vää weberiläistä byrokratiaa”, Mark-kola valaisee.

Tiina Heikkilä, teksti & kuva

LisäAikAA OPiNTOiHiN

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Miten saa lisäaikaa?

Vuonna 2005 tai sen jälkeen aloitta-neiden opintoaika on rajattu seitse-mään vuoteen.

Jos tutkintoaika loppuu heinäkuussa 2012, lisäaikaa pitää hakea 15. 4. 2012 mennessä.

Hakemuksessa pitää olla valmistu-missuunitelma, perustelut lisäajan hakemiselle ja arvio, paljonko aikaa tarvitsee.

Lisäaika myönnetään yksikön johta-jan päätöksellä lukukausi tai lukuvuo-si kerrallaan. Päätöksestä voi valittaa johtokunnalle.

lisäTieTojA: www.UTA.Fi/opiskelU/

TAvoiTeAjAT

HAETTAvA TäNä kEvääNä

Etenkin sairaan-hoidossa, lasten kanssa tai liikenteessä työskentelevien soveltuvuutta tarkkaillaan.

6 Aviisi 24.2.2012

Suomessa halutaan tulevi-na vuosina lyhentää kor-keakoulututkinnon suorit-tamiseen käytettyä aikaa vuodella, muuttaa eri alo-

jen sisäänottomääriä vastaamaan työ-elämän tarpeita ja uudistaa yliopiston opiskelijavalintoja niin, että suurem-pi määrä tuoreista ylioppilaista jatkaa suoraan yliopistoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ke-hittämissuunnitelmaan eli kesuun on kirjattu yleviä tavoitteita, joissa täh-dätään köyhyyden, eriarvoisuuden ja

syrjäytymisen vähentämiseen, julki-sen talouden vakauttamiseen, kestä-vään talouskasvuun, sekä työllisyy-den ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kehittämissuunnitelmassa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen suunta-viivoja vuosille 2011–2016. Opetusmi-nisteri Jukka Gustafssonin mukaan keskeinen pyrkimys on nopeuttaa siir-tymistä korkeakouluihin.

”Tällä hetkellä siirtymistä viivyttää hakijasuma, eli käytännössä edellisten vuosien ylioppilaista muodostunut jo-no. Hallituksen tavoitteena on purkaa tämä suma ja siten nopeuttaa opintojen aloittamista.”

Suomessa ylemmän korkeakoulutut-kinnon suorittaneiden mediaani-ikä on 27 vuotta. Opetusministeriön ke-hittämissuunnitelmassa mediaani-ikä halutaan laskea 26 vuoteen. Gustafsso-

nin mielestä hakijasuman purkami-sella voidaan pidemmällä aikavä-

lillä nopeuttaa opintojen aloitta-mista yli kahdella vuodella ja

laskea valmistusikää vas-taavasti.

”Valmistumisiän las-kuun pyritään nopeut-tamalla opintojen aloit-tamista sekä kannusta-

malla korkeakouluja toimi-maan tavalla, joka nopeuttaa opintojen etenemistä. Vastaisuudessa yliopisto-jen rahoitus kannustaa yliopistoja tu-kemaan nykyistä paremmin opintojen kohtuullisen ripeää etenemistä.”

Opiskelijavalintojen uudistuksessa

pyritään siihen, että uudet ylioppilaat jatkaisivat suoraan korkeakouluopin-toihin. Gustafssonin mukaan ei kui-tenkaan olla unohtamassa niitä nuo-ria, jotka ovat jo aiemmin kirjoittaneet

ylioppilaaksi, mutta eivät ole löytäneet opiskelupaikkaa.

”Edellisten vuosien ylioppilaat, joil-la ei ole vielä opiskelupaikkaa, kuulu-vat ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeviin, eivätkä muodostu välinpu-toajiksi. Tästä syystä onkin tärkeää, et-tä huomiota ei kiinnitetä liian tiukasti uusiin ylioppilaisiin, vaan muistetaan myös aiempina vuosina valmistuneet ja vielä ilman opiskelupaikkaa olevat ylioppilaat.”

Väestön ikääntyessä eläkkeellä ja työ-elämässä olevien huoltosuhde heiken-tyy. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelu-tarpeen kasvaessa ja palkastaan vero-ja maksavien osuuden pienenentyes-sä Jyrki Kataisen hallitus tarjoaa lääk-keeksi työurien pidentämisestä. Eläke-iän noston lisäksi on paineita pidentää työuria alkupäästä. Ongelmana pide-tään sitä, että korkeakoulussa opiske-lu aloitetaan liian myöhään ja valmis-tuminen kestää liian kauan.

”Työurien pidentäminen ja työlli-syysasteen nostaminen ovat välttämät-tömiä julkisten palvelujen kestävyy-den turvaamiseksi. Niiden vaihtoehto on etujen ja palvelujen tason leikkaa-minen”, sanoo Gustafsson.

Suomessa opiskelu yliopistossa aloi-tetaan keskimäärin 22 vuoden iässä ja maisteriksi valmistutaan 29-vuotiaa-

Opintoaikoja aiotaan lyhentää (taas)

Toisen tutkinnon haluavan kannattaa kiirehtiä

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

viERALiJAPROFEssORi Journalistiikan vierailijaprofessoriksi on valittu HS:n Tuomo Pietiläinen.

AJAN HERMOLLA

Opiskelijavalintojen uudistuksella aiotaan vuodesta 2014 rajata yhteishaussa olevat opiskelupaikat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Opetusministeriö haluaa opiskelijoiden valmistuvan nuorempina ja ylioppilaat suoraan lukiosta korkekouluun.

Jos haluat hakea toista tutkinto-oi-keutta tai opiskelemaan uutta alaa, se kannattaa tehdä viimeistään

vuoden 2013 yhteishaussa.Korkeakoulujen opiskelijavalinnat

aiotaan uudistaa vuoden 2014 yhteis-haussa. Uudistuksen yhtenä tavoittee-na on rajata päävalinnat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensim-mäisessä vaiheessa vuoden 2014 yh-teishaussa aiotaan ottaa käyttöön kiin-tiöt ensimmäistä korkeakoulupaik-kaa hakeville. Myöhemmin yhteishaun opiskelupaikat on tarkoitus varata ko-konaan ensimmäistä tutkintoon johta-vaa opiskelupaikkaa hakeville.

Samalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen haku yhdistetään samaan yhteishakuun ja kehitetään sähköistä

haku- ja valintajärjestelmää.Opiskelijavalintojen uudistus on

edelleen ministeriön käsittelyssä, mut-ta Tampereen yliopiston opintoasian päällikön Mikko Markkolan mukaan hallitusohjelmassa määritelty suunta on selvä.

”Uskoisin, että jonkinlaiset kiinti-öt tulevat, mutta niiden pitää olla sel-laiset, että kaikki ymmärtävät ne. Yli-opistot päättävät kuitenkin itse opis-kelijavalinnan yksityiskohdista. Tam-pereen yliopisto seuraa valtakunnalli-sia linjoja. Yritämme toimia järkeväs-ti, että saamme mahdollisimman hyviä opiskelijoita ja samalla vastaamme yh-teiskunnan asettamiin tavoitteisiin.”

Uudistuksen päämääränä on nopeut-taa korkeakoulutuksesta työmarkki-

noille siirtymistä. Toisaalta opetusmi-nisteriön kehittämissuunnitelmassa halutaan edistää elinikäistä oppimista. Koulutusalaa sekä korkeakoulujen vä-lillä että niiden sisällä vaihtaville aio-taan opetusministeriön suunnitelmien mukaan tarjota ”uusia joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.”

”Uudistuksella ei haluta rajata elin-ikäistä oppimista”, Markkola selven-tää.

”Yksi taustalla oleva ongelma on se, että monet opiskelijat hakeutuvat tut-kintotavoitteiseen koulutukseen ja ei-vät suorita tutkintoa. Se aiheuttaa on-gelmia yliopistolle.”

Toinen merkittävä uudistus on, että yhteishaussa hakeneelle tarjotaan vain

Opiskelijavalinnat

Opiskelijavalintojen perusteet muuttuvat vuoden 2014 yhteishaussa.

Toisen tutkinnon haluavan kannattaa hakea viimeistään vuoden 2013 yhteishaussa.

Vuonna 2014 ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omassa kiintiössään.

Opiskeljan, jolla jo on opiske-luoikeus, on vaikeampi tulla valituksi yliopistoon.

(taas!)

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä:

20202009

20202011

20162011

25–64-vuotiaista:

30-vuotiaista:

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus:

Ylioppilaaksi kirjoittaneista opintoja jatkaa samana vuonna:

Kesun tavoitteet

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 7

Opintoaikoja aiotaan lyhentää (taas)

Toisen tutkinnon haluavan kannattaa kiirehtiä

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

UUsi PääLLikkÖ Tutkimuksen kehittämispäälliköksi on nimitetty tohtori Johanna Hakala. viERALiJAPROFEssORi Journalistiikan vierailijaprofessoriksi on valittu HS:n Tuomo Pietiläinen.

Tutkittu juttu !Opiskelijavalintojen uudistuksella aiotaan vuodesta 2014 rajata yhteishaussa olevat opiskelupaikat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Opetusministeriö haluaa opiskelijoiden valmistuvan nuorempina ja ylioppilaat suoraan lukiosta korkekouluun.

yhtä opiskelupaikkaa. Vuoden 2014 yh-teishaussa korkeakouluun hakija aset-taa korkeintaan kuusi hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen. Vaikka ha-kija tulisi valituksi useaan kohteeseen, hänelle tarjotaan järjestyksen perus-teella vain yhtä paikkaa. Hakutoivejär-jestys on sitova, mutta hakija voi muo-kata järjestystä hakuajan päättymiseen saakka.

”Silloin täytyy todella punnita omaa näkemystään, mihin haluaa ensimmäi-seksi”, Markkola sanoo.

”Eihän ihminen joudu opiskelemaan paikkaan, johon ei ole hakenut. Elämä on täynnä valintoja.”

Samuli Huttunen

Ykkösoluen mauttomuuteenon lyödetty ratkaisu!

Keskikaljan kittaamista ei voi enää kovin kauan perustella makuasioilla. Irlantilaises-sa Corkin yliopistossa on kehitetty hiivakan-ta, jonka avulla voidaan tuottaa alkoholipitoi-suudeltaan matalaa, mutta silti maultaan hy-vää olutta.

Corkissa jalostettiin hiivakantoja, jotka tuot-tavat käydessä sokerista alkoholin sijaan solu-massaa. Muutoin jalostettu hiiva toimii kuiten-kin normaalisti, eli se tuottaa oluelle täyteläisen maun.

Aiemmat menetelmät alkoholittoman tai yk-kösoluen tuottamiseksi ovat latistaneet oluen ma-kua. Se on rajoittanut vähän alkoholia sisältävien oluiden menekkiä. Tutkijoiden mukaan uusi olut-tyyppi kiinnostaa ainakin erikoisoluiden maisteli-joita. Aiheesta kertoi Suomessa Yle Tiede.

Tamyn muutto-suunnitelmat ovat vielä kesken

(taas!)

YTHS:n ei tarvitse sittenkään lo-mauttaa henkilöstöään. YTHS aloit-ti yt-neuvottelut syksyllä, koska Ke-lan ennakkopäätös rahoitusosuu-desta aiheutti 850 000 euron vajeen säätiön kuluvan vuoden talouteen.

Kela tarkensi helmikuussa päätös-tään. Uusi päätös poistaa YTHS:n rahoitusvajeen. Se tarkoittaa, ettei tarvetta tai perustetta YTHS:n hen-kilöstön lomautuksiin enää ole.

”Kelan vastuullisten päättäjien an-siosta YTHS sai joulu-tammikuus-sa käydyille yt-neuvotteluille par-haan mahdollisen lopputuloksen”, YTHS:n tiedotteessa todetaan.

Tampereen yliopiston opiskelijois-ta 742 sai Kelalta tänä vuonna opin-totuen takaisinperinnän päätöseh-dotuksen vuositulorajojen ylityk-sen vuoksi.

Päätösehdotus ei ole lopullinen, sil-lä Kelalla ei ole tietoa, mikä osa tulois-ta on saatu opiskeluaikana. Jos vuo-situlorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, ta-kaisinperittävä määrä voi pienentyä tai sitä ei peritä lainkaan.

Opiskelija voi tehdä 22. maalis-kuuta mennessä yliopiston opinto-

tukitoimistoon tai Kelaan uudel-leenkäsittelypyynnön, jossa sel-vittää tulojensa saantiajankoh-dan. Selvitys kannattaa tehdä, jos on vuoden 2010 aikana aloit-

tanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt opintotukikuukauten-

sa loppuun. Jos takaisinperittävää opintotukea

ei pysty maksamaan kerralla, Kelan kanssa voi sopia osamaksusuun-nitelmasta. Tällöin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Kelan Jyväskylän perintäyksikköön.

Ylioppilaskunta pohtii muuttoa Yo-talon kakkosker-roksesta kampusalueelle. Yliopisto on tarjonnut Ta-myn vuokrattaviksi 486 neliön tiloja Atalpasta. Tois-

taiseksi tiloissa työskentelee kasvatustieteiden yksikön henkilökuntaa.

”Jos yliopiston omat tilajärjestelyt toteutuvat, Tamy voi-si muuttaa tiloihin elokuun lopussa tai syyskuun alussa”, kertoo tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari.

”Se on ylioppilaskunnan toiminnan kannalta todella huono ajankohta”, miettii Tamyn pääsihteeri Kati Rajala.

”Atalpasta tarjottujen tilojen vuosivuokra on yliopiston hinnoittelun mukaan noin 120 000 euroa”, Rajala kertoo.

”Sellaista hintaa Tamyn ei kannata maksaa.”Ylioppilastalon nykyiset toimitilat maksavat Tamylle va-

jaat 30 000 euroa vuodessa. Tamy neuvottelee yliopiston kanssa mahdollisesta vuokra-alennuksesta.

”Pallo on nyt ojennettu rehtoraatille. Mitään päätöksiä ei tehdä, ennen kuin tiedossa ovat tilat ja niiden lopullinen hinta”, puheenjohtaja Veera Kaleva rauhoittelee.

”Jos pitää veikata muuton ajankohtaa, Tamy muuttaa ke-sällä 2013”, sanoo Rajala.

Seppo Honkanen

Oletko intohimoinen luentomuis-tiinpanojen reunoille raapusteli-ja? Tamyn Kulttuurijaoston perin-teinen Luentotöherryskilpailu on pyörähtänyt jälleen käyntiin.

Edustavimmat raapustukset ma-peista ja kansioista voi toimittaa Kulttuurijaoston töherryspostilaa-tikkona toimivaan kirjekuoreen, jo-ka löytyy Linnan vessoja vastapäätä olevalta ilmoitustaululta. Luovim-mille luvassa on tietenkin töherrys-tarvikkeita. Muista liittää mukaan myös yhteystietosi. Palautusaikaa on maaliskuun loppuun saakka.

YTHs ei lomautasittenkään henkilöstöään

kela perii opinto - tukea takaisin – miten toimia?

Luentojen töherryksistä kisaillaan

na, kun esimerkiksi Belgiassa opiske-lu aloitetaan 19-vuotiaana ja maisterin paperit saadaan jo alle 24-vuotiaana.

”Korkeakoulutetuille on työmarkki-noilla runsaasti kysyntää, mutta varsi-naiset työurat alkavat kovin myöhään.”

Kehityssuunnitelmassa yhtenä syyl-lisenä suomalaisten opiskelijoiden myöhäiselle siirtymiselle työelämään listataan työssäkäynti opiskelujen ai-kana. Kuitenkin tuoreet maisterit löy-tävät Suomessa koulutusta vastaavaa työtä keskimäärin vain reilun vuoden päästä valmistumisesta. Belgiassa kou-lutusta vastaaviin töihin pääseminen kestää noin viisi vuotta – Espanjassa ja Sveitsissä lähes kymmenen vuotta.

Vaikka Suomessa opiskelu aloite-taan myöhään, vain kolmessa maassa maisterit pääsevät koulutustaan vas-taaviin töihin nuorempana kuin Suo-messa, selviää kahdessatoista Euroo-pan maassa tehdystä vertailusta. Tut-kimuksen johtopäätös on, että opiske-luaikana hankittu työkokemus vaikut-taa merkittävästi valmistumisen jälkei-seen työllistymiseen.

Gustafssonin mukaan opiskelun ai-kaisen työssäkäynnin vähentäminen ei ole itseisarvo.

”Tärkeää on vähentää sellaista työs-säkäyntiä, joka hidastaa opintoja, eikä auta oman alan osaamisen sy-ventämisessä.”

Samuli Huttunen

NäkökUlMiA AiheeseeN

AUkeAMAllA 10 – 11.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Jos Tamy muuttaa Yo-talolta Atalpaan, kuvassa näkyvästä käytävästä tulee ylioppilaskunnan uusi sydän. Toistaiseksi kasvatustieteilijöiden käytössä olevia tiloja esittelevät suunnittelija Outi Stüber ja lehtori Tuula Pantzar. ”On tämä sentään avokonttoriin verrattuna mukava”, sanoo Pantzar.

”Oma huone ja vessa käytävällä”, nauraa Stüber.

8 Aviisi 24.2.2012

Tuukka Tomperi

Valmistunut maisteriksi Tampereen yliopistosta 1999, pääaineena filosofia.

Toiminut opettajana ja tutkijana Tampereen yliopistossa yli kymmenen vuotta.

Tutkija Nuorisotutkimusverkoston Nuoret ja sukupolvet -tutkimus-ohjelmassa. Väitöskirja nuortenpoliittisesta sosialisaatiosta valmistumassa Kasvatustieteiden yksikköön.

Osallistui yliopistolakiuudistuksen aikaan Toimiva yliopisto -verkoston toimintaan ja oli mm. mukana yliopiston valtauksessa.

Toimittanut vuonna 2009 julkaistun uutta yliopistolakia käsitelleen teoksen Akateeminen kysymys? Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta.

akateeminenkysymys.wordpress.com

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 9

SanojaSIVISTYKSESTÄ

JUHo-MATTi PAAvoLA, TeksTi & kUvA

Yleinen mielipi-de hallintotasol-la tuntuu olevan, että suomalainen yliopisto on liian vapaa. Opiskelijat luuhaavat opin-noissa ilman sel-

keää päämäärää ja valmistuminen viipyy. Niinpä järjestelmää tahdo-taan uudistaa kansallisen kilpai-lukyvyn nimissä. Opintoaikoja ly-hennetään tiukemmalla ohjauksel-la, rajauksilla ja vaihtoehtojen kar-simisella. Suunnitteluraporteis-sa peräänkuulutetaan nopeampaa valmistumista takaamaan yhteis-kuntamme elinvoimaisuus.

Korkeakoulupolitiikkaan perehty-nyt tutkija Tuukka Tomperi on eri mieltä. Hän puolustaa ajatusta si-vistysyliopistosta, jossa arvokkain ominaisuus on juurikin vapaus.

”Yliopistossa toimintaa ei ole nor-mitettu niin vahvasti kuin muil-la oppiasteilla tai työelämässä. Nä-mä puitteet mahdollistavat sen, et-tä nuoret ja vähän vanhemmatkin ihmiset kokoontuvat yhteen poh-timaan asioita. Jos jotain uutta on syntyäkseen, se syntyy tästä vuo-rovaikutuksesta.”

Yliopiston merkitys on huomat-tavasti virallista näkemystä laajem-pi. Se ei vain tuota koulutettua työ-voimaa ja tutkimusta, vaan yhteis-kunnan kohtalo on kietoutunut yli-opistoon syvemmin. Moni kulttuu-rillinen ja yhteiskunnallinen uudis-tus on lähtenyt liikkeelle juuri yli-opistoista.

”Sivistyminen tarkoittaa asioi-den perusteiden ymmärtämistä niin hyvin, että voidaan tarvittaes-sa asettua perusteltuun vastahan-kaan suhteessa perinteisiin, vallit-seviin totuuksiin ja maailman me-noon.”

Tomperin paatos vapaan yliopis-

ton puolesta juontaa kreikkalaises-ta sivistysideaalista.

Kreikan sana skholee (”koulu”) tarkoitti vapaa-aikaa ja keskuste-lua. Vapaat ihmiset – siihen aikaan miehet – kokoontuivat yhteen kes-kustelemaan päästäkseen asioista paremmin perille.

”Tämä naiivi käsitys yliopiston olemuksesta pitää säilyttää. Yli-opisto on paikka, johon vapaat ih-miset kokoontuvat keskustelemaan siitä, mistä helvetistä tässä maail-massa on kysymys.”

Vapauden ja vuorovaikutuksen merkitys on jo ymmärretty kaupal-lisella puolella. Tomperi heittää esi-merkiksi Aalto-yliopiston, jossa in-sinöörit, taiteilijat ja kauppatieteili-jät on kerätty yhteen toiveena saada aikaan jotain uutta ja ainutlaatuis-ta. Sama vahvuus piilee Tampereen tapaisissa monialayliopistoissa.

”Eri tieteenalojen opiskelijoiden pitää kohdata toisensa ja luoda vuo-rovaikutuksessa näkökulmia, joita ei missään muualla voitaisi keksiä”, Tomperi julistaa.

Ministeriöiden tehtailemat opin-touudistukset saavat Tomperilta tiukkaa kritiikkiä. Hänen mielestä nykyiset opiskeluajat eivät ole on-gelma, kun mietitään kokonaisuut-ta, kuten valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Opintoaikoja vertaillessa pitäisi tarkastella muutenkin vertailukel-poisia yhteiskuntia.

”Muihin Pohjoismaihin verrattu-na Suomi ei erotu joukosta”, Tom-peri huomauttaa.

Opintoaikoja mekaanisesti rajat-taessa menetetään joustavuus. By-rokraattien runnoessa opinnot yh-teismitallisiin lohkoihin riskeera-taan samalla opiskelun vapaus ja yliopistojen vahvuus todella uutta luovana voimana.

Kun opintopolut yhtenäistetään, opiskelijat luonnostaan ymmärtä-vät pelin hengen: on tehtävä juu-ri tarvittava määrä, eikä yhtään enempää, ja mahdollisimman no-

peasti. Opiskelu välineellistyy, siitä tulee vain yksi vaihe putkessa kohti työelämää, eläkettä ja hautaa.

”On todella negatiivinen ilmiö, et-tä kaikki pakotetaan samanlaiseen putkeen. Jokainen tajuaa, että opin-toaloissa ja opiskelijoiden tavoit-teissa on suuria eroja.”

Tomperin kritiikki ei kohdistu kuitenkaan pelkästään järjestel-mää kohtaan.

”Opiskelijoilla täytyy olla halu op-pia, koska sivistyksessä itsessään on jotain arvokasta, eikä vain kos-ka opinnot ovat välineellinen reit-ti päästä hyviin työpaikkoihin tai saada fyrkkaa.”

Tässäkin on yksilöllisiä ero-ja. Monet tulevat yliopistoon vain suorittamaan tutkinnon työelämää varten. Tomperi kuitenkin haastaa opiskelijat miettimään, miksi olem-

me opiskelemassa nimenomaan yliopistossa ja mikä tekee tästä pai-kasta erityislaatuisen.

”Opiskeluvuodet ovat ainutlaa-tuista aikaa, joka ei samanlaisena toistu elämässä. Jos ei ota kaikkea irti opiskeluajasta, menettää pe-rustavanlaatuisen mahdollisuuden. Yliopisto-opiskelijoiden soisi oival-tavan etuoikeutetun asemansa mo-niin ikätovereihinsa nähden.”

Muodollisen opiskelun ulkopuo-lelle jäävä aika kannattaakin Tom-perin mielestä käyttää pelkän töis-sä käynnin tai viihteen sijaan myös itsensä sivistämiseen ja toisten ih-misten kohtaamiseen keskustelu-jen ja debatin merkeissä.

Opiskelun ja työnteon yhdistämi-seen Tomperi suhtautuu kaksija-koisesti. Suorittavista töistä saatu kokemus on hyödyllistä, sillä aka-teemisen koulutuksen saaneet te-kevät usein työssään päätöksiä, jot-ka vaikuttavat muihin ihmisiin. Yhteiskunnan näkeminen monelta eri kannalta on myös osa sivistystä.

Toisaalta työnteon ei pitäisi haita-ta opintoja, eikä kaikkea vapaa-ai-kaa kannata käyttää elintason yllä-pitämiseen. Tomperi ihmetteleekin nykyopiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa.

”Laman perintönä iskostui opin-tolainakammo. Opiskeluaikana painetaan työtä niska limassa ja opinnot kärsivät, vaikka samat tyy-pit vetäisevät silmää räpäyttämättä kahdensadantuhannen asuntolai-nan valmistuttuaan.”

Kaiken kritiikin jälkeen pitää vie-lä kysyä visiota rehtori Tomperin alaisuudessa toimivasta yliopistos-ta.

”En elättele mitään suuria yliopis-toutopioita. Nykyisessä tilantees-sa on kaikki ainekset siihen, että opinnot voi käyttää hyväkseen ja yliopistosta voidaan luoda paikka, jota minä arvostan. Olisi tosin kai-kille suureksi eduksi, jos opetus-henkilökuntaa olisi nykyistä enem-män suhteessa opiskelijoihin.”

On todella negatiivinen ilmiö, jos kaikki opiskelijat halutaan pakottaa samanlaiseenputkeen. Jokainen tajuaa, että opintoaloissa ja tavoitteissa on eroja.

Tutkija Tuukka Tomperin mielestä tärkein asia sivistys-yliopistossa on vapaus. Ilman sitä ei synny uusia ideoita.

10 Aviisi 24.2.2012

maisteriksi valmistumisesta koulutusta vastaavaan työhön

opiskeluaika

18-vuotiaasta opiskelijaksi

18

20

25

30

35

ikä: 40

Luvut esitetty puolen prosentin tarkkuudella.

LÄHDE: KIVINEN & NURMI (2011). OPISKELUN NOPEUS JA TYÖMARKKINARELEVANSSI − KORKEAKOULUPOLITIIKAN DILEMMA? (YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 5/2011).

SveitsiItalia

EspanjaSaksa

Alankomaat

Portugali

Englanti

SUOMI

BelgiaItävalta

Ranska

Maisterit pääsevät oman

alan töihin nopeasti

Opiskelijoita piiskataan valmistumaan nopeammin ja syyllistetään työnteosta. Mutta kansainvälinen vertailu osoittaa, että suomalaiset maisterit pääsevät

koulutustaan vastaavaan työhön nopeasti. Ainakin osittain se johtuuopiskeluaikana kertyneestä työkokemuksesta.

sePPo HonkAnen

Aviisin koulutuspoliittiset kommentaattorit:

Harri Melinvararehtori,Tampereen

yliopisto

Kaija Hollirehtori,

Tampereenyliopisto

Kari Neilimovuorineuvos,

Tampereen yliopiston hallituksen pj.

Osmo KivinenTurun yliopiston

koulutussosiologianprofessori

Timo Peräläkopo-sihteeri,

Tampereen yliopistonylioppilaskunta

gr

AFi

ikkA

: sA

MU

Li H

UTT

Un

en

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 11

1. Pitäisikö opiskelijoidenvalmistua nuorempina?Kaija Holli: Se ei ole mielestäni itseis-arvo. Nuorena valmistuminen saattaa kääntyä lopulta haitaksi. En tiedä yh-tään tieteellistä tutkimusta, jossa olisi osoitettu, että ihmisen itsensä hyvin-voinnin, jaksamisen tai elämän kan-nalta olisi parempi, että hän valmistui-si 23- kuin 30-vuotiaana. Eikä ole yh-tään sellaista tutkimusta, jossa se olisi todettu kansantaloudellisesti kannat-tavammaksi vaihtoehdoksi.

Kari Neilimo: Suurin osa opiskelijoista yliopistotasolla suorittaa tutkintonsa noin 25–26-vuoden iässä. Se on mie-lestäni ihan hyvä ikä. Kyllä sen jälkeen ehtii työelämässä olla riittävän pit-kän ajan, ehkä 40 vuotta, jos työkunto muuten sen sallii. Nopea valmistumi-nen on liian yksioikoinen näkökulma asiaan. Ikään kuin opiskelija olisi työ-elämässä vasta valmistumisen jälkeen. Useat opiskelijat ovat jo opiskeluaika-naan työelämässä mukana keräämäs-sä kokemusta.

Mielestäni opiskelu ja sopiva työs-säkäynti voivat myös olla hyvä rat-kaisu sekä opiskelijan että koko yh-teiskunnan kannalta. Toisaalta tietys-ti opiskeluunkin voidaan liittää pää-määrätietoisuus ja suunnitelmallisuus. Opiskeluasioita ei pidä jättää ikuisesti roikkumaan.

Harri Melin: Opiskelijat voivat kyllä valmistua nykyistä nuorempina, jos opintojen aloittaminen, tutkinto-oh-jelmat ja opiskelijoiden opintososiaali-nen asema on järjestetty niin, että tä-mä on mahdollista. Siihen minkä ikäi-sinä opiskelijat valmistuvat, vaikutta-vat monet rakenteelliset tekijät. Huo-miota olisi kiinnitettävä myös raken-teisiin.

Osmo Kivinen: Jos ajatellaan, että mais-teriksi valmistumisen ihanneaika oli-si viisi vuotta, niin se, minkä ikäisenä valmistuu, riippuu tietysti erinomai-sen paljon siitä, minkä ikäisenä kukin on opintonsa aloittanut.

Suomessa on ollut tapana antaa myös aikuisten opiskella, mikä on tie-tysti hyvä asia. Silloin pitää kuitenkin huomata, että jos esimerkiksi aloittaa opinnot 29-vuotiaana, on rahtusen kii-re ehtiä valmistua alle 30-vuotiaana.

Timo Perälä: Yliopisto-opiskelijoiden valmistumisesta nykyistä nuorempa-na voisi olla saavutettavissa jonkinlai-sia hyötyjä, mutta samaan aikaan ai-nakin opiskelijoita työllistävien näkö-kulmasta myös haasteita. Hyödyt ei-vät kuitenkaan ole ainakaan yhtä suo-rasti kytköksissä työurien pituuteen kuin julkisessa keskustelussa on tuo-tu esille.

2. Miksi työssä-käyvää henkilöä, jonka gradu on

kesken, pidetään kansantaloudellise-na ongelmana?

Kaija Holli: Ei se kansantaloudellinen ongelma liene, en ymmärrä miten oli-si. Ei kai kansantaloutta graduilla kor-jata.

Kari Neilimo: Tämä näkökulma pai-nottuu keskustelussa. Työssäkäy-vä opiskelijahan on kansantalouden rakentamisessa mukana, eikä pelk-kä kansantaloudellinen näkökulma voi olla ainoa kriteeri tarkastella tä-tä työssäkäyntikysymystä. Voidaan kuitenkin todeta, että opiskeluaikojen venyminen vie joiltakin opiskelijoilta opiskelupaikkoja ja luo tehottomuutta yliopistoresursseihin eikä mahdollista akateemisesti koulutettujen ihmisten maksimaalisen määrän saavuttamista ja hyödyntämistä yhteiskunnassa. Yh-tä totuutta ei ole.

Harri Melin: Yhteiskunta on sijoitta-nut jokaiseen opiskelijaan melkoises-ti resursseja. Vastaisuudessa yliopis-tot saavat merkittävän osan rahoituk-sestaan tehtyjen tutkintojen perusteel-la. Tutkinnon suorittaminen on osoi-tus akateemisesta asiantuntijuudes-ta. Ainakin näistä syistä keskeneräi-set gradut ovat myös kansantaloudel-linen ongelma.

Osmo Kivinen: Asiaa pitää kysyä niil-tä, jotka pitävät sitä kansantaloudelli-sena ongelmana.

Timo Perälä: Jossain määrin tilastoi-hin pohjautuvissa arvioinneissa yli-opisto näyttää tehottomalta ja siellä vaikuttaa olevan paljon enemmän hi-taita opiskelijoita, kuin mikä tilanne todellisuudessa on. 95-prosenttises-ti valmis opiskelija on tilastojen näkö-kulmasta aivan yhtä valmistumaton kuin juuri opintonsa aloittanut.

3. Onko työssäkäynti opiskeluaikana ongelma?Kaija Holli: En pidä työssäkäyntiä on-gelmana sinänsä, en ennen varsinai-sen opiskelun aloittamista enkä opis-kelu aikanakaan, varsinkin jos se aut-taa tai tukee tavalla tai toisella tulevaa ammattia tai muutoin laajentaa koke-musta ja tietovarantoja.

Ongelmaksi näen sen, jos se kes-keyttää joko kokonaan tai liian pitkäk-si aikaa tutkinnon suorittamisen. Tut-kinnon loppuun saattaminen on tär-keää opiskelijan itsensäkin kannalta. Keskeneräiset, loppuunsaattamatto-mat työt ovat henkisesti raskaita.

Kari Neilimo: Voi se olla joillekin on-gelma, jos opiskelu jää siitä syystä kes-ken tai pitkittyy kohtuuttomasti. Se on silloin ongelma ehkä sekä opiske-lijalle yksilönä että yliopistoyhteisöl-le. Valmistumattomuus painaa mieltä ja yliopiston resurssikäyttö ei voi olla suunnitellun tehokasta.

Itse työskentelin hallitusti opiske-lujeni ajan ja pidän yhä työkokemus-ta tuolta ajalta positiivisena rikkaute-na. Ajattelen nykyisin samalla tavalla. Kohtuullinen työssäkäynti opiskeluai-kana on ansio valmistumisen jälkeen monen työnantajan silmissä.

Harri Melin: Työssä käyminen piden-tää opiskeluaikoja, se on selvä. Ongel-ma työssäkäynti on esimerkiksi silloin, kun työt ovat opintoja tärkeämpiä. Yliopiston näkökulmasta on pulmal-lista, jos opiskelija sanoo, että hän ei voi osallistua kurssille tai seminaariin, koska on töissä. Periaatteessa opiske-lun pitäisi olla se tärkein toiminta.

Osmo Kivinen: Ei.

Timo Perälä: Työssä käyminen opinto-jen aikana voi olla ongelma. Jos työssä-käynti on välttämätöntä riittävän toi-meentulon hankkimiseksi, eikä se tue opiskelua vaan hidastaa sitä, se on on-gelma. Pidän yleisesti opiskeluaikaista työssäkäyntiä vahvuutena.

4. Mitä mieltä olet väitteestä: ”Valmis-tumisaikojen nopeut-tamisvaatimuksissa on suurelta osin kysymys mekaanisesta tilastoihin tuijottamisesta.”?Kaija Holli: Tavallaan onkin. Mielestä-ni kaikki työ on arvokasta ja jos opis-kelija tekee työtä, jonka vuoksi alku-aan tavoiteltu tutkinto viivästyy, ei se sinänsä ole ongelma. Yliopiston kan-nalta on selvää, että suunnittelu hel-pottuu, jos eteneminen tutkinnoissa tapahtuu suunnitelmallisesti.

Kari Neilimo: Ei nyt ehkä kuitenkaan ole yksinomaan tästä kysymys. Val-mistusaikojen nopeuttamisella voi-daan saada yliopiston koulutuspaikat ja resurssit tehokkaampaan käyttöön ja nopeammin työmarkkinoille sel-laisia opiskelijoita, jotka eivät ole siel-lä vielä olleet lainkaan mukana. Toi-saalta täytyy muistaa, että työelämäs-sä olevat opiskelijat ovat jo työmark-kinoilla mukana, ehkä eivät kokopäi-väisesti, mutta kuitenkin. Valmistu-minen ei jokaisen kohdalla tuo lisää osaavaa työvoimaa markkinoille.

Täytyy muistaa, että vaikka monet yliopistot ovat nykyisin yliopistota-soisia ammattikorkeakouluja, ovat yli-opistot kuitenkin edelleenkin toivot-tavasti myös sivistysyliopistoja. Voi-daanko yliopiston sivistysyliopisto-tehtävä suorittaa pikakurssina?

Ei välttämättä.

Harri Melin: Kyse ei ole pelkästä tilas-toihin tuijottamisesta, meillä on pal-jon opiskelijoita, jotka käyttävät tut-kinnon tekemiseen selvästi yli seitse-män vuotta.

Osmo Kivinen: Aika lailla samaa miel-tä.

Timo Perälä: Keskustelussa on nostet-tu esiin myös muita syitä, mutta olen samaa mieltä.

5. Suomalaisten maistereiden nopeaa pääsyä oman alan töihin voisi moittei-den sijaan kehua. Mitä mieltä olet?

Kaija Holli: Toki, pitäisi kehua ja sitä pitäisi tavoitellakin. Yksipuolinen tui-jottaminen tutkinnon suorittamisai-kaan ei ole hyvä, ja kuten jo sanoin, voi kääntyä itseään vastaan myöhemmin.

Yliopiston pitää toki järjestää opetus niin, että tutkinto on mahdollista suo-rittaa tavoiteajassa, mutta yliopisto ei saisi syyllistää eikä rangaista, jos se ei syystä tai toisesta toteudu. Opiskelijat ovat erilaisia ja elämäntilanteet erilai-sia, siksi pitäisi sallia myös variaatio-ta. Kokemuksesta on hyötyä elämäs-sä, tulkoon se sitten työn tai muun toi-minnan kautta.

Kari Neilimo: Suomalaiset opiskelijat ovat erinomaisen valmiita työelämän asiantuntija- ja esimiestehtäviin yli-opisto-opintojen päätyttyä. Heillä on osaamista ja motivaatiota sekä usein innovatiivisia ajatuksia. Teoria voi lo-pultakin olla parasta käytäntöä, mutta kyllä työssäkäyntikokemus auttaa ai-na työelämään siirryttäessä.

Minusta yliopistotutkinnon suorit-taneet nuoret ihmiset ovat todella fik-sua joukkoa.

Harri Melin: Suomalainen koulutusjär-jestelmä ja suomalaiset työmarkkinat eroavat monin tavoin monista muista EU-maista. Meillä siirtyminen yliopis-toista työelämään toimii hyvin. Vas-tavalmistuneet saavat – monista teki-jöistä johtuen – varsin nopeasti omaa koulutustaan vastaavaa työtä. Se on hyvä asia.

Osmo Kivinen: Suomi todellakin esiin-tyy eurooppalaisessa vertailussa edukseen siinä, miten nopeasti ja var-masti maisterit päätyvät koulutustaan vastaaviin, niin sanoaksemme oman alansa töihin. Varmasti hankitulla työ-kokemuksella on tässä korvaamaton osuutensa, mutta toki on myös muis-tettava, että suomalaiset työmarkkinat

– hyvinvointivaltioine kaikkineen – ovat olleet erinomaisen otolliset mais-tereille työllistyä. Nyt kun sotien jäl-keiset suuret ikäluokat vihdoinkin al-kavat toden teolla väistyä työmark-kinoilta, uusille tulijoille aukeaa taas työmarkkinoilla hyvin tilaa.

Kaikkiaan suomalaismaistereiden työttömyysastehan on ollut kansain-välisesti kovin alhainen, mikä on tie-tysti hyvä asia.

Timo Perälä: Tutkimukseen perustu-en olen samaa mieltä. Opintoaikainen työssäkäynti (opiskelun ja töiden vuo-rovaikutus) voitaisiin nykyistä parem-min kääntää sekä opiskelijan, koulun että työpaikan hyödyksi.

Opiskelijoita piiskataan valmistumaan nopeammin ja syyllistetään työnteosta. Mutta kansainvälinen vertailu osoittaa, että suomalaiset maisterit pääsevät

koulutustaan vastaavaan työhön nopeasti. Ainakin osittain se johtuuopiskeluaikana kertyneestä työkokemuksesta.

seUrAAvALLA sivULLA VAlTIOVArAINMINISTErIö kerToo, Miksi oPiskeLiJoiTA PiTää Heidän MieLesTään PiiskATA.

12 Aviisi 24.2.2012

Aviisi selvitti valtiovarainministeriön aja-tukset. Neuvotteleva virkamies Outi Luo-ma-aho auttoi listaamaan ministeriön pe-

rusteet sille, että korkeakouluopiskelijoiden pi-täisi valmistua yhä ripeämmin.

1. Nuoret ja kouluttamattomat ensin Yhteiskunta kohdistaa vuosittain varsin mittavia taloudellisia resursseja koulutukseen. Juuri nyt koulutussektoria pyritään edelleen korjaamaan siten, että perusopetuksen jälkeiset koulutuspaikat kohdentuisivat nimenomaan nuorille ja sellaisille hakijoille, joilla ei vielä ole aikaisempaa koulutusta tai tutkintoa.

2. Opiskelija, tee osasiOpiskelijan päätehtävä on keskittyä nimenomaan opiskeluun. Tämä on vähintä, mitä opiskelija voi tehdä siitä hyvästä, että tänäkin vuonna valtio ra-hoittaa yliopistoja yli 1,8 miljardilla eurolla. Opinto-tukimenot taas ovat vuosittain noin 800 miljoonaa euroa. Etuuden saajalla on velvollisuus hoitaa oma osansa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

3. Valmistu, vähennät velkataakkaa Julkisen talouden ongelmista ja kestävyydestä puhutaan paljon. Suomi kuluttaa tälläkin hetkellä vuosittain enemmän kuin mihin tulot riittävät. Lisävelkaa tarvitaan tänäkin vuonna yli 7 miljardia euroa. Velka ei lyhene sillä, että opiskelijat notkuvat yliopistolla.

4. Tarvitsemme lisää työvoimaaVäestön vanhentuminen pistää valtion tienestit tiukoille. Työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2010. Kymmenen vuoden kuluttua Suomes-sa on arvion mukaan runsaat 130 000 työikäistä ihmistä vähemmän kuin nyt. Työikäisen väestön supistuminen vähentää työvoimapotentiaalia. Tämä johtaa aiempaa hitaampaan talouskasvuun. Julkinen talous joutuu ongelmiin ja samalla pitäis rahoittaa koulutusta.

5. Aiemmin töihin, myöhemmin eläkkeelle Jotta julkiset palvelut voidaan ylläpitää myös väes-tön ikääntyessä, työikäiset olisi saatava kattavam-min osaksi työmarkkinoita. Parannusta tarvitaan työelämän alku- ja loppupäähän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijoiden olisi valmistut-tava nykyistä nopeammin ja eläkeikää lähestyvien työntekijöiden tulisi jaksaa jatkaa töissä nykyistä pidempään.

5. Liian vanhojaopiskelijoitaSuomalainen valmistuu yliopistosta keskimäärin 29-vuotiaana. Tämä on kansainvälisesti vertaillen varsin korkea keski-ikä. Ikää ei ole saatu laskuun, vaikka 2000-luvulla on tehty useita tutkintojen suorittamisajan lyhentämiseen tähtääviä uudis-tuksia. On muun muassa uudistettu tutkintojen sisältöä ja mitoitusta, rajattu opintoaikoja ja uu-distettu opintotukea. Opiskelijat on vieläpä pantu täyttämään henkilökohtaisia opintosuunnitelmia

eli HOPSeja. Tästäkään huolimatta opintoajat eivät ole juuri lyhentyneet.

6. Valmistunut ehtii tienata kauemmin Opiskelijat käyvät opintojen ohella töissä, koska opintoraha ei riitä edes vuokraan ja lainaa ei haluta ottaa. Opiskelija arvioi, että työkokemus antaa valmiuksia työelämään ja parantaa työnsaantimah-dollisuuksia. Tutkimusten perusteella opiskelun aikaisella työnteolla ei kuitenkaan näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia saavutettaviin ansioihin, ainakaan pidemmän päälle. Opintojen aikainen työnteko kun viivästyttää valmistumista ja siten lyhentää aikaa, jonka työmarkkinoilla ehtii puurtaa. Mitä nopeammin siirtyy työelämään, sitä pidem-pään ehtii nauttia palkkapäivistä.

7. Vain parhaat pärjäävätArvioiden mukaan ne, jotka pääsevät omaa opiske-lualaa vastaavaan työhön jo opintojen ohessa ovat kenties niitä, jotka muutenkin työllistyisivät hyvin valmistuttuaan.

8. Älä vie työttömän työpaikkaaTyöskentely opiskelun aikana vääristää työmarkki-noita. Työt, joiden tekeminen ei vaatisi korkeakou-lutusta, hoidetaan nyt nimenomaan opiskelijoiden avulla. Nämä työpaikat eivät tällöin ole esimerkiksi työttömien, matalamman koulutustason omaavien hakijoiden käytettävissä.

Annastiina Airaksinen

Valtionvarainministeriössä ajatellaan näin

AMICA VERITAS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOUNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

Opintojen ytimen muodostavat ihmisen biologia ja hyvinvointi sekä teknologia ja liiketoiminta. Voit valita opiskeletko pääaineena biomekaniikkaa, liikuntafysiologiaa vai valmennus- ja testausoppia.

Haku koulutukseen päättyy 30.4.2012.

Hakulomake: www.jyu.fi/sport/laitokset/ liikuntabiologia/opiskelu/hyvinvointiteknologia

Lisätietoja: Taija Juutinen, taija.finni@jyu.fi

Lue myös: wikiliikkuja.com

LIIKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI kahdessa vuodessa erikoisalana HYVINVOINTITEKNOLOGIA

Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta ottaa hyvinvointiteknologian liikunta-biologiseen maisterikoulutukseen opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 160 op tekniikan ja/tai informaatioteknologian koulutusalojen opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Onko sinulla jo kansantaloustieteen kandidaatti opintoja, ja olet kiinnostunut opiskelemaan kansan taloustiedettä aina maisterintutkintoon asti?

Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkea­kouluun KTM­tutkinto pääaineena kansan taloustiede. Tarjoamme sinulle laadukasta kansan talous tieteen opetusta kauppakorkeakouluympäris tössä monipuolisessa Jyväskylän yliopistossa.

Hakuaika 30.4.2012 mennessä.

Ohjeet https://www.jyu.fi/ jsbe/opiskelu/maisteriopinnot/ kansantaloustiede

KTM-tutkinto pääaineena kansantaloustiede

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTONKAUPPAKORKEAKOULUJYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF

BUSINESS AND ECONOMICS

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja myös näppärinä näköislehtinä.www.aviisi.fi facebook.com/aviisi

”Älä notku yliopistolla, opiskelija!”

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 13

Pienentääkö gradunteon aikaistaminen opiskelijan taakkaa, vai onko kyseessä uusi keino ahdistella opiskelijoita valmistumaan nopeammin?

AnnAsTiinA AirAksinen

Tutkintorakennetta viila-taan uusiksi myös Vies-tinnän, median ja teatte-rin yksikössä. Se tarkoit-taa, että jatkossa esimer-

kiksi gradun teko pitäisi aloittaa heti maisteriopintojen ensimmäisenä syk-synä. Professori Janne Seppäsen mie-lestä tässä autetaan opiskelijoita pää-semään vauhtiin. Opiskelija Outi Koi-vun mielestä yliopisto haluaa valvoa opiskelijoita yhä enemmän. Yksit-täistapaus on esimerkki muutoksen suunnasta.

Professori Seppänen

Opiskelija on tähän asti saanut vapaasti valita, milloin hän aloittaa graduryhmässä. Tä-

hän halutaan muutos. Visuaalisen journalismin professori Janne Seppä-nen veti viime vuoden loppuun saak-ka opetussuunnitelmatyöryhmää, jo-ka valmistelee uusia journalismin ja viestinnän yksikön tutkinto-ohjelmia.

Suurin muutos on, että opiskelu jae-taan kandidaatin ja maisterin tutkin-to-ohjelmiin. Myös graduntekoa aio-taan tehostaa. Työryhmä ehdottaa, et-tä maisteriopiskelijat aloittavat gra-dun suunnittelun ryhmissä heti en-simmäisenä syksynä.

Uusi systeemi on tarkoitus ottaa käyttöön tänä syksynä, mutta mitään lopullisia päätöksiä ei ole vielä hyväk-sytty.

Kuinka esimerkiksi ensimmäistä kertaa journalismia yliopistossa opis-kelevat voivat heti hypätä gradunte-koon? Eikö heidän ensin pitäis tutus-tua alan tutkimushistoriaan?

”Monia graduryhmiä vetäneenä ko-kemukseni on, että myös pitkään jour-nalistiikkaa opiskelleiden kanssa jou-dutaan aloittamaan alusta. Ensimmäi-senä vuonna luetut oppihistoriat ovat voineet unohtua”, Seppänen kom-mentoi.

Gradu voi pelottaa osaa opiskelijois-ta, mutta Seppäsen mukaan paineita ei ole tarkoitus lisätä aikatauluja kiris-tämällä. Nyt graduun liittyvät ongel-mat vain kohdataan aiemmin. Seppä-nen ei usko, että opiskelijat olivat puo-li vuotta myöhemmin sen valmiimpia graduntekoon kuin heti maisteriopin-tojen alussa.

”Opiskelijoille annetaan jatkossa-kin tilaa ajatella. Gradun tekemisen voi aloittaa lukemalla muiden graduja. Paineet voivat pienentyä, kun huomaa, että kelvollisiksi arvosteltuja gradu-ja voi saada aikaan kohtuullisella työ-määrällä.”

Muutoksen myötä professoreilla on edellinen graduryhmä menossa uusi-en jo aloittaessa. Onko professoreilla aikaa kaikille opiskelijoille?

”Omalta osaltani voin sanoa, että jos-kus turhauttaa kuunnella valituksia

huonosta ohjauksesta tilanteessa, jos-sa opiskelijat eivät tule vastaanotolle puhumaan graduongelmistaan, vaik-ka heitä on pyydetty niin tekemään.”

Seppänen uskoo, että jos ohjaus on alkuvaiheessa tehokasta ja aloitetaan aikaisemmin, niin se voi päinvas-toin vähentää professorien työmäärää, koska opiskelijat valmistunevat nope-ammin.

Opiskelijajäsen Koivu

Tutkintoja uudistavassa opinto-suunnitteluryhmssä istuu myös opiskelijajäsen, Outi Koivu. Pro-

fessori Janne Seppäsen tavoin hänkin näkee uudistuksen hyvänä, mutta on samalla epäileväinen.

”Gradu on hyvä saada idulle ajoissa, että se tulisi joskus valmiiksikin. Siinä mielessä kaavaillut uudistukset pal-velevat nopeasti valmistumista. Mut-ta aina on opiskelijoita, joiden gradun-teko viivästyy, vaikka tutkintoja miten muutettaisiin. Hyville oman alan työ-tarjouksille on vaikea sanoa ei.”

Koivun graduntekoon puolestaan uhkaa tulla tauko opettajan pedago-gisten opintojen takia. Myös vaihtoon lähteminen voi olla ongelmallista gra-dunteon kannalta.

”Graduseminaari alkaa ensimmäi-sen maisteriopintovuoden keväällä ja jatkuu toisen syksyllä, joten molem-

mat vuodet ovat huonoja hetkiä lähteä vaihtoon.”

Koivun mielestä yliopisto on ruven-nut holhoamaan opiskelijoita entistä enemmän. Gradun tekeminen on var-masti se kompastuskivi, jonka tekemi-sessä vahtimista eniten tarvitaan.

Koivu kuitenkin varoittaa, ettei gra-duryhmän kokoaminen puolta vuotta nykyistä aiemmin vielä takaa mitään. Ryhmä ei luultavasti käynnisty täy-dellä teholla kuin vasta keväällä. En-sikokoontuminen voi jättää ajatuksen gradusta raksuttamaan alitajuntaan, mutta pelkkä graduryhmän kokoami-nen ei Koivun mielestä takaa itse gra-dun etenemistä.

”Jos opiskelijoilta ei vaadita vaikka-pa kirjallisia raportointeja gradunteon etenemisestä, he sysäävät esimerkiksi tutkimuskirjallisuuten tutustumisen myöhemmäksi. Käy niin, että he tule-vat keväällä seminaariin yhtä eksys-sissä kuin tähänkin asti.”

Kolmatta vuotta journalistiikkaa opiskeleva Koivu muistuttaa, etteivät opinnot aina edisty niin sulavasti, mil-tä paperille kirjattu suunnitelma näyt-tää. Kahden vuoden maisteriopintojen aikana gradunteolle voi tulla kiire, jo-ten siinä mielessä graduryhmän koko-aminen jo ensimmäisenä syksynä toi-si helpotusta. Tieteenalayksikön ulko-puolelta tuleville maisteriopiskelijoil-le taas on ajoissa alkavan graduryh-män avulla hyvä muistuttaa, että uu-den oppiaineen tutkimushistoriaan perehtyminen vie aikansa.

GRADU HETI?OUTI KOIVU

JANNESEPPÄNEN

14 Aviisi 24.2.2012

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIABREAKCORE Vastavirralla perjantaina 2. maaliskuuta ei soita Duran Duran vaan Duran Duran Duran.

Oranssi Pazuzu ja Dark Buddha Rising Yo-talolla keskiviikkona 29. helmikuuta.ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

Maan alta kohti valtavirtaaFilkkareiden Queerscenes-sarjan elokuvissa puretaan käsityksiä sukupuolesta

Käsitteestä queer-eloku-va saattaa tulla mieleen syvälle undergroundiin viittaava kulttuurituote, jota Ben Zyskowicz -naa-

mareihin sonnustautuneet sadetakki-miehet käyvät tihrustamassa hämä-rissä elokuvateattereissa. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Queer-elo-kuvat eivät ole tirkistelyelokuvia ei-vätkä yksinomaan undergroundia.

”Queer voidaan käsittää joksikin, mikä lävistää totutut kategoriat, ku-ten sukupuolen, seksuaalisuuden ja parisuhteen. Queer-elokuvan tarkoi-tuksena on ikään kuin purkaa vanho-ja toimintatapoja, joita ei ole koskaan kyseenalaistettu”, kertoo elokuvatut-kija Ilona Hongisto Turun yliopiston mediatutkimuksen oppiaineesta.

Mutta mitä kaikkea queer-elokuva sitten voi pitää sisällään? Kysymyk-seen on hyvin vaikeaa löytää yksioi-koista vastausta. 1990-luvulla seksu-aalivähemmistöjä edustavat aktivis-tit ottivat queer-termin käyttöönsä ja panivat sen tarkoittamaan oikeas-taan mitä tahansa perinteisen hetero-normatiivisuuden ulkopuolella olevaa asiaa.

Sama pätee myös elokuviin. Tämä tulee selväksi, kun tarkastelee Tampe-reen elokuvajuhlilla esitettäviä queer-elokuvia.

Kolmesta näytöksestä koostuvan Queerscenes-sarjan elokuvat käsitte-levät queer-tematiikkaa kirjavasti lai-dasta laitaan. Ensimmäisessä näytök-sessä esitettävä Every Ho I Know Says So (2010) käsittelee seksuaali-iden-titeettien kriminalisointia. Toisessa näytöksessä keskitytään puolestaan muun muassa trans- ja intersukupuo-lisuuteen, kun taas viimeisessä näy-töksessä esitettävä Hawaï Polis Static (2009) murtaa miehisyyden myyttejä John Waynen hahmon kautta.

Yleensä queer-elokuvaan törmää underground- ja independent-ympy-röissä. Mutta kaiken aikaa queer on raivannut tietänsä myös kohti valta-

virtaelokuvaa. Tästä ovat esimerk-keinä muun muassa teinityttöjen les-borakkautta käsittelevä Fucking Åmål (1998) ja karjapaimenista kertova ho-moelokuva Brokeback Mountain (2005). Mutta pelkät homo- tai lesbohahmot eivät tee elokuvasta automaattises-ti queer-teosta. Mukana täytyy olla myös jotain muuta.

”Nykykatsojalle elokuvien homo- ja lesbohahmot ovat tuttuja. Niissä ei si-nällään ole mitään outoa. Mutta hah-mot ovat yleensä helposti tunnistetta-vissa. Queer-elokuva purkaa stereo-typioita ja panee katsojan miettimään, onko kulloinenkin esitys tyypillinen tapa kuvata homoja ja lesboja”, Hon-gisto sanoo.

Queer-teemat ovat muuttuneet osit-tain jo melko arkipäiväisiksi. Eloku-vantekijät eivät välttämättä edes koe poikkeavansa perinteisestä elokuvan-teosta käsitellessään queer-aiheita. Queerscenes-sarjassa nähdään Reet-ta Aallon ohjaama dokumentti Marja-Sisko (2008), joka kertoo suurelle ylei-söllekin tutuksi tulleesta transsuku-puolisesta papista Marja-Sisko Aal-losta. Elokuvaa tehdessä Reetta Aalto ei ensisijaisesti ajatellut tekevänsä ni-menomaan queer-elokuvaa.

”On yleensä muiden kuin elokuvan-tekijöiden tehtävä luokitella elokuvia.

Itse en koe olevani millään tavalla po-liittinen ohjaaja. Teen elokuvia ihmi-sistä ja ihmisyydestä”, Reetta Aalto kertoo.

Aallon mielestä perinteisiä suku-puoli- ja seksuaalisuuskategorioita purkavilla elokuvilla on kuitenkin ky-syntää Suomessa. Marja-Siskossa pää-henkilö selvittää hyvin yksityiskoh-taisesti, miten hän jo ennen kouluikää tunsi syntyneensä väärään sukupuo-leen. Elokuvan jälkeen monet katsojat ovat tulleet sanomaan, että nyt hekin tietävät, mitä kaikkea transsukupuo-lisuus tarkoittaa.

”Jos elokuvani jollain tavalla lisää su-vaitsevaisuutta, niin koen onnistunee-ni”, Aalto kertoo.

Mitä lähemmäksi suurta yleisöä queer-elokuva pääsee, sitä suurem-maksi sen poliittiset vaikutusmah-dollisuudet kasvavat. Olisi siis vahin-ko, jos queer-elokuva jäisi pyörimään vain pienen piirin iloksi. Queer on ni-mittäin genre, joka tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia.

”Parhaimmillaan queer on eloku-van tekemisen tapa, joka kyseenalais-taa kaikenlaisia kategorioita. Silloin ollaan mielenkiintoisissa sfääreissä, kun heterohahmoja aletaan käsitellä queermaisesti”, Hongisto sanoo.

Henri Waltter Rehnström

Aviisi suosittelee katsomaan ainakin nämä Tampereen elokuvajuhlilla esitettävät teokset:

- Michael Glawoggerin poeettiset dokumentit

- Virolainen elokuva 100 vuotta- Lopunajan kuvia- Saara Cantellin kokoama Carte Blanche

- Raimo Siliuksen kokoama Rake Special

Suosittelemme

Tampereen

elokuvajuhlat

7.–11.

maaliskuuta

Reetta Aallon oh-jaama dokumentti Marja-Sisko kertoo transsukupuolises-ta papista Marja-Sisko Aallosta.

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 15

BREAKCORE Vastavirralla perjantaina 2. maaliskuuta ei soita Duran Duran vaan Duran Duran Duran. SUHINAA Maailmanlopun Disko ♥ Future Shortsissa lyhytelokuvia, dubia ja ambientia Hertassa la 17. 3.

Klassikkoni

PERTTU LEPän OhjAAmAPITKä KUUmA KESä (1999)

Kömpelötnuoret rokkaavat

Oranssi Pazuzu ja Dark Buddha Rising Yo-talolla keskiviikkona 29. helmikuuta.

Palkittu! nIcOSTRATOS LE PELIcAn, OhjAUS: OLIVIER hORLAIT, RAnSKA 2010hUgO, OhjAUS: mARTIn ScORSESE, USA 2011

OScAR WILd: ERnESTIydEn mERKITyS , TAmPEREEn yLIOPPILASTEATTERI

Cooleimmat meistä osaa-vat sujauttaa keskuste-luun siteerauksia eloku-

vista. Minäkin osaan siteerata elokuvaa, tosin vain yhtä. Mut-ta osaankin ladella repliikkejä vaikka koko puolentoista tunnin ajalta.

Pitkä kuuma kesä ei ole minul-le Popedan renkuttava kestohit-ti. Se on elämäni muuttanut nuo-risoelokuva, joka kertoo punkis-ta ja rakkaudesta pikkukaupun-gissa. Vuonna 1999 julkaistun pätkän huumori on huonoa ja hellät kohtaukset saavat katso-jan vaivaantumaan. Juuri tähän elämänmakuiseen elokuvaan on helppo samastua.

Nuoren näyttelijäkaartin roo-lisuoritukset ovat kömpelöitä, aivan kuten ryyppäävät ja rok-kia soittavat joensuulaiset hah-motkin. Myöskään Unto Helon esittämä ”Suomi-neitin alapääs-tä” susirajalle muuttanut pää-henkilö Patu ei tiedä miten päin olla saati iskeä mimmejä.

Perttu Lepän ohjaaman eloku-van legendaarisuutta kuvaa jo se, että muusikko Jimi Constan-tine eli Konsta Hiekkanen on elokuvan julkaisusta asti kutsu-nut itseään Jimiksi. Se oli hänen esittämänsä roolihahmon, tuon matkapahoinvointilääkkeillä päänsä sekaisin vetävän nuoren kitarasankarin nimi.

Jimi ja kumppanit muodosti-vat Kalle Päätalo -yhtyeen, jonka kompuraista matkaa Tavastian lavalle elokuva seuraa. Mainitta-koon, että kyseinen yhtye jäi elä-mään oikeasti ja heittää maalis-kuussa keikan Tampereen Ilo-nassa. Kilpailevan The Wittupäät

-yhtyeen elokuvassa muodosta-vat Apulannan Toni Wirtanen (Lärssi), The Rasmuksen Pauli Rantasalmi (Pate) sekä Juusto-päiden Harri Tuovinen (Stuu-be). Kun vielä soundtrackilla vei-vaavat 1970-luvun legendaariset suomirokut, kyseessä on eittä-mättä pala arvokasta kulttuuri-historiaa.

Annastiina Airaksinen

Nicostratos-pelikaani (Nicostratos le pelican) tarjoaa hyvin perintei-sen kuvauksen ihmisen ja eläi-

men ystävyydestä. Vaikeassa isäsuhtees-sa elävä Yannis alkaa huolehtia pelikaa-nin poikasesta.

Oliver Horlait’n ohjauksessa inhimil-listetty eläin muodostaa sympaattisen, mutta vääristyneen kuvan lapsikatsojal-le. Eläimen tähdittämän elokuvan koh-dalla mieleen nousee väistämättä kysy-mys siitä, onko villieläimelle luontevin paikka kameraryhmän edessä.

Nicostratos-pelikaani käsittelee tärkei-tä aiheita, kuten perinteisten ammattien katoamista saaristoista turistien takia. Se jää kuitenkin pintaraapaisuksi.

Hyvin samantyyppinen kasvukertomus on tarjolla Martin Scorsesen elokuvas-sa. Hugo kertoo Pariisin rautatieasemal-la 30-luvulla asuvasta orpopojasta, joka pitää aseman kellot ajassa ja kunnostaa ahkerasti vanhaa vieterilelua, mekaa-nista miestä. Hugo on kiistatta paras tä-hän mennessä tehdyistä 3D-elokuvista. Taloudellinen satsaus näkyy jokaisessa kuvassa. Tarinaan on hienosti kirjoitet-tu sisään elokuvan historiaa, mutta siitä

ei ole pelastamaan sieluttomaksi jäävää lopputulosta.

Molempien elokuvien henkilögalleriat noudattavat hyvin samanlaista kaavaa. Yksinkertaistettuna päähenkilö kohtaa samanikäisen tytön lisäksi liudan aikui-sia, aina arvaamattomista hyödyntavoit-telijoista luotettaviin pelastajiin. Hugossa henkilöhahmot jäävät yhden luonteen-piirteen edustajaksi, kun taas Nicostra-tos-pelikaanin hahmoissa löytyy enem-män vivahteita.

Kohderyhmän mieltymyksiä kyseisten elokuvien välillä on vaikea arvailla. Ni-costratos-pelikaani tuntuu liikuttavan pe-rinteisyydellään ainakin vanhempaa yleisöä:

”Ei kai se oikeasti kuollut”, varmistaa vieressäni istunut kuusikymppinen nai-nen samanikäiseltä ystävältään pelikaa-nin joutuessa onnettomuuteen.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Ylioppilasteatterin aulassa ravaa hermostunut mies edestakaisin. Tämä ei ole performanssi, vaan oh-

jaaja Mikko Joukamaa jännittää tulevaa kenraaliharjoitusta. Ensi-iltaan on aikaa vuorokausi, ja moni asia on vielä kesken, mutta kourallinen uteliaita on jo työnty-nyt katsomaan esitystä.

Englantilaiselle yläluokalle irvaileval-la näytelmällä, joka sijoittuu 1800-luvun loppuun, olisi kaikki mahdollisuudet sortua vanhojen tanssien kaltaiseen pu-kudraamaan. Joukamaan ohjaus on kui-tenkin puvustusta (Mimosa Norja) myö-ten ihailtavan tuoretta ja selkeää katsel-tavaa. Kuuliaisuus alkuperäistä tekstiä kohtaan näkyy viktoriaanisen ajan ta-pakulttuurina, mutta esitys ei jää aikan-sa vangiksi.

Ernestiyden merkitys (The Importance of Being Earnest) on Oscar Wilden viimei-seksi jäänyt komedia, joka kuvaa ihmi-sen turhamaisuutta perhesuhteiden ja rakastumisien kautta. Wilden huumori

(suomennos Kari Tuomi, Anna Eloaho) perustuu viihdyttävän nokkelaan dialo-giin, joka tosin paikoin katoaa näytte-lijöiden epäselvän argumentoinnin ta-kia. Myös koreografia jää osin epätasai-seksi: hetkittäin liike on oivaltavaa, ajoit-tain taas koreografiasta jää päälle liimat-tu tuntu.

Parhaimmillaan esitys muistuttaa vanhaa suomalaista mustavalkoeloku-vaa, jossa henkilöt kuljettavat juonta, ei päinvastoin.

Näyttelijöiden lahjakkuutta osoittaa roolien vaihto näytelmän aikana niin, et-tä eri hahmot pysyvät tunnistettavina. Aki Korhosen ja Johanna Leskelän yk-sityiskohtaisen tarkkaa roolityöskente-lyä vaihtuvissa rooleissa on ilo seurata.

Joukomaan hermoilu osoittautuu tur-haksi: näytelmä tuntuu olevan osaavis-sa käsissä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Hugo ja Nicostratos ovat samasta puusta veistettyjä

Ernestiyden merkityksessäkysellään aitouden peräänYlioppilasteatterin näytelmä irvailee englantilaiselle yläluokalle

Elokuvateattereissa pyörii kaksi samankaltaista koko perheelle markkinoitua lastenelokuvaa.Turkulainen esikoiskirjailija Jermu

Koskinen on voittanut vuoden 2011 Tiiliskivi-palkinnon. Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjalli-suudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n jakama kirjallisuus-palkinto. Palkinnon ideana on nostaa vuosittain esiin laadukkai-ta, mutta valtamediassa vähälle huomiolle jääneitä kotimaisia kaunokirjallisia teoksia.

Palkintoraadin mukaan Koskisen Niin kauas kuin vyötä riittää on tyy-likäs kokoelma älykästä runoutta, joka ei sorru muka-intellektuelliin koukeroisuuteen. Tiiliskivi-palkinto on Finlaysonin seinästä peräisin oleva tiili, joka on jaettu kiertopalkintona vuodesta 2001. Palkinto jaettiin Elävän kirjalli-suuden festivaaleilla lauantaina 11. helmikuuta Tampereen Telakalla.

jERmU KOSKInEn: nIIn KAUAS KUIn

VyöTä RIITTää, hELSInKI-KIRjAT.

Tiiliskivi- palkinto Jermu Koskiselle

Menehän tänne!

Kuukausittain järjestettävä Pingis-klubi tuo Tampereen yöelämään ryhmäpingiksen ja dj-koppiin tuoreita tiskijukkia. Ryhmäpingiksessä ei tarvitse odotella pelivuoroaan. Kah-den pelaajan sijaan kisaavat kaikki halukkaat, jotka kerääntyvät pelin alussa pöydän ympärille mailoineen. Rinki kiertää pöytää ja jokainen lyö vuorollaan. Jos tulee huti, tipahtaa pe-listä. Lopulta jäljelle jää kaksi pelaajaa, joista toinen selviytyy voittajaksi kah-mittuaan kolme pistettä. Pingisklubi antaa tilaa uusille tyypeille dj-kopissa. Ensimmäisellä klubilla maaliskuun 6. päivä levylautasten takana häärivät muusikot Markus Perttula ja Koria Kitten Riotista tuttu Antti Reikko. Avajaisklubille sisään pääsee kaksi yhden hinnalla. Tapahtumapaikkana toimii Klubi.

Ryhmäpingistä ja tuoreita tiskijukkia

Pimeää ja valoisaa kohinaaHelsinkiläisen Esitystaiteen seuran yhteistyössä Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen kans-sa toteuttama Pimeä projekti 3: Light Noise saa ensi-iltansa Tampereen yli-opiston Teatterimontussa lauantaina 25. helmikuuta klo 19. Esitys lähestyy kohinan eri ilmenemismuotoja sekä esiintyjäntyön että video- ja valaistus-teknologian avulla. Projektin yhtenä koollekutsujana toimii valosuunnitte-lija ja kuvataiteilija Tomi Humalisto, joka valmistuu alkukesällä 2012 Suo-men ensimmäiseksi valosuunnittelun tohtoriksi.

HUGO

NICOSTRATOS

16 Aviisi 24.2.2012

Koneiden rakastajat mIKKO gUSTAFSSOn, TEKSTI & SAmULI hUTTUnEn, KUVAT’

Pitkän etsiske-lyn jälkeen löy-dän oikean kel-larin. Metallisen liukuoven takaa avautuu näky-mä parkkihalliin. Riku Itäpuro oh-

jaa minut autojen keskeltä toisen liu-kuoven taakse Mode 5w hackerspa-ce -tilaan.

Kellaritilan seinillä roikkuu työ-kaluja. Hyllyillä pursuilee tietoko-neiden osia.

Kaksi hakkeria katselee näytöltä webkamerakuvaa nurkassa raksut-tavan laserkaivertimen työskente-lystä. Kaivertimessa valmistuu par-haillaan pikkuruinen osa sukellusve-neen nopeusmittariin.

Hackerspace on avoin tila, jossa hakkerit voivat ideoida, toteuttaa ja jakaa uusia oivalluksia. Tilaan voi tulla vierailemaan, vaikka jäsenmak-su olisi maksamatta. Kuitenkin kävi-jöiden kannattaa varautua siihen, et-tä stereotyyppinen mielikuva hakke-reiden pesäpaikasta muuttuu. Kella-ri näyttää siltä, että Sitra ja Aalto-yli-opisto ovat perustaneet startup-labo-ratorion tuleville yrittäjille.

”Hackerspacesta voi tulla hake-maan muilta apua ideoiden toteutta-miseen. Haluamme silti pitää yritys-maailman hackerspacen ulkopuolel-la”, Itäpuro täsmentää.

Hackerspace-tilassa on tällä het-kellä noin 40 vakiokävijää. Alaker-rassa hakkerit rakentavat laitteistoa, eli hardwarea. Toinen kerros on va-rattu koodaajille, mutta aktiivisim-mat kävijät löytyvät Itäpuron mu-kaan yleensä laitteistojen luota.

Harri Laitinen esittelee hackerspae-tilan nurkassa itse valmistamaansa 3D-tulostinta. Perinteisten tulostei-den sijasta 3D-printterillä voi tulos-taa esineitä. Kerros kerrokselta lai-te kasaa materiaalia päällekkäin tie-tokoneelle ohjelmoidun koodin mu-kaan.

Hakkerit ovat löytäneet ohjeet pil-lin tulostamiseen. Hackerspace-ti-lan printterillä tulostettu pilli tosin ei pihahdakaan, joten koodia täytyy muuttaa vähän kerrallaan.

”Teoriassa tulostimella voi tulostaa mitä vain. Toistaiseksi teoria ei oikein toimi käytännössä”, Laitinen kertoo.

3D-tulostimet ovat protovaiheessa. Hakkerismia tutkivan Jarkko Moila-sen mukaan esineiden valmistaminen nostaa silti taas kerran pinnalle teki-jänoikeuksiin ja kaupallisuuteen liit-tyvät intohimot. Myyjät eivät ole in-noissaan koodeista, joilla voi tulostaa vapaasti heidän tuotettaan vastaavan esineen.

”3D-tulosteet voivat olla seuraava as-kel teollisuuden ja kuluttajien välises-sä kamppailussa,” Moilanen sanoo.

3D-tulostimien kehittelyä voi pitää eräänlaisena aktivismina, jolla pyri-tään vapauttamaan tekijänoikeuksia. Silti hackerspace-tilan hakkerit ovat kiinnostuneita eri asioista kuin Wiki-Leaksin tai Anonymouksen kaltaiset poliittiset hakkeriryhmät. Yhteiskun-nallisen vaikuttamisen sijaan hacker-space-hakkerit ovat kiinnostuneita laitteistoista ja koodaamisesta.

”Hakkereita yhdistää vain pakko-mielteinen suhtautuminen uuteen tekniikkaan. He haluavat etsiä uusia käyttötarkoituksia laitteille tai ohjel-mistoille”, Moilanen kertoo.

Moilasta itseään kiinnostaa hakke-rismissa ensisijaisesti politiikan ja tie-tokoneiden yhdistäminen.

”Olen odottanut hetkeä, jolloin hak-kerismi sulautuu osaksi kansalaisak-tivismia. Jo tavalliset aktivistit käyt-tävät nykyisin sosiaalista mediaa ak-tivisminsa välineenä. Hakkereiden haktivismia ja perinteistä aktivismia on entistä hankalampaa erottaa toi-sistaan”, Moilanen pohtii.

Perinteisesti haktivistit ovat puo-lustaneet yksilöiden tietoturvaa ja tie-donkulun avoimuutta. Haktivistien toimintatavat voivat liikkua myös lail-lisuuden rajoilla. Esimerkiksi Wiki-Leaksin tapauksessa poliitikot ovat käyneet jatkuvaa väittelyä siitä, onko toiminta laillista vai ei.

Moilanen on itse liittynyt hiljattain Euroopan tunnetuimpaan haktivisti-organisaatioon Chaos Computer Clu-biin. Klubi on tullut tunnetuksi esi-merkiksi tempauksesta, jossa vastus-tettiin saksalaisille työpaikoille kaa-vailtua biometristä tunnistamista.

”CCC kopioi juomalasista lakia aja-neen Wolfgang Schäublen sormen-jäljen. Sormenjälki lähetettiin toisel-

le puolelle Saksaa, jossa toinen hak-keri askarteli tekosormenjäljen oman sormensa päälle. Hakkerit murtautui-vat Schäublen huoneeseen. Esitys bio-metrisestä tunnistamisesta kaatui tä-hän tapaukseen”, Moilanen kertoo.

Vuonna 1981 perustettu Chaos Com-puter Club tuli alkujaan kuuluisaksi, koska ryhmä nosti saksalaisesta pan-kista 134 000 D-markkaa ja palaut-ti rahat seuraavana päivänä lehdistön edessä. Tällä haluttiin osoittaa pankin tietoturvan kestämättömyys.

Moilasen mukaan esimerkiksi CCC:n haktivistit ovat kaukana 14-vuotiais-ta pojista, jotka murtautuvat huvik-seen toisten tietokoneille. Kuitenkin useimmilta kovan luokan hakkereilta-kin löytyy musta menneisyys.

”Hakkerietiikka kasvaa kokemuk-sen mukana. Etiikka on jokaisen omal-la vastuulla. Lopulta hakkeriyhteisön sosiaalinen ja eettinen paine määritte-lee rajoja”, Moilanen pohtii.

Moilasen mielestä eettisyyden rajat kulkevat yksittäisten ihmisten oike-uksien kunnioittamisessa.

”Esimerkiksi Anonymous julkaisee hakkeroimiaan salasana- ja käyttäjä-listoja. Ihmettelen tällaista toimintaa.

Hakkerit suomeksi

- Hakkeri on tietokone-tekniikalle, ohjelmistoille ja näiden soveltamiselle omistautunut ihminen.

- Haktivismi on kansalai-saktivismia, jossa sovelle-taan tietokonetekniikkaa ja hakkerismia.

- White hat -hakkeri noudattaa hakkerietiik-kaa, kertoo löytämistään tietoturva-aukoista palvelunylläpitäjälle ja välttää ai-heuttamasta perusteeton-ta tuhoa toiminnallaan.

- Black hat -hakkeri ei al-lekirjoita hakkerietiikkaa, käyttää tietoturva-auk-koja omiin tarkoituksiinsa, eikä vältä sabotoimasta muiden koneita.

- Kräkkeri hankkii varhaisessa vaiheessa alkuperäisohjelmistoja ja mahdollistaa näistä tehtyjenpiraattikopioiden syntymi-sen.

- Friikkerit murtautuvat puhelimiin ja käyttävät yleisiä tietoliikenneverk-koja omiin tarkoituksiinsa.

- Lamer on hakkeri, joka uskottelee olevansa todel-lisia kykyjään taitavampi.

- Script kiddie ei osaa oh-jelmoida, mutta käyttää muiden luomia keinoja hakkeroidakseen toisten koneita.

- Wannabe on henkilö, joka haaveilee hakkerimai-neesta ilman tähän tarvit-tavia taitoja ja kykyjä.

- Palvelunestohyökkäys lamauttaa jonkin verkossa toimivan palvelun, koska yhteen kytketyiltä tieto-koneiltaon lähetetty samaan paikkaan valtava määrä viestejä yhtaikaa.

- Hackerspace on fyysinen tila, jossa hakkerit voivat kokoontua ja kehittää laitteistoja yhdessä.

Hakkereita yhdistää pakkomielteinen suhtautuminentietokoneisiin ja tietokoneohjelmistoihin. Osa hakkereistahaluaa myös parantaa maailmaa rikkomalla lakia. Hakkereiden

haktivismia ja perinteistä aktivismia on entistä hankalampaa erottaa toisistaan.Tavalliset aktivistit käyttävät nykyisin sosiaalista mediaa aktivisminsa välineenä.

Jarkko Moilanen

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 17

Koneiden rakastajat Mielestäni haktivismi ei saa aiheuttaa ongelmia yksilöille.”

Tyypillisesti haktivistit käyttävät toimintakeinoinaan esimerkiksi tieto-liikenteen seuraamista tai palvelunes-tohyökkäyksiä. Palvelunestohyökkä-yksessä vaikkapa sähköpostipalvelin voidaan tukkia valtavalla viestimää-rällä, jolloin levytila loppuu ja palve-lu lamaantuu.

Yksi hakkerijärjestöjä erottava seik-ka on se, toimivatko jäsenet omal-la nimellään vai eivät. Esimerkiksi Anonymous-ryhmä toimii nimettö-mänä. Chaos Computer Club puoles-taan yrittää toimia mahdollisimman avoimesti. Tämä on vaikuttanut sii-hen, kuinka ryhmään suhtaudutaan.

”Saksassa CCC:ltä pyydetään jo vi-rallisia lausuntoja tietoturvalakeja varten”, Moilanen kertoo.

Saksa on hyvä esimerkki maasta, jossa hakkerismista ja haktivismis-ta on tullut osa kansalaisyhteiskun-taa. Järjestäytyneellä haktivismilla voidaan vaikuttaa poliittisiin päätök-siin jopa paremmin kuin perinteisellä järjestötoiminnalla. Silti haktivismi ei ole mutkatonta.

”Keskustelua keinoista ja etiikasta käydään lakkaamatta. Valmista koo-distoa hakkerietikkaan ei ole olemas-sa.”

Suomessa hakkerit eivät ole tois-taiseksi kovinkaan organisoituneita. Moilanen on pyrkinyt omalta osaltaan edistämään järjestäytymistä esimer-kiksi osallistumalla Mode 5w hacker-space -tilan perustamiseen. Hacker-space on ollut Moilaselle yritys saa-da hakkereita edes samaan tilaan tois-tensa kanssa.

”Hakkerit ovat hyviä keskustele-maan koneiden kanssa. Ihmisten kanssa tilanne muuttuu mutkikkaam-maksi”, Moilanen sanoo.

Myös Chaos Computer Club on Moilaselle yksi mahdollisuus vaikut-taa hakkerina. Toistaiseksi hän ei ole ollut mukana CCC:n operaatioissa. Kuitenkin Moilanen on liittynyt hak-kereiden undernettiin, eli netin sisälle rakennettuun sisäiseen verkkoon. Si-säisessä verkossa on käynnissä jatku-va hakkerisota.

”Undernetissä voi opetella ja käyttää surutta kaikista rumimpiakin temp-puja. Tämän jälkeen on itsestä kiin-ni, mihin taitojaan käyttää underne-tin ulkopuolella.”

Chaos Computer Clubin jäsenyydel-lä Moilanen koettaa edistää suomalai-sen haktivismin organisoitumista.

”CCC:n jäsenenä voin osallistua hal-vemmalla klubin konferensseihin. Haluan myös ehdottaa CCC-tapaami-sen järjestämistä Suomeen.”

Jarkko Moilanen on hakkeri ja haktivismin tutkija. Hän on ollut perustamassa Tampereelle hackerspace-tilaa.”Piratoidut 3D-esineet saattavat olla seuraava kuluttajien ja teollisuuden välisen kamppailun kohde”, Moila-nen ennustaa.

Antti Akkanen kolvaa piirilevyä robottiin Hackerspace-tilassa. Sinne hakkerit voivat kokoontua kehittämään laitteistoja ja ohjelmistoja. Suomessa hackerspace-tiloja on tällä hetkellä Tampereella ja Helsingissä.

18 Aviisi 24.2.2012

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Tavanomainen maatalouson luonnonvarojen tuhoamista

NÄIN SEN NÄEN

Verkosta poimittua Kommentit www.aviisi.fi

Paljonko olisit valmismaksamaan opiskelusta?

MIELIPITEET aviisi@uta.fi

KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 MERKKIä, EllEI PITUUDESTA ERIKSEEN MUUTA SOvITA.

WWW.AVIISI.FI

ussi Tammisola syytti luo-mua luonnonvarojen haaska-uksesta Aviisissa 20. tammi-kuuta. Kuinka voisi olla näin, kun keinolannoitteet valmis-tetaan fossiilisista polttoai-neista? Tavanomaisen koti-

maisen ruiskilon tuottamiseen kuluu noin puolet enemmän energiaa kuin luomuviljakiloon tarvitaan.

Itämeren maissa 2000-luvulla toteu-tetussa Beras-tutkimusprojektissa ha-vaittiin, että Itämeren typpikuormitus puolittuisi ja fosforipäästöt loppuisi-vat kokonaan, jos ravinteet kierrätet-täisiin optimaalisesti kasvi- ja eläin-tuotannossa. Luomutiloilla pyritään tällaiseen suljettuun ravinnekiertoon.

Luomutuotannossa pelto toimii hii-linieluna, kun maahan lisätään kom-postoitua lantaa ja muuta orgaanista ainetta. Näin luomu torjuu ilmaston-muutosta. Esimerkiksi kastematojen määrä on suurempi, mikä hyödyttää lintuja ja muuta luonnon monimuotoi-suutta.

Tammisola jätti huomiotta monia iso-ja kriisejä, joita nykyinen maatalous-malli on tuottanut. Pelkkien keinolan-noitteiden käyttö on johtanut vaka-vaan eroosioon. Olemassa olevilla vai-nioilla pitäisi voida tuottaa ruokaa vie-lä vuosisatojen ajan, mutta tätä menoa se ei onnistu.

Ihmisten ruokki-misen kannalta on tärkeää muistaa, et-tä valtaosa maail-man peltojen sados-ta käytetään tällä het-kellä rehuntuotantoon. Länsimaissa luomun sadot eivät monesti yllä tavanomai-seen tuotannon tasolle, mutta etelän maissa luomun (tai miltei luomun) sa-dot ovat peräti noin 80 prosenttia pa-remmat*. Tämä perustuu muun mu-assa katteiden käyttöön ja vuorovilje-lyyn. Ero luomun eduksi korostuu ta-vallista kuivempina tai sateisina vuo-sina. Toki viljelymenetelmiä on syytä kehittää edelleen.

Jos vaikkapa riisipeltoa ei myrkyte-tä, voidaan samalla alueella laiduntaa ankkoja ja kasvattaa tulvitetulla pel-lolla kaloja. Näin on perinteisesti teh-tykin. Huimia hehtaarisatoja saadaan matkimalla luonnon ekosysteemejä ja yhdistämällä yksivuotiset ruokakas-vit, pensaat ja puut samalle alalle pel-tometsäviljelyn keinoin.

Entä sitten ravinnon laatu? Olennais-ten ravinteiden pitoisuudet tavan-omaisesti tuotetuissa vihanneksissa ja hedelmissä ovat selvitysten mukaan vähentyneet merkittävästi. Syynä on muun muassa keinolannoitteiden yk-sipuolisuus. Ei ole yllättävää, että luo-

mutuotteissa on enem-män kivennäisainei-ta ja aminohappoja. Maatalouskemikaalien

vaarallisuudesta paljas-tuu jatkuvasti tietoa: tuo-

re esimerkki tästä on rik-kakasvimyrkky Roundup.

Kasvi- ja eläintaudit eivät pää-se jylläämään tuotannossa, jos tilat ovat kohtuukokoisia ja monipuolisia. Isoilla eläintiloilla käytetään rutiinin-omaisesti antibiootteja, mikä kehittää vastustuskykyisiä mikrobeja. Sikain-fluenssa jäljitettiin jättisikalaan. Itu-katastrofi oli ikävä tapaus, mutta kas-teluveden saastuminen ei liity miten-kään erityisesti luomuun. Esimerkik-si tavanomaisesti viljellyt Keski-Eu-roopan vadelmat neuvotaan kypsentä-mään ennen syömistä.

Luomua saa varsin edullisesti esi-merkiksi yliopiston ruokapiirin kaut-ta. Luomun hintaa nostaa se, että esi-merkiksi eroosion ja Itämeren rehe-vöitymisen haittoja ei huomioida ta-vanomaisten elintarvikkeiden hin-noissa.

Päivi Mattila

*CAThERINE BADglEy ET Al. (2007): ORgANIC AgRICUlTURE

AND the glOBAl fOOD SUPPly, RENEwABlE AgRICUlTURE AND

fOOD SySTEMS, 22: 86-108, CAMBRIDgE

UNIvERSITy PRESS.

Ratkaisisiko muutto Tamyn ”identiteettipaniikin”?Kommentteja Tiina Heikkilän (Avii-si 10. helmikuuta) mielipidekirjoituk-seen ”Muuttamalla ei ratkaista Tamyn identiteettipaniikkia”.

Tamyn ei tarvitse olla opiskelijoille en-sisijainen samaistumisen kohde. Mutta muuttoa on puolustettu paljon muul-lakin kuin Tamy-identiteettipolitiikalla: käytännöllisyys, parempikuntoiset tilat, mahdolliset taloudelliset säästöt, hel-pompi vuorovaikutus yliopistolla, opiske-lijoiden palvelujen saatavuus, esteettö-myys jne. Muuttoa vastaan en ole vielä kuullut enkä tässäkään kirjoituksessa näe kovin vakuuttavia argumentteja.

Pieta

En vastusta muuttoa sinänsä, joten minulla ei ole tarvetta argumentoida sitä vastaan. Tarkoitus on kritisoida keskus-telun tasoa ja muuttoon liitettyjä ole-tuksia. Toki sitä puoltavat yksinkertaiset järkihommat, jos reunaehdot saadaan Tamyn toiveiden mukaisiksi. Siksi en sitä vastustakaan. Toistaiseksi jos on iso jos.

Tiina H.

Olen samaa mieltä Pietan kanssa. Minusta muuttoa ei ole ensisijaisesti perusteltu identiteetin kautta, vaan nimenomaan parempikuntoisilla tiloilla ja myös henkilökunnan kannalta parem-malla sijainnilla (kokoukset ovat tosi usein yliopistolla). En siis ymmärrä, mitä

keskustelua kritisoit, sillä identiteetti näkökulma on vain yksi osa koko keskus-telua, eikä ole minusta ainakaan ollut kovin paljon edes pääosassa. Toki minustakin reunaehdot muutolle tulisi saada selville mahdollisimman pian, eli siis mitä se maksaisi. Yo-talo-säätiössä on sitten TTYY:n puolesta kaksi arkkitehtiopiskelijaa, joten uskon, että Yo-talon kohtaloa saadaan arvioimaan ihan asiantuntevat tyypit, sitten jos muutto toteutuu.

Gritten

Kritisoin sitä, että keskustelussa on keskitytty käytännöllisiin seikkoihin ja samalla tehty ideologisia oletuksia. Eli

on oletettu, että muutto tuo Tamylle identiteettipoliittista hyötyä ja että Ta-my tarvitsee tuota hyötyä. Identiteetistä on puhuttu vähän ja oletettu paljon.

Tiina H.

Itse en ole vahvoihin identiteettipoliitti-siin oletuksiin törmännyt tai niitä huo-mannut. Minun mielestäni identiteetti-pointti on nähty vain yhtenä mahdollise-na hyvänä puolena, mutta ei sen varaan ole laskettu. En ainakaan itse näe, että muutto huonontaisikaan opiskelijoiden suhdetta Tamyyn.

Pieta

Jos riisipeltoa ei myrkytetä, voidaan samalla alueella laiduntaa ankkoja ja kasvattaa tulvitetulla pellolla kaloja. Huimia hehtaarisatoja saadaan matkimalla luonnon ekosysteemejä.

J Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

TyKKää AvIISISTA. EDES fACEBOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 19

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Nanette Lehmusvirta, 20, kansantaloustiede

Joitain satasia voisin maksaa. Olin Lon-toossa au pairina. Siellä lukukausimaksut ovat pahimmillaan 9 000 euron luokkaa. Sen jälkeen osaa arvostaa sitä, että kou-

lutus on täällä lähes ilmaista.

Laura Paasi, 24, yleinen kirjallisuustiede

Käytännössä en mitään. Mielestäni maksuton koulutus mahdollistaa sen,

että kaikki voivat kouluttautua niin korkealle kuin haluavat.

Antti Siika-aho, 25, historiaEn mitään. Yhteiskunnan tulee tu-

kea sitä, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus opiskella mitä haluavat.

Tero Lehkonen, 24, englantilainen filologia

En mitään. En uskalla tässä tilanteessa ottaa lainaa. Jos pitäisi alkaa pulittaa pit-

kää penniä opiskelusta, lähtisin töihin.

Antti Suoninen,33, vuorovaikutteinen teknologiaOpiskelen ja käyn töissä, joten mi-

nun olisi mahdollista maksaa 100 eu-roa kuukaudessa. Siis ei ihan hirveästi. Mieluummin opiskelu saa olla ilmaista.

Seinien subventointia

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Paljonko olisit valmismaksamaan opiskelusta?

Yliopistolla ei ole tarpeeksi ryhmätyötilo-ja. Siksi istumme aamulla kymmeneltä tässä Päätalon aulassa tekemässä ryhmätyötä. Café Campuksen takana olevat ryhmätyötilat on muutettu sähköisiksi tenttitiloiksi.

Viikon alussa joka päivälle kaikki ryhmä-työtilat on varattu, tässä on mukavat penkit ja suhteellisen rauhallista. On se nyt kumma, kun yliopistolla ei tueta ryhmätyökulttuuria.

Vesa Nieminen, 22markkinointi

WWW.AVIISI.FIKommentoi verkossa

Alli on hiukan ymmällään Tamyn muuttopuuhista. On helppo havai-ta, että muuttoprojekti ei perustu mi-

hinkään budjettiin, eikä muuttoa ehditä mi-tenkään toteuttaa kesäksi.

Outoa on, että Tamy toimii muuttoasiassa vastaan avoimuus- ja demokratiafetissiään. Jos muutto toteutuisi, se edellyttäisi nopei-ta päätöksiä ja pikakelauksella käytyä kes-kustelua. Sellainen on paitsi epädemokraat-tista, myös taloudellinen riski. Jos edustajis-to päättää muutosta harkitsematta, voi myö-hemmin langeta iso lasku rivijäsenten mak-settavaksi, jos vuokrat nousevat. Ja onko sei-nistä maksaminen tehokasta jatkuvasti epä-paikallisemmassa maailmassa?

Vaikka Alli uskoo suloiseen solidaarisuuteen yliopiston ja ylioppilaskunnan välilä, ei Alli näe yliopistoa subventoimassa Tamyn vuok-ria kymmeniä prosentteja alle markkinahin-tojen.

Toisaalta Allin mielestä olisi hauskaa, jos Tamykin olisi yliopistolla. Toimiston tou-huja olisi helpompaa stalkata ja sosialisoida hallituksen kahveja.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 24.02. Happoradio Ovet klo 22.00, show klo 23.30. 15 e / 13 e*. La 25.02. Plauge 10: Off The Hook - The End Epic Surprise Reunion All-Stars Epic! Plauge All Stars Arena Plauge.net, 6 e / 4 e (opiskelijakortilla). Ennakot: Tiketti.

Ke 29.02. Oranssi Pazuzu, Dark Buddha Rising Ovet klo 20, show klo 21. 7 e.

To 01.03. Tracedawn, Face Of God, Whispered Ovet klo 20, show 20.30. 4 e.

La 03.03. Bonded By Metal presents: The Darkness Festival III Barathrum, Black Feast, Charnel Winds, Neutron Hammer. Ovet klo 21, show klo 21.45. 15 e / 12 e.

Ke 07.03. PAUKE!-Festivaalit Betrayal At Bespin (Pori), Cassie (Tku), Consciousness Removal Project (Tre), Revival Hymns. Ovet klo 20, show klo 21. 8 e / 6 e. Ennakko Tiketti.

Pe 09.03. Asa Masa + Dj Polarsoul, Otto Martikainen, Ilkka Kalevi Tillanen. Ovet klo 22, show klo 23. 7 e. Liput ovelta.

La 10.03. Trash & Underground Film Festival Klo 14.00-20.30. 5 e, Ei Vip!

La 10.03. TreSeta: LEIMARIT Klo 22-04, 5 e / 3 e, Ei Vip!

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

20 Aviisi 24.2.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Tamyn ja samalla edustajiston ke-väästä näyttää tulevan mielenkiin-toinen. Syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuminen on jo aloitettu tamperelaisten korkeakouluopiske-lijoiden yhteisellä KUPO-ohjelman laatimisella.

Aviisinkin sivuilta olemme saaneet lukea, että Tamyn toimiston muuttoa keskustakampuksen yhteyteen valmistellaan parhaillaan. Tamyn tilin-päätös ja sen hyväksyvä kokous vievät myös ai-kaa huhtikuussa. Näihin ja moniin muihin asioihin pääsemme vaikuttamaan edustajistossa.Jäsenistöllä tulee olemaan yhä parempi mahdolli-

suus seurata edustajiston toimintaa, kun nykyai-kaiset viestintä- ja vaikutuskanavat otetaan yhä monipuolisemmin käyttöön. Kuten jo edellisessä Aviisissa kirjoitin, edustajiston kokoukset ovat avoimia kaikille. Edustajisto ei kuitenkaan koe sen riittävän, vaan haluamme ”madaltaa kynnystä” entisestään. Muun muassa tästä keskustelemme seuraavassa edustajiston kokouksessa. Mikäli olet kiinnostunut tietämään enemmän, tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan.Edustajiston kokous päätalon C6, 1.3. klo 17.

Jari Järvenpää, edustajiston pj.

Aloitin Tamyn suhdetoimintakordi-naattorina vuoden alussa, kun his-torian ensimmäinen vastaava Eero Raittila siirtyi takaisin päätoimiseksi opiskelijaksi. Kahden vuoden aikana edeltäjäni oli saadut Tamyn PR-toi-minnan mukavasti vauhtiin. Minun oli helppo lähteä hiihtämään, kun latu oli jo avattu.

Tulevan vuoden aikana on tarkoitus jatkaa hyvin alkanutta suhdetoiminnan matkaa. Mahdollisten yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kartoitus sekä suhdetoiminnan kokonaisvaltainen kehittä-minen ovat tärkeimpiä isoja kokonaisuuksia. Ta-myn historiateos, erilaiset tapahtumapäivät sekä

yhteistyösopimusten solmiminen ovat myös osa tämän vuoden suhdetoimintaa.

Vuoden alkuun on kuulunut jo mm. suhdetoi-mintakoulutus, jonka tarkoituksena oli aukaista PR-toiminnan perusasioita. Palautteen perus-teella ymmärsimme, että koulutukselle on myös jatkossa tarvetta. Suhdetoimintasta keskusteltiin lisää myös Tamyn järjestöiden aktiivien Ai musta tuli vastaava -tapahtumassa. Huikean osanotta-jamäärän takia kaikkia asioita ei saatu tällä kertaa käsiteltyä. Siksi haluaisin rohkaista kaikkia aihees-ta kiinnostuneita ottamaan minuun yhteyttä ja so-pimaan tapaamista.

Jukka-Sakari Springare,yritysyht.koordinaattori

Parina viime viikkona hallituksen jä-senet ovat viimeistään toden teolla päässeet kiinni myös sektorikohtai-seen arkeensa, kun omat kuviot ovat työllistäneet jokaista sektoria. Toki paljon on tehty myös yhdessä. Olem-me tutustuneet paremmin niin Juve-

neksen kuin Toasin toimintaan, käyneet yliopistolla tutustumassa mahdollisiin ylioppilaskunnan uusiin tiloihin sekä tavanneet rehtoristoa.21.2. meitä kävi tervehtimässä SYL-kummimme Eveliina Heinäluoma. Samaisena päivänä hallitus osallistui Sorin aukiolla Polttava Kysymys -kampan-jan tapahtumaan, jossa tehtiin lumiukkoja Suomen

ilmastolain puolesta.

Jotta sinun ei tarvitse lukea hallituksen kuulumi-sia vain Aviisista, muista seurata myös blogiamme osoitteessa tamyblogi.wordpress.com, ja tule ihmeessä jututtamaan meitä ainejärjestötilaan (Pinni A4101) karkauspäivänä 29.2. klo 12–14. Tar-jolla kahvin ja pullan lisäksi siis pk-seuraa, jonka saa haastaa kovaankin debattiin tai leikkimieliseen jutusteluun. Sinä viet, me vikisemme.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213

Anni Heinälä, 045-7750 5210Niina Jurva, 045-7750 5211Jarkko Louhelainen, 044-3610 213Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

www.TAmY.fI/TApAHTUmAKALENTErI

TamyssaTamyn Kulttuurijaoston perintei-nen Luentotöherryskilpailu on pyörähtänyt jälleen käyntiin ja on avoinna 31.3.2012 asti! Kerää edus-tavimmat raapustukset mapeistasi ja kansioistasi: luovimmille luvassa on tietenkin töherrystarvikkei-ta! Töherrykset tulee toimittaa töherryspostilaatikkona toimivaan kirjekuoreen, joka löytyy Linnan WC:itä vastapäätä olevalta ilmoi-tustaululta. Muistathan liittää mukaan myös yhteystietosi! Ja eikun kaivelemaan taas vanhoja muistiinpanoja!

Opiskelijafoorumi 29.2.Tamy järjestää Opiskelijafoorumin joustavista opiskelumuodoista keskiviikkona 29.2.2012 kello 14–16 päätalon salissa A3. Keskuste-lutilaisuudessa pohditaan koko porukalla ja pienryhmissä erilaisia joustavia ja opiskelijalähtöisiä opiskelumuotoja sekä tapoja ja mahdollisuuksia saada niitä mukaan tutkinto-ohjelmien ope-tusohjelmiin ensi vuonna aiempaa paremmin. Toivomme aktiivista osallistumista ainejärjestöjen kopovastaavilta ja hallopedeiltä, erityisesti opetussuunnitelma-työssä mukana olevilta toimijoilta. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Yhteiskunnallisuus urheilussa -elokuvasarja 10.5. astiVuosi 2012 on todellinen urheilun supervuosi, sillä kesällä luvassa ovat muun muassa sekä jalkapal-lon EM-kisat että kesäolympialai-set. Tämän supervuoden kunniaksi Tamyn kulttuurijaosto ja politiikan opiskelijoiden ainejärjestö Ilta-koulu järjestävät yliopistolla koko kevään jatkuvan sarjan urheiluelo-kuvista ja dokumenteista, jotka käsittelevät urheilun yhteiskun-nallisuutta. Sarja on jatkoa kahden vuoden takaiselle jalkapallon MM-kisoja käsitelleelle elokuva-sarjalle. Näytännöt tapahtuvat aina viikoittain torstaisin klo 17.00; torstaina 1.3. luvassa klassinen

draama Chariots of Fire. Lue lisää: http://www.tamy.fi/yhteiskunnal-lisuus-urheilussa-sarja.

Järjestöissä ja yliopistollaTampereen Eurooppanuorten 10-vuotisjuhlaseminaari 28.2. Seminaarin aiheena on Euroopan unionin integraation syveneminen eri sektoreilla viime vuosina ja tulevaisuudessa, ja siinä kuullaan alojensa asiantuntijoilta, millaista kehitystä Euroopan unionissa on tapahtunut maatalouden, ilmasto-politiikan sekä ulko- ja turvalli-suuspolitiikan saroilla sillä aikaa, kun mediassa on keskitytty käsit-telemään lähinnä talousongelmia. Paneelikeskusteluun osallistuvat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hanna Ojanen sekä keskustan kansanedustaja Arto Pirttilah-ti. Paneelin juontaa Aamulehden toimittaja Matti Mörttinen. Seminaari järjestetään 28.2.2012 Väinö Linna -salissa klo 16.00–18.15. Kahvitarjoilu alkaen kello 15.45. Tervetuloa!

Patina ry:n kevätkokous 29.2.Patina ry:n sääntömääräinen ke-vätkokous järjestetään 29.2. klo 19 Gastropub Nordicissa (Otavalan-katu 3). Kokouksessa käsitellään viime vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskerto-mus. Tervetuloa!

Tampere Bowl 8.3.Tampere Bowl, korkeakoulujen jenkkifutisturnaus, järjestetään Tampere Collegiate Football As-sociation ry:n toimesta torstaina 8.3.2012. TCFA Rotwallia vastaan asettuvat Jyväskylä Renegades ja Vaasa Dogs. Pelit pelataan Tam-pereen messu- ja urheilukeskuk-sessa klo 12 alkaen. Tapahtumassa myynnissä TCFA:n haalarimerkkejä, jolla etuja yhteistyökumppaneilta koko illan. Jatkot Ravintola Mal-lashovissa klo 21 ja jatkojen jatkot Tampereen Tivolissa klo 24.

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi

LIITY TAMYN FACEBOOK-RYHMÄÄN!

facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta

Tarvitsetko neuvoja (tamylaisen) järjestösi suhdetoiminnan kehittämisessä?

Jukka-Sakari Springare neuvoo! Ota yhteyttä suhdetoiminta@tamy.fi

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. fACEBOOK.COm/AVIIsI Aviisi 24.2.2012 21

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Kun vuoden 2011 rakennemuutokset Tampereen yliopistossa poistivat lai-tokset ja tiedekunnat ja tilalle tulivat tieteenalayksilöt, en aavistanut, et-tä vuoden päästä tästä järjestökentäl-lä kuohuisi. Toki oli odotettavissa, et-tä rakennemuutokset vaikuttaisivat myös ainejärjestöihin, mutta että seu-

rauksena olisikin eloonjäämistaistelu, jossa toinen järjes-tö koetaan uhkana eikä ystävänä. Jos isot tieteenalayksiköt nähtiin aluksi pelottavina, niin nyt pelätään oman tieteen-alayksikön kaveriainejärjestöjä.

Moni ainejärjestö on perustanut jäsenrekrytointinsa ai-emmin siihen, että tietyn oppiaineen uudet pääaineopiske-lijat ”automaattisesti” ovat liittyneet ”oman” ainejärjestönsä jäseniksi. Niin se useimmiten on ollutkin, ja jäsenten hank-kiminen on ollut helppoa ja vaivatonta. Tilanne on uusi, kun ensi syksynä opiskelijat aloittavat tieteenalayksiköissä laa-ja-alaisissa kandidaattiohjelmissa.

Laaja-alaiset tutkinto-ohjelmat eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö opiskelijoilla jatkossakin olisi eri kiinnostuksenkoh-teita opintojensa suunnan suhteen. Laaja-alaisista kandi-daattiohjelmista huolimatta opiskelijat valitsevat jatkossa-kin kaikille yhteisten opintojen lisäksi opintoja oman kiin-nostuksensa mukaan, mitä kautta he voivat löytää myös omalta tuntuvan ainejärjestönsä.

Ainejärjestöjen rinnalle on jo syntynyt yksikköjärjestöjä, joissa useamman ainejärjestön voimin ajetaan koko yksikön opiskelijoiden yhteistä etua. Ainejärjestöjen väliseen yhteis-työhön kannattaa pyrkiä ennemmin kuin keskinäiseen ki-sailuun. Yhdessä käytössä on isommat resurssit, minkä joh-dosta on myös enemmän valtaa vaikuttaa yliopistolla ja ajaa yhteisiä etuja. Mahdollisuudet järjestää laaduk-kaita tapahtumia ja olla uskollinen edun-valvoja ovat paremmat, kun asioita opetellaan tekemään yhdessä.

Viimeistään nyt on pohditta-va, kuinka muutokset parhai-ten vastaanotetaan, ja mie-tittävä, mikä on oman aine-järjestön identiteetti ja pe-rusta olemassaololle jatkos-sa. Vanhalle järjestöaktiivil-le muutokset voivat olla kova paikka, mutta katsottaessa tulevaan pitää miettiä, miltä tilanne näyttää uuden opiske-lijan silmin. Tärkeätä on, että uudetkin opiskelijat löytävät paikkansa, eivätkä vain aine-järjestöjen ja ylioppilaskun-nan vaan koko akateemisen yh-teisömme jäseninä. Vaikka on-kin kliseistä sanoa, että muutos kannattaa ottaa vastaan mahdolli-suutena eikä uhkana, sanon sen sil-ti. Vain yhdessä on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä uusien yksiköiden sisäl-lä. Riitelevän yhteisön jäsen ei kukaan tah-do olla.

Pirita Ruokonen

Kulmahuone

Pahempi toistaan vai yhdessä parempi?

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

BLOGI tamyblogi.wordpress.com"Onko

parisuhteesi vaikea? Ei

hätää, FAUSTille se on yhtä

HELVETTIÄ!" 

Ensi-ilta pe 24.2.2012 klo 19.00 

 Liput: 22/12€teatteri@telakka.eu

03 2250 720

 Esitysvaihto Teatteri Vanha JukoLauri Maijala

Muoviukkeli eli veteraani Johanneksen ilmestys Ensi-ilta Telakalla 6.3.

Katso esitysaikataulut

www.snorkkeli.fiESITYKSET TEATTERI SIPERIASSA,

SORINKATU 16.

IMPROKAUSI käynnistyy jälleen!

- Impronäytelmät - Klubit Teerenpelissä- Improlabra Artturissa- TosiSatuja lapsille 27.-29.2.!

www.raukola.fi

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja myös näppäränä näköislehtenä.

www.aviisi.fi facebook.com/aviisi

22 Aviisi 24.2.2012

EEvi kinnunEn, tEksti

Puheääni elää ajas-sa. Kun Nylon Beat alkoi 1990-luvulla honottaa radiossa, syntyi nasaalivilli-tys. Etenkin nuo-ret tytöt kopioivat nenä-äänen pu-

heeseensa joko tietoisesti tai tiedosta-mattaan. Nyt puhumme naristen.

Väsyneenä, kuivassa pakkassääs-sä tai flunssan jälkeen kuka tahansa saattaa narista. Tampereen yliopis-ton puhetekniikan ja vokologian tut-kijan Elina Kankareen mukaan tämä on normaalia, eikä siitä tarvitse huo-lestua.

Narina voi kuitenkin olla myös opit-tu tapa. Tällöin tavasta kannattaa yrit-tää pyristellä eroon, sillä nariseva pu-he saattaa antaa negatiivisen ensivai-kutelman ja ärsyttää kuulijoita. Eten-kin, jos narisija on nainen.

Tampereen yliopiston puheteknii-kan ja vokologian tutkija Päivi Luk-karila on tekemässä aiheesta kuun-telututkimusta. Alustavien tulosten mukaan narisevat naisäänet koettiin vastenmielisiksi ja innottomiksi. Na-risevia miesääniä taas pidettiin alistu-vina ja innottomina. Lukkarilan tut-kimus on vielä kesken, mutta se an-taa suuntaa. Kimi Räikköstä ei vält-tämättä uskoisi urheilumiljonääriksi pelkän äänen perusteella.

New Yorkissa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa nuorista

naisista narisee. Tutkimuksessa nuo-ret naiset lukivat äidinkielellään eri-laisia lauseita, ja puhetekniikan asi-antuntijat analysoivat naisten puhetta. Asiantuntijat huomasivat, että varsin-kin lauseiden loput muuttuivat usein nariseviksi.

Samanlaisia kokemuksia on myös Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian lehtorilla Irma Ilomäel-lä. Hänen mukaansa narina on kaik-kein yleisin äänen piirre, johon yli-opiston puhetekniikan kursseilla jou-dutaan kiinnittämään huomiota.

Narinasta ei ole varsinaista fysiolo-gista haittaa. Kankareen mukaan jat-kuva narina rasittaa äänihuulia, mut-ta on hyvin epätodennäköistä, että kukaan pystyisi vaurioittamaan ää-nihuuliaan pelkällä narinalla. Vaiku-tukset ovat enemmänkin sosiaalisia.

Jos puhelinmyyjä narisee pahasti, saattaa ilmainen partahöyläsetti jää-dä tilaamatta.

Jos haluaa kuunnella narisijoita työs-sään, kannattaa avata televisio. Asian-tuntijapaneeli on usein kuin narisija-kuoro. Narina on osa asiantuntijaroo-lia, sillä sitä pidetään vakuuttavuu-den ja uskottavuuden merkkinä. Sille, miksi näin on, ei ole varmaa selitystä, mutta arvailuja voi esittää.

Tampereen yliopiston puhetek-niikan ja vokologian professori An-ne-Maria Laukkanen hakee narinan käytölle selitystä biologiasta. Hän to-teaa, että isoilla eläimillä on suuret ää-nihuulet. Siksi isokokoisten eläinten ääntelyn sävelkorkeus on matalampi

Päivi Räsänen tahtoo rajoittaa baarien aukioloaikoja, mutta monet tahtovat rajoittaa Päivi Räsästä. Aviisi kutsuu osapuolet baarikierrokselle.VAIHDE VAPAALLE

Narisijat ärsyttävät kuulijoita

Suomi aloittelijoille Tuohikorvan ja jään laulu

Jos naisesta saa vastenmielisen vaikutelman, se saattaa johtua hänen äänestään. Suuri osa naisista narisee, mutta kukaan ei tunnu tietävän miksi.

Kun ihminen puhuu luontaisella äänellään, äänihuulet tekevät löysää ja laajaa liikettä.

Naristessa äänihuulet ovat puristu-neet yhteen, ja välillä ilmaa pulpah-telee äänihuulten etuosan läpi.

Nariseva ääni syntyy siitä, että ää-nihuulten pulpahteleva liike kuuluu puheessa.

Mitä narina on?

kuv

a: s

EPPO

HO

nka

nEn

tykkää aviisista. EdEs FacEbOOkissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 24.2.2012 23

”Yksijalkainen miljonääri pahoinpiteli stripparin Rolexilla”Aviisi ihailee otsikkoa, jossa esiintyvät avainsanat

yksijalkainen, miljonääri, pahoinpitely, strippari ja Rolex. Iltalehti.fi 20. helmikuuta.

”Kuvan kello ei liity tapaukseen.”Kuvateksti jutussa, joka kertoo yksijalkaisesta

miljonääristä, joka pahoinpiteli stripparin Rolexilla. Iltalehti.fi 20. helmikuuta.

”Vesa-Matti Loiri tekee uuden aluevaltauksen. Hän aikoo vierailla Ensiferum-yhtyeen levyllä. Viikinkimetalliksikin

määritelty Ensiferum-yhtye aloitti viidennen albuminsa äänitykset viime viikolla.”

Loirista tulee Aamulehden (20.2) mukaan hevi-Loiri. Marraskuun 11. ilmestyneessä Aviisissa Samuli

”hevi” Huttunen ennusti Loirin seuraavan Lou Reedin ja Metallican jalanjäljissä:

”Aviisin saamien varmojen tietojen mukaan Suomessa työstetään jo kuumeisesti joulu-markkinoille Children of Bodomin ja Vesa-Matti Loirin yhteislevyä.”

Aviisi 14/2011

”On Suomi pieni, vaan pienempi on Paavo V, / Hän Suomen ulkoministerijuudas lie, mikä lie inha petturi”, runoili tam-perelainen historioitsija, mamukriittisyyden edelläkävijä ja isänmaan eeppisin trolli Seppo Lehto Aviisissa 26. hel-mikuuta 1992. Sen jälkeen Lehto on niittänyt kunniaa kun-nallisvaaliehdokkaana hakaristein koristellulla vaalikopilla sekä istumalla useista törkeistä kunnianloukkauksista yli kahden vuoden vankeustuomiota.

Päivi Räsänen tahtoo rajoittaa baarien aukioloaikoja, mutta monet tahtovat rajoittaa Päivi Räsästä. Aviisi kutsuu osapuolet baarikierrokselle.

Narisijat ärsyttävät kuulijoita

Vieraisiin pöytiin

In the heat of 1992

Tuohikorvan ja jään laulu

Jos naisesta saa vastenmielisen vaikutelman, se saattaa johtua hänen äänestään. Suuri osa naisista narisee, mutta kukaan ei tunnu tietävän miksi.

kuin pienten eläinten. Kun eläimet ha-luavat ilmentää uhkailua, ne madaltavat äänenkorkeuttaan ja näin ikään kuin te-keytyvät äänellään suuremmiksi kuin oikeasti ovatkaan.

Ihmisten maailmassa narina syntyy todennäköisesti äänen korkeuden las-kemisesta. Narisemalla ihminen voi tuottaa kaikkein matalimmat äänensä. Kun siis haluaa luoda vaikutelman to-dellista matalammasta äänestä, saattaa-kin alkaa narista. Laukkasen mukaan ihmiset saattavat tavoitella äänen ma-daltamisella vakuuttavuutta.

Eva Biaudet narisi uskottavasti presi-denttitenteissä ja Anni Sinnemäki vaa-lien tulosillan studiossa.

Narinasta voi päästä eroon ottamalla asiakseen sen selättämisen. Kankare sa-noo, että narinaa voi ehkäistä erilaisilla harjoituksilla. Aluksi voi opetella syvä-

hengitystä. Varsinkin naisilla on tapana puhua liian pitkään vetämättä henkeä. Tällöin keuhkoista tuleva ilmanpai-ne loppuu kesken puheenvuoron. Kos-ka ääni muodostuu ilmanpaineen avul-la, paineen loppuminen muuttaa äänen narisevaksi.

Oikeaa hengitystekniikkaa voi harjoi-tella niin, että puhaltaa ensin keuhkot tyhjäksi ja rentouttaa sen jälkeen varta-lonsa. Seuraavalla sisäänhengityksellä keuhkot täyttyvät automaattisesti kun-nolla. Harjoitusta toistamalla voi oppia hengittämään koko keuhkoillaan, eikä vain niiden yläosalla.

Myös ääntämisharjoitukset ovat hyö-dyllisiä narinan taltuttamisessa. Lapse-na hoettiin, että kaislikossa suhisee, jot-ta opittaisiin ääntämään ässä. Narisijan taas kannattaa toistella vingun vangun vongun -mantraa. Äng-äänteiden takia noita sanoja ei pysty ääntämään naris-ten.

Kankare toteaa, että narina ei katoa hetkessä, mutta pitkäjänteinen harjoit-telu tuottaa varmasti tuloksia. Ennen pitkää oikea puhetekniikka jää lihas-muistiin, ja narina vähenee.

LÄHTEET:

LEsLEy WoLk, Nassima B. aBdELLi-BEruH aNd

diaNNE sLaviN: HaBiTuaL usE of vocaL fry

iN youNg aduLT fEmaLE spEakErs. JuLkaisTu

vuoNNa 2011 JourNaL of voicE -LEHdEssÄ.

LukkariLa pÄivi: kuiNka puHEÄÄNEN

kvaLiTEETTi vaikuTTaa iHmisEsTÄ TEHTÄviiN

pErsooNaLLisuuspiirTEEN arvioiHiN?

Ei viELÄ JuLkaisTu.

Narina on osa asiantuntijaroolia, sillä sitä pidetään vakuuttavuuden merkkinä.

Otso Höglund

WWW.AVIISI.FI

Perustulo tekee työn tekemisestä aina kan-nattavaa, on argumentti, joka toistuu hyvin usein perustulokeskustelussa. Perustulo nähdään keinona poistaa nykyisen vero- ja sosiaaliturvajär-jestelmän kannustinloukut. Toinen usein kuultu peruste perustulolle on sen työllisyyttä parantava vaikutus.

Valitettavasti näiden väitteiden tueksi ei ole toistaiseksi esitetty mitään laskelmia.

Perustulo vaikuttaa sekä päätökseen työn tekemises-tä että tehdyn työn määrästä. Osallistumispäätöksessä henkilö päättää, tekeekö hän töitä ollenkaan. Työmää-räpäätöksessä jo töissä olevat päättävät, kuinka paljon töitä he tekevät.

Jos perustulo korvaa kaikki nykyiset sosiaaliturvamuo-dot, on työnteon kannustimien arvioiminen yksinker-taista. Perustulon rahoittamiseksi tarvittava (tasa)vero-aste kertoo sekä työllistymisen että työnteon lisäämisen taloudellisen kannustimen. Jotta köyhien asema ei heik-kenisi nykytilanteesta, tulisi perustulon olla määrältään huomattava, ja tämän vuoksi sen rahoittamiseksi tar-vitaan hyvin korkea veroaste. Esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa olevan perustulon rahoittamiseksi tulisi työtulojen veroaste olla jopa 70–80 prosenttia.

Suomessa perustulokeskustelu onkin keskittynyt malleihin, joissa perustulo korvaa vain osan sosiaa-liturvasta. Vihreiden ja vasemmistoliiton perus-tulomalleissa säilytettäisiin esimerkiksi asumis-tuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työt-tömyysturva. Koska asumistuki ja toimeentulo-tuki ovat merkittävimpiä syitä kannustinlouk-kuihin, ei ole mitään takeita siitä, että perustu-louudistus tekisi työnteosta aina kannattavaa. Perustulomallien todellisista vaikutuksista työn-

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

teon kannustimiin tai työllisyyteen ei siis voida sanoa mitään ilman tarkempia laskelmia.

Kun Saksassa arvioitiin mikrosimuloinnin avulla kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) perustulomal-lin vaikutuksia, olivat tulokset yllättäviä. Kustannus-neutraaliksi tasapainotettu malli vähensi työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja. Miesten työn tarjonta kasvoi hieman, mutta naisten työn tarjonta väheni huomattavasti.

Negatiivinen vaikutus naisten työllisyyteen oli yllät-tävän suuri, kun ottaa huomioon, että samalla luovut-tiin puolisoiden yhteisverotuksesta, joka kannustaa yh-den tulonsaajan perhemalliin. Vaikka perustulo paran-si työllistymisen kannustimia, oli tulovaikutus niin suu-ri, että varsinkin lapsiperheissä yhä useampi nainen jäi kotiin. Näin perustuloehdotus vahvisti perinteistä mieselättäjämallia.

Olisivatko perustulon vaikutukset Suomessa saman-suuntaisia, ja johtaisiko perustulo kotiäitiyhteis-

kuntaan? Se on mahdollista perustulomallista riippu-

en. Tässä tapauksessa on toki huomioitava, että naiset jäävät kotiin omasta halustaan, eivät kan-nustinloukkujen vuoksi. Perustulon rahoitus-ta arvioitaessa on kuitenkin syytä ottaa huo-mioon mahdolliset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja tehtyihin työtunteihin.

Perustulo ei ole mikään ihmelääke kannus-tinloukkuihin. Osittainen perustulo ei toden-näköisesti tee työn tekemisestä aina kannatta-

vaa, ja perustulolla saattaa olla jopa negatiivi-nen vaikutus työllisyyteen. Perustulosta valmistel-

laan parhaillaan uuden lainsäädännön mahdollista-maa kansalaisaloitetta. Toivottavasti aloite koskee pe-rustulon vaikutusten selvittämistä, koska nykyinen

tietomäärä ei riitä rationaalisen päätöksen tekemi-seen.

OLLI KÄRKKÄINEN on kannustinloukkuja tutkinut kansantaloustieteen tohtorikoulutettava

pe 24.2. klo 23 HERRA YLPPÖ & IHMISET, klo 22 JUKKA RUOSTILA &KAAOKSEN YSTÄVÄT, dj Tomi...................................17/15 e (E*)

la 25.2. Hang The DJ -indiedisko klo 22-04: dj's Antti H, Sami & Tiskijukka+ special guests....................6 e (ilmainen sisäänpääsy klo 22-23)

ke 29.2. klo 22 The SUBWAYS (UK), klo 21 IDIOMATIC..........17/15 e (E*)to 1.3. klo 22 INSOMNIUM, klo 21 MYGRAIN.........................12/10 e (E*)pe 2.3. klo 23 TERVEET KÄDET, klo 22 J.M.K.E., klo 21 RIISTETYT,

klo 20 APPENDIX.........................................................15/13 e (E*)la 3.3. Azúcar Salsa Carnival klo 21-04

..............15 e (jäsenhinta 10 e) (ennakot Iloiset Silmät, Ojakatu 3)ti 6.3. Pingisklubi loves Tiistaitummat klo 21-04

dj’s Antti Reikko & Markus Perttula..........................................2 eke 7.3. --> Tampere Film Festival 2012ke 14.3. klo 22 GRAHAM BONNET (UK) & BAND....................22/20 e (E*)to 15.3. Ne Toiset Opiskelijabileet loves Tummat Tunnit klo 21-04

TORVIKOPLA, Rico Tubbs + NTOB dj's..................................3 epe 16.3. Pakkahuone & Klubi: klo 23 STAM1NA, klo 22 BARREN EARTH,

klo 21 ELÄKELÄISET...................................................25/22 e (E*)TUTKI JA IHMETTELE LISÄÄ: WWW.KLUBI.NET

KESKIVIIKKONA 29.2.

TheSUBWAYS (UK)

+ IDIOMATIC (TRE)

- 17/15 e ( E*) -

TFF_Aviisi_2012.indd 1 21.2.2012 11:17:22

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

RautatieasemaPuh. (03) 222 4402

TÄLLÄ KUPONGILLA TÄLLÄ KUPONGILLA

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Opiskelijalle: pelaa biljardia

TUNTIveloituksetta!

voimassa su-ti klo 17-23

Hana-tuotteet aina alk.

Hana-tuotteet aina alk.

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

Opiskelijakortilla talo täynnä

HUIPPUETUJA:

2,502,50

24 Aviisi 24.2.2012

PERUSTULO JOHTAISI KOTIÄITIYHTEISKUNTAAN

Valitettavasti perustulon puolesta esitettyjen väitteiden tueksi ei ole toistaiseksi esitetty mitään laskelmia.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

tykkää aviisista. EdEs FacEbOOkissa. FACEBOOK.COM/AVIISI