17.–18.9.2015 Joensuussa

Barentsin Metsäfoorumi

MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY

Puurakentaminen ja metsäbioenergiapääteemaa

Halukasta organisaatiota etsimään yhteistyökumppaneita B2B-oheistapahtumassa

asiantuntijaesitystä

osallistujaa 56 % Suomesta | 34 % Venäjältä

34 % tutkimuksen ja koulutuksen organisaatioista | 34 % liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä

8 maasta osallistujia

t

Barents Forest Forum – Metsäfoorumin tulokset – 3

Barentsin euroarktinen neuvosto, virkamieskomitea, puheenjohtaja Marja-Leena Vuorenpää, UlkoasiainministeriöYli 20 vuoden ajan Barentsin yhteistyö on tarjonnut toimintaympäristön viranomaisille, asiantuntijoille ja muille kansallisen ja alueellisen tason toimijoille edistää kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana on tehty töitä dynaamisen, laaja-alaisen ja kestävän alueellisen kehityksen edistämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty taloudelliseen yhteistyöhön, kuljetukseen, logistiikkaan, ympäristönsuojeluun ja ilmaston- muutokseen liittyviin kysymyksiin sekä nuoren sukupolven yhteistyömahdollisuuksiin.

Barentsin metsäsektoriverkosto, puheenjohtaja, ylitarkastaja Tatu Torniainen, Maa- ja metsätalousministeriöBarentsin metsäsektoriverkosto (alun perin metsäsektorityöryhmä) perustettiin vuonna 2000. Barentsin metsäsektoriverkoston tavoitteena on edistää taloudellista, sosiaalista ja ympäristölli-sesti kestävää metsävarojen hallintaa ja myötävaikuttaa metsävarojen kestävän ja moniulotteisen käytön olosuhteisiin ja edistää ekosysteemipalveluita Barentsin alueella.

Aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliittoNoin puolet Suomen biotaloudesta syntyy metsäbiotaloudesta. Pelkästään Pohjois-Karjalassa biotalouden liikevaihto on nyt noin 1,7 miljardia euroa ja maakunnassa tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä noin yhden miljardin verran uutta liikevaihtoa alalle. Pohjois-Karjalan maakunta-

hallitus on hyväksynyt vuonna 2011 Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman. Tämä on määrätietoinen päätös siitä, että alue on fossiilisista polttoaineista riippumaton vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Karjalassa uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä on tällä hetkellä 67 %, josta uusiutuvasta energiasta puuenergian osuus on hieman yli puolet. Viime vuosina on maakuntaan investoitu Fortumin bioöljylaitos, Stora Enson Enocellin investoinnit ja pelletti- tehdasinvestoinnit, jotka käsittävät yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Suunnitellut investoinnit (yli 300 miljoonaa euroa) luovat puolestaan noin 1 000−1 250 uutta työpaikkaa Pohjois-Karjalaan.

Viestintäpäällikkö Mikael Sjövall, NEFCONEFCO on kansainvälinen pohjoismaiden perustama rahoituslaitos. Se myöntää lainoja ja tekee pääomasijoituksia yrityksiin tai toimii osakkaana yrityksissä, jotka parantavat ympäristön tilaa hankkeillaan. NEFCO mahdollistaa pohjoismaisen vihreän teknologian viennin ja myynnin Pohjoismaiden naapurialueille. NEFCO:n tuotteita ovat lainat, investointipääomat, vientirahoitus, lahjarahat ja hiilipäästökauppajärjestelyt. NEFCO on mukana metsäsektorilla uusiutuvan ener-gian käytössä, puupohjaisen biomassan hyödyntämisessä, huonekaluteollisuuteen liittyvissä investoinneissa, puuhakkeeseen ja puupelletteihin nojaavissa lämmitysratkaisuissa, sahanpurun uudelleen käytössä energiantuotantoon, toteutettavuusselvityksissä, investointisuunnitelmissa ja metsien kestävässä käytössä. Itä-Euroopan maissa haasteina ovat riippuvuus öljystä, hiilestä ja kaasusta, hakkuulupiin liittyvät vaikeudet, huonosti toimivat bioenergiamarkkinat, hakkuu- tähteiden ja hakkeen vienti, bioenergia-alan yhteistyöverkostojen ja uusiutuvan energian

Tapahtuman yhteenveto

t

4 – Barents Forest Forum – Metsäfoorumin tulokset

käyttöön liittyvien kannustinjärjestelmien puute. Tulevaisuudessa positiivista kehitystä odote-taan biopolttoaineista, nesteytetyn tai kuivatetun biomassan energiakäytöstä, energiansäästöstä ja uudesta tiedosta biomassan polton ympäristövaikutuksista.

Professori Jyrki Kangas, Itä-Suomen yliopistoBiotalous on uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, jalostamista, käyttämistä ja kierrätystä sekä niihin liittyvien palvelujen tuottamista. Biotalous edistää systemaattisesti muutosta uusiutu-mattomien resurssien käytöstä uusiutuvien resurssien käyttöön. Biotalous hyödyntää puhtaita teknologioita, tekee kuluttajat vähemmän riippuvaisiksi fossiilisista polttoaineista, ylläpitää ekosysteemipalveluita, edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. Biotalous on keskeinen väline ilmastonmuutoksen torjunnassa luonnonvaroista kilpailtaessa ja alueellista kehitystä

edistettäessä. Biotalous on noin 26 % Suomen kokonaisviennistä. Biojalostamoissa pyritään hyödyntämään myös jalostusprosessien sivuvirrat mahdollisimman täysimääräisesti erilaisiksi biotuotteiksi ja energiaksi. Suomen biotalous ja sen kasvu eivät voi olla kestävällä pohjalla ilman kestävää metsätaloutta. Pitkällä tähtäimellä kokonaispoistuma (ml. kuolleet puut) saavuttaa kokonaiskasvun joka tapauksessa. Tämä siitä syystä, että jos emme korjaa puita, niin ne kuolevat ja lahoavat pois. Hakkuiden kokonaisalan lisäys vaikuttaa maisemaan, luonnon monimuotoi-suuteen, matkailuun ja muihin ekosysteemipalveluihin. Mutta tätä vaikutusta voidaan lieventää tehokkaammalla puuntuotannolla. Maailmanlaajuisesti kasvava metsäbiotalous voidaan saada aikaiseksi lisäämällä hakkuita, mikä on mahdollista metsätalouden intensiivisyyttä lisäämällä.

Erikoistutkija Jevgeni Lopatin, LuonnonvarakesksVenäjän metsävarojen teoreettinen potentiaali on valtava. Venäjän metsäsektorin katsaus vuoteen 2030 perustuu arvioon potentiaalisesta tarjonnasta. Puuvarojen saatavuutta voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta – teoreettinen potentiaali, saavutettavissa oleva potentiaali ja vapaa varanto. Venäjän länsiosissa todellista hakkuusuunnitetta hyödynnetään kohtuullisesti. Rajoitta-via tekijöitä ovat kysyntä, metsävarojen saavutettavuus ja saavutettavan varannon puutavaralaji-rakenne. Valtaosa puuvaroista on saavuttamattomissa. Saavutettavissa olevaksi metsävarannoksi on määritelty sellaiset metsämaat, joissa puuston määrä hehtaarilla on vähintään 80 m3/ha ja korkeintaan yhden kilometrin etäisyydellä pysyvältä tieltä. Virallinen metsävaratieto ei ole julkista ja 76 %:n osalta metsäalueista tieto on vanhentunutta. Tämänhetkinen investointipoten-tiaali pysyvän ympärivuotisen tieyhteyden omaaviin Venäjän metsävaroihin on 47 miljoonaa kuutiometriä (10 suurta investointihanketta). Jonkinlaisen tieyhteyden omaavien metsäalueiden investointipotentiaali on 100 miljoonaa kuutiometriä (30 suurta investointihanketta). Venäjän al-haiset kansainvälisten rahoituslaitosten luottoluokitukset rajoittavat investointeja. Intensiivinen skandinaavinen metsätalous antaa paremman taloudellisen tuoton kuin perinteinen venäläinen ekstensiivinen metsätalous.

Metsäneuvoja Heikki Nivala, Metsäkeskus, KemijärviKemijärven sellutehdas suljettiin vuonna 2008. Uusi tehdasintegraatti-investointi vaatii rautatie- ja maantieyhteyksien parantamista. Lapissa ja Koillismaalla puun tarjonta ja kysyntä eivät ole tasapainossa ja erityisesti kuitupuulle ei ole riittävästi kysyntää. Nuorissa metsissä on tarpeen tehdä harvennuksia, koska ne ovat jääneet jälkeen tavoitteista. Onnistunut investointi tarvitsee hyvää yhteistyötä paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason sidosryhmien välillä. Innovatii-vinen biotuotetehdas näyttää olevan kannattava investointi toteutettavuusselvitysten tulosten perusteella. Päätös tehdään vuoden 2016 alussa ja tehdas toimii täydellä kapasiteetillaan vuoden 2020 aikana. Investointi on suuruudeltaan noin 800 miljoonaa euroa, henkilökunta 160 ja pää-tuotteet ovat mikrokiteinen selluloosa (MCC), liukosellu sekä sellu. Arvioitu pyöreän puun käyttö on 2,3 miljoonaa kuutiometriä.

Toimitusjohtaja Timo Saarelainen, Green Fuel Nordic OyYritys toimii vakaalla strategialla verkostonsa kautta, jossa on mukana teknologiatoimittajia. Yritys tuottaa toisen sukupolven biopolttoaineita lämmitykseen ja liikennepolttoaineiksi. Yritys suunnittelee viiden biojalostamon investointia Suomeen. Yksi jalostamo työllistää 170 henkilöä ja puunkäyttö on 350 000 kuutiometriä. Yrityksen näkemyksen mukaan Suomeen voidaan investoida metsävarojen kannalta kestävästi 20 biojalostamoon. Yritys on aktiivisesti etsimässä liiketoimin-nan laajentamisen mahdollisuuksia Luoteis-Venäjältä. Pyrolyysiöljyn tuotanto on kannattavampaa pieniläpimittaisen puun käytön kannalta kuin sellun tuotanto.

Biotalous hyödyntää puhtaita teknologioita, tekee kuluttajat vähemmän

riippuvaisiksi fossiilisista polttoaineista, ylläpitää ekosysteemipalveluita, edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja.

tt

Toiminnanjohtaja Olga Rakitova, INFOBIOVenäjältä vietävän puuhakkeen ja sahanpurun vientitulleja on alennettu 2,5 %:sta 1,25 %:iin 1.9.2015 alkaen. Tämä on merkittävä asia biomassan kaupankäynnin kannalta Suomen ja Venäjän välillä. Pellettien ja brikettien tuotanto kehittyy Venäjällä nopeammin kuin hakkeen tuotanto. Venäjän pellettien vienti kasvaa 10–15 % vuodessa. Venäjältä toimitetaan vuosittain vientiin miljoona tonnia pellettejä Euroopan unioniin. Tärkeimmät kuusi EU-maata venäläis-ten pellettien käyttäjinä ovat Tanska, Ruotsi, Italia, Suomi, Saksa ja Latvia. Venäjällä odotetaan uutta lakia, joka kieltäisi puun polton metsissä ja puupohjaisen jätteen polton kaatopaikoilla vuonna 2018. Venäjän ruplan devalvoituminen (arvonaleneminen) houkuttelee yrityksiä pel-lettien tuotantoon, jossa viennin päämarkkinat ovat EU ja Korea.

Tutkija Johanna Routa, LuonnonvarakeskusPuupohjaiset polttoaineet vastaavat 25 % kokonaisenergian käytöstä Suomessa. Energian hinta megawattituntia kohden on noin 20 euroa käytettäessä puuhaketta. Lämpimien talvien vuoksi puun energiakäyttö on vähentynyt vuoden 2013 jälkeen ollen kahdeksan miljoonan kuutio-metrin vuotuisella tasolla. Alhainen hiilenhinta on vaikuttanut metsähakkeen käyttöön Suo-messa. EU-alueella Suomi ja Ruotsi ovat suurimmat metsähakkeen käyttäjät. Raaka-ainepohja on erilainen Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa käytetään enemmän kantoja ja pieniläpimit-taista puuta, kun taas Ruotsissa hakkuutähteet ovat tärkein energiapuun raaka-aine. Suomessa puupohjaisten pellettien käyttö on tasaisesti kasvanut viime vuosien aikana. Vuonna 2013 EU:ssa käytettiin noin 17,5 miljoonaa tonnia pellettejä ja EU on maailman suurin puupellet-tien käyttömarkkina. Itä-Euroopan maiden pellettituotanto kasvaa melkein kahdella miljoo-nalla tonnilla vuosittain vuoden 2016 alusta alkaen. Iso-Britannia on suurin pellettien tuoja eli ostaja. EU:n 28 jäsenmaahan suurimmat määrät tuodaan Pohjois-Amerikasta. Suomi ja Irlanti ovat suurimmat polttoturpeen tuottajat maailmassa. Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden käytössä saavutetaan, kun metsäteollisuuden sivuvir-toja käytetään energiantuotantoon enenevässä määrin. Suomessa metsähakkeen käytön tavoite on asetettu 25 terawattituntiin, joka merkitsee 13,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Toimitus-ketjujen tehokkuutta täytyy parantaa ja laatuasioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Barents Forest Forum – Metsäfoorumin tulokset – 5

t

6 – Barents Forest Forum – Metsäfoorumin tulokset

Varajohtaja Alexander Kostenko, GFTN Russia (Global Forest & Trade Network)Pohjoisen havumetsävyöhykkeen yhteistyöryhmä (Boreal Forest Platform) on keino tasapainottaa Venäjän metsäteollisuuden ja maan arvokkaiden luontokohteiden suojelun kehittämistä saman-aikaisesti. Suomen metsien pinta-ala on 2 % Venäjän metsien pinta-alasta, mutta tästä huolimatta Suomessa korjataan vuosittain puuta 65 miljoonaa kuutiometriä ja Venäjällä noin 200 miljoonaa kuutiometriä. Laajamittainen saavutettavissa olevien metsien väheneminen on uhka sekä arvok-kaalle puutavaran saannille että luonnon monimuotoisuudelle. Kertaalleen hakattujen metsien puulajirakenteen muutos jatkuu havupuulajeista teollisuudelle vähemmän arvokkaiksi puulajeiksi haavaksi ja koivuksi. Tällä yhteistyöryhmällä on kolme päätehtävää. Ensiksi tulee saavuttaa muu-toksia lainsäädännöllisessä kehikossa, jotta voidaan siirtyä kestävään intensiiviseen metsien käytön malliin. Toiseksi täytyy varmistaa luonnon monimuotoisuuden suojelu, ekosysteemipalvelut ja so-siaaliset arvot intensiivisesti käsitellyissä metsissä soveltamalla tieteellisesti perusteltua maisema-alueiden luokittelua ja käymällä keskustelua eri sidosryhmien välillä. Kolmanneksi liiketoiminnan harjoittajia täytyy kannustaa investointeihin ja taata investointiturva, kun yritysten tavoitteena on siirtyä intensiivisemmän ja kestävämmän metsätalouden harjoittajiksi.

Vanhempi tutkija Henrik Heräjärvi, LuonnonvarakeskusSuomi on maailman puusta riippuvaisin maa. Uusien puuhun perustuvien arvoketjujen odotetaan kiihdyttävän metsäsektorin uudistumista. Vuonna 2014 vahvistetun biotalousstrategian tavoite on nostaa Suomen biotalouden arvontuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. 70 % suomalaisten puutuotteiden kulutuksesta ohjautuu rakentamiseen. Puutuotteiden valmistusprosessi on energiatehokas – sivutuotteista saadaan suurin osa valmistuk-seen tarvittavasta energiasta. Sahatukeista saadaan yli 70 % kantorahatuloista, jonka vuoksi puuta ei saada liikkeelle ilman hyvin toimivaa puutuoteteollisuutta. Puu on ainut rakennusmateriaali, jolta kuluttajat ja välittäjät vaativat kestävän hankintaketjun sertifikaatteja. Puurakentamisella on suuri cleantech-potentiaali. Cleantechillä tarkoitetaan teknologioita, palveluja, ratkaisuja, prosessi-innovaatioita tai tuotteita, jotka auttavat vähentämään ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ympäris-tökuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja ja parantamaan elinympäristöä. Puuraken-tamisessa on jo olemassa olevaa teknologiaa teollisissa tuotantoprosesseissa, energiatehokkuudessa, sisäilman laadussa, kierrätyksessä, tietojärjestelmissä ja uusiutumattomien tai häviämisuhan alaisten materiaalien korvaamisessa. Rakentamisen toiminnot käsittävät puolet luonnonvarojen hyödyntämisestä ja ne tuottavat 40 % syntyvistä jätteistä. Puu on ainoa saatavilla oleva uusiutuva materiaali teollisissa rakentamisprosesseissa. Puutuoteteollisuutta on rohkaistava lähempään yhteistyöhön cleantech-toimialojen kanssa. Tällaista yhteistyötä ei ole toistaiseksi nähtävissä, mutta se voi luoda suuria liiketoimintainnovaatioita ja avata laajoja markkinamahdollisuuksia.

tt

Barents Forest Forum – Metsäfoorumin tulokset – 7

Advisor Benjam A. Øveraas, Innovation Norway, Kestävyysjaos (Norjan hallituksen alainen toimielin innovaatioille ja kehitystoiminnalle)Norjan hallitus tukee puun käyttöön liittyvää innovaatio-ohjelmaa. Päätavoite on kehittää kilpailukykyisiä puuhun perustuvia ratkaisuja ja luoda markkinoita lisääntyvälle puun käytölle. Ohjelma käsittää neljä elementtiä; pilottihankkeet, kehityshankkeet, liiketoiminnan käynnistä-minen ja suuren mittakaavan puurakentaminen. Puurakentamiseen liittyvät haasteet ovat siihen liittyvä rakennustoiminta itsessään, äänieristäminen, akustiikka ja energiaratkaisut. Liimattuja puulevyrakenteita on käytetty monissa kohteissa. 80 % norjalaisista opiskelija-asunnoista on ny-kyisin rakennettu ristiinliimatuista puulevyrakenteista. Puuta ja puun käyttöä edistävät julkiset hankinnat on käynnistetty alun perin Norjan hallituksen alaisten liikenne- ja kuljetusasioista vastaavien viranomaiselinten toimesta. Laajenevien kaupunkien hiilijalanjäljen rajoitukset ovat tärkeimpiä keinoja puun käytön hyötyjen esilletuomiseksi ja perustelemiseksi.

Tekninen johtaja Anu Näätänen, Joensuun kaupunkiKaupungin kaavoitus antaa ohjeistukset kaupunkirakentamiselle – uusia ideoita, vanhojen rakennuskohteiden suojelua, julkisia rakennuksia ja maanomistussuhteiden sääntelyä. 1960-luvun alussa Joensuusta alkoivat katoamaan laajemmat puurakennusten yhtenäiset kokonaisuudet. Suunnittelua koskevat rajoitteet liittyvät julkisivumateriaaleihin ja rakennusten suojeluun (arkki-tehtuuri, lähiympäristöt ja maisemat). Nykyisin kaupungissa on monia julkisia puurakennuksia ja puusta tehtyjä rakenteita, jotka on rakennettu 2000-luvun alussa.

Toimitusjohtaja Juha Virta, Crosslam Kuhmo OyCLT seinä- ja lattiaelementit tehdään ristiinliimatuista lujuuslajitelluista puulevykerroksista. Ris-tiinliimaus takaa puurakenteen vahvuuden ja jäykkyyden. Ensimmäiset ristiinliimatut puulevyt (CLT) valmistettiin Itävallassa 1990-luvun alussa ja ensimmäinen CLT-tehdas aloitti tuotantonsa 1994. CLT on ollut ympäristötietoisen rakentamisen ydintä Keski-Euroopassa viime vuosikym-menen ajan. CLT-tuotantoprosessi koostuu liimattavien levypintojen valmistelusta, liimauksesta, puristuksesta ja jatkokäsittelystä. CLT on materiaalina sellaista, että sitä on mahdollista käyttää puukerrostalojen rakentamisessa. Rakentaminen nopeutuu rakennuspaikalla huomattavasti juuri CLT:n ansiosta. CLT-rakenne voidaan jättää pinnaltaan näkyviin, jos pintamateriaaliksi jäävä osa rakenteesta on oikein valittu. CLT-rakenteen etuja ovat lämpö-, seismiset ja kosteutta tasaavat ominaisuudet, sekä rakenteiden vahvuus ja ympäristöystävällisyys.

Tekninen asiakaspalvelupäällikkö, Sirpa Välimaa, Stora Enso OyjPuun ollessa materiaalina uusiutuva, kestävä, kierrätettävä ja ruuantuotantoon rinnastamaton raaka-aine se vastaa itsessään erinomaisesti em. tulevaisuuden tarpeisiin. Stora Enson strategiana on siirtyä perinteisestä paperin ja kartongin valmistuksesta uusiutuvien materiaalien kasvu-

yhtiöksi, jonka toiminnan ytimessä ovat asiakkaat ja innovaatiot. Uimaharjun tehtailla yhtiö tuottaa paperisellua, liukosellua, mäntyöljyä ja tärpättiä. Tehdas on energiaomavarainen ja tuottaa tällä hetkellä 25 % yli oman tarpeensa energiaa, jonka se myy valtakunnan sähköverk-koon. Vuonna 2012 muutettiin tehtaan toinen tuotantolinja valmistamaan paperisellun sijaan liukosellua. Viime vuonna (2014) tehtaan tuotanto vastasi 7 % Kiinaan tuodusta maan tekstiili-teollisuuden käyttämästä selluraaka-aineesta. Viime vuonna yhä pääasiallisin maailmanlaajui-sesti käytetty tekstiilien raaka-aine oli polyesteri 65 %:n osuudellaan, puuvillaa käytettiin 30 %, mutta puukuitupohjaisten raaka-aineiden osuus tekstiileissä oli vain 5 %. Puu edustaa kestävää ja uusiutuvaa ratkaisua niihin haasteisiin, joita tämä teollisuuden ala on kohdannut. Puulla on tärkeä rooli tekstiiliteollisuuden muutoksessa.

Hallintopäällikkö Urpo Hassinen, Enon EnergiaosuuskuntaEnon Energiaosuuskunnan päätehtävänä on tuottaa puuhakkeesta lämpöenergiaa alueellisten lämpölaitosten avulla. Strategiana on varmistaa osuuskunnan metsänomistajajäsenille parempaa hintaa energiantuotantoon menevälle puulle ja tukea paikallisen uusiutuvan energian käyttöä. Osuuskunnan perustivat alun perin 12 yksityismetsänomistajaa ja tällä hetkellä metsänomistaja- jäseniä on 52. Verkostoyhteistyö tuottaa tulosta. Liiketoiminta aloitettiin vuonna 1999. Noin kaksi miljoonaa litraa polttoöljyä voidaan korvata energiapuulla (27 000 irtokuutiometriä metsähaketta). Tämä tarkoittaa, että yli kaksi miljoonaa euroa säästetään ja jää paikallisen talouden rattaita pyörittämään. Metsähakkeen käytön työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan 7-10 miestyövuodeksi. Paikallisten energianlähteiden käyttö tuo käyttövarmuutta ja riippumattomuutta mahdollisten energiakriisien aikana. Puhdas energiantuotanto tarkoittaa, että puun poltto ei aiheuta hiili- dioksidipäästöjen nettolisäystä. Enon tapauksessa hiilidioksidipäästöt alenevat vuosittain noin viidellä miljoonalla kilolla. Erityistä hyötyä on tuhkasta ja siihen sisältyvistä ravinteista, jotka voidaan palauttaa takaisin metsään lannoitteena.

Puu edustaa kestävää ja uusiutuvaa ratkaisua niihin haasteisiin, joita

tekstiiliteollisuus on kohdannut. Puulla on tärkeä rooli tekstiiliteollisuuden muutoksessa.

8 – Barents Forest Forum – Metsäfoorumin tulokset