BEMINEBEMINE-hypoteesien

“reality check”31.8.2016

Miksi yhteiskehittäminen?

1) Strateginen tutkimus tähtää vaikuttavuuteen2) Kompleksista ilmiöistä on haastavaa tuottaa

toimintasuosituksia pelkän tutkimuksen pohjalta3) Vaikuttavuus edellyttää uudenlaista

tiedontuotantoa ja yhteiskehittämistä.

Työpajan tavoitteet

1) Tutkimusasetelman kehittäminen yhdessä

2) Keskeisten haasteiden tunnistaminen3) Keskeisten portinvartijoiden

tunnistaminen

IMALPE-KOORDINAATIOON

LIITTYVÄT HAASTEET & MITEN BEMINE-HANKE NIITÄ VOISI

RATKAISTA

HAASTE: YHTEISTYÖSuurin osa työpajassa esiin nousseista haasteista liittyi MALPE-koordinaation yhteistyön vaikeuteen: esiin nousi tiedonkulun, koordinaation, ja päätöksenteon hankaluukdet monilla eri tasoilla.

Yhteistyötä vaikeuttavat hallinnon, alueiden ja eri sektoreiden siiloutuminen, osaoptimointi sekä kuntien välinen kilpailu. Kaupunkiseutujen kehittämiseen osallistuu monia toimijoita, joilla on eri intressit sekä eri kieli, toimintakulttuuri ja -logiikka. On myös vaikea hahmottaa, mitkä ja ketkä ovat oleellisimmat toimijat.

Päätöksenteossa on epäselvyyksiä siitä kuka päättää ja kuka toimii milläkin valtuuksilla. Esimerkiksi valtiolla on monta eri “ääntä” ja näillä äänillä eri valtuudet toimia. Myös prosessin “epävirallisuus” ja kevyt rakenne (poliittisen prosessin puute) vaikeuttavat päätöksentekoa vaikka ovatkin muuten toivottuja piirteitä.

HAASTE: YHTEISTYÖPoimintoja työpajasta:

“Kaupunkiseututasoisella suunnittelulla on epäselvä asema ja heikko hallinto.”

“We have a large challenge to make the local decisionmakers to understand synergetic approach.”

“A key element in synergistics is to prevent from sub-systems to optimize for themselves (e.g. politics & economic synergies dominating over other values)”

“Isoin ongelma on vahva kunnallinen itsehallinto.”

“How can we take into account interdependencies between political, economic, cultural etc. city (nexuses), beyond trading zones established between pairs, but rather as a network of codependent factors.”

“Maybe we need less organizations to do planning, so we could focus on the communication within the planners. Now institutionals barries prevent the efficient knowledge to spill and planners to achieve best possible knowledge of the complex problem.”

MITÄ TUTKIMUS VOISI TUOTTAA HAASTEEN RATKAISEMISEKSI?

● MALPE - järjestelmän konkretian kehittäminen

● Toiminnan tavoitteiden selkeyttäminen ja uudistaminen (kilpailukyky – kestävä kehitys – terve kaupunki – ilmastotoimet)

● Uusia menetelmiä ja työkaluja MALPE-suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä olemassa olevien menetelmien selkeyttäminen

● Paremman ymmärryksen tuottaminen suunnittelu - ja kehittämisprosessien lopputuloksiin vaikuttavista tekijöistä ja ristiriidoista

● Esimerkkejä toimivista trading zone:ista● Kartta portinvartijoista

HAASTE: OSALLISTUMINENLiian usein päätöksenteon kohteiden näkemyksiä ei kuulla tai niitä ei oteta huomioon. On tärkeää, että kaupungin asukkaat pääsevät osallistumaan strategiseen päätöksentekoon vahvasti.

Haasteeksi nousi myös, miten suunnittelukoneisto pystyy reagoimaan ruohonjuuritason aktiviteetteihin kaupungissa.

Poimintoja työpajasta:

“Nykyisessä MALPE-suunnittelussa jäävät edelleen liian vähälle huomiolle asukkaat (nykyiset ja tulevat) sekä yrittäjät (erityisesti nopeasti muuttuva työmarkkina: ns. työttömät, mikroyrittäjyys/keikkayrittäjyys - toimitilakysymykset).”

“ Future citizens are not around the table. But who has the right (and the ability to talk on their behalf?”

“Eikö osallistamisessa ole myös riskinsä? Asukkailla tai yrityksillä ei ole usein tietoa tarpeidensa ja valintojensa ulkoisvaikutuksista. Niiden hallinta kuitenkin suunnittelun keskeisimpiä oikeutuksia?”

● Mallit joiden avulla pystytään vastaamaan sidosryhmien kysymyksiin.

● MALPE-koordinaation parempi näkyvyys ja tunnettavuus ihmisille, jolloin mahdollisuudet osallistua suunnitteluun paranisivat

● Tutkimustulosten popularisointi

MITÄ TUTKIMUS VOISI TUOTTAA HAASTEEN RATKAISEMISEKSI?

HAASTE: ALUEIDEN ERILAISUUS

Kolmas keskeiseksi tunnettu haaste liittyy kaupunkiseutujen heterogeenisyyteen. Sitä ei oteta tällä hetkellä suunnittelussa tarpeeksi huomioon. Kaupunkiseutujen, kaupunkien ja kaupunginosien erilaisuus jää usein ison kuvan alle. Kaupungistumisen dynamiikat ovat erilaisia jolloin metropolialue vaatii omat ratkaisunsa, Turku ja Tampere omansa ja muut keskisuuret kaupungit omansa.

Poimintoja työpajasta:

“How to avoid the London model in Finland? That only Helsinki area will success and other Finland will fail?”

KaupungistumiSET ei kaupungistumiNEN.

“How to deal with the fact that all areas cannot grow? Some have to decrease.”

.

● Erilaisten kaupunkityyppien ja kaupunkiseutujen luokittelu ja tyypittely.

● Erilaisten kaupunkityyppien ja - seutujen huomioonoton mahdollistaminen suunnitteluprosesseissa

MITÄ TUTKIMUS VOISI TUOTTAA HAASTEEN RATKAISEMISEKSI?

HAASTE: MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN

Kaupunkeihin vaikuttavat tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa monet muutosvoimat. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja vaikutusten arviointi sekä näiden huomioonotto päätöksenteossa ovat monella tapaa haastavia.

Tulevaisuus on yhä epävarmempi ja haasteena on huomioida kaupunkien kyky vastata nopeisiinkin muutoksiin. Miten monet teknologiset radikaalit muutokset otetaan suunnittelussa huomioon? Entä esimerkiksi elinkeino - ja yritysrakenteen muutos, väestönrakenteen muutos ja kotitalouksien koon pieneneminen?

HAASTE: MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN

Poimintoja työpajasta:“To gain better understanding on the dynamics of urban economy would be of great interest!”

“Do we understand well enough structures and processes of value creation in Finnish cities?”

“Minua kiinnostavat ne yhdyskuntarakenteen muutokset, jotka tekniikan valtavan nopea kehitys mahdollistaa ja joihin ilmastonmuutos ratkaisevasti vaikuttaa. Kaupunkien ja maaseudun kehitys on suurten muutosten edessä jo varsin lyhyellä aikavälillä. On sulaa tyhmyyttä ennakoida tulevaa lähinnä muutaman vuosikymmenen takaisten kasvutrendien ja mieltymysten kautta.”

“Millainen fyysinen ympäristö tukisi elämisyhteisöjen vahvistumista ja resilienssiä? Valtavalla vauhdilla muuttuva toiminta- ja elämisympäristö haastaa suunnittelukoneiston, joka on liian massiivinen, jäykkä, pitkäkaarinen, teoreettinen ja ei-osallistava - se ei pysty reagoimaan toimintaympäristön kiihtyvään muutosvauhtiin.”

● Kartoitus siitä, miten uudet teknologiat muuttavat kaupunkisuunnittelua.

● Toimintasuosituksia, miten lisätään yhdyskuntien muutoskestävyyttä.

● Visioita, skenaarioita ja kokonaisvaltiaisa vaihtoehtoja tulevaisuuden kaupunkiseuduista.

● Systeemisen ymmärryksen tuottaminen muutoksista

● Ajattelua avaavia käsitteellisyyksiä● Työkaluja monimutkaisen todellisuuden

helpompaan hahmottamiseen● Diaesitys kaupungistumisen mekanismeista● Jatkohanke: Smart City - kehitys ja keissit● Kokonaisvaltaisempi

kaupunkisuunnittelukäytäntö● Kansainvälistä peilausta Suomen tilanteeseen

MITÄ TUTKIMUS VOISI TUOTTAA HAASTEEN RATKAISEMISEKSI?

II KESKEISET PORTINVARTIJAT

Miten muutos tapahtuu?

Paikalliset poliittisten päättäjien yhteistyöelimet PK-yrityksetPLANNORD planning networkRakennusteollisuusSCENSLECO project task groupSitraSote-toimijatSuomen yrittäjätSuuret päivittäistavarakaupat (S-Ryhmä, Kesko, Lidl)Suuret yrityksetSYKETapahtuma - ja kulttuuritoimijatMinisteriöt: TEM; YM, VMValtiotason päättäjätVNKVR .Aarhuus yliopistoARAHelenTeknologiateollisuus

KEITÄ TARVITAAN MUKAAN RATKAISEMAAN HAASTEITA?

AVIELY-keskuksetEnergiateollisuusEtu- kattojärjestötKaavoittajat, toso?KaavoituslautakuntaKoulutuslaitoksetKunnan/kaupunkiseudun asumisesta, liikenteestä + palveluista vastaavat virkamiehet/toimihenkilötKv-tutkijaverkostot ja tutkijatKv-verkostot H2020LUKE - maatalousMMMSisäministeriöSuomen AkatemiaEduskunnan tulevaisuusvaliokuntaLainsäädännön asiantuntijatLuonnonsuojelijat (WWF)MTKOpiskelijatEnergiateollisuusFingridFortum

Asukkaat ja asukasyhdistyksetAutoalan keskusliittoColumbian yliopistoErilaiset sosiaaliset ryhmätErityisryhmät, ns. “hiljaiset” (vanhukset, lapset, vammaiset, maahanmuuttajat jne.)Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastoHSYKauppakamariKiinteistöjen omistajatKolmas sektori palveluntuottajanaKristianstadt yliopistoSijoittajatVertaisarvioijatWWF - Jussi NikulaKunnat ja kuntaliitotMaakunnat ja maakuntaliitotMaanomistajatMAL johtoryhmä ja verkostoKansallinen ja paikallinen mediaLähienergiayhdistysten liittoRakennusalan etujärjestötSuomen Rakennusinsinöörien liitto

PORTINVARTIJOIDEN PRIORISOINTI

OsallistuminenSäännöllinen vuorovaikutus, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen relevanssi ja tietoisuus sidosryhmien meneillään olevista prosesseista. Tutkimuksen ja lopputuotteiden yhteissuunnittelu ja –tuottaminen.

ARAAutoalan keskusliittoHelsingin kaupunginsuunnitteluvirastoHSYKauppakamariKiinteistöjen omistajatKunnatKuntaliitotMaakunnat ja maakuntaliitotMaanomistajatMAL johtoryhmä ja verkostoMTKPaikalliset poliittisten päättäjien yhteistyöelimetPLANNORD planning networkRakennusteollisuusSCENSLECO project task groupSitraMinisteriöt: TEM; YM, VM, Sisäministeriö, VNK, MMMVRLUKE - maatalousSuomen Akatemia

YhteistyöYhteistyökumppanit, jotka osallistuvat tutkimuksen osien toteuttamiseen ja sisällöntuotantoon sekä tutkimuksen vuorovaikutuksen ja viestinnän toteuttamiseen.

AVIELY-keskuksetKaavoittajat, toso?KaavoituslautakuntaKoulutuslaitoksetKunnan/kaupunkiseudun asumisesta, liikenteestä + palveluista vastaavat virkamiehet/toimihenkilötAsukkaat ja asukasyhdistyksetSuuret päivittäistavarakaupat (S-Ryhmä, Kesko, Lidl)Suuret yrityksetTapahtuma - ja kulttuuritoimijatColumbian yliopistoErilaiset sosiaaliset ryhmätErityisryhmät, ns. “hiljaiset” (vanhukset, lapset, vammaiset, maahanmuuttajat jne.)OpiskelijatPK-yrityksetSote-toimijatSuomen yrittäjätKolmas sektori palveluntuottajana

TiedotusSäännöllinen tiedotus projektin etenemisestä ja tutkimuksen ajankohtaisesta sisällöstä ja tuloksista. Verkkoviestintä, sosiaalinen media.

EnergiateollisuusFingridFortumHelenKansallinen ja paikallinen mediaLähienergiayhdistysten liittoRakennusalan etujärjestötSuomen Rakennusinsinöörien liittoTeknologiateollisuusMuut etu- ja kattojärjestötEduskunnan tulevaisuusvaliokuntaKansanedustajatKunnalliset päätöksentekijätKuntien virkamiehet

KonsultointiTäsmennetty vuorovaikutus tutkimuksen tietyissä vaiheissa: Näkemykset rajattuihin erityiskysymyksiin, verkostot ja kontaktit, aineistot.

HSLLainsäädännön asiantuntijatLuonnonsuojelijat (WWF)SijoittajatVertaisarvioijatAarhuus & Kristinstadt yliopistotKv-tutkijaverkostot ja tutkijatKv-verkostot H2020Yliopistot

TARVITAAN PORTINVARTIJAMALLI

III TOP TEN LOPPU- TUOTTEET

1. Mikä MALPE on? Prosessikuvaus MALPE:sta2. Uusi prosessi ja konkreettiset työkalut MALPE suunnitteluun ja

päätöksentekoon3. Yhteiskehittämisen mallit4. Selkeät visiot ja vaihtoehdot kaupunkien kehittämiselle5. Kartta portinvartijoista6. Benchmarkkaus: toimivat ratkaisut ja miten niitä voidaan soveltaa7. Analyysi miten eri muutostrendit muokkaavat kaupunkia ja työkaluja

tämän monimutkaisen todellisuuden hahmottamiseen8. Päättäjille yhden sivun “MALPE 3 MINUUTISSA” paperi9. Tieteelliset julkaisut ja tutkimustulosten popularisaatio

10. Toimintasuosituksia ja lakiehdotuksia päättäjille

KIITOS!