HAASTAJAT VOITTAVAT ! Teknologiateollisuuden pitkän aikavälin kasvun avaimet Sisältö: HAASTAJAT VOITTAVAT! ..................................................................................................................... 2 TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................. 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET JA EPÄVARMUUDET ..................................................... 9

2.1 YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ............................................................................................................10 2.1.1 Poliittiset epävarmuustekijät.........................................................................................................10 2.1.2 Taloudelliset epävarmuustekijät ...................................................................................................11 2.1.3 Sosiaaliset epävarmuustekijät .......................................................................................................13 2.1.4 Teknologiset epävarmuustekijät ...................................................................................................14 2.1.5 Ekologiset epävarmuustekijät .......................................................................................................14

2.2 KILPAILUYMPÄRISTÖ............................................................................................................................16 2.2.1 Kilpailutilanne ..............................................................................................................................16 2.2.2 Asiakkaat ......................................................................................................................................17 2.2.3 Korvaavat tuotteet.........................................................................................................................17 2.2.4 Alan rakennemuutokset ................................................................................................................18 2.2.5 Alan uudet tulokkaat.....................................................................................................................18

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN VAIHTOEHTOISET KEHITYSKULUT.............................................19 3.1 VIISI SKENAARIOTA..............................................................................................................................19 3.2 SKENAARIOIDEN KESKEISET TEEMAT JA HAASTEET..............................................................................21

4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...........................................................................................29 4.1 OMAT TOIMINTAVAIHTOEHDOT............................................................................................................29 4.2 SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUS JA TOIVOTTAVUUS.............................................................................31 4.3 SKENAARIOIDEN VAATIMAT TOIMENPITEET .........................................................................................32

KIRJALLISUUTTA....................................................................................................................................34 LIITE 1. NOUSEVIEN TALOUKSIEN MAAKATSAUKSET ..............................................................35

2

Haastajat voittavat! Tulevaisuus kiehtoo, mietityttää ja välillä vähän pelottaa meitä kaikkia. Näitäkin sanoja nousin kirjoittamaan yöllä, kun kohta alkavan uuden vuoden haasteet singahtelivat mielessäni antamatta unelle sijaa. Tätä kuluvaa vuotta on yleisessä suomalaisessa keskustelussa leimannut tietty kahtiajakoisuus: lähihistoriamme kipeitä muistoja on kerrattu laajalti, mutta samalla kansan syvimpienkin rivien tietoisuuteen on viimeistään nyt räjähtänyt ilmiö nimeltä globalisaatio. Aktivistien mielenosoitusten banderolleista termi on sujuvasti siirtynyt kirosanan kaltaiseksi käsitteeksi, jota sopii viljellä yhtä katteettomasti kuin muita voimasanoja konsanaan. Tässä jälkisuomettumisen ja esimaapalloistumisen välimaastossa Teknologiateollisuus ry lähti KTM:n tukemana etsimään pitkän aikavälin kasvun avaimia alansa yritysten tarpeita silmällä pitäen. Pohdiskelun ja demokraattisen äänestyksen tuloksena suurennuslasin alle otettiin nimenomaan Kiina, Venäjä ja EU:n uudet jäsenvaltiot, joiden kaikkien tulevaa kehitystä peilattiin nykyiseen USA-vetoiseen maailmantalouteen. Ryhmämme työskentely oli innostavaa, ja koen tämän vuorovaikutuksen rikastuttaneen ainakin omaa ajatteluani. Hyvästä hengestä huolimatta oli kuitenkin mielenkiintoista havaita, miten vaikeaa oli luoda positiivisesti värittyneitä tulevaisuuden näkymiä. Vaikka tarkastelun kohteena ollut aikajana oli riittävän pitkä villeimmillekin maailmanvalloituksen visioille, tuntui kauhuskenaarioiden maalailu jotenkin luontevammalta. Tähän maailmanlopun meininkiin havahtui sitten koko ryhmäkin, ja totesimme yhteen ääneen, että raportilla olisi merkitystä vain, jos emme itse vaivu kyynisyyteen tai fatalismiin. Sitä kaukaisintakin tulevaisuutta rakennetaan tässä ja nyt. Kysymys on loppujen lopulta näkökulmasta: Pietari voi olla turvallisuusuhka, portti Venäjän kasvaville markkinoille tai vaikka työvoimareservi sekä alihankintakeskus. Päätös on yksin meidän. Tämän raportin tarkoitus ei siis ole tarjota valmiiksi pureksittuja patenttiratkaisuja. Ei sinne päinkään. Esitämme muutaman mahdollisen tavan hahmottaa tulevaisuuden globaalia toimintaympäristöä. Olemme myös ottaneet kantaa siihen, millaista kehitystä pidämme toisaalta uskottavimpana ja toisaalta toivottavimpana. Lataamme runsaasti odotuksia kansallisten päättäjiemme suuntaan, jotta lainsäädännön keinoin voitaisiin edesauttaa niiden skenaarioiden toteutumista, jotka takaisivat suomalaisen teknologiateollisuuden elinkelpoisuuden jatkossakin. Samalla toivomme näiden skenaarioiden innostavan etenkin PK-yrityksiä pitkän aikavälin strategiatyöskentelyyn. Itse alihankintakonepajan edustajana tiedän tuskallisen hyvin, miten alati tiukkenevien toimitusaikojen ja lyhyiden tilauskantojen puristuksessa aikaa ja malttia tulevaisuuden suunnitteluun ei tahdo löytyä. Jos usein on vaikea nähdä kaksi kuukautta eteenpäin, niin kaksi vuosikymmentä lähentelee jo fantasiaa. Siitä huolimatta haluan kannustaa kaiken kokoisia yrityksiä hyödyntämään aivoitustemme antia. Peilatkaa tilannettanne näihin skenaarioihin ja luokaa lisäksi vielä omia, kenties monin verroin osuvampia kehityskulkuja. Pääasia on, että paikannatte itsenne tulevaisuuden kartalta, mietitte vaihtoehtoiset reitit, minkä jälkeen suunnistaminen kompassin tai GPS:n kanssa on jo helppoa.

3

Haluaisin tässä yhteydessä työryhmämme puolesta kiittää lämpimästi Jaakko Hämeen-Anttilaa, Matti Kleimolaa, Sami Leppimäkeä ja Pekka Sutelaa, jotka asiantuntija-alustuksillaan toivat lisää syvyyttä ja perspektiiviä työskentelyymme. Erikoiskiitos kuuluu Tarja Meristölle, joka onnistui luomaan sujuvan synteesin suulaan ryhmämme tajunnanvirrasta. Lopuksi kiitos myös Merja Lättilälle ja Veijo Niemelle, joilla oli sekä onnea että ymmärrystä työryhmää kasatessaan – meiltä ei mielipiteitä tarvinnut maanitella esiin! Kuhmoisissa itsenäisyyspäivän aattona 2004 Mirjaliisa Lehmussaari

4

Tarja Meristö HAASTAJAT VOITTAVAT ! Teknologiateollisuuden pitkän aikavälin kasvun avaimet

Tiivistelmä Tämä selvitys on tehty Teknologiateollisuus ry:n kansainvälistymistyöryhmän toimeksiannosta ja sen toteuttajana on ollut Åbo Akademin IAMSR -tutkimuslaitoksen Corporate Foresight Group CoFi tutkimusjohtaja Tarja Meristön johdolla. Tavoitteena on kuvata nousevien talouksien rooli tulevaisuudessa teknologiateollisuuden yritysten kannalta katsottuna. Tulosten yksi käyttötarkoitus on tarjota uusia, vaihtoehtoisia ajattelumalleja ja skenaarioita myös niille yrityksille, jotka eivät ole olleet mukana tässä prosessissa. Taustatietona prosessille on ollut vuonna 2003 valmistunut linjaus, Tulevaisuuden voittajat, Liiketoiminnan ja teknologian linjaus 2010. Prosessi on toteutettu kevään 2004 aikana viiden istunnon kokonaisuutena ja loppuraportti on käsitelty elokuussa 2004 pidetyssä loppuistunnossa. Tarkastelun aikajänne ulottuu vuoteen 2024. Lopputuloksena prosessista ryhmä esittää 5 skenaariota, jotka ovat:

1. USA-vetoinen nykykehitys (perusskenaario) 2. Kiina-vetoinen kasvuskenaario (haastajaskenaario) 3. Venäjän myönteinen kehitys (haastajaskenaario) 4. Eurooppa-vetoinen kasvuskenaario (haastajaskenaario) 5. Uudet arvot ohjaavat kehitystä (haastajaskenaario).

Kukin skenaario sisältää uhkia ja mahdollisuuksia, joihin voidaan valmistautua ja varautua. Toivottavimpana skenaariona ryhmä piti Eurooppa - vetoista kasvuskenaariota. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin EU:n byrokratian purkua, direktiiviviidakon yksinkertaistamista ja Euroopan tasolla todellisista innovaatioista huolehtimista. Suositukset ryhmä osoitti erikseen toimialalle ja julkiselle sektorille. Toimialan pitää kehittää asiakaslähtöistä toimintaa, kasvattaa resursseja tekemällä yhteistyötä, panostaa liiketoimintaosaamisen ja brändiosaamisen kehittämiseen ja hyödyntää paremmin lähimarkkinoita. Julkisen sektorin puolestaan pitää huolehtia EU:n byrokratian kohtuullisena pitämisestä, luoda edellytyksiä yritysten kansainvälistymiselle, vahvistaa toimintaedellytyksiä Suomessa sekä varmistaa huippuosaajien saanti sekä ammatillisella puolella että yliopistotasolla.

5

1 Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata, mikä rooli on ja voi olla nousevilla talouksilla tulevaisuudessa. Lähestymistapana on käytetty vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvausta, skenaariotyöskentelyä. Tulosten yksi käyttötarkoitus on tarjota uusia, vaihtoehtoisia ajattelumalleja myös niille yrityksille, jotka eivät ole olleet mukana tässä prosessissa. Teknologiateollisuus on globalisoituvassa maailmassa entistä riippuvaisempi kansainvälisistä näkymistä ja niiden pitkän aikavälin kehitysvaihtoehdoista. Nousevat taloudet Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia, mutta tuovat pelikenttään myös uusia haasteita ja kiristävät kilpailua. Kilpailua ei käydä vain yritysten, tuotteiden ja tuotemerkkien kesken asiakkaista, vaan kilpailua käydään alueiden ja valtioiden kesken investoinneista ja toimialojen kesken sijoittajista ja osaajista. Tässä työssä tarkastelu rajattiin maantieteellisesti niin, että Latinalainen Amerikka jätettiin ulkopuolelle, ja erityishuomio kiinnitettiin Venäjään, Aasiaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan. Teknologiateollisuus ry:n liiketoiminta- ja teknologialinjaus 2010, ”Tulevaisuuden voittajat” julkistettiin maaliskuussa 2003. Sen mukaan toimintaympäristön keskeisimmät tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät globaalilla tasolla ovat PESTE–ryhmittäin (Political, Economic, Social, Technological, Ecological) seuraavat: Poliittinen

- maailman valtapeli: USA vs. haastajat - globalisaation eteneminen vs. alueellinen eristäytyminen - ääriliikkeet - energia.

Ekonominen

- harmaa talous ja korruptio erityisesti uusilla talousalueilla - tuotantotekijöiden saatavuus - kuluttajien arvot ja luottamus talouteen - talouden liberalisoituminen - ostovoiman kehitys, ja yleisemminkin talouskasvun taso.

Sosiaalinen

- väestön kehitys - koulutus ja osaamisen kehitys - työn tulevaisuus - turvallisuus.

Teknologinen

- teknologian muutosnopeus - teknologioiden vuorovaikutus - BAT: paras saatavilla oleva teknologia - teknologian miniatyrisoituminen - globalisaatio.

6

Ekologinen

- globaalit ihmisten aiheuttamat ympäristöongelmat - luonnonkatastrofit - kuluttajakäyttäytyminen ja ekoimago kilpailukeinona - EU:n ympäristösopimukset.

Skenaariot ”Tulevaisuuden voittajat” –linjauksessa perustuivat markkinat – teknologia – yhteiskunta –lähtöisiin olettamuksiin. Skenaarioita esitettiin kuusi kappaletta vuoteen 2010 asti:

1. Paikallisuus 2. Anturiyhteiskunta 3. Globaali sosiaalisuus 4. Supertech 5. Kiina uusi talousmahti 6. Pelon ilmapiiri.

Näistä Pelon ilmapiiri- ja Paikallisuus-skenaarioita, joissa globalisaation markkinalähtöiselle ja länsimais-/USA-vetoiselle kehitykselle syntyy vastavoimia, jotka muuttavat oleellisesti kehityksen suuntaa, kun taas Globaali sosiaalisuus -skenaariossa kyse on myös sosiaalisesti kestävän kasvun konseptista. Uutta teknologiaa hyödyntävät skenaariot Anturiyhteiskunta ja Supertech, jotka korostavat innovaatioiden nopean ja täsmäsoveltamisen merkitystä kasvun moottorina, ja verkottumista kasvua lisäävänä vipuvaikutuksena. Skenaarioissa Kiina uusi talousmahti myös liiketoiminnan pelisäännöt kiinalaistuvat, kun tähän asti kasvu on tapahtunut länsimaisiin sääntöihin sopeutuen. ”Tulevaisuuden voittajat” -skenaarioiden aikajänne on vuoteen 2010, joka on suhteellisen lyhyt ajateltaessa esimerkiksi energia-alan tulevaisuuden vaihtoehtoja tai kokonaan uusien teknologioiden läpimurtoa. Skenaarioiden näkökulma on myös suurten, ja kansainvälisesti toimivien yritysten, ja vähemmän huomiota on kiinnitetty pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai yrityksiin, jotka toimivat lähinnä Suomessa, Suomesta käsin ja ehkä Suomen lähialueilla. Tulevaisuuden voittajat -linjauksen valmistumisen jälkeen on tapahtunut käytännössäkin muutoksia, jotka ovat vahvistaneet tiettyjä skenaariokehityskulkuja: Pelon ilmapiiri on ulottunut Eurooppaan (Madrid; ei vain USA 9/11), yritykset ovat siirtäneet toimintoja Suomesta Kiinaan ja Viroon (Salcomp, Elcoteq), poliittisessa kielenkäytössä ”Kiina-ilmiö” on arkipäiväinen ilmaisu, joka tarkoittaa huolta kotimaan työpaikoista. Olennaisia kysymyksiä tulevaisuuden menestymisen kannalta ovat:

- onko Suomi tulevaisuudessa houkutteleva sijaintipaikka yrityksille? - onko osaajien saanti turvattu suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen?

7

- ovatko länsimainen markkinatalous ja kaupantekotavat ylikansallisesti hyväksyttyjä?

- missä ovat tulevaisuuden kasvavat markkinat ja ostovoimainen kysyntä? - mikä rooli on avautuvilla, nousevilla talouksilla tulevaisuudessa: kasvava

markkina, edullinen sijaintipaikka, kilpailija? - voivatko pienet yritykset menestyä ilman uudenlaisia yhteistyömalleja ja

työnjakoa isojen yritysten kanssa? - kykeneekö EU uudistumaan ja notkistamaan rakenteensa globaalia kilpailua

varten? - mikä on Venäjän tila ja rooli tulevaisuudessa?

Näitä esimerkinomaisia, mutta perustavaa laatua olevia kysymyksiä on selvitetty tässä skenaarioprosessissa. Kuviossa 1 on esimerkinomaisesti esitetty kolmen maan ostoskorissa tuotteet, jotka kuvaavat elintason kehitystä omalta osaltaan eli hampurilainen, kännykkä ja auto.

USA:Väestö 290 milj., työvoima, 155 milj.Keskiluokka, 232 milj. (80%) (keskiluokan kotitalouden vuositulot 25 000-100 000$)Keskitulot: 32 222 $ (per capita)Kokonaisveroaste 29,6 %Säästämisaste 2,3 %Yksityinen kulutus: 25 352 $ (per capita)75% työvoimasta palveluissa

SUOMI:Väestö 5,2 milj., Työvoima, 2,4 milj.Keskiluokka, 2,8 milj. (54%)(keskiluokan kotitalouden vuositulot 26 263-51 636$)Keskitulot: 24064 $ (per capita)Kokonaisveroaste 46,3 %Säästämisaste 2,4 % Yksityinen kulutus: 11 384 $ (per capita)67,2 % työvoimasta palveluissa

Lähteet: Tilastokeskus, US Census, BNP Paribas Peregrine, PRC’s Embassy in USA, Economist, World Bank* arviot lähteistä: Kiinan tilastokeskus, Chinese Academy of Social Sciences, SRI

1,26 $

3,28 $

2,90 $

Big MacBig Mac

21780 $

25300 $

27070 $

246 $

220 $

278 $

KIINA:Väestö 1287 milj., Työvoima, 737 milj.Keskiluokka, 50/95/200 milj.* (4%/ 7%/ 16%*) (keskiluokan kotitalouden vuositulot 7500-10000 $)Keskitulot: 1200 $ (per capita)Kokonaisveroaste - %, Säästämisaste 40 %Yksityinen kulutus: 428 $ (per capita)27,5 % työvoimasta palveluissa (alkutuotannossa 50%)

VW Passat

Nokia/Samsung

Ostoskori

Kuvio 1. Keskiluokka Yhdysvalloissa, Suomessa ja Kiinassa.

Tässä työssä lähestymistapana on käytetty skenaariopohjaista viitekehystä. Skenaariot on laadittu työhön valittujen alueiden näkökulmasta eli mukana ovat ns. nousevien talouksien maat: Venäjä, Kiina ja Intia, laajemminkin Aasia sekä myös uudet EU-jäsenmaat, yleisemminkin itäinen Keski-Eurooppa.

8

Skenaariot laadittiin vuorovaikutteisena työnä tutkimusryhmän ja yritysedustajien ryhmän välillä. Tutkijat toivat tietoa ja perusteltuja yhteenvetoja yritysryhmään arvioitavaksi, ja näin vähitellen saatiin yhdistettyä tieto ja näkemys toisiinsa niin, että kyettiin esittämään mahdolliset erilaiset vaihtoehdot. Lopuksi osallistujat arvioivat myös eri vaihtoehtojen toivottavuutta ja todennäköisyyttä sekä tekivät toimenpidesuosituksia eri vaihtoehtojen varalle.

Osallistujat koottiin innostuneista yritysedustajista. Prosessiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: • ABB Oy: Mikko Helinko • Kvaerner Masa-Yards Inc: Mikko Niini • Meconet Oy: Timo Parmasuo • Metso Automation Oy: Teuvo Laaksonen • Metso Oyj: Jukka Seppälä • Oilon Oy: Eero Pekkola • Reka Kaapeli Oy: Markku Rentto • Teknologiateollisuus ry: Merja Lättilä • Teknologiateollisuus ry: Juhani Kangasniemi • Teknologiateollisuus ry: Veijo Niemi • Trafo Group, Teknoware Oy: Jouko Kuisma • Uudenkaupungin Rautavalimo Oy: Pekka Kemppainen • Vaisala Oyj: Jan Hörhammer • Vinnilän Konepaja Oy: Mirjaliisa Lehmussaari • Wärtsilä Oyj Abp: Christian Andersson. Teknologiateollisuus ry on muodostanut ryhmän ja huolehtinut sen koollekutsumisesta ja istuntojen käytännön järjestelyistä. Prosessi-istunnoissa on pidetty myös asiantuntija-alustuksia seuraavasti: − Aasian tulevaisuuden näkymät, tutkija Sami Leppimäki, IAMSR, ÅA (5.2.2004 ) − Venäjän ja Kiinan siirtymätaloudet, johtaja Pekka Sutela, Suomen Pankki (15.4.2004) − Islamilainen maailma, professori Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopisto (5.5.2004) − Tulevaisuuden energianäkymät, johtaja Matti Kleimola, Wärtsilä Oyj (5.5.2004). Työn tekemisestä on vastannut tutkimusjohtaja yritysfuturologi Tarja Meristö yhdessä Corporate Foresight Groupin tutkimustiimin kanssa Åbo Akademin IAMSR-yksiköstä. Prosessi toteutettiin toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehyksellä. Kyse on tulevaisuuden tutkimuksen alaan kuuluvasta lähestymistavasta, jossa korostetaan sitä, että ei voida tehdä kaikille yhteisiä, toimijasta ja alasta riippumattomia skenaarioita, vaan tarvitaan asianomistaja, jonka näkökulmasta skenaariot tehdään ja joka myös sitoutuu – ei

9

vain tekemään skenaarioita- vaan tekemään skenaarioiden johtopäätösten osalta myös strategisia päätöksiä, jotka johtavat toimintaan. Prosessi toteutettiin viidellä istunnolla. Pidetyt istunnot on merkitty oheiseen kuvioon käsitellyn aiheen mukaisesti. Loppuraporttipalaveri pidettiin 24.8.2004.

Mitkä ovat mahdollisetmaailmat?

Mitkä ovat mahdollisetmaailmat?

Kuka ja missä me olemme?

Kuka ja missä me olemme?

Minne voimme

mennä ja kuinka?

Minne voimme

mennä ja kuinka?

Minne päätämme

mennä?

Minne päätämme

mennä? StrategiaStrategia

Toimenpide-ohjelma

Toimenpide-ohjelma

PESTE

PerususkomuksetTabutYdinpätevyydet

SWOT

VisioRiskinottokyky ja -halu Joustavuus

Reimarit

MISSIONMISSION--SKENAARIOTSKENAARIOT

AIHEAIHE--SKENAARIOTSKENAARIOT

TOIMINTATOIMINTA--SKENAARIOTSKENAARIOT

©Tarja Meristö, 1991

2. istunto 5.2.20043. istunto 12.3.2004

1. istunto 7.1.2004

4. istunto 15.4.2004

5. istunto 5.5.2004

Kuvio 2. Toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehys

2 Toimintaympäristön haasteet ja epävarmuudet Tarkastelun kohteena on globaali toimintaympäristö ja erityisesti ns. nousevien talouksien rooli ja kehitysvaihtoehdot pitkällä aikavälillä. Näkökulmana on suomalainen teknologiateollisuus ja sen menestysmahdollisuudet kansainvälisesti. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ne haasteet, joita Suomessa sijaitseva ja Suomesta käsin toimiva teollisuus tulevaisuudessa kohtaa ja joihin pitäisi varautua jo nyt. Kuviossa 3 on esitelty Suomen kansainvälinen kauppa (vienti/tuonti) nousevien talouksien kanssa sekä näihin maihin tehdyt suorat ulkomaiset investoinnit, mikä kuvaa kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa näihin alueisiin ja siten osaltaan myös tulevaisuudennäkymiä.

10

Kiina

Suomi

vienti 1,3/tuonti 1,6

USA

vienti 4,2/tuonti 2,3

FDI (stock) = kaikkien ulkomaisten investointien arvo maahan mrd. $ (vuosien 2002, tai 2003 arvot), Suomen vienti maahan ja tuonti maasta mrd. $ (vuosien 2002 tai 2003 arvot) v. 2004 rahassa. Koottu lähteistä: Finpro, Tilastokeskus ja UNCTAD

Saksa

Viro, Liettua, Latvia

FDI 35

vienti 1,8/ tuonti 1,1 mrd.

Intia

vienti 5,6/ tuonti 5,1

Venäjä

FDI 25

FDI 448

FDI 452

FDI 23

FDI 10,8

FDI 1351

vienti 3,1/ tuonti 3,6

vienti 0,2/ tuonti 0,1

FDI 236Brasilia

vienti 0,2/tuonti 0,2

Kiina

Suomi

vienti 1,3/tuonti 1,6

USA

vienti 4,2/tuonti 2,3

FDI (stock) = kaikkien ulkomaisten investointien arvo maahan mrd. $ (vuosien 2002, tai 2003 arvot), Suomen vienti maahan ja tuonti maasta mrd. $ (vuosien 2002 tai 2003 arvot) v. 2004 rahassa. Koottu lähteistä: Finpro, Tilastokeskus ja UNCTAD

Saksa

Viro, Liettua, Latvia

FDI 35

vienti 1,8/ tuonti 1,1 mrd.

Intia

vienti 5,6/ tuonti 5,1

Venäjä

FDI 25

FDI 448

FDI 452

FDI 23

FDI 10,8

FDI 1351

vienti 3,1/ tuonti 3,6

vienti 0,2/ tuonti 0,1

FDI 236Brasilia

vienti 0,2/tuonti 0,2

Kuvio 3. Suomen vienti/tuonti ja ulkomaiset investoinnit. Seuraavassa on tarkasteltu työryhmän tekemän PESTE-analyysin (Political, Economic, Social, Technological, Ecological) pohjalta haasteita, tulevaisuuden epävarmuuksia ja vallitsevia tabuja sekä yleisestä toimintaympäristön perspektiivistä että myös kilpailuympäristön näkökulmasta. Kukin osallistuja on yksilötyönä tehnyt oman PESTE - listan, ja kaikkien vastausten yhteenvetoa on täydennetty asioiden yhteisellä läpikäynnillä ja vierailevien alustajien tuomilla lisätiedoilla. 2.1 Yleinen toimintaympäristö 2.1.1 Poliittiset epävarmuustekijät Suurimmat globaalit epävarmuustekijät liittyvät Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain kehitykseen ja keskinäisiin valtasuhteisiin. Osana tätä globaalia pelikenttää on nähtävä myös EU:n asema ja rooli sekä erityisesti laajentuneen EU:n kyky uudistua. Teollisuuden näkökulmasta erityinen uhka on ylimitoitettu direktiiviviidakko.

11

Maantieteestä riippumaton, kaikkialle ulottuva arvojen ja kulttuurien läsnäolo aiheuttaa myös epävarmuutta: pystytäänkö poistamaan niitä epäluuloja, joita erilaiset kulttuurit ja joskus traumaattisetkin historian kokemukset ovat ihmisissä kasvattaneet? Esimerkkinä mainittakoon Suomen ja entisen Neuvostoliiton suhteet, Japanin ja Kiinan suhteet, Kiinan ja Venäjän suhteet, Baltian maiden asema osana Eurooppaa, eurooppalaisten valloittajien rooli Amerikassa. Globalisaatiota pidetään megatrendinä, mutta onko sittenkin kyse heilahtelusta integraation/avautumisen ja protektionismin/sulkeutumisen välillä? Skenaario globalisaation vastaiskusta protektionismin muodossa tarvitaan myös, josta Tulevaisuuden voittajat 2010 -linjauksen Paikallisuus-skenaario on yksi esimerkki. Asioihin liittyy myös tabuja, joista mieluummin vaietaan, tai joita ei ainakaan aktiivisesti oteta tarkasteluun, mutta jotka kuitenkin taustalla vaikuttavat ajatteluun ja toimintaan. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi Kiinan poliittinen vakaus, joka perustuu yksipuolue-järjestelmään ja puutteellisiin ihmisoikeuksiin, mutta myös kiinalainen kansanluonne, perinteet, kulttuuri ja auktoriteettien kunnioitus, Venäjän yhteiskunnan hierarkia ja poliittisen ja taloudellisen kriisin mahdollisuudet, Yhdysvaltain tarve ”uudelle viholliselle” kylmän sodan päättymisen jälkeen tai EU:n hajoamisen mahdollisuus. Suomesta katsottuna tabuja ovat Nato, hyvinvointiyhteiskunta, kansallisvaltio ja suomalaisuus. Tabuihin kuuluu myös sota, joka tapahtuisi ns. sivistyneen lännen alueella! 2.1.2 Taloudelliset epävarmuustekijät Yritystoiminta perustuu ajatukseen jatkuvasta talouskasvusta. Vaikka taloudessa on taantumajaksoja, peruslähtökohta on kasvu. Epävarmuustekijät liittyvät siihen, mistä löydetään uusi kasvun moottori jälkiteollisessa maailmassa, mutta myös siihen, miten kasvu voidaan turvata niin, että se on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Epävarmuutta aiheuttaa myös energian hinta, josta voi tulla kasvun rajoite. Myös erilaiset pandemiat ovat ei-ennustettavia, kuten sars osoitti keväällä 2003. Globaalissa kentässä iso epävarmuustekijä on myös Yhdysvaltain talous: Kestääkö se velkaantumisen? Tabuna pidetään sitä, että Yhdysvallat maksattaa edelleen budjettivajeitaan muulla maailmalla. Valuuttakurssit ja erityisesti euron vahvuus ja dollarin tulevaisuus aiheuttavat taloudellista epävarmuutta. Tähän liittyy myös Kiinan dollarikytkentä. Taloudellisiin epävarmuustekijöihin liittyy myös maiden välinen verokilpailu: kuinka Suomi pärjää tässä kisassa? Onko Suomen kilpailukyky myytti, joka ei realisoidu todellisina sijoituksina Suomeen? Mikä merkitys on koulutetulla väestöllä, jos tietoa ei osatakaan soveltaa? Vaikka muu maailma toimii eri pelisäännöillä, esim. lahjonta ja harmaa talous ovat arkipäivää, ovat ne silti meillä taloudellisia tabuja. Kuviossa 4 ja 5 on esitetty nousevien talouksien ja esimerkinomaisesti Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain talouskehitystä kuvaavia lukuja ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä.

12

Väestö milj.

BKT per capita $

SuomiPop. 5,2 milj.BKT: 121 (2,1%) (25800 per capita)

IntiaPop. 1049 milj.BKT: 477 mrd. (4,0%) (2600 per capita)

KiinaPop. 1287 milj.BKT: 1159 mrd. (8,8%) (4700 per capita)

USAPop. 290 milj.BKT: 10065 mrd. (2,6%) (36300 per capita)

1000

500

10

VenäjäPop. 144 milj.BKT: 310 mrd. (-3,5%) (9700 per capita)

Latvia Pop. 2,3 milj., BKT: 7,5 mrd. (-1%) (8900 per capita)

SaksaPop. 82 milj.BKT: 1846 mrd. (1,2 %) (26200 per capita)

Liettua Pop. 3,6 milj., BKT: 12 mrd., (-1,6%) (8400 per capita)

Viro Pop. 1,4 milj., BKT: 5,5 mrd. (1,6%), (11000 per capita)

5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

100

Kilpailukyky top 12 joukossa

Kilpailukyky eitop 12 joukossa (IMD)

⇔

= nopea talouskasvu

= keskinopea talouskasvu

= hidas talouskasvu

pallon koko = talouden volyymi

vähän korruptiota (top 30 joukossa)

⇔korruptiota (top 30 huonommalla puolella)(Transparency)

BrasiliaPop. 177 milj.BKT: 492 mrd. (2 %) (2790 per capita)

Kuvio 4. Väestömäärä ja BKT per capita. Nousevien talouksien Kiina ja Intia ovat väkirikkaita alueita, joiden talouskasvu on nopeaa, vaikka BKT per capita on vielä alhainen. IMD:n kilpailukykymittarilla mitattuna Kiina mahtuu jo 12 kilpailukykyisimmän joukkoon, mutta jää vielä korruptioindeksissä huonommalle puolelle kuin USA, Saksa tai Suomi (kuvio 4). Tulonjakomielessä Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat epätasaisen tulonjaon maita, kun taas Suomi, Saksa tai Intia ovat tasaisempia tulonjaoltaan (ns. GINI-indeksi). Yhdysvallat, Saksa ja Suomi ovat kaikki paremmalla puolella HDI-indeksiä, joka mittaa elinikää, koulutustasoa ja elintasoa, kun taas kaikki nousevan talouden maat jäävät sen huonommalle puolelle (kuvio 5).

3) UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksi HDI (Human Development Index) mittaa elinikää, koulutustasoa ja elintasoa. HDI:ssä on yhteen indeksiin sisällytetty kolme muuttujaa: odotettavissa oleva elinikä, saavutettu koulutustaso (aikuisten lukutaito sekä yhdistetysti kaiken asteinen koulutus) ja henkeä kohti laskettu bruttokansantuote. http://www.undp.org/

4) GINI-indeksi: GINI-indeksiä käytetään mitattaessa tulonjaon tasaisuutta esimerkiksi maan sisällä. Se ilmoittaa missä määrin tulonjakauma poikkeaa normaalijakaumasta. Indeksin arvo nolla osoittaa tulojen täysin tasaista jakaumaa ja 100 täysin epätasaista jakaumaa. GINI on tilastolaitosten yleisesti eri tehtäviin käyttämä tilastotieteellinen menetelmä.

13

BKT sektoreittainmaatalous

teollisuus

palvelu

BKT mrd.

BKT per capita $

Suomi

Intia

Kiina

USA

10000

1500

5

Venäjä

Latvia

Saksa

Liettua

Viro

2500 10000 15000 20000 25000 30000 35000

150

100

50

GINI < 40(melko tai erittäin tasainen tulonjako)

GINI > 40(erittäin epätasainen tulonjako)

HDI hyvä

⇔

HDI huono ⇔

Kuvio 5. BKT, BKT per capita ja talouden rakenne. Jättiorganisaatioiden rooli globaalissa taloudessa kasvaa, ja Suomen kyky olla isännän roolissa on rajallinen. Suomen toiminta voi parhaassakin tapauksessa olla ison jättiläisen lonkero. 2.1.3 Sosiaaliset epävarmuustekijät Suurin epävarmuustekijä tulevaisuuden toimintaympäristössä ovat arvot: korvaako länsimaisen tehokkuusajattelun jokin uusi arvo tai uusi talousjärjestelmä? Ovatko nuorten arvot työhön suuntautuneita vai itsensä toteuttamiseen ja vapauteen panostavia ja onko elinkeinoelämä houkutteleva työnantaja vai löytyykö enemmän houkuttelevuutta EU:n virkauralta tai vaikkapa kansalaisjärjestöistä? Ikääntyminen on tekijä, joka aiheuttaa epävarmuutta osaajien saannissa; mistä saadaan uutta kokenutta osaajajoukkoa suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen? Onko se tabu, että ”eläkkeellä on hyvä olla” ? Arvoihin liittyy myös keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta. Onko mahdollista kilpailla nousevien talouksien kanssa, jos vastuukäsitykset ovat hyvin erilaisia. Tähän liittyvät esim. ympäristövastuu, työolosuhteet ja ihmisoikeudet, mutta myös sosiaaliset velvoitteet.

14

Sosiaalinen polarisaatio on muutostekijä, joka on osittain tabu suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Millainen on yhteiskunta, jossa raja-aidoilla erotetaan hyvät alueet ja slummit toisistaan? Entä tuleeko polarisaatio ulottumaan tuloerojen lisäksi myös toisiin rotuihin ja uskontoihin? Polarisaatioon osittain, mutta yleisemminkin kansainvälistymiseen ja avautumiseen liittyy järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, ääritapauksessa kansainvälinen terrorismi, jonka torjuntaan liittyvät tabut vapaan liikkumisen ja yksityisyydensuojan rajoittamisesta. 2.1.4 Teknologiset epävarmuustekijät Teknologinen kehitys on johtanut ”sulautuneisiin järjestelmiin”, jossa automaatio ja älykkyys ovat osa koneita ja laitteita, ja koneet ja laitteet kommunikoivat keskenään. Monimutkaistuminen asettaa korkeita vaatimuksia käyttäjille. Uuden kehittäminen vaatii isoja panostuksia, ja kilpailu käydään kehittämisympäristöissä, jossa sekä rahoitus että osaajien saanti on turvattu. Valtioiden välinen verokilpailu saa seuraksi valtioiden välisen teknologiakilpailun. Tekijänoikeudet ja kopiointi verkottuvassa maailmassa ovat avainkysymys, samoin kysymys valvonnasta, yksityisyyden suojasta ja turvallisuudesta, joilla on myös taloudellinen ja sosiaalinen dimensio. Teknologian soveltamiseen liittyy myös eettisiä epävarmuustekijöitä: Onko bioteknologia hyväksyttyä, esim. geenimuuntelu, kloonaus? Entä onko automaatio parantaessaan tuottavuutta kuitenkin ei-toivottu, kun sen tuottama lisäarvo ei tuota työpaikkoja (jobless growth)? Jotta tulevaisuuden menestys olisi teknologiateollisuudelle turvattu, ja verkoissa tapahtuva toiminta jatkuvasti ja kasvavassa määrin mahdollista, tarvitaan energia-alalla uusia läpimurtoteknologioita. Jotta myös kestävä kasvu (ei vain kestävä kehitys) olisi turvattu, vaaditaan teknologioilta myös ”teollisen ekologian” ajatusmallia koko elinkaaren ajalta, mitä vastaan sotii markkinoiden kehitys entistä lyhyempien elinkaarien tuotteita kohti. 2.1.5 Ekologiset epävarmuustekijät Globaalit ympäristökysymykset, kuten ilmastomuutos, tuovat teknologiateollisuudelle haasteita, jotka kärjistyvät, jos EU kohtelee yrityksiä eri tavalla kuin muut alueet. Vihreään ajatteluun ei käytännön tasolla ole varaa, jos muut eivät seuraa samaa linjaa. Puhdas vesi ja ruuan riittävyys globaalilla tasolla voivat olla tulevaisuuden sodan aiheita, kun taas Kioton sopimus ja päästökauppa ovat tämän päivän arkea. Päästökauppa-järjestelmä pitää sisällään epäloogisuuksia, jotka eivät paranna ympäristön tilaa, vaan voivat johtaa pikemminkin päästöoikeuksilla pelaamiseen.

15

Kertakäyttökulutusta yritetään kompensoida kasvavilla kierrätysvaatimuksilla, mutta tabu on vieläkin kulutusyhteiskunnan tulevaisuuden todelliset seuraukset, esim. mitä tulee merkitsemään Kiinan kaupungistumiskehitys ympäristölle. Tabuna pidetään myös Venäjän ympäristötilannetta, joka konkretisoituu puheina mahdollisesta uudesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Yhteenveto yleisen toimintaympäristön PESTE - haasteista on kuviossa 6 ja 7 (epävarmuudet ja tabut).

Kuvio 6. PESTE-epävarmuustekijät

PESTE -EPÄVAR-MUUDET

POLITICAL

- EU:n ”avoimet ovet”- Kiinan, Venäjän vakaus- luottamuksen rakentaminen erilaisten kulttuurien ja historian pohjalta (epäluulo)-protektionismi vastaisku globalisaatiolle vai globaali integraatio

ECONOMIC- pandemioiden vaikutus - valuuttojen suhteet-energian hinta-USA:n velkaantuminen -valtioiden välinen verokilpailu -talouskavun lasku

ECOLOGICAL

- kierrätys - kertakäyttökulutus- ympäristövero vain EU:ssa? - vesi - ja ruokasota- Kioton sopimus, päästökauppa

SOCIAL- toiset arvot ja aatteet -ikääntyminen, osaajien saanti -polarisaatio (slummit/ vartioidut alueet) -yhteiskuntavastuu kasvavissa talouksissa-elinkeinoelämän houkuttelevuus työnantajana

TECHNOLO -GICAL- langaton tiedonsiirto heikkovirtakaapelien markkinat-automaatio ”sulautuu” koneisiin-fuusioenergian tulo-bioteknologia- tekijänoikeudet ja kopiointi

*) Perustuu työryhmän tekemään ennakkotehtävään 1/ 2004

PESTE -EPÄVAR-MUUDET

POLITICAL

- EU:n ”avoimet ovet” - Kiinan, Venäjän vakaus-erilaisten

pohjalta (epäluulo)-globalisaatiolle vai globaali integraatio

E- - valuuttojen suhteet-energian hinta-USA:n velkaantuminen -valtioiden välinen verokilpailu -talouskavun lasku

ECOLOGICAL

- kierrätys - kertakäyttökulutus- ympäristövero vain EU:ssa? - vesi - ja ruokasota- Kioton sopimus, päästökauppa

SOCIAL- toiset arvot ja aatteet -ikääntyminen, osaajien saanti -polarisaatio (slummit/ vartioidut alueet) -yhteiskuntavastuu kasvavissa talouksissa-elinkeinoelämän houkuttelevuus työnantajana

TECHNOLO -GICAL-(romahduttaako heikkovirtakaapelien markkinat?)-automaatio ”sulautuu” koneisiin-

-- tekijänoikeudet ja kopiointi

*) Perustuu työryhmän tekemään ennakkotehtävään 1/ 2004

16

Kuvio 7. PESTE-tabut

2.2 Kilpailuympäristö Kilpailuympäristöä tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: kilpailutilanne, asiakkaat, korvaavat tuotteet, alan rakennemuutokset ja alan uudet tulokkaat. 2.2.1 Kilpailutilanne Suomalaisen teknologiateollisuuden kilpailutilanne suhteessa nousevien talouksien kilpailijoihin, mutta myös kilpailijoihin kokonaisuutena kiristyy. Erottautuminen kilpailijoista ei ole helppoa, mutta se on tarpeen kannattavuuden lisäämiseksi. Tulevaisuudessa voi olla niin, että hintakilpailukykyä on vain ns. halpakustannusmaissa valmistetuilla tuotteilla, ja muiden on haettava kilpailukykytekijänsä innovaatioiden kautta. Epävarmuutta aiheuttaa ay-liikkeen palkankorotuspolitiikka, mutta myös valuuttakurssiheilahtelut sekä kilpailijamaiden että raaka-aineiden hankintamaiden välillä.

PESTE -

TABUT

POLITICAL

- suomalaisuus

- EU:n hajoaminen

- Kiina: demokratia

-Venäjän tilanne

-hyvinvointiyhteiskunta

ECONOMIC- jatkuvan kasvun rajat

- lahjonta liiketoiminnassa

-Suomen kilpailukyky

-maailman taloudelliset diktatuurit (USA, Kiina)

-julkisen sektorin osuus

ECOLOGICAL

- kulutusyhteiskunnan seuraukset (esim. kiinan kaupungistuminen)

- Venäjän ympäristötilanne

- ”vihreät arvot” juhlapuheita

- päästökauppajärjestelmä

SOCIAL

- tuloerojen kasvu

- nuorison työllisyys ja pitkät opiskeluajat

-suhtautuminen toisiin rotuihin ja uskontoihin

-”eläkkeellä hyvä olla”

-rikollisuus

TECHNOLO-GICAL- Suomen kapea osaamispohja- ihmisiä ei saa valvoa (privacy)- kopiointi-massatuotanto-jobless growth

*) Perustuu työryhmän tekemään ennakkotehtävään 1/ 2004

PESTE -

TABUT

POLITICAL

- suomalaisuus

- EU:n hajoaminen

-

-Venäjän tilanne

-hyvinvointiyhteiskunta

ECONOMIC- jatkuvan kasvun rajat

- lahjonta liiketoiminnassa

-Suomen kilpailukyky

-maailman taloudelliset diktatuurit (USA, Kiina)

-julkisen sektorin osuus

ECOLOGICAL

- kulutusyhteiskunnan seuraukset (esim. kiinan kaupungistuminen)

- Venäjän ympäristötilanne

- ”vihreät arvot” juhlapuheita

- päästökauppajärjestelmä

SOCIAL

- tuloerojen kasvu

- nuorison työllisyys ja pitkät opiskeluajat

-suhtautuminen toisiin rotuihin ja uskontoihin

-”eläkkeellä hyvä olla”

-rikollisuus

TECHNOLO-GICAL- Suomen kapea osaamispohja- ihmisiä ei saa valvoa (privacy)- kopiointi-massatuotanto-jobless growth

*) Perustuu työryhmän tekemään ennakkotehtävään 1/ 2004

17

Kilpailukeinot ovat muuttuneet ja muuttumassa, kun on siirrytty nousevien talouksien, kuten Venäjä tai Kiina, alueelle. Piratismi, kopiointi ja yleinen sopimuskäytäntö poikkeavat totutuista kaupankäyntitavoista. WTO-jäsenyys Kiinan osalta on kirkastanut tilannetta, mutta Venäjän osalta tilanne on vielä auki. Jos sähköinen kaupankäynti yleistyy myös investointihyödykkeiden kohdalla, nousee luottamuksen merkitys entistä tärkeämmäksi tekijäksi. Verkottuminen ja yhteistyö ovat kilpailussa avainsanoja, mutta samalla on löydettävä oma paikka arvoketjussa ja varmistettava oman ansaintalogiikan toimivuus nyt ja tulevaisuudessa. 2.2.2 Asiakkaat Verkottuvassa toimintaympäristössä ulkoistamiskehitys on trendi, jonka vuoksi pitää kysyä, ketkä ovat asiakkaita nyt ja tulevaisuudessa. Toinen kysymys koskee asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten muutoksia. Pysyvätkö asiakasteollisuudet konservatiivisina, eivätkä ole innokkaita kokeilemaan irtiottoja uudella teknologialla? Onko kehitys menossa siihen suuntaan, että asiakas vaatii koko ajan uutta, ja paine vastata nopeusvaateisiin jättääkin käytännön tuotekehityksen asiakkaalle? Häviääkö suomalaisen teknologiateollisuuden kilpailuetu, toimivat tuotteet ja niiden synnyttämä asiakastyytyväisyys ja hyvä maine lyhyiden elinkaarien maailmassa? Toisaalta, kun asiakkaat minimoivat omaa teknistä asiantuntijamäärää, kasvaako toimittajan vastuu sittenkin? Asiakas hakee laajempia kokonaisuuksia, johon usein kuuluu myös rahoituksen järjestäminen. Pärjäävätkö suomalaiset rahoituksen järjestämisessä? Olennainen kysymys asiakaskentässä on myös asiakkaiden sijainti: Tullit, kauppapolitiikka ja EU:n direktiivien valvonta vaikuttavat asiakastarpeisiin ja niiden käytännön toteuttamiseen. Sijainti vaikuttaa myös kulttuuriympäristönä, joka voi suosia paikallisuutta, vaikka verkkopohjainen tilausjärjestelmä mahdollistaisi täysin globaalit hankinnat. Keskeinen kysymys on myös, karkaavatko suuret suomalaiset asiakkaat Aasiaan? Asiakkaiden talous on myös epävarmuutta aiheuttava tekijä: esimerkiksi riittääkö Venäjällä rahaa investointeihin ja mikä siellä on valtion ja yksityisen sektorin välinen suhde? 2.2.3 Korvaavat tuotteet Korvaavia tuotteita voidaan tarkastella eri näkökulmista:

- korvaako uusi materiaali käytössä olevan materiaalin ja sitä kautta vaatii korvaavan tuotteen ja jopa uuden prosessin ?

18

- korvaako uusi ratkaisu olemassa olevan jollakin muulla ylivoimatekijällä, esim. nopeudessa ?

- hyppääkö jokin markkina yli tiettyjen teknologisten sukupolvien suoraan uuteen? - voiko alueen oma tuotanto korvata tuontia, ja vauhdittaako protektionismi vielä

tätä kehitystä esim. Kiinassa? - korvaako netti asiantuntijapalvelun?

Olennaista on kysyä, säilyvätkö valintakriteerit, ”laatu ja luotettavuus” vai sallitaanko korvaaville tuotteille ja ratkaisuille heikompi taso. 2.2.4 Alan rakennemuutokset Teknologiateollisuuden rakennemuutos vastaa yleistä rakennemuutostrendiä, jonka suuntana on verkottuminen, laajemminkin verkostotalous. Verkostotalouden tekninen osaaminen hallitaan, mutta löytyykö tarvittavaa vuorovaikutusosaamista? Pitkälle viety verkostojohtaminen on avaintaito. Verkottuminen voi hajoittaa myös isoja yhtiöitä, muuttaa pelikenttää ja siten vaatia uudenlaisen kontaktiverkon rakentamista ja uusien kilpailuetujen luomista. Uudet arvot eivät välttämättä sovi eurooppalaiseen ajatteluun, liikkeenjohto ja tuotekehitys ei osaa vastata oikealla tavalla, ja kilpailu Suomeen jäävästä osasta arvoketjusta kiihtyy – jääkö edes suunnittelu Suomeen? Venäjä on suurten yksiköiden ja verkostojen aluetta, jossa painopiste on tuotannossa. Kiina on rakennemuutoksessa alihankintapaikka, jossa työvoiman edullisuus voi jopa jarruttaa tehokkuus- ja automatisointitoimia. Rakennemuutos on kytköksissä myös muuttuviin asiakastarpeisiin: asiakas hakee isompia kokonaisuuksia, mikä edellyttää paketointia, johon kuuluu usein myös rahoituksen järjestäminen. Suomalaisyritykset saattavat olla köyhiä osallistumaan rakennemuutosten toteuttamiseen nousevissa talouksissa, joissa esimerkiksi infrastruktuuri-investoinnit ovat suuria. 2.2.5 Alan uudet tulokkaat Uudet tulokkaat alalle voivat tulla halpamaiden paikallisista toimijoista, mutta silloin niiden täytyy alkaa kilpailla myös riittävällä laadulla. Halpamaavalmistajat pääsevät nopeasti mukaan kopioimalla, mutta todellinen markkinoille pääsy vaatii isot rahat. Uusi teknologia mahdollistaa myös totutuista poikkeavat uudet tulokkaat, joista ei ole vielä edes mielikuvaa (analogia: mitä internet teki levykaupalle?). Pelkoa esiintyy myös siitä, minkälaisia uusia yrityksiä Suomeen saadaan, ja kun saadaan, kauanko ne pystyvät toimimaan täällä.

19

3 Toimintaympäristön vaihtoehtoiset kehityskulut 3.1 Viisi skenaariota Toimintaympäristön PESTE-haasteet yleisellä tasolla muodostavat lähtökohdat vaihtoehtoisille tulevaisuuden kehityskuluille eli skenaarioille. Koska Suomi ja Suomen teknologiateollisuus on osa avointa, globaalia toimintaympäristöä, on luontevaa tarkastella tulevan kehityksen lähtökohtia ”ulkoa sisälle”, so. muodostaa toimintaympäristön puitteet, skenaarion globaalit kulissit, joiden suhteen sitten arvioidaan Suomen ja Suomen teknologiateollisuuden toimintavaihtoehtoja. Skenaariot on rakennettu globaalin pelikentän näkökulmasta – tavoite oli teknologiateollisuuden kansainväliset näköalat pidemmällä aikavälillä. Peruspeliasetelmassa on johtavassa roolissa Yhdysvallat liittolaisineen ja vaihtoehtoisia skenaarioita on rakennettu eri haastajatahojen onnistumisen kautta. Haastajina ovat nousevista alueista Aasia ja Venäjä ja vanhoista alueista EU. Ei-alueelliseksi haastajaksi nostettiin uudet arvot, jotka edustavat sivilisaatioajattelua, irti maantieteestä. Lopulliset skenaariot ovat seuraavat:

6. USA-vetoinen nykykehitys (perusskenaario) 7. Kiina-vetoinen kasvuskenaario (haastajaskenaario) 8. Venäjän myönteinen kehitys (haastajaskenaario) 9. Eurooppa-vetoinen kasvuskenaario (haastajaskenaario) 10. Uudet arvot ohjaavat kehitystä (haastajaskenaario).

Lähtökohta tarkastelulle on perusskenaario (1) USA-vetoinen nykykehitys, jossa Yhdysvallat säilyttää asemansa maailman poliisina, mutta varsinainen talouskasvu tapahtuu nousevilla talousalueilla, kuten Kiina, Latinalainen Amerikka ja itäinen Keski-Eurooppa. Yhdysvallat on ylivoimainen sotilasmahti, mutta myös ”markkinatalouden mallimaa”, jonka mukana länsimaiset kulutustottumukset leviävät uusille avautuville talousalueille. Nousevat taloudet ovat tässä skenaariossa talouskasvun moottoreita, mikä edellyttää myös maailmankaupan häiriötöntä jatkumista ja avautumista. Suhteellinen kilpailuetu siirtyy alueiden välillä, historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna reittiä Japani → Korea → Kiina → Intia → Venäjä. USA-vetoinen skenaario on teknologiavetoinen kehityskulku, jossa tarvitaan oikeita innovaatioita eikä pelkkä kopiointi riitä. Tämän vuoksi uskotaan, että tarkastelujaksolla vuoteen 2024 ensimmäisellä puoliskolla tuotteiden kokoonpano on nousevilla alueilla, erityisesti Kiinassa, mutta tutkimus ja tuotekehitys länsimaissa, myös Suomessa. Tarkastelujakson loppupuolella tutkimus- ja kehitysosaamista siirtyy myös uusille alueille, samoin brändiosaamista, mikä kiristää kilpailua ja vaatii länsimaissa erityistä huippuosaamisstrategiaa, oman brändiosaamisen kehittämistä ja ydinosaamisen suojelua,

20

jotta perusskenaarion asema pystytään säilyttämään. Perusskenaarion uhkaksi voi muodostua myös USA-vastaisuuden jatkuminen maailmassa. Kiina-vetoinen kasvuskenaario (2) lähtee liikkeelle Kiinan pyrkimyksestä ohittaa Yhdysvallat ei vain taloudellisesti, vaan myös poliittisesti. Tällöin Kiina onnistuu haastamaan ja voittamaan Yhdysvaltain roolin maailman poliisina. Perusedellytyksenä tälle skenaariolle on Kiinan poliittisen järjestelmän adaptoituminen. Tämä skenaario muuttaa kaupantekotapoja länsimaisista kohti kiinalaista guanxi - verkostotaloutta, missä on tunnettava paitsi oikeat henkilöt, myös kulttuuri(historia) ja kieli. Skenaario voi olla poliittisesti epävakaa skenaario, jossa kehitys on epätasaista ja epäoikeudenmukaistakin. Tässä skenaariossa nousevat talousalueet ovat sekä kokoonpanon että tutkimus- ja tuotekehitystyön tekopaikka. Rajoitteena Kiina-keskeiselle kasvulle voi olla Kiinan energiatilanne. Ratkaisua voidaan hakea Venäjältä tai sitten islamilaisista öljymaista, jolloin seurauksena voi olla siirtyminen skenaarioihin 3 tai 5. Venäjän myönteinen kehitysskenaario (3) voi lähteä liikkeelle Venäjän sisäisistä tekijöistä, edellyttäen, että poliittinen ja taloudellinen kehitys vakautuu ja että kansantulo ohjautuu tuottaviin investointeihin Venäjällä. Myönteinen kehitys voi saada lisäpotkua liittoutumisesta Kiinan kanssa. Motivaattorina Kiinan puolelta on kasvava energiatarve, johon Venäjä voi tarjota ratkaisua. Tämä skenaario edistää kehityskulkua, jossa kasvu on nousevilla talousalueilla, eli kokoonpano Venäjällä, tutkimus ja tuotekehitys meillä, mutta ei ole selvää, onko maailman herruus Yhdysvalloilla, Kiinalla vai jollain muulla. Jos reimarit viittaavat liittoutumiseen Kiinan kanssa, se voi olla samalla ”selin Eurooppaan”, jolloin (2) – skenaario vahvistuu. Kehitys voi edetä myös Venäjällä omin voimin, jolloin konfliktien seurauksena USA-vetoinen kehitys jatkuu (skenaario 1) tai sitten Eurooppa käyttää tilaisuutta hyväksi ja ottaa haastajan paikan (skenaario 4). Venäjän myönteisessä kehitysskenaariossa IVYn ja Baltian maiden venäläiset verkottuvat, ja Venäjälläkin kauppa kasvaa ja tapahtuu myös tuotannollista verkottumista. Mukana olo edellyttää partneroitumista johtavien venäläisten yhtiöiden, poliittisten päättäjien ja korkeakoulujen kanssa. On myös varauduttava Venäjän kotimarkkinoiden suojeluun, tulleihin ja muihin kaupan esteisiin siirtämällä myös omaa tuotantoa Venäjälle. (4) Eurooppavetoisen kasvuskenaarion keskeinen edellytys Euroopan onnistumiseen haastajan tehtävässä on ryhtyminen haastajaksi: on yksinkertaistettava EU:n hallintoa ja pantava huomio EU:n kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Mahdollisimman nopeasti on luotava katse ulospäin ja eteenpäin sen sijaan, että jäädään polkemaan paikoilleen uuden jäsenmaajoukon kanssa. Eurooppa-vetoinen kasvuskenaario saa osan käyttövoimastaan itäisen Keski-Euroopan ja Neuvostoliiton perillisten kasvutarpeesta. Yhteistyö Venäjän kanssa tuo vakautta, energiaa, raaka-aineita ja myös lisää osaajia ikääntyvän läntisen Euroopan väestöön.

21

Kasvun moottorina voi toimia myös pieni ja keskisuuri teollisuus, joka onnistuu verkostoitumalla tuomaan uutta dynamiikkaa Eurooppaan. Joustavuuden kasvu ay-liikkeen puolella voi olla myös sysäys Euroopan kasvulle. Eurooppa-vetoinen skenaario tarjoaa Suomesta katsottuna paljon mahdollisuuksia lähialueyhteistyöhön, uusia sijaintipaikkoja vastavetona Kiina-ilmiölle, mutta myös aitoa kasvua eli uusia markkinoita. Nousevat taloudet ovat myös työvoimareservi! Tässä skenaariossa kokoonpano on EU:n lähialueilla, tutkimus ja tuotekehitys läntisessä EU:ssa ja pienyritykset Itämeren alueella. Keskeinen kysymys on, kykeneekö EU uudistamaan rakenteensa ajoissa, ja ehtiikö Eurooppa mukaan Venäjän yhteistyöhön ennen Kiinaa. Skenaariot ovat kaikki muutosskenaarioita, joissa missään ei voida levätä laakereilla: (1) USA-vetoinen muistuttaa eniten nykykehitystä, jossa kasvu on nousevilla alueilla, mutta tutkimus ja tuotekehitys säilyy täällä. (2) Kiina-vetoinen haastaja muuttaa lisäksi pelisäännöt uusiksi. (3) Venäjän myönteinen kehitys vaatii yrityksiltä nopeaa toimintaa, ettei Euroopasta jouduta katsomaan vain Venäjän selkäpuolta, kun Kiina tekee yhteistyötä. (4) EU-vetoinen puolestaan vaatii hallinnolta suurimmat muutokset. Viimeinen skenaario (5) Uudet arvot, kuten islam, ohjaavat kehitystä haastaa kaikkein eniten nykyiset ja totutut toimintamallit. Skenaario (5) syntyy USA-vastaisuuden seurauksena, ja siksi siihen liittyvät myös tietyt rasitteet, joista on päästävä irti. Skenaariota voi jatkossakin hallita pelon ilmapiiri, jossa vastapuolena ei ole markkinatalous sinänsä, vaan erityisesti Yhdysvallat ja sen toimet maailmassa. Tässä skenaariossa pitää karttaa puolen valintaa eli ei saa leimautua Yhdysvaltain liittolaiseksi, vaan on etsittävä USA-riippumattomia teknologioita ja on kehitettävä kaksoisroolin hallintaa (vrt. kylmän sodan aikainen puolueettomuuskonsepti). Oma kehitystyö antaa riippumattomuutta ja auttaa riskien hallinnassa. Jos vastavoima tulee islamilaisesta maailmasta, on opeteltava kaupantekotavat uudessa kulttuurissa, jossa uskonnollisuus on keskeistä ja arvostettua, vaikka toki liiketoiminnan harjoittamisen perusperiaatteet ja kaupantekotavat ovat pohjimmiltaan samat. Korolle pitää kuitenkin opetella kiertoilmaisu! Kasvu on tässäkin skenaariossa uusilla alueilla, ja Suomi on lähinnä alihankkijan roolissa. Tässä skenaariossa uudet arvot voivat johtaa myös alueiden eriytymiseen ja pysäyttää alkaneen globalisaatiokehityksen: pääomavirrat tyrehtyvät, globaali liikkuvuus vähenee ja nousevien alueiden kasvu voi taantua. Ainoastaan Kiina on riittävän iso sisämarkkina kyetäkseen kasvamaan myös omin eväin, apunaan ulkokiinalaisten verkoston pääomat ja liiketoimintaosaaminen. 3.2 Skenaarioiden keskeiset teemat ja haasteet Viisi laadittua skenaariota ovat aidosti erilaisia toimintaympäristöjä, mutta niiden läpi kulkee myös kaikille skenaarioille yhteisiä teemoja ja haasteita, joiden suhteen on kehitettävä joustavuutta.

22

Tällaisia teemoja ovat: - Nuorten muuttuvat arvot: sitoutuuko tuleva sukupolvi työhönsä vai vaatiiko se

johtamisjärjestelmiltä radikaalia muutosta? Voittavatko elämykset puurtamisen? - Teknologiset muutokset: kuka saa teknologisen herruuden energia- ja

ympäristöpuolella? Säilyykö verkkoteknologioiden turvallisuus hallittavana kokonaisuutena? Tuleeko materiaaliteknologian puolelta teknologiahyppyjä (nano- ja bioteknologiat)?

- Villit kortit ja tabut: syttyykö sota vedestä? Entä jatkuuko taistelu öljystä? Onko Venäjä myös tulevaisuudessa öljyvaltioiden joukossa?

Seuraavassa kuviossa skenaariot on listattu ja niiden läpikulkevat teemat havainnollistavat tulevaisuuden monimuotoisuutta.

1. Skenaario: USA-VETOINEN NYKYKEHITYS

2. Skenaario: KIINA-VETOINEN KASVUSKENAARIO

3. Skenaario: VENÄJÄN MYÖNTEINEN KEHITYSSKENAARIO

4. Skenaario: EUROOPPA-VETOINEN KASVUSKENAARIO

5. Skenaario: UUDET ARVOT, KUTEN ISLAM,OHJAAVAT KEHITYSTÄ

TEKNOLOGISETHAASTAJAT

NUORTEN ARVOTHAASTAVAT

VILLIT KORTITJA TABUT

HAASTAVAT-esim. vesi/öljy

Kuvio 8. Skenaariot ja niiden läpikulkevat teemat.

23

Laaditut skenaariot ovat siis kaikki muutoksia vaativia skenaarioita. USA-vetoinen skenaario (1) on perusskenaario, jonka haastajina voivat olla:

- Kiina - Venäjä - Eurooppa tai - islamilainen maailma.

Seuraavassa on kunkin skenaarion osalta arvioitu SWOT eli uhkat ja mahdollisuudet, mutta myös heikkoudet ja vahvuudet, joita kukin skenaario sisältää Suomen teknologiateollisuuden näkökulmasta katsottuna. (1) USA-vetoinen perusskenaario Vahvuudet

- tähän on jo varauduttu (yllätyksetön; kokemus tukee)

- kehitys ei rakennu kopioinnille - globaalit yrityksemme ovat jo

markkinoilla - tiettyjen alojen know-how - korkea koulutustaso - ketterä toimintatapa

Heikkoudet

- korkeat työvoimakustannukset - kaukainen sijainti - riittämätön riskinottokyky

(resurssit ja halu) - hyödyntää huonosti kotimarkkinoita - yhden valtion hegemonia

Mahdollisuudet

- keskiluokan kasvu - kansainväliseen työnjakoon

osallistuminen - isot infrastruktuuri-investoinnit

uusille alueille - verokilpailulla menestyminen

Uhkat

- EU altavastaajan roolissa, ei-eurooppalaiset trendit

- myös T&K siirtyy uusille alueille - kopiointi - valuuttakurssit - WTO:n näivettyminen - protektionismin kasvu

Kuvio 9. USA-vetoisen skenaarion SWOT-analyysi.

24

(2) Kiina-vetoinen haastajaskenaario Vahvuudet

- viestintäteollisuuden know-how ja asema markkinoilla

- avoimmuus - ollaan jo mukana uusilla alueilla - vahva T&K

Heikkoudet

- korkeat työvoimakustannukset - kaukana Kiinasta, Intiasta - heikot kaupallistamistaidot - volyymi ratkaisee enemmän kuin

nyt - pääomien ja riskinottokyvyn puute - johtamistaitojen puute

Mahdollisuudet

- isot markkinat → täsmätuotteet, brändit

- verkottuminen - korkean teknologian tuotteet

paikallisesti räätälöitynä - palvelujen tuotteistaminen - isot infrastruktuuri-investoinnit - Venäjä porttina Kiinaan

Uhkat

- jääminen EU-direktiivien vangiksi - ei päästä mukaan verkostoihin - korruptio, uudet toimintatavat - Kiina-USA -akselin kiristyminen - Venäjä Kiinaan, selin Eurooppaan

Kuvio 10. Kiina-vetoisen skenaarion SWOT-analyysi. (3) Venäjän myönteinen kehitys -haastajaskenaario Vahvuudet

- Venäjän läheisyys - venäläiset Suomessa - maine Venäjän osaajana - ympäristöosaaminen - kylmien alueiden osaaminen

Heikkoudet

- pienet pääomat, riskinottokyvyn puute

- epäluuloinen asenne, vähättely - osaajien vähäisyys - korkeat työvoimakustannukset - liian pieni kumppani

Mahdollisuudet

- kasvu (volyymi, tarpeet) - lisääntyvät kontaktit, myös T&K - infrastruktuuri-investoinnit uusille

alueille - Venäjän kautta myös Kiinaan - päästökaupan investointikohde - Pietari: iso markkina välittömässä

läheisyydessä

Uhkat

- Baltian maat ohittavat Suomen - raaka-ainehintojen nousu - mielivaltaisuus, arvaamattomuus - tulliesteet, byrokratia - Venäjä pettyy EU:n ehtoihin,

kääntyy Kiinaan

Kuvio 11. Venäjän myönteinen kehitys -haastajaskenaarion SWOT-analyysi.

25

(4) Eurooppa-vetoinen kehitys -haastajaskenaario Vahvuudet

- vahva kotimarkkina (EU 25) - vähän valuuttakurssiongelmia - teknologinen osaaminen - tuttu toimintatapa-kulttuuri

Heikkoudet

- sijainti EU:n reuna-alueella - Suomessa vain harvoja tunnettuja

yrityksiä - huono malli jo globaalisti toimiville

yrityksille - onko ”huippu”-osaamista

sittenkään? Mahdollisuudet

- nopea liikkuvuus - EU:n standardit kasvaville

markkinoille - oma ”Kiina-ilmiö” EU:n sisällä - yrittäjyys tehokkuutta nostamaan - ruoki tuloksenteon nälkää

Uhkat

- halpamaiden kustannuspaine - EU-maiden välinen verokilpailu - hajoava / hajaantuva EU - julkisen sektorin tehottomuus - isommat kansakunnat jyräävät - EU hukkuu direktiiveihin - lyhyen elinkaaren ajattelu

Kuvio 12. Eurooppa-vetoinen kehitys -haastajaskenaarion SWOT-analyysi. (5) Uudet arvot ohjaavat kehitystä -haastajaskenaario Vahvuudet

- sitoutumattomuus - teknologiaosaaminen - ei konflikteja - uskonnollinen neutraalius

Heikkoudet

- osaajien / kulttuurituntijoiden puute - ei näyttöjä - markkinat suhteellisen kaukana

Mahdollisuudet

- öljymailla rahaa investointeihin, meillä osaamista

- yritysten verkostoituminen - paljon liiketoimintamahdollisuuksia

eri teollisuudenaloilla

Uhkat

- uskonnollinen radikalismi islam-maissa

- öljysota - terrorismi - Suomi ”USAn liittolainen” - liikkuvuuden rajoitukset pelon takia

Kuvio 13. Uudet arvot ohjaavat kehitystä -haastajaskenaarion SWOT-analyysi.

26

Kaikille skenaarioille yhteisiä haasteita ovat:

- korkea kustannustaso - huippuosaamisen lisäämisen tarve - lisäksi kaukainen sijainti tai ainakin reuna-alueella sijainti aiheuttaa jopa 6-8 %

korkeammat logistiikkakustannukset kilpailijamaihin verrattuna muissa kuin Venäjän skenaarioissa.

Näiden haasteiden kohtaaminen vaatii yhteiskunnalta ja yrityksiltä muutoksia toimintatavoissa, joita on käsitelty raportin loppuluvussa suositusten yhteydessä. Skenaariot ulottuvat kaikki vuoteen 2024, mutta kunkin skenaarion liikkeellelähtönopeus on erilainen. Skenaario (1) USA-vetoinen kehitys on jo menossa, skenaario (2) Kiina-vetoinen haastaja tarvitsee vain ”pienen” lisähypyn tullakseen USAn rinnalle. Venäjän myönteinen kehitys – skenaario (3) sen sijaan vaatii pidemmän aikaa, jotta taloudelliset ja poliittiset olot vakiintuvat, samoin Eurooppa-vetoisen kehitysskenaarion (4) vaatimat muutokset EU-byrokratian keventämiseksi ovat hitaita. Islam-vetoinen, uusien arvojen skenaario (5) on myös pitkän kehitysprosessin tulos. Kuviossa 14 on havainnollistettu skenaarioiden ajallista kehitystä, mutta myös siirtymävaihtoehtoja skenaariosta toiseen.

Kuvio 14. Skenaariot aika-akselilla: globaali integraatio, vallanvaihto vai polarisaatio? Olennaista on pohtia kunkin skenaarion reimareita, ns. kriittisiä kohtia, joiden toteutuminen mahdollistaa tai poissulkee ko. kehityskulun. Seuraavassa on kootusti pohdittu myös niitä siirtymäsuuntia, joihin eri skenaarioista voidaan päästä tai joutua.

(4) EUROOPPA-VETOINEN-HAASTAJA

(3) VENÄJÄNMYÖNTEINEN

KEHITYS

(1) USA - VETOINEN

t2004 2014 2024

(2) KIINA - VETOINEN HAASTAJA

(5) UUDET ARVOT

HAASTAVAT

Venäjä + Kiina, Eurooppa sivuraiteelle?

riittääkö energia? entä osaaminen?

Eurooppa saa Venäjästä vetoapua?

Länsimaiden kanssa konflikti vai ”vain” USA - vastaisuus?

27

1. PERUSSKENAARIO: USA-vetoinen nykykehitys Oletukset: - maailma USA-vetoinen, kasvu nousevilla talousalueilla - teknologiavetoinen, vaatii innovaatioita: kopiointi ei riitä Seuraukset: ”Kokoonpano Kiinassa, T&K meillä” Reimarit:

1. Entä jos T & K siirtyy myös Kiinaan? ⇒ siirtyminen haastajaskenaarioon 2.

2. Entä jos USA-vastaisuus maailmalla jatkuu? ⇒ siirrytään haastajaskenaarioon 5.

3. 2. HAASTAJASKENAARIO: Kiina-vetoinen kehitys Oletukset: - Kiinasta tulee USA:n rinnalle ja tilalle ”maailman poliisi” - myös kaupantekotavat kiinalaistuneet (guanxi, kieli, kulttuuri) Seuraukset: - poliittisesti epävakaa skenaario (kehitys epätasaista ja epäoikeudenmukaista) - ” kokoonpano ja T&K Kiinassa” Reimarit:

1. Entä jos Kiinan energiatilanne jarruttaa kasvua? ⇒ siirrytään skenaarioihin (3) Venäjän avulla ratkaisu (öljy) tai (5) Islam – maailmasta ratkaisu (öljy)

2. Entä jos rakenteet eivät kestä kasvua? ⇒ talouden ylikuumeneminen, pankkijärjestelmän romahdus, keskusjohtoisuus ja tiukempi kontrolli ym. Mahdollisia polkuja Kiinalle, jolloin siirtymä selvästi alemman talouskasvun maailmaan ainakin hetkellisesti.

3. HAASTAJASKENAARIO: Venäjän myönteinen kehitys Oletukset: - Venäjän poliittinen ja taloudellinen kehitys vakautuu - lisäpotkua tulee liittoutumisesta Kiinan kanssa ( ja ratkaisee samalla Kiinan energiaongelman ja turvaa osaltaan maailman kasvua) Seuraukset: - edistää kulisseja, joissa kasvu on muualla kuin OECD-alueella, eli Venäjällä ja Kiinassa - ”kokoonpano Venäjällä, T & K meillä” Reimarit:

1. Onko liittoutuminen Kiinaan = selin Eurooppaan (ja T&K:kin siirtyy Kiinaan!) ⇒ Kiina-vetoinen haastajaskenaario (2)

2. Entä jos Venäjän poliittinen ja taloudellinen kehitys ei vakaudu? ⇒ Kykeneekö Eurooppa ottamaan haastajan paikan (skenaario 4) ja vakauttamaan oloja vai ⇒ Siirrytäänkö konfliktin kautta takaisin USA-vetoiseen perusskenaarioon (1) ?

28

4. HAASTAJASKENAARIO: Eurooppa-vetoinen kasvu Oletukset: - EU virtaviivaistaa päätöksentekoprosessinsa - kasvua aikaansaadaan itäisen Keski-Euroopan ja Venäjän perillisten avulla - yhteistyö Venäjän kanssa luo vakautta ja varmistaa osaajien ja energian saannin Seuraukset: - kokoonpano EU:n lähialueilla, T&K EU:ssa ja pienyritykset Itämeren altaan alueella - yrityksille lähialueyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia, kasvavia markkinoita ja edullisia sijaintipaikkoja Reimarit:

1. Kykeneekö EU uudistamaan rakenteensa ? ⇒ ellei, Eurooppa sivuraiteella, ja kasvua haettava Venäjän skenaariosta tai mantereen ulkopuolelta

2. Ehditäänkö mukaan Venäjän kanssa yhteistyöhön ennen Kiinaa ? ⇒ ellei, maailma siirtyy Kiina-vetoisen haastajan skenaarioon.

5. HAASTAJASKENAARIO: Uudet arvot ohjaavat kehitystä Oletukset: - USA-vetoisena syntynyt (liittyy tiettyjä rasitteita länsimaisuudesta). - puolueettomuus arvostettu Seuraukset: - opittava uudet kaupantekotavat (kulttuuri, uskonto, korko-käsitteelle kiertoilmaisu) - kasvavien investointitarpeiden skenaario - ”kasvu uusilla alueilla, Suomi alihankkijan roolissa” Reimarit:

1. Ovatko terrori-iskut USA-vetoisia vai laajemminkin länsimaisuutta vastaan ? ⇒ jos länsimaisuutta vastaan, raja-aidat yhteistyölle korkeat

2. Voivatko uudet arvot ”soluttautua” nousevien talousalueiden osaksi ? ⇒ haastajaskenaariot (2) ja (3), osin myös (4) vievät uusien arvojen skenaarioon (5).

Skenaariot ovat liiketoimintapotentiaaliltaan erilaisia Suomen teknologiateollisuuden näkökulmasta. Perusskenaariota (1) paremman potentiaalin tarjoaa EU-vetoinen skenaario (4), mutta hyvänä kakkosena tulee myös Venäjä-vetoinen kasvuskenaario (3), joka tosin sisältää riskin ”selin Eurooppaan”. Vähiten liiketoimintamahdollisuuksia tarjoaa Uudet arvot -skenaario (5), koska se voi olla myös sisäänpäin kääntynyt vaihtoehto, jossa meillä on vain vähäinen rooli. Kuvio 15 havainnollistaa skenaarioiden liiketoimintapotentiaalijärjestystä.

29

Kuvio 15. Skenaariot kehityskulkuina ajan ja liiketoimintapotentiaalin suhteen.

4 Johtopäätökset ja suositukset 4.1 Omat toimintavaihtoehdot Olennaista on hahmottaa se peruslinjaus, jonka mukaan varsinainen strategiatyö tehdään. Valintaan vaikuttavat paitsi kunkin toimijan riskinkantokyky myös päätöksentekijän oma riskinsietokyky. Näin kukin toimija ja yritys toimialalla tekee omista lähtökohdistaan valintoja, jotka voivat johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Sitähän on strateginen ajattelu pohjimmiltaan, erilaistamista ja erottumista suhteessa muihin toimijoihin. Suomalaisen teknologiateollisuuden osalta tulokset konkretisoituvat vastauksina sellaisiin kysymyksiin kuten ”mitkä ovat tulevaisuuden kasvunäkymät valituilla alueilla ja millä aikavälillä?”, ”mitkä ovat ne reimarit, joista kyetään ajan kuluessa seuraamaan, onko ennakoitu kehitys toteutumassa?” ”missä määrin suomalaiset päähankkijat siirtyvät jatkossakin markkinoiden kasvualueille ja/tai edullisemman kustannustason sijaintimaihin” ja ”merkitseekö tämä myös alihankintateollisuuden siirtymistä näille alueille?” tai ”onko suomalainen osaamisstrategia jatkossakin riittävä pitämään

1. Perusskenaario: USA-vetoinen kasvu

4. Haastajaskenaario: EU-vetoinen kasvu

2. Haastajaskenaario: Kiina-vetoinen kasvu

5. Haastajaskenaario: Uudet arvot ohjaavat kehitystä

3. Haastajaskenaario: Venäjä-vetoinen kasvu

liiket

oim

inta

pote

ntia

ali

aika

30

suunnittelun Suomessa vai siirtyykö ns. valkokaulus- / kultakaulustyö myös kokonaisedullisempiin sijaintipaikkoihin?” Skenaarioiden mukaiset toimintavaihtoehdot työryhmän ajattelun mukaisesti on koottu kuvioon 16. OMAT VAIHTOEHDOT

Kuvio 16. Skenaariot vs. omat toimintavaihtoehdot

Suomen osalta haasteita ovat korkea kustannustaso, osaajien saanti ja sijainti, joita on kutakin pohdittu seuraavassa: KORKEA KUSTANNUSTASO − yritysten toiminnan virtaviivaistaminen ja toiminnan tehokkuus, tuottavuus − liiketoimintaympäristön rakenteiden muuttaminen, jäykkyyksien purkaminen − yhteiskunnalliset tuottavuustarkastelut ja toimenpiteet siltä pohjalta.

SKENAARIO

1. USA-

VETOINEN NYKYKEHITYS

2. KIINA -

VETOINEN KEHITYS

3. VENÄJÄN MYÖNTEINEN

KEHITYS

4. EUROOPPA -

VETOINEN KEHITYS

5. UUDET ARVOT OHJAAVAT KEHITYSTÄ

Isoihin koalitioihin mukaan erityisosaamisella.

Uudet avaukset isoilla satsauksilla (”täsmäteknologiat ”)

Valitse maantieteellinen alue ja/ tai täsmäasiakkaat/ - tuotteet

Brändiosaamisenhallinta Mieti monipuoliset strategiavaihtoehdot

Valitse maantieteellinen alue kuten Itämeren allas tai Pietari ja/tai täsmäasiakkaat/ - tuotteet.

Mene tuottamaan Venäjälle ! Julistaudu Venäjän tuntijaksi.

PK-yrityksille ihanteellinen kasvuskenaario, ruoki ”tuloksen -

teon nälkää ja tekemistä” ! Erilaisuuden arvostus.

Tulonmuodostus ja omistaminen!

Suomi alihankkijan ja/tai välittäjän roolissa.

”Puolueettomat” brändit pärjäävät.

31

(HUIPPU)OSAAJIEN SAANTI − panostettava osaamiseen, ei vain tutkintoon tähtäävään koulutukseen − maahanmuuttajapolitiikan tarkistaminen − jokaisen oman ”rasismimittarin” tarkistaminen − johtamisjärjestelmien kehittäminen (nuorten motivointi) − huippujen valmentaminen muuallakin kuin urheilussa. KAUKAINEN SIJAINTI − lähialueyhteistyön kehittäminen − viestintäteknologian hyödyntäminen (eBusiness-models) − etabloituminen ”kauas” – etäisyyksien suhteellisuus (→ logistiikan kehittäminen) − tunnettuuden kehittäminen globaalien täsmäbrändien avulla. Näihin haasteisiin pitää siis varautua joka tapauksessa, skenaariosta riippumatta. Kullakin skenaariolla on lisäksi omat erityishaasteensa, joihin pitää varautua ja joiden varalta pitää kehittää joustavuutta omiin toimintatapoihin. Lopullisia skenaarioita voi yksittäinen yritys hyödyntää omassa strategiatyössään eri tavoin. Ne voivat olla vain taustatietona, tai sitten niitä voidaan systemaattisesti hyödyntää strategiaprosessin osana. Tällöin yritys yleensä valitse jonkun skenaarion tai joitakin vaihtoehtoja perusstrategiansa pohjaksi ja päättää erikseen, mitä tekee valitsematta jääneille vaihtoehdoille. Valinta on riippuvainen sekä päätöksentekijän omasta riskiprofiilista (riskinottaja tai riskinkarttaja) että myös yrityksen riskinkantokyvystä: ennustaja luottaa todennäköisimpään skenaarioon, riskinottaja valitsee sen, joka tuottaa parhaan lopputuloksen, riskinkarttaja varautuu kaikkiin skenaarioihin, realisti kehittää joustovaraa valitsematta jääneille vaihtoehdoille, tulevaisuudentekijä vaikuttaa omalla työllään niin, että haluttu tulevaisuus toteutuu kun taas teuras odottaa ja toivoo! 4.2 Skenaarioiden uskottavuus ja toivottavuus Työryhmä arvioi lopuksi laadittujen skenaarioiden uskottavuutta, haluttavuutta ja todennäköisyyttä. Kaikkein toivottavin oli skenaario (4) Eurooppa-vetoinen kehitys, jossa teknologiateollisuudella on mahdollisuudet toimia nykyisillä aloilla ja alueilla Itämeren altaalla. Vältettävin skenaario, jota ei haluta, oli suurimman osan mielestä skenaario (5) uudet arvot haastavat, joka oli samalla myös epäuskottavin laadituista skenaarioista. Todennäköisimmän skenaarion saamat äänet jakaantuivat Kiina-vetoisen haastaja (2) ja USA-vetoisen kehityksen (1) kesken niin, että Kiina sai pienoisen enemmistön äänistä. Kuriositeettina voidaan todeta, että vältettävimpänä ja epäuskottavimpana pidetty skenaario (5) uudet arvot haastavat sai yhden äänen kaikkein todennäköisimpänä skenaariona! Kiina-vetoinen haastaja ja USA-vetoinen perusskenaario jakoivat kärkipaikat myös uskottavimman skenaarion osalta, kun taas siinä äänestyksessä yhden uskottavimman skenaarion sai yllättäen myös Venäjän myönteinen kehitys.

32

Kuviossa 17 skenaariokohtaiset prosenttimäärät voivat olla yli 100%, koska kuvioon on koottu kunkin skenaarion eri kriteereillä saamat ääniosuudet yhteen, esim. Uudet arvot haastavat –skenaarion prosenttiluku on 140%, koska sitä skenaariota vastaajista on pitänyt epäuskottavimpana 75%, vältettävimpänä 62.5% ja todennäköisimpänä 12.5%.

0

2040

60

80

100120

140

160

1. U

SA

-vet

oine

nke

hity

s

2. K

iina-

veto

inen

haas

taja

sken

aario

3. V

enäj

änm

yönt

eine

nke

hity

sske

naar

io

4. E

uroo

ppa-

veto

inen

haas

taja

sken

aario

5. U

udet

arv

otha

asta

vat-

sken

aario

% v

asta

ajis

ta

TodennäköisinVältettävin Toivottavin EpäuskottavinUskottavin skenaario

Kuvio 17. Skenaarioiden arviointi johtoryhmän vastausten perusteella (kesäkuussa 2004). 4.3 Skenaarioiden vaatimat toimenpiteet Jotta halutuin vaihtoehto, Eurooppa-vetoinen skenaario (4) toteutuu, on panostettava Itämeren altaan yhteistyöhön, jotta saadaan vahva eurooppalainen nousevien talouksien pooli vastapainoksi Aasian nouseville talouksille. Kiinaan on panostettava sekä markkinamielessä että edullisena sijaintipaikkana. Kaikissa skenaarioissa on turvattava energian saanti, koska siitä uhkaa muuten tulla kasvun este. Kasvun esteitä on raivattava myös verotuksen ja tulonmuodostuksen puolelta Suomessa ja suosittava ”onnellista omistusta”. EU-tasolla on ponnekkaasti purettava byrokratiaa, muuten nousevat taloudet ajavat koko Euroopan ohi. Kaikissa skenaarioissa on turvattava osaajien saanti myös Suomessa. Suomessa toimiminen edellyttää myös logistiikan turvaamista, mm. Venäjä, liikenneyhteyksien kehittämistä (luotijuna, kopterit). Lopuksi käyty keskustelu työryhmässä suuntasi suositukset toimialalle ja julkiselle sektorille seuraavasti:

33

SUOSITUKSET TOIMIALALLE Asiakaslähtöinen toiminta − avainasiakkaiden kanssa uusille markkinoille; panostetaan yhdessä myös uusien

markkinoiden kulttuurituntemukseen − tutkimus- ja kehitystoimintaa yhdessä asiakkaan kanssa; varmistettava todelliset

innovaatiot, ei vain kopiointia − markkinointiosaamisen kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa. Resurssien kasvattaminen yhteistyöllä − vahvistaa toimittajayhteistyötä toimittajien kesken ja asiakkaiden kanssa − pienet yritykset: veturikumppanin varmistaminen − keskisuuret yritykset: keskinäinen verkottuminen ja useamman tukijalan toiminta − isot yritykset: jatkuvuuden ja ketteryyden varmistaminen yhteistyöllä pienten ja

keskisuurten yritysten kanssa (verkostojen hallinta, aito kumppanuus). Lähimarkkinoiden kehittäminen − em. resurssien kasvattaminen yhteistyöllä saatava toimivaksi käytännöksi lähialueilla

(Venäjä, Itämeren allas). Liiketoimintaosaamisen kehittäminen − viestintätaidot − uudet ansaintalogiikat ja liiketoimintamallit. Brändiosaamisen kehittäminen − ylläpitää jatkuvuutta − auttaa hinnan käsittelyssä − suojaa paremmin kuin patentit kopioinnilta. SUOSITUKSET JULKINEN SEKTORILLE EU:n uudistaminen − direktiivien kohtuullistaminen − ylimitoitetun säätelyn purku − päätöksentekojärjestelmien uudistaminen, jotta EU uskottava neuvottelukumppani

maailmalla. Yritysten kansainvälistymisen edistäminen − etäisyyksien todelliset kustannukset vaativat kompensaatiota − uusien työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto nouseville markkinoille, esim.

yrityspuisto Pietariin − kansainvälistymisriskien jakaminen. Toimintaedellytysten vahvistaminen − verotuksen uudistaminen niin, että omistaminen ja työnteko Suomessa kannattavat − puolueettomuus varmistaa yhteistyön kaikkien kasvualueiden kanssa.

34

Koulutus − kansainvälinen huippuyliopisto Suomen osaamisstrategian tavoitteeksi − ammattiosaajien laadun ja riittävyyden varmistaminen. Kaiken toiminnan lähtökohtana on toimintaympäristön kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen ja pyrkimykset vaikuttaa EU:n rakenteiden uudistamiseksi, sillä kaikissa skenaarioissa EU:n on oltava kansainvälisesti uskottava neuvottelukumppani, oli vastassa sitten Yhdysvallat, Kiina, Venäjä tai islamilainen blokki. Kaikissa skenaarioissa on opittava saamaan myös oma viesti perille: viestintätaitoja, lobbaustaitoja ja markkinointitaitoja on kehitettävä, samoin kykyä toimia yhdessä. Kattava kontaktiverkko vaatii resursseja myös sellaisten vaihtoehtojen varalta, jotka eivät ole kaikkein todennäköisimpiä vaihtoehtoja: Venäjän EU-jäsenyys on esitetty yhtenä villinä korttina tai Latinalaisen Amerikan ja Afrikan nousevat taloudet, jotka eivät olleet ollenkaan mukana tässä työssä. Pohjoismainen hierarkioiden vastaisuus täytyy myös osata työntää taka-alalle keskusteluissa sellaisissa kulttuureissa, jotka rakentuvat hierarkioille; ”nuori herra on varmaan omistajan poika” –asenteella pääsee jo eteenpäin suhteiden luomisessa. Suomen innovaatiojärjestelmän keskeinen osa, korkeakoulut ja Tekes, voivat tarvita rinnalleen teknologian kehittämisen ohella liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiskeskukset, leikkisästi Likes ja Makes, vai onko ratkaisu Kakes, kaiken kehittämiskeskus!

Kirjallisuutta Hämeen-Anttila, J. (2004) Islamin käsikirja. Otava Mykkänen, P. (2004) Kiina rynnistää huipulle. Nemo. Grundström, E (toim., 2004) Globalisaation portinvartijat. Edita. Norberg, J. (2004) Globaalin kapitalismin puolustus. Ajatus. Stiglitz, J. (2002) Globalization and its discontents. W.W.Norton & Co. Layatd, R. & Parker, J. (1996) The Coming Russian Boom. The Free Press. Sutela, P. (2004) Russian Market Economy. Helsingin yliopisto.

35

LIITE 1. Nousevien talouksien maakatsaukset

KVETRI

Maakatsaukset 4/2004

Sami Leppimäki & Marko Ahvenainen

36

PERUSTIEDOT/Kansantalous

-1,6

-1

1,6

-3,5

4,0

8,8

1,2

2,6

2,1

BKT:n kasvu % 1990-2000

8400

8900

11000

9700

2600

4700

26200

36300

25800

BKT per capita(PPP, $)

12

7,5

5,5

310

477

1159

1846

10065

121

BKT (mrd. $)

3,6Liettua

2,3Latvia

1,4Viro

144Venäjä

1049Intia

1287Kiina

82Saksa

290USA

5,2Suomi

Asukasluku (miljoonaa)

Maa

-1,6

-1

1,6

-3,5

4,0

8,8

1,2

2,6

2,1

BKT:n kasvu % 1990-2000

8400

8900

11000

9700

2600

4700

26200

36300

25800

BKT per capita(PPP, $)

12

7,5

5,5

310

477

1159

1846

10065

121

BKT (mrd. $)

3,6Liettua

2,3Latvia

1,4Viro

144Venäjä

1049Intia

1287Kiina

82Saksa

290USA

5,2Suomi

Asukasluku (miljoonaa)

Maa

PERUSTIEDOT/Ulkomaankauppa

5,2

3,4

3,3

153,5

100,6

149,4

Ulkomaan-velka (mrd. $)

0,067

0,069

0,958

3,6

0,085

1,3

5,1

2,3

-

Suomen tuonti maasta (mrd. €)

Latvia, Saksa, UK

UK, Ruotsi, Saksa

Suomi, Ruotsi, UK

Saksa, Italia, Hollanti

USA, UK, Yhd. Arabi Em.

USA, HK, Japani

Ranska, USA, UK

Kanada, Meksiko, Japani

Saksa, UK, USA

Ko. maan vientimaat

0,267

0,320

1,2

3,1

0,192

1,2

5,6

4,2

-

Suomen vienti maahan (mrd. €)

0,379

0,410

0,387

2,7

19

347

207,7

307,7

9,1

Ulkom. investoinnit maahan (mrd. $)

Liettua

Latvia

Viro

Venäjä

Intia

Kiina

Saksa

USA

Suomi

Maa

5,2

3,4

3,3

153,5

100,6

149,4

Ulkomaan-velka (mrd. $)

0,067

0,069

0,958

3,6

0,085

1,3

5,1

2,3

-

Suomen tuonti maasta (mrd. €)

Latvia, Saksa, UK

UK, Ruotsi, Saksa

Suomi, Ruotsi, UK

Saksa, Italia, Hollanti

USA, UK, Yhd. Arabi Em.

USA, HK, Japani

Ranska, USA, UK

Kanada, Meksiko, Japani

Saksa, UK, USA

Ko. maan vientimaat

0,267

0,320

1,2

3,1

0,192

1,2

5,6

4,2

-

Suomen vienti maahan (mrd. €)

0,379

0,410

0,387

2,7

19

347

207,7

307,7

9,1

Ulkom. investoinnit maahan (mrd. $)

Liettua

Latvia

Viro

Venäjä

Intia

Kiina

Saksa

USA

Suomi

Maa

37

PERUSTIEDOT/Työvoima

2027

1078

2128

3481

157

545

3161

4099

5059

R&D-väenmäärä/miljoona hlö(1996-2000)

22,3

24,4

27,5

22,5

10

-

36,4

29,6

46,3

Kokonais-veroaste %

3879

3516

4874

2155

-

180-550 (maaseutu-

kaupunki)

41647

33459

35584

Keskipalkka ($ vuodessa)

12,5Liettua

7,6Latvia

12,4Viro

7,9Venäjä

8,8Intia

10 (urbaani)Kiina

9,8Saksa

5,8USA

8,5Suomi

Työttömyys-aste %

Maa

2027

1078

2128

3481

157

545

3161

4099

5059

R&D-väenmäärä/miljoona hlö(1996-2000)

22,3

24,4

27,5

22,5

10

-

36,4

29,6

46,3

Kokonais-veroaste %

3879

3516

4874

2155

-

180-550 (maaseutu-

kaupunki)

41647

33459

35584

Keskipalkka ($ vuodessa)

12,5Liettua

7,6Latvia

12,4Viro

7,9Venäjä

8,8Intia

10 (urbaani)Kiina

9,8Saksa

5,8USA

8,5Suomi

Työttömyys-aste %

Maa

PERUSTIEDOT/Kilpailukyky ja koulutus

-

0.4

0,8

1

1,2

1

2,5

2,7

3,4

R&D menot (% BKT:sta, v. 1996-2000)

6,4

5,9

7,5

4,4

4,1

2,1

4,6

4,8

6,1

Koulutus-menot (% BKT:stä1998-2000)

36./4,8

52./3,7

29./5,6

71./2,7

71./2,7

59./3,5

18./7,3

16./7,7

1./9,7

Korruptio-indeksi, ’Transparency’ (sijaluku/indeksi)

-Liettua

-Latvia

17./60 (pieni)Viro

26./25 (suuri)Venäjä

20./42 (suuri)Intia

12./51 (suuri)Kiina

4./70(suuri)Saksa

1./100 (suuret maat)

USA

1./100 (pienet maat)

Suomi

Kilpailukyky-indeksi, IMD (sijaluku/indeksi)

Maa

-

0.4

0,8

1

1,2

1

2,5

2,7

3,4

R&D menot (% BKT:sta, v. 1996-2000)

6,4

5,9

7,5

4,4

4,1

2,1

4,6

4,8

6,1

Koulutus-menot (% BKT:stä1998-2000)

36./4,8

52./3,7

29./5,6

71./2,7

71./2,7

59./3,5

18./7,3

16./7,7

1./9,7

Korruptio-indeksi, ’Transparency’ (sijaluku/indeksi)

-Liettua

-Latvia

17./60 (pieni)Viro

26./25 (suuri)Venäjä

20./42 (suuri)Intia

12./51 (suuri)Kiina

4./70(suuri)Saksa

1./100 (suuret maat)

USA

1./100 (pienet maat)

Suomi

Kilpailukyky-indeksi, IMD (sijaluku/indeksi)

Maa

38

430

406

540

405

71

205

2768

4499

1698

Terveyden-huoltomenot/ hlö ($ PPP)

19,6-14,3/ 16,0-16,4

17,3-15,4/ 13,0-18,3

17,4-15,4/ 14,2-18,2

17,2-12,8/ 13,7-14,3

33,7-5,0/ 27,7-6,3

24,3-7,0/ 19,4-9,4

15,4-16,7/ 13,2-20,8

21,7-13,2/ 20,7-14,2

18,0-15,1/ 15,7-20,3

Väestön ikäjakaumaalle 15 - yli 65/ arvio 2015

25,659-59Suomi

36,468,7-71,6Liettua

32,460,4-60,4Latvia

37,669,4-71,3Viro

45,672,9-74Venäjä

37,827,9-32,2Intia

40,336,7-49,5Kiina

38,287,7-89,9Saksa

40,877,4-81USA

GINI -indeksiKaupunki-väestö (%)2001 - arvio2015

Maa

430

406

540

405

71

205

2768

4499

1698

Terveyden-huoltomenot/ hlö ($ PPP)

19,6-14,3/ 16,0-16,4

17,3-15,4/ 13,0-18,3

17,4-15,4/ 14,2-18,2

17,2-12,8/ 13,7-14,3

33,7-5,0/ 27,7-6,3

24,3-7,0/ 19,4-9,4

15,4-16,7/ 13,2-20,8

21,7-13,2/ 20,7-14,2

18,0-15,1/ 15,7-20,3

Väestön ikäjakaumaalle 15 - yli 65/ arvio 2015

25,659-59Suomi

36,468,7-71,6Liettua

32,460,4-60,4Latvia

37,669,4-71,3Viro

45,672,9-74Venäjä

37,827,9-32,2Intia

40,336,7-49,5Kiina

38,287,7-89,9Saksa

40,877,4-81USA

GINI -indeksiKaupunki-väestö (%)2001 - arvio2015

Maa

PERUSTIEDOT/Demografia ja sosiaaliset olot

/ 1768

/ 1887

/ 3628

/ 4181

130 / 335

253 / 827

5005 / 5963

8914 / 12331

7779 / 14588

sähkön-kulutus/henkilö (kWh)1980/ 2000

/ 3,9

19,8 / 4,6

/ 2,9

/ 1,6

2,2 / 5,5

0,7 / 4,1

2,2 / 6,1

1,6 / 4,3

1,7 / 3,8

BKT/ energia1980/ 2000

Suomi

Liettua

Latvia

Viro

Venäjä

Intia

Kiina

Saksa

USA

Maa

/ 1768

/ 1887

/ 3628

/ 4181

130 / 335

253 / 827

5005 / 5963

8914 / 12331

7779 / 14588

sähkön-kulutus/henkilö (kWh)1980/ 2000

/ 3,9

19,8 / 4,6

/ 2,9

/ 1,6

2,2 / 5,5

0,7 / 4,1

2,2 / 6,1

1,6 / 4,3

1,7 / 3,8

BKT/ energia1980/ 2000

Suomi

Liettua

Latvia

Viro

Venäjä

Intia

Kiina

Saksa

USA

Maa

PERUSTIEDOT/ suhteellinen energiankulutus (teknologian taso, elintaso, talouden rakenne ja taloudellinen aktiviteetti)

39

PERUSTIEDOT / Suomalaisyritykset

Partek Insulation, Lemminkäinen, Stora Enso, Rannila Steel, YIT Corporation, KuusakoskiLiettua

Telia Sonera , Fortum , Stora Enso Packaging Oy, Oy Rudus Ab, ABB East Ventures, Oy Latfood A/SE, Skanska Industrial Village Ltd., Tamro Medlab OyjTamro Ltd., Oriola Oy , Tikkurila Paints Oy , NCC konstruction Ltd. (Lähde: Finpro)

Latvia

Elcoteq Tallinn ( Elcoteq Network Oyj), Sonera (Eesti Telecom), ABB -Eesti, Atlas - NordicCement Ltd ( Kunda Nordic Tsement), Stockmann, Paulig Group, Pripps Hartwall, Elisa Communications , Rautaruukki, SOK, SRV Viitoset ja Neste (=suurimmat investoija t. Lähde: Suomen Viron suurlähetystö)

Viro

UPM - Kymmene , Stora - Enso, Rautaruukki, Kuusakoski , Telia Sonera, Elcoteq , Fortum , Hartwall, Sinebrychoff , Fazer Leipomot, Helkama Forste, Nokian Renkaat ( Lähde : Finpro)

Venäjä

Ahlström, Enso Group, Fiskars, Huhtamäki Leaf , IVO Power Engineering, Kone, KWH Pipe , Nokia Telecom, Outokumpu, Sisu, Tamrock, Tikkurila, UPM Kymmene, Wärtsilä NSD (Lähde: Suomen Intian suurlähetystö)

Intia

Ahlstrom Paper , Auramarine, Biohit, Efore , Elcoteq, Fimet, Huhtamäki Polarcup , Kone, Labsystems , LK - Products, Metso, Nokia, Oilon, Outokumpu, Perlos, Reima - Tutta , Rettig Heating, Saajos , Stora Enso, TM Systems, UPM-Kymmene (näillä on valmistusta, lisäksi kymmenillä muilla edustustoja, myyntikonttoreita jne. Lähde: Finpro)

Kiina

- Saksa

Nokia, UPM - kymmene , Vaisala, Fibrogen, Kone, Stora Enso (Piilaaksossa lisäksi mm. Stonesoft , F - Secure jne.)

USA

- Suomi

Suomalaisyritykset, joilla valmistusta ko. maassa (+muita) Maa

Partek Insulation, Lemminkäinen, Stora Enso, Rannila Steel, YIT Corporation, KuusakoskiLiettua

Telia Sonera , Fortum Oil,Stora Enso Packaging , Rudus Ab, ABB East Ventures, Oy Latfood A/SE, Skanska Industrial Village Ltd., Tamro Medlab OyjTamro Ltd., Oriola Oy , Tikkurila Paints Oy , NCC konstruction Ltd. (Lähde: Finpro)

Latvia

Elcoteq Tallinn ( Elcoteq Network Oyj), Sonera (Eesti Telecom), ABB -Eesti, Atlas - NordicCement Ltd ( Kunda Nordic Tsement), Stockmann, Paulig Group, Pripps Hartwall, Elisa Communications , Rautaruukki, SOK, SRV Viitoset ja Neste (=suurimmat investoija t. Lähde: Suomen Viron suurlähetystö)

Viro

UPM - Kymmene , Stora - Enso, Rautaruukki, Kuusakoski , Telia Sonera, Elcoteq , Fortum , Hartwall, Sinebrychoff , Fazer Leipomot, Helkama Forste, Nokian Renkaat ( Lähde : Finpro)

Venäjä

Ahlström, Enso Group, Fiskars, Huhtamäki Leaf , IVO Power Engineering, Kone, KWH Pipe , Nokia Telecom, Outokumpu, Sisu, Tamrock, Tikkurila, UPM Kymmene, Wärtsilä NSD (Lähde: Suomen Intian suurlähetystö)

Intia

Ahlstrom Paper , Auramarine, Biohit, Efore , Elcoteq, Fimet, Huhtamäki Polarcup , Kone, Labsystems , LK - Products, Metso, Nokia, Oilon, Outokumpu, Perlos, Reima - Tutta , Rettig Heating, Saajos , Stora Enso, TM Systems, UPM-Kymmene (näillä on valmistusta, lisäksi kymmenillä muilla edustustoja, myyntikonttoreita jne. Lähde: Finpro)

Kiina

- Saksa

Nokia, UPM - kymmene , Vaisala, Fibrogen, Kone, Stora Enso (Piilaaksossa lisäksi mm. Stonesoft , F - Secure jne.)

USA

- Suomi

Suomalaisyritykset, joilla valmistusta ko. maassa (+muita) Maa

/ 41

/ 40

/ 25

/ 66

28/ 21

27/ 11

10/ 9

22/ 14

17/ 14

Primaarituot-teiden vienti (%)1990 / 2001

-

-

-

-

140

104

96

91

91

Vienti/ tuonti arvo- indeksi2000(vertailu indeksi 100, 1980)

7 / 2383/ 86112,5Suomi

/ 5/ 580,1Liettua

/ 3/ 591,1Latvia

/ 19/ 751,5Viro

/ 8/ 220,4Venäjä

4 / 671/ 770,1Intia

0 / 2072/ 890,1Kiina

12 / 1889/ 8638,3Saksa

32 / 3274/ 82135,5USA

Korkean teknologian tuotteiden vienti (%)1990 / 2001

Teollissuus-tuotteiden vienti (%)1990 / 2001

Tekijänoikeus/ lisenssi-maksut milj. $ per hlö

Maa

/ 41

/ 40

/ 25

/ 66

28/ 21

27/ 11

10/ 9

22/ 14

17/ 14

Primaarituot-teiden vienti (%)1990 / 2001

-

-

-

-

140

104

96

91

91

Vienti/ tuonti arvo- indeksi2000(vertailu indeksi 100, 1980)

7 / 2383/ 86112,5Suomi

/ 5/ 580,1Liettua

/ 3/ 591,1Latvia

/ 19/ 751,5Viro

/ 8/ 220,4Venäjä

4 / 671/ 770,1Intia

0 / 2072/ 890,1Kiina

12 / 1889/ 8638,3Saksa

32 / 3274/ 82135,5USA

Korkean teknologian tuotteiden vienti (%)1990 / 2001

Teollissuus-tuotteiden vienti (%)1990 / 2001

Tekijänoikeus/ lisenssi-maksut milj. $ per hlö

Maa

PERUSTIEDOT/Teknologian taso

40

SUOMI Suomi on kansantuotteessa maailman 25 rikkaimman maan joukossa (BKT per capita) ja on pystynyt viimeisen vuosikymmenen hyvään kasvuvauhtiin (BKT:n kasvu 2,1 %/v.). Suomi on vientivetoinen talous, jonka vienti suuntautuu kehittyneisiin länsimaihin (Saksa, UK, USA = 30 % viennistä) ja on suurelta osalta korkeaa teknologiaa (23 % viennistä). Suomi ei erityisesti houkuttele ulkomaista pääomaa (syynä korkea veroaste ja pienet markkinat?). Suomi on erittäin kilpailukykyinen (pienten maiden nro 1), maailman vähiten korruptoitunut maa, jossa on panostettu paljon koulutukseen (6,1 % BKT:sta v. 1998-2000) ja T&K:hon (3,4 % BKT:sta v. 1996-200). Patenteissa ja tekijänoikeuksissa mitaten Suomi on innovatiivinen maa ja Suomessa sijaitsee kaksi maailman 46:sta merkittävimmästä teknologiakeskittymästä (technology hubs). Tulonjako on Suomessa tasainen (GINI=25,6) ja väestö ikääntyy voimakkaasti. Terveydenhuoltomenot ovat kuitenkin ainakin vielä tällä hetkellä verraten alhaiset (1.698 USD per capita). Urbanistoituminen on jo pysähtynyt nykyiseen tasoon (59 % väestöstä kaupungeissa). Suomi kuluttaa sähköenergiaa suhteellisesti todella paljon, syynä ovat esim. teollisuuden ja ilmasto-olosuhteet. Innovation Scoreboard 2003 mukaan Suomen vahvuudet ovat korkean teknologian patenttien määrä tällä hetkellä, valmistukseen liittyvät uusien markkinoiden tuotteet sekä innovaatioyhteisö. Heikkouksia ovat palveluinnovointi, ICT – kustannukset ja korkean teknologian patentti- hakemuksien laskeva trendi. YHDYSVALLAT USA on maailman suurin talous (BKT) ja myös suhteellisesti maailman rikkaimpia valtioita (BKT per capita). USA:n talous on viimeisen vuosikymmenen kasvanut hyvää vauhtia (BKT:n kasvu 2,6 %/v. USA on kulutusvetoinen talous, jonka omasta viennistä iso osuus on korkeaa teknologiaa (32 %). USA:n tärkeimpiä vientimaita ovat Kanada, Meksiko ja Japani. USA on puolestaan Suomelle tärkeä vientimaa (3. suurin, kauppatase ylijäämäinen, vienti 4,2 mrd. €) USA houkuttelee suhteellisesti vähemmän ulkomaisia investointeja kuin Suomi tai Saksa (invest/BKT). USA on erittäin kilpailukykyinen (suurten maiden nro 1), melko vähän korruptoitunut maa, jossa on panostettu paljon koulutukseen (4,8 % BKT:sta v. 1998-2000) ja T&K:hon (2,7 % BKT:sta v. 1996-2000). Patenteissa ja tekijänoikeuksissa mitaten USA on erittäin innovatiivinen maa ja siellä sijaitsee 13 maailman 46:sta merkittävimmästä teknologiakeskittymästä. Tulonjako on USA:ssa länsimaista epätasaisinta (GINI=40,8) ja väestö ei ikäänny yhtä voimakkaasti kuin Länsi-Euroopassa (ml. Suomi). Alle 15-vuotiaiden osuus v. 2015 USA:ssa on 20,7 %, kun se Suomessa on 15,7 %. Terveyden huoltomenot ovat USA:ssa maailman huippua (4.499 USD per capita). Urbanisoituminen on USA:ssa vakiintunut (noin 80 % väestöstä kaupungeissa). • USA:n markkinoille tulo ja siellä pysyminen vaativat paljon pääomaa • Kilpailu on kovaa lähes kaikilla toimialoilla • Oikeussäädökset vaihtelevat osavaltioittain • Laaja markkina-alue on usein vaikea hallita vain yhdestä toimipisteestä • Oikean jakeluverkoston valinta vaikeaa • Yhdysvalloissa ei tunneta Suomea kovin hyvin [Lähde: Finpro]

BKT sektoreittain

4%

34% 62%

maatalous teollisuus palvelu

BKT sektoreittain

2%18%

80%

maatalous

teollisuus

palvelu

41

SAKSA Saksa on maailman vauraimpia maita ja talouden kooltaan noin 1/5 USA:sta (hieman edellä Suomea BKT per capitassa), mutta viimeisen vuosikymmenen BKT:n kasvu on ollut hidasta (1,2 %/v.). Saksan vienti suuntautuu länsimaihin (Ranska, USA, UK) ja verraten suuri osuus siitä on korkeaa teknologiaa (18 %). Saksa houkuttelee paljon ulkomaista pääomaa (Suomea enemmän). Saksa on suurten maiden joukossa 4. kilpailukykyisin ja melko vähän korruptoitunut maa, jossa on panostettu hieman USA:a vähemmän koulutukseen (4,6 % BKT:sta v. 1998-2000) ja T&K:hon (2,5 % BKT:sta v. 1996-2000). Saksassa sijaitsee kolme maailman 46:sta merkittävimmästä teknologiakeskittymästä. Tulonjako on Saksassa melko tasaista (GINI=38,2) ja väestö ikääntyy voimakkaasti. Urbanisoituminen on vakiintunut (noin 90 % väestöstä kaupungeissa). Liiketoimintamahdollisuuksia [Finpro]: • Elintarvikkeet, etenkin luomuruoka • Elämysmatkailu ja muu turismi Suomessa • Vapaa-ajan tuotteet KIINA Kiina on väestöltään ja pinta-alaltaan valtava maa, jonka talous on kuitenkin vain noin 2/3 Saksasta ja 1/10 USA:sta. Kiinan talous on kasvanut ennätysvauhtia jo kymmenen vuotta (8,8 % v. 1990-2000). Kiinan vienti suuntautuu USA:aan, Japaniin ja Hong Kongiin ja korkean teknologia osuus siitä on noussut 0 %:sta 20 %:iin. Kiina houkuttelee todella paljon ulkomaista pääomaa (347 mrd. USD). Kiina on melko kilpailukykyinen (sijalla 12 suurissa maissa), mutta sitäkin korruptoituneempi maa. Koulutusmenot (2,1 % BKT:sta v. 1998-2000) ja T&K-menot eivät ole kehittyneempien maiden tasolla (1 % BKT:sta v. 1996-2000). Kiinassa sijaitsee jo kolme maailman 46:sta merkittävimmästä teknologiakeskittymästä. Tulonjako on Kiinassa yhtä epätasaista kuin USA:ssa (GINI=40,3). Väestö ei ikäänny Kiinassa yhtä voimakkaasti kuin Euroopassa, mutta kuitenkin voimakkaammin kuin USA:ssa. Terveydenhuoltomenot ovat Kiinassa 205 USD vuodessa (per capita) ja urbanisoituminen on nopeaa. • informaatio ja kommunikaatiotekniikka • rakennusmateriaalit • metsitys • lääketieteen ja elintarvikkeiden tuotantotekniikka • ympäristösuojeluteknologia • biotekniikka • telakkateollisuuden laitteet • uudet energiamuodot • puunjalostusteollisuuden koneet ja laitteet • automaatio [Lähde: Finpro] • satelliittipaikannus

BKT sektoreittain

1%

31%

68%

maatalousteollisuuspalvelu

BKT sektoreittain

15%

51%

34%maatalous

teollisuus

palvelu

42

INTIA Intia on valtava maa, joka menee asukasluvussa ennusteiden mukaan Kiinankin ohi. Talous on kuitenkin vain noin puolet Kiinan talouden koosta. Intian talous on kasvanut viime vuosikymmenen hyvää vauhtia (4 % v. 1990-2000), mutta kuitenkin siis paljon Kiinaa hitaammin. Intian vienti suuntautuu USA:aan, UK:iin ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Korkean teknologia osuus viennistä on noin 5 %. Intia ei ole onnistunut houkuttelemaan ulkomaista pääomaa maahan Kiinan tavoin (vain 19 mrd. USD). Intia on Melko kilpailukykyinen (sijalla 20 suurissa maissa), mutta todella korruptoitunut maa. Koulutusmenot (4,1 % BKT:sta v. 1998-2000) ja T&K-menot eivät ole kehittyneempien maiden tasolla (1,2 % BKT:sta v. 1996-2000), mutta Intia panostaa esim. koulutukseen kuitenkin paljon Kiinaa enemmän. Intiassa sijaitsee yksi maailman luokan teknologiakeskittymä, joka on Bangaloressa. Tulonjako on Intiassa hieman Kiinaa ja USA:a tasaisempaa (GINI=37,8). Väestö ei Intiassa ikäänny yhtä voimakkaasti kuin Euroopassa. Terveydenhuoltomenot ovat Intiassa kehitysmaatasoa, eli 71 USD vuodessa (per capita) ja vasta noin 30 % väestöstä asuu kaupungeissa. Sähkön kulutus Intiassa on tosi alhainen henkeä kohden, joka osoittaa man olevan vielä alhaisella kehitystasolla. VENÄJÄ Venäjä on pinta-alaltaan valtava maa, jota asuttaa 144 miljoonaa asukasta ja jonka talous on BKT:lla mitaten vain kolme kertaa Suomen kokoinen. Venäjän talous on ollut vaikeuksissa viime vuosikymmenen ja kasvu on ollut negatiivista (-3,5 % v. 1990-2000). Venäjä on velkaantunut ulkomaille (153,5 mrd. USD) ja se ei ole onnistunut saamaan ulkomaisia investointeja maahan. Suurimmat vientimaat Venäjällä ovat Saksa, Italia ja Hollanti. Korkean teknologian osuus viennistä on noin 8 %. Venäjä on kilpailukykyvertailussa sijalla 26 (suurissa maissa) ja Intian tavoin todella korruptoitunut maa. Etenkin koulutusmenot (4,4 % BKT:sta v. 1998-2000), mutta myös T&K-menot (1 % BKT:sta v. 1996-2000) ovat melko hyvällä tasolla. Tulonjako on Venäjällä todella epätasaista (GINI=45,6). Väestön ikäjakauma muuttuu voimakkaasti, eli alle 15-vuotiaiden osuus romahtaa v. 2015 mennessä. Urbanisoitumisaste pysyy Venäjällä noin 73-74 % tienoilla v. 2015 tähtäimellä. • Tieto- ja tietoliikennealamarkkinoiden kehitys jatkuu voimakkaana • Rakennustoiminnan kasvaessa suomalaisilla mahdollisuuksia mm. rakennusmateriaali- ja sisustustarvikemarkkinoilla etabloituminen • Energiatuotantoon ja säästöön tarvittavien laitteiden tuotannon kehittä- minen ja tuonti • Elintarviketeollisuuden modernisointi • Jalostusasteen nostaminen metsä- ja puunjalostusteollisuudessa [Lähde: Finpro]

BKT sektoreittain

23%

23% 54%

maatalous teollisuus palvelu

BKT sektoreittain

6%

35% 59%

maatalous

teollisuus

palvelu

43

VIRO Viro on 1,4 miljoonan väestöllä Baltian maista pienin. Sen talous on BKT:lla mitaten noin 1/20 osaa Suomen taloudesta. Talous on ollut vaikeuksissa viime vuosikymmenen ja kasvu on ollut hidasta (1,6 % v. 1990-2000). Viro on Baltian maista Suomella läheisin ja vientimme sinne on noin 1,2 mrd. € vuosittain. Suomen lisäksi Viron tärkeimmät vientimaat ovat ruotsi ja UK. Viro on houkutellut ulkomaisia investointeja maahan suhteellisesti Latviaa ja Liettuaa enemmän. Korkean teknologia osuus viennistä on Virolla noin 19 % (vrt. Saksan 18 %) ja se onkin 17. kilpailukykyisin maa. Myöskään korruptio ei ole Virossa läheskään yhtä paha ongelma kuin esim. Venäjällä. Viron koulutusmenot ovat korkealla tasolla (7,5 % BKT:sta v. 1998-2000), mutta R&D menot melka alhaiset (0,8 % BKT:sta v. 1996-2000). Tulonjako on Virossa yhtä tasaista kuin esim. Saksassa (GINI=37,6). Väestön ikäjakauma on melko samankaltainen kuin Suomessa, mutta Viro on Suomea urbanisoituneempi (71 % kaupungeissa v. 2015). • Ostovoima kasvaa nopeasti, josta varsinkin kulutustavarasektori hyötyy • EU-jäsenyys lisää Viron panostusta erityisesti ympäristöteknologiahankkeisiin • EU:n rakenne- ja koheesiorahastotuki tuo Virolle noin 700 miljoonaa euroa vuosina 2004-2006 • Terveydenhuoltosektori on painottumassa yksityisvetoisuuteen, uushankinnat ohjelmissa [Lähde: Finpro] LATVIA Latvia on väestöllä Baltian maista keskimmäinen. Sen talous on ollut vaikeuksissa viime vuosikymmenen ja kasvu on ollut negatiivista (-1 % v. 1990-2000). Latvia on ollut perinteisesti läheiset suhteet Saksaan ja Ruotsiin ja niipä ne ovat Isa-Britannian kanssa sen kolme suurinta vientimaata. Suomen vienti Latviaan oli noin 320 miljoonaa € vuodessa, eli paljon vähemmän kuin Viroon. Ulkomaista velkaa Latvialla on suunnilleen yhtä paljon kuin muillakin Baltian mailla ja ulkomaisia investointeja maahan on tullut suhteellisesti hieman vähemmän kuin Viroon. Kokonaisveroaste on Latviassa samaa tasoa kuin Virolla ja Liettualla, eli 24,4 %. Palkkataso on noin 1/10 Suomen tasosta ja suunnilleen sama kuin Liettuassa. Korkean teknologia osuus viennistä on vain noin 3 %. Latvia on melko korruptoitunut maa. Latvian koulutus- ja T&K-menot ovat hieman Viroa alhaisemmat, mutta tulonjako hieman tasaisempi. Latviassa T&K-henkilöstön määrä miljoonaa asukasta kohden on vain 1078 (Virossa ja Liettuassa yli 2000). Latvia on kolmesta naapuruksesta vähiten urbanisoitunut. • Telekommunikaatio ja informaatioteknologia voimakkaasti kehittyviä aloja • Rakennuskannan kohentamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat vahvat ja kasvunäkymät ovat edelleen lupaavat • Valtiolla on ohjelmat koskien ympäristönsuojelua erityisesti jäte- ja energia- huoltoa sekä vedenkäsittelyä • Runsaat metsävarat tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia metsäteollisuudessa • Väestö panostaa vaatetukseen, kännyköihin ja autoiluun • Kodinkoneet, keittiöt ja kalustaminen ovat vahvistuvia sektoreita [Lähde:Finpro]

BKT sektoreittain

6%

29%

65%

maatalousteollisuuspalvelu

BKT sektoreittain

5% 26%

69%

maatalous

teollisuus

palvelu

44

LIETTUA Liettua on väestöllä Baltian maista suurin. Senkin talouskasvu on ollut negatiivista v. 1990-2000, eli -1,6 %. Liettua on Baltian maista köyhin (BKT per capita) ja sillä on eniten velkaa. Suomen kauppa on sekä Liettuan että Latvian kanssa allijäämäistä. Korkean teknologia osuus viennistä on Liettualla noin 5 %. Liettua on Latviaa vähemmän korruptoitunut maa. Maahan tulevissa tekijänoikeus- ja lisenssimaksuissa Liettua erottuu joukosta negatiivisesti, sillä niiden suuruus on vain 100 000 USD per henkilö. Latvian koulutus- ja T&K-menot ovat hieman Viroa alhaisemmat, mutta tulonjako hieman tasaisempi. Latvia on kolmesta naapuruksesta vähiten urbanisoitunut. • Ympäristösektori kuuluu Liettuassa painopistealueisiin. Kansallinen jätehuoltostrategia ja toimintasuunnitelma hyväksytty hallituksessa. Teollisuuden saasteiden seuranta ja riskinhallinta ovat alueita, jotka vaativat toimenpiteitä. Uutta teknologiaa, vanhan teknologia uudistamista ja know how’ta tarvitaan ilman saasteiden, jätevesiongelmien sekä ydinvoimala- ja säteilyturvallisuuden aloilla. • Liettuan energiasektori käy parhaillaan läpi uudistusta ja lähitule- vaisuudessa tullaan keskittymään sisäisten energiamarkkinoiden (sähkö, kaasu) luomiseen. • Metsäteollisuuden ja puunjatkojalostusteknologia aloilla vienti- mahdollisuuksia on erityisesti eri vaiheissa käytettävien koneiden ja laitteiden toimittamisessa. • Teollisuuden koneiden ja laitteiden tarve ulottuu elintarvikesektorista tekstiili-, kemian- ja elektroniikkateollisuuteen. • Rakentaminen vahvassa kasvussa. • Terveys- ja hyvinvointisektori suurten uudistusten edessä. • Ydinvoimalan sulkemiseen liittyvät toimenpiteet. • Erittäin sovelias komponenttien valmistusmaaksi. [Lähde: Finpro] Lähteet: www.finpro.fi

www.yrittajat.fi

www.weforum.org

www.worldbank.org

www.undp.org (Human development Report 2003/ Indicators)

www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina

www.cia.gov (World Factbook 2003)

http://trendchart.cordis.lu/scoreboard2003

Suomen Viron suurlähetystö

Suomen Intian suurlähetystö

BKT sektoreittain

8%

31% 61%

maatalous

teollisuus

palvelu