Sarlinin asiakaslehti 2 | 2016

Jarkko Jylhä

Biokaasusta

Jäteveden hukkalämpö sähköksi Mittauslaitedirektiivin siirtymäkausi päättyy

Infrapunapyrometri vaativissa olosuhteissa CABBin Kokkolan tehtaalla

+Tutustu tuoteuutisiin

energiaa tehokkaalla turbiinilla

Pääkirjoitus

SARLIN 360° – Sarlinin asiakaslehti 47. vuosikertaPäätoimittaja: Helena KääriäinenToimitus: OSG Viestintä ja SarlinUlkoasu ja taitto: Mikko Koistinen, OSG Viestintä

Kannen kuva: Janne Viinanen Paino: PunaMusta OyPainosmäärä: 10 000 kplOsoitteenmuutokset ja peruutukset: info@sarlin.com

Yrityksen tärkein

energiavara on henkilökunta. Ilman osaavaa, kehittyvää ja hyvinvoivaa henkilökuntaa yritys ei kehity, eikä saavuta kannattavuutta ja jatkuvuutta.”

SARLIN OY AB PL 750, 00101 Helsinki, info@sarlin.com, www.sarlin.com

Energiasta kirjoitetaan runsaas­ti ja esitetyissä väittämissä on mukana paljon tunteita. Energiapolitiikassa ei ole kyse vain työstä, saasteista, kaasun ja öljyn hinnasta tai ilmastomuu­

toksesta. Energiapolitiikka vaikuttaa kaikkiin näihin eli elämänlaatuumme. Tehtyjä ratkaisuja on helppo arvioida jälkikäteen, mutta on vaikea sanoa, mitä pitäisi tehdä nyt. Yrityksen tärkein energiavara on henkilökun­ta. Ilman osaavaa, kehittyvää ja hyvinvoivaa henkilökuntaa yritys ei kehity, eikä saavuta kannattavuutta ja jatkuvuutta.

EPÄVARMA JA POUKKOILEVA energia­politiikka tukijärjestelmineen aiheuttaa energia­alan suurimmat haasteet ja riskit. Energiatuet häiritsevät markkinoita, koska suuri osa investoinneista pohjautuu tukiin. Koko ajan tapahtuu muutoksia, muun muas­sa kivihiiltä korvataan tuulella ja biopolttoai­neilla. Euroopassa ja Suomessa bioenergiasta on tulossa merkittävä osa monimuotoista energiatuotantoa.

Energiakysymykset, suuntaviivat ja ilmastovaikutukset ovat globaaleja haasteita. Nyt markkinat odottavat selkeitä linjauksia EU:lta. Kärkikysymyksiä ovat jäsenmaiden oikeudet ja velvollisuudet. Brexit tuli valitet­tavasti kesäkuussa häiritsemään tätä työtä.

SUOMEN PITKÄN AIKAVÄLIN ilmastopo­litiikan tavoitteena on vähentää kasvihuone­kaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Ydinvoima tulee olemaan keskeinen osa energiataloutta. Päästötön ydinvoima on keskeinen tuotanto­muoto fossiilista polttoaineista eroon pääse­miseksi. Uuden ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen merkittävä osa Suomen energiatuo­tannosta on päästötöntä. Ydinvoimassa on toki omat riskinsä.

Päästöoikeudet eivät nyt ohjaa markki­noita sähköntuotannossa. Tulevaisuudessa päästöoikeuden hinta on ohjaava tekijä, joka suosii kaasua suhteessa muihin polttoai­neisiin, erityisesti hiileen verrattuna, koska maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat vain noin 50 prosenttia kivihiilen päästöistä.

Suomessa aurinkoenergia lisääntyy pienimuotoisena ja lähinnä kotitalouksissa. Liiketoimintana markkinat tulevat olemaan isot, mutta vuosienergiamäärästä aurinkovoi­man osuus jää vielä vähäiseksi.

Hiilen ja öljyn matala hinta sekä liuske­kaasun tuotanto ovat laskeneet maakaasun hintaa. Putkikaasu on Suomessa Euroopan halvinta. Hiili on valitettavasti kuitenkin edelleen maakaasua edullisempaa. EU on myöntänyt yhteensä 187,5 miljoonaa euroa kahdensuuntaiseen Baltic Connector ­kaa­suyhdysputken rakentamiseen Suomen ja Viron välille. Tuki on 75 prosenttia hankkeen 250 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Teollisuus tulee lisäämään kaasun käyttöä, kun se korvaa öljypohjaisia tuotteita kaasulla. Keskeisin kysymys kaasualalla on elinkaaren ympäristövaikutuksien hallinta.

YRITYSTEN ”OMAAN ENERGIAAN” eli henkilökunnan työssä jaksamiseen laite­tut panokset maksavat itsensä takaisin. Varhaiseen tukeen kuuluu kuunteleminen, välittäminen, osallistuminen ja johtaminen. Tämän pitää olla päivittäistä. Lisäksi vähin­tään kerran vuodessa pidettävä kehityskes­kustelu on parhaimmillaan kahdenkeskinen, luottamuksellinen pohdiskelu, josta sekä esimies että alainen hyötyvät. Työntekijän on mukava tulla töihin, kun hän tietää, mitä häneltä odotetaan. Toimenkuvan on oltava selkeä ja palautetta on annettava avoimesti. Mielekkäät työtehtävät, kannustava ilmapiiri ja hyvä johtaminen ovat jokaisen työpaikan luonnollisia ja itsestään selviä perusasioita.

Työpaikalla innostus ja hyvä mieli tarttu­vat ja säteilevät laajalle. Työpaikalla syntynyt energia vaikuttaa myös yrityksen verkostoi­hin ja niiden kautta takaisin yritykseen. Maa­ilmalla käydään kovaa kilpailua. Meidän tulee kantaa vastuuta ja pitää huolta ympäristöstä ja toisistamme. Muista, että olet vastuussa elämäsi ja työelämäsi mielekkyydestä. Jos haluat saada aikaan muutoksen, sinun pitää tehdä se itse – kukaan ei tee muutosta sinun puolestasi.

Henrik WikströmSarlin Oy Ab:n hallituksen jäsen

Elämä on energiaa

2 SARLIN 360°

Tässä lehdessä

ÓNapapiirin Energia ja Vesi Oy on merkittävä työllistäjä ja paikallisen

raaka-aineen hyödyntäjä.ÓCABB Oy ja Sarlin yhdistävät osaamista.

Veli Valkealahti (kesk.) vieraili Jouni Risti-luoman (ed.) ja Veli-Matti Sorviston luona.

ÓTuotepäällikkö Heikki Saartama viihtyy myyntityössä. Asiakaskäyntejä on

vuodessa 160–200.

ÓPirkanmaan Jätehuollon

uudessa biokaasu-pumppaamossa on mittausventtiilit jo-kaiselle pystykaivolle. Pumppaamosta kaa-topaikkakaasu siirtyy turbiinilaitokselle.

Pääkirjoitus: Elämä on energiaa 2

ORC-laitteisto muuttaa hukkalämmön sähköksi 4

Uutisia Sarlinilta 6

Kaupallisesti hyväksytty SEG:n hihnavaaka 7

Kaatopaikkakaasusta lämpöä ja sähköä 8

Protokollamuunnin tekee järjestelmien tiedonvaihdosta sujuvaa 14

Tuoteuutiset 15

Energiaa ja elinvoimaa Lappiin 22

Luotettava mittaus perustuu lakiin ja direktiiviin 24

Paineilman hallintajärjestelmä Sarlin Balance 26

Uutisia Sarlinilta 27

CABB hallitsee erikoisosaamisen 28

Tekninen myynti perustuu tietoon 30

Uusiin tehtäviin 31

Yhteystiedot 318

22 28 30360° SARLIN 3

ORC-laitteisto muuttaa hukkalämmön

sähköksi

Laitteisto nostaa moottorin hyötysuhdetta

merkittävästi.”

4 SARLIN 360°

Kuvakulma

H elsingin Seudun Ympäristöpalve­lujen (HSY) omistama Viikin­mäen jätevedenpuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin

puhdistamo. Se palvelee Helsingin metropo­lialueen noin 850 000 asukasta. Jäteveden­puhdistuksen sivutuotteena syntyy lietettä, joka mädätetään laitosalueella sijaitsevissa neljässä mädättämössä. Syntyvä biokaasu kerätään talteen ja hyödynnetään puhdista­mon omassa voimalaitoksessa.

VOIMALAITOKSESSA ON neljä kaasu­moottoria, jotka Sarlin on toimittanut vuosina 2009–2016. Vuonna 2014 yhden kaasumoot­torin pakokaasulinjaan kytkettiin Sarlinin toimittama ORC­laitteisto. Sen avulla HSY tuottaa kaasumoottorista poistuvasta pako­kaasusta sähköä. ORC­kone on toteutettu Triogenin laitteistolla, jossa on käytössä niin sanottu suorahöyrytysmenetelmä. Kyseessä on uusi teknologia, joka on maailmalla jo käytössä sadoissa kohteissa, mutta Suomes­sa vasta muutamissa.

– Laitteisto nostaa moottorin hyötysuh­detta merkittävästi eli useamman prosentin. Vuosituotanto on noin 800 MWh. Olemme laskeneet, että reilussa kymmenessä vuodes­sa laitteisto maksaa itsensä takaisin, kertoo HSY:n kunnossapitoyksikön päällikkö Kari Reinikainen.

Voimalaitoksen tuottama sähkö hyödyn­netään omassa jätevedenpuhdistamossa prosessisähkönä.

– Laitoksemme energiaomavaraisuus on sähkön suhteen tällä hetkellä yli 70 prosent­tia ja lämmön suhteen 100 prosenttia. ORC­laitteistolla voimme edelleen lisätä kaasusta saatavan sähköenergian määrää.

HSY SATSAA uusiutuviin energiamuotoihin ja tavoittelee hiilineutraalisuutta. Yritys suun­nittelee parhaillaan toisen ORC­laitteiston hankkimista jätevedenpuhdistamolle.

– Olemme hankkineet kaksi uutta kaa­sumoottoria, joiden pakokaasujärjestelmään voimme liittää uuden ORC­laitteiston. Olem­me olleet tyytyväisiä tähän teknologiaan, jonka avulla pystymme edelleen nostamaan biokaasun hyödyntämisastettamme, kertoo Reinikainen.

Teksti Pirkko Soininen Kuva HSY/Kai Widell

– ORC­laitteiston avulla pystymme tekemään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä syntyvästä biokaasusta enemmän sähköä. Olemme täysin omavaraisia lämmön suhteen ja sähkönkin omavaraisuusaste on korkea, kertoo HSY:n kunnossapitoyksikön päällikkö Kari Reinikainen.

ORC-laitteistoORC-LAITTEISTO OTTAA TALTEEN energiaa kaasumootto-reiden pakokaasuista ja muuttaa sen sähköenergiaksi. ORC on höyryturbiiniin perustuva voimakone, jossa höyrystinpiiri liitetään kuumaöljykierron välityksellä lämmön lähteeseen tai höyrystin sijoitetaan suoraan savukaasukanavaan. ORC-kone tuottaa sähköä noin 15–20 % sen käyttämästä lämpövirrasta, kun lämmön lähteen lämpötila on 350–500 °C.

360° SARLIN 5

Uutisia Sarlinilta Koonnut Helena Kääriäinen Kuvat Gasum ja Sarlin

Lisätietoja: Mikael Lappalainen, puh. 010 550 4535

Olemme mukana Energia 2016 -messuilla Tampereella Tervetuloa Tampereen Messu- ja Urheilu-keskukseen osastollemme A418.

Paineilman tuotto, käsittely, ohjaus ja valvonta

Ympäristöystävällisen energian tuotantolaitokset

Laitosten ennakoiva kunnonvalvonta

Polttoaineen syöttö ja prosessin optimointi

Kaasuhälyttimet ja -järjestelmät

SARLIN-KONSERNIIN KUULUVAN teknologiayritys Beamex Oy Ab:n mittava toimitilainvestointi- ja laajennushanke Pietarsaaressa on loppusuoralla.

Beamexin omistajaperhe osti joulukuussa 2015 Veritakselta 4 427 m2:n toimitilat, joissa yritys oli aiemmin vuokralla. Lisäksi vii-me syksynä käynnistettiin toimitilojen laajennushanke, jossa uutta tilaa rakennetaan 2 743 m2. Toimitilojen harjannostajaisia vietettiin kesäkuussa, ja uudet tilat otetaan käyttöön lokakuussa 2016.

Beamex kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessi-instrumenttien kalibrointiin tarkoitettuja mittalaitteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja. Beamex on maailmanlaa-juisesti toimialansa kolmen merkittävimmän ja tunnetuimman yrityksen joukossa.

– Tavoitteenamme on olla viiden vuoden sisällä maailman johtava kalibrointialan yritys. Tämä tarkoittaa, että tähtäämme joka vuosi merkittävään liikevaihdon kasvuun, ja tarvitsemme kasvun mahdollistavat puitteet tärkeimmälle voimavarallemme, eli henki-löstölle, kertoo toimitusjohtaja Jan-Henrik Svensson.

– Me beamexiläiset uskomme vahvasti yrityksen menestymi-seen ja olemme todella otettuja siitä, että myös Beamexin omista-japerhe osoittaa omaa uskoa yritykseen tekemällä yhteensä noin 8 miljoonan euron investoinnin Beamexin Pietarsaaren toimitiloihin, Svensson sanoo ylpeänä.

ÓSarlin Groupin toimitusjohtaja Fredrik Wikström (vas.), Beamex Oy Ab:n toimitusjohtaja Jan-Henrik Svensson sekä vuosi sitten Beamexin toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle

jäänyt Raimo Ahola uusien toimitilojen harjannostajaisissa.

Beamexin Pietarsaaren laajennus loppusuoralla

Sarlin toimitti Suomen ensimmäisen LNG-asemanSUOMEN ENSIMMÄINEN nesteytetyn maakaasun tankkausasema eli LNG-asema avattiin Vuosaaren satama-alueelle Helsinkiin elokuun lopussa. Asema on suunnattu raskaalle liikenteelle ja siinä on mahdollisuus myös nesteytetyn biokaasun (LBG) jakeluun. Vuosaaren tankkausasema on osa Gasumin liikennekaasumarkkinoiden laajentamista.

Sarlin toimitti tankkausaseman yhdessä Chart Ferox a.s:n kanssa. Sarlin on toimittanut Suomeen 21 maa- ja biokaasun tankkausasemaa.

6 SARLIN 360°

3xFakta

Mittaustietoa tarvitaan yhä enem­män, sillä sen avulla voidaan optimoida prosesseja ja selvittää varastosaldojen tarkka määrä.

Mittaus myös varmistaa, että tehtaalle tuleva määrä vastaa tilattua.

Ruotsalaisella SEG:llä on laaja kokemus punnitusalasta. SEG on yksi harvoista teol­lisuuspunnitukseen erikoistuneista yrityk­sistä maailmassa. SEG:n hihnavaaka vastaa toiminnaltaan tavallista teollisuusvaakaa eli se on tarkoitettu materiaalin punnitukseen. Lisäksi se ottaa huomioon hihnan nopeuden, jolloin saadaan huomioitua massavirta. Hih­navaaka asennetaan hihnakuljettimelle, joten vaaka on tällöin osa rullastoa hihnan alla.

– Hihnavaakaa käytetään nykyisin yleisesti voimalaitosten hihnakuljettimissa kiinteän polttoainemateriaalin määrämittauk­sissa. Laite sopii teollisuuskäyttöön esimer­

Teksti Mari Kuusinen Kuva Sarlin

SEG:n hihnavaaka:

Pieni huollontarve, pitkä käyttöikä ja taloudellisuus.

Sopivat yksinkertaisesta virtaus-mittauksesta tarkkuuspunnitukseen.

Saatavana kaikissa EU-sertifiointiluokissa.

Helppokäyttöinen.Vakiomoduulit takaavat nopean

toimituksen, yksinkertaisen asennuksen ja varaosien hyvän saatavuuden.

Säädettävissä eri hihnaprofiileihin.Patentoitu rakenne eliminoi

sivuttais- ja kitkavoimat.Raskaan kuorman kenno suojattuna,

sisäänrakennettu ylikuormasuojaus.Vakioyksiköiden hihnanleveys

400–2 500 mm.

Kaupallisesti hyväksytty SEG:n hihnavaaka

kiksi kiviaines­ ja puumurskakuljettimille ja sitä käytetään muun muassa materiaalivirran punnitukseen sekä inventointia, säätöä ja laskutusta varten, kertoo tuotepäällikkö Veli Valkealahti Sarlinilta.

MITTAUKSIA TEHDÄÄN tyypillisesti lasta­uksissa kentältä tai laivoista varastoihin sekä välivarastoja täytettäessä. Mittaus sopii myös polttoaineen syöttökuljettimiin laitoksissa, joissa polttoaineena käytetään joko turvetta, kivihiiltä tai biomateriaaleja sekä näiden se­koituksia. Erilaiset päästökaupan vaatimukset edellyttävät tarkkoja mittauksia, joten mittaus­tietojen tarkkuutta tulee parantaa koko ajan.

Valkealahti toteaa, että yleisiä haasteita mittauksille asettavat kuljettimilta tulevat monet häiriötekijät, kuten hihnan vedot ja hihnakireys. Myös kuljettimen rakenne ja rul­lien kuluneisuus voivat aiheuttaa ongelmia.

− SEG:llä on pitkä kokemus kyseisestä mittaustekniikasta ja he ovat patentoineet vaakakehikon rakenteen, joka eliminoi mahdollisimman hyvin kuljettimesta tulevat voimat, hän toteaa.

KUN HIHNAVAAKA otetaan käyttöön, tulee asiakkaan asentaa se mekaanisesti kuljetti­meen ja tehdä sähkökytkennät. Laite myös konfiguroidaan eli sen asetukset säädetään lähtötilanteen mukaisiksi. Lisäksi vaaka kalibroidaan esimerkiksi tarkkuuspunnuksilla tai mitattavalla materiaalilla, jolloin mittaus­tulosta verrataan vaikkapa autovaakaan.

− Jos hihnavaaka on kaupallinen eli MID­hyväksytty, sitä varten vaaditaan ulkopuolinen akkreditoitu kalibroija, joka tekee yhdessä asiakkaan kanssa vaa’alle MID­vaatimusten mukaisen kalibroinnin, Valkealahti lisää.

360° SARLIN 7

Kaato­paikka­

kaasusta lämpöä

ja sähköä8 SARLIN 360°

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen

Euroopan suurin kaatopaikka kaasulla toimiva turbiini tuottaa lämpöä ja säh-köä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä. Yritys onkin jätehuoltolaitosten etu-rintamassa edistämässä maamme bio- ja kierto taloutta. Turbiinilaitoksen lisäksi Tarasten järven jätteenkäsittely-keskukseen valmistui uusi biokaasu-pumppaamo.�

ÓPasi Ilomäki (vas.) ja Jarkko Jylhä arvos-tavat uuden mikroturbiinilaitoksen käyt-

tövarmuutta. Merkittävä asia hankinnassa oli myös se, että turbiini pystyy hyödyntämään huonompilaatuista biokaasua.

360° SARLIN 9

Pirkanmaan Jätehuolto rakentaa

ympäristöystävällistä ja tehokasta, kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta.”

Tampereella Taras­tenjärven jätteenkä­sittelykeskukseen saapuessa kiinnittyy katse ensimmäiseksi uuteen Tammervoi­man hyötyvoima­laan, jossa energiaa tehdään sekajät­teestä. Alueella otet­tiin loppusyksystä käyttöön myös

uusi Sarlinin toimittama yhdistelmälaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä kaatopaikka­penkasta kerätystä kaatopaikkakaasusta. Pirkanmaan Jätehuollossa suunnitellaan penkoille myös kymmenen hehtaarin aurin­kopaneelialuetta.

Pirkanmaan Jätehuolto toimii 17 kunnan alueella ja palvelee 434 000 pirkanmaalaista.

PIRKANMAAN JÄTEHUOLLOLLA on menossa useita ympäristö­ ja energialiiketoi­mintaan perustuvia hankkeita. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen on suunnitteilla monipuolinen kiertotalouskeskus, jossa toteutetaan vastuullista materiaali­ ja ravinnekierrätystä ja mahdollistetaan alan yritysten sijoittuminen ja verkostoituminen. Koska Pirkanmaan Jätehuolto on julkinen toi­mija, on sillä keskeinen rooli myös kiertotalou­teen liittyvässä tutkimus­ ja kehitystyössä. Toimitusjohtaja Harri Kallio korostaakin, että

Pirkanmaan Jätehuollon ykköstavoitteena on rakentaa ympäristöystävällistä ja tehokasta, kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta.

– Pirkanmaan Jätehuollon keskeinen toimintalinja on korvata fossiiliset tuontipolt­toaineet uusiutuvalla energialla. Tammervoi­man hyötyvoimala on ollut käytössä kuluvan vuoden alusta lähtien. Se tuottaa sähköä ja lämpöä pirkanmaalaisten sekajätteestä. Vuonna 2018 Nokian Koukkujärven jätteen­käsittelykeskuksen yhteyteen valmistuu biokaasulaitos, jonka energialähteinä ovat biojäte ja jätevedenpuhdistamon liete. Bio­kaasu on tarkoitus jalostaa raskaan liikenteen liikennepolttoaineeksi, kertoo Kallio.

OSA PIRKANMAAN Jätehuollon ympäris­töystävällistä toimintaa on Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasu­jen hyötykäyttötekniikan uusiminen. Sarlinin toimittamassa kokonaisuudessa on biokaasu­pumppaamon ja mikroturbiinin yhdistelmälai­tos ja erillinen biokaasupumppaamo. Lisäksi Sarlin uusii Nokian Koukkujärven jätteenkäsit­telykeskuksen biokaasupumppaamon.

Tarastenjärven turbiini on Euroopan suurin kaatopaikkakaasua hyödyntävä mikroturbiini.

Kun laitokset on saatu täyteen käyttöval­miuteen, tuottavat kaksi biokaasupumppaa­moa kaasua turbiinilaitokselle ja Tammer­voiman voimalaan. Lämpö käytetään alueen rakennusten lämmitykseen ja esimerkiksi

ÓHarri Kallio kertoo, että Pirkanmaan Jätehuolto pyrkii mahdollisuuksien mukaan korvaa-maan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla. Taustalla Tammervoiman sekajätettä

hyödyntävä energialaitos.

Jarkko Jylhä toteaa kahden uuden biokaasu-pumppaamon ja turbiinilaitoksen tehostavan merkittävästi kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä.

Tarastenjärven turbiinilaitos tuottaa biokaasupumppaamojen tuottamasta kaatopaikkakaasusta lämpöä ja sähköä. Myös pako-kaasujen hukkalämpö otetaan talteen.

10 SARLIN 360°

Pirkanmaan Jätehuolto Oy: 17 kunnan omistama yhtiö, joka

tuottaa lakisääteisiä jätehuollon palvelutehtäviä.

Perustettu vuonna 1994 Tampereella.

Toimialueella on noin 434 000 asukasta.

Henkilökuntaa 65 Yhtiö toimii omakustannus-

periaatteella, liikevaihto vuonna 2015 oli 45,5 miljoonaa euroa.

Tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy tuottaa jätteiden putkikeräys- ja noutopalveluja.

Osakkuusyhtiöistä Tammervoima Oy vastaa hyötyvoimalan toiminnasta ja Ekokumppanit Oy huolehtii materiaalitehokkuuspalveluista ja neuvonnasta.

Mikä on biokaasu-pumppaamo? Biokaasupumppaamo ylläpitää

turvallisesti kaasunkeräilyputkistossa riittävää alipainetta, jotta kaasu virtaa hallitusti järjestelmään ja haitalliset päästöt ympäristöön vähenevät.

Biokaasupumppaamo on miehittämätön ja automaattisesti toimiva laitos.

Sen toimintaa ohjaa ohjelmoitu logiikkajärjestelmä, johon voidaan liittää tiedonkeräystä ja seurantaa varten tietokone.

Kaasu johdetaan pumppaamosta hyödynnettäväksi kaasumoottoriin, kaasuturbiiniin tai soihtupolttimeen.

Capstone-mikroturbiinit: Polttoaineena biokaasu, maakaasu,

LNG ja muut nestemäiset polttoaineet.

Sähkön tuotto: 30–1000 kW. Lämmön tuotto: 50–1500 kW. Vain yksi liikkuva osa: vähäinen

huollontarve – ei voitelua, ei jäähdytystä.

Yksiköitä voidaan kytkeä rinnan rajattomasti, jolloin järjestelmää on helppo laajentaa.

Toimitusvaihtoehtona myös valmis laitos.

Mitä on biokaasu?Biokaasua syntyy orgaanisen aineen hajoamisessa. Biokaasu sisältää 35–65 % metaania ja 30–45 % hiilidi-oksidia. Lisäksi siinä on muun muassa vettä, happea ja epäpuhtauksia. Bio-kaasun lämpöarvo on 3,5–6,5 kWh/m³. Biokaasu syntyy pääosin kaatopaikoilla ja mädätyslaitoksissa ja jäteveden-puhdistamoilla. Sitä voi tuottaa myös lannasta ja kasvijätteistä. Biokaasu on kotimaista ja uusiutuvaa energiaa. Biokaasu on ympäristöystävällinen ja puhdas energialähde, ja sen hyödyntä-minen vähentää kasvihuonepäästöjä.

kompostointilaitoksen lattialämmitykseen. Sähköä kuluu alueella eniten jätteen esikäsit­telylaitoksessa. Oman käytön lisäksi sähköä syötetään myös valtakunnan verkkoon.

Pirkanmaan Jätehuollon käyttöpäällik­kö Jarkko Jylhä otti haastatteluhetkellä tuntumaa uusiin laitoksiin. Koekäyttövaiheen arvioitiin kestävän syyskuun loppuun.

– Meillä ovat odotukset korkealla. Van­hojen, kaksikymmentä vuotta palvelleiden pumppaamojen käyttöikä tuli jo vastaan. Ensimmäiset biokaasupumppaamot Sarlin rakensi Tarastenjärvelle vuonna 1997. Ne ovat toimineet hyvin, mutta nyt saamme viimeisintä tekniikkaa käyttöön, kertoo Jylhä.

JYLHÄ TIIVISTÄÄ hankintojen edut kolmeen asiaan. Uudet laitokset ovat käyttövarmoja ja huoltovapaita. Tärkeää on myös, että mikroturbiinilaitos pystyy hyödyntämään huonompilaatuista eli vähemmän metaania sisältävää kaatopaikkakaasua. Tulevai­suudessa kaasun metaanipitoisuus tulee laskemaan nykyisestä.

– Nämä ovat pitkän aikajänteen hankin­toja. Kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana kaatopaikkapenkoista tulevan metaa­nin määrä on kasvanut koko ajan. Kaatopaik­kakaasua muodostuu nousujohteisesti vielä kymmenisen vuotta, mutta vähitellen sen määrä ja metaanipitoisuus laskevat.

UUSI TEKNIIKKA tehostaa hyötykäyttöä, koska kaasua saadaan enemmän talteen. Jylhän arvion mukaan penkasta on saatu vuodessa 4–5 miljoonaa kuutiota kaatopaik­kakaasua hyötykäyttöön. Jatkossa on mah­dollisuus saada talteen jopa 6–7 miljoonaa kuutiota.

– Meillä uuteen tekniikkaa siirtyminen on ensisijaisesti ympäristöteko ja vasta toissijai­sesti ajattelemme siitä saatavaa taloudellista hyötyä. Jatkossa kasvihuonepäästöt ovat nykyistä pienemmät. Toimintamme perustuu viranomaismääräyksiin, ja kaatopaikkojen päästöt on tiukasti määritetty esimerkiksi kaatopaikka­asetuksissa, Jylhä toteaa.

Tarastenjärvellä päästöpitoisuudet ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Monille kaato­paikoille yleinen runsas rikkivedyn määrä kaatopaikkakaasussa ei ole ollut ongelma Tarastenjärvellä. Jylhä uskoo sen osittain joh­tuvan siitä, että heillä esimerkiksi kipsilevyt on loppusijoitettu syvälle penkkoihin.

– Koska meillä ei ole ollut erityisiä ongelmia kaatopaikkakaasun pitoisuuk­sissa, ei vanhoissa biopumppaamoissa ole ollut kaasujen lisäsuodatusta tai pesureita. Nyt uudessa mikroturbiinilaitoksessa on aktiivihiilisuodatus. Tämä on meille uutta tekniikkaa.�

Uuteen tekniikkaa

siirtyminen on ensisijaisesti ympäristöteko.”

Lauri Valovirta, Sarlin

”Kehitystyö jatkuu”YLI KAHDENKYMMENEN vuoden aikana Sarlin on rakenta-nut lähes kaikille maamme kaatopaikoille biokaasupumppaa-moja kaatopaikkakaasun keräilyyn.

– Nyt tärkeimpinä kehityskohteina ovat kaasunpuhdistuk-seen ja hyötykäyttöön liittyvät projektit. Pirkanmaan Jätehuol-lon pumppaamojen uusiminen ja mikroturbiinin käyttöönotto ovat hyviä esimerkkejä kaasun hyötykäytön tehostamisesta, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Lauri Valovirta Sarlinilta.

Valovirta arvioi, että uusien pumppaamojen rakentaminen on jatkossa vähäistä, mutta vanhoja pumppaamoja kunnos-tetaan koko ajan vastaamaan nykyvaatimuksia ja tarpeita. Sarlinin toimittamat biokaasupumppaamot keräävät koko ajan metaania määrän, joka vastaa kasvihuoneilmiön torjunnassa 500 000 tonnia hiilidioksidia.

Biokaasupumppaamojen ja kaasunkeräilyjärjestelmien li-säksi Sarlin toimittaa kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia ja turbiinilaitoksia sekä biokaasun puhdistus- ja jalostuslaitoksia.

KESKEINEN KEHITYSTYÖN kohde on kaatopaikkakaasujen puhdistus. Sarlin tarjoaa kaasujen puhdistukseen aktiivihiili-suodattimia ja kaasupesureita. Kaasujen analysointiin sopii BioBasic-kaasuanalysaattori, joka mittaa biokaasun metaani-, hiilidioksidi-, happi- ja rikkivetypitoisuudet.

– Kaatopaikkakaasun rikkivetypitoisuus on noussut räjäh-dysmäisesti viime vuosina. Aikaisemmin tyypillinen pitoisuus jäi alle 500 ppm:n, mutta nyt määrät ovat pahimmillaan kymmeniä tuhansia ppm:iä. Yksi keskeisimmistä kaasun esikä-sittelyn haasteista onkin rikkivedyn poistaminen. Maakaasulle suunnitellut komponentit kestävät rikkivetyä tyypillisesti vain 200 ppm.

– Capstonen turbiinit ovat hyvä ratkaisu myös tässä, koska ne kestävät korkeita rikkivetypitoisuuksia, Valovirta kertoo.

Sarlin on toimittanut myös kaasunjakoasemia. Niissä yhdistetään eri lähteistä tulevia biokaasuja ja puhdistetaan ne käyttötarkoituksen mukaisiksi. Puhdistettu kaasu ohjataan tämän jälkeen haluttuihin käyttökohteisiin.

VALOVIRTA KERTOO, että Pirkanmaan Jätehuollon projekti oli laaja ja mielenkiintoinen. Sarlin on tehnyt Pirkanmaan Jätehuollon kanssa yhteistyötä jo 20 vuotta, joten yhteinen tekeminen on saumatonta tuttujen henkilöiden kesken.

– Meistä oli hienoa päästä asentamaan Euroopan suurinta kaatopaikkakaasua hyödyntävää mikroturbiinia. Turbiinilaitos on helppokäyttöinen, ja päästöt ovat olemattomia. Jatkamme kehitystyötä myös tässä projektissa Pirkanmaan Jätehuollon kanssa, koska haluamme, että he saavat kaiken mahdollisen hyödyn irti investoinnistaan. Etsimme kehityskohteita säännöl-lisissä tapaamisissa, Valovirta toteaa.

360° SARLIN 11

tuotetiin Tarastenjärvellä kaasumoottorilla. Nyt myös pakokaasujen hukkalämpö voidaan hyödyntää lämmöntuotannossa.

TARASTENJÄRVELLÄ ON käytössä Caps­tone C1000 ­mikroturbiini, joka on vähäpääs­töinen CHP­laitos. Turbiini edustaa uutta ym­päristöystävällistä tekniikkaa. Se toimii ilman öljyä, voiteluaineita tai jäähdytysaineita.

– Turbiini tuottaa yhden MW:n sähköä ja puolitoista MW lämpöä. Kokonaisuudessa on viisi 200 kilowatin turbiinia, joista meillä käytetään neljää, ja yksi on varalla. Kaasus­ta menee puolet mikroturbiinilaitokselle ja puolet siirretään Tammervoiman voimalaitok­seen tukipolttoaineeksi prosessiin palamisen hallintaan.

Jylhä miettii, että laitoskokonaisuuksissa rauta on pysynyt samana, mutta automaa­tio ja ohjausjärjestelmät ovat kehittyneet harppauksilla edellisistä hankinnoista. Nyt

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO aloitti Taras­tenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä kaato­paikkakaasujen keräilyn penkoista imulinjojen ja pystykaivojen avulla kaksikymmentä vuotta sitten. Tarastenjärvellä on putkilinjastoa kym­meniä kilometrejä. Kaivoja on koko alueella noin 50. Vanha täyttöalue on laajuudeltaan 25 hehtaaria ja uusi 15 hehtaaria.

Kaasu kulkee keräilyputkiston imulin­jastoa pitkin biokaasupumppaamolle ja mikroturbiinilaitokselle. Putkisto ja keräilykai­vot ovat Pirkanmaan Jätehuollon rakentamia. Urakkaraja kulkee imuputkiston jälkeen vedenerottimen kohdalla, joka on jo Sarlinin toimittamaa laitoskokonaisuutta. Biokaasu­pumppaamon avulla keräilyputkiston alipaine pysyy riittävänä ja kaasunvirtaus oikeana.

Ensimmäiseksi kaasusta erotetaan pois kondenssivesi. Kaasun painetta säädetään kompressoreilla niin keräilyputkistossa kuin siirrossakin. Ennen mikroturbiinia energia

Kaatopaikkakaasua muodostuu nousujohteisesti vielä kymmenisen

vuotta, mutta vähitellen sen määrä ja metaanipitoisuus laskevat.”

Euroopan maajohtaja Radu Anghel, Capstone Turbine Corporation

”Turbiinit ovat kilpailu kykyinen vaihtoehto”

– UUSIUTUVAN ENER-GIAN käyttämiseen liittyvä teknologia on perinteistä ja vahvaa ydinosaamisalu-ettamme, joka perustuu turbiinien kykyyn hyödyntää matalaenergisiä vaihtele-van laatuisia polttoaineita, toteaa Capstone Turbine Corporationin Euroopan maajohtaja Radu Anghel.

Turbiinit ovat kilpailuky-kyinen energiantuotannon vaihtoehto vedenpuhdis-tamoilla ja kaatopaikoilla, joiden tuottamassa biokaa-sussa voi olla epäpuhtauksia ja kaasun saanti vaihtelee.

– Turbiinien modulaari-nen rakenne auttaa kaasun saannin vaihtelun aiheuttamissa ongelmissa. Turbiinit pystyvät myös tuottamaan energiaa run-saasti rikkivetyä sisältävästä kaasusta. Näin kaasun puhdistuk-seen tarvittavat kustannukset alenevat ja energiantuotannon kilpailukyky kasvaa, Anghel kertoo.

MARKKINAT OVAT nyt suotuisat biokaasukäyttöisten turbiini-en hyödyntämiseen.

– Euroopassa pyritään välttämään biokaasun soihdutusta. Tämä lisää pienissä kunnissa turbiinien kysyntää niiden yksin-kertaisuuden takia. Kaasua hyödyntävien laitteiden tuleekin olla helppokäyttöisiä sekä helposti asennettavia ja vähähuol-toisia.

KIIHTYVÄSSÄ KILPAILUTILANTEESSA on keskeistä innovoida uutta. Capstone on juuri tuonut markkinoille uudet päivitykset C200-C1000 turbiineihin. Kaikista turbiineista on saatavissa myös korkean rikkivedyn malli, jonka kestävyys on jopa 50 000 ppm.

– Osa eurooppalaisista turbiinien jälleenmyyjistämme, ku-ten Sarlin, ovat erikoistuneet biokaasuun. Erilaisia prosesseja hallitsevat edustajamme ovatkin yleensä Capstonen parhaita myyjiä, toteaa Anghel.

Sarlinilla on vankka ammattitaito biokaasuprosessin hyö-dyntämisessä. Anghel näkee yhteisten tavoitteiden edistämi-sen tärkeänä nyt ja tulevaisuudessa. Hän toteaa, että yhteistyö Capstonen ja Sarlinin välillä on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Sarlin on Capstonen edustaja myös Baltian maissa.

– Euroopassa turbiinimarkkinoiden painopiste on nyt korkean hyötysuhteen teollisissa prosesseissa. Rohkaisemme myös Sarlinia suuntautumaan tulevaisuudessa entistä vahvem-min juuri tälle alueelle, Anghel tähdentää.

ÓPasi Ilomäki mittaa säännöllisesti pystykaivojen metaanipitoisuudet. Joka kaivolla on oma venttiilinsä.

Teksti Niko Matilainen

12 SARLIN 360°

Jouko Lampila, Suomen Lähienergia liitto

”Biokaasu on muutakin kuin kaatopaikkakaasua”SUOMEN BIOENERGIA-AJATTELU tukeutuu edelleen Jouko Lampilan mukaan puun ja turpeen polttamiseen. Hän näkee bioenergian hyödyntämi-sessä muitakin vaihtoehtoja. Lampila on tiedetoimittaja ja Suomen Lähienergialiiton perustajajäsen.

Lampila on mielissään, että kaatopaikkakaasun ta-loudellinen hyödyntäminen on lisääntynyt esimerkiksi kaasuturbiini- tai moot-torikäyttöisissä pienissä CHP-voimaloissa. Laitokset tuottavat sähköä ja lämpöä jätekeskusten omaan käyt-töön, ja sähköä jopa valtakunnan verkkoon.

– Kaatopaikkakaasun energiasisältö on 4–5 kilowattituntia normaalikuutiometrissä ja kaasun synty on luokkaa 200 miljoo-naa kuutiometriä vuodessa, joten kaiken kaasun hyödyntä-minen tuottaisi yhden terawattitunnin verran energiaa, jonka arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2015 yhteensä 2,3 terawattituntia sähköä, vertaa Lampila.

LAMPILA MUISTUTTAA, että kaatopaikkakaasu on vain pinta-raapaisu biokaasun kokonaismahdollisuuksissa.

– En nyt puhu Suomen 900 000 naudan lannasta, josta siitäkin saataisiin ehkä 1-2 terawattitunnin edestä biokaasua. Puhun kaikesta siitä biomassasta, joka ei kulje näiden nauto-jen suoliston läpi.

Lampila kertoo, että Suomen 260 000 hehtaarin kesanto-pellot tuottavat vuosittain jopa 2,5 miljardia kuiva-ainekiloa heinää, joka hoitovelvoitteen mukaisesti vain murskataan takaisin peltoon.

– Jos tämä määrä korjattaisiin talteen ja syötettäisiin vaikka tuhannelle tilalle hajautettuihin kaasugeneraattoreihin, olisi saaliina kymmenen terawattitunnin edestä metaania! Sen voisi jalostaa esimerkiksi kaasukäyttöisten autojen polttoaineeksi ja avata satoja tankkauspisteitä ympäri valtakuntaa.

KYMMENEN TERAWATTITUNTIA vastaa noin neljäsosaa Suomen maantieliikenteen energiankulutuksesta. Lampila vertaa määrää metsähakkeeseen, jolla tuotettiin vuonna 2014 Suomessa noin 15 terawattituntia energiaa.

– Meillä on myös tuhansia järviä ja niissä ruohikoitunei-ta lahtia. Niitetään myös ne ja käytetään biokaasuksi. Ja maanteiden varsien heinikot, jotka joka tapauksessa niitetään. Maanteitä meillä on puolisen miljoonaa kilometriä, eli miljoo-na kilometriä niitettävää, Lampila luettelee.

mukana on runsaasti tarkentunutta analy­sointitekniikkaa. Myös kaasunmäärämittaus ja ­virtausmittaus ovat muuttuneet. Lisäksi laitoskokonaisuuden kannalta merkittävien kompressorien mallit ovat muuttuneet ja ke­hittyneet. Esimerkiksi melutaso on laitoksissa nyt paljon alempi.

Kunnossapitotyöntekijä Pasi Ilomäki ker­too, että Pirkanmaan Jätehuolto hoitaa itse päivittäin kaasun mittaukset ja säädöt.

– Jokaisella kaivolla on pumppaamossa mekaaninen venttiilimittaus. Nämä venttiilit ovat nyt uutta mallia. Mittaamme itse sään­nöllisesti venttiileistä metaanipitoisuudet. Osa kaivoista tuottaa enemmän ja parempaa kaasua ja toiset taas vähemmän, joten virta­usta säädetään kaivokohtaisesti. Laitoksen mittausjärjestelmä laskee kokonaisuudet, Isomäki selittää.

Laitosten toimintaa voidaan seurata ja ohjata myös etänä.

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO hankki pumppaamon ja mikroturbiinilaitoksen Sar­linilta avaimet käteen ­toimituksella. Yhtiö teki itse vain maanrakennustyöt ja hankki tarvitta­vat luvat. Suunnittelu, rakennukset, tekniikka ja laitteisto tulivat Sarlinilta. Laitosten huolto hoidetaan huoltosopimuksen kautta Sarlinilta. Jylhän ja Ilomäen mukaan huolto on järkevää ulkoistaa, koska työ vaatii tietotaitoa ja huolto sitoisi turhaan omia resursseja.

– Tämä oli meille helppo malli kokonai­suuden toteutuksessa. Suunnittelu tuli myös Sarlinilta, ja yhdessä katsomme vain joitakin yksityiskohtia, kuten rakennusten mallia ja värejä. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2015, ja syyskuun lopussa kaiken pitäisi olla valmista, Jylhä kertoo.

ÓBiokaasupumppaamon käyttöpaneelista voi seurata molempien pumppaamojen

toimintaa. Laitteistoja voidaan hallita myös etänä.

Uuden biokaasupumppaamon kaasunjäähdytin.

360° SARLIN 13

3xFakta

Red Lion ­protokollamuuntimet ovat laitteita, joilla voidaan sovittaa eri automaatiovalmistajien järjestelmät ja laitteet vaihtamaan tietoa toisten­

sa kanssa. Muunninta voidaan käyttää myös liityntäpisteenä ylempään järjestelmään.

Eri automaatiovalmistajien laitteet käyttävät tyypillisesti valmistajan omaa kom­munikointiprotokollaa, joka ei ole suoraan yhteensopiva toisen valmistajan protokollan kanssa. Protokollamuunnin tarjoaa helpon ja selkeän, valmistajasta riippumattoman tavan tietojen yhdistämiseen. Teollisuuden käyttöön sopivien Red Lion ­protokollamuun­timien käyttöönotto on yksinkertaista, ja laite pystyy suorittamaan samanaikaisesti jopa 15 protokollan ajon.

− Protokollamuuntimia käyttävät yleensä koneenrakennusyritykset ja projektitalot. Red Lionin tuotteet tarjoavat heille helpon ja monipuolisen keinon tiedonsiirtoon erimerk­kisten ohjelmoitavien logiikoiden välillä sekä muiden älykkäiden kenttälaitteiden kanssa. Projektitaloissa muunnin auttaa esimerkiksi integroinnissa.

Teksti Matleena Merta Kuva Sarlin

Protokolla-muunnin tekee järjestelmien tiedonvaihdosta sujuvaa

Red Lion Modular Controller -protokolla-muuntimet:

Protokollamuunnin, jossa on yli 300 laiteajuria.

Etäkäyttö virtuaali-HMI:llä. Konfi gurointi maksuttomalla

Crimson 3.0 ohjelmistolla. Mahdollisuus jopa 15 protokollan

yhtäaikaiseen ajoon. Liitynnät: 2 x RS232-portti 1 x RS485-portti 1 x Ethernet-portti maksimissaan

10 eri protokollan yhtäaikaiseen käyttöön

1 x lisäkorttipaikka, esimerkiksi Profi bus DP, CAN, toinen Ethernet-portti, GPRS ym.

Lisäksi laitetta voidaan laajentaa I/O-korteilla. Sopivia ovat muun muassa DI/DO, AI/AO, termoparit, vastusanturit ja PID-säädin.

− Tehdasmiljöössä on tyypillisesti eri val­mistajien laitteita useilta vuosikymmeniltä, ja kun nykypäivänä halutaan ottaa mahdol­lisimman paljon tietoa mukaan kokonais­käsittelyyn, niin protokollamuunnin toimii ratkaisuna, kertoo tietoliikenneratkaisujen sovellustuki Harry Nyqvist Sarlinilta.

RED LION -PROTOKOLLAMUUNTIMET ohjelmoidaan maksuttomalla Crimson 3.0 ­ohjelmistolla. Crimson 3.0 ­ohjelmiston käyttö on hyvin suoraviivaista.

− Ensin määritetään, mitä automaatiolait­teita kyseinen sovellus käyttää. Seuraavaksi katsotaan, mitä tietoa niiden välillä halutaan siirtää, jonka jälkeen laite on valmis käytettä­väksi, Nyqvist selittää.

Red Lionin muuntimet ovat erittäin monipuolisia, ja tarjoavat valmiita liityntä­protokollia yli 300 eri automaatiolaitteeseen. Laitteesta löytyvät vakiona ajurit muun muassa Siemensin, Allen­Bradleyn ja Omro­nin protokollille. Sen lisäksi, että protokolla­muuntimien avulla laitteet vaihtavat tietoja keskenään, ne voivat toimia solmupisteenä,

josta koko laitekanta liitetään ylempään ohja­usjärjestelmään esimerkiksi OPC­rajapinnan kautta. Tämä tarjoaa erinomaisen alustan teollisen internetin sovelluskehitykseen.

− Protokollamuuntimet toimivat myös tiedonkeruulaitteina, jolloin kerätty tieto pus­kuroidaan paikallisesti. Automaatiolaitteista luettaviin tietoihin voidaan kytkeä myös muita toimintoja kuten hälytysraja. Tällöin Red Lion lähettää sähköpostilla hälytyksen rajan ylittymisestä valituille vastaanottajille, Nyqvist selvittää.

NYQVIST MAINITSEE myös Red Lion ­tuo­teperheeseen kuuluvat operointipaneelit.

− Operointipaneeleissa on samanlaiset protokollanmuunto­ominaisuudet, mutta niil­lä voidaan toteuttaa myös paikallinen ohjaus tai monitorointi kosketusnäytöllä. Paneeleis­sa on lisäksi web­palvelin, joten käyttö on mahdollista web­selaimella myös etänä, hän vinkkaa.

Kuva Sarlin

Protokolla-muunnin tekee järjestelmien muunnin tekee järjestelmien muunnin

Red Lion Modular Controller -protokolla-

Protokollamuunnin, jossa on yli 300

Etäkäyttö virtuaali-HMI:llä. Konfi gurointi maksuttomalla Crimson 3.0 ohjelmistolla. Mahdollisuus jopa 15 protokollan yhtäaikaiseen ajoon.

1 x Ethernet-portti maksimissaan 10 eri protokollan yhtäaikaiseen

1 x lisäkorttipaikka, esimerkiksi Profi bus DP, CAN, toinen Ethernet-

Lisäksi laitetta voidaan laajentaa I/O-korteilla. Sopivia ovat muun muassa DI/DO, AI/AO, termoparit, vastusanturit ja PID-säädin.

14 SARLIN 360°

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Paineilmamyynti, puh. 010 550 4000

Ominaisuuksia:

Painealue 4...10 barg Kapasiteetti 8,89...51,8 m3/min Moottorit 75...315 kW

PAINEILMALLE ASETETTAVAT laatuvaa-timukset tiukentuvat teollisuuden alasta riippumatta. Paineilman öljypitoisuuden aiheuttamat riskit halutaan eliminoida, oli sitten kyse elintarvike- kemikaali-, lääke- tai elektroniikkateollisuuden tuotteista. CompAir haluaa vastata tähän tarpeeseen. Uuden 2-vaiheisen öljyttömän D-ruuvisarjan tuottama paineilma täyttää korkeimmat laatuvaatimukset: Silikonivapaa ISO 8573-1 Class Zero (2010).

Uuden sarjan suunnittelussa on kiinnitet-ty erityistä huomiota käyttöturvallisuuteen.

Puhdasta, öljytöntä ja silikonivapaata paineilmaa vaativiin sovelluksiin

Innovatiivisen ja selkeän rakenteen ansiosta kompressorien suorituskyky, luotettavuus ja ohjattavuus ovat huipputasoa. Delcos XL -ohjain huolehtii koneen käyttöparamet-rien jatkuvasta valvonnasta. Ruuviyksiköt ovat CompAirin omaa tuotekehitystä ja valmistusta. Ruuviyksiköiden toimintaläm-pötila pysyy alhaisena, jolloin saavutetaan mahdollisimman pitkä käyttöikä. CompAirin Assure-takuu ja huolto-ohjelmat takaavat huoletonta paineilmaa jopa 44 000 tuntia / 6 vuotta. Takuu on yksi kattavimmista, joita teollisuudessa on saatavana.

Puhdasta, öljytöntä ja silikonivapaata paineilmaa vaativiin sovelluksiin

360° SARLIN 15

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Timo Kauhanen, puh. 010 550 4377 Lisätietoja: Niko Arnivaara, puh. 010 550 4247

ÓMonitorointirele seuraa sähkökaapin kosteutta ja lämpötilaa. Olosuhteiden muutosten lisäksi se antaa hälytyksen, mikäli

kaapin ovea ei ole suljettu kunnolla.

CEV58M ETCP double anturien ketjutukseen

CEV58M ETCP single tähtikytkentään

Tehokasta sähkökaappien kunnonvalvontaaPROSESSITEOLLISUUDESSA SÄHKÖKAAPPIEN ja -koteloiden IP-luokitus muuttuu vuosien kuluessa korroosion ja kumitiivis-teiden vanhenemisen takia. Lisäksi sillä on merkitystä, kuinka hyvin ovi on suljettu. Suojausluokan ongelmat vaikuttavat kaapin sisällä oleviin sähkökomponentteihin ja saattavat johtaa jopa prosessin alasajoon.

Turckin IMX12-CCM monitorointirele seuraa sähkökaapin kosteutta ja lämpötilaa sekä antaa hälytyksen järjestelmään, mi-käli ne muuttuvat. Lisäksi IMX12-CCM valvoo kotelossa olevan valon intensiteettiä ja kaapin oven etäisyyttä komponenteista. Hälytys saadaan heti, mikäli oven sulkeminen ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Monitorointireleen käyttöönotto on yksinkertaista: alkuperäi-nen olosuhde opetetaan releen muistiin. Mikäli näihin arvoihin tulee muutoksia, saadaan niistä indikointi järjestelmään rele-lähdöillä. Relelähtöjen lisäksi on mahdollista käyttää mA-lähtöä HART-sarjaliikenteellä. Tällöin tilatiedot ovat käytössä DCS-järjestelmässä reaaliaikaisena.

IMX12-CCM monitorointireleellä on IEC-Ex ja ATEX hyväksynnät.

CEV58M ETCP

TEOLLISUUS-ETHERNET ON nykyisin laajalti hyväksytty automaatioteknologi-an standardi. Perinteisten kenttäväylien yhteydestä tutut laitteet ovat myös saaneet uusia Ethernet-pohjaisia käyttöliittymiä, kun esimerkiksi väyläkaapeli kytketään laitteesta toiseen. Virransyötön kanssa kullakin sol-mulla on kolme kaapelikytkentää.

Toisinaan tämä ketjutustapa ei ole käy-tännöllinen. Tällöin erinomainen ratkaisu on Power over Ethernet, jonka TR-Electronic tarjoaa Cxx58-tuoteperheeseen EtherCAT-P:tä käyttäen. Absoluuttianturi saa virran-syötön samasta kaapelista kuin signaalit. Tähän tarkoitukseen soveltuu tähtitopo-logia: kultakin syötettävältä laitteelta on oma kaapeli syöttösolmuun. Tätä voidaan verrata Power over Ethernet järjestelmään toimistoympäristössä, jossa esimerkiksi VoIP-puhelimet, liityntäpäätteet, verkkoka-merat ja WLAN-liityntäpisteet saavat virran suoraan kytkimellä. Jos tähtikytkentä on tie-tyssä konfi guraatiossa hyödyllinen, johtimia tarvitaan vain yksi anturia kohti, kun käy-tetään Power over EtherCAT-P:tä. Kullekin väylälinjalla voidaan syöttää 3A virtaa, joka mahdollistaa useamman absoluuttianturin kytkemisen samaan väylään.

Absoluuttianturilla on erikseen koodattu M12-liitin, joka kestää hyvin ankaraa teolli-

Yhden kaapelin ratkaisu: Absoluuttianturit ja Power over EtherCAT

suuskäyttöä. Erikseen koodaaminen estää väärät liitokset. Omat kaapelit ja valetut pistokkeet ovat täydellinen ratkaisu siellä, missä laitteet ovat kompakteja. M12-pistok-keet mahtuvat hyvin pieniin läpivienteihin, ja niihin sopii ohut kaapeli.

Signaalin- ja virransyöttö käyttävät samoja johtimia standardin IEEE (802.3af) mukaan, jolloin nelijohtimiset Teollisuus-Ethernet-kaapelit riittävät. Absoluutti-anturilla on M12-liitos, joka kestää hyvin normaalin teollisuuskäytön vaatimukset. Anturin kytkeminen järjestelmään ja irrottaminen järjestelmästä on mahdollista jopa käytön aikana ("Hot Plug"). Tämä antaa isomman liikkumavaran järjestelmän hallintaan kun anturit voidaan asentaa ja verkottaa puuttumatta ohjausjärjestelmän asetuksiin.

TR on edelleen pitänyt tinkimättömästi kiinni todellisesta absoluuttiarkkitehtuu-ristaan, jossa ei tarvita laskimia ja akkuja. Kun anturi kytketään verkkoon uudelleen, valvotun koneenosan todellinen asematie-to näkyy ohjauksessa välittömästi. Anturi täyttää reaaliaikaisen etherCAT -verkon vaatimukset ja mittatiedon käsittely on niin nopea, että CE_58 ETC-anturi suoriutuu kriittisestäkin paikannusohjauksesta ilman viiveitä.

double anturien ketjutukseen

single tähtikytkentään

16 SARLIN 360°

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Harry Nyqvist, puh. 010 550 4389

Red Lion E3, uusi hajautettu I/O-sarja vaativiin teollisuussovelluksiinRED LION CONTROLSIN uusi kestävärakenteinen hajautettu I/O-sarja Red Lion E3 on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin esimerkiksi öljy- ja kaasuteollisuuden, vesi- ja sähkölaitosten sekä laivateolli-suuden sovellutuksiin.

Red Lion E3 -sarjassa on I/O-moduuleita useita eri tarpeisiin tarkoitettuja malleja, joissa on liitynnät digitaalisille ja analogi-sille tulo- ja lähtösignaaleille sekä lämpötilatuloille (RTD tai TC). E3-sarjan moduuleissa on sisäinen watchdog-toiminto, jolla tieto ongelmatilanteesta saadaan ylempään ohjausjärjestelmään. Liityn-tä ylempään järjestelmään on esimerkiksi Modbus -protokollalla. Lisäksi voidaan määritellä moduulin käyttäytyminen yhteyskatkon aikana.

E3-sarjan moduuleissa on kaksi erillistä Ethernet-liityntää ja RS485-sarjaportti. Moduulit tukevat sekä Modbus RTU- että TCP -protokollaa ja se voi toimia paikallisena Modbus TCP/RTU -muun-timena.

Red Lion E3 -sarja on metallirunkoinen ja käyttölämpötila-alue on laaja 40 °C … + 75 °C. E3-sarjan asennus on vaihtoehtoisesti joko DIN-kiskoon tai paneeliin. E3-sarjan moduuleiden iskun- ja tärinänkesto on IEC-60068-2 mukainen, ja sarjalla on myös laivahy-väksynnät ABS, DNV sekä Lloyds Register.

Red Lion E3 -sarja konfi guroidaan Crimson 3.0 -ohjelmistolla, jota käytetään myös Red Lionin operointipaneelien ja protokollan-muuntimien konfi gurointiin.

Lisätietoja: Harry Nyqvist, puh. 010 550 4389

myMBConnect24-etäyhteysjärjestelmällä yhteydet keskitetysti hallintaanMB CONNECT LINEN myMBConnect24.virtual -etäyhteysjärjestel-mä on koneenrakentajille ja järjestelmätoimittajille suunnattu moni-puolinen alusta huoltoyhteyksien ja etätiedonkeruun toteutukseen.

mymbMBConnect24-järjestelmällä saadaan toteutettua var-matoiminen, täysin omassa hallinnassa oleva kokonaisuus, joka laajenee joustavasti uusien käyttökohteiden lisäämisen mukaan. myMBConnect24.- järjestelmän avulla koneenrakentaja voi helpos-ti tarjota asiakkailleen korkean palvelutason ”etäläsnäoloa” sekä tuottaa tietoa toimitettujen järjestelmien toiminnasta.

Helppokäyttöisyydestään huolimatta järjestelmän tietoturva on korkealla tasolla ja se tukee käyttäjien kaksivaiheista tunnistautu-mista. Yhteyksien suojaamiseen käytetään OpenVPN-salausta (VPN = Virtual Private Network), joka varmistaa tietoturvan. mbConnect Linen mbNet VPN-reitittimien lisäksi järjestelmään voidaan liittää myös muiden valmistajien OpenVPN-tekniikkaa käyttäviä laitteita.

mymbConnect24.virtual asennetaan VMWare vSphere virtuaa-liympäristöön ja on laajennettavissa joustavasti aina 20 tuhanteen etäyhteyteen asti.

360° SARLIN 17

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4233

HGW 1031 ON langaton ohjauspaneeli. Tiedot siirtyvät WLANin kautta, eikä hanka-lia johtoja enää tarvita. Käyttäjä voi vapaasti valvoa ja ohjata laitteita paikallisesti.

Mobiilipaneelissa on resistiivinen, värillinen 10,4 " kosketusnäyttö. EDGE2 Technology -prosessori soveltuu vaativiinkin visualisointeihin. Paneelin suojausluokka on IP54, ja se on suunniteltu mukavaksi niin oikea- kuin vasenkätiselle käyttäjälle. Laitteeseen kuuluu akkuyksikkö, mutta silti sen paino on vain 1 200 grammaa, joten sitä on kevyt käyttää. Akkuyksikkö riittää kahden tunnin jatkuvaan käyttöön.

Lisäksi jatkossa kannettavaan ohjainpa-neeliin liitetään WLAN-yhteydellä toimiva hätäpysäytystoiminto sekä kolmiasentoinen sallintakytkin. WLAN-yhteys mahdollistaa myös joustavan liitynnän ylempiin järjestel-miin, kun halutaan siirtää tietoa analysointia varten esimerkiksi Teollisen Internetin -sovelluksissa.

KEHITTÄMISTYÖKALU LASALKuten kaikki Sigmatekin järjestelmät, HGW 1031 on helppo ohjelmoida LASAL-työkalun avulla. Visualisointityökalu LASAL SCREEN sisältää mittavat kirjastot näyttö- ja

suunnitteluelementtejä, hälytys- ja tapah-tumatoimintoja sekä valmistusohjeiden hallintaa.

LIIKKUVUUTTA KONEIDEN KÄYTTÖÖNLangaton WLAN-ohjauslaite HGW 1031 vie vapauden uudelle tasolle. Kun kaapelia ei enää tarvita, myös kompastelutapaukset vähenevät ja työturvallisuus paranee.

HÄTÄPYSÄYTYS LANGATTOMASTIJatkossa mobiilipaneeliin liitetään WLAN-yhteydellä toimiva hätäpysäytystoiminto sekä kolmiasentoinen sallintakytkin.

Langaton ohjainpaneeli vapauttaa ohjauksen ja valvonnan

18 SARLIN 360°

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Tapio Ala-Ketola, puh. 010 550 4237

Ominaisuudet:

KOSTEUS – OÇPTIPEAK TDL600: Mittausalue: 1 ppmV … 1000 ppmV Mittaustekniikka: säädettävä diodilaseri-spektroskopia Uusimman sukupolven TDLAS-kosteusmittaus on riippumaton taustakaasun koostumuksen muutoksista Erinomainen tarkkuus ±1 ppmV myös voimakkaasti vaihtelevilla kaasun koostumuksilla

HIILIVEDYN KOSTEUSPISTE CONDUMAX II: HCDP-mittausalue: jopa ∆ 55K mittausalenema pääyksikön toimintalämpötilasta HCDP-mittaustekniikka: hiilivetylauhteen suora valotunnistus Eniten käytössä oleva laite kuudella mantereella

Yleistä: Pieni huollontarve Helppo asentaa Pieni tilantarve

Paras maakaasun laadunvarmistus siirtoverkostoonHIILIVEDYN KASTEPISTE ja kosteus ovat tärkeimmät parametrit, kun halutaan var-mistaa siirtoverkostoon syötettävän kaasun laatu. Michell Instrumentsin uudessa ana-lysointijärjestelmässä yhdistyvät maailman tunnetuin hiilivedyn kastepisteen analysaat-tori ja uusimman sukupolven säädettävä diodilaseri.

Uuden tuotteen tilantarve on pienempi kuin kahden erillisen analysointijärjestel-män. Lisäksi yhdistelmä on helppo asentaa, ja sen huoltoon kuluu vähemmän aikaa ja rahaa. Analysaattoriyksikkö on hyväksytty käytettäväksi vaarallisissa tiloissa, ja sillä on kattavat ATEX, CSA ja IECEx -sertifioin-nit.

Condumax II on maailman laajimmin käytetty hiilivedyn kastepisteen analysaat-tori. Sen toiminta perustuu vakaan ja toi-mintavarman jäähdytetyn peilin tekniikkaan. Laite tunnetaan luotettavista ja tarkoista maakaasun laadun mittauksista. OptiPEAK TDL600 edustaa säädettävien diodilaseri-en spektroskopian uusinta kehitystä. Sen havaitsemisraja on markkinoiden alhaisin, ja se sopeutuu automaattisesti taustakaasun koostumuksen muutoksiin.

Yksikköön kuuluvat analysaattorit ja nii-hin yhdistetty näytteen käsittelyjärjestelmä, jotka takaavat näytteen tasaisen virtauksen, paineen ja lämpötilan. Analysaattoriyksikkö on esimerkki vakio- ja räätälöidyistä järjes-telmistä, joita voidaan valmistaa asiakas-kohtaisesti näytteen käsittelyyn.

360° SARLIN 19

Lisätietoja: Timo Kauhanen, puh. 010 550 4377

Laaja valikoima erilaisia sivusiirtovahteja:

Parannettu LED–diagnostiikkaa. Jännite LED-merkki-valolle voi olla 24VDC ja 100VAC tai 230VAC, myös vilkkutoiminnolla.

Koskettimet 2NC ja 2NO, kaksiportainen toimintapiste säädettävissä 10–18 asteen välillä (varoitus ja pysäytys).

Jousipalautus. Toimintavoiman säätö 3,0–5,0 Nm. Samaa mallia voidaan käyttää hihnan oikealla tai vasemmalla puolella.

Useita vaihtoehtoja rullan pituuden ja halkaisijan mukaan: 120/220 mm, 230/360 mm ø 35 mm sekä 170/300 mm ø 50 mm.

Käyttöolosuhteet -25…+80 oC. Saatavana myös ATEX versiot ATEX-alueet: 1,21,2,22. Ex d IIC T6 (-20 °C Ta 60 °C) Gb Ex

tb IIIC T85C (-20 °C Ta 60 °C) Db

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4233

Kohdeheijasteinen laseranturi – luokkansa paras toistotarkkuusBANNERIN UUDEN LTF kohdeheijasteisen laseranturin mittausetäisyys on viidestä senttimetristä 12 metriin erinomaisella toistotarkkuudella. Analogialähdön lisäksi digi-taalinen lähtö kohteen tunnistukseen.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi valuman mittaus radalta tai paperirullan kelauksessa tai syöttösuppilon pinnanmittauksessa.

ÓSyöttösuppilon pinnanmittaus.ÓValuman

mittaus radalta.

Hihnan sivusiirtovahdit LED-indikoinnillaIDEM SAFETYN uusi Python-sarja sivusiirtovahteja laajentaa IDEM SAFETYn monipuolista turvakomponenttivalikoimaa.

IDEM SAFETY tunnetaan hihnakuljettimien turvallisuusratkai-suista, kuten järeistä köysihätäseiskytkimistä. Lujasta laadusta ei ole tingitty uudessakaan tuotesarjassa. Kun sivusiirtovahti ja köysi-rajapysäytin yhdistetään hihnakuljetinjärjestelmään, saadaan mate-riaalinsiirtosovelluksiin samalta toimittajalta laadukas kokonaisuus. Esimerkiksi aggressiivisiin olosuhteisiin suositellaan täysin ruostu-mattomia komponentteja (AIS316). Räjähdysvaarallisten tilojen ja normaalitoimitusten komponentit ovat rakenteeltaan samankokoi-sia, mikä on käytettävyyden kannalta toimiva yksityiskohta.

Kustannustehokkaat ja helposti asen-nettavat sivusiirtovahdit. Samaa mallia

voidaan käyttää hihnan oikealla tai vasemmal-la puolella.

20 SARLIN 360°

Tuoteuutiset

Lisätietoja: Timo Kauhanen, puh. 010 550 4377

Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4233

ÓSIB 061 asennettuna kosketuspaneelin taakse.

ÓTeollisuuskäyttöön tarkoitetut Bannerin WLB32-sarjan LED-työvalot on saatavana sisään-rakennetulla liiketunnistimella ja häikäisysuojilla varustettuna.

LED-työvaloihin uusia ominaisuuksiaBANNERIN WLB32-SARJAN LED-työvaloihin on nyt saatavilla si-säänrakennettu liiketunnistin ja sivulta tulevan valon häikäisysuoja. Ominaisuudet ovat saatavana AC- ja DC-malleihin.

Passiivinen infrapuna (PIR) liiketunnistin kytkee valon päälle automaattisesti, kun työntekijä saapuu valaisimen läheisyyteen. Näin vältytään erillisen kytkimen asentamiselta ja ylimääräisiltä johdotuksilta.

Työvalaisimeen saa myös kuvun, jossa on sivuille asennetut häi-käisysuojat. Nämä mallit on tarkoitettu käytettäväksi työasemissa tai koneissa, joissa valo on asennettu silmien tasolle.

Valaisimessa on mekaaninen kolmiasentoinen vipupainike, jolla voidaan valita, onko valaisin päällä vai ei. Vipupainikkeella voidaan valita myös valoteho: joko 100 % tai 50 % maksimista. Valaisimet voidaan ketjuttaa sarjaan ja tällöinkin jokaisen valaisimen valoteho voidaan valita yksilöllisesti.

WLB32 LED-työvalaisin on optimimaalinen valinta sekä suori-tuskyvyltään että hinnaltaan.

SAFETY INPUT BOX SIB 061 tarjoaa mahdollisuuden kytkeä turvallisuuteen liittyvät komponentit suoraan osaksi koneen järjestelmää. Kotelossa on 6 digitaalista turvatuloa (3 mA/24 V DC/0,5 ms), jotka mahdollistavat jopa kolmen kaksikanavai-sen turvakomento- ja laitetulon hajautetun liittämisen. SIB 061 on suunniteltu käytet-täväksi yhdessä Sigmatekin turvaohjauksen kanssa erittäin vaativissa kohteissa. Se on TÜV-sertifi oitu (SIL 3/PL e, kat. 4).

Kompakti kotelo on helppo asentaa joko suoraan koneeseen, ohjauskonsoliin tai ETT-kosketuspaneelin taakse. Hätäpy-säytyksen, sallintapainikkeen, käyttötavan valintakytkimen/avainkytkimen tulosignaalit voidaan koota ja lähettää ohjauskotelon S-DIAS-turvaprosessorille kaksijohtimis-ta kaapelia pitkin. SIB 061 kommunikoi turvaprosessorin kanssa turvaväylän kautta “mustan kanavan” periaatteella.

Kunkin kanavan vieressä olevat ledit osoittavat käyttötilan. Tulojen testausta ja ristikkäisten piirien toteamista varten kotelossa on myös kaksi ei-turvakäyttöön tarkoitettua normaalilähtöä.

Turvasignaalien hajautettu kytkentä suoraan käyttöpaikalle tuottaa merkittä-viä etuja: johtojen määrä on minimissä, kustannukset vähenevät ja selkeys paranee. Kenttätestaus on myös mahdollista tehdä koneen läheisyydessä.

LASAL Safety Designer on hyvä työkalu turvasovelluksen ohjelmointiin ja konfi gu-rointiin. Logiikkakytkennät ja I/O-konfi gu-roinnit on nopea ja kätevä tehdä.

SIB 061: Turva elementtien hajautettu kytkentä

360° SARLIN 21

Teksti Oili Räsänen Kuvat Hannu Räsänen

Energiaa ja elinvoimaa Lappiin

Napapiirin Energia ja Vesi Oy on merkittävä työllistäjä ja paikallisen puun ja turpeen käyttäjä. Yhtiö tuottaa palveluja ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti kumppani-verkoston avulla. Paineilmajärjestelmän uusiminen on osaltaan lisännyt toiminnan energiatehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Kun Rovaniemen Energia ­konserni ja Napapiirin Vesi ­liikelaitos yhdistyivät viime vuonna, syntyi Napapiirin Energia ja Vesi Oy eli NEVE. Kaupungin omistama NEVE tuottaa lämpöä ja sähköä, hallitsee vesi­, sähkö­ ja

kaukolämpöverkkoja sekä rakentaa sähkö­ ja vesiverkkoja Lapin alueella. Yhtiön kokonais­liikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa.

– Jokaisen verkoston päässä on aina asiakas, korostaa NEVE:n tuotantojohtaja Jukka Partanen.

– Energiayhtiön tehtävä on tuottaa asiakkaalle hyvinvoinnin perusedellytyksiä luotettavasti ja kestävästi. Olemme hiljainen taustavoima, joka tarjoaa asiakkaalle mah­dollisimman helpon tavan hoitaa vesi­ ja energia­asiat samasta paikasta.

22 SARLIN 360°

ÓTuotanto-johtaja Jukka

Partanen kertoo, että kaikki paineilma käsitellään Parkerin adsorptiokuivaimella ja suodatetaan inst-rumentti-ilmaksi, eikä käytetä enää erillistä työilmaverkkoa.

ÑYksi Rovaniemen maamerkeistä on Suosiolan voimalaitos.

Kumppaniyhteistyö on vienyt toimintavarmuutta

ja energiatehokkuutta merkittävästi eteenpäin.”

– Kunnossapidossa suuntamme on siirtyä korjaavasta toiminnasta ennakoivaan. Suun­nitelmallinen kunnossapito on mielekkääm­pää kuin ”tulipalojen sammuttelu”. Tässä olemme jo hyvällä alulla, kertoo Partanen.

ROVANIEMELLÄ ON useita korkeita maa­merkkejä, joista yksi on Kemintien varressa kohoava Suosiolan voimalaitos. Vastapaine­voimalaitoksen toimintaa on kehitetty koko ajan, jotta se vastaa luotettavasti niin kulutta­jien tarpeisiin kuin ympäristövaatimuksiin­kin. 20­vuotiaan laitoksen tehonkorotuksen ja savukaasujen puhdistuksen investointien avulla on lämmöntuotantokapasiteetti kasva­nut 110 MW tasolle vuoden 2014 aikana, kun vuotta aiemmin luku oli 62 MW.

Vuosina 2013–2014 Suosiolaan investoitiin myös tuhkarakeistamo. Nyt energiantuotan­nossa syntyvästä tuhkasta tehdään Naturlan­tuhkaraetuotetta, eli tuhka palautetaan omille juurilleen metsä­ ja peltolannoitteeksi.

TOIMINNAN MONITAHOISUUDEN takia yhtiö on uudistanut organisaatiotaan. Tuotanto­liiketoiminta sai vuoden 2013 orga­nisaatiomuutoksessa vastatakseen tuotanto­omaisuuden strategisen suunnittelun, omai­suuden hallinnan, tuotannon suunnittelun sekä rakentamisen, kunnossapidon ja käytön vastuista. Tavoitteena on saada sidotulle pääomalle mahdollisimman lyhyt takaisin­maksuaika. Tuotanto­liiketoiminta vastaa lämmön­ ja sähköntuotannosta Rovaniemellä ja sen pohjoispuolella.

– Henkilövahvuus on 26, eikä pieniä resursseja voi hajauttaa kaikkialle. Järkevä ratkaisu oli hakea erikoisaloja hallitsevia kumppaneita. Keskitymme lämmön ja sähkön tuottamiseen turvallisesti, kustannustehok­kaasti, luotettavasti ja ympäristöystävällises­ti, valottaa Partanen ajatusta kumppaniver­kostosta.

– Solmimme organisaatiomme tueksi kumppanuussopimuksia ammattilaisten kanssa, jotka tuovat lisäarvoa ydinproses­siimme. Kumppanit huolehtivat esimerkiksi vesianalytiikasta, ulkoalueiden kunnossapi­dosta, kiinteistöteknisistä järjestelmistä sekä voima­ ja vesikattiloiden kunnonvalvonnasta.

PAINEILMA ON energiayhtiölle kriittinen tekijä. Paineilmajärjestelmissä erikoisosaaja­kumppaniksi valikoitui Sarlin. Paineilmantuo­tannossa oli havaittu energiatehokkuuteen ja toimintavarmuuteen liittyviä epäkohtia, joita Sarlin alkoi kartoittaa alkuvuodesta 2015. Järjestelmälle tehtiin terveystarkastus Syyni, joka paljasti suuria kulutuksen vaihteluja, koneiden epätasaisen käynnin, tiheitä käyn­nistysvälejä suurine käynnistysvirtoineen, tarpeettoman korkean tuotto­ ja verkosto­paineen, mittavan painehäviön ja kuivauska­pasiteetin riittämättömyyden. Kun verkosto­paine pääsi putoamaan, pääprosessin säädöt eivät enää toimineet luotettavasti.

Partanen toteaa, että tilanne koheni ratkaisevasti, kun palveluntarjoajan kanssa pohdittiin yhdessä vaihtoehtoja. Kompres­sori­ ja kuivainkapasiteettia piti kasvattaa ja

lisäksi erilliset työilma­ ja instrumentti­ilma­verkot tuli yhdistää. Syyni­raportin pohjalta optimoitiin koko järjestelmä. Myös tuotanto­koneiston sopivuus arvioitiin ja painehäviöt päätettiin panna kuriin. Tuhkansiirto ja puhallukset automatisoitiin.

KOKO PAINEILMAJÄRJESTELMÄN ana­lysointi antoi selkeän pohjan uudistuksille. Palvelusopimus Sarlinin kanssa solmittiin huhtikuussa 2015. Kumppanuusyhteistyö takaa myös koulutuksen ja tuen ohjausjärjes­telmän tulkintaan ja käyttöön. Kumppanuus on tuottanut lisäarvoa, josta konkreettinen esimerkki on yli 20 prosentin ominaisener­giantarpeen lasku paineilman tuotannossa. Lisäarvoa mitataan säännöllisesti, ja mahdol­lisia ongelmakohtia ratkotaan yhteistoimin.

Uudet laitteet ja Balance­ohjausjärjes­telmä otettiin käyttöön NEVE:ssä elokuus­sa 2015. Kokonaisuuteen kuuluvat myös etävalvonta ja raportointi, joilla tuetaan kehitystyötä.

Myös Sarlinin avainasiakaspäällikkö Jukka Järventaus on tyytyväinen NEVE:ssä saatuihin tuloksiin.

– Järjestelmän energiatalous on paran­tunut, painevaihtelu on alle 0,5 bar, kun se oli ennen 2 bar. Myös painehäviöt ovat merkittävästi pienentyneet. Aiemmin tuh­kanlähetyksen suuret puhallukset aiheuttivat painetason nopean pudotuksen ja ongelmia tuotannossa. Nyt Balance­järjestelmä enna­koi tulevan puhalluksen, jolloin verkkopaine pysyy hallinnassa, tiivistää Järventaus.

Partanen toteaa, että paineilmajärjes­telmän toimintavarmuus on nyt hyvä, eikä Takuutuottosopimuksen solmimisen jälkeen ole esiintynyt katkoksia.

– Aktiivisella ja hyvällä asenteella osapuo­let kehittävät järjestelmää oikeaan suuntaan. Tällainen palvelukonsepti on tulevaisuutta, ja uskon energiayhtiöiden organisaatioiden yhä enemmän nojaavan kumppanuuksiin.

YHTIÖN TÄRKEIMMÄT raaka­aineet ovat kotimainen puu, turve ja pohjavedet.

– Lapin metsien kasvu on suurempi kuin niiden käyttö, joten runsaat raaka­ainevaran­not ovat ympärillämme. Vastaavasti öljyn käyt­tö on vähentynyt merkittävästi, ja sen osuus lämmön­ ja sähköntuotannon polttoaineesta oli jo vuonna 2010 lähes 10 prosenttia. Vuonna 2015 öljyn käyttö jäi alle yhden prosentin. Jalostamme raaka­aineista lämpöä, sähköä ja puhdasta vettä korkealla hyötysuhteella ja hyödynnämme poltossa syntyvät tuhkat metsien lannoituksessa, Partanen selvittää.

NEVE käsittelee puuraaka­aineet termi­naalissaan Mustikkamaalla. Yhtiö perusti turvetuotantoyhtiön yhdessä Ranuan kunnan kanssa vuonna 2015. Turvetuotantoalueet ovat valmisteilla ja ensimmäiset kuormat saadaan mahdollisesti jo ensi kesänä omille tuotantolaitoksille.

360° SARLIN 23

Mittauslaitteiden markkinoille saattamista sekä markkinavalvontaa, käyttöönottoa, vaati­mustenmukaisuutta ja merkintöjä sekä huoltoa koskeva

lakikokonaisuus on uudistumassa. Päätöksiä on odotettavissa vuoden vaihteessa. Lain tavoitteena on turvata mittauslaitteiden toiminnan, mittausmenetelmien ja tulos­ten luotettavuus. Laissa on mukana myös tarkastustoiminnan säädökset. Mittauslaite­lain noudattamista valvovat Turvallisuus­ ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aluehallintoviran­omaiset (AVI).

Uudistettava laki (707/2011) on vuodelta 2011. Asetuksista ja uuden lain yksityiskoh­dista saa tietoa lain voimaan tultua esimer­kiksi Tukesin sivuilta osoitteessa tukes.fi.

TUKESIN JOHTAVA asiantuntija Tuomo Valkeapää kertoo, että tuleva laki on kan­sallinen, mutta siinä otetaan huomioon EU:n uudistettu mittauslaitedirektiivi (2014/32/EU entinen MID 2004/22/EY) ja vaakadirektiivi (NAWID 2014/31/EU). Laki muun muassa harmonisoi yhteismarkkina­alueella mittaus­laitteiden tekniset vaatimukset yhdessätoista lain piiriin kuuluvassa laiteryhmässä.

– Laki ja direktiivit eivät säätele kaikkia mittauslaitteita. Tyypillisimmin vaatimuksia asetetaan kaupankäyntiin ja viranomaistoi­mintaan liittyville laitteille, kuten polttones­temittarit, kaasu­, vesi­ ja sähkömittarit sekä

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Dremstime ja Tukes

Luotettava mittaus perustuu lakiin ja direktiiviin

Mittauslaitteiden luotettavuus ja käyttökunto turvataan lainsäädännöllä, asetuksilla ja EU:n mittauslaitedirektiivillä. Mittauslaitedirektiivin siirtymäaika päättyy lokakuun lopussa.

teollisuuden ja kaupan vaa’at. Kotikeittiön vaakaa direktiivi ei siis säätele, mutta jos hedelmiä ostaa kaupasta, tulee vaa´an olla säädösten mukainen. Säädökset koskevat mittauksen käyttötarkoitusta, joka puolestaan määrittää kyseisen toiminnan mittalaitteelle tekniset vaatimukset, Valkeapää tiivistää.

Toisaalta sääntelyn piiriin kuuluu myös mittauslaitteita, joita direktiivit eivät koske. Esimerkiksi kaasuntankkaukseen soveltuvat mittauslaitteet eivät ole mukana mittauslai­tedirektiivissä, vaikka kaasuauton tankkauk­sessa määrää mitataan ja mittaustulos on laskutuksen perusteena. Mittauslaitedirek­tiivi ei koske kaasuntankkauksen mittalaittei­ta, mutta kyseisten mittalaitteiden toiminta varmennetaan akkreditoidun tarkastuslaitok­sen toimesta.

MITTAUSLAITEDIREKTIIVIN SOVELTAMI-NEN eli toiminta sen vaatimusten edellyt­tämällä tavalla alkoi vuonna 2006. Voimaan direktiivi oli tullut jo vuonna 2004, minkä jälkeen lainsäädäntö muokattiin direktiivin tavoitteiden mukaiseksi. Vuodesta 2006 alkoi kymmenen vuoden siirtymäaika, joka päättyy nyt lokakuun lopussa 2016.

– Tämä ei tarkoita, että nyt pitää hankkia uudet laitteet. Jos käytössä olevat vanhat laitteet ovat hyväksyttyjä, voi niitä edelleen käyttää ilman aikarajaa, kunhan määräaikai­set varmennukset hoidetaan ajallaan. Uusien laitteiden tulee olla direktiivin mukaisia, koska siirtymäajan päätyttyä kansallisia vaatimuksia ei voi enää käyttää, täsmentää Valkeapää.

Siirtymäkauden aikana on voitu markkinoida ja ottaa käyttöön mitta­reita, joilla on ollut kansallinen, ennen direktiivin soveltamista myönnetty tyyppihyväksyntä. Jatkossa mittauslait­teille ei tarvita erillisiä hyväksymisiä ETA­maissa, koska kansalliset vaatimukset on harmonisoitu direktiivin mukaisiksi. Tämä edesauttaa yhteismarkkinan voimistumista.

– Direktiivi ohjaa niin mittauslaiteval­mistajia, maahantuojia, jälleenmyyjiä kuin laitteen käyttöön ottanutta yritystäkin. Myös etämyynti on mukana direktiivissä.

Valkeapää arvioi, että kymmenen vuotta oli riittävä siirtymäaika. Isot toimijat ovat tietoisia direktiivin vaatimuksista, mutta toi­sinaan esimerkiksi pienet maahantuojat eivät ole osanneet vaatia valmistajilta tarvittavia merkintöjä. Tällöin on täytynyt turvautua komponenttikokonaisuuksien yksittäisvar­mennukseen, joka vie aikaa ja tulee kalliiksi.

VALMISTAJAN VELVOLLISUUS on vakuut­taa ja osoittaa merkinnöillä, että mittauslaite on direktiivin vaatimusten mukainen. Tämä tapahtuu mittauksilla ja testeillä, joita tekevät ja valvovat ETA­maiden nimeämät tarkas­tuslaitokset (ilmoitettu laitos, Notified Nody NB). Direktiivi varmistaa myös kolmansista maista EU­markkinoille tulevien tuotteiden luotettavuuden ja käyttökunnon.

Maahantuojan ja jakelijan vastuulla taas on, että mittauslaite voidaan jäljittää jakelu­ketjussa. Viranomaisten tulee tietää, missä laite on valmistettu, minne se on toimitettu ja mihin käyttöön. Valmistaja vastaa mittaus­

Mittauslaite direktiivin mukaan valmistaja huolehtii siitä, että mittauslaite on vaatimusten mukainen. Maahantuoja taas tarkastaa, että valmistaja on hoitanut hommansa, merkinnät ovat oikein ja laitteen toimitusketju on jäljitettävissä. Laitteen pitäminen käyttökunnossa jää mittauslaitetta käyttävän yrityksen vastuulle.

24 SARLIN 360°

Toiminnanharjoittaja vastaa, että mittauslaite

on käyttökunnossa.”

Tuomo ValkeapääIkä ja asuinpaikka:

60 vuotta, KirkkonummiKulutus: DITyöpaikka: Tukes 1998–Työhistoria: 1979–1988

erilaisia mittaus-, kalibrointi- ja kehitys-tehtäviä sekä niiden ja mittauslaitteiden huollon ja kalibroinnin johtamista tietoliikenneympäris-tössä, eurooppalaista yhteistyötä, konsultointia ja koulutusta; 1998- la-kisääteisiin mittauksiin liittyviä viranomaistehtä-viä ja niiden johtamista, kansainvälistä yhteistyötä ja konsultointia; FINAS tekninen arvioija 1993–2005

Luottamustoimia: Metrologian neuvottelukunta MNK: työryhmien jäsenyyksiä 1980-luvulta alkaen, MNK:n pit-käaikainen jäsen, erilaisia puheenjohtajuuksia työryhmistä jaostoihin, vs. MNK pj 2015; FINAS Akkreditointiasiain valtuuskunta, jäsen 2010–

laitteen vaatimustenmukai­suudesta, mutta maahantuojan taas tulee tarkastaa, että valmistaja on hoitanut hommansa.

– Kun toiminnanharjoittaja on ottanut laitteen käyttöönsä, siirtyy vastuu sen toimivuudesta ja kunnossapidosta kyseiselle henkilölle tai yritykselle eli lain termein toi­minnanharjoittajalle. Vastuu ei liity omista­miseen eli vaikka laite olisi liisattu, on vastuu kuitenkin käyttäjällä. Toiminnanharjoittaja vastaa, että mittauslaite on kunnossa, ja tällä on velvollisuus teettää määrävälein varmen­nus toimivuuden osoittamiseksi. Käyttöönot­to on iso rajapyykki, toteaa Valkeapää.

TOIMINNAN HARJOITTAJIEN tarvitsemia mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden varmistavia tarkastuksia eli varmennuk­sia tekevät tarkastuslaitokset, jotka ovat Tukesin valvomia. Työ­ ja elinkeinominis­teriö puolestaan valvoo Tukesin ja AVI:n toimintaa.

Tukesin tehtävänä on valvonnan lisäksi tiedottaa ja opastaa toimijoita. Siirtymä­kauden aikana muutoksista on kerrottu esimerkiksi tapahtumissa ja koulutustilai­suuksissa. Viestiä on viety eteenpäin myös ammattijulkaisuissa.

360° SARLIN 25

3xFakta

S arlin Balance on paineilman hallin­tajärjestelmä, joka ohjaa, valvoo ja kerää tietoa paineilman tuotantopro­sessista. Sillä parannetaan paineil­

majärjestelmän hallittavuutta, optimoidaan sen toiminta ja säästetään energiaa.

– Järjestelmän merkittävin hyöty asiak­kaalle on energian säästö. Kun järjestelmän tehokkuus paranee, ei sähköenergiaa enää mene hukkaan. Järjestelmän avulla verkoston paine pysyy niin alhaisella tasolla kuin mah­dollista. Tämä tuo suoraan säästöä, toteaa Sarlinin kehityspäällikkö Sami Nyman.

Ohjauksen tehtävä on tuottaa mahdolli­simman oikean paineista ja tasalaatuista pai­neilmaa mahdollisimman pienellä energian­kulutuksella.

– Monesti asiakkaat ajavat paineilmajär­jestelmiään siten, että kompressorit laitetaan käymään varmuuden vuoksi riittävän korke­alla painetasolla. Näin varaudutaan mahdol­lisiin huippuihin paineilman kulutuksessa. Se johtaa kuitenkin ylipaineistamiseen, joka kuluttaa turhaan energiaa.

Teksti Pirkko Soininen Kuva Sarlin

– KUN MYYMME asiakkaalle järjestelmää, osoitamme konkreettisesti, että he voivat säästää sen avulla sähköä, Nyman kertoo.

Sarlin tekee aluksi asiakkaan kohteessa paineilmajärjestelmän tutkimusmittauksen eli Sarlin Syynin, joka kestää viikon. Tutki­muksessa kerätään dataa painetasoista ja kompressorien käyntitiedoista.

– Kun meillä on faktaa nykytilasta, teemme raportin, johon merkitsemme parannuskohteet ja kehittämismahdollisuu­det sekä laskemme energiansäästön. Sarlin Balance maksaa itsensä takaisin keskimäärin vuodessa. Tähän mennessä Sarlin Balance ­järjestelmä on asennettu noin 160 kohtee­seen. Näissä kohteissa saavutettu energian­säästö vastaa noin 25 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.

MERKITTÄVÄ HYÖTY asiakkaalle on myös käytön helppous. Kun järjestelmä on asennet­tu, asiakas näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on tilanne: mitkä kompressorit käyvät, ja mikä on painetaso. Valvonta ja seurattavuus

parantuvat merkittävästi.Järjestelmän käyttöönotto on tehty

asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Sarlin suunnittelee järjestelmän ja ottaa huomioon eri kompressorit ja järjestelmärakenteen.

– Kompressoreja voi hyvinkin olla vaikka 70 hajallaan eri puolilla tehdasaluetta. Mei­dän järjestelmämme etu kilpailijoihin nähden on se, että Sarlin Balance on kompresso­rivalmistajasta riippumaton. Järjestelmä ohjaa kaiken tyyppisiä kompressoreja sekä tarvittaessa kuivaimia, kompressorien jääh­dytys­ ja ilmastointilaitteita tai paineilma­ ja jäähdytysventtiileitä.

Asiakkaan tukena on myös Sarlinin etäyh­teys, jonka avulla ammattilaiset voivat antaa tukea jopa 24/7. Mikäli joku arvo, esimerkiksi painetaso, ylittää hälytysrajan, Balance­jär­jestelmä lähettää hälytyksen Sarlinin päivys­tykseen sekä esimerkiksi kunnossapidosta vastaavan henkilön GSM­puhelimeen.

Paineilman hallinta­järjestelmä Sarlin Balance

Paineilman hallinta-järjestelmä Sarlin Balance

Keskitetty paineilmajärjestelmän ohjaus ja valvonta.

Asiakaskohtainen järjestelmän suunnittelu ja toteutus.

Kehitetty ja toteutettu Suomessa vuodesta 1995.

Kompressorivalmistajasta riippumaton ohjaus.

Selkeä suomenkielinen päänäyttö, josta näkee koko paineilmajärjestelmän tilan.

Kompressorit käyvät mahdollisimman taloudellisesti.

Paine kulutuskohteessa pysyy tasaisena.

Energiaa säästyy.

26 SARLIN 360°

Uutisia SarliniltaKoonnut Helena Kääriäinen Kuvat Sarlin

Sarlin yhteistyöhön saksalaisen mädättämötoimittaja Bekonin kanssaBEKON ON vuonna 1992 perustettu panostoimisten kuivamädätyslaitosten teknologia-johtaja. Ensimmäinen järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2003. Vuodesta 2016 lähtien Bekon on kuulunut Eggersmann-konserniin, jolla on monipuolinen valikoima erilaisia kierrätysratkaisuja.

Bekonin mädättämöiden toiminta perustuu joko mesofi iliseen tai termofi iliseen kuiva-mädätystekniikkaan. Mädättämössä orgaaninen jäte mädätetään tehokkaasti ja syntyvää biokaasua voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa tai polttoaineena.

Kuivamädätyksessä biokaasua voidaan tuottaa kiinteistä raaka-aineista, kuten maata-louden biomassasta, kunnallisesta biojätteestä ja maisemanhoidossa syntyvästä viheralue-jätteestä. Panostoimisessa mädätyslaitoksessa on useita reaktoreita, joissa orgaaninen jäte käsitellään. Patentoidussa prosessissa raaka-aineita ei tarvitse liettää eikä sekoittaa panostamisen jälkeen. Jätteen kostutus tapahtuu sisäisellä vesikierrolla, minkä ansiosta jä-tevettä ei synny. Mikäli prosessistabiiliudessa on ongelmia, se ei vaikuta muiden panosten toimintaan. Panostoimista laitosta voidaan myös laajentaa joustavasti.

Sarlin Balance ohjaa paineilmaa Delong Steelin Tangshanin terästehtaallaENSIMMÄINEN SARLIN BALANCE toimitettiin Delong Steelille vuonna 2015 Xingtain tehtaalle ohjaamaan ja valvomaan paineilman tuotantoa sekä jakelua. Kun käyttöön-otosta oli kulunut kuusi viikkoa, asiakas oli niin tyytyväinen tuloksiin, että tilasi Sarlin Balancen myös Delong Steelin Tangshanin terästehtaalle. Järjestelmä luovutettiin elokuussa 2016.

Molemmat Sarlin Balance -järjestelmät toimitettiin GreenStreamin EMC-projektina eli energianhallintasopimuksella, jolla terästehdas saa teknologian käyttöönsä energian-säästön tuottamaa hyötyä vastaan.

Sarlin Balance Kiinan messuillaCIPTE 2016 -NÄYTTELY ja konferenssi on paperi- ja selluteol-lisuudelle suunnattu tapahtuma, joka pidetään Shanghaissa lokakuussa. Sarlin on mukana näyttelyssä yhteistyössä Kau-koInternationalin kanssa.

Sarlin osallistuu lokakuussa myös Pekingissä pidettävään ECEP 2016 -näyttelyyn yhteistyössä Finpron kanssa. Näyttely keskittyy energian säästön ja ympäristön suojeluun liittyvään teknologiaan.

Bekon mädättämö

1. Mädätyskammiot2. Kaasuvarasto3. Tekniikka- ja valvomokonttirakennus4. Perkolaattisäiliö5. CHP

Koulutustilaisuus Delong Steelin Tangshain terästehtaalla, kouluttajana

Heikki Laurila Sarlinilta (kesk.).

1

2

3

5

4

360° SARLIN 27

Asiakkaan luona

Kokkolan Suurteollisuusalueel­la sijaitseva CABBin yksikkö pitää sisällään ainutlaatuista osaamista ja tekniikkaa. Harva edes tietää, että maas­samme tehdään kasvinsuoje­luaineita ja lääketeollisuuden väliaineita Eurooppaan ja

Amerikkaan. Kaikki tuotteet menevät vien­tiin. Rahtivalmistus tarkoittaa, että tuotteet tehdään asiakkaan kehittämällä prosessilla ja asiakkaan toimittamista raaka­aineista.

CABB sijoittuu maailman kolmen suu­rimman agrokemikaalien rahtivalmistajan

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Päivi Karjalainen

CABB hallitsee erikoisosaamisenCABB Oy:n Kokkolan tehdas on agrokemikaalien ja lääkeaineintermediaattien rahtivalmistaja. Vaativissa kemiallisissa reaktioissa syntyviä jätevesiä varten alueella on ongelma­jätteenpolttolaitos, jonka pieni, mutta tärkeä osa on Sarlinin toimittama infrapunapyrometri.

joukkoon. Suomen lisäksi tuotantolaitoksia on Saksassa, Sveitsissä, Kiinassa ja Intiassa. Rahtivalmistusta on Suomessa ja Sveitsissä.

KOKKOLAN TEHTAAT muodostuvat kol­mesta tuotantolaitoksesta, joissa on noin 200 työntekijää. Tuotanto on pitkälle automa­tisoitua ja jatkuvaa, töitä tehdään viidessä vuorossa. Tuotteet valmistuvat jaksoittain kuudella linjalla. Automaatio­ ja sähkötöiden johtaja Jouni Ristiluoma toteaa, että tuotanto muuttuu heillä koko ajan, koska yhden tuotteen valmistusajanjakso kestää yleensä kahdesta viikosta puoleen vuoteen.

Tehtaalla on koko ajan menossa vaativia reaktiovaiheita. Ristiluoma ja käyttöinsinööri Veli-Matti Sorvisto toteavatkin, että heillä ei tehdä bulkkituotteita. Osaaminen ei ole ainutlaatuista maailmanlaajuisesti, mutta Suomessa vastaavaa ei ole. CABB oli vuoteen 2011 asti KemFine ja aiemmin Kemira Fine Chemicals.

Tuotepäällikkö Veli Valkealahti kertoo, että Sarlin on CABB:n ja sen edeltäjän Kem­Finen pitkäaikainen kumppani. Polttolaitok­sen kattilassa on kaksi Sarlinin toimittamaa IP140­erikoispyrometriä. Tätä yhteistyötä on tehty yli kymmenen vuoden ajan. Tuotanto­

28 SARLIN 360°

Kaikki tuotteet

menevät vientiin.”

Vaihdettavat linssit vähentävät huollon

tarvetta.”

laitoksessa on lisäksi Sarlinin kannettavia, henkilökohtaisia kaasuhälyttimiä. Sarlinin tekniikkaa löytyy myös suodatus­ ja pinnan­mittauksesta.

Valkealahti vierailee CABB:n Kokkolan tehtailla muutaman kerran vuodessa.

PROSESSEISSA SYNTYY jätevesiä, jotka käsitellään polttolaitoksessa, jonka vapaa­kiertokattilan tukipolttoaineena on polttoöljy. Polttoprosessissa jätevesi syötetään keskelle ja ympärille johdetaan orgaanisia liuottimia. Prosessiin syötetään myös puhdasta happea, mikä on poikkeuksellista polttolaitoksissa.

Laitos käsittelee tunnissa noin 3,5 kuutiota jätevettä sekä 50–1 000 kiloa orgaanista liuotinjätettä.

– Syntyvät jätevedet johdetaan tuotan­nosta jätevesisäiliöihin ja sieltä polttolaitok­sen syöttösäiliöihin. Joillekin jätevesijakeille polton vaihtoehtona on uuttoprosessi ja aktiivihiilikäsittely, Ristiluoma sanoo.

Ristiluoma kertoo, että päästöjä seura­taan tarkoin. Näin savukaasujen tulee viipyä polttouunissa vähintään kaksi sekuntia, jotta orgaaniset yhdisteet ehtivät palaa pois. Päästöjä mitataan jatkuvatoimisesti, ja lisäksi vuodessa on kaksi ulkopuolisen toimijan tekemää mittausta.

– Palamiskaasujen aikaansaama lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään höyryntuo­tannossa, jossa olemme omavaraisia, Sorvisto toteaa.

POLTTOUUNIN KYLJESSÄ on kaksi Sarlinin toimittamaa infrapunapyrometriä. Näiden li­säksi on yksi varapyrometri, jolla varmistetaan toiminnan jatkuminen huollon ja kalibroinnin aikana. Oikealla lämpötilalla varmistetaan polttoprosessin puhdas palaminen. Polttopro­sessin lämpötila on 850–1 200 astetta.

Valkealahti kertoo, että pyrometri sovel­tuu hyvin juuri CABBin prosessiin, koska muiden mittarien perinteiset sauva­anturit eivät kestä aggressiivisia savukaasuja kor­keassa lämpötilassa.

– Mittaus perustuu infrapunasätei­lyyn, jota savukaasun hiilidioksidi lähettää palamistapahtumassa. Kaasulla on oma aallonpituus, jota kamera mittaa. Mittaris­sa on optiikka ja tunnistin, jotka keräävät säteilyn ja muuttavat tiedon lämpötilaksi. Haasteita mittaukseen aiheuttavat korkeat ympäristölämpötilat ja optiikan likaantumi­nen, Valkealahti sanoo.

Ristiluoma ja Sorvisto ovat tyytyväisiä mittarin suojakoteloon ja anturien jäähdy­tykseen. Plussaa ovat myös vaihdettavat, puristetusta kiteestä valmistetut linssit, jotka vähentävät huollon tarvetta. Ristiluoma kertoo, että laitteet huolletaan säännölli­sesti tehtaalla ja kalibroidaan tarkastusten yhteydessä.

Valkealahti laskee, että uuden sukupolven mittarit otettiin CABBilla käyttöön vuonna 2012.

– Pyrometri on meille kriittinen laite, emmekä voi ajaa polttoprosessia ilman sitä. Mittaustekniikka on pysynyt samana, mutta mittarit ovat muuttuneet analogisista digi­taalisiksi ja osa komponenteista on muuttu­nut, Ristiluoma toteaa.

Veli Valkealahti, Jouni Ristiluoma ja

Veli-Matti Sorvisto ovat tyytyväisiä polttopro-sessin lämpötilaa mitta-van IPE140-pyrometrin toimintaan. Kun uunin lämpötila on riittävän korkea, palamisprosessi on puhdas.

ÓOlemme höyryn tuotannossa

omavaraisia, sanoo Veli-Matti Sorvisto.

ÓMeillä on koko ajan menossa

haasteellisia kemial-lisia reaktiovaiheita, kertoo Jouni Risti-luoma.

ÑAnturit eivät kestä aggres-

siivisia savukaasuja, joten erikoispyromet-rin mittaus perustuu infrapunasäteilyyn, toteaa Veli Valkea-lahti.

Digitaalinen IPE140-erikois-

infrapunamittari mittaa CO2-savu-kaasusta lämpötilaa infrapunaallonpituu-della, joka kohdiste-taan läpifokusoinnilla kohteeseen.

360° SARLIN 29

1xTöissä Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Markku Ojala

On ollut hienoa seurata suomalaisen teollisuuden

kehittymistä.”

Automaatiotoimialan tuotepäällikkö Heikki Saar-tamalla on menossa 29. työvuosi Sarlinilla. Mies tuntee automaatioalan jo 1970­luvulta lähtien. Hän toteaakin tekniikan muuttuneen ja laitteiden kehittyneen paljon vuosikymmenten aikana.

– Vaikka nyt on käytössä teollinen internet ja laitteet ovat langattomia, ei perussuureiden

mittaus ole muuttunut mihinkään. Fysiikan lait ovat samoja, mutta tiedon siirto muuttuu, mies tiivistää.

Sarlinilla hän on viihtynyt pitkään mielenkiintoisen työn ja mukavan työporukan takia.

SAARTAMA TULI taloon vuonna 1988 ensin huolto­ ja käyttöön­ottotehtäviin. Koska hän teki alusta asti myös asiakaskäyntejä, oli myyntityöhön siirtyminen muutaman vuoden kuluttua vaivatonta. Saartama loi Sarlinille käytännön, jossa huollon työntekijät myyvät esimerkiksi kaasuanalysaattorien kalibrointeja.

– Sarlinilla on kaikilla tuotepäälliköillä tekninen koulutus, koska teknisiä tuotteita ei voi myydä, jos ei ymmärrä niiden toimintaa.

Saartaman vastuulla ovat nesteen ja irtoaineen mittauslaitteet, kuten uimuripinta­ ja värähtelypintakytkimet sekä jatkuvan pinta­mittauksen mittarit. Hänet tapaa usein myymässä myös esimerkik­si energia­ ja paineilmatoimialojen virtausmittauksen, lämpötilan­ ja paineenmittauksen laitteita. Varsinkin biopolttoaineiden mittarit monipuolistuvat koko ajan.

Saartama korostaa, että myyntityön pohjana on hyvä asiakas­tuntemus. Pitää tuntea asiakkaan toimintaympäristö.

– Pidän tästä työstä. Se on monipuolista ja sopivasti käytännön­läheistä. On ollut myös hienoa seurata suomalaisen teollisuuden kehittymistä vuosien aikana.

Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Markku Ojala

Tekninen myynti perustuu tietoon

Saartaman asiakaskunta on laaja. Käyntilistalla on mukana muun muassa prosessiteollisuuden ja meriteollisuuden yrityksiä ja energialaitoksia sekä näihin toimintoihin liittyviä laitevalmistajia ja projekti­ sekä suunnittelutoimistoja.

– Myyntityön hyviä puolia on se, että on isoja ja pieniä asiakkaita, ja kaikkia palvellaan. Tämä on kilpailtu ala, jossa tulee pitää ääntä itsestään. Sarlinin tuotteiden vahvuuksia ovat laatu ja soveltuvuus, jotka aikaansaavat kustannustehokkuutta, Saartama toteaa.

– Kokonaisuuteen kuuluu myös hyvä ja asiantunteva palvelu. Näistä asioista ei Sarlinilla tingitä.

TUOTEPÄÄLLIKÖN TYÖHÖN kuuluu paljon muutakin kuin myy­minen, esimerkiksi tuotetuki ja yhteydenpito päämiehiin. Päämie­hiä hänellä on Englannissa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Taiwanilla. Miehen tie viekin usein maailmalle laitekoulutuksiin.

– Tässä työssä kertyy reissupäiviä, koska asiakaskäyntejä on vuodessa noin 160–200. Auton mittariin tulee vuodessa noin 25 000–30 000 kilomeriä työajoa.

Saartamalla on oma suosikkituoteryhmä, jota on aina ilo myydä. Värähtelypintakytkimet olivat valikoimassa jo reilut kaksikymmen­tä vuotta sitten.

– Niiden valikoima on laajentunut paljon. Asiakkaat eivät tulisi toimeen ilman värähtelypintakytkimiä. Mutta pitää muistaa, että uimuripintakytkimillä on omat hyvät käyttökohteensa.

VIIME VUOSINA Saartama on varannut liikunnalle yhä enemmän aikaa vapaa­ajastaan. Hän pelaa sulkapalloa ja pyöräilee. Muutoin aika kuluu omakotitalon pihatöissä ja veneillessä.

– Asumme vaimon kanssa Länsi­Vantaalla Linnaisissa. Kaksi poikaamme ovat kasvaneet aikuisiksi, joten kahdestaan elellään.

Heikki Saartama toteaa, että vuosimallia 1995 oleva Chevrolet

Monte Carlo on mukava matka-auto.

30 SARLIN 360°

Uusiin tehtäviin

Yhteystiedot

Automaatiotuotteiden jälleenmyyjätLSK-ELECTRICS OYVesijärvenkatu 38, 15101 LahtiPuh. (020) 781 4200Fax. (020) 781 4300www.lsk.fi

TURUN SÄHKÖTUKKU OYPitkämäenkatu 4, 20250 Turku Puh. (02) 337 661Fax. (02) 337 6780www.sahko.fi

KOKKOLAN SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OYKahvitie 44, 67600 Kokkola Puh. (010) 422 5540 Fax. (06) 831 1110www.ksaoy.fi

HORMEL OYPajatie 8, 40630 JyväskyläPuh. (014) 338 8900Fax. (014) 338 8945www.hormel.fi

SATA-AUTOMAATIO OY Friitalantie 3, 28430 PoriKalatori 1, 26100 RaumaPuh. (02) 531 8200Fax. (02) 531 8201www.sata-automaatio.fi

SARLIN OY ABY-tunnus 0612683-5Puhelin 010 550 4000, Fax 010 550 4201Postiosoite: PL 750, 00101 HelsinkiKäyntiosoite: Kaivokselantie 3, 01610 Vantaainfo@sarlin.com, www.sarlin.com

Sarlin Oy Ab on teollisen paineilman, automaation sekä ympäris-töystävällisen energiateknologian edelläkävijä. Toteutamme asiak-kaillemme sopivimmat teknologiaratkaisut ja hoidamme niiden yllä-pidon ja huollon. Ymmärrämme suomalaista teollisuutta ja näemme teknologian mahdollisuudet teollisen liiketoiminnan kehittäjänä.

Sarlin Group

SARLIN FURNACES ABY-tunnus 2549250-7 Puhelin +46 2110 9800, Fax +46 2112 3745Posti- ja käyntiosoite: Regattagatan 13, SE-723 48 Västeråsinfo@sarlin.se, www.sarlin.se

Sarlin Furnaces AB suunnittelee, valmistaa ja markkinoi lämpökäsit-telyjärjestelmiä ja sulatusuuneja alumiini-, teräs- ja konepajateollisuu-teen. Pohjoismaissa alan johtavana lämpökäsittelyuunien toimittajana ryhmä on panostanut after sales -toimintaan, lämpökäsittelyosaami-sen parantamiseen ja vahvan tuotteiston rakentamiseen.

BEAMEX OY ABY-tunnus 0181602-8Puhelin 010 550 5000, Fax 010 550 5404Osoite: Ristisuonraitti 10, 68600 Pietarsaariinfo@beamex.com, www.beamex.com

Beamex Oy Ab kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessi- instrumenttien kalibrointilaitteita, -ohjelmistoja ja -järjestelmiä. Me-nestyksen kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen toiminta ja taito sovel-taa innovatiivisesti uusinta teknologiaa. Voimakas panostus tuote-kehitykseen ja onnistuneet tuoteratkaisut ovat tehneet Beamexista yhden alansa johtavista yrityksistä globaaleilla markkinoilla.

PJ CONTROL OYKoivuvaarankuja 2 C, 01640 Vantaa010 591 5330010 591 5333www.pjc.fi

INSTELE OYKullervonkatu 2C, 70500 KuopioPuh. (017) 266 2200Fax. (017) 266 2244www.instele.fi

POHJOIS-KYMEN SÄHKÖTARVIKE OYSavonkatu 20, 45100 Kouvola Marjankatu 1, 53600 LappeenrantaPuh. (05) 744 220Fax. (05) 375 3828www.pkst.fi

AS ECOMATICPärnu mnt. 160 b, 11317 TallinnaPuh. + 372 0 650 8000Fax. + 372 0 650 8010www.ecomatic.ee

ÑTuomas Sjöblom aloitti

4.7.2016 huoltoasen-tajana Energiateknii-kassa.

ÑJuuso Etelä aloitti 7.3.2016

paineilman palve-luryhmän huolto-asentajana Jämsän alueella.

360° SARLIN 31

Energiateknologiamme perustuu ympäristöajatteluun

Intohimomme on asiakkaiden toimintaympäristön ja tarpeiden syvällinen ymmärtäminen sekä parhaan mahdollisen teknologian löytäminen ja sen kekseliäs hyödyntäminen.

Kotimaisena toimijana ymmärrämme suomalaisen teollisuuden haasteita. Suomalaisten asiakkaiden menestyminen on elinehtomme. Toimialoillamme olemme asiantuntemuksen edelläkävijöitä.

Olemme ympäristöystävällisen energiateknologian edelläkävijä. Haluamme löytää parhaat, toimivimmat ja ennakko-odotukset ylittävät energiatekniset ratkaisut, jotka tukevat asiakkaidemme liiketoimintaa. Vastaamme ratkaisujemme toimivuudesta.

AUTOMAATIOENERGIAPAINEILMATEOLLISUUSUUNIT WWW.SARLIN.COM