CareVaGreen care toiminnan

vaikutukset ja vaikuttavuusArviointityöpaja

Turku 16.1.2012Forum Marinum

CareVa -projektin tausta ja tavoite

• identifioida Green Care- toiminnan arvioinnin konteksti • tunnistaa vaikutusten ja vaikuttavuuden eri osa-alueet • kartoittaa ja evaluoida vaikuttavuuden arviointiin tarvittavat

menetelmät • tutkia vaikutuksia ja vaikuttavuutta valituissa case-kohteissa• tuottaa viitekehys green care toiminnan vaikutusten ja

vaikuttavuuden arviointiin

Tutkimusongelma

Green care vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi

= MUUTOKSEN ARVIOINTI

Miten arvioida muotoutumassa olevan ilmiön (Green care) aiheuttamaa muutosta?

Realistinen arviointi lähestymistapana

Realistisen arvioinnin kysymykset

• Mikä vaikuttaa• Mihin vaikuttaa• Miten vaikuttaa• Milloin vaikuttaa • Millä edellytyksillä vaikuttaa

Interventio-konteksti-mekanismi-tulos

• Kuinka interventio aktivoi tuloksia tuottavan mekanismin• Kenelle aktivoi• Missä olosuhteissa aktivoi

• Interventio synnyttä erilaisissa konteksteissa mekanismeja, joiden välityksellä tulokset syntyvät

Interventio

• Menetelmä, työskentelymalli, idea, resurssi• Tarjoavat uusia tulkinnan ja toiminnan vaihtoehtoja• Muodostuu aina vuorovaikutuksessa asiakkaan ja hänen

vastaustensa kanssa• Ei ole menetelmän mekaanista tai teknistä suorittamista

(sopii hyvin GC:hen)

Interventiot = GC –menetelmät eli luonnon resursseihin perustuvat hyvinvointia tuottavat menetelmät kuten ekoterapia, eläinavusteinen toiminta, puutarhatoiminta, maatilatoiminta…

Konteksti

• Interventioin toteuttamiseen liittyvien olosuhteiden ominaisuudet, jotka ovat relevantteja mekanismin toiminnan kannalta

• Sisältää toimijoiden erilaiset suhteet ja ominaisuudet• ”kenelle ja missä olosuhteissa”

Kontekstit: erilaiset green care toimintaa harjoittavat yksiköt fyysisine ja sosiaalisine ominaispiirteineen kuten metsä, maatila, puutarha, vankila, vanhainkoti…

Muutokset

• Interventioihin liittyvät tarkoitetut tai tarkoittamattomat seuraukset

• Erilaisissa konteksteissa intervention aktivoimien erilaisten mekanismien toiminnan tuloksia

• Vaikutus vs. vaikuttavuus

Green care –toiminnan kaikkinaiset vaikutukset kuten ihmisen hyvinvointiin, yrittäjään, maaseutuyhteisöön, palvelurakenteeseen, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutussuhteisiin…

Mekanismi

• Ohjelma tai interventio ei sinänsä toimi, vaan ihmiset = Interventiot toimivat ihmisten sitoutumisen kautta

• Täsmentävät intervention logiikan • Kontekstisidonnaisuus ja tulkinnallisuus

CareVa tutkimusprosessi

CASE - KOHTEET ”social farming”:

Hypoteesien testaaminen, heikot signaalit, uudet tutkimuskysymykset

Arvioinnin viitekehys vaikuttavuusulottuvuuksineen

GC lisäarvon määrittäminen

GClaatutekijöidentunnistaminen

GC vaikutukset vaikuttavuus

Yksilön hyvinvointi

Maaseutu/yhteiskunta Talous

Uudet tutkimus-jakehityshankkeet

Asiantuntijatyöpajat

• Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi, toteutunut 8.10.2009 (Vastuuhenkilö K. Soini). Työpajaan osallistui 25 henkilöä.

• Green Care –toiminnan hyvinvointivaikutusten arviointi, 4.11.2009 Tuusula (A. Yli-Viikari). Työpajaan osallistui 20 henkilöä.

• Green Care –toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi 11.11., Lieto (vastuuhenkilö A. Kirveennummi). Työpajaan osallistui 15 henkilöä

• Green Care –toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi erityisesti maaseutualueilla, 21.1.2009, Tampere. Tämä toteutetaan tammikuussa 2010. (vastuuhenkilö K. Soini). Työpajaan osallistui 23 henkilöä.

ETEVA –kuntayhtymän omistama kohde –tuettua asumista kehitysvammaisille Nastolassa, joka on toiminut vuodesta 1996,jokunen kotieläin, hyötykasvipuutarha, perunamaa marjapensaita, metsässä laavu…

Case –kohteet

• Hakamaan tila, ETEVA –kuntayhtymän omistama tila Nastolan kunnassa, jossa asuu 11 kehitysvammaista ja lisäksi päivätoiminnassa mukana 16 asiakasta

• Toiskan perhekoti, perhekoti Koskenkorvalla, 6 asiakaspaikkaa sekäratsastustalli, joka tarjoaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa avohuollon asiakkaille

• Karhisen maatila, Polvijärvi, sosiaalinen yritys, joka työllistäävajaakuntoisia

• Ahlmanin maatila, koulumaatila aivan Tampereen kaupunkikeskustan tuntumassa. Erilaisia kohderyhmiä vierailee.

• (lisäksi Ylitalon Alpakka –tilaa on käytetty yhtenähavaintoesimerkkinä)

•

ALUSTAVIA TULOKSIA

Määrittely

Katriina Soini

Green caren määrittely

Soini, K., Ilmarinen, K., Yli-Viikari, A., Kirveennummi, A. 2011. Green care -toiminta sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011. (kesäkuu)

Luontoavusteisia menetelmiä

Puutarhanhoito

Eläinavusteiset interventiot

Hoiva-maatalous

Ympäristö-kasvatus

Eko-terapia

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

Ratsastusterapia

Hoivametsätalous”(metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily

Soini et al. 2011

ToimialaSosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa‐ ja metsätalous, 

matkailu…

AsiakasryhmätMielenterveys‐kuntoutujat, lastensuojelun 

asiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikais‐

työttömät…

TavoiteParantava,kuntouttava,kasvattava…

KontekstiPuutarha, maatila, 

metsä, erämaaluonto, sisätilat…

OrganisointiJulkinen, yksityinen, yksityinen/sosiaalinen 

yritys, yhdistys, osuuskunta, 

yhteiskunnallinen yritys…

Luontoavusteiset menetelmäthoiva, hoito ja 

kasvatuspalveluissa

-Vihreä hoiva

- korjaava luonto-avusteinen hoito, hoiva-, kuntoutustoiminta; varhainen puuttuminen

-toiminnassa korostuvat menetelmällisyys,suunnitel-mallisuus, tavoitteellisuus

-asiakkaat ensisijaisesti julkisen sektorin kautta

Vihreä voima- voimaannuttava ja ennaltaehkäiseväluontoavusteinen toiminta, ympäristökasvatus

- omaehtoinen palveluun hakeutuminen

- asiakkaat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta

G r e e n c a r e

Vihreävirkistys-Omaehtoinen virkistäytyminen/puuhastelu luonnossa ja luonnosta

- Asiakkaat yksityiseltäsektorilta

Vaikuttavuuden elementit ja ehdot

Yhteisö

Toiminta

Luonto

Soini et al. 2011

Tavoitteellisuus

Ammatillisuus

Pitkäjänteisyys

Linkittyminen muihin (maaseudun) vihreisiin toimialoihin

GC vaihtoehtoisena tai ”ekososiaalisena” sosiaalityönä• lähtee asiakkaan tarpeista ja tilanteesta • tukee asiakasta käyttämään omia resurssejaan• kokonaisvaltaista, monipuolista tukea yhteen

toimintamuotoon sitoutuneena• perustuu keskinäiseen tukemiseen ja itseapuun• yksittäisten palvelujen sijaan tarjotaan

palvelukokonaisuuksia • edellyttää jatkuvaa itsereflektiota

(vrt. Matthies 1990)

Määrittelyä koskevan työn jatkuminen

• Green care –keskustelun ja erityisesti green caresisällön määrittelyä koskevan keskustelun analysointi

• Boundary object & theory of transformative learning

• Artikkeli kv. Journaaliin

Hyvinvointi

Anja Yli-Viikari, MTT (kts. Toinen esitys)

Maaseutu/Yhteiskunta

Elina Vehmasto, MTT

YTR:n tarkistuslista maaseutuvaikutuksista

1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ2. Maaseudun palvelut ja asuminen3. Maaseudun saavutettavuus ja infrastruktuuri4. Maaseudun osaaminen5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet6. Maaseudun yhteisöllisyys

1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ• Elinkeinorakenteen monipuolistuminen GC-palveluilla• Maatilan yritystoiminnan monialaistuminen tai muutos eri

toimialan yritystoiminnaksi (GC-palvelun tuottamista maatalouden rinnalla tai sijasta)

• Hakamaa: maatalous 0 % - hoiva 100 % • Ahlman: maatalous 14 % - muu toiminta 86 %• Toiska: maatalous + hevostäyshoito 20 % - hoiva 80 %• Ylitalo: maatalous 50 % - alpakoiden myynti ja

eläinavusteinen toiminta 50 %• Karhinen: maatalous, lihantuotanto 100 % - ei tuloa

hoivasta (palkkatuki sos.työllistämiseen)

1. Jatkoa… elinkeinot, yrittäjyys, työ

• Naistyöpaikkojen / naisyrittäjyyden lisääntyminen maaseudulla (hoivayrittäjistä suuri osa naisia)• Päätuotteistaja/tuottaja usein emäntä (Karhinen, Ylitalo)

• GC-yrityksen laajat poikkisektoraalisia yritys- jatoimijaverkostoja • vilkasta yritysyhteistyötä (Esim. Toiska, Ylitalo)

• GC:n yrittäjän viihtyminen työssä ja jaksaminen • näyttäisi case-yrityksissä olevan erittäin hyvää• työntekijät vaikuttavat erittäin sitoutuneilta

Yrittäjät ja työntekijät sairastavat poikkeuksellisen vähän (eritt: Toiska, Hakamaa, myös: Karhinen, Ylitalo, Ahlman)

1. jatkoa… Haasteet ja riskitGC-palvelun tuottaminen voi tarjota töiden yhdistämis-

mahdollisuuden, jossa myös suuria haasteita ja riskejä:• kahden työvoimavaltaisen yritystoiminnan yhdistäminen• hoivan ammatillisuusvaatimukset - maataloustyön

sesongit, turvallisuusriskit ja osaamisvaatimukset • työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, vapaa-ajan vähyys,

lomitusongelmat, uupuminen • tulojen epävarmuus/ vaihtelu, kalliit työvoimakustannukset• rakennuskannan vaatimukset, suuret alkuinvestoinnit,

investoinneista irtautumisen vaikeus • yrittäjän ikä, seuraavan sukupolven kiinnostus jatkaa• haave pienimuotoisesta perheen toimeentulon tuovasta

elämäntapayrittämisestä maatilalla

2. Maaseudun palvelut ja asuminen• Palvelutarjonnan monipuolistuminen ja lisääntyminen

• GC-hoiva, -sosiaalipalvelu, -virkistys /hyvinvointipalvelu

• GC-yritykset tuottavat uusia palveluja alueella • Mutta: palvelut eivät välttämättä suunnattu lähialueelle

(Hakamaa: Lahden seutu, Toiska: Etelä-Suomi, Ylitalo: ”Suomi”)

• GC-yrityksillä näyttää usein olevan lähiruokakytkentä• joko GC-yritys lähituotteen tai -palvelun asiakkaana (Toiska)• tai sen tarjoajana (Karhinen) • tai välittäjänä (Ahlman)• tai itse tuotetun lähiruoan käyttäjänä (Hakamaa, Ahlman, Karhinen)

• GC-yritykset ovat myös olemassa olevien palvelujen ja tuotteiden käyttäjiä ja mahdoll. uusien palvelujen kysyjiä

2. jatkoa… palvelut ja asuminenSyynä hoivayrityksen perustamiselle usein

• halu tuottaa omaleimaista (GC-elementit), pienimuotoista, asiakaslähtöistä ja minimilaadun ylittävää hoivaa (Hakamaa, Toiska, Karhinen)

• tyytymättömyys julkisen sektorin palvelujen järjestämistapaan (keskittymiskehityksen ja suuruuden ekonomian vastaliikettä )

Mahdollisuuksia:• GC ennaltaehkäisevänä avohuollon sosiaalityönä

• Toiskan sosiaaliped. hevostoiminta sijoitustarpeen ehkäisijänä• Hakamaan yksi lomapaikka mahdollistaa omaishoitajalle vapaan• Karhisen sos. työllistäminen ehkäisee syrjäytymistä

• asumispalveluja erityisryhmille (Esim. Toiska, Hakamaa)

• ikääntyville palveluja siellä missä kysyntäkin on (myös omaishoidon rinnalla palvelua ulkopuolisille asiakkaille)

2. Jatkoa… palvelut ja asuminenYksityisten hoivapalveluiden markkinat ovat kasvussa

• Potentiaalinen ostajaryhmä kunnat ja kuntayhtymät (palvelun tulee täyttää kuntakysynnän kriteerit ja pärjätä kilpailutuksessa)

• Loppukäyttäjän oma valinta – palvelusetelillä tai omakustanteisesti• (KELA:n korvaama kuntoutus – palvelulla tiukat kriteerit )• Mahdollisuus tehdä yhteistyötä hoivalaitoksen kanssa (esim. Hollanti)

Hoivapalvelumarkkinoille pääsyn haasteita:• Maatalouden ja hoivan yhdistäminen vielä erittäin harvinaista

– tukea ja neuvontaa huonosti saatavilla• Palvelun tuotteistaminen kysyntää vastaavaksi ja myyntikelpoiseksi• Kysynnän riittävyys, kysynnän suuret vaihtelut• Markkinointiosaaminen• Kilpailutuksen osaaminen• Kuntien kanssa tehtävien sopimusten lyhytaikaisuus

3. Maaseudun saavutettavuus ja infraSijainti ennalta määrätty:• Maatiloista noin puolet sijaitsee ydinmaaseudulla • Sijainti ei yleensä haittaa asumispalvelujen tarjoamista

– joskus jopa etu (esim. päihde- ja peliriippuvat asiakkaat)• Etäisyys voi haitata päivittäisten (avo)palvelujen kysyntääInfra:• Hoivayritys jollakin maaseutualueella voi tarkoittaa, että

olemassa oleva infra pysyy tai sitä jopa kehitetään (Esim. Toiskan katuvalot tai Hakamaan viemäröinti ja tieasia)

Saavutettavuus:• GC-yritykset vierailu- tai tutustumiskohteina (Ahlman)

• ”Maaseudun” tuominen ”kaupunkiin” (Ylitalon eläimet)• GC-yritykset voivat näkyä ja olla kiinnostavasti

saavutettavissa webissä (Ylitalon uutiset ja Ulla-laaman blogi)

4. Maaseudun osaaminen• GC-yrityksessä hyödynnetään usein olemassa olevaa

(usein emännän: Karhinen, Ylitalo - Toiskassa myös isännän) koulutusta, työkokemusta ja osaamista

• GC-yritykset harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoina(Karhinen, Toiska, Ylitalo, Ahlman)

• GC-yritykset aktiivisia osallistumaan kehittämis-, tutkimus- ja koulutushankkeisiin – myös asiantuntijoina tai kouluttajina (Ylitalo, Toiska, Hakamaa, Ahlman)

• Osaamista haetaan myös tilan ulkopuolelta• joko palkkaamalla työntekijöitä (Hakamaa, Toiska)• ja/tai tekemällä tiivistä yritysyhteistyötä (Ylitalon yhteistyö

toimintaterapeutin kanssa)

• Koska hoivan ja maatalouden yhdistäminen harvinaista: itsenäisesti hankittu toimintaan tarvittavat tiedot (Karhinen, Ylitalo, Toiska – myös Hakamaa)

4. Jatkoa… osaaminen /Haasteita• Sosiaalityön yrittäjällä tiukat ammattipätevyysvaatimukset.

Lisäksi tarvitaan yrittäjyyden, kysynnän kartoituksen, tuotteistamisen, hinnoittelun, markkinoinnin, kilpailutuksen ja asiakkaiden hankinnan osaamista (sekä mahdollisesti työnantajana toimimisen osaamista).

• Osaamisen osto eli työvoiman palkkaaminen iso kysymys: maatiloilla usein tavoitteena oman perheen toimeentulon turvaaminen, maatilan säilyttäminen seuraaville sukupolville ja pienimuotoinen elämäntapayrittäminen (ei yrityksen kasvu ja suuret voitot).

• Myös osaamisen hakeminen verkostoitumalla haasteellista• Neuvontaorganisaatiot eivät pysty suuresti auttamaan

hoivayrittäjyyden yhdistämisessä maatalouteen. • Sosiaalisten yritysten perustaminen on harvinaista:

Työvoimatoimistot eivät aina osaa auttaa sosiaalisen yrityksen perustamisessa. (Hakamaa)

5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet• GC-toiminta perustuu nimenomaan maaseutuympäristön

vetovoimaisuuden ja sen lisäarvon tuotteistamiseen• GC-yritykset vaikuttavat myös maaseutumaisemaan:

yritysten toiminta, sen työntekijät, asiakkaat ja vierailijat elävöittävät maaseutumaisemaa

• GC-yritys voi ylläpitää perinnemaisemaa, koska siihen työvoimaa (Hakamaa)

• GC-yritys voi panostaa pihaan/ puutarhaan/ miljööseen (Toiska, Hakamaa, Ahlman) tai retkeilyyn/ luontopolkuihin (Y,H)

• Maatilan GC-yrityksen ja ruoantuotannon läheinen yhteys • Lähiruoan käyttö/ ruoan itse tuottaminen/ välittäminen/ myyminen

• Haasteita: Eläinten hyvinvointi, Maataloustyöturvallisuus, Perinne/museomaiseman yliarvostus (- >nykyisen ruoantuotantomaiseman tuottajien syyllistäminen)

6. Maaseudun yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, osallisuus ja paikallisuus

• Yhteisöllisyys (jopa yhteisöhoito) osa GC-toimintaa• Yhteisö (perhe, hoivayhteisö, talliyhteisö, kyläyhteisö)

• Verkostoituminen asiantuntijoiden ja omaisten kanssa (T, H)

• Yritysverkostot näyttävät GC-yrityksillä olevan laajoja (Y,T,A)

• GC-yrittäjät aktiivisia yhdistysten perustajia (Y,T) ja toimijoita• Yhdistystoiminta-aktiivisuus alueiden sosiaalisen pääoman indikaattorina• Kyläyhd., toimintaryhmät, asiantuntijuus/ harrastusyhdistykset, GC Finland ry

• GC-yritykset vaalivat naapuruussuhteitaan (H, T, A)• Tarjoavat kokoontumistilan (H,T,A) ja niissä voi vierailla

• Lisäävät maaseudun ”julkista” tilaa• ”Maaseutu-kaupunki/keskusta” –vuorovaikutus

• Haasteita: Ympäristön asenteet Asiakkaiden yksityisyyden suojaaminen

GC:n Maaseutuvaikutuksista lopuksi• Maaseutuvaikutustenarviointi perustuu pitkälle

laadulliseen tulkintaan – numerofaktan puute voi alentaa vakuuttavuutta esim. päättäjiin päin

• GC-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa erittäin laajoja ja merkittäviä maaseutuvaikutuksia

• GC-yritystoiminnan maaseutuvaikutukset saattavat olla huomattavasti suurempia, kuin jonkin muun tyyppisen maatilalla tai maaseudulla tapahtuvan yritystoiminnan

• Jos maatilan monialaistamisella on monia esteitä – niin hoivayrittämisellä toiminnan monialaistaminen tuo mukaan vaikeusasteita sitäkin enemmän

• GC:n maaseutuvaikutuksen laajentaminen GC:nyhteiskunnallisiin vaikutuksiin on seuraava vaikea tehtävä

Talous

Anna Kirveennummi, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Taloudelliset vaikutukset

• Tutkimuksessa todetut hyödyt ja vaikutukset taloudellisen arvioinnin kohteena: odottaa tuloksia muilta ja keskustelee niiden kanssa

• --- terveys, hyvinvointi• -- maaseutu- ja aluevaikutukset• - --lisäarvo ja sosiaaliset innovaatiot: kulttuuriset

vaikutukset• Miten liittyy yhteiskunnan järjestelmiin ja muutokseen?