Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

1

Nyt voin tehdä mitä haluan s. 18

Ystävyydellä ei oleikärajoja s. 22

1/2015

Lääkäritalo • Kuntoutus • Vanhuspalvelut • Vammaispalvelut

Kuntoutustanuoria kuunnellens. 14

Kipparissakelpaa asua ja elääs. 12

UUSILääkäritalo

avattu s. 4

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

2

Keskellä elämää.

Keskellä elämää

1/2015Keskellä elämää -lehden julkaisija: Caritas-Säätiö

Toimitus, taitto ja layout: Pakkahuone Oy

Valokuvat: Studio Timo Heikkala, Pekka Kallasaari, Janne Knuuti

Paino: Erweko Oy

CARITAS – AIDOSTI OULULAINENCaritas tarjoaa kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja Oulussa ja lähi-kunnissa. Caritaksen toiminnan ydin ovat vanhusten ja vammaisten asumis-, kuntoutus- ja kotipalvelut, joihin on yhdistetty luontevasti lääkäripalvelut. Vuodenvaihteessa avatut uusi Caritas Lääkäritalo ja Caritas Sairaala palvelevat kuitenkin kaikenikäisiä potilaita, myös työterveysasiakkaita.

Caritas Yhteisössä asiakkaita auttaa lähes 400 työntekijää sekä iso joukko vapaaehtoisia. Taustalla vaikuttaa vuonna 1998 perustettu yleishyödyllinen ja hyvää tekevä Caritas-Säätiö – aidosti oululainen toimija.

Yksinäisyys tappaa!Mainos oli aika hurja. Yksinäisyys tappaa. Ilmoituksella Helsinki Missio, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Helsingin Kaupunkilähetys, kiinnitti huomiota vanhusten yksinäisyyteen.

Ongelma on todellinen ja vakava. Yhä useampi vanhus asuu yksin ilman tukea antavaa lasten ja suvun vuorovaikutusta sekä läsnäoloa. Lapset asuvat usein muilla paikkakunnilla ja yhteydenpito on satun-naista.

Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus asuu omassa kodissa sinne annettavien palveluiden turvin. Kotihoito auttaa arjen sujumisessa mahdollisuuksien mukaan. Linja on päättäjien toimesta määritelty. Yhä huonokuntoisemmat ja yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat vanhukset asuvat omissa kodeissaan.

Arki voi palvelujen turvin sujua, mutta ilman ystäviä, lapsia ja sukua yksinäisyys tihentyy. Tutkimuksissa on todettu yksinäisyyden ja masennuksen johtavan liikunnan puutteeseen, heikkoon ravinnon-saantiin ja aliravitsemukseen. Lopputuloksena on yksinasuvien toimintakyvyn heikkeneminen.

Kolmanneksi iäksi on nimitetty ajanjaksoa, joka alkaa eläkkeelle jäämisestä. Työstä poisjääminen merkitsee ihmiselle usein rajua muutosta arjessa. Työyhteisö jää pois. Arjen ajankäyttö menee uusiksi. Työterveyshuoltoa ei enää ole. Alussa on vain allakka, jossa viikon ainoa merkintä on parturi. Ihmisten ratkaisut sopeutua uuteen tilan-teeseen vaihtelevat. Sangen moni tapaamani uuseläkeläinen kertoo suu vaahdossa kiireitään tai kehuu matkoillaan. Kukaan ei tunnusta elämänsä tarkoituksettomuutta tai tyhjyyttä. Aihe on tabu.

Kolmanteen ikään ehtineet voivat vaikuttaa omaan toimintakykyynsä harrastuksilla ja liikunnalla sekä sosiaalisilla kontakteilla ja virikkeillä. Ne mahdollistavat vireät vuodet ennen todellista vanhuutta, sitä neljättä ikää, joka koittaa kahdeksankymmenen ikävuoden tiimoilla.

Voisiko tuohon kolmanteen ikään liittyä vapaaehtoistyö ilman sanaa työ? Se voisi olla vaikka mukanaoloa toiminnassa, jossa yritetään eri tavoilla vastata ihmisten ikävään eli yksinäisyyteen.

Seurakunnilla, ODL:lla, Caritas-Säätiöllä, setlementillä ja lukuisilla muilla yleishyödyllisillä yhteisöillä on toimintaa, jossa tarvitaan panos-tasi. Mitä, jos Sinulla olisi kolmannessa iässä todellinen missio, joka mahtuu kolmeen sanaan: Olen yksinäisyyden tappaja!

Heikki Keränensäätiön johtajarovasti

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

3

Iloisella porukalla asiakkaiden hyväksiRaahen Caritas Lääkäritalon kuulu-miset.

10

Kipparissa kelpaa asua ja elääAsukkaat viihtyvät Linnanmaalle avatussa uudessa kehitysvammaisten palvelukodissa.

12

Hyvinvointia eläkepäiviinIän tuomia vaivoja voidaan ennalta-ehkäistä ja helpottaa, kun niihin puu-

tutaan hyvissä ajoin.

11

Uudenlaista kuntoutusta nuoria kuunnellen

Vaikeavammaisten moniammatillista kuntoutusta kehitetään yhteistyössä nuorten asiakkaiden kanssa.

14

Nyt voin tehdä mitä haluan!Annika Brusilan tarina kolmen autet-tavasta vuodepotilaasta omassa kodis-saan asuvaksi aktiiviseksi naiseksi.

18

Ystävyydellä ei ole ikärajojaYstävyyttä, toveruutta ja yhteishenkeä Caritas-Kodissa.

22

5 kysymystä muististaNeurologian erikoislääkäri vastaa.

21

RistikkoAivojumppaa sanasepoille ja -seijoille.

23

Meillä töissäCaritaksessa asiakkaita autetaan mo-nissa eri tehtävissä.

16

Yksinäisyys tappaa!Heikki Keräsen pääkirjoitus.

2

Oululaisten oma lääkäritaloUusi Caritas Lääkäritalo palvelee Taka-Lyötyssä.

4

Caritas SairaalaMutkatonta ja viihtyisää hoitoa.

7

”Ei muuta kuin kehuttavaa”

Caritas Lääkäritalon avajaisissa ihasteltiin uuden lääkärikeskuksen tilojen pirteyttä ja henkilökunnan ihmisläheisyyttä.

8

Keskellä elämääLEHDEN SISÄLTÖ

Oululaisten oma lääkäritaloUusi Caritas Lääkäritalo palvelee kaikkia oululaisia Taka-Lyötyssä,

Madetojan salia vastapäätä. Lääkäritalossa ja sen toisessa kerrok-

sessa sijaitsevassa Caritas Sairaalassa asiakkaita auttaa lähes 100

terveysalan ammattilaista, joista 50 on lääkäriä.

4

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

Oululaisten oma lääkäritalo

Kun uusi Caritas Lääkäritalo avat-tiin vuodenvaihteessa, avajais-juhlissa vierailleet ihastelivat

ensimmäisenä lääkärikeskuksen pirteää ja kodinomaista sisustusta. Kliinisenvalkoiset käytävät loistavat poissaolollaan ja tilalla on raikkaita värejä sekä puupintaa.

Vaikka täyden palvelun lääkärikes-kuksessa sisustus on sivuseikka, sekinkertoo osaltaan Caritas Lääkäritalon toiminnasta ja tavoista. Caritaksessa potilaat eivät ole vain nimiä tai kal-peita hahmoja kylmässä odotusaulas-sa vaan ihmiset kohdataan ihmisinä, heidän asiansa ja huolensa kuunnel-laan rauhassa ja apua annetaan kaik-kiin vaivoihin.

”Kaikkea toimintaamme ohjaavat Caritaksen arvojen mukaisesti vas-tuullisuus ja eettisyys. Asiakkaam-me ovat panneet sen merkille ja saa-mamme hyvä vastaanotto sekä jat-kuva halumme kehittyä ovat nyt konkretisoituneet toiminnan merkit-tävänä laajennuksena ja toimitilojen täydellisenä uudistamisena”, Caritas Lääkärit Oy:n johtajalääkäri Markku Pirinen sanoo.

”Nyt meillä on mahdollisuus tarjota yksityis- ja työterveysasiakkaillem-me entistä parempaa paikallista pal-velua.”

Kaikki saman katon alta

Caritas Lääkäritalon uudet tilat sijait-sevat omassa siivessään Caritas-

Kodin kiinteistössä Oulun Taka-Lyötyssä, osoitteessa Kapellimes-tarinkatu 2.

1. kerroksessa sijaitsee kaikkia oululaisia palveleva lääkärikeskus, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkärien vastaan-otto, sairaanhoitajan vastaanotto, kotilääkäripalvelu, fysioterapia, työterveys, kuvantamispalvelut ja laboratorio. Lääkäritalon toisessa kerroksessa sijaitsee 27-paikkainen Caritas Sairaala, josta voit lukea lisää sivulta 7.

”Vuodenvaihteen muuton jälkeen palvelumme on monipuolistunut entisestään. Olemme saaneet Lääkäri-taloon lisää sekä yleislääkäreitä että erikoislääkäreitä”, Markku Pirinen kertoo. ”Esimerkiksi korvalääkäri palvelee meillä maaliskuusta alkaen joka arkipäivä. Ortopedi pitää vas-taanottoa neljänä päivänä viikossa ja muut erikoislääkärit kuten neuro-logi, sisätautilääkäri, sydänlääkäri eli kardiologi, urologi, gynekologi, silmälääkäri, ihotautilääkäri ja psyki-atri vähintään kerran viikossa. Ja jat-kossa tarjontamme erikoislääkärei-den osalta laajenee edelleen”, hän jatkaa.

Caritas Lääkäritalon palveluvalikoi-maan kuuluvat nyt myös uusinta teknologiaa hyödyntävät kuvanta-mispalvelut sekä oma laboratorio. ”Radiologimme tekee kerran viikossa ultraäänitutkimuksia ja magneetti-

kuvaukseenkin pääsee varmasti reilun viikon sisällä yhteydenotosta. Tietenkin myös kaikki muut röntgen- ja laboratoriopalvelumme ovat tar-jolla kaikille oululaisille – kohtuu-hintaan”, johtajalääkäri vinkkaa.

Lähiklinikat ja kotilääkäri lähellä sinua

Caritas Lääkäritalo auttaa myös tilanteissa, joissa ei jaksa tai pysty saapumaan vastaanotolle Taka-Lyöt-tyyn. Silloin voi pyytää lääkärin koti-käynnille. Kotilääkäripalvelu on tar-koitettu ennen kaikkea lapsiperheil-le ja ikäihmisille, mutta sitä voivat käyttää toki muutkin. Lääkäri hoitaa kotona sairastapauksia ja voi tehdä tarvittaessa pieniä toimenpiteitä.

Yleisiä syitä kotilääkärin tilaamiseen ovat olleet mm. flunssat, vatsataudit, virtsatieinfektiot ja yleistilan heikke-neminen.

Lähelle oululaisia tulevat myös Cari-taksen Lähiklinikat. Se on uusi, kehit-tyvä palvelumalli, jolla Caritas ui vastavirtaan koko ajan isompiin yksiköihin keskittyvällä terveyden-hoitoalalla. ”Tavoitteemme on tar-jota terveyspalveluja edullisesti ja sujuvasti kaikille oululaisille ympäri kaupungin”, Markku Pirinen kiteyt-tää.

Ensimmäinen Caritas Lähiklinikka avattiin viime vuonna Tuiran Matrii-tiin, tänä vuonna niitä käynnistetään

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

5

”CARITAS TUNTEE OULULAISTEN TARPEET JA TIETÄÄ MISSÄ APUA KIPEIMMIN TARVITAAN.”

”TARJONTAMME ERIKOISLÄÄKÄREIDEN OSALTA LAAJENEE EDELLEEN.”

jatkuu seuraavalla sivulla...

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

6

kaksi lisää. ”Toinen uusista avataan ihan pian Maikku-lassa”, Pirinen paljastaa. Aidosti paikallisena toimijana Caritas tuntee oululaisten tarpeet ja tietää missä apua ja palvelua kipeimmin tarvitaan.

”Oulussa on selvästi ollut tilausta paikalliselle toimijalle terveysalalla. Tänä vuonna edelleen laajennettavilla lähiklinikka- ja kotilääkäripalveluilla Caritas haluaa auttaa erityisesti oululaisia ikäihmisiä, joiden olisi muuten hankala päästä entistä kauemmaksi siirtyviin terveyskeskuksiin”, Caritas-Säätiön johtaja Heikki Kerä-nen summaa.

”NYT VOIMME TARJOTA ENTISTÄ PAREMPAA PAIKALLISTA PALVELUA.”

MAGNEETTIKUVAUS NOPEASTI JA EDULLISESTI

Magneettikuvauksiin erikoistunut liikkuva magneettirekka on Lääkäritalolla joka perjantai.

Magneettikuvaus Caritas Lääkäritalon kuvantamispalveluissa alk. 300 euroa.

Tutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete.

Ku

va: B

otn

ia S

can

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

7

Mutkatonta ja viihtyisää hoitoa

Caritas Sairaala avattiin vuoden-vaihteessa Oulun Taka-Lyöttyyn

Caritas Lääkäritalon 2. kerrokseen. 27-paikkainen yksityinen sairaala tarjoaa lyhytaikaista vuodeosasto-hoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa.

750 neliön sairaalatilat ovat moder-nit ja viihtyisät. Värikkäästi, mutta tasapainoisesti sisustetut potilas-huoneet ovat pääasiassa kahden hengen huoneita. Sairaalan omassa ruokasalissa voi halutessaan ruokail-la ja nauttia kahvit sekä seurustella vierailijoiden kanssa. Vierailijat ovat tervetulleita Caritas Sairaalaan joka päivä kello 12-19.30.

”Kun sairaalalle kunnostettiin tiloja, olimme tiiviisti tekemisissä raken-nusinsinöörien ja arkkitehtien kans-sa, jotta tilojen suunnittelussa kiin-nitettäisiin erityistä huomiota käy-tännöllisyyteen, mutkattomuuteen ja moderniuteen sekä potilas- että hoitajalähtöisesti. Potilaat ovatkin kehuneet sairaalan viihtyisyyttä ja kauneutta. Moni on sanonut, ettei täällä ollessa tunne kiirettä kotiin”, Caritas Sairaalan ylilääkäri Susanna Halonen kertoo.

Caritas Sairaala on erikoislääkäri-johtoinen yksikkö, jossa ovat eduste-tuina yleislääketieteen, sisätautien,

neurologian, kirurgian, plastiikka-kirurgian ja reumatologian erikois-alat. Lisäksi sairaalassa on erityis-osaamista kivunhoidosta sekä kroo-nisten ja akuuttien haavapotilaiden hoidosta.

Potilaaksi voivat tulla erikoissairaan-hoidon jatkohoitoa tarvitsevat oulu-laiset sekä ympäristökuntien asuk-kaat, joilla on erillinen maksusitou-mus. Lisäksi osa potilaista tulee suo-

raan päivystyksestä ja osa on yksityi-sesti maksavia. Monet potilaat ovat hoidossa kolmesta viiteen päivään, jonka jälkeen he kotiutuvat.

Sairaalassa potilaita hoitaa 30 cari-taslaista. ”Caritas aidosti oululaisena toimijana kiinnostaa ja olemme saa-neet runsaasti työhakemuksia alan ihmisiltä. Myös uuden luominen on selvästi motivoinut ihmisiä”, johtava hoitaja Titta Vatanen kertoo.

CARITAS SAIRAALA

Ku

va: B

otn

ia S

can

UUDEN CARITAS LÄÄKÄRITALON AVAJAISET

”Ei muuta kuin kehuttavaa”

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

8

Ensimmäisten joukossa avajaisiin saapu-nut Merja Junkkarinen kehui Caritas Lää-käritalon tunnelmaa ja henkilökuntaa. ”Täällä on tosi pirteän näköistä. Ei tule sellainen kliininen olo, kun sisustus ei ole pelkkää valkoista. Ja ilmapiiri vaikuttaa myönteiseltä: ihmiset ovat helposti lähes-tyttäviä ja tulee sellainen olo, että täällä tulee kuulluksi – ettei vain kävellä ohi.”

Ensikäynti uudessa Lääkäritalossa vakuut-ti Junkkarisen siinä määrin, ettei se jää ainoaksi. ”Asun niin lähellä, että kyllä täällä tulee käytyä jatkossakin. Hoitoon pääsy on täällä varmasti nopeaa ja sitä arvostan, kun ei tarvitse olla jonossa.”

Vuodesta 2012 toimineen Caritas Lääkärit Oy:n uusi Lääkäritalo

avattiin tämän vuoden alussa. Avajaisissa 7.1. riitti vilskettä aamusta

iltaan. Kävijät hyödynsivät avajaistarjouksia ja kakkukahvit maistui-

vat. Lääkäritalon aulassa ja käytävillä erottui puheensorinasta kehuja

pirteälle sisustukselle sekä ihmisläheiselle henkilökunnalle.

Anja Koistinen (oik.) vieraili Caritas Lääkäritalossa ensimmäistä kertaa avajaispäivänä. Hän hyödynsi avajaisedun ja kävi ilmaiseksi näyttämässä lääkärille karheaa kurkkuaan. Lisäksi hän mittautti verenpaineensa ja puristusvoimansa. ”Ei minulla ole muuta kuin kehuttavaa, kerta kaik-kiaan verraton paikka”, Anja Koistinen totesi.

Mukana olleelle Aili Koistiselle Caritas Lääkäritalon palvelut olivat jo entuudestaan tuttuja. ”Olen käynyt täällä ihan alusta saakka ja saanut apua aina kun olen tarvinnut. Asun tässä lähellä ja olen oikein odotta-nut tämän uudistetun Lääkäritalon avautumista. Se on parasta, mitä on pitkään aikaan tapahtunut”, Aili Koistinen kommentoi.

Fysioterapeutti Riku Laine (oik.) huhki avajaispäivänä sata kehonkoostumusmittausta. Tässä mitattavana oleva Pertti Paloniemi saapui avajaisiin nimenomaan ilmaisen mittauksen houkuttelemana. Toki hän ehti tutustua myös uuteen lääkäritaloon ja todeta sen miellyttäväksi tuttavuudeksi.

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

9

Caritas Lääkäritalon johtajalääkäri Markku Pirisen ava-jaispäivänä pitämä terveysluento veti salin täydeltä kuuli-joita. Terveydenhuol-lon ja työterveyshuol-lon erikoislääkäri kertoi, että ”Hyvän terveyden avaimet ovat taskussasi”.

”Hyvältä näyttää!” Näin avajaistunnelmat kiteytti pit-kään Caritas-Säätiön hallituksen puheenjohtajana toi-minut, nyttemmin varajäsenenä vaikuttava Oiva Savela viitaten Lääkäritalon uudistuneisiin tiloihin ja taloon jatkuvana virtana saapuneisiin avajaiskävijöihin.

Savelan mukaan Lääkäritalo ja Sairaala sopivat hyvin Caritaksen palvelukokonaisuuteen. ”Valttimme Oulun alueen kiristyvässä terveyspalveluiden kilpailutilan-teessa on paikallisuus. Olemmehan aidosti oululainen toimija. Toinen tärkeä asia on palvelun laatu. Henkilö-kuntamme on osaavaa ja suhtautuu intohimoisesti työhönsä”, Savela kertoi.

Iloisella porukalla asiakkaiden hyväksi

Caritas Lääkäritalo on toiminut

Raahessa vajaan vuoden ajan.

Pienellä porukalla on saatu paljon

aikaan hyvällä yhteishengellä ja

iloisella ilmeellä.

Caritas Lääkäritalon Raahen yksikös-sä asiakkaita palvelee kolmen hengen tiimi: Työterveyslääkäri Hanna Kerä-nen, vastaava työterveyshoitaja Päivi Tuomainen sekä palvelusihteeri Kai-sa Tilus. 2-3 päivänä viikossa tiimiä täydentää työfysioterapeutti Minna Mäkikyrö, samoin työpsykologi Sari Ilo palvelee asiakkaita säännöllisesti Lääkäritalossa ja työpaikoilla. Lisäksi Caritaksen erikoislääkärit pitävät vas-taanottoa Raahessa parin viikon vä-lein.

Lääkäritalon iloinen ja aikaansaava porukka hoitaa Raahen kaupungin työterveyshuoltoa, muutamien pie-nempien firmojen työterveyttä ja ot-taa toki vastaan myös yksityispoti-laita. Kuka tahansa raahelainen voi kääntyä Caritas Lääkäritalon puo-leen.

”Kaupunki on meidän suurin asiak-kaamme, heillä on noin tuhat työn-

tekijää. Samalla se on meille mukava ja tuttu asiakas. Itse olen hoitanut kaupungin työterveyttä kohta 20 vuotta, Kaisa 30 vuotta ja Hanna-kin useamman vuoden ajan”, työ-terveyshoitaja Päivi Tuomainen ker-too.

Pienuus on vahvuus

Raahen caritaslaiset ovat omaksu-neet täydellisesti Caritaksen arvot, joiden keskiössä ovat asiakkaan tar-peet, lähimmäisenrakkaus, eettisyys ja vastuullisuus.

”Nämä arvot tuntuvat omilta ja pas-saavat meille hyvin. Tällä tavalla olemme tehneet töitä koko uramme ajan ja sillä linjalla olemme nyt cari-taslaisina jatkaneet”, Päivi Tuomai-nen sanoo.

”Ja meidän porukan henki on niin hyvä, ettei voisi paremmaksi tulla. Tällaisen pienen yksikön etu on yhdessä tekemisen meininki: Tieto kulkee ja olemme oikeasti tiimi, joka pystyy viemään asiakkaiden asioita hyvin eteenpäin”, Kaisa Tilus lisää.Raahen Lääkäritalossa on otettu käyt-töön uusi, paljon kiitosta saanut työ-terveysasiakkaiden palveluun kehi-

tetty Caritas Voimala -malli. Raa-hen kaupungin ja Caritaksen sopi-muksen mukaan leijonanosa työter-veystyöstä on ennaltaehkäisevää.

”Aluksi se tuntui haastavalta, mutta sitten totesimme, että sopimusmalli antaa meille mahdollisuuden kehit-tää toimintaamme. Voimala-mallin myötä olemme löytäneet uusia toi-mintamuotoja, joilla voimme tarjota kustannustehokasta ennaltaehkäi-sevää palvelua ja auttaa ihmisiä työssäjaksamisessa”, Tuomainen kertoo.

Esimerkkinä hän mainitsee Pikala-turi-työmuodon, jossa työterveys-huollon ammattilainen jalkautuu työpaikalle esimerkiksi kolmeksi tunniksi – lakisääteisten vierailujen ulkopuolella.

”Siellä hän on sen työyhteisön käy-tettävissä ja henkilökunta voi käydä kysymässä neuvoja tai ohjausta. Kyseessä siis ei ole mikään tilaisuus vaan vapaamuotoinen kohtaaminen. Tällaiset matalankynnyksen käynnit on koettu tosi hyödyllisiksi”, Päivi Tuomainen kertoo.

TERVEISET RAAHESTA

Psykologi Sari Ilo (vas.), työterveyslääkäri Hanna Keränen, työterveyshoitaja Päivi Tuomainen ja palvelusihteeri Kaisu Tilus palvelevat Raahen Caritas Lääkäritalossa.

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

10

Työelämässä mukana ollut on tottunut työterveyspalveluihin ja säännöllisiin lääkärintarkastuksiin. Eläkkeelle jää-dessä moni huomaa, että oman ter-veyden seuranta unohtuu ja heikke-nee, kun sitä tuttua työterveyshoita-jaa ja -lääkäriä ei enää ole saatavilla. Terveyden ylläpito helpottuukin ko-vasti, kun löytää oman tutun lääkä-rin, johon voi ottaa helposti yhteyttä, kun siltä tuntuu.

“Me Caritaksessa haluamme tarjota jokaiselle asiakkaallemme oman lää-kärin. Hän voi olla tuttu jo työtervey-den ajoilta tai sitten ihan uusi, miel-lyttävä tuttavuus. Uskomme vahvas-ti, että kun lääkäri tuntee asiakkaan-sa, hoidon laatu ja nopeus paranevat. Jos oireet vaativat erikoislääkärin osaamista, ohjautuu asiakas silloin-kin oikealle asiantuntijalle talon si-sällä mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti,” kertoo terveyden- ja työ-terveyshuollon erikoislääkäri Mark-ku Pirinen Caritas Lääkäritalosta.

Oma terveystarkastus yli 60-vuotiaille

Yli 60-vuotiaille räätälöidyn terveys-tarkastuksen avulla voimme selvittää nykyisen terveydentilasi ja havaita mahdolliset terveyden riskit ja huo-let. Terveystarkastus sisältää sairaan-

hoitajan vastaanoton ja keskeisimmät laboratoriotutkimukset sekä lääkärin tekemän kattavan terveystarkastuk-sen.

Laboratoriossa tutkitaan perusveren-kuva, verensokeri ja munuaisten toi-mintaa kuvaava koe. Sairaanhoita-jamme kartoittaa yleistä vointia, ja antaa yleistä terveysneuvontaa sekä ohjausta. Hoitajamme tekee tarvit-taessa myös muistia arvioivan ns. minimuistitestin eli MMSE-testin.

Lääkärin terveystarkastuksessa käy-dään läpi laboratoriotulokset, tiedot yleisestä terveydentilasta ja elämän-tavoista sekä mahdollisesti esiin nousevat terveysvaivat ja -riskit. Lääkäri tekee perustarkastuksen, päivittää käytettävän lääkityksen ja antaa ohjeistusta terveyden yllä-pitoon sekä sairastumisen ennalta-ehkäisyyn. Lääkäri antaa myös suo-situkset mahdollisista tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Hyvän terveyden avaimet

Terveyttä voi vaalia ja edistää pienil-lä teoilla. Esimerkiksi ylipainoisen painonpudotuksen ei tarvitse olla rajua, jotta terveysvaikutukset näkyi-sivät. Jo pienellä painonpudotuksella tai terveyttä edistävillä elämäntapa-

muutoksilla saadaan positiivisia vai-kutuksia muun muassa verenpainee-seen ja korkeaan kolesteroliin.

Ravitsemuksellisesti perinteinen lau-tasmalli on suositeltava ja ”kohtuus kaikessa” hyvä periaate. Myös riittä-vän pitkä ja hyvälaatuinen uni on hy-vinvoinnin peruspilari. ”Kun aamulla herää vaivattomasti ja illalla nukah-taa helposti, on vuorokausirytmi kun-nossa”, toteaa Pirinen.

60+ TERVEYSTARKASTUS

- Sairaanhoitajan vastaanotto- Lääkärin tekemä terveystarkastus- Laboratoriotutkimukset

Paketin hinta: 190 e (ei oikeuta Kela-korvaukseen)

Varaa aika: p. 050 520 2383

Iän karttuessa on hyvä pitää huolta omasta

hyvinvoinnista. Terveystarkastukseenkin on

syytä hakeutua herkästi, jos ilmaantuu oireita,

jotka alkavat kangertaa arjen hyvää oloa.

Monia iän tuomia vaivoja on mahdollista ennalta-

ehkäistä ja helpottaa, kun niihin puututaan

hyvissä ajoin. Katsastammehan autommekin

kunnon joka vuosi, miksemme myös itseämme?

Hyvinvointia eläkepäiviin 60+

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

11

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

on ollut ihanaa, kun minun ei ole tar-vinnut huolehtia miten täällä pärjä-tään vaan tiedän, että Virpi viihtyy”, Pirkko Baas sanoo. ”Tällaisessa palve-luasumisessa mielestäni tärkeimmät asiat ovat, etteivät asukkaat jää yksin vaan vertaistukea ja ohjausta on koko ajan saatavilla. Mutta samaan aikaan annetaan tilaa ihmiselle olla ja tehdä asioita itse”, hän jatkaa.

Kipparin sijainti Linnanmaalla, siinä Prisman parkkipaikan kupeessa, tar-joaakin monia mahdollisuuksia asuk-kaille. Toimelias Virpikin on ehtinyt tehdä jo yhtä ja toista. ”Olen käynyt lenkillä ja Prismassa, ja tutustumassa lähellä olevaan kuntosaliin. Lisäksi kirjasto on tässä lähellä ja jäähalli, missä voi käydä katsomassa vaikka jääkiekkoa. Ja hiihtolatu menee tuolla takana. Ei muuta kuin sukset jalkaa ja hiihtämään!“

Kipparissakelpaa asua ja elääVirpi Baas viihtyy mainiosti uudessa kodissaan

Linnanmaalle valmistuneessa kehitysvammais-

ten palvelukoti Caritas Kipparissa.

”Tykkään olla täällä, tämä on tosi mukava paikka. On tullut paljon

kavereita, ja käymme aina isolla poru-kalla syömässä tuolla alakerrassa”, kuvailee Virpi Baas, 32, uutta asuin-paikkaansa Caritas Kipparia. Baas muutti vuodenvaihteessa tilavaan yksiöön vastavalmistuneeseen pal-velukotiin. Kaikkien asukkaiden ta-voin hän sai rakennusvaiheessa va-lita tehostevärin kotinsa seinään. Virpi valitsi vaaleansinisen.

Kotinsa hän on kalustanut omilla van-hoilla huonekaluillaan, tosin uusia-kin piti hankkia: ainakin sohva, sän-ky, ruokapöytä sekä kirkkaan pinkki lipasto, joka sopii mainiosti pirtsa-kan naisen sisustukseen. Keittiös-sään Virpi kertoo keittelevänsä usein kahvit, jota hän tarjoilee mielellään myös vieraille. Tovi sitten heitä oli

tupa täynnä, kun juhlittiin Virpi syn-tymäpäiviä. ”Minähän leivoin silloin tuolla alhaalla kakunkin ja tarjosin sitä vieraille”, hän kertoo. Virpi asuu Kipparin ylemmissä kerroksissa, jotka on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen – kuin tavallisessa kerrostalossa. Ta-lon alemmissa kerroksissa asutaan yhteisöllisesti ja siellä on yhteisiä ti-loja – juuri niitä, joissa Virpi on käy-nyt leipomassa ja kavereidensa kans-sa ruokailemassa. Toki ylemmistä kerroksistakin löytyy yhteisiä harras-tetiloja, kuten 4. kerroksen karaoke-huone. Talon kellariin on valmistu-massa sauna.

Myös Virpin äiti Pirkko Baas on tyyty-väinen, kun tytär pääsi asumaan upouuteen palvelukotiin. ”Mielestäni kaikki puitteet täällä ovat älyttömän hyvät, samoin henkilökunta. Äitinä

13

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

CARITAS KIPPARI

l Joulukuun lopussa avattu uusi kehitys- vammaisten palvelukoti.

l Asukaspaikkoja on 25, jokaisella asuk- kaalla on oma tilava asuinhuone. Lisäksi asukkaiden käytössä on yhteisiä tiloja. Toiminnallisesti asukkaat on jaettu 5 hengen pienkotiryhmiin.

l Asukkaiden arkea on auttamassa ympäri- vuorokautisesti 17 hengen henkilökunta, joka tarjoaa mm. ohjattua päivätoimintaa.

l Asukkaiden omaiset ja tuttavat ovat aina tervetulleita vierailulle ja yhteisiin tapah- tumiin Kippariin.

l Uuteen kotiin sopeutumista ja naapurei- hin tutustumista on helpotettu muutto- valmennuksella, johon ovat osallistuneet asukkaiden lisäksi heidän omaisensa sekä talon henkilökunta.

Virpi Baas (oik.) käy läpi tulevien päivien tapahtumia äitinsä Pirkko Baasin kanssa.

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

14

A iemmin laitoskuntoutuksena tunnettu vaikeavammaisten

aikuisten moniammatillinen kun-toutus on tuorein lisä Caritaksen palveluvalikoimaan.

Caritas Kuntoutus on tarjonnut jo usean vuoden ajan toiminta- ja fysio-terapiaa oululaisille asiakkaille. Valta-osa Caritaksen avoterapia-asiakkai-sta on työikäisiä, mutta joukossa on myös paljon vaikeavammaisia nuoria.

Uudenlaista kuntoutusta nuoria kuunnellenCaritas Kuntoutus on aloittanut Kelan palveluntuottajana

vaikeavammaisten aikuisten moniammatillisessa kuntou-

tuksessa, josta käytettiin aiemmin termiä laitoskuntoutus.

Uutta palvelua on kehitetty yhteistyössä nuorten vaikea-

vammaisten aikuisten kanssa.

Avoterapioiden lisäksi vaikeavam-maiset nuoret asiakkaat ovat oikeu-tettuja Kelan yksilöllisiin kuntoutus-jaksoihin, mutta suuri osa nuorista ei ole edes hakenut avoterapioita täydentäviä yksilöllisiä kuntoutus-jaksoja.

”Nuorten kanssa käydyissä keskus-teluissa on tullut esiin sekä tietämät-tömyyttä että tyytymättömyyttä saatujen kuntoutusjaksojen sisältöi-hin. Sinänsä mukavat kuntoutusjak-

sot ovat jääneet arjesta irrallisiksi laitosjaksoiksi, jolloin kuntoutuk-sesta saadut hyödyt eivät ole olleet niin merkittäviä nuoren elämässä. Osa nuorista oli jäänyt kaipaamaan paremmin heille suunnattuja sisäl-töjä ja menetelmiä kuntoutukseen sekä mahdollisuuksia vertaistuen kokemiseen”, kertoo toimintatera-peutti Annika Lantto.

Arkikäytössä olevat laitteet hyötykäyttöön

Kuntoutusta rahoittava Kela ohjeis-taa kohdentamaan kuntoutusjakso-jen tavoitteita ja sisältöjä vahvem-min kuntoutujien omaa osallisuutta lisääviksi sekä arjenhallintaa vahvis-taviksi.

Caritaksessa asiakkaiden toiveita on jo kuunneltu tarkkaan, ja moniam-matillinen työryhmä on lähtenyt suunnittelemaan uutta palvelua asia-kaslähtöisyyden ja joustavuuden eh-doilla.

Nuorille vaikeavammaisille järjestet-tiin tilaisuus, jossa heillä oli mahdol-lisuus tuoda esiin toiveitaan ja ideoi-taan sekä kysymyksiään kuntoutus-jaksoihin liittyen. Kuntoutusjakso-jen kesto ja nivoutuminen nuorten

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

15

omaan elämään pohditutti erityisesti ammattiopintojaan suorittavia nuo-ria. Myös kuntoutuksen sisällöistä käytiin aktiivista keskustelua.

Caritaksessa kuntoutusjaksoja on suunniteltu toteutettavan osin tee-moitettuina, vertaistuki ja motivoivat kuntoutusmenetelmät jokaiselle kuntoutujalle mahdollistaen. Suun-nitteilla on nuorille kuntoutujille jaksoja kesäksi, jolloin kuntoutuksen ja vapaa-ajan ohjelmien sisältöjä voidaan suunnitella nuorten toivei-den mukaan.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös nuorten päivittäisessä käytössä olevien laitteiden hyödyntämisestä sekä siitä, miten musiikkia, videoita ja valokuvia voidaan käyttää moni-puolisesti kuntoutuksen menetelminä. Uudenlaiset toiminnalliset menetel-mät herättivät nuorten kiinnostuksen.

”iPadien, älypuhelimien ja pelikonso-lien monipuolinen käyttö kuntoutuk-sen yhtenä osana on useille asiakkaille motivoiva tapa harjoittaa eri valmiuk-

sia ja taitoja. Tai yhtälailla ne ovat toi-miva apuväline esimerkiksi muistin ongelmien kanssa arjessa kamppai-levalle aivovamman saaneelle asiak-kaalle”, kertoo Lantto.

Oululaisille kuntoutusjaksoja päiväkuntoutuksena

Kuntoutusjaksoja tarjotaan asiak-kaiden toiveiden mukaan sekä avo- että laitosmuotoisena. Avokuntou-tuksessa kuntoutujat voivat osallis-tua Caritas-Kodissa järjestettävään päivittäiseen kuntoutusohjelmaan jakson ajan kotona asuen. Palvelu-muoto sopii erityisesti Oulussa per-heensä kanssa asuville, aktiivisesti harrastaville tai vaikka lemmikin omistajille.

Kuntoutujan valitessa laitosmuo-toisena toteutettavan jakson, kun-toutujat majoittuvat tilavissa kahden hengen huoneistoissa, joissa molem-mille kuntoutujille on omat huoneet sekä yhteinen keittiö, wc- ja pesutila ja parveke. Kuntoutustiloina toimivat

talon uudistettu kuntosali, terapia-al-las, monitoimitila sekä viihtyisät fysio- ja toimintaterapiatilat.

”Muualta päin Suomea tuleville Oulu tarjoaa isona kaupunkina paljon uu-sia kokemuksia ja mahdollisuuksia harrastamiseen kuntoutusjakson aikana. Iltaisin on vapaata aikaa, jol-loin voi käydä vaikka elokuvissa, jää-kiekkopeleissä, ostoksilla tai kesäi-sellä torilla. Kun kuntoutusjaksolla on muita samanikäisiä voi vapaa-ai-kaa viettää kaveriporukassa. Ja miksei-pä kuntoutusjaksosta voisi tehdä perin-nettä ja tulla Ouluun Caritakseen vaik-ka joka vuosi”, vinkkaa Lantto.

YKSILÖLLINEN MONIAMMATILLINEN KUNTOUTUS

(ent. laitoskuntoutus)

l Kelan rahoittamaa vaikeavammaisten aikuisten lääkinnällistä kuntoutusta. Palvelua haetaan Kelalta. Vaatii lääkärin laatiman kuntoutussuun- nitelman.

l Henkilöille, joilla on sairaus tai vamma, joka haittaa liikunta- tai toimintakykyä ja josta ai- heutuu kuntoutuksen tarve. Sairaus tai vamma voi olla etenevä, paraneva tai pysyvä (mm. aivo- verenkiertohäiriö, MS, ALS, Parkinson, lihassai- raudet, CP-vamma, selkäydin- tai aivovammat).

l Jakson kesto on yleensä 21 vrk.

l Caritaksen moniammatillinen työryhmä: fysio- ja toimintaterapeutit, sairaanhoitaja, kuntoutuk- senohjaaja, erikoislääkäri. Tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä.

l Palvelu käynnistyy keväällä 2015.

LUE LISÄÄ: www.caritaslaiset.fi/kuntoutus

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

16

KYSYMYKSIÄ CARITASLAISILLE

Pääsin Caritakselle töihin vuonna 2002, kun ensimmäinen vanhusten palvelukoti Kairos-Koti avattiin Oulun Kaukovainiolle. Kun Willa Lupiini avattiin vuonna 2008, halusin vaihtelun vuoksi siirtyä tänne Kempeleeseen. Täällä olenkin hyvin viihtynyt.

Työhöni kuuluvat asukkaiden perus-hoitoon ja huolenpitoon liittyvät teh-tävät, sillä asukkaamme tarvitsevat apua ja ohjausta kaikissa päivittäisissä toimissa. Vastuutehtäviäni ovat palvelu-kodin ohjatun viriketoiminnan ja ulkoi-lun järjestäminen. Lisäksi olen Caritak-sen laatutyöryhmässä. Pitkään muisti-sairaiden kanssa työskenteleminen on tuonut kokemusta ja varmuutta omaan hoitajantyöhön. Pyrin aina ajattelemaan

1.

2.

3.

asioita asiakkaan näkökulmasta ja parasta työssäni onkin, kun asukkaasta näkee, että hän on tyytyväinen ja levol-linen. Asukkaisiin kiintyy, koska useat heistä asuvat täällä vuosien ajan.

Ensimmäiseksi tulee mieleen sana tur-vallinen. Vaikka nykypäivänä caritas-laisia on töissä eri puolilla Suomea, koen että olemme silti yhtä perhettä. Yhteisiin tapahtumiin ja juhliin panos-tetaan: on kulttuuri-iltoja, liikuntata-pahtumia ja koko perheen tapahtumia. Pidän myös siitä, että työntekijöiltä kysytään mitä he toivoisivat. Meillä on hyvä tiimi ja yhteishenki. Työkavereilta saa aina tarvittaessa apua ja tukea.

Virpi PartanenLähihoitaja muistisairaiden palvelukoti Caritas Willa Lupiinissa

1.

2.

3.Huhtikuussa tulee viisi vuotta täyteen.

Olemme jakaneet kuntoutustiimissä osaamisen mukaan vastuualueita ja minulla ne ovat lasten toimintaterapia, asumisvalmennus ja aivoverenkierto-häiriökuntoutujat. Suoritin Bobath-perus-kurssin työn ohessa ja vahvistin sillä neurologisen kuntoutuksen osaamista.Työni on enimmäkseen avopuolen tera-piaa, pääasiassa asiakkaan kotona tapah-tuvaa. Meillä on iso kuntoututiimi ja työ-yhteisössämme on laaja-alaista osaa-mista, jota voimme hyödyntää jousta-vasti asiakkaidemme hyväksi.

Caritas on tapahtumien talo. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Nykyään olemme myös mahdollisuuksien talo. Erityisesti Caritas Lääkäritalon ja uuden sairaalan myötä meillä on mahdollisuus luoda uudenlaisia palvelumalleja ja ke-hittää uusia menetelmiä myös kuntou-tukseen. Kehitämme erityisesti neurologi-sen ja geriatrisen kuntoutuksen palvelu-ja. Caritaksessa uusiin asioihin suhtau-dutaan avoimin mielin.

Katri NiemeläToimintaterapeutti Caritas Kuntoutuksessa

1.

2.

3.

Vuonna 2003 tulin taloon vastavalmistu-neena lähihoitajana ensin tekemään keikkatyötä ja sitten äitiyslomasijai-seksi. Melko monta yksikköä on tullut tutuksi talossa oloni aikana, mutta se

on pelkästään positiivista. Lähihoitaja-na olen työskennellyt muistisairaiden parissa Kannelkodissa ja vammaisten parissa Celestassa. Välillä olin kotihoi-dossakin. Sitten opiskelin sairaanhoita-jaksi ja valmistuttuani toimin Veturissa vammautuneiden parissa. Nyt olen ollut reilun vuoden palvelukoti Willa Lupiinin esimiehenä ja kevään aikana siirryn laitoskuntoutuksen sairaanho-tajaksi ja laitoshoitajatiimin esimie-heksi.

Johtava ohjaaja vastaa palvelukodin ar-jen sujuvuudesta ja asukkaiden hyvin-voinnista. Organisoin päivän ohjelmaa ja lähihoitajatiimin työtehtävien jaka-misen niin, että jokainen asukas saa parhaan mahdollisen hoidon. Teen yhteistyötä myös asukkaiden omaisten, kuntien ja muiden hoitoon osallistu-

vien tahojen kanssa. Saamme itse suunnitella hyvin pitkälle talon toi-mintaa. Hyvän ja kokeneen tiimin kanssa on ilo tehdä töitä. Parasta ovat tyytyväiset asukkaat ja omaisilta saatu kiitos.

Caritas on energinen ja innovatiivinen yhteisö, jossa toiminnan arvot elävät arjessa, eivätkä ole vain sanahelinää. Työntekijöistä huolehditaan ja heidän hyvinvointiinsa panostetaan. Itse olen pitänyt koulutusmyönteisyydestä ja mahdollisuudesta siirtyä toisiin työ-tehtäviin talon sisällä.

Hanna TyniJohtava ohjaaja, sairaanhoitaja Caritas Willa Lupiinissa

1. Kuinka kauan olet ollut caritaslainen?2. Miten kuvailisit työtäsi ja millainen on tapasi työskennellä?3. Mitä tuumit Caritaksesta työyhteisönä?

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

17

1.

2.

3.

Aloitin työt joulukuussa uudessa Lää-käritalossa. Olen toiminut pitkään työ-terveyshoitajan tehtävässä ja hain Cari-takseen, koska minulla oli palo päästä tekemään jotain uudenlaista.

Työhöni kuuluu työterveysasiakkaiden terveyden ylläpito ja sairauksien, erityi-sesti työperäisten oireiden, ennaltaeh-käisy niin työpaikkakäynneillä kuin henkilökohtaisella vastaanotolla Caritas Lääkäritalossa. Työtä tehdään asiakasyritysten kanssa tiiviissä yh-teistyössä, ja parasta siinä on, että saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

On ollut ilo huomata, että etukäteen saamani myönteinen mielikuva Cari-taksesta on ollut oikea. Täällä huokuu lämminhenkisyys ja yhteisöllisyys, ja arvomaailma on yhdenmukainen omien arvojeni kanssa. Erityisesti yhteisöllisyyden huomaa Caritas-Kodin puolella tavasta, jolla siellä kohdataan

vanhuksia ja liikuntarajoitteisia, kuinka hyvin heidät huomioidaan ja miten kaik-kia tervehditään.

Susanna MikkolaTyöterveyshoitaja Caritas Lääkäritalossa

1.

2.

3.

Valmistuin vuonna 2013 ja olen ollut Cari-taksessa vajaan vuoden. Ensin sijaisena ja nyt vakituisena.

Työhöni kuuluu kotonaan asuvien vam-maisasiakkaiden avustaminen päivittäi-sissä toimissa, avun antaminen arjen askareisiin sekä hoidolliset työtehtävät, kuten katetroinnit, näytteidenotot ja lääkehuolto. Parasta työssäni on ihmis-läheisyys, varsinkin kun työtä tehdään asiakkaan kodissa. Työ on todella moni-puolista ja yksilöllistä. Hoitajana olen dynaaminen mutta kärsivällinen.

Olen aika kokematon vielä ammatissani, mutta taloon tultuani olen saanut tu-kea ja kannustusta niin työkavereilta ja esimieheltä kuin asiakkailtakin. Meillä on hyvä tiimi, ja aina voi kysyä neuvoa ja apua.

Ilkka KumpulainenLähihoitaja vammaisten kotipalveluissa Caritas Sonetissa

2.

1.3.

Olen ollut talossa vuodesta 2004. Näin tuolloin lehdessä jutun Caritas-Kodin ravintolasta ja päätin, että tuonne haen työharjoitteluun. Harjoittelun jälkeen tein ensin viikonlopputöitä ja lomituksia, kunnes sain vakituisen työpaikan.

Meitä on kaksi kassatarjoilijaa salin puo-lella. Työhömme kuuluu asiakaspalvelu

sekä monenlaisia muita tehtäviä. Itselleni erityisen mieluisaa on salin somistaminen vuodenaikojen ja eri-laisten teematapahtumien mukaan sekä juhlien kattaukset.

Pidän eri-ikäisten asiakkaiden henkilö-kohtaisesta palvelusta. Meillä käy niin talon asukkaita kuin työntekijöitä, vierailijoita ja muita ohikulkijoita. Mo-nelle asukkaalle ravintolassa käynti on päivän kohokohta, ja haluamme tarjota yhteisöllisen paikan kohdata ja tavata ihmisiä. Autamme myös liikuntarajoit-teisia asiakkaita lounaslinjastolla ja pöytiin siirtymisessä.

Hyvä yhteishenki on parasta. Olen ylpeä caritaslainen. Yhteisöömme mahtuu erilaisia ihmisiä ja arvot ovat kohdillaan.

Anneli HeikkinenKassatarjoilija Ravintola Caritaksessa

1.

2.3.

Tulin taloon jo 12 vuotta sitten. Olin tuolloin siivoustiimin kolmas jäsen ja nyt meitä on jo 17.

Tällä hetkellä vastuulleni kuuluvat pyykkihuollon palvelut. Talon omassa pesulassa hoidamme yksityisasiakkai-demme pyykkien pesut, silitykset ja mankeloinnit sekä eri palveluyksiköi-den pyykkihuoltoa. Teen myös kotisii-vouskäyntejä. Pidän työssäni siitä, että saan aikaan näkyvää puhtautta ja siis-teyttä. Ja siitä, kun asiakkaani on tyyty-väinen ja antaa positiivista palautetta.

Työ on monipuolista ja joka päivä on jotain erilaista.

Täällä tunnen olevani tärkeä ja koen, että työtäni arvostetaan. Näin on ollut ihan alusta saakka. Kaikki ovat ystäväl-lisiä ja auttavat toisiaan. Työtä on riittä-nyt hyvin ja uskon, että sitä riittää myös tulevaisuudessa. Caritas on ollut turval-linen työnantaja.

Sanna KemppainenLaitoshuoltaja Caritaksen siivouspalvelutiimissä

18

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

19

Nyt voin tehdä mitä haluan!27-vuotiaan Annika Brusilan kuntoutuminen kivusta huuta-vasta, kolmen ihmisen autetta-vasta vuodepotilaasta omassa kodissaan itsenäisesti asuvaksi aktiiviseksi naiseksi on tarina, joka kannattaa lukea.

Kahdesta aivokasvainleikkaukses-ta kuntoutuva Annika Brusila

saapui joulukuussa 2013 Caritaksen asumisvalmennukseen. 27-vuotias Annika kärsi tuolloin äärimmäisistä kivuista, joiden takia liikkuminen ja sitä myötä kaikki muukin toiminta oli käytännössä mahdotonta. Hän tar-vitsi esimerkiksi sängystä nousemiseen kolmen ihmisen ja potilasnosturin apua. Vuosi ja kaksi kuukautta myö-hemmin, tammikuun lopussa 2015, Annika muutti takaisin omaan ko-tiinsa, jossa hän asuu yhdessä avo-miehensä kanssa. Annika liikkuu it-senäisesti kävelytuella ja pyörätuo-lilla, kävelee portaita ylös ja alas, nou-see omin avuin vuoteesta ja hoitaa kodinaskareet tuosta vaan. Mitentämä on mahdollista?

Jalkojen yliherkkyys suurin haaste

Vuonna 2012 löydetyn aivokasvai-men ja sen poistamiseksi tehtyjen leikkausten jälkeen Annika Brusilan kuntoutumisen suurin haaste oli ala-raajojen yliherkkyys. Sen takia kaikki kosketukset, liikkuminen, pukeutu-minen ja suihkussa käyntikin olivat hänelle erittäin kivuliaita. ”Toiminta oli käytännössä mahdotonta ja Anni-ka tarvitsi tuon vaivan takia tosi paljon apua”, kertoo Brusilan asu-misvalmennuksessa ja kuntoutu-misprosessissa Caritaksessa alusta asti mukana ollut toimintaterapeutti Katri Niemelä.

Pikkuhiljaa, siedätyshoidon ja Anni-kan loputtoman tahdonvoiman ansi-osta kivut alkoivat hellittää. ”Aluksi en uskaltanut lähteä täältä asunnosta yhtään mihinkään, kun varoin jalko-jani ja pelkäsin, että kaadun pyörä-tuolilla. Noin puolen vuoden hoidon jälkeen uskalsin tehdä vierailulle tul-leelle poikaystävälleni yllätyksen ja menin häntä alakertaan hissillä vastaan. Se oli tosi iso asia minulle”, Annika kertoo.

Kipujen keskellä Annika harjoitteli Caritaksen asumisvalmennuksessa sinnikkäästi arjen taitoja. Kolmen kuukauden valmennuksen jälkeen Annika muutti Caritaksen palvelu-asuntoon ja kuntoutusta jatkettiin yhdessä caritaslaisten kanssa. Kaksi toimintaterapeuttia ja fysioterapeutti ovat kulkeneet koko matkan Anni-kan kanssa, ja asumisvalmennuksen alussa myös sairaanhoitajan palve-luilla oli iso rooli kuntoutumisessa.

”Kun tulin tänne, olin kahden tai kolmen henkilön avustettava ja ensimmäisenä opettelin käymään suihkussa. Nyt viimeisillä fysiotera-piakerroilla pystyin kävelemään portaat ylös ja alas ilman terapeutin apua”, Annika kiteyttää edistymisensä Caritaksessa. ”Olen kuntoutunut ja kovasti. Nyt voin tehdä mitä haluan – ihan itse!”

Tahdonlujuus, lähipiiri ja caritaslaiset sen tekivät

Tammikuun lopussa Annika Brusila sai palkinnon sinnikkyydestään, kun hän pääsi muuttamaan takaisin omaan kotiinsa. ”Kuntoutuminen on ollut tosi vaativa kokemus, mutta minulla on kova tahdonlujuus ja motivaatiota on löytynyt, kun olen tiennyt, että pääsen asumaan kotiin kunhan saan itseni kuntoon”, hän sanoo.

”Tällaisen matkan kulkemiseen tar-vitaan luonnollisesti asiakkaalta vah-vaa motivaatiota, mutta todella isossa roolissa on myös lähiverkosto, kuten Annikalla oma avomies ja perhe – sekä muu hoitotiimi.

Kun kaikki tietävät päätavoitteen ja tekevät täysillä töitä sen eteen, niin silloin tavoitteeseen myös päästään”, lisää toimintaterapeutti Katri Nie-melä.

”Kyllä, perheeni ja avomieheni ovat olleet suuri apu minulle. Ja täällä Caritaksessa kanssani työskennel-lyt tiimi on aivan mahtava. Vaikka tärkeintä onkin ollut, että olen itse päättänyt kuntouttaa itseni, caritas-laisten ansiosta olen pystynyt tähän”, Annika jatkaa.

Kotiin muuton jälkeenkin Annikan kuntoutus totta kai jatkuu. Ohjel-massa on muun muassa laitoskun-toutusjakso, jolloin Annika aikoo palata Caritakseen. ”Haluan ehdot-tomasti laitoskuntoutukseen tähän taloon”, hän sanoo. Annikan tavoit-teet kuntoutumiseen ovat edelleen korkealla ja niiden ansiosta motivaa-tio varmasti säilyy. ”Tavoitteenani on päästä samaan kuntoon missä olin ennen aivokasvainta ja leikkauksia. Jossain vaiheessa haluaisin olla sii-nä kunnossa, että voisin saada lap-sia ja perustaa perheen. Se on iso haave”, hän sanoo.

Kohtalotovereilleen Annikalla on vahva viesti: ”Haluan kertoa kaikille, että tällaisesta aivokasvaimesta ja muistakin sairauksista voi kuntou-tua, kunhan vain jatkaa elämää eikä anna sen taudin viedä voittoa. Aina on toivoa ja aina löytyy tie eteen-päin.”

LISÄÄ ASUMISVALMENNUKSESTA

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

20

Caritas tarjoaa asumisvalmennusta vammautuneille, vaikeasta sairau-desta kärsiville ja vammaisille hen-kilöille. Valmennuksen tarkoituksen on vahvistaa asiakkaan edellytyksiä viettää mahdollisimman itsenäistä elämää omassa kodissaan.

Asumisvalmennus kestää yleensä kolme kuukautta. Caritas voi tarjota asunnon valmennuksen ajaksi tai sitten asiakas voi harjoitella arjen taitoja ohjatusti ja tuetusti omassa kodissaan. Valmennuksen pohjaksi kartoitetaan asiakkaan toimintakyky yhdessä asiakkaan, hänen lähipiirinsä ja Caritaksen hoito- ja kuntoutustii-min kanssa. Kun valmennus alkaa, arvioidaan käytännön asumistaidot.

”Siinä kartoitetaan itsestä huolehti-misen taidot, kodinhoitotaidot, ruuan-laittotaidot ja asiointitaitoja. Sitten määritetään yhdessä asiakkaan kans-sa valmennuksen tavoitteet ja vali-taan ne osa-alueet, jotka asiakas ha-luaa ensimmäisenä oppia. Näitä tavoit-teita lähdetään sitten työstämään asu-misvalmennuksessa ja mukaan liite-tään aina myös tarvittavat terapiat”, Caritaksen toimintaterapeutti Katri Niemelä kertoo. ”Tässä talossa edellä mainittu on helppo toteuttaa, kun kaikki palvelut saadaan saman katon alta. Tavoitteet nivoutuvat sujuvasti yhteen ja yhteistyömme toimii”, hän jatkaa.

Noin puolessa välissä asumisvalmen-nusta pidetään yhteispalaveri, jossa katsotaan miten tavoitteita on saavu-tettu ja asetetaan uudet tavoitteet jatkoa varten. Valmennuksen loppu-vaiheissa aletaan suunnata katseita kotiinmuuttoon ja katsotaan vaatiiko oma asunto muutostöitä sekä järjes-tellään mahdollisia avustuspalveluita ja terapian jatkoa.

Valmennusjakson päättyessä arvioi-daan ovatko tavoitteet täyttyneet ja määritellään jatkotoimenpiteet sekä jatkotavoitteet itsenäisen asumisen taipaleelle. Caritaksen asumisval-mennukseen voi hakeutua kotikun-nan sosiaalitoimiston tai vakuutus-yhtiön maksusitoumuksella.

LISÄTIETOJA: www.caritaslaiset.fi/Vammaispalvelut

Maija AittolaKorva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Liisa Cajan-SuokasYleislääkäri

Susanna HalonenSisätautien ja reumasairauksien erikois-lääkäri

Nina HautalaSilmätautien erikoislääkäri

Samppa HarmainenOrtopedian erikoislääkäri

Olli HeinonenYleislääkäri, työterveyslääkäri (erikoistuva)

Matti HeiskariNeurokirurgian ja yleiskirurgian erikois-lääkäri

Kati ImmonenIhotautien ja allergologian erikoislääkäri

Maija-Kaisa ItkonenYleislääkäri, työterveyslääkäri (erikoistuva)

Eila JaakolaKorva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Taina JunttilaYleislääketieteen erikoislääkäri

Hanna KeränenYleislääkäri, työterveyslääkäri (erikoistuva)

Aila KristoKorva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Marjo KujalaTyöterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Kristiina LampelaTyöterveyspsykologi

Ahto LepoluotoTyöterveyshuollon erikoislääkäri,ilmailulääkäri (Ame-2),merimieslääkäri

Juhana LeppilahtiOrtopedian erikoislääkäri

Olavi LukkarinenUrologian erikoislääkäri

Jarmo LummeKardiologian erikoislääkäri

Heikki LuukinenYleislääketieteen dosentti

Eeva LöfgrenKorva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Virpi MoilanenNeurologian erikoislääkäri

Saija MustonenKorva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Mikko NaaralaPsykiatrian erikoislääkäri

Antti OjalehtoYleislääkäri

Leila PajunenYleislääkäri, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri

Harri PakarinenOrtopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Tuomo PienimäkiFysiatrian erikoislääkäri

Markku PirinenTerveyden- ja tyoterveyshuollon erikois-lääkäri

Ari-Pekka PuhtoOrtopedian erikoislääkäri

Ville PuukkaOrtopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Lauri PynnönenYleislääkäri

Päivi RummukainenTyöterveyspsykologi

Sakari RäisänenYleislääkäri

Kaisa-Leena TakkinenYleislääkäri

Anne Talvensaari-MattilaNaistentautien ja synnytysten erikoislääkäri (gynekologi)

Aki VainionpääFysiatrian erikoislääkäri

AJANVARAUS: 050 520 2383

CARITAS LÄÄKÄRITALON ASIANTUNTIJAT

ASUMISVALMENNUS

Muistisairaudella tarkoitetaan sairaut-ta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hah-mottamista ja toiminnanohjausta.

Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsitte-lyn dementia-asteiseen heikentymi-seen. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoveren-kierronhäiriöt, Lewyn kappale -tauti sekä Parkinsonin taudin muistisai-raus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia voi liittyä myös muihin kuin etene-viin muistisairauksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi masennus, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja uupumus.

Yksittäisellä tiedonkäsittelyn osa-alu-eella koetut muistioireet tai -ongelmat, esimerkiksi nimien unohtelu, eivät aina johda etenevään muistisairau-teen. Etenkään, jos ne eivät vaikuta arjen toimiin.

CARITAS MUISTIARVIO- muististaan huolestuneelle

Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska ajoissa aloitetulla hoidolla voidaan parhaimmillaan merkittävästi parantaa arjesta selviytymistä ja hidastaa taudin etenemistä.

Caritas Muistiarvio sisältää neurologin tutkimuksen, sairaanhoitajan tutkimukset, kuten muistitestit sekä tarvittavat laboratoriotutkimukset. Muistiarvion jälkeen asiakas saa suosituksen tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Paketin hinta 189 euroa

CARITAS MUISTIKONTROLLI- etenevää muistisairautta sairastavalle

Muistikontrolleja suositellaan tehtävän säännöllisesti vuo-den välein, jotta sairauden kulkua voidaan seurata.

Muistikontrolli sisältää neurologin arvion asiakkaan tilan-teesta ja lääkityksestä sekä sairaanhoitajan vastaanoton ja muistitestikontrollin. Ensimmäiseen kontrolliin on hyvä ottaa mukaan aikaisemmat sairaskertomukset.

Paketin hinta 120 euroa

Ajanvaraus numerosta 050 520 2383.

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

21

Lääkäri vastaa5 KYSYMYSTÄ MUISTISTA

Milloin on syytä huolestua muistiongelmista? Jos muistihäiriöt tai esimerkiksi sa-nojen löytämisen vaikeus, sekavuus, havainnoinnin vaikeudet tai käyttäy-tymisen epätarkoituksenmukaisuus ovat jatkuvia ja haittaavat arjessa toimimista.

Voiko muistisairautta parantaa? Eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Etenevää muisti-sairautta sairastavan oireita voidaan usein lievittää oireenmukaisella lää-kehoidolla.

Ovatko muistisairaudet perinnöllisiä? Suurimmassa osassa muistisairauk-sia perinnöllisyyttä ei voida osoittaa. Osa otsa-ohimolohkorappeumista selittyy geneettisillä tekijöillä. On myös todettu, että varhain alkavan Alzheimerin taudin taustalla voi olla perinnöllisiä syitä. Geenitutkimuksia ei käytetä rutiininomaisesti diagnos-tiikassa.

Miksi lääkäri tekee MMSE-testin ja pyytää piirtämään kellotaulun? MMSE-testi eli Mini-Mental State Examination on älyllistä muistia ja tiedonkäsittelyä mittaava lyhyt

validoitu testi, joka on tarkoitettu muistisairauden tunnistamiseen ja seurantaan. Kellopiirros on hyvin herkkä osoittamaan älyllisen toi-mintakyvyn heikkenemisen etene-vissä muistisairauksissa.

Miten työstressi vaikuttaa muistiin? Työstressi ja kuormittuneisuus voivat vaikuttaa muistiin. Tutkimuksissa on todettu, että muistipoliklinikalle ohjautuneista työikäisistä muisti-ongelmaisista kahdella kolmasosalla muistipulman taustalla vaikutti ole-van työuupumus usein yhdessä ma-sennuksen ja univaikeuksien sekä alkoholin käytön kanssa.

Mikäli huoli muistista tai muista tie-donkäsittelynongelmista herää, ovat tutkimukset tarpeen. Näin varmiste-taan oikea diagnoosi ja mahdollinen hoito voidaan aloittaa mahdollisim-man nopeasti.

Kysymyksiin vastasi neurologian erikoislääkäri Virpi Moilanen Caritas Lääkäritalosta.

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

22

Maikki Kiviharju-Wiebenga vetää vapaaehtoisena Caritas-Kodissa

kokoontuvaa Einstein-kerhoa. Tieto-visailu kerää joka tiistai tusinan ver-ran Caritas-kylän asukkaita hiero-maan aivonystyröitään ja viljelemään huumorinkukkaa.

Iäkkäällä Einstein-porukalla on ihail-tava yhteishenki, joka näkyy paitsi toisten kannustuksena myös hyvän-tahtoisena naljailuna. ”Jokainen on tullut tänne yksitellen ja pikkuhiljaa meistä on tullut ryhmä, joka hakeu-tuu toistensa seuraan muuallakin”, Kiviharju-Wiebenga kertoo.

Vapaaehtoisten vetämät tapahtumat, kerhot ja muu toiminta Caritaksessa tarjoavat asukkaille mahdollisuuden lujienkin ystävyyssuhteiden luontiin, samalla yksinäisyyttä torjuen. Toki ystävyyssuhteita syntyy ihan tavalli-sessa arjessakin, ihmisten kanssa rupatellessa.

”Muutto Hailuodosta omakotitalosta tänne oli hirveän iso muutos elämäs-säni ja sellaisessa tilanteessa yksi-näisyys on aika hirveätä. Täällä on onneksi niin iso joukko ihmisiä, että jokaiselle löytyy varmasti joku valittu

ystäväksi, jos vain vähän juttelee tois-ten kanssa”, Caritas-kylässä asuva Sirkka Nevalainen toteaa.

”On hyvinkin tärkeää tavata ihmisiä. Minustakin on kauhean hauskaa esi-merkiksi sanailla tuon Sirkan kanssa, kun se panee aina niin kovasti vastaan kaikissa asioissa”, Nevalaisen visailu-kaveri Pentti Vesasto murahtaa pe-rään ja taas koko Einstein-porukkaa naurattaa.

Hyväntahtoista huolenpitoa

Caritas-Säätiön johtaja Heikki Kerä-nen kirjoittaa tämän lehden pääkir-joituksessa, että ”yksinäisyys tappaa”. Caritaksessa kenenkään ei tarvitse olla yksin, ellei hän niin halua. Yh-teisöllisyys näkyy paitsi vapaa-eh-toisten vetämissä tapahtumissa myös perusarjessa. Asukkaat käyvät taajaan toistensa luona kahvilla tai istuvat yhdessä ruokailemassa Cari-taksen ravintolassa. Päivittäin ko-koontuu myös erilaisia itsestään syn-tyneitä porukoita, kuten Caritas-Ko-din pääoven viereen muodostunut ”aulaparlamentti” tai talon 5. kerrok-seen joka ilta kokoontuva korttirinki. Yhdessä – isommissa tai pienemmis-

sä porukoissa – käydään myös talon ulkopuolella, esimerkiksi teatterissa, konserteissa tai ulkoilemassa.

”Täällä on hyvin paljon erilaisia ryh-miä, jotka näyttävät pysyvän sama-na. Ja jos joku on poissa, heti otetaan selvää missä toinen on”, Timo Urpo-nen kertoo.

Kyse on huolenpidosta, ei missään nimessä ns. kyttäämisestä. Kun ollaan tutustuttu, toisesta välitetään. Osan-sa on myös ikätoveruudella. ”Olen asunut yli 40 vuotta omakotitalossa ja sanonut aina, että en lähde kivita-loon, kun siellä ei sanota toisille päi-vää. Mutta kun täällä asuu vanhem-pia ihmisiä, niin kaikki sanovat päi-vää ja porisevat ystävällisesti”, yli 10 vuotta Caritas-Kodissa asunut Eero Koivunen sanoo.

”Minullakaan ei oikeastaan ollut ikä-tovereita ystävinä ennen kuin tulin tänne Caritakseen. Mutta täällä on jos kuinka monta sellaista ihmistä, jotka oikein ystäväksi koen”, Marja Leena Otsamo summaa keskustelun.

Ystävyydellä ei ole ikärajoja

Päivittäin kokoontuva aulaparlamentti. Kahvihetki naapurissa.

5. kerroksen korttirinki. Miesten oma kuntopiiri. Siinä muutama ystävyyden,

toveruuden ja yhteishengen ilmenemismuoto Caritas-Kodissa,

jossa kenenkään ei tarvitse olla yksin – jos ei halua.

Einstein-kerholaiset Aija Ahi (vas.) ja Sirkka-Liisa Klemetti virkistävät muistiaan korvannipukoita hieromalla. Pentti Vesas-tolla on vastaus jo valmiina.

Kes

kell

ä el

ämää

1/1

5

23

CARITAS RISTIKKO

Nimi:

Osoite:

Puh:

S-posti:

Ristikon ratkaisseiden ja palauttaneiden kesken arvotaankaksi lounaslahjakorttia kahdelle Ravintola Caritakseen (arvo 16,20 e).

Palauta valmis ristikko kirjekuoressa maaliskuun 2015 loppuun mennessä osoitteeseen: Caritas, Kapellimestarinkatu 2, 90140 Oulu. Kuoreen merkintä “Ristikko”.

yleis- ja erikoislääkärin vastaanotto l sairaanhoitajan vastaanotto kotilääkäri l röntgen l laboratorio l fysioterapia l työterveys l sairaala

Influenssaa Intiössä,helpotusta Taka-Lyötystä.

OULULAISTEN OMA LÄÄKÄRITALO

Kapellimestarinkatu 2 | www.caritaslaiset.fiAJANVARAUS: 050 520 2383

Voimassa 30.6.2015 asti. Ei voi yhdistää jo alennettuihin palvelu-

paketteihin (60+ Terveystarkastus, Muistiarvio, Muistikontrolli).

Kuponki esitetään maksun yhteydessä asiakaspalvelupisteessä.

10euron alennus Caritas Lääkäritalon palveluista.

ET

UK

UP

ON

KI

Leikkaa talteen!