Opetusharjoittelijan kirjaOulun normaalikoulu

Englannin kielisyventävä harjoittelu lukuvuosi 2011 - 2012

1

Sisällysluettelo:

KIELTEN OPETTAMISESTA 3SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 4SUURRYHMÄOHJAUKSET/NS. NORSSIN DIDAKTIIKKA 5MITÄ HARJOITTELUSSA TAPAHTUU? 6TOIMINTAPERIAATTEITA 6MITEN OPIN, MITÄ TEEN? 7HARJOITTELUN KULKU 7KOULUTYÖSKENTELYSTÄ JA OHJAUKSESTA 8OHJAUKSEN ONGELMIA 1

0HARJOITTELIJAN KEHITTYMINEN JA OPPIMINEN 1

2OPETUSSUUNNITELMASTA 1

3

2

KIELTEN OPETTAMISESTAValmistautuessasi kielten opettajan ammattiin olet haasteellisen tehtävän edessä. Samoin toimiessasi opettajana. Harjoittelussa toimit isossa yhteisössä. Siihen kuuluvat eri kouluasteet, perusaste ja lukio, satoja eri-ikäisiä ja -näköisiä koululaispersoonia, lähes sata opettajaa, muuta henkilökuntaa kuten terveydenhoitaja, vahtimestarit, siivoojat, ruokalahenkilökunta, rehtorit jne. on kymmeniä, harjoittelijoita lähemmäs pari sataa. Heidän kaikkien kanssa on toimittava ja tultava tutuksi. Sen lisäksi yhteisöllä on oma organisaationsa ja toimintatapansa, kulttuuri, johon on sopeuduttava.

Mitä opettajan työhön kuuluu? Mitä opettajan tulee osata? Tyhmältä kuulostava kysymys. Opettajahan opettaa.

Mutta ennen kuin voi opettaa vaikkapa imperfektin on tunnettava ainakin oppilaat (Voitko opettaa, tietämättä ketä, minkä näköisiä, kokoisia,

ikäisiä ihmisiä kohtaa, mitä he ennestään osaavat, miten he toimivat jne?)

opetussuunnitelma (Voitko opettaa tietämättä mitä tulisi oppia?) oppimateriaali (Voitko opettaa tietämättä mikä oppimateriaali on

kokonaisuudessaan, mitä asioita se sisältää ja miten rakentuu?) oppimistyylejä (Voit opettaa tiedostamatta, että on erilaisia tyylejä oppia,

mutta silloin opetuksesi voi olla varsin yksipuolista ja palvella vain osaa oppijoista)

opetusmenetelmiä (Onko vain yksi tapa opettaa jokin asia...?) tavoitteita (Voiko opettaa tietämättä, mitä halutaan saada aikaan

yleistavoitteiden ja oppijan tavoitteiden suhteen?) arvioinnin perusteita (Laki määrää, että oppijalla on oikeus tietää

miten häntä arvioidaan. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja henkilökohtaista edistymistä tukevaa, myös itsearviointi ja toveriarviointi täytyy ottaa mukaan oppilasarvostelussa ts. numeron antamisessa.)

ja lisäksi on

pystyttävä vuorovaikutukseen (Voiko opettaa jos ryhmä ei ”ala” sinua tai toisiaan?) Vuorovaikutus tarkoittaa kontaktin saamista erilaisiin, eri kokoisiin, eri ikäisiin, taidoiltaan ja toimintakulttuuriltaan erilaisiin ryhmiin. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppiminen on vuorovaikutteista, sosiaalista toimintaa. Opettaja on oppimisen ohjaaja, oppimistilanteiden järjestäjä.

hallittava oma oppiaine erittäin hyvin (Kielissä oppiaines on rajaton. Kieli käsittää kokonaisen kulttuurin, tieteet, taiteet, ajattelutavat, käyttäytymisen. Kielenopiskelun tavoite on vuorovaikutus ja autenttisuus.)

Koulun kieltenopetuksen tavoitteita näet opetussuunnitelmasta. Lisäksi ovat kurssikohtaiset tavoitteet, ja oppilaiden tavoitteet. Näistä päästään oppituntien tavoitteisiin ja siitä opetuksen suunnitteluun ja opetusmenetelmien valintaan. Näitä kaikkia asioita harjoittelussa joutuu opettelemaan ja niitä on oikeus ja mahdollisuus rauhassa opetella. Muista kuitenkin että oppilaille koulu on oikea ja ainutkertainen. Siksi meidän

3

jokaisen pitää sitoutua toimimaan heidän parhaakseen, opettamaan vastuullisesti ja hyvin valmistautuneena jokainen tuokio.

4

MAISTERIVAIHEEN HARJOITTELU LUKUVUOSI 2010 – 2011 ENGLANTI

050082ASYVENTÄVÄ I

(6 OP)7.12.2011

–27.1.2011

050083ASYVENTÄVÄ II

(7 OP)2.2.2011

–5.4.2011

OMAN OPETUSTYÖN SYVENTÄMINEN

OPETTAJA ITSENÄISENÄ JA VASTUULLISENA TYÖYHTEISÖN

JÄSENENÄSEURATTAVIA TUN-TEJA

20 18

HARJOITUSTUNTEJA 7 – 9 10 - 12ohjaaja AHL JAANA KINNUNEN

TIINA MOILANENPEKKA RAAPPANA

JOONAS TENHOVUORISINI TIMOSAARI

ANTTI KAMUNENRIIKKA KARPPINEN

JOHANNES KEMPPANENANNA MARIN

KAJ TOMMI AALTONENANNA GRUBERT

JOHANNES KEMPPANENANNA MARIN

JANNE HENRIKSSONJAANA KINNUNEN

NINA KURIKKALARIIKKA POHJOLAIIDA-LIISA REPO

JOONAS TENHOVUORIRAA JANNE HENRIKSSON

ELEONOORA KALLIOKOSKIANTTI KAMUNENTARU LAITINENIIDA-LIISA REPO

TOMMI AALTONENVEERA KIVINIEMITIINA MOILANENSINI TIMOSAARI

SIV RIIKKA KARPPINENVEERA KIVINIEMI

NINA KURIKKALARIIKKA POHJOLA

ANNA GRUBERTELEONOORA KALLIOKOSKI

TARU LAITINENPEKKA RAAPPANA

AHL Anna-Leena Ahlfors-Juntunen 050 366 45 06 etunimi.sukunimi@oulu.fiKAJ Jyrki Kauppinen 044 260 80 80RAA Sinikka Raappana 040 536 87 02SIV Virpi Sivonen-Sankala 040 832 35 40

enauskut@norssi.oulu.fi http://nk.oulu.fi/moodle ylänorssin opettajainhuone 5533782

SUURRYHMÄOHJAUKSET ja NORSSIN DIDAKTIIKKA 2011-2012

Omassa ryhmässä työskentelyn ohessa koulutyöskentelyyn sisältyy ns. norssin didaktiikkaa. Siihen osallistuminen on pakollista ja sinun odotetaan käyttävän siellä

5

oppimaasi omassa tuntityöskentelyssäsi. Lisäksi pidetään englannin harjoittelijoita koskevia yhteisiä suurryhmäohjauksia.

Syventävä harjoittelu Ipvm aika paikka aihe vastuuhenkilö

ke 7.12 12.30 121 Smart Board & AV-laitteet AHLto 8.12 11.00 212 Tunnin suunnittelu & Tekstien opettaminen KAJ

ma 12.12

9.45 122 Smart Board & Notebook AHL

ke 14.12 13.00 127 Tunnin suunnittelu & Tehtävien läpikäyminen

KAJ

ma 16.1 9.40 217 Lv:n/ro:n tehtävät & kodin ja koulun yhteistyö

AHL & SIV

ma 23.1 9.40 217 Suullistaminen RAAto 2.2 10.00 Kurssin suunnittelu RAA + muut ohjaajat

Syventävä harjoittelu IIpvm aika paikka aihe vastuuhenkilö

Kirjoitelmien korjaaminen & arviointi AHLKIVA-koulu & VERSO SIVHaista ope vee! kaikki ohjaajatKokeen laatiminen ja arviointi RAASuullisen kielitaidon kurssi & koe AHL & SIVyo-kokeen korjaaminen ja arvostelu AHL & SIVPalaute & Arviointi harjoittelusta kaikki ohjaajat

Syventävän harjoittelun aikana harjoittelija osallistuu vähintään 17, mutta mahdollisuuksien mukaan mieluiten 21 oppitunnin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Harjoittelija seuraa oman ohjausryhmän harjoitustunnit, oman pohja- ja jälkitunnin ja riittävän määrän muita (myös muiden aineiden) oppitunteja. Tuntien seuraaminen on tuntikäytänteiden oppimista varten; seuraa siis tarkkaavaisesti eri opetustilanteita, ohjeiden antamista, siirtymisiä (yhden vaiheen lopetus ja uuden aloitus), erilaisia tehtävien tarkistustapoja, luokkakieltä, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutusta ym. Kirjaa asioita muistiin, keskustele niistä toisten harjoittelijoiden sekä ohjaajasi kanssa kanssa. Jaa kokemuksiasi ja opi toisilta.

Lue tämä kirjanen huolellisesti. Kirjaa tavoitteitasi, kokemuksiasi ja saamasi palaute. Keskustele, kommentoi, kannusta, kysy, pyydä ja anna apua, ole avoin ja opi. Kuten kaikessa oppimisessa, tästäkin harjoittelujaksosta jokainen saa irti ja oppii niin paljon, kuin itse haluaa.

Seuraa myös ilmoitustauluja harjoittelijoiden huoneessa ja sähköisiä ilmoitustauluja, joita on sijoitettu opetusharjoittelijoiden huoneeseen, ala-aulaan ja taitosiipeen.

6

7

MITÄ HARJOITTELUSSA TAPAHTUU?

Harjoittelun tarkoituksena on saada tuntuma opettajan työhön. Lyhytkestoisuudesta huolimatta tavoitteena on paneutua kokonaisvaltaisesti koulun toimintaan ja oppilaiden opetukseen eri kouluasteilla. Valtaosa työskentelystä on luonnollisesti opettamisen harjoittelua, tuntien suunnittelua ja pitämistä. Tärkeä ulottuvuus, kasvatus, jää väistämättä harjoittelussa pinnalliseksi, mutta jos ymmärrämme kasvatuksen laajempana käsitteenä kuin esim. vain hyvien tapojen korostamista, kasvatusta on vaikea erottaa opetuksesta. Kouvolan kaupungin opetussuunnitelmassa todetaan opetuksesta ja kasvatuksesta seuraavaa:

Opetus antaa oppilaalle mahdollisuuden ja halun hankkia valmiuksia opiskeluun ja elämänhallintaan muuttuvassa maailmassa.

Koulukasvatus ohjaa oppilasta omaksumaan hyvät elämänhallintataidot, arvostamaan itseään ja toisia ihmisiä, omaa ja vieraita kulttuureja sekä huolehtimaan ympäristöstään.

Kasvatus sisältyy siis opetukseen ja sitä kautta siihen tulee mukaan opettajantyön eettinen ulottuvuus. Kasvatusta on paitsi asiallisen käytöksen vaatimus, oikeudenmukaisuuden vaaliminen, työ- ja toimintatapojen opettelu, tiedonhankintataitojen harjoittelu, sosiaalisten taitojen harjoittelu, ilmaisutaitojen harjoittelu ja moni muu asia, joita emme kenties aina tule yhdistäneeksi koulukasvatukseen. Vuorovaikutteisuus on opetuksen ydin ja samalla kasvatus - ”minä vain opetan englantia” -mahdollisuutta ei käytännössä ole kellään.

TOIMINTAPERIAATTEITA

Koulutyöskentelyssä toimitaan ohjaajan ja muutaman harjoittelijan muodostamissa ryhmissä. Päivittäisen työskentelyn aikataulun määrää ohjaajan lukujärjestys. Milloin hänen opettamillaan ryhmillä on tunteja, silloin sinä olet siellä opettamassa tai seuraamassa. Lisäksi on varattava aikaa yhteisiin keskusteluihin (ryhmä ja yksilöohjaus). 8.15 - 14.15 (- 15.45) on keskimääräinen koulun työpäivä. Se aika pitää koulutyöskentelyviikkoina varautua viettämään opettajaksi oppimisen parissa. Harjoitteluryhmät vaihtuvat vuoden mittaan ja harjoittelujaksotkin ovat hiukan eripituisia.

Harjoittelijalla on sekä oikeus että velvollisuus ohjaukseen. Sama koskee ohjaajaa. Hänellä on sekä oikeus että velvollisuus antaa ohjausta ja palautetta tehdystä työstä. Ohjaajalla on viime kädessä vastuu oppilaiden koulunkäynnistä ja oppimisesta. Mutta myös harjoittelijalla, jokaisella, joka vuorollaan opettaa, on oma vastuunsa. Koulu on oppilaiden ainutkertainen koulu. Se ei ole heille harjoittelua. Kun harjoittelijat saattavat opettaa suurimman osan kurssista, vastuu opetuksen tasosta on suuri. Mutta samalla ohjaajan on huolehdittava siitä, että harjoittelijalla on turvallinen olo harjoitella ja kehittää omaa opettajuuttaan. Se, mitä tunneilla tehdään, suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyönä oppilaiden parhaaksi ja opettajaksi oppimiseksi.

8

Ohjausryhmässä työskennellään paljon yhdessä, suunnitellaan, opetetaan, keskustellaan, annetaan palautetta, eletään ilot ja surut, tehdään opetustyötä, opitaan opettajiksi. Ryhmän jäsenenä sinulla on oikeus ryhmän tukeen ja kokemusten jakamiseen. Samalla asetat omia oppimistavoitteita, toteutat ja testaat taitojasi, keskustelet, analysoit, otat ja annat palautetta.

Sinulta edellytetään paljon epävarmuuden sietoa, rohkeutta yrittää ja sitoutua omaan ja yhteiseen ponnistukseen alkaa opettajaksi ja tulla hyväksi opettajaksi niille ihmisille, jotka harjoittelussa kohtaat ja niille tuleville jotka työssäsi kohtaat.

MITEN OPIN, MITÄ TEEN?

Kertomus:”Päivä- ja jopa viikkokausia ryntäilet paikasta toiseen, yrität pysyä tolkuissasi eri aikataulujen ja tahojen kanssa, jotka vaativat huomiotasi. Kalenteri on täynnä kellonlyömiä milloin sinun pitää olla jossain, vaihdat roolia noin kerran tunnissa. Hätäännyt, hermostut, suutut, väsyt, turhaudut, riemastut, ilahdut, hyppelet euforisen innon kantamana, paapatat tutuillesi tuntemattomia juttuja posket hehkuen, unikin saattaa karata.. Diagnoosi: Opettajaharjoittelu.”

Muutama neuvo maksimaalisen hyötysuhteen saavuttamiseksi harjoittelussa:

1. Ota rauhallisesti, keskity hetkeen.2. Rauhoitu, sinun ei tarvitse heti osata. Olet harjoittelemassa ja oppimassa.3. Suostu oppimaan. Poimi, kirjaa, kerää, varasta… ideoita ja menetelmiä. 4. Kuuntele toisia, heidän mielipiteitään, neuvoja, vinkkejä. 5. Suostu ohjaukseen: kuuntele, kysy, kiistele, kyseenalaista. Ole läsnä ja

mukana.6. Analysoi, anna ja ota palautetta kaikesta mitä tapahtuu. Havainnoi

kaikkea. Kysele.7. Yhdistä edelliset: opi opettajuutta, hyödy harjoittelusta.

Harjoittelussa on nimenomaan tarkoitus harjoitella ja opetella opettamisen perusteita. Sinulla on vuosien opetuksen vastaanottajana varmasti selkeä mielikuva millainen on hyvä opettaja, millaista on hyvä opetus. Tietoisesti tai tiedostamatta pyrit opettamaan kuten sinua on opetettu. Opetat myös mieluiten tavoilla, jotka sopivat omaan oppimistyyliisi.

Oppiminen, tässä tapauksessa opettajaksi oppiminen, on pitkälti oman toimintasi tulos, ja se onnistuu jos itse toimit aktiivisesti. Oppiminen on sitä, että omaksut uusia asioita, uusia taitoja, uusia ajattelutapoja ja näkökantoja.

9

HARJOITTELUN KULKU

Harjoittelun luonne, tavoitteet ja vaatimukset vaihtuvat eri harjoitteluissa. Oma kehityksesi etenee omaa tahtiaan, ei ole yhtä lähtöviivaa eikä maaliviivaa. Joitain asioita voi kuitenkin listata mahdollisina opittavina asioina.

Syventävä harjoittelu ISyventävä harjoittelu I on opettamisen harjoittelua. Keskeistä on opetuksen suunnitteluun ja erilaisiin menetelmiin perehtyminen ja niiden harjoittelu. Perehdy opetussuunnitelmiin ja oppimateriaaleihin. Seuratessasi tunteja opettele erottamaan oppilaita toisistaan, tutkaile heidän toimintatapojaan, persoonaa, osaamista. Opettele opettelemaan nimiä tavalla tai toisella. Jos suinkin mahdollista, pyri istumaan luokan pitkän seinän viereen, älä luokan perälle, koska luokan perältä näet pääasiassa vain oppilaiden niskat. Seuraa opettajan toimintaa, mitä hän tekee, miten toimii, suhtautuu, ketä puhuttelee ja miksi. Pyri saamaan mielikuva mitä on kohdata nämä ihmiset, kun/jos astut sinne opettajana. Mitä se edellyttää, mitä tapahtuu, miten toimit?

Opettele pitämään eriluonteisia tunteja ja käyttämään materiaalia ja välineitä monipuolisesti. Aseta tavoitteita oppilaille ja itsellesi ja kokeile erilaisia menettelytapoja. Syventävä harjoittelu I tapahtuu perusasteella ja lukiossa.

Syventävä harjoittelu IIEdellisissä harjoittelujaksoissa olet jo saanut tuntuman tuntien pitämiseen ja selviät perustilanteissa. Nyt on aika asettaa vaativampia tavoitteita, pohtia perusteita ja opetukselle ja omille valinnoille, laajentaa ja syventää omaa suunnittelun ja työtapojen valikoimaa, ajatella luovasti ja toimia itsenäisesti. Opettamisen ohella oppimisen arviointia ja arvostelua pohditaan ja harjoitellaan. Tämän jakson aikana kaikki sisällyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa opetukseensa. Syventävä harjoittelu II tapahtuu perusasteella ja lukiossa.

KOULUTYÖSKENTELYSTÄ JA OHJAUKSESTA

Koulutyöskentely on erittäin tärkeä osa opettajaharjoittelua, ja siihen kuluu paitsi aikaa myös runsaasti energiaa. Se on kuitenkin haasteellista ja antoisaa sekä valmentaa aivan konkreettisesti tulevaan työhön opettajana. Kuten oppimisessa yleensä, myös harjoittelussa oppiminen on paljolti riippuvainen harjoittelijan omasta halukkuudesta oppia ja asennoitumisesta työhön oppilaiden oppimisen ohjaajina.

Oulun normaalikoulun ala-asteella, yläasteella ja lukiossa opiskelee yhteensä noin 750 oppilasta. Vaikka he ovatkin oppilaina harjoittelukoulussa, heille koulu on ihan oikea koulu, ja siksi harjoittelijan on asennoiduttava työhönsä niin, etteivät oppilaat ole harjoittelua varten, vaan he käyvät koulua aivan

10

samoin kuin muutkin ikäisensä nuoret muissa kouluissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

Harjoitustunnit tulee suunnitella huolellisesti, koska oppilaiden pitää saada hyvää opetusta.

Oppitunneille saavutaan ajoissa eikä luokasta poistuta kesken oppitunnin. Oppitunnilla seurataan opetusta ja toimitaan mahdollisuuksien mukaan

apuopettajina. On toivottavaa, että harjoittelijat oma-aloitteisesti menevät ohjaamaan oppilaiden työskentelyä.

Ohjaus

Opetusharjoittelun ohjauksessa harjoittelijat saavat tarpeellisia ja tärkeitä ammatissa tarvittavia käytännön valmiuksia. Tutkimusten mukaan harjoittelukoulujen ohjaajat vaikuttavat hyvin paljon opetusharjoittelijoiden, eli siis tulevien opettajien, asenteisiin ja toimintaan luokassa. Harjoittelijoiden asenteita ja toimintaa luokassa tulee vuorostaan pohtia ja analysoida opetustilanteiden ja -ongelmien kautta heidän teoreettisen osaamisensa rajoissa. Opettajaksi kasvu on kuitenkin hyvin yksilöllinen

prosessi, ja opettajaharjoittelijan onkin hyvä jo alusta lähtien pohtia omaa opettajuuttaan ja pyrkiä saamaan omakohtainen kasvuprosessi käyntiin. Ohjaajan ja toisten opettajaharjoittelijoiden näkemykset ovat heidän näkemyksiään ja ovat arvokkaita kunkin kasvuprosessissa.

Ohjaus tapahtuu neljässä eri vaiheessa, jotka toistuvat syklisenä prosessina.

1. Ennakko-ohjaus 2. Observointi

4. Jälkiohjaus 3.Analyysi

Ennakko-ohjauksessa ohjaaja ja opetusharjoittelija suunnittelevat opetuksen, josta harjoittelija vastaa. He tekevät yhdessä päätöksen siitä, mitä, miksi ja kuinka harjoittelija opettaa. Suunnitelman tulisi olla keskustelu siitä, mihin olennaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota kohdatessa luokka. Harjoittelijan suoraa ohjailua ei useinkaan tarvita (lukuun ottamatta alkuvaiheita), vaan ohjaajan tulisi olla harjoittelijan keskustelukumppani ja keskustella opetuksen intentioista ja siitä, kuinka nämä voidaan toteuttaa käytännössä. Ennakko-ohjauksessa harjoittelija myös päättää, mitä asioita ohjaajan tulisi harjoitustunnin aikana tarkkailla ja kuinka tarkkailu dokumentoidaan (muistiinpanot/nauhoitus/videointi).

Ennakko-ohjaus

11

Ennakko-ohjauksella tarkoitetaan ennen harjoitustuntia olevaa ohjausta (tuntien suunnittelua, tuntisuunnitelmien tekemistä ja niistä puhumista). Tässä ohjauksessa voidaan erottaa seuraavat strategiat:

ENNAKKO-OHJAUS

SUORA OHJAILU REFLEKTOIVA, ANALYSOIVA POSITIIVISESTI VAHVISTAVA

Suoralla ohjailulla tarkoitetaan strategiaa, jolla ohjaaja sanelee opetusharjoittelijalle, mitä ja kuinka hänen tulee toimia. Näin ohjaaja myös määrittelee, millainen tunnin toteutus on sovelias, ja ohjaus tapahtuu suunnittele-toimi-arvioi -mallin mukaan. Tällainen ohjausstrategia tukeutuu joko tutkimuksiin tai käytännön kokemukseen siitä, että opettajan tietyllä toiminnalla on yhteys oppilaan oppimiseen.

Reflektoivaa, analysoivaa strategiaa käytettäessä keskustelua käydään erityisesti opetuksen syistä ja seurauksista. Tarkoituksena on saada harjoittelija tietoiseksi luokan tapahtumista ja luokassa tapahtuvasta opetuksesta. Opetus nähdään niin monimutkaisena, ongelmallisena ja tilannesidonnaisena asiana, ettei sitä voida suoraan ohjailla yleispätevillä säännöillä tai ohjeilla. Harjoittelussa on tärkeää heti alusta lähtien pyrkiä reflektiivisyyteen (esim. kysymyksillä: "Mitä minä haluan opetuksellani saada aikaan?") ja pyrkiä siihen, että harjoittelija tiedostaa toimintaansa ohjaavat ammattieettiset normit ja arvostukset. Ohjaajan tehtävä on kyseenalaistaa eli rohkaista reflektiivisyyttä. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta, että ohjaajan tulisi olla negatiivisessa mielessä kriittinen vaan nimenomaan positiivisessa.

Kolmas strategia, jota kutsutaan positiivisesti vahvistavaksi, pyrkii antamaan opettajaharjoittelijalle tukea ja kannustusta. Ohjaajalla on tällöin passiivisempi rooli kuin edellisissä strategioissa. Tällaisen strategian käytön edellytyksenä on, että opettajat ja opettajaharjoittelijat kykenevät analysoimaan ja ratkaisemaan opetukseen liittyvät ongelmat. Vasta sitten, kun yksilö kokee tarvetta muutokseen ja ottaa siitä vastuun, tapahtuu opetuksessa parannuksia. Näin ohjaajan rooliin kuuluu kuuntelemista, rohkaisemista ja harjoittelijan ajatusten kanavointia, mutta vain hyvin vähän ohjailemista.

Jälkiohjaus

Jälkiohjaus tarkoittaa harjoitustuntien palautekeskusteluita. Jälkiohjauksen tarkoitus on kehittää harjoittelijan resursseja ja hänen työtapojaan pohtimalla kriittisesti niitä motiiveja, tavoitteita, metodeja ja seurauksia, joita on analyysimateriaalissa (harjoittelijan omissa havainnoissa tai ohjaajan havaintomateriaalissa) sekä keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista ja ajatuksista. Edellytyksenä reflektoivalle jälkiohjaukselle ovat hypoteesit opetuksen vaikutuksista, eli opetuksen ja oppimisen yhteydestä. Tämä yhteys voidaan ilmaista hypoteesien muodossa, esimerkiksi "jos minä teen näin, oppilaat..."

Yhteinen vastuu ohjaustilanteista tarkoittaa, että ohjaajan vastuulla on kohdistaa reflektointi opetusprosessiin sellaisena, kuin se on toteutettu, ja harjoittelijan vastuulla on pohtia suhdetta päämäärien, metodien,

12

oppimistilanteiden ja niiden vaikutusten välillä, eli toisin sanoen arvioida opetusta sille asetettujen tavoitteiden pohjalta. Ohjaajan tehtävä on auttaa harjoittelijaa analysoimaan omia toimiaan. Kysymyksiä, joista voidaan keskustella voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Oletko joskus aiemmin kokenut jotain samanlaista, kuin nyt tapahtui? Millainen käsitys tiedosta oppilaille opetuksessasi esiteltiin? Millainen oppimistapa painottui luokassa? Millä tavoin olet helpottanut oppilaiden mahdollisuuksia käyttää uusia

tietojaan ja hyötyä niistä? Mitä muuta oppilaat ovat oppineet? (Omaehtoista tiedonhankintaa tms.) Mitä kokemuksia voit käyttää hyväksesi jatkossa?

Kriittisessä reflektoinnissa tarkastellaan moraalisia ja eettisiä aspekteja. On hyvin tärkeää ymmärtää opetuksen kaksinainen funktio, yhtäältä välittää tietoa ja toisaalta kehittää arvojärjestelmiä. Ylipäänsä ohjauksen tulee perustua siihen, ettei luokkatilaa ja koulua nähdä yksinomaan harjoittelupaikkana, vaan myös koulun asema yhteiskunnassa saa osansa keskustelussa, samoin kuin on tärkeää keskustella tiedon ja vallan välisestä suhteesta.

OHJAUKSEN ONGELMIA

Olipa ohjauksen painotus tai näkökulma mikä tahansa, ohjauksessa saatetaan törmätään kuitenkin psykologisiin tai sosiaalipsykologisiin ongelmiin. Näitä törmäyksiä tulee vastaan, ja siksi niistä on hyvä olla tietoinen jo ennakkoon, koska myös suhtautuminen ongelmiin muovaa ohjaajan ja harjoittelijan suhdetta.

Harjoittelija kokee luokkatilanteen usein ahdistavana ja levottomuutta aiheuttavana. Harjoittelijan persoona joutuu koetukselle, kun hän asettuu opettajan asemaan ja hänen toimintaansa arvioidaan.

Jokseenkin tavallinen opettajaharjoittelijoiden asenne on, että he haluavat saada sellaisenaan sovellettavia, yksiselitteisiä neuvoja ja ohjeita. Joissakin tapauksissa tällainen ohjauksen tarve johtuu harjoittelijan epävarmuudesta, toisissa tapauksissa taas harjoittelijalla on

selkeä näkemys siitä, kuinka opetus ja kasvatus tapahtuu, mutta hän haluaa kokeneemman kollegan apua opettajan ammatin teknisen suorittamisen viimeistelyssä. Yhteistä molemmille on toive saada konkreettisia ohjeita siihen, kuinka kulloinkin tulee tehdä (how to do it –asenne). Harjoittelija voi kokea suuria pettymyksiä tulevassa työssään, jos ohjaaja erehtyy antamaan hänelle ”yleispäteviä” ohjeita, jotka myöhemmin osoittautuvatkin tehottomiksi. Tällainen realiteettishokki ei ole mitenkään epätavallinen nuorten opettajien keskuudessa. Ohjauksessa pitäisi pyrkiä siihen, ettei harjoittelijasta tule asioita pohtimaton, sääntö- ja auktoriteettiriippuvainen ammatin suorittaja, epäprofessionaalinen opettaja, jonka ammattitaito ei kestä tulevia ponnisteluja ja ristiriitatilanteita kouluarjessa.

Opettajaharjoittelun lähtökohta on ongelmallinen, koska harjoittelijalla on takanaan laajamittainen ennakkososiaalistuminen mm. omalta kouluajaltaan, monivuotinen opetuksen seurantajakso ja käsitys siitä, kuinka asioiden tulee 13

koulukontekstissa olla ja millaisia rooleja kullakin kouluyhteisön jäsenellä on ja miten kenenkin tulee toimia. Harjoittelija ei tämän vuoksi ole aina valmis ottamaan vastaan ohjeita muilta, jos hän esim. omien koulumuistojensa ohjaamana mielestään jo tietää ja osaa. Jos aiemmat koulumuistot ovat erittäin hallitsevia harjoittelijan ajattelussa, ne voivat muodostua esteeksi näkökulman muutokselle oppilaasta opettajaksi sekä uusille ajattelu- ja toimintatavoille.

How to do it -asenteen asemesta harjoittelijan tulisi pyrkiä How to think about it –asenteeseen, ja ohjaaja voi auttaa tässä pyrkimyksessä. Harjoittelijan toiveet How to do it -ohjeista pahimmillaan vain pönkittävät ohjaajan asemaa eivätkä ohjaa harjoittelijaa ajattelemaan. Tästäkin syystä ohjausryhmien tulisi yhteisesti sopia, mihin harjoittelulla kussakin harjoitteluvaiheessa pyritään ja mitä kukin odottaa ohjaajalta ja toisilta harjoittelijoilta.

14

HARJOITTELIJAN KEHITTYMINEN JA OPPIMINEN

Reynolds on kuvannut ohjausprosessin eri vaiheita. Hänen lähtökohtanaan ovat olleet harjoittelijan tietotaso ja tunnetilat.

i. Ensimmäistä vaihetta kuvastaa ahdistus ja avuttomuus täysin uudessa tilanteessa. Ohjaajan tärkein tehtävä on luoda turvallisuuden tunnetta, erityisesti osoittamalla, että hän luottaa ohjattavansa kykyihin.

ii. Toisessa vaiheessa harjoittelija on oppinut hallitsemaan joitakin osa alueita ja tuntee itsensä jokseenkin varmaksi niissä. Hän tekee edelleen erehdyksiä mutta olettaa kaiken toimivan hyvin. Tässä vaiheessa ohjaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä. Harjoittelija on niin fiksoitunut itseensä ja omaan käyttäytymiseensä, ettei hän ole ohjauksen suhteen vastaanottava.

iii. Kolmannessa vaiheessa harjoittelija ymmärtää paremmin uuden tilanteen kompleksisuuden. Ohjaajalla on nyt mahdollisuus auttaa tuomalla mukaan ohjaustilanteisiin kritiikkiä, reflektointia ja harjoitustuntien analysointia.

iv. Neljännessä vaiheessa harjoittelija on saavuttanut lisää varmuutta ja kykenee sekä ymmärtämään että kontrolloimaan toimintaansa. Hän on objektiivisempi ja kriittisempi itseään kohtaan, ja ohjauksen tarve vähenee.

Fuller kuvaa samanlaisia vaiheita opettajan kehityksessä. Hänen lähtökohtanaan ovat erilaiset opettajuuden kehitysvaiheet:

i. Hengissäselviytymisvaihe, jossa harjoittelija on täysin kiinni omassa persoonassaan. Hän vie oppitunnin läpi ja selviää hengissä. Hänen kiinnostuksensa kohdistuu siihen, kuinka hänet koetaan opettajana, kuinka ohjaaja arvioi häntä ja kuinka hän onnistuu pitämään luokan kontrollissaan.

ii. Toisessa vaiheessa harjoittelijan kiinnostus siirtyy omasta persoonasta itse opetustekniikkaan ja luokkatilanteeseen. Harjoittelija oppii hallitsemaan metodeja ja käyttämään niitä eri tilanteissa.

iii. Kolmannessa vaiheessa voidaan havaita kaksi kehityssuuntaa. Yhtäältä opettaja on tyytyväinen oppimiinsa opetusrutiineihin eikä ymmärrä muutostarpeita. Toisaalta opettajan huoli oppilaistaan voi tulla esiin. Opettaja tulee tietoisemmaksi omasta vaikutuksestaan oppilaisiin ja siitä, kuinka opetus voidaan sopeuttaa eri oppilaiden tarpeita vastaavaksi.

Fuller ja Bown ovat sitä mieltä, että tulevat opettajat ovat harjoitteluaikanaan hengissäselviytymisvaiheessa ja vain harvoin yltävät kolmanteen vaiheeseen. Siksi on tärkeää, että ohjaaja tarkkailee harjoittelijaa ja soveltaa ohjauksensa hänen kulloisenkin kehitysvaiheensa mukaiseksi. Kypsempi opettajuus on saavutettavissa kenties vasta 3-5 vuoden opettajakokemuksen myötä. (Perustuu teokseen Bergman & Törnvall: Handledningens teori och praktik)

15

OPETUSSUUNNITELMASTA

Opetussuunnitelma on koko opetusta säätelevä suunnitelma, jonka puitteissa yksityiskohtaiset kurssi- ja oppituntisuunnitelmat tulee suunnitella.

jne…

jne…

Oulun normaalikoulun opetussuunnitelman yleiset osat1:

VIERAAT KIELET

Yleistä

Vieraiden kielten opetuksen tehtävä on antaa oppilaille riittävä kielitaito tulla toimeen vieraita kieliä puhuvien kanssa sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä. Vieras kieli on väline, jonka avulla hankitaan tietoja ja taitoja. Kielten opiskelu kehittää myös sosiaalisia taitoja.

Oulun normaalikoulun perusasteella tarjotaan vieraiden kielten opetusta kieliohjelman mukaan seuraavasti: A-kielenä englantia ja saksaa vapaaehtoisena A-kielenä ranskaa, saksaa ja englantia B-kielenä ruotsia valinnaisena B-kielenä ranskaa, saksaa, italiaa ja venäjää tai jotakin

muuta kieltä lyhytkursseina muita mahdollisia vieraita kieliä.

Oulun normaalikoulun kieltenopetuksen painopistealueita ovat seuraavat: Kielen oppiminen käsitetään progressiona, siis lähdetään liikkeelle

aivan nollatasosta ja edetään lukion päättövaiheessa jopa aivan natiivin tasolle.

Pyritään siihen, että kielten tavoitekuvaukset ovat ymmärrettäviä ja selkeitä.

Korostetaan suullisen kielitaidon tärkeyttä kaikilla luokka-asteilla ja kaikissa kielissä.

Otetaan huomioon viestinnällisyyteen liittyvät seikat, kielen osaaminen erilaisissa viestinnällisissä tilanteissa.

Painotetaan oppimaan oppimista kaikilla tasoilla. Ymmärretään, että vieraiden kielten oppiminen sisältää samankaltaisia

toimintoja kielestä riippumatta.1 Englannin kurssien sisällöt esitellään suurryhmäohjauksissa ja didaktiikassa

OPETUSSUUNNITELMA

Kurssin 1 suunnitelma

Kurssin 2 suunnitelma

Kurssin 3 suunnitelma

tuntisuun-nitelma

tuntisuun-nitelma

tuntisuun-nitelma

tuntisuun-nitelma

tuntisuun-nitelma

16

Tarkoituksena on pitää tavoitteet, opiskeluprosessi ja arviointi sopusoinnussa.

Pyritään lisäämään oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, kuten esim. itsearviointi,

portfolio, kielisalkku, silloin kun se on mahdollista.

Arviointi

Vieraan kielen opiskelun arviointi on oppimisprosessin laaja-alaista seurantaa. Oppimisprosessin aikana tarkkaillaan ns. jatkuvaa näyttöä, joka tarkoittaa kotitehtävien tekemistä, tuntityöskentelyyn osallistumista, motivoituneisuutta, kirjallisia ja/tai suullisia kokeita. Arvioinnin tehtävänä on edistää ja kannustaa oppilasta ja antaa palautetta hänen etenemisestään kohti tavoitteita. Arviointi on hengeltään myönteistä, ohjaavaa sekä kommunikatiivisuutta painottavaa.

Opettajan antaman arvioinnin lisäksi oppilaita harjaannutetaan antamaan palautetta luokkatovereilleen esimerkiksi erilaisten arviointilomakkeiden avulla. Myös itsearviointia käytetään runsaasti. Vanhemmiltakin voidaan pyytää arviointia oppilaan työskentelystä ja suorituksista. Opettaja voi halutessaan käyttää tavallisen arvioinnin lisänä kielisalkkua, johon oppilas kerää omia tuotoksiaan ja arviointeja niistä sekä muuta kielenopiskeluunsa liittyvää.

Arvioinnista annetaan lisätietoa yleisten arviointiohjeiden yhteydessä ja kieliohjelmassa.

Varhennettu kielenopetus ja A-kieli vuosiluokilla 3–6

Vieraan kielen opetuksen tavoitteena on, että oppilaasta tulee sujuva vieraan kielen käyttäjä erilaisissa viestintätilanteissa. Hän hallitsee kielen keskeisen sanaston, perusrakenteet ja riittävän ääntämistaidon. Oppilas saa tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Oppilas asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin. Hän oppii ymmärtämään ja arvostamaan oman kulttuurinsa juuria.

Oppilas ymmärtää kullekin kielelle ominaisten harjoittelumuotojen merkityksen. Oppilas oppii arvioimaan omaa suoritustaan sekä ottaa vastuuta omasta opiskelustaan. Oppilas kokee opetuksen ja opiskelun mielekkäänä, elämyksellisenä, rohkaisevana ja haasteellisena. Oppilaalle pyritään luomaan myönteisiä kokemuksia vieraan kielen opiskelusta ja näin varmistetaan myönteinen suhtautuminen vieraan kielen opiskeluun myös muilla asteilla. Oppilas oppii käyttämään vieraskielisiä lähdeteoksia ja muita apuvälineitä, kuten sanakirjoja, sanastoja, tietokonetta.

Kielen oppiminen on oppijaa monipuolisesti koskettavaa ja aktivoivaa, toiminnallista oppimista, joka vetoaa eri aistikanaviin, tunteisiin, kokemuksiin, elämyksiin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppija on mahdollisimman paljon kosketuksissa oppimisen kohteena olevan kielen kanssa omakohtaisen kokemuksen kautta. Opittava kieli on myös opettajan käyttökieli oppitunnin aikana.

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Sitä voidaan opiskella myös 4. luokalla alkavana vapaaehtoisena A-kielenä. Vieraan kielen opiskeluun liittyvät tavoitteet ja sisällöt koskevat myös toisen kotimaisen kielen opiskelua.

17

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

KieliKielen osaamisen taso luokalla 6 taitotasokuvausasteikon mukaan:

Kuullun ymmärtämine

n

Puhuminen Tekstin ymmärtämine

n

Kirjoittaminen

Englanti A1.3 A1.2 A1.3 A1.2Saksa A1.3 A1.2 A1.3 A1.2Ranska A1.2 A1.2 A1.3 A1.2Venäjä A1.1 A1.1 A1.1 A1.1

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja.

Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

A-kieli vuosiluokilla 7–9

A-kielen opetus jatkuu vuosiluokilla 2–6 hankitun kielitaidon pohjalta.

Opetuksen tavoitteet

Kielelliset tavoitteetOppilas ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä laajempaa yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä, selviytyy vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista ja osaa kertoa vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.

KulttuuritaidotOppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria sekä viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa, oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria.

Oppimaan oppiminenOppilas hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita. Hän osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä, käyttää hyväksi äidinkielessä oppimaansa sekä korvata kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin. Oppilas oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. Oppilas osaa arvioida omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttaa työskentelytapojaan.

Opetuksen keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiiritLähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet, koulu ja oppilastoverit sekä opettajat; asuminen maalla ja kaupungissa; ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot; asioiminen tutuissa paikoissa, kuten kaupassa, postissa jne.; perustiedot omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa. Lisäksi sosiaaliset verkostot, vapaa-

18

ajan vietto, harrastukset, julkiset palvelut, elinkeinoelämä, ammatit, ympä-ristönsuojelu, terveys ja hyvinvointi, tiedotusvälineet jne.

RakenteetLauseenmuodostus ja viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi: verbin perustaivutus, tärkeimmät aikamuodot, sijamuotojen yleisimmät muodostustavat ja käyttö, yleisimmät prepositiot ja sidosrakenteet, keskeinen lauseoppi.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

KieliA-kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausten mukaan:

Kuullun ymmärtämine

n

Puhuminen Tekstin ymmärtämine

n

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 A2.2 B1.1 A2.2Saksa A2.2 A2.2 A2.2 A2.2Ranska A2.2 A2.2 A2.2 A2.2

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

Oppimaan oppiminenOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

B-kieli vuosiluokilla 7–9

Oulun normaalikoulussa vuosiluokilla 7–9 opiskellaan B-kielenä toista kotimaista kieltä, ruotsia. Kaikille yhteisiä kursseja on kuusi, kaksi joka luokka-asteella. Lisäksi on mahdollista opiskella ruotsia valinnaiskursseilla 9. luokalla.

Tavoitteet

KieliOppilas osaa kommunikoida ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa, ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön ja osaa kirjoittaa vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin.

KulttuuritaidotOppilas tuntee kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja ja oppii vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureita omaansa sekä viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria sekä arvostamaan muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja niiden edustajia.

19

Oppimaan oppiminenOppilas oppii erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä. Oppilas oppii tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita.

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiiritLähiympäristö, koulu, harrastukset, henkilöt, asiat ja toiminnot (koti ja perheenjäsenet, koulu ja oppilastoverit sekä opettajat); asuminen maalla ja kaupungissa; ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot; asioiminen tutuissa paikoissa, kuten kaupassa, postissa jne., kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat, pohjoismaisuus osana identiteettiä.

RakenteetVerbin taivutus ja aikamuodot, substantiivin taivutus, adjektiivin taivutus ja vertailu, tavallisimmat pronominit, yleisimmät prepositiot, sidosrakenteet, keskeinen lauseoppi.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

KieliB-kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausten mukaan:

Kuullun ymmärtämine

n

Puhuminen Tekstin ymmärtämine

n

Kirjoittaminen

Ruotsi A2.1 A1.3 A2.1 A1.3

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

Oppimaan oppiminenOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

A-kieli: englanti

Tavoitteet

2.–3. luokka vieraaseen kieleen tutustuminen: kielen ääntämisen perusteita,

kohteliaisuusfraaseja, lukusanoja, värejä, perussanastoa tutuista aihepiireistä

pääpaino suullisen reagointivalmiuden kehittämisessä erilaisten kielenopiskelun työtapojen oppiminen

4. luokka ääntämisen ja intonaation vahvistaminen lyhyiden lauseiden ja viestien ymmärtäminen ja tuottaminen

20

kohdemaan kulttuuriin tutustuminen pääpaino suullisessa harjoittelussa

5. luokka arkipäivän tilanteissa kommunikointi eri apuvälineitä hyödyntäen vahvistetaan tekstinymmärtämistä ja kerrotaan omaan elämään

liittyvistä asioista kohdekielellä suullisen lisäksi myös kirjallisten taitojen alkeita

6. luokka tutustuminen kohdemaan kulttuuriin laajemmin kirjallisten taitojen syventäminen, keskustelutaitojen harjoitteleminen keskeisen tiedon ymmärtäminen helpoista autenttisista teksteistä

7. luokka kirjallisen tuottamisen vahvistaminen suullisen kielitaidon ohella:

mielipiteen ilmaiseminen, kertominen ja kuvaileminen kielen perusrakenteiden vahvistaminen

8. luokka kuullunymmärtämisen sekä oman suullisen ja kirjallisen tuottamisen

vahvistaminen abstraktimpien tekstien ymmärtäminen vaativampien kielen rakenteiden opettelu

9. luokka tiedon hankkiminen helpoista autenttisista teksteistä itsenäinen asiatekstien tuottaminen apuneuvoja hyväksi käyttäen. arkipäivän puhetilanteista selviäminen kielialueen kulttuuriin tutustuminen monipuolisesti

21

Lukion opetussuunnitelman yleinen osa:

Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Kieli ja oppimäärä

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1Muut kielet A B1.1 – B1.2 B1.1 – B1.2 B1.2 B1.2Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1Muut kielet B2 A2.2 – B1.1 A2.2 – B1.1 A2.2 – B1.1 A2.1 – B1.1Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1Muut kielet B3 A2.2 A2.1 – A2.2 A2.2 – B1.1 A2.1 – B1.1

Tavoitteena on myös, että opiskelija• osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla • osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin • tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana • osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Arviointi

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

Kurssit

Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. 22

Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:

EN = englannin kieliLA = latinan kieliRA = ranskan kieliSA = saksan kieliIA = italian kieli

http://progressiveboink.com/archive/calvinhobbes.htm

23