1

Churches in Finland Suomalaiset kirkot Kyrkor i FinlandNr 1 2016

VaivaisukkojaFattiggubbarPoor Old Men

A New E-MagazineShowing the most beautiful churchesin our country.

2

Churches in FinlandSuomen kirkotKyrkor i FinlandAn E-Magazine published by Gastrolab.KyEditor: Hans BjörknäsKirkkopuistikko 18 B 3765100 VaasaFinlandPhone +358-40-5462455

3

Many churches in Finland - go to Facebook and search for ”Churches in Finland.” And please share to all Your Facebook friends.Monet Suomen kirkot - mene Facebookiin ja etsi ”Suomen kir-kot”. Jaa mielellään kaikille FB-ystäville.Många kyrkor i Finland - gå till Facebook och sök på ”Kyrkor i Finland” - och dela gärna med Dina Facebook-vänner

4

Vaivaisukot

Vaivaisukko on kirkon tai kirkkotapu-lin seinään kiinnitetty maalattu puu-

patsas, jonka rinnassa tai sylissä olevaan aukkoon voi laittaa rahaa. Rahat käytetään yleensä kirkon diakoniatyöhön. Ukkoja löytyy eniten Pohjanmaalta.

Vaivaisukkojen edeltäjinä voidaan pitää uhritukkeja, joita Ruotsi-Suo-

men kirkko määräsi sijoitettavan kirkko-jen yhteyteen vuonna 1343. Västeråsin valtiopäivillä 1527 uhritukit kiellettiin, koska niiden katsottiin liittyvän katolisen kirkon anekauppaan. Köyhien auttaminen oli kirkkojen velvollisuus, ja keräystukit auttoivat seurakuntia tämän tehtävän hoi-dossa. Niinpä kuningatar Kristiina vuonna 1649 kehotti asettamaan keräystukkeja

uudelleen kirkkojen yhteyteen.

Tukkeja lienee koristeltu aiemmin pyhimysten kuvilla, kunnes vuoden

1571 kirkkoasetuksella kuvat määrättiin poistettaviksi. Pohjanmaalla oli paljon laivanrakennustoimintaa, ja ilmeisesti laivanrakentajien keulakuvien tekijät ovat tehneet ensimmäiset vaivaisukot. Laivojen keulakuvia ei ole mielletty pyhimysten kuviksi, joten kuvien veistä-minen on ollut sallitumpaa. Tämä selittäi-si, miksi vaivaisukkoja on nimenomaan Pohjanmaalla. Vaivaisukot esittävät usein kerjuulla olevaa sotainvalidia, toinen suo-sittu esikuva ukoille on pelimannityyppi. Ensimmäiset ukot tehtiin 1600-luvulla, mutta suurin osa on 1800-luvulla veistet-tyjä.

5

Vaivaisukkoja on toiminnassa Suo-messa noin 108. Yksi näistä on

vaivaisakka, joka sijaitsee Soinin kirkossa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan museossa on näytteillä Rantsilan kirkon vaivaisukko. Vanhimpana vaivaisukkona pidetään Hau-hon kirkon ukkoa, joka on tiettävästi tehty 1600-luvun lopulla. Samoihin aikoihin lienee tehty Raahen vaivaisukko.

Pelastakaa vaivaisukotSuomessa on ollut tunnettuja ukkoja yh-teensä noin 180. Jotkut niistä ovat hävin-neet aikojen kuluessa, osa on rapistunut huonokuntoisiksi ja sitten hylätty. Ukkoja on myös pahoinpidelty ryöstösaaliin toi-vossa. Esimerkiksi Raution ukko vietiin kappelin seinästä kokonaan syksyllä 2012 ja se löydettiin toukokuussa 2013 syrjäi-sen metsätien varrelta Kannuksessa.

6

Vaikka vaivaisukkoja on arvostettu jo 1900-luvun alusta alkaen, vakavaa ja

perinpohjaista taidehistoriallista tutkimus-ta ne eivät ole saaneet. Otso Kantokorven mukaan perustutkimukselle on tilausta, koska vaivaisukot kytkeytyvät nykyään voimakkaasti virinneeseen ITE-taiteen tut-kimukseen ja harrastukseen. Kantokorven mielestä on syytä saattaa vaivaisukkope-

rinne osaksi samaa jatkumoa.

Helsinkiläisen ORTON Invalidisää-tiön ylläpitämän Galleria Ortonin

piirissä syntyi yhdistys nimeltä Pelastakaa vaivaisukot. Sen tavoitteina on vaivais-ukkojen, sekä niiden kirkko-, sosiaali-, kulttuuri- ja taidehistoriallisen merkityk-sen tunnetuksi tekeminen ja arvostuksen

7

lisääminen. Yhdistys haluaa pitää yllä ja myös elvyttää vaivaisukkoperinnet-tä, sekä lisätä tietoa aiheesta. Yhdistys haluaa kannustaa seurakuntia kunnosta-maan ja pitämään huolta näistä ”kunnia-kansalaisista” ja kiinnittämään huomiota asianmukaiseen restaurointiin.

Yhdistys järjesti Kerimäen kirkossa kesällä 2013 pidetyn näyttelyn Vai-

vaisukot Kerimäellä. Kirkkoon oli koottu 42 vaivaisukkoa ympäri Suomea.(Lähde: Wikipedia, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License)

8

9

10

En ”fattiggumma” som nu finns i Österbottens museum, men sannolikt funnits vid Purmo kyrka”Vaivaismummo, nyt Pohjanmaan museossa, mutta on ollut Purmon kirkossa

11

Alajärvi

12

13

Saloinen

14

Fattiggubbar är en form av träskulpturer som oftast hittas utanför kyrkor och som

håller i en insamlingsbössa till förmån för de fattiga. Fattiggubbar är särskilt vanliga i Österbotten i Finland. Fattiggubbar kan jämföras med fattigbössor.(Källa: Wikipedia, Creative Commons Attri-bution-ShareAlike 3.0 Unported License)

FattiggubbarOravais

15

Larsmo-Luoto

16

Larsmo-Luoto

- Rånade »fattiggub-bar”.I torsdags förre veckan iakttogs, att

den iOravais kyrkoby invid allmännalandsvägen uppstälda fattiggubbenvarit föremal för åvärkan. Vid närmaregranskning befans hela träbelätetlöslrutet från sin plats, låsetUll ,gub- Abens- kassalåda sönderbrutet ocb kas- !san borttagen.För brottet misstänkas tvänne ruskigaindivider, som föregående dag genomvan-dratbyn.

Huruvida ortenspolismyndighetervidtagit några åtgärder

för att gripa vagabonderna är ickebekant.

När fattiggubben” i Munsala häromdagenskulle inventeras, befans lå-set vara sönderbrutet och kassan bortta-gen.

Förmodligen är det sammalandsvägsriddaresområnat äfven

Oravaisfattiggubbe. Då gubbarna ifrågaplägaha ända till nere tiotal mark påkistbott-nen”,har det förmodligenvarit ettganska lönande geschäft att plundradem. - W.P. (Västra Finland, 11 december 1901)

17

Vaasa, 9 syyskuuta 1905

18

Sideby kyrka - Siipyyn kirkko

19

20

Haukipudas

21

22

Kalajoki

Sievi

23

24

Turun Maarian kirkkoMaria-kyrkan i Åbo

25

26

Maarian ”kirkonäijä”

Maarian kirkkomaan muurin laidassa, kivisen hautakappelin seinän

vieressä seisoo kaikkien ohitse matkaile-vien nähtävänä pieni puinen ukkokatoksensa alla. Omille pitäjäläisille se on tuttu, niin että eivät he taidasitä paljon huomata. Mutta vierailta seu-duilta tulevat ja varsinkin kaupunkilaisetpysähtyvät sitä katsomaan, ja silloin puto-aa aina joku raharautaiseen hattuun sen kainalossa. Puisella taululla sen paljaan pään ylä-puolella on maalattu lause raamatusta: »Joka köyhä armahta, hän lainaHerralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jällen maksava on.» Se on pitä-jän »vaivaistukki» 1. »kirkonäijä» (»Lat-sarus») *), joka miesmuistiin on siinäseissyt kerjäämässä ohitse kulkevilta ropoa seurakunnan vaivaisille.Äijä on pieni ja avuton. Pää on luonnollis-ta kokoa ehkä vähäsen suurempi,mutta kaikki pienenee ylhäältä alas päin. Jalat ovat kuin polvienalta poikkilyödyt ja siksi luonnottoman lyhyet. Hattua kannattavatkäsivarret ovat luonnottoman pitkät. Äijä on puettuna Snellmanin aikuiseenpitkään takkiin! Pieni alastaitettu kaulus on edestä umpinainen, jakaulaa kiertää korkealta kaulahuivi. Edes-sä on kaksi nappiriviä. Vielävuosi sitten oli puku tummanruskea, mutta viime kesäistenkorjausten aikana maalattiintakki vaaleanharmaaksikaulahuivi siniruutuiseksi. Silloinsiroiteltiin harmaata myöskinhiuksiin, joita ei olekaan

muutakuin ohimoilla takana,ja tuuheille kulmakarvoille.Kaljuine paineen, laihoine parrattomineposkineen ja pitkinekasvoineen on koko äijä ilmeinenkuva Snellman’in jaLönnrotiinajoilta.

Kaikesta voi siis nähdä,että se ei ole varsin vanha

muisto. Kirkonkokouksen pöytäkirjoistasaammekin tietää,

27

että rovasti Heikel’in aikana,kesäk. 18 p. vuonna 1852, »päätettiin hankkia vaivaistukki1. vaivaisukko, hyvinraudoitettu, ja vahvoilla lukoillavarustettu, ja sijoittaase maantien laitaan Baer’inhautakappelin seinän viereen.Koetettiin miten paraitentaidettiin kartuttaa seurakunnanvaivaiskassaa. Se olikin tarpeen, sillä kaikkein niitten »sairaittenrenkien», »vanhojen leskien», »orpojen lapsien» ja muitten työhönkyvyttö-mien ihmisten luku, jotka elivät vaivais-kassan turvissa, oli jo joku vuosiennen noussut yli 60.Koska ukko oli valmis paikallaan, sitä emme saa tietää. Ainakin vastaseuraavana talvena rovasti ilmoittaa puhu-telleensa turkulaista »kuvanveistäjää»,

joka tahtoi 50 hopearuplaa palkaksensa. Tämän lupasi rovastietukäteen antaa omistaan vähitellen mak-settavaksi vaivaistukin itsensäkeräämillä rahoilla. Sillä tavalla »vaivais-tukki toivottavasti muutamanvuoden perästä on seurakunnan oma, ilman että vaivaiskassaan on kajottu,ja kestänee se sitte useita vuosikymmeniä; johon kaikkeen seurakunta il-moitti olevansa tyytyväinen». Luultavasti ukko pian sen jälkeen oli paikallaan,koska jo 1856 maksettiin 10 kop. »vai-vaistukin korjauksesta».Täyttikö se muuten rovastin ja seurakun-nan toiveet, sitä emme myöskäänkirjoista näe. Ainoastaan yhden kerran, 26 p. kesäkuuta 1857 on merkitty:»vaivaistukista otettiin ulos 3: 35 hop. rupi.» Nykyaikoina siitä on saatun. 30 mk. vuodessa ja enemmänkin.

28

Eivät ne liene kaikki ainoastaan huvin vuoksi hattuun pudotettuja kolikoita,vaan lienee sinne usein pudonnut samalla sovitettu omantunnontuska tai hiljainen kiitos. Sillä tiedetään, että on tapana vaivaisille luvatajoku rahasumma, jos asiat onnistuvat niin hyvin kuin oli toivottu, tai josne eivät käyneet niin hullusti, kuin oli pelätty. Hatussa joskus löytyneet10 markankin setelit todistanevat, että Maariassakin se tapa elää, ja että sellaiset rahat on uskottu kirkonukon hiljaiseen talteen.

Samallaisia vaivaistukkia on vanhaan aikaan ollut monenkin kirkon seinässä,

ja lienee monessa pitäjässä vieläkin. Muu-tamat kokoovat rahanhattuunsa, toisilla se putoo vatsaan tai rinta-onteloon. Inhimillinen haamuniissä vaan on hyvin vaihtelevainen. Niitä on matalista ja turpeista kuinMaarian ukko äärettömän pitkiin ja hoik-kajäsenisiin saakka, esim. Sälöistenvaivaistukki Pohjanmaalla.Aili Tallgren.Kotiseutu, N:o 6, 1910

29

Helsingin Matteuskirkko

30

31

Kitinoja, Ylistaro

32

33

Lappajärvi

34

35

Kannus Lohtaja

36

Oravais - Oravainen

37

38

Pörtom - Pirttikylä

39

40

Ruovesi

41

42

Löytä meitä FB:ssäHitta oss på FBFind us on FB

43

Ylistaro

44

45

Raisio - Reso

46

47

Vörå - Vöyri

48

Virrat

49

50

Petalax - Petolahti

Nurmo

51

Svenska Österbotten 12.7.1895

52

A lot of New Images showing Churches i FinlandMonta uutta kirkkokuvaaMånga nya kyrkobilder