d2 suomen rakentamismÄÄrÄyskokoelma - finlex.fi · d2 suomen rakentamismÄÄrÄyskokoelma...

30
D2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2003 Ympäristöministeriön asetus rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maan- käyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat määräykset ja ohjeet rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun Euroo- pan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY, mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003 ja sillä kumotaan ympäristöministeriön 18 päi- vänä helmikuuta 1987 antama päätös rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Ennen asetuksen voi- maantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia määräyksiä ja ohjeita. Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Yli-insinööri Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriön asetus rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta annetun ympäristöministeriön asetuksessa olevan määräyksen 1.2 muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2003 ________ Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaih- dosta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun ympäristöministeriön asetuksessa (D2) oleva määräys 1.2 seuraavasti: 1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen 1.2.1 Milloin näissä määräyksissä ja ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää myös muualla Euroopan talousalueella voimassa olevaa tasol- taan vastaavaa standardia. ________ Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2003 Ministeri Suvi-Anne Siimes Yli-insinööri Pekka Kalliomäki 1

Upload: doankhue

Post on 17-Oct-2018

253 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

D2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihtoMääräykset ja ohjeet 2003

Ympäristöministeriön asetusrakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat määräyksetja ohjeet rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta.

Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palvelujakoskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun Euroo-pan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä98/48/EY, mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003 ja sillä kumotaan ympäristöministeriön 18 päi-vänä helmikuuta 1987 antama päätös rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Ennen asetuksen voi-maantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia määräyksiä ja ohjeita.

Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Yli-insinööri Pekka Kalliomäki

Ympäristöministeriön asetusrakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta annetun

ympäristöministeriön asetuksessa olevan määräyksen 1.2 muuttamisesta

Annettu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2003

________

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaih-dosta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun ympäristöministeriön asetuksessa (D2) oleva määräys 1.2seuraavasti:

1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen1.2.1Milloin näissä määräyksissä ja ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista,

niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää myös muualla Euroopan talousalueella voimassa olevaa tasol-taan vastaavaa standardia.

________

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2003

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Yli-insinööri Pekka Kalliomäki

1

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAYMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto

Rakennusten sisäilmasto jailmanvaihtoMääräykset ja ohjeet 2003

Sisällys

1 YLEISTÄ

1.1 Soveltamisala

1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen

1.3 Määritelmiä

2 RAKENNUKSEN SISÄILMASTO

2.1 Yleistä

2.2 Lämpöolot

2.3 Ilmanlaatu

2.4 Ääniolosuhteet

2.5 Valaistusolosuhteet

3 ILMANVAIHTO

3.1 Ilmanvaihtojärjestelmät

3.2 Ilmavirrat

3.3 Tuloilman suodatus

3.4 Ulko- ja jäteilmalaitteiden sijoittaminen

3.5 Palautus-, siirto- ja kierrätysilma

3.6 Ilman jako ja poisto

3.7 Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys ja paineet

3.8 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja huollettavuus

4 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄNENERGIATEHOKKUUS

5 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄNTOIMINTAKUNNON VARMISTAMINEN JAKÄYTTÖÖNOTTO

LIITTEET

1 Ilmavirtojen, ilman liikkeen ja äänitason ohjearvoja

2 Moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto-ohjeet

Opastavia tietoja

2

D2

MERKKIEN SELITYSMääräykset on kirjoitettu leveälle palstalle täl-lä isolla kirjasinkoolla. Määräykset ovat vel-voittavia.

Ohjeet on kirjoitettu kapealle palstalle pienelläkirjasinkoolla. Ohjeet eivät ole velvoittavia, vaanmuitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaankäyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetutvaatimukset.

Selostukset, jotka ovat kapealla palstalla kursi-voituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viit-tauksia muihin säädöksiin.

1YLEISTÄ

1.1 Soveltamisala

1.1.1

Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden ra-kennuksen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa. Loma-asuntojen osalta määräykset koskevat vain koko-vuotiseen tai talviaikaiseen käyttöön tarkoitettujarakennuksia.

1.2 Vastavuoroinen tunnustaminen

1.2.1

Milloin näissä määräyksissä ja ohjeissa on annet-tu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista,niiden ohella ja sijasta voidaan vastavuoroisestikäyttää myös muussa Euroopan talousyhteisönjäsenmaassa voimassa olevaa tasoltaan vastaavaaEN-standardia tai muuta standardia.

1.3 Määritelmiä

1.3.1

Näissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitetaan:

1) hiukkasilla PM10 hiukkasia, joiden aerody-naaminen halkaisija on alle 10 mikrometriä;

2) huonelämpötilalla yleensä ilman lämpötilaaoleskeluvyöhykkeellä. Kun huoneessa on laa-joja pintoja, joiden lämpötila poikkeaa ilmanlämpötilasta käytetään huonelämpötilana ope-ratiivista lämpötilaa. Operatiivinen lämpötilakuvaa sisäilman lämpötilasta poikkeavien pin-talämpötilojen vaikutusta ihmisen lämmön-tunteeseen;

3) ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemallalämpömäärällä sitä lämpömäärää, joka tarvi-taan ilmanvaihdon ilmavirran lämmittämi-seksi ulkoilman lämpötilasta huonelämpöti-laan;

4) ilmanvaihdolla huoneilman laadun ylläpitä-mistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihta-malla;

5) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehol-la rakennuksen koko ilmanvaihtojärjestelmänkaikkien puhaltimien yhteenlaskettu sähkö-verkosta ottamaa sähkötehoa jaettuna ilman-vaihtojärjestelmän koko mitoitusjäteilmavir-ralla tai mitoitusulkoilmavirralla (suurempinäistä). Ilmanvaihtojärjestelmän sähköverkos-ta ottama sähköteho sisältää puhaltimienmoottorien sähkötehon lisäksi mahdollistentaajuusmuuttajien ja muiden tehonsäätölaittei-den sähkötehon;

6) ilmanvaihtokertoimella tunnin kuluessa huo-netilaan tai tilasta virrannutta ulkoilmavirtaahuonetilan ilmatilavuutta kohti, (m3/h)/m3 =1/h;

7) ilmastoinnilla huoneilman puhtauden, läm-pötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaatulo- tai kierrätysilmaa käsittelemällä;

8) jäteilmalla poistoilmaa, joka johdetaan raken-nuksesta ulos;

9) kierrätysilmalla ilmaa, joka palautuu ainoas-taan samaan huonetilaan tai asuntoon;

10) koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmälläjärjestelmää, jolla ilma poistetaan rakennuk-sesta koneellisesti puhaltimen avulla ja tilalletuodaan lämmitettyä/jäähdytettyä ja suodatet-tua ulkoilmaa puhaltimen avulla;

11) koneellisella poistoilmajärjestelmällä järjes-telmää, jolla ilma poistetaan rakennuksestakoneellisesti puhaltimen avulla ja tilalle tuleeulkoilmaa sekä ulkoilmalaitteiden kautta ettärakenteiden ilmavuotoina;

12) käyttöajalla aikaa, jolloin rakennuksessa taitilassa oleskellaan tai rakennusta tai tilaa käy-tetään sen käyttötarkoituksen mukaisesti;

13) lämpötilahyötysuhteella lämmöntalteenotto-laitteiston lämmönsiirtimen tuloilman lämpö-tilan muutoksen suhdetta poisto- ja ulkoilmanlämpötilojen erotukseen lämmönsiirtimessä;

14) oleskelutilalla huonetilaa, jossa oleskellaanpitempään kuin tilapäisesti. Oleskelutiloja ei-vät ole esimerkiksi hygieniatilat, pukuhuo-neet ja toimistokäytävät;

15) oleskeluvyöhykkeellä sitä osaa huonetilasta,jossa sisäilmastovaatimukset on suunniteltutoteutuvaksi. Yleensä se on vähintään huone-tilan osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, ylä-pinta on 1,8 m:n korkeudella lattiasta ja sivu-pinnat 0,6 m:n etäisyydellä seinistä tai vastaa-vista kiinteistä rakennusosista;

16) painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmälläjärjestelmää, jonka toiminta perustuu kor-keus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheutta-miin paine-eroihin. Lämmin sisäilma kevy-empänä virtaa poistoilmakanavassa ylöspäinja ulos rakennuksesta. Tilalle tulee ulkoilmaasekä ulkoilmalaitteiden kautta että rakentei-den ilmavuotoina;

17) palautusilmalla ilmaa, joka palautetaan tu-loilmana siten, että palautettavassa ilmassa onkahden tai useamman eri huonetilan poistoil-maa;

3

18) poistoilmalla ilmaa, joka johdetaan huoneti-lasta pois;

19) siirtoilmalla ilmaa, joka johdetaan tilasta toi-seen tilaan;

20) suunnitellulla käyttöiällä rakennukselle, ra-kennusosalle, talotekniikkajärjestelmälle, senosalle tai komponentille asetettua käyttöikä-vaatimusta, jonka määrittelee rakennushank-keeseen ryhtyvä, rakennuttaja tai suunnitteli-ja; sekä

21) tuloilmalla ilmaa, joka johdetaan huoneti-laan.

4 16

5

2 7 413

7

8 8

2

Kuva 1. Ilmavirtojen nimitykset: 1. ulkoilma,2. tuloilma, 3. siirtoilma, 4. Poistoilma, 5. palau-tusilma, 6. jäteilma, 7. kierrätysilma, 8. sisäilma.

2RAKENNUKSEN SISÄILMASTO

2.1 Yleistä

2.1.1

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava koko-naisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saa-vutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa jakäyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viih-tyisä sisäilmasto.

2.1.1.1

Pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussuunni-telma ja erityissuunnitelmat muodostavat koko-naisuuden, joka täyttää sisäilmastolle asetetut vaati-mukset.

Selostus

Rakentamismääräyskokoelman osassa A2 esitetäänmääräykset ja ohjeet rakennuksen suunnittelijoistaja suunnitelmista.

2.1.1.2

Vastaava työnjohtaja huolehtii rakennussuunnitel-man, erityissuunnitelmien ja hyvän rakennustavanmukaisesta työn tekemisestä siten, että sisäilmastolleasetetut vaatimukset täyttyvät.

Selostus

Rakentamismääräyskokoelman osassa A1 esitetäänmääräykset ja ohjeet rakennustyön valvonnasta.

2.1.2

Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa onterveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilmastonsaavuttamiseksi otettava yleensä huomioon seu-raavat rakennukseen vaikuttavat tekijät:

1) sisäiset kuormitustekijät kuten lämpö- ja kos-teuskuormitus, henkilökuormat, prosessit sekärakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt;

2) ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääni-olot, ulkoilman laatu ja muut ympäristöteki-jät; sekä

3) sijainti ja rakennuspaikka.

2.1.3

Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilmas-ton saavuttaminen tulee varmistaa, kun

1) suunnitellaan rakennuksen lämmön- ja kos-teudeneristystä sekä ikkunoiden ominaisuuksia;

2) määritellään rakennuksen ulkovaipan, ala-pohjan ja roilojen ilmanpitävyyttä sekä tilo-jen välisten rakenteiden ilmanpitävyyttä;

3) valitaan rakennus- ja sisustusmateriaaleja;

4) suunnitellaan rakennuksen talotekniikkajär-jestelmiä, niiden käyttövarmuutta ja tilantar-vetta;

55) suunnitellaan rakennustyömaan kosteuden-hallintaa;

6) suunnitellaan rakennustöiden ja ilmanvaihto-järjestelmän puhtauden hallintaa; sekä

7) laaditaan rakennustyömaan, vastaanoton ja käyt-töönoton aikataulua.

2.1.3.1

Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilmastonaikaansaamiseksi käytetään rakenteellisia keinoja,pienennetään sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoitetaanulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutus-ta, sekä käytetään ilmanvaihto- ja ilmastointiteknisiäkeinoja.

2.2 Lämpöolot

2.2.1Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten,että oleskeluvyöhykkeen viihtyisä huonelämpöti-la voidaan ylläpitää käyttöaikana niin, ettei ener-giaa käytetä tarpeettomasti.

2.2.1.1

Oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilan lämmitys-kauden suunnitteluarvona käytetään yleensä lämpö-tilaa 21°C. Oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilankesäkauden suunnitteluarvona käytetään yleensälämpötilaa 23 °C.

Perustellusta syystä voidaan huonelämpötila suunni-tella ohjearvosta poikkeavasti. Tällaisia lämmitys-kauden lämpötilojen tilakohtaisia ohjearvoja esite-tään taulukossa 1.

Hyväksyttävä poikkeama oleskeluvyöhykkeen huo-nelämpötilan suunnitteluarvosta huonetilan keskellä1,1 m:n korkeudella on ± 1 °C.

2.2.1.2

Rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeenlämpötila yleensä saa olla korkeampi kuin 25 °C.

2.2.1.3

Ulkoilman lämpötilan viiden tunnin enimmäisjaksonkeskiarvon ollessa korkeampi kuin 20 °C voi huone-ilman lämpötila ylittää tämän arvon korkeintaan 5 °C.

2.2.2Lämpöolojen ylläpidon suunnittelussa on otetta-va huomioon mitoittavat ulkolämpötilat. Lämmi-tyskauden mitoittavat ulkolämpötilat esitetääntaulukossa 2.

2.2.2.1

Lämpöolojen ylläpidon suunnittelun perusteena käy-tettävinä kesäkauden mitoittavina säätietoina voi-daan käyttää esimerkiksi Ilmatieteen laitoksenTESTI-vuotta lisäjaksoineen tai kesäkauden mitoit-tavana ulkoilman lämpötilana +25 °C ja ulkoilmanentalpiana Lapin läänissä 50 kJ/kg ja muualla Suo-messa 55 kJ/kg.

2.2.3Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten,etteivät ilman liike, lämpösäteily ja pintalämpöti-lat aiheuta epäviihtyisyyttä oleskeluvyöhykkeelläkäyttöaikana.

2.2.3.1

Tilakohtaisia oleskeluvyöhykkeen ilman liikkeenohjearvoja esitetään liitteessä 1.

2.2.3.2

Jos tiloihin suunnitellaan tai rakennetaan sellaisia ra-kenteita tai laitteita, jotka aiheuttavat voimakastalämpösäteilyä tai matalia tai korkeita pintalämpötilo-ja, huonelämpötila tarkistetaan laskelmin operatiivi-sen lämpötilan avulla.

2.2.3.3

Päiväkotien leikkihuoneet varustetaan yleensä latti-an lämmityksellä tai muulla vastaavan viihtyisyydenaikaansaavalla järjestelyllä.

TAULUKKO 1. LÄMMITYSKAUDEN HUONE-LÄMPÖTILAN TILAKOHTAISIA OHJEARVOJATILOILLE, JOIDEN HUONELÄMPÖTILANSUUNNITTELUARVO EI OLE 21 oC

Tila HuonelämpötilaoC

PorrashuoneKylpyhuone, pesuhuoneKuivaushuoneMyymälä– myymälän kiinteä työpisteLiikuntahalliKirkkosaliTehdashalli, keskiraskas työAutokorjaamo, katsastustilatHissikuilu

17222418211818171717

TAULUKKO 2. LÄMMITYSKAUDEN MITOIT-TAVAT ULKOLÄMPÖTILAT

Alue Mitoittavaulkolämpötila°C

Etelä-Suomen lääniAhvenanmaan lääniLänsi-Suomen lääniItä-Suomen lääniOulun lääniLapin lääni

-26-26-26-32-32-38

62.3 Ilmanlaatu

2.3.1Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten,että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallises-sa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikäviihtyisyyttä alentavia hajuja.

2.3.1.1

Sisäilman hiilidioksidin pitoisuus tavanomaisissasääoloissa ja huonetilan käyttöaikana on yleensäenintään 2160 mg/m3 (1200 ppm).

2.3.1.2

Sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshait-tojen ehkäisemiseksi rikkidioksidin, typpidioksidin,hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin tai bentseenin pi-toisuudet ovat yleensä enintään ilmanlaadusta anne-tun valtioneuvoston asetuksen (711/2001) mukaisia.

2.3.1.3

Sisäilman laadun suunnittelussa käytettäviä epäpuh-tauksien pitoisuusarvoja esitetään taulukossa 3.Suunnittelun ohjearvot koskevat kuusi kuukauttakäytössä ollutta rakennusta, jonka ilmanvaihto on pi-detty jatkuvasti käynnissä käyttöajan ilmanvaihdonilmavirralla. Pitoisuuksien mittaamisessa käytetäänsosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa esitettyjämenetelmiä.

2.3.1.4

Muiden epäpuhtauksien pitoisuus voi tavanomaisis-sa tiloissa olla yleensä korkeintaan 1/10 työpaikko-jen ilman haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista(HTP), kun yksittäisen aineen vaikutus on täysin hal-litseva. Jos ilmassa esiintyy useita haitallisiksi tun-nettuja aineita, joiden yhteisvaikutusta ei tunneta,katsotaan hyväksyttävän pitoisuuden ylittyneen, jos

jossa Ci on mitattu yhden aineen pitoisuus ja (HTP)i

on kyseessä olevan aineen haitalliseksi tunnettu pi-toisuus.

Selostus

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa haitallisiksitunnetut pitoisuudet asetuksella ja luettelot julkais-taan sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuustie-dotteena (HTP-arvot).

2.3.2Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten,että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen käyttö-tarkoituksen mukaisissa arvoissa.Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisenkorkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikäniiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten,että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pie-neliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa.

2.3.2.1

Jos sisäilman kosteus ylittää arvon 7 g H2O/kg kuivaailmaa, kostutetaan huoneilmaa vain painavista syistäesimerkiksi prosessin tai varastoinnin niin vaatiessa.Arvo 7 g H2O/kg kuivaa ilmaa vastaa huoneilman ti-laa, jossa suhteellinen kosteus on 45 %, kun huone-lämpötila on 21 °C ja ilman paine on 101,3 kPa.

Alhaisesta sisäilman suhteellisesta kosteudesta ai-heutuvien haittojen vähentämiseksi vältetään lämmi-tyskauden aikana tarpeettoman korkeita huoneläm-pötiloja.

2.4 Ääniolosuhteet

2.4.1Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten,että rakennuksessa on viihtyisät ääniolosuhteet.

2.4.1.1

LVIS-laitteiden tilakohtaisia äänitason ohjearvoja onesitetty liitteessä 1. LVIS-laitteiden ja muiden niihinrinnastettavien laitteiden äänitehotasot sekä laskelmatjärjestelmien aiheuttamista äänitasoista huonetiloissaesitetään erityissuunnitelmissa tai selvityksissä.

Selostus

Rakentamismääräyskokoelman osassa C1 esitetäänmääräykset ja ohjeet rakenteellisesta ääneneristyk-sestä ja meluntorjunnasta. Sen mukaan LVIS-laittei-ta ja niihin rinnastettavia laitteita ovat esimerkiksihissit, vesi- ja viemärilaitteet, kompressorit, ilman-vaihtolaitteet, jäähdytyslaitteet, lämmityslaitteet, kes-kuspölynimuri, mattoimuri ja talopesulan laitteet,kuten pesukoneet, lingot, kuivauspuhaltimet ja man-kelit. Osan C1:n liitteessä esitetään opastavia tietojaäänitason mittaamisesta.

2.4.1.2

Ulkovaipan ääneneristys suunnitellaan kokonaisuutenaottaen huomioon kaikki ääneneristykseen vaikuttavatrakennusosat kuten esimerkiksi seinät, ikkunat ja il-manvaihdon ulko- ja jäteilmalaitteet. Kokonaisuudenon täytettävä asetettu ääneneristysvaatimus.

Selostus

Asemakaavassa voidaan antaa vaatimuksia ikkunoi-den sijoittelusta ja julkisivun ääneneristävyydestäliikennemelua vastaan.

TAULUKKO 3. SISÄILMAN EPÄPUHTAUKSIENPITOISUUDEN ARVOJA RAKENNUKSEN SISÄ-ILMASTON SUUNNITTELEMISEKSI JATOTEUTTAMISEKSI

Epäpuhtaus Yksikkö SuunnittelunohjearvoPitoisuusenintään

Ammoniakki jaamiinitAsbestiFormaldehydiHiilimonoksidiHiukkaset PM10

Radon

Styreeni

�g/m3

kuitua�cm3

�g/m3

mg/m3

�g/m3

Bq/m3

�g/m3

20

050850200 (vuosi-keskiarvo)1

Σi i iC HTP= ( ) >/( ) ,0 1

72.5 Valaistusolosuhteet

2.5.1Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten,että oleskeluvyöhykkeellä voidaan ylläpitää nä-kötehtävän edellyttämä valaistus käyttöaikananiin, ettei energiaa käytetä tarpeettomasti.

2.5.1.1

Valaistuksen ryhmittely, energiansyöttö ja ohjaus to-teutetaan siten, että valaistusta voidaan vaihdella teh-tävien toimintojen ja luonnonvalon määrän mukai-sesti.

3ILMANVAIHTO

3.1 Ilmanvaihtojärjestelmät

3.1.1

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoi-tuksen ja käytön perusteella siten, että se luoomalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sää-oloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalli-selle ja viihtyisälle sisäilmastolle.

Selostus

Rakentamismääräyskokoelman osassa A2 esitetäänmääräykset ja ohjeet rakennuksen suunnittelijoistaja suunnitelmista.

3.1.2

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava siten, että se oikein käytettynä, huollettu-na ja kunnossapidettynä kestää toimintakuntoise-na suunnitellun käyttöiän.

Selostus

Rakentamismääräyskokoelman osassa A4 esitetäänmääräykset ja ohjeet rakennuksen ja rakennusosienkäyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta.

3.1.3

Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on voitava oh-jata ja valvoa.

Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava jaasennettava mittauslaitteet tai mittausmahdolli-suus tärkeimpien toiminta-arvojen mittaamista jatoimintojen valvontaa varten.

3.1.3.1

Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-, säätö- javalvontalaitteilla, joiden avulla järjestelmän toimin-taa voidaan ohjata ja seurata.

3.1.3.2

Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone va-rustetaan yleensä tarkastusluukuilla ja -ikkunoilla.

3.1.3.3

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustetaankiinteillä ilmavirran mittausantureilla ja -laitteilla ra-kennuksen ulko- ja jäteilmavirran mittaamista var-ten. Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan kiinteitämittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivil-la mittausyhteillä.

3.1.3.4

Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspatte-reiden sekä lämmöntalteenottolaitteiden tulo- ja lähtö-puolelle asennetaan lämpömittarit ja ilmansuodatti-mille paine-eromittarit. Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s,voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettävil-le laitteille sopivilla mittausyhteillä.

3.1.3.5

Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen tai ka-navan osaan tehdään mittausyhde kosteuden mittaus-ta varten.

3.1.3.6

Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä ne ovathelposti luettavissa ja mihin on esteetön pääsy hel-posti kuljettavia kulkureittejä käyttäen.

3.1.4

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava siten, että sen koneissa ja laitteissa on suo-ja- ja varolaitteet huoltoa ja kunnossapitoa varten.

3.1.5

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava siten, että sen toiminta voidaan hälytysti-lanteessa kokonaisuudessaan pysäyttää selvästi

8 merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytki-men tulee olla helposti saavutettavassa paikassa.

3.2 Ilmavirrat

3.2.1

Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttö-aikana taataan terveellinen, turvallinen ja viih-tyisä sisäilman laatu.

3.2.1.1

Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdonmitoittamiseen esitetään liitteissä 1 ja 2.

3.2.2

Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava ter-veellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laa-dun takaava ulkoilmavirta.

3.2.2.1

Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijai-sesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liitteessä1. Ulkoilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöpe-rusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen mukaisel-le ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perustei-ta, käytetään pinta-alaan perustuvaa mitoitusta.

Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihinjohdetaan ulkoilmavirta, joka on vähintään 6 dm3/shenkilöä kohti, jos henkilömäärän mukaiselle mitoi-tukselle on riittävät perusteet.

Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään0,35 (dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,51/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m.

3.2.3

Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitavaohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaankäyttötilannetta vastaavasti.

3.2.3.1

Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitel-laan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan te-hostettu ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuinkäyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus toteute-taan yleensä vähintään liesikuvun tehostetulla ilma-virralla liitteen 1 ohjearvojen mukaisesti.

3.2.3.2

Jos ilmanvaihto on asuntokohtaisesti ohjattavissa,voidaan ilmanvaihtojärjestelmä suunnitella ja raken-taa siten, että ilmavirtoja voidaan ohjata myös käyt-töajan ilmavirtoja pienemmiksi.

3.2.3.3

Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitel-laan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolel-la rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15(dm³/s)/m², joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 1/hhuoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m.

Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteut-taa pitämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvastikäynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä.

3.3 Tuloilman suodatus

3.3.1Tuloilman suodatustaso määräytyy sisäilman laa-dulle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadunperusteella.Oleskelutilojen tuloilma on yleensä suodatettava.

3.3.1.1

Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, ettäilmansuodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1,0µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana. Tätävastaava ilmansuodattimen luokka on F7.

3.3.1.2

Taajama- ja teollisuusalueiden ulkopuolella sijaitse-vien rakennusten tuloilman suodatus suunnitellaanyleensä siten, että ilmansuodattimena on vähintään kar-keasuodatin. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokkaon G4.

3.4 Ulko- ja jäteilmalaitteidensijoittaminen

3.4.1Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että raken-nukseen tuleva ulkoilma on mahdollisimman puh-dasta.Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävänrakenteen tai rakennusosan kautta.

3.4.1.1

Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja kuvan 2mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat yleensävähimmäisetäisyyksiä.

3.4.1.2

Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4 esitetyt vä-himmäisetäisyydet alittaa, lukuun ottamatta etäisyyt-tä kiinteää polttoainetta käyttävien lämmityskattiloi-den savuhormeista sekä ulkoilmalaitteen etäisyyttäkattopinnasta.

3.4.1.3

Piha- tai katutasossa sijaitsevien tilojen huone- taihuoneryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet voivat ollaalempana kuin 2 m maanpinnasta, samoin kuin tila-päiseen oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilmalait-teet. Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan sijoiteta piha- taikatutason alapuolella oleviin syvennyksiin.

3.4.1.4

Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä vilkaslii-kenteisen ajoväylän keskiviivaa, rakennuksen ulkoil-malaitteet sijoitetaan mahdollisimman ylös, yleensärakennuksen liikenneväylän vastakkaiselle puolelle.Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin sil-loin, kun keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 au-toa vuorokaudessa.

3.4.1.5

Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen parveke-lasituksen ulkopuolelle.

9

3.4.2

Jäteilma on johdettava ulos siten, ettei rakennuk-selle, sen käyttäjille tai ympäristölle aiheudu ter-veydellistä tai muuta haittaa.

3.4.2.1

Jäteilma johdetaan yleensä rakennuksen korkeim-man osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunna-taan yleensä ylöspäin, jotta jäteilman pääsy ulkoil-malaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään.

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän jäteilma-laite sijoitetaan yleensä rakennuksen harjaviivan ylä-puolelle. Poistoa tehostetaan tarvittaessa käyttämällätuuliohjaimia, -roottoreita tai muita vastaavia laitteita.

3.4.2.2

Jäteilman johtaminen rakennuksesta perustuu seu-raavaan poistoilmaluokitukseen:

TAULUKKO 4. ULKOILMALAITTEEN SIJOITUS

Ulkoilmalaitteen etäisyys Etäisyysm

Jäteilmalaitteista kuva 2

Ulkoilman laatua pilaavista lähteistä kuten jätteiden säilytyspaikoista, autojen pysäköinti-ja lastauspaikoista sekä ajoluiskista, tuuletusviemäreiden ja savupiippujen aukoista,keskuspölynimurin ulospuhalluksesta ja jäähdytystorneista

8

Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta, jos se on yli 3 m ulkoilma-aukkoa korkeammalla 5

Maanpinnasta ja pihatasosta 2

KattopinnastaEtäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminenestetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla.

0,9

Poistoilma-luokka

Kuvaus ja käytön rajoitus Tilaesimerkki

1 Poistoilma, joka sisältää vain vähän epäpuhtauk-sia. Epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti lähtöisinihmisistä tai rakenteista.Ilma soveltuu palautus- ja siirtoilmaksi.

Toimistotilat ja niiden yhteydessä olevat pienetvarastotilat, yleisöpalvelutilat, opetustilat, eräätkokoontumistilat sekä liiketilat, joissa ei olehajukuormitusta.

2 Poistoilma, joka sisältää jonkin verran epäpuh-tauksia.Ilmaa ei käytetä muiden tilojen palautus- ilmana,mutta se voidaan johtaa siirtoilmana esimerkiksiWC- ja pesutiloihin.

Asuinhuoneet, ruokailutilat, kahvikeittiöt, myy-mälät, toimistorakennusten varastot, pukuhuoneetsekä ravintolatilat, joissa tupakointi on kielletty.

3 Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemi-kaalit ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilmanlaatua.Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana.

WC- ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojenkeittiöt, jakelu- ja opetuskeittiöt, piirustuksienkopiointitilat.

4 Poistoilma, joka sisältää pahanhajuisia tai epäter-veellisiä epäpuhtauksia huomattavasti enemmänkuin sisäilman hyväksyttävät pitoisuudetIlmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana.

Ammattimaisessa käytössä olevat vetokaapit,grillit ja keittiöiden kohdepoistot, autosuojat jaajotunnelit, maalien ja liuottimien käsittelyhuo-neet, pesuloiden likapyykkitilat, elintarvikejäte-huoneet, kemialliset laboratoriot, tupakkahuo-neet sekä hotelli- ja ravintolatilat, joissatupakointi on sallittu.

10 3.4.2.3

Jäteilmalaitteet sijoitetaan taulukon 5 ja kuvan 2 mu-kaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat vähimmäis-etäisyyksiä.

Ylöspäin suunnatun jäteilmalaitteen etäisyydet voi-daan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuo-lelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on1/3 puhallusnopeuden numeroarvosta m/s.

TAULUKKO 5. JÄTEILMALAITTEEN SIJOITUS

Jäteilmalaitteen etäisyys: Etäisyys, m

Poistoilmaluokka

1 2 3 4

Ulkoilmalaitteista kuva 2 kuva 2 kuva 2 kuva 2

Alapuolella olevista avattavista ikkunoista 2 2 4 6

Samalla tasolla tai yläpuolella olevista avattavista ikkunoistatai oleskelutasoista

3 3 6 10

Maanpinnasta tai pihatasosta 2 2 3 5

KattopinnastaEtäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumi-peitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla,lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla.

0,9 0,9 0,9 0,9

Naapuritontista (ei koske pientaloja) 2 2 5 8

Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta 1 1 1 1

Painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon jäteilma-laitteiden välinen etäisyys

1 1 1 1

Kuva 2. Jäte- ja ulkoilmalaitteiden väliset etäisyydet. Viivojen väliarvot voidaan arvioida.

6

4

2

2

4

6

8

10

12

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20Ulkoilma- jajäteilmalaitteidenvaakasuora etäisyys, m

Jäte

ilmala

ite

ulk

oilm

ala

itte

en

ylä

puole

lla,m

ulk

oilm

ala

itte

en

Jäte

ilmala

ite

ala

puole

lla,m

lk 4, 3,0 m /s3lk 4, 1,5 m /s

3lk 4, alle 0,3 m /s

3

lk 3

lk2

lk3

lk4,alle

0,3

m/s

3

lk4,1,5

m/s

3

lk4,3,0

m/s

3

lk 1 ja 2

lk 4, 6,0 m³ /s

lk4

,6,0

/s

113.4.2.4

Porrashuoneiden, hissikuilujen ja teknisten tilojenjäteilma voidaan johtaa rajoituksetta ulos rakennuk-sesta. Sitä ei kuitenkaan ohjata uloskäytäville taioleskelualueille.

3.4.2.5

Luokan 1 jäteilma voidaan johtaa ulos rakennuksenseinässä olevan jäteilmalaitteen kautta seuraavinedellytyksin:1) jäteilmalaitteen etäisyys naapuritontista on vähin-

tään 4 m sekä vastapäisestä rakennuksesta vähin-tään 8 m;

2) ilmavirta on enintään 1 m3/s;3) jäteilmalaitteen etäisyys samalla seinällä olevista

ulkoilma- tai jäteilmalaitteista on vähintään 1,5 m;sekä

4) ilman nopeus ulospuhallusaukossa on vähintään 5m/s.

3.4.2.6

Seinään asennettava jäteilmalaite sijoitetaan yleensä lii-kenneväylän tai paikoitusalueen puoleiselle seinälle.

Jos seinustalla on tuuliesteitä, esimerkiksi parveke-seiniä tai sisänurkkauksia, jotka muodostavat soppi-tiloja, jäteilma- ja ulkoilmalaitteita ei sijoiteta sa-maan soppitilaan.

3.4.2.7

Jos jäteilmalaitteen yläpuolella on räystäs, erkkeri taimuu seinästä ulkoneva rakennusosa, sijoitetaan laiteulkoneman verran sen alapuolelle tai laite kanavoi-daan ulkoneman etureunan tasoon.

3.5 Palautus-, siirto- jakierrätysilma

3.5.1

Palautus- ja siirtoilmana saadaan käyttää vain il-manpuhtaudeltaan samanarvoisten tai puhtaam-pien tilojen ilmaa, joka ei saa sisältää haitallisiamääriä epäpuhtauksia. Palautus- tai kierrätysil-man käyttö ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien, eri-tyisesti hajujen, haitallista leviämistä.

3.5.1.1

Palautusilmana ei käytetä kohdan 3.4.2.2 mukaistenpoistoilmaluokkien 2, 3 ja 4 ilmaa.

3.5.1.2

Palautusilmaa ei käytetä seuraavien tilojen tuloilmana:1) asuinhuoneistot;2) ammattimaiset keittiöt;3) majoitus- ja ravitsemusliikkeiden ja sisäoppilai-

tosten majoitusosastot;4) sairaanhoito-, huolto- ja rangaistuslaitosten ja

vastaavien majoitusosastot;5) ravintolat ja kahvilat; sekä6) muut erityisen puhtaana pidettävät tilat, jollei pa-

lautusilmaa puhdisteta vähintään siten, että ilman-

suodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1,0µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana.Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on F7.

3.5.1.3

Asuinhuoneiston sisällä ilman kierrätykseen voidaankäyttää poistoilmaluokan 2 ilmaa.

3.5.1.4

Palautusilma ja usein myös kierrätysilma on yleensäsuodatettava.

3.6 Ilman jako ja poisto

3.6.1

Tuloilma on johdettava huonetiloihin siten, ettäilma virtaa koko oleskeluvyöhykkeelle vedotto-masti ja poistaa tehokkaasti huonetilassa syntyvätepäpuhtaudet käyttöaikana. Likaantunut ilma eisaa palautua haitallisessa määrin takaisin oleske-luvyöhykkeelle.

3.6.1.1

Ilmanvaihto suunnitellaan mahdollisimman tehok-kaaksi siten, että tuloilma virtaa koko oleskeluvyö-hykkeelle ja epäpuhtaudet kulkeutuvat suoraan pois-toilman päätelaitteisiin leviämättä huonetilaan. Tulo-ilma ei saa virrata suoraan oleskeluvyöhykkeen ohipoistoilman päätelaitteisiin.

3.6.1.2

Ilmanjakolaitteiden, ulkoilman sisäänoton laitteidenja siirtoilman virtausreittien tai -laitteiden on oltavavirtaus- ja ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan tunnettu-ja. Ne sijoitetaan ja mitoitetaan siten, ettei liitteessä 1esitettyjä ilman nopeuksia ja äänitasoja ylitetä oles-keluvyöhykkeellä.

Koneellisessa poistoilmajärjestelmässä ja painovoi-maisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ulkoilmalaitteenilmavirtaa on voitava säätää.

3.6.1.3

Jokaiseen huoneeseen asennetaan yleensä poistoil-man päätelaite.

Asuinhuoneistoissa ainakin keittiöt, keittokomerot,kylpyhuoneet, WC:t, kodinhoito- ja vaatehuoneet va-rustetaan poistoilman päätelaitteilla. Muiden asuin-huoneiden poistoilma voidaan johtaa näiden kauttakäyttämällä tarkoituksenmukaisia siirtoilmareittejätai -laitteita.

Käytävien poistoilma voidaan johtaa esimerkiksiWC-tilojen kautta tavanomaisissa tiloissa, kuten toi-mistoissa ja majoitustiloissa.

3.6.1.4

Paikallispoistoa käytetään aina, kun huonetilassa syn-tyy keskitetysti pölyä, kaasuja tai höyryjä. Epäpuh-tauksien poiston tehokkuutta voidaan lisätä epäpuh-tauslähteen koteloinnilla. Esimerkiksi keittiöt varuste-taan liesikuvulla tai vastaavalla kohdepoistolla.

12 3.6.2

Eri tilojen koneellisen ilmanvaihdon kanavienyhdistäminen ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien taisavukaasujen leviämisvaaraa eikä haittaa ilman-vaihtojärjestelmän toiminnalle.

3.6.2.1

Kanavien yhdistämisen lähtökohtana käytetään ra-kentamismääräyskokoelman osassa E7 esitettyjä oh-jeita.

3.6.2.2

Eri poistoilmaluokkien ilma johdetaan rakennukses-ta seuraavien periaatteiden mukaisesti:1) luokkien 1 ja 2 ilma voidaan yleensä johtaa yhtei-

seen kanavistoon;2) luokan 3 poistoilma johdetaan yleensä erillis-

kanavilla tai ilmanpuhtaudeltaan samantyyppisiätiloja palvelevilla yhteiskanavilla ulos, palvele-miensa tilojen yläpuolella olevaan kokoojakana-vaan tai poistoilmakammioon; sekä

3) luokan 4 poistoilma johdetaan ulos erillisillä pois-toilmakanavilla.

Jos poistoilmaluokkien 1 ja 2 ilma yhdistetään sa-maan kanavaan ja luokan 2 ilmavirran osuus on yli10 % yhdistetystä ilmavirrasta, luokitellaan yhdistet-ty ilmavirta poistoilmaluokkaan 2.

3.6.2.3

Huonetilaan tehdään muusta ilmanvaihtojärjestel-mästä erilliset ulko- ja poistoilmakanavat, jos tilassakäsitellään tai säilytetään merkittäviä määriä ter-veydelle vaarallisia tai voimakasta hajua aiheuttaviaaineita. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi myrkyllistenaineiden varastot, jätehuoneet ja pesuloiden lika-pyykkitilat.

3.6.2.4

Työ-, oleskelu- ja käytävätiloihin avautuvista WC-,pesu- ja siivoustiloista johdetaan poistoilma ulosyleensä erillisen poistoilmajärjestelmän kautta. WC-ja vastaavien tilojen poistoilma voidaan kuitenkinjohtaa muiden tilojen jatkuvasti toimivaan poistoil-manvaihtojärjestelmään asuin- ja majoitustiloissa.

Enintään kahden WC- tai vastaavan tilan poistoilmavoidaan johtaa luokkien 1 ja 2 poistoilman pysty-kanaviin, jos näiden tilojen poistoilmavirta on yh-teensä korkeintaan 10 % pystykanavan kokonaisil-mavirrasta. Tällöin luokan 1 poistoilmakaan ei so-vellu palautusilmaksi.

3.6.2.5

Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä voidaanyhden asunnon kaikkien tilojen poistoilma johtaa sa-man ilmakanavan kautta suoraan ulos, palvelemien-sa tilojen yläpuolella olevaan kokoojakanavaan taipoistoilmakammioon.

3.6.2.6

Teknisten tilojen sekä yksittäisten, toisarvoisessakäytössä olevien tilojen, kuten pienten varastojen jaurheiluvälinehuoneiden poistoilma voidaan johtaaluokan 3 poistoilmakanaviin.

3.7 Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviysja paineet

3.7.1Ilmanvaihtojärjestelmän ja sen osien tulee ollariittävän tiiviit ja lujat.

3.7.1.1

Ilmanvaihtojärjestelmän kanavisto on yleensä riittä-vän tiivis, kun se on tiiviydeltään vähintään tiiviys-luokkaa B. Tiiviysluokan B suurin sallittu vuotoil-mavirta on esitetty yhtälönä taulukossa 6 ja käyrästö-nä kuvassa 3.

3.7.1.2

Tavanomaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä saavute-taan kanaviston tiiviysluokka B yleensä, kun käytet-tävien ilmakanavien ja kanavanosien tiiviysluokkaon C.

3.7.1.3

Ilmanvaihtokone on yleensä riittävän tiivis, kun seon vaipan tiiviydeltään vähintään tiiviysluokkaa A javuotoilmavirta tulo- ja poistopuolen välillä on enin-tään 6 % ilmanvaihtokoneen nimellisilmavirrastakoepaineella 300 Pa.

3.7.1.4

Ilmanvaihtojärjestelmän ja sen osien suurimmat sal-litut vuotoilmavirrat eri tiiviysluokissa esitetään yh-tälönä taulukossa 6 ja käyrästönä kuvassa 3.

TAULUKKO 6. ILMANVAIHTOJÄRJESTEL-MÄN JA SEN OSIEN SUURIMMAT SALLITUTVUOTOILMAVIRRAT VAIPAN PINTA-ALAAKOHTI qVlA (dm3/s/m2) ERI TIIVIYSLUOKISSA.VUOTOYHTÄLÖ ON MUOTOA qVlA = k ps

0,65,MISSÄ k ON TIIVIYSLUOKKAKOHTAINENKERROIN (dm3/s/m²/Pa0,65) JA ps ON KOEPAINE(Pa)

Tiiviysluokka Sallittu vuotoilma qVlA

dm3/s/m2

ABCDE

0,027 x ps0,65

0,009 x ps0,65

0,003 x ps0,65

0,001 x ps0,65

0,0003 x ps0,65

13

Kuva 3. Ilmanvaihtojärjestelmän ja sen osien suurimmat sallitut vuotoilmavirrat vaipan pinta-alaa kohtieri tiiviysluokissa.

10 20 30 40 50 60 70 80 90100 200 300 400 500 600 700

0.005

0.01

0.02

0.03

0.040.05

0.2

0.3

0.40.5

2

3

45

0.01

1

E

A

1000

D

C

B

Tiiviysluokka

Koepaine, Pa

Vuoto

ilm

avir

ta,dm

/s/m

32

3.7.2

Epäpuhtaudet eivät saa haitallisessa määrin pääs-tä leviämään rakennuksessa ilmakanavien tai il-manvaihtolaitteiden kautta.

3.7.2.1

Lämmöntalteenottolaitteiden rakenne ja paineet to-teutetaan siten, ettei poistoilmaa siirry merkittävästituloilmaan.

3.7.2.2

Otettaessa lämpöä talteen luokan 1 poistoilmasta eitulo- ja poistoilmapuolen väliselle paine-erolle ja vuo-toilman virtaussuunnalle aseteta vaatimusta. Otettaes-sa lämpöä talteen luokan 2 poistoilmasta suunnitel-laan lämmöntalteenottolaitteen paineet siten, ettävuotoilman virtaussuunta on pääosin tuloilmapuolel-ta poistoilmapuolelle.

3.7.2.3

Otettaessa lämpöä talteen luokan 3 poistoilmastasuunnitellaan lämmöntalteenottolaitteen paineet si-ten, että vuotoilman virtaussuunta on tuloilmapuolel-ta poistoilmapuolelle.

Regeneratiivista lämmönsiirrintä voidaan käyttäävain, jos poistoilmassa on korkeintaan 5 % luokan 3poistoilmaa, eikä lainkaan luokan 4 poistoilmaa.Yhden perheen asunnossa voidaan kuitenkin käyttääregeneratiivista lämmönsiirrintä lämmöntalteenot-toon luokan 3 ilmasta.

3.7.2.4

Otettaessa lämpöä talteen luokan 4 poistoilmasta onyleensä käytettävä virtaavan väliaineen välityksellätoimivaa lämmöntalteenottoa, jossa tulo- ja poistoil-ma eivät sekoitu.

3.7.2.5

Jos ilmanvaihtokone palvelee vain yhtä tilaa, voi-daan lämmöntalteenoton lämmönsiirtimen tyyppivalita vapaasti, vaikka poistoilma olisi luokkaa 3 tai4. Tällöin on varmistettava, että tuloilma on riittävänpuhdasta takaamaan sisäilman puhtaudelle asetetutvaatimukset. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi teolli-suustilat, autohallit ja -tallit.

3.7.2.6

Rakennuksen sisällä konehuoneen ulkopuolella si-jaitsevat poistoilmakanavat tehdään yleensä ali-paineisiksi.

Poistoilmaluokkien 1 ja 2 poistoilmakanavat voivatkuitenkin olla ylipaineisia rakennuksen sisällä edel-lyttäen, että kanavisto on tiiviysluokkaa C. Tämäsaavutetaan yleensä, kun ilmakanavat ovat tiiviys-luokkaa D.

3.7.2.7

Asuntokohtaiset jäteilmakanavat voivat olla yli-paineisia rakennuksen sisällä edellyttäen, että kana-visto on tiiviysluokkaa D. Tämä saavutetaan yleensä,kun ilmakanavat ovat tiiviysluokkaa E.

14 3.7.2.8

Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ulko- ja jäteil-makanavat varustetaan sulkupelleillä, jotka sulkeu-tuvat automaattisesti järjestelmän pysähtyessä ja es-tävät takaisinvirtauksen ja hallitsemattoman ilman-vaihdon, kun ilmakanavan poikkipinta-ala on suu-rempi kuin 0,06 m2 (esimerkiksi ilmakanava, jonkahalkaisija on 315 mm). Sulkupellin riittävä tiiviyssaavutetaan, kun sulkupelti täyttää standardin EN1751:1998 mukaisen suljetun pellin tiiviysluokan 3vaatimukset.

3.7.3

Kahta tai useampaa ilmanvaihtokonetta ei saa yh-distää samaan kanavaan tai kammioon siten, ettähuonetilojen paineet tai ilman virtaussuunnat huo-netilojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttuasuunnitelluista.

3.7.3.1

Yhteistä kammiota ei yleensä rakenneta, jos ilman-vaihtokoneissa käytetään palautusilmaa tai koneidenilmavirtaa käytön aikana säädetään toisistaan riippu-matta.

Jos useita ilmanvaihtokoneita yhdistetään samaankanavaan tai kammioon, niiden puhaltimet valitaanstandardin SFS 5148 mukaisesti siten, että ne eiväthäiritse toistensa toimintaa. Jos vain osa koneista onsamanaikaisesti käytössä, mitoitetaan yhteinen kam-mio tai kanava väljäksi ja valitaan puhaltimien omi-naiskäyrästöistä toimintapiste siten, etteivät ilmavir-rat muutu enempää kuin 3 % pysäyttämisen takia.Pysäytettävät koneet varustetaan sulkupelleillä, jot-ka täyttävät standardin EN 1751:1998 mukaisen sul-jetun pellin tiiviysluokan 3 vaatimukset.

3.7.4

Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei saayhdistää siten, että ilman virtaussuunnat huoneti-lojen välillä ja kanavistoissa voivat muuttuasuunnitelluista.

3.7.4.1

Huoneiston tai muun yhtenäisen tilan ilmanvaihtosuunnitellaan yleensä yksinomaan joko koneelliseksitai painovoimaiseksi ilmanvaihtojärjestelmäksi.

3.7.4.2

Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä voidaansuunnitella tehostettavaksi poistoilmapuhaltimella.Riittävä ulkoilman saanti varmistetaan tällöin siten,ettei ilma virtaa jäteilmakanavien tai savuhormienkautta huoneisiin.

3.7.5

Ilmakanavat jäykistetään ja kannatetaan siten, ettäne pysyvät tukevasti paikallaan ja kestävät ilman-vaihtojärjestelmässä esiintyvät painevaihtelut jamuut rasitukset. Ilmanvaihtokoneiden ja kammioi-den on kestettävä puhaltimen paineen aiheuttamakuormitus sulkupeltien ollessa suljettuina.

3.7.5.1

Ilmakanavien kannatusten ja jäykistysten on kestet-tävä eristystyön, eristysten painon ja puhdistus-menetelmien aiheuttamat rasitukset.

3.7.5.2

Ilmastointikoneen ja kammioiden vaipan sekä ilma-kanavien on kestettävä sallitun enimmäispaineen(suurin sallittu käyttöpaine), kuitenkin vähintään±1000 Pa:n koepaineen (yli- tai alipaine), aiheuttamakuormitus.

3.7.6

Rakennuksen, sen huonetilojen ja ilmanvaihtojär-jestelmän paineet on suunniteltava siten, että ilmavirtaa puhtaammista tiloista sellaisiin tiloihin,joissa syntyy runsaammin epäpuhtauksia. Paineeteivät saa aiheuttaa rakenteisiin pitkäaikaista kos-teusrasitusta.

3.7.6.1

Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähdenhieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kos-teusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheutta-milta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saayleensä olla suurempi kuin 30 Pa.

Ulkoilmaan nähden ylipaineisiksi voidaan kuitenkinsuunnitella erikoistiloja, kuten puhdashuonetiloja, jasellaisia tiloja, joissa toiminnasta johtuen ulko-oviatai muita aukkoja pidetään usein auki.

3.7.6.2

Jos tilassa syntyy runsaasti epäpuhtauksia tai kos-teutta, suunnitellaan se alipaineiseksi muihin tiloihinnähden.

3.7.7

Rakennuksen paineet ja rakenteiden tiiviys suun-nitellaan ja toteutetaan siten, että ne osaltaan vä-hentävät radonin ja muiden epäpuhtauksien siir-tymistä rakennuksessa.

Selostus

Toimenpiteitä sisäilman radonpitoisuuden vähentä-miseksi esitetään ympäristöministeriön ja säteilytur-vakeskuksen julkaisemissa radonoppaissa.

3.7.8

Rakennuksen tavanomainen käyttö tai sään vaihte-lu ei saa merkittävästi muuttaa rakennuksen tai huo-netilojen paineita eikä heikentää ilmanvaihtoa.

3.7.8.1

Ilmanvaihtojärjestelmän paineet suunnitellaan ja to-teutetaan siten, etteivät sään vaihtelut muuta ilmanvirtaussuuntia rakennuksessa.

3.7.8.2

Ilmavirtojen tarpeen mukaisen säädön toimintasuunnitellaan sellaiseksi, etteivät rakennuksen ja seneri huonetilojen paine-erot muutu haitallisesti.

153.7.8.3

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän pystykana-vat johdetaan yleensä huonekohtaisesti erillisinä ve-sikaton yläpuolelle. Painovoimaisen ilmanvaihtojär-jestelmän ulkoilma- ja jäteilmalaitteen vähimmäis-korkeusero on 4,5 m.

3.8 Ilmanvaihtojärjestelmänpuhtaus ja huollettavuus

3.8.1

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava siten, että se on ennen rakennuksen käyt-töönottoa puhdas ja sen puhtautta on helppo yllä-pitää.

3.8.1.1

Ilmanvaihtojärjestelmä rakennetaan osista, joiden si-säpinnoilla ei ole öljyä, pölyä tai muita epäpuhtauk-sia. Ilmanvaihtojärjestelmän osista ei saa irrota ilma-virtaan haitallisia aineita tai hajuja.

3.8.1.2

Kanavat säilytetään työmaalla välivarastossa tulpat-tuna siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle, lialletai kolhuille. Pienet kanavaosat ja päätelaitteet säily-tetään työmaalla suljetuissa pakkauksissa.

3.8.1.3

Ilmanvaihtojärjestelmä suojataan likaantumiseltaasennustyön aikana. Suojaukset poistetaan lopulli-sesti vasta siivouksen jälkeen, kun tilassa ei tehdäenää pölyäviä työvaiheita.

3.8.1.4

Ilmanvaihtojärjestelmän tulee olla sisäpinnaltaansellainen, että sen puhtautta on helppo ylläpitää.Ilmakanavien jäykistyksiä tai kannatuksia ei saa si-joittaa ilmakanavan sisälle siten, että ne haittaavatmerkittävästi ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamis-ta.

3.8.1.5

Ilmakanavat ja kammiot varustetaan riittävällä mää-rällä tarpeeksi suuria puhdistusluukkuja siten, ettäpuhdistustyö on mahdollista. Puhdistusluukkujenpaikka ja tyyppi valitaan siten, että puhdistustyö voi-daan tehdä helposti ja turvallisesti.

Puhdistusluukkuja sijoitetaan yleensä kammioon,sulkeutuvan palonrajoittimen kohdalle ja kanaviinsiten, että kahden luukun välissä on enintään kaksiyli 45°:n käyrää. Vaakasuoriin kanaviin puhdistus-luukkuja sijoitetaan yleensä 10 m:n välein. Puhdis-tusluukkujen väli voi olla suurempikin kuin 10 m, joskanava on niistä puhdistettavissa kokonaan luukku-jen väliseltä osalta. Puhdistusluukkuja sijoitetaanmyös kanavien haarautumiskohtiin, jos niitä ja niistälähteviä haarautuvia kanavia ei muuten voida puh-distaa esimerkiksi päätelaitteiden kautta.

Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannaltavaativien kohteiden vaakakanavistojen puhdistus-luukut sijoitetaan yleensä 3-5 m:n välein.

Puhdistusluukku sijoitetaan kanavistossa olevan lait-teen, esimerkiksi säätöpellin, molemmin puolin, joslaite ei ole puhdistusta varten irrotettavissa. Puhdis-tusluukkuna voi toimia myös puhdistusta varten irro-tettava ja tarpeeksi suuri kanavaosa tai -varuste.

3.8.1.6

Epäpuhtauksille arkoja osia ja laitteita ei suojaamat-tomina sijoiteta poistoilmakanaviin, jos poistoilmasisältää runsaasti epäpuhtauksia, esimerkiksi rasvaa.

3.8.1.7

Alakaton ja välipohjan väliseen tilaan asennettujenjäähdytyslaitteiden tulee olla kokonaisuudessaanpuhdistettavissa alakattoa purkamatta. Jos ilma kier-tää alakaton yläpuoleisessa tilassa, myös alakaton tu-lee olla rakenteeltaan helposti puhdistettavissa.

3.8.2Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja raken-nettava siten, ettei se aiheuta vesi-, kosteus- taimuita vahinkoja. Veden käyttö tai tiivistyminenjärjestelmään ei saa aiheuttaa terveyttä vaaranta-vaa mikrobien kasvua.

3.8.2.1

Jos huonetilaan sijoitettu tuloilmakone on yhdistettynestettä kuljettavaan putkistoon, estetään mahdolli-sen vuotoveden tunkeutuminen rakenteisiin esimer-kiksi huonetilaan sijoitetulla lattiakaivolla ja ve-sieristetyllä lattialla. Tämä ei koske seuraavia ilman-vaihtokoneita, joiden ulkoilmavirta on pienempikuin 0,9 m3/s: asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet,ulko-oven välittömään läheisyyteen asennettavat tu-loilmakoneet, yhtä tilaa palvelevat ja kyseisessä ti-lassa näkyvissä olevat ilmanvaihtokoneet.

Asuntokohtaisissa ilmanvaihtokoneissa vedeksi tii-vistyvä kosteus tai muu mahdollinen vuotovesi joh-detaan häiriöttömästi viemäriin.

3.8.2.2

Avoimesta jäähdytystornista ei oteta vettä tuloilmanjäähdytykseen suoraan, vaan käytetään erillistä sul-jettua jäähdytyspiiriä.

3.8.3Ilman kostutus ja kostutuslaitteiden vedenkäsitte-ly on suunniteltava ja toteutettava siten, että kos-tutus ei huononna huoneilman laatua.

3.8.3.1

Tuloilman kanssa kosketuksiin joutunutta vettä eiyleensä palauteta kostutusosaan. Jos erityisistä syistäkiertovettä kuitenkin käytetään, kostuttimet varuste-taan ylijuoksutuksella ja vedenkäsittelylaitteilla, jot-ka estävät mikrobien kasvun.

3.8.4Ulkoilmalaitteet sekä niiden liitännät ilmanvaih-tojärjestelmään ja rakennukseen sijoitetaan, suo-jataan tai mitoitetaan niin tai ulkoilmalaitteidenrakenteen on oltava sellainen, ettei ilmanvaihto-järjestelmään pääse lunta tai sadevettä haitallises-

16 sa määrin. Sisään pääsevä lumi tai sadevesi eivätsaa aiheuttaa vaurioita rakennukselle tai ilman-vaihtojärjestelmälle eivätkä vaikeuttaa ilman-vaihtojärjestelmän toimintaa.

3.8.4.1

Pystysuoralle ulkoseinälle sijoitettu suojaamaton ul-koilmalaite, johon tuuli pääsee suoraan vaikutta-maan, mitoitetaan yleensä korkeintaan otsapin-tanopeudelle 2,0 m/s.

3.8.4.2

Ilmanvaihtokammioihin tai -kanaviin tehdään vedenpoisto, jos sadevesi tai lumi voivat päästä niihin.

3.8.5

Ilmanvaihtokoneet, -kammiot ja -kanavat läm-mön- ja kosteudeneristetään siten, ettei kosteudentiivistyminen aiheuta vahinkoja rakenteille tai il-manvaihtojärjestelmälle.

3.8.5.1

Ilmakanavat lämmön- ja kosteudeneristetään siten,ettei sisäilman kosteus tiivisty vedeksi. Esimerkiksiasunnoissa lämpimissä tiloissa oleva ulkoilmakana-va ja virtaussuunnassa lämmöntalteenoton jälkeenoleva jäteilmakanava lämmön- ja kosteudeneriste-tään.

3.8.6

Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltoväylät onsuunniteltava ja rakennettava siten, että ilman-vaihtojärjestelmä on helposti ja turvallisesti huol-lettavissa ja korjattavissa.

3.8.6.1

Laitteiden huoltoa ja puhdistusta varten varataan riit-tävästi tilaa, vähintään huollettavien laitteiden mit-tainen tila huoltosuunnassa. Huollettavuuden var-mistamiseksi laitteiden ja ilmanvaihtokoneiden toi-minto-osien ympärille varataan riittävästi tilaa.Ilmanvaihtokoneet varustetaan ilman työkaluja avat-tavilla huoltoluukuilla.

Ilmanvaihtolaitteiden tilavarauksissa noudatetaankuvassa 4 koteloidulle ilmanvaihtokoneelle esitettyjäperiaatteita. Jos konehuoneessa on useita koneita, va-rataan tilaa erikseen huoltoa ja korjauksia varten.Huoltotilaan ei sijoiteta kiinteitä eikä raskaita esineitä.

3.8.6.2

Alakattoihin tehdään vähintään 500 mm x 500 mm:nkokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattavaosa huollettavien ilmanvaihtolaitteiden ja puhdistus-luukkujen kohdalle.

Selostus

Ilmanvaihtojärjestelmän huoltoväylistä ja turvajär-jestelyistä annetaan määräyksiä ja ohjeita rakenta-mismääräyskokoelman osassa F2.

Kuva 4. Koteloidun ilmanvaihtokoneen huoltotilan sijoitus ja mitoitusesimerkki.A on ilmanvaihtokoneen leveys ja b on 0,4 kertaa ilmanvaihtokoneen korkeus taivähintään 400 mm.

174ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄNENERGIATEHOKKUUS

4.1.1Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on suunni-teltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellunkäyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten,että se luo omalta osaltaan edellytykset tehok-kaalle energiankäytölle.Ilmanvaihdon energiatehokkuus varmistetaan ra-kennuksen käytön kannalta tarkoituksenmukai-silla keinoilla tinkimättä terveellisestä, turvalli-sesta ja viihtyisästä sisäilmastosta.

4.1.1.1

Ilmanvaihdon tehokkaan energiankäytön edellytyk-set varmistetaan tarkoituksenmukaisilla suunnittelu-ja toteutusratkaisuilla, kuten ilmanvaihtolaitteidentoiminta-alueiden ja toiminta-aikojen ryhmittelyllä,ilmanvaihdon tarpeenmukaisella ohjauksella sekäpoistoilman lämmöntalteenoton tarpeenmukaisellatoiminnalla.

4.1.1.2

Kanavat ja kammiot lämmöneristetään siten, ettei il-mavirran ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheutatarpeetonta energiankulutusta, ilmavirran lämpene-mistä tai jäähtymistä eikä sisäilmaston tai säätötoi-mintojen huononemista.

4.1.1.3

Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennet-tava siten, että järjestelmän ottama sähköteho voi-daan helposti mitata.

4.1.1.4

Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominais-sähköteho saa olla yleensä enintään 2,5 kW/(m³/s).Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköte-ho saa olla yleensä enintään 1,0 kW/(m³/s).

4.1.1.5

Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho voi ollasuurempi kuin 2,5 kW/(m³/s), jos esimerkiksi raken-nuksen sisäilmaston hallinta edellyttää tavanomai-sesta poikkeavaa ilmastointia.

4.1.2Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöätalteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 30 %ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpö-määrästä. Vastaava lämpöenergiantarpeen pienen-täminen voidaan toteuttaa rakennuksen vaipanlämmöneristystä parantamalla, jolloin tästä onlaadittava laskelma.Poistoilman lämmöntalteenotosta voidaan luopuarakennuksen yksittäisen tilan osalta ilman vastaa-vaa energiankulutuksen pienentämistä, jos läm-möntalteenoton rakentaminen osoitetaan epätar-koituksenmukaiseksi.

4.1.2.1

Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä varuste-taan yleensä poistoilman lämmöntalteenottolaitteis-tolla, jonka lämmönsiirtimen tuloilman lämpötila-hyötysuhde testaustilanteessa on vähintään 50 %,kun tulo- ja poistoilman massavirrat ovat yhtä suuret,ja jonka jäätymissuojaus ja poistoilmasta tiivistyvänveden poisto on toteutettu toimintavarmalla tavalla.

Laskelmissa käytetään lämmöntalteenottolaitteen vuo-sihyötysuhteena lämmönsiirtimen tuloilman lämpötila-hyötysuhdetta kerrottuna 0,6:lla, jollei selvityksintoisin osoiteta.

SelostusLämpötilahyötysuhde voidaan määrittää standardinEN 308 mukaisesti.

4.1.2.2

Lämmöntalteenoton rakentaminen voidaan osoittaaepätarkoituksenmukaiseksi esimerkiksi silloin, kunpoistoilman poikkeuksellinen likaisuus estää läm-möntalteenoton toiminnan tai poistoilman lämpötilalämmityskaudella on alle +15 °C.

185ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTAKUNNONVARMISTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO

5.1.1Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys on tarkastettavaja tarvittaessa mitattava. Selvitys tarkastuksestaja mittauksesta on liitettävä rakennustyön tarkas-tusasiakirjaan.

Selostus

Rakentamismääräyskokoelman osassa A1 esitetäänmääräykset ja ohjeet rakennustyön tarkastusasiakir-jasta.

5.1.1.1

Yleensä koko ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys mita-taan. Tiiviys mitataan standardin SFS 3542 mukai-sella tiiviyskokeella.

5.1.1.2

Jos kanavisto on tehty vähintään tiiviysluokan C mu-kaisista laadultaan testatuista ja tarkastetuista kana-vista ja kanavanosista, voidaan tiiviys mitata pisto-kokein. Pistokokeiden laajuus on 20 % kanavistonpinta-alasta. Jos kanavien ja kanavaosien tiiviys-luokka on parempi kuin C, on pistokokeiden laajuus10 % kanaviston pinta-alasta.

Jos kanavistossa on tiiviysluokkaa C huonompia ka-navia ja kanavanosia, kasvatetaan pistokokeiden laa-juutta näiden pinta-alalla. Jos näiden kanavien ja ka-navanosien pinta-ala on yli 25 % kanaviston koko-naispinta-alasta, mitataan koko kanavisto. Tällaistenosien pinta-ala lasketaan siten, että liitoksen pin-ta-ala on poikkileikkauksen piiri kertaa 2 metriä. Esi-merkiksi T-kappaleessa on liitoksia kolme ja kanavi-en liitoksessa kaksi.

5.1.1.3

Yhtä tilaa tai yhtä asuntoa palvelevissa ilmanvaihto-järjestelmissä tiiviyskoe voidaan korvata asennustar-kastuksella, jos kanavisto on tehty kokonaan vähin-tään tiiviysluokan C mukaisista laadultaan testatuistaja tarkastetuista kanavista ja kanavanosista.

5.1.1.4

Koko kanaviston tiiviys on mitattava, jos kanavistos-sa kuljetetaan myrkyllisiä tai syövyttäviä kaasuja si-sältävää ilmaa tai muuten terveydelle vaarallista il-maa.

5.1.1.5

Jos tiiviysluokan A tai sitä paremman tiiviysluokanlaadultaan testattu ja valvottu ilmanvaihtokone toi-mitetaan yhtenä kokonaisuutena tai paloina siten,että työkohteessa tehdään enintään kaksi liitosta tu-loilmapuolella ja/tai kaksi liitosta poistoilmapuolel-la, ei työkohteessa tarvitse tehdä tiiviyskoetta. Muilletiiviysluokan A tai sitä paremman tiiviysluokan laa-dultaan testatuille ja valvotuille ilmanvaihtokoneilletehdään tiiviyskoe pistokokeena. Kokeiden laajuuson 20 % ilmanvaihtokoneista kuitenkin vähintäänyksi ilmanvaihtokone.

5.1.2

Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus on tarkastettavaja järjestelmä on tarvittaessa puhdistettava ennenilmavirtojen mittausta ja säätöä.

Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattavaja säädettävä, ominaissähköteho on mitattava jajärjestelmän toiminta sekä puhtaus on todettavasuunnitelman mukaiseksi ennen rakennuksenkäyttöönottoa. Selvitykset näistä on liitettävä ra-kennustyön tarkastusasiakirjaan.

5.1.2.1

Ilmanvaihtojärjestelmän sähkölaitteiden toimintakokeillaan lopullisilla virtayhteyksillä sulakkeetkiinnitettyinä.

5.1.2.2

Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen mit-tausta ja säätöä. Ennen kokeiden aloittamista tarkis-tetaan, ettei rakennus tai ilmanvaihtojärjestelmä oleniin keskeneräinen, että se vaikuttaisi ilmavirtoihin,paineisiin tai siirtoilman virtaussuuntiin. Tällöin tar-kistetaan, että rakennus on riittävän puhdas, tiloissaei enää tehdä pölyäviä rakennustöitä, ilmanvaihto-laitteiden suodattimet on asennettu sekä ovet ja ik-kunat ovat paikallaan. Rakennuksen ja sen ilman-vaihtojärjestelmän riittävän puhtauden vähintään sil-mämääräinen tarkastus varmennetaan rakennustyöntarkastusasiakirjaan.

195.1.2.3

Ilmavirtojen perussäätö tehdään yleisimmän käyttö-tilanteen mukaisella käyttöajan tehostamattomalla il-mavirralla. Säätölaitteiden asetus suoritetaan erivuodenaikojen keskimääräisiä olosuhteita vastaavis-sa käyttötilanteissa. Paineiden suunnitelmanmukai-suus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-ero-mittauksin.

5.1.2.4

Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- jalämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään jär-jestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusil-mavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoi-tusilmavirralla. Hyväksyttävät poikkeamat mitoi-tusarvoista ovat yleensä seuraavat:1) ilmavirta järjestelmäkohtaisesti ± 10 %;2) ilmavirta huonekohtaisesti ± 20 %;3) ilman nopeus oleskeluvyöhykkeellä + 0,05 m/s;4) sähköteho + 10 %; sekä5) lämmitysteho –10 %.

Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät sekä mittaustu-loksen poikkeamat että mittausepävarmuuden.

5.1.2.5

Mittaukset ja mittausarvojen muuntaminen vastaa-maan mitoitusarvoja suoritetaan voimassa olevienstandardien mukaisesti. Mittauksissa käytetään lait-teita, joiden kalibrointi on voimassa ja menetelmiä,joiden mittausepävarmuus on yleensä enintään puo-let kohdassa 5.1.2.4 luetelluista hyväksyttävistäpoikkeamista.

20LIITE 1Ilmavirtojen, ilman liikkeen ja äänitason ohjearvoja

Taulukoissa 1-11 esitetään ohjearvot käyttöajanilmanvaihdon mitoittamiseen. Ulkoilmavirtamääräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mu-kaan. Jos henkilökuormituksen mukaiselle ilma-virtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteitakäytetään pinta-alaan perustuvaa mitoitusta.Ilmakanavien mitoituksessa on otettava huomi-oon käyttöajan tehostetut ilmavirrat.Ulkoilmavirrat on määritelty sisäilman laadun yl-läpitämiseksi, kun rakennus- ja sisustusmateriaa-leina käytetään vähäpäästöisiä materiaaleja.Sisäisten ja ulkoisten epäpuhtaus- tai lämpökuor-mien aiheuttaman pitoisuuden tai huonelämpöti-lan kohoamisen rajoittaminen ilmanvaihdonavulla edellyttää taulukossa esitettyjä ilmavirto-jen ohjearvoja suurempia ilmavirtoja.Ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus on yleen-sä toteutettava vähintään niissä tiloissa, joidenhenkilö- tai epäpuhtauskuormitus vaihtelee mer-kittävästi.Rakentamismääräyskokoelman osassa C1 on an-nettu määräyksiä ja ohjeita LVIS-laitteiden jamuiden niihin rinnastettavien laitteiden aiheutta-mista suurimmista sallituista äänitasoista raken-nuksen sisätiloissa ja ulkopuolella. Rakentamis-määräyskokoelman osan C1 mukaiset äänitasoton liitteen taulukoissa esitetty lihavoidulla teksti-tyypillä. Nämä äänitasot ovat osan C1määräystenmukaisia arvoja asuinhuoneiden sekä keittiöidenosalta ja osan C1 ohjeiden mukaisia arvoja poti-

lashuoneiden, lasten lepohuoneiden, opetustilo-jen ja toimistojen osalta.Äänitason ohjearvot ovat rakennuksen LVIS-lait-teiden ja muiden niihin rinnastettavien laitteidenaiheuttama A-taajuuspainotettu keskiäänitasoLA,eq,T (dB) ja enimmäisäänitaso L A,max (dB) huo-neessa. Ohjearvoja sovellettaessa on otettavahuomioon ilmanvaihdon ja muiden äänilähteidenyhteisvaikutus. Jos tilaan tulee ääntä useammastakuin yhdestä äänilähteestä, tulee kunkin ääniläh-teen erikseen tuottaman äänitason olla niin alhai-nen, ettei niiden yhteisesti aiheuttama äänitasoylitä sallittua äänitasoa. Usean äänilähteen vaiku-tus huonetilan kokonaisäänitasoon otetaan huo-mioon laskemalla kaikkien huonetilaan ääntä ai-heuttavien laitteiden äänitaso yhteen seuraavankaavan avulla

LAtot = 10 lg(10LA1/10 + 10LA2/10 + ... +10LAn/10),

jossa LAtot on laitteiden yhteisesti aiheuttama ää-nitaso ja LA1…LAn on kunkin laitteen erikseen ai-heuttama äänitaso.Oleskeluvyöhykkeen ilman liikettä kuvaavat il-man nopeuden taulukkoarvot vastaavat kohdassa2.2 määriteltyjä huonelämpötiloja. Epäviihtyi-syyttä aiheuttavaa ilman nopeutta eri huoneilmanlämpötiloissa voidaan arvioida kuvan 1 veto-käyrien avulla.

Kuva 1. Vetokäyrät kuvaavat epäviihtyisyyttä aiheuttavan ilman liikkeenriippuvuutta ilman lämpötilasta.

17 18 19 20 21 22 23 24 25 260.0

0.1

0.2

0.3

0.45

1

4

3

2

Vetokäyrät

Ilman lämpötila, °C

Ilm

annopeu

sm

/s

21Jos ilmanvaihto- tai kierrätysilmalaitteiden tehos-tusta voidaan ohjata henkilökohtaisesti käyttöajanohjearvoja suuremmiksi, voidaan tehostuksen ai-kana taulukoiden ilman nopeuden ohjearvot ylit-tää + 0,1 m/s ja äänitason ohjearvot (LA,eq,T jaLA,max) + 10 dB.

TAULUKKO 1. ASUINRAKENNUKSET

Asuntojen ilmanvaihto mitoitetaan yleensä taulukon poistoilmavirtojen perusteella siten, että asuntojen ilman-vaihtokerroin on vähintään 0,5 1/h ja ulkoilmavirtojen riittävyys varmistetaan vähintään ohjearvojen mukaisik-si. Pienten asuntojen poistoilmavirrat mitoitetaan yleensä ohjearvoja pienemmiksi siten, että huoneiston käyttö-ajan ilmanvaihtokerroin on enintään 0,7 1/h ja poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtai-sesti tarpeen mukaan. Jos poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata vain rakennuskohtaisesti, voidaan pientenasuntojen poistoilmavirrat mitoittaa ohjearvoja pienemmiksi siten, että huoneiston ilmanvaihtokerroin on vä-hintään 1,0. Suurten asuntojen poistoilmavirrat mitoitetaan yleensä ohjearvoja suuremmiksi, jotta tilakohtainenulkoilmavirta olisi ohjearvon mukainen ja huoneiston ilmanvaihtokerroin olisi vähintään 0,5 1/h.

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

dm3/s

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvim/s

Huom!

Asuintilat:AsuinhuoneetKeittiö– käyttöajan tehostusVaatehuone, varastoKylpyhuone– käyttöajan tehostusWC– käyttöajan tehostusKodinhoitohuone– käyttöajan tehostusHuoneistosauna

Yhteistilat:PorrashuoneVarastotKylmäkellari (myös asunto-kylmiö, jos pinta-ala > 4m2)PukuhuonePesuhuoneSaunan löylyhuoneTalopesulaKuivaushuoneAskarteluhuone, kerhohuone

60,5#S#S#S#S#S#S#S#S#S2 #C

0,5 1/h0,35

0,223212 #D1 #E

8 #A25310 #B157 #B108152/m2 #C

0,5 1/h0,35 /m2

0,2 / m2

2 / m2

3 / m2

2 / m2

1 / m2

2 / m2 #D1 / m2 #E

28 / 33 *33 / 38 *33 / 3833 / 3838 / 4338 / 4333 / 3833 / 3833 / 3833 / 3833 / 38

38 / 4343 / 48

43 / 4833 / 3843 / 4833 / 3843 / 4843 / 4833 / 38

0,200,200,20

0,200,20

0,300,30

0,200,20

0,20

*C1 määräys*C1 määräys

# A Ohjearvo, kun liesikuvun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti, muussa tapauksessa onliesikuvun ohjearvo 20 dm³/s.

# B Ohjearvo, kun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti, muussa tapauksessa ilmavirranohjearvo on käyttöajan tehostuksen mukainen.

# C Kuitenkin vähintään 6 dm3/s. Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa,jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta.

# D Voidaan mitoittaa pienemmäksi kun käytetään ilmankuivainta.# E Edellyttää tuuletusmahdollisuutta; muuten 1,5 (dm3/s)/m2.# S Ulkoilmavirta korvataan yleensä asuinhuoneista johdettavalla siirtoilmavirralla.

22TAULUKKO 2. TOIMISTORAKENNUKSET #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Toimistohuone javastaavat tilatNeuvotteluhuoneAsiakastilaKäytävätilaKahvio, taukotilaArkisto, varastoTupakkahuone:– rakennuksen käytön aikana– rakennuksen käytön

ulkopuolellaKopiointihuone

81,5420,55

10

1

0,35

20

104

33 / 38 *33 / 3838 / 4338 / 4338 / 43

38 / 43

0,20 / 0,300,20 / 0,300,30 / 0,400,300,25

0,30

*C1 ohje#3#2#2

#4

#4

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11 Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilman nopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#3 Jos rakennuksessa on kolme tai useampia neuvotteluhuoneita, on niiden ilmanvaihto oltava ohjattavissatarpeen mukaan.#4 Tupakkahuoneen on aina oltava alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden.

TAULUKKO 3. OPPILAITOKSET #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

OpetustilatKäytävät / AulatLiikuntasali:– liikuntasalikäyttö– juhlasalikäyttöLuentosaliRyhmätyötilaRuokalaVarastot

6

886

34

26645

0,35

33 / 38 *38 / 43

38 / 4333 / 3833 / 3833 / 3833 / 38

0,20 / 0,30

0,300,250,20 / 0,300,20 / 0,300,25

#4, *C1 ohje#2#3

#4#4

#S

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11 Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilmannopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#3 Sisäilmasto ja ilmanvaihto mitoitetaan vaativimman käytön mukaisesti, oltava ohjattavissa tarpeen mukaan

eri käyttötilanteisiin.#4 Tilan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan.#S Voi käyttää siirtoilmaa

23TAULUKKO 4. RAVINTOLAT, TYÖPAIKKARUOKALAT JA HOTELLIT #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Ravintola, jossa tupakointion kielletty kokonaanRavintola, jossa tupakointion osittain sallittu:a) ruokaravintolat ja kahvilatb) iltaravintolat, kuten pubit,

yökerhot, seurustelu- jatanssiravintolat

HotellihuoneKäytäväAulaKokoustila

10

1520

10

8

10

1520

10,524

38 / 43

38 / 4338 / 43

28 / 3333 / 3833 / 3833 / 38

0,20

0,200,250,200,20

#2, T

#2, 3, T

#2#2

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11. Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilmannopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#3 Ulkoilmavirrastasta tuodaan vähintään 75 % savuttomalle alueelle ja vastaavasti poistoilmasta vähintään 75 % otetaan

savulliselta alueelta. Savullisen alueen tuloilmavirrasta tuodaan vähintään 75 % siirtoilmana savuttomalta puolelta.#T Ravintolan ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan.

SelostusEsimerkki ilmavirtojen jakamisesta ruokaravintolas-sa, jossa tupakointi on osittain sallittu:

Pinta-ala on 100 m², josta puolet on savutonta japuolet savullista aluetta. Ulkoilmavirta on yhteensä1,5 m³/s, josta savuttomalle puolelle johdetaan (vä-hintään) 1125 dm³/s ja savulliselle puolelle loput(enintään 375 dm³/s). Vastaavasti savullisen alueenpoistoilmavirta on vähintään 1125 dm³/s. Savullisenalueen tuloilmasta (vähintään) 750 dm³/s on siirtoil-maa savuttomalta alueelta.

1125 dm³/s375 dm³/s

Savullinen alue50 m²

Savuton alue50 m²

1125 dm³/s 375 dm³/s

750 dm³/s

24TAULUKKO 5. MYYMÄLÄT JA TEATTERIT #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

MyymäläTeatterin katsomoTeatterin näyttämöAula, lämpiöKonserttisaliElokuvateatteri

8

88

2

35

43 / 4828 / 3328 / 3338 / 4325 / 3033 / 38

0,250,200,250,250,200,20

#2, #T#T#2#T#T#T

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11. Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilman nopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#T Ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan.

TAULUKKO 6. URHEILUTILAT, UIMAHALLIT JA KASARMIT #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Liikuntatilat:– Kuntosali– Liikuntasali– Liikuntahalli– KatsomoKäytävät/aulat, joissa oleskellaanKäytävät, joissa ei oleskellaUima-allastila

Kasarmitilat:MiehistötilaRuokalaPesuhuoneKäytäväOleskelutilaOpetustila

8

86

6

642

512

25

133

5

38 / 4338 / 4338 / 4333 / 3838 / 4338 / 4338 / 43

33 / 3833 / 3838 / 4338 / 4333 / 3833 / 38

0,250,250,250,250,300,300,40

0,200,250,300,250,200,20

#T

#2

#K

#S

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11. Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilmannopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#T Ilmanvaihto on oltava ohjattavissa tarpeen mukaan.#K Kosteuden poisto on mitoittava tekijä. Lasketaan tapauskohtaisesti.#S Siirtoilmavirtana

25TAULUKKO 7. HOITOLAITOKSET #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Sairaalan potilashuoneSairaalan toimenpidehuoneSairaalan kuntoutushuoneSairaalan oleskelutilaLastenhoitotilatPitkäaikaispotilaiden hoitotilatKäytäväOdotustilatPotilas- ja odotustilojen WCHuuhteluhuone

Pidätettyjen vastaanottotilaPutkakäytäväJuoppoputkaSellikäytäväSelli

Päiväkodit:LepohuoneetLeikki- ja ryhmähuoneetVesileikkihuoneEteinenMärkäeteinen

10

8

66

1,5223220,53

33822,5

2,52,522

30 / paikka10

1

10

3

5

28 / 33 *33 / 3833 / 3833 / 3833 / 3833 / 3833 / 3833 / 3838 / 4338 / 43

33 / 3838 / 4333 / 3838 / 4333 / 38

28 / 33 *33 / 3833 / 3833 / 38

0,20 / 0,300,20 / 0,300,20 / 0,300,200,20 / 0,300,20 / 0,300,20 / 0,300,20 / 0,300,200,20

0,200,200,200,300,20

0,20 / 0,300,20 / 0,300,20 / 0,300,20

*C1 ohje#E

#3#2#2

#3

#4

#S

#S

*C1 ohje

#3, #S

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11 Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilmannopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#3 Poistoilmavirtaa ja vastaavasti ulkoilmavirtaa suurennetaan kohdepoistojen ja / tai hajujen hallitsemisen

edellyttämällä määrällä.#4 Poistoilma ympäröivien hygienia- ymv. tilojen kautta.#E Erikoistilojen, kuten leikkaussalien, toimenpidehuoneiden, röntgentilojen, välinehuoltotilojen, potilaiden pesuun

käytettävien tilojen jne. ilmanvaihto suunnitellaan tapauskohtaisesti.#S Siirtoilmavirta

26TAULUKKO 8. MUUT JULKISET TILAT #1

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Liikenneasemat:Odotustila ja käytävä

Näyttelyihin käytettävät tilat:- Näyttelytilat- Museot- Messutilat

Kirjastot:– Kirjastosali– Lukusali– Varasto

Kirkot:– Kirkkosali– Muut yleisötilat

88

6

5

444

22

5

0,5

43 / 48

33 / 3833 / 3838 / 43

33 / 3833 / 38

33 / 3833 / 38

0,20/0,400,20 / 0,400,20 / 0,40

0,20 / 0,400,20 / 0,30

0,200,20

#2

#2, #T#2, #T#2, #T

#2

#S

#T#T

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11 Hygieniatilat.#2 Kiinteiden työpisteiden ilmannopeuden ohjearvot kuten toimistohuoneessa.#S Siirtoilmavirta#T Ilmanvaihdon tarpeenmukaisen käytön oltava mahdollista.

TAULUKKO 9. TYÖTILAT YMS. #1, #2 ja #3

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Tehdastyö:– Kevyt– Keskiraskas

Laboratoriot (kemian)

Autokorjaamo, katsastustilat

1010

8

1,5 #41,5 #4

1

7 3 #5

38 / 43

43 / 48

0,20 / 0,300,25 / 0,50

0,20 / 0,40

0,25

#E, T

#1 Hygieniatilojen poistoilmavirrat kts. taulukko 11 Hygieniatilat.#2 Rakennukseen kuuluvissa toimistotiloissa sovelletaan toimistorakennuksen ohjeita.#3 Poistoilmavirtaa ja vastaavasti ulkoilmavirtaa suurennetaan kohdepoistojen ja/tai epäpuhtauksien hallitsemisen

edellyttämällä määrällä.#4 Ilmanvaihtolaitos mitoitetaan vähintään ko. ilmavirralle. Laitosta voidaan käyttää pienemmällä ilmavirralla

työtavoista yms. tehtävän selvityksen epäpuhtauspäästöjen ja lämpökuormien perusteella. Ilman nopeudet ovatesimerkkejä. Työn luonne ratkaisee lämpötilatason ja ilman nopeuden tapauskohtaisesti.

#5 Edellyttää paikallista pakokaasun poistoa, jonka suuruus on vähintään 100 dm3/s henkilöautoille ja 300 dm3/s kuorma-autoille. Mikäli käytetään pakokaasunpoistokiskoa, joihin ajoneuvot ovat liitettyinä koko ajan, voi ilmavirta olla2 dm3/s. Poistoilmavirta mitoitetaan ottaen huomioon pakokaasunpoisto siten, ettei tila ole alipaineinen,ks. myös standardi SFS 3352.

#E Tapauskohtainen suunnittelu.#T Ilmanvaihdon tarpeenmukaisen käytön oltava mahdollista.

27TAULUKKO 10. RUOANVALMISTUS- JA SÄILYTYSTILAT

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

Keittiötilat:– Valmistuskeittiö– Kuumennuskeittiö– Jakelukeittiö– Kahvikeittiö

Varastotilat:– Kuivavarasto– Kylmävarastot >4 m2

– Jätehuone– Jäähdytetty jätehuone

151053

1510530 1/s/keittiö

0,50,252

38 / 4338 / 4338 / 4333 / 38

0,25 / 0,500,25 / 0,500,25 / 0,500,20 / 0,40

#E#E#E

#S#S#1#1

#1 Tilan on aina oltava alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden.#E Minimi-ilmavirtoja. Ilmavirrat mitoitetaan tapauskohtaisesti lämpökuormien perusteella.#S Siirtoilmavirta

TAULUKKO 11. MUIDEN KUIN ASUNTOJEN HYGIENIATILAT SEKÄ MUUT TILAT

Tila / käyttötarkoitus Ulkoilma-virta

(dm3/s)/hlö

Ulkoilma-virta

(dm3/s)/m2

Poistoilma-virta

(dm3/s)/m2

ÄänitasoLA,eq,T /LA,max

dB

Ilmannopeustalvi / kesäm/s

Huom!

WC:t– työpaikkatiloihin tai

vastaaviin liittyvät– yleisön käyttämiin tiloihin

liittyvät

PesuhuonePukuhuoneSaunan löylyhuone

Siivoustilat

Porrashuone

HissikuiluHissikonehuone

4

351

0,5 1/h

20 / paikka

30 / paikka

54/kaappi2

4

0,5 1/h

817

38 / 43

38 / 43

38 / 4338 / 4338 / 43

38 / 43

0,200,20

#S

#S

#S#S#S

#S

#1

#2

#1 Ilmanvaihtokerroin#2 Tarkistetaan lämpökuorman perusteella. Konehuoneen enimmäislämpötila on 35 °C.#S Siirtoilmavirta

28LIITE 2Moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto-ohjeet

Näitä ohjeita sovelletaan pääasiassa paikoituk-seen tarkoitettuihin moottoriajoneuvosuojiin. Jossuojien yhteydessä on huolto- ja korjaustiloja,lastaus- ja linja-autoterminaaleja tai muita tiloja,joissa työskennellään jatkuvasti, ei näitä ohjeitavoida suoraan soveltaa.

Moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto järjeste-tään siten, etteivät ilman epäpuhtaudet aiheutaterveydellistä haittaa suojien käyttäjille. Mikäliautojonojen syntyminen on mahdollista esim. py-säköintimaksu- tai liikennejärjestelyjen takia, te-hostetaan näiden alueiden ilmanvaihtoa sijoitta-malla lisäpoistoja ruuhkakohtiin. Tehostettu pois-to voi tällöin olla epäpuhtauspitoisuuden (esimer-kiksi CO-pitoisuus) mukaan ohjattu. Jos au-tosuojissa tai niiden yhteydessä on työpaikkoja,järjestetään ilmanvaihto työpaikkojen vaatimus-ten mukaisesti.

Jos moottoriajoneuvosuoja on muun rakennuksenyhteydessä sen ilmanvaihto järjestetään siten, ettäsuoja on alipaineinen muihin tiloihin nähden.

Moottoriajoneuvosuojan tuloilma voi olla siir-toilmaa.

Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan siten, ettäsuojan eri osien riittävä ilmanvaihto varmistuu.Aukot sijoitetaan siten, ettei ilma pääse tarpeetto-masti leviämään alueilta, joissa epäpuhtauspitoi-suus on suuri. Suojaan ei myöskään saa jäädäkohtia, joissa ilman epäpuhtauspitoisuudet voivatpaikallisesti ylittää sallitut arvot. Tämän estämi-sessä voidaan käyttää esim. paikallispoistoja taisiirtoilmapuhaltimia.

Koneellisen ilmanvaihdon poistoilmavirta on:

● tiloissa, joissa tapahtuu keskimäärin yksi ajoautopaikkaa kohden vuorokauden vilkkaim-man 8 tunnin jakson aikana, vähintään 0,9(dm3/s)/m2. Tällaisia ovat esimerkiksi asuin-talojen paikoitustilat;

● tiloissa, joissa ajoja on vastaavasti 2-4, vähin-tään 2,7 (dm3/s)/m2. Näitä ovat esimerkiksitoimisto- ja virastotilojen henkilökunnan pai-koitustilat; sekä

● tiloissa, joissa ajoja on vastaavasti useampia,on poistoilmavirran oltava vähintään n x 0,9(dm3/s)/m2. Kaavassa n tarkoittaa ajojen luku-määrää ja sen lukuarvo on vähintään 4. Näitätiloja ovat esimerkiksi varsinaiset paikoitus-talot sekä toimisto-, virasto- ja liikerakennus-ten asiakaspaikoitustilat.

Riviautosuojissa ja enintään 60 m2:n moottoriajo-neuvosuojissa voidaan käyttää painovoimaista il-manvaihtoa. Riviautosuoja on moottoriajoneu-vosuoja, jossa ei sisällä ajeta ja jonka syvyys onenintään 7 m tai 14 m silloin, kun suoja on tarkoi-tettu linja-autoille tai muille pitkille ajoneuvoille.Suojan tulee olla kokonaan maanpäällä tai ilman-vaihdon kannalta tätä vastaavasti, esimerkiksirinteessä. Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan si-ten, että riittävä ilmanvaihto ja ilman kierto saa-vutetaan. Tuloilma-aukko voidaan sijoittaa ul-koseinän tai oven alaosaan. Poistoilma-aukko si-joitetaan yleensä seinän yläosaan tai kattoon tu-loilma-aukon vastakkaiselle puolelle. Sekä tulo-että poistoilma-aukon vapaa poikkipinta-ala onvähintään 0,1 % lattiapinta-alasta, kuitenkin vä-hintään 150 cm2.Jos lämmittämättömän moottoriajoneuvosuojan,esim. pysäköintitalon ulkoseinästä vähintään 30 %on avointa ja aukkojen pinta-ala on vähintään 10% kunkin tason lattiapinta-alasta, ei suojassa vaa-dita erillistä ilmanvaihtoa. Tilassa ei kuitenkaansaa olla ilmankulkua huomattavasti haittaavia es-teitä kuten väliseiniä tai palkkeja.Moottoriajoneuvosuojan ilmanvaihtoa voidaanvähentää normaalin käyttöajan ulkopuolella, kunilmanvaihtoa ohjataan epäpuhtauspitoisuuden mu-kaan ja suojaan asennetaan erillinen hälytysjärjes-telmä. Ilmanvaihto käynnistyy täydelle teholle,kun yhden anturin kohdalla epäpuhtauspitoisuusylittää asetetun raja-arvon (esimerkiksi CO-pitoi-suus 50 ppm). Hälytys tapahtuu, kun epäpuhtaus-pitoisuus ylittää asetetun raja-arvon (esimerkiksiCO-pitoisuus 70 ppm). Ohjaus- ja hälytysanturei-ta asennetaan suojaan vähintään 3 kpl kullekin ta-solle, yleensä ajoluiskien ja ajoreittien läheisyy-teen. Anturien toiminta on säännöllisesti tarkas-tettava ja ne on kalibroitava vähintään kerranvuodessa. Kalibrointitodistus liitetään rakennuk-sen käyttö- ja huolto-ohjeeseen.

OPASTAVIA TIETOJA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMATilanne 1.10.2003 tämän asetuksen antopäivän 30.10.2002 tiedoin(ajantasainen sisällysluettelo www.ymparisto.fi)

29

A YLEINEN OSA

A1 Rakennustyön valvonta Määräykset ja ohjeet 2000A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet 2002A3 Rakennustuotteet Määräykset 1995A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Määräykset ja ohjeet 2000A5 Kaavamerkinnät Määräykset 2000

B RAKENTEIDEN LUJUUSB1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Määräykset 1998B2 Kantavat rakenteet Määräykset 1990B3 Pohjarakennus Määräykset 1976B4 Betonirakenteet Ohjeet 2001B5 Kevytbetoniharkkorakenteet Ohjeet 1987B6 Teräsohutlevyrakenteet Ohjeet 1989B7 Teräsrakenteet Ohjeet 1996B8 Tiilirakenteet Ohjeet 1989B9 Betoniharkkorakenteet Ohjeet 1993B10 Puurakenteet Ohjeet 2001

* Eurocode-esistandardien kansalliset soveltamisasiakirjat (NAD)

C ERISTYKSETC1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Määräykset ja ohjeet 1998C2 Kosteus Määräykset ja ohjeet 1998C3 Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2003C4 Lämmöneristys Ohjeet 2003

D LVI JA ENERGIATALOUSD1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 1987D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2003D3 Rakennusten energiatalous Määräykset ja ohjeet 1978D4 LVI-piirrosmerkit Ohjeet 1978D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta Ohjeet 1985D6 Kvv-työnjohtaja Määräykset 1990D7 Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset Määräykset 1997

E RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUSE1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 1997E3 Pienet savuhormit Ohjeet 1988E4 Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 1997E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus Ohjeet 1980E8 Muuratut tulisijat Ohjeet 1985E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 1997

F YLEINEN RAKENNUSSUUNNITTELUF1 Liikkumisesteetön rakentaminen Määräykset ja ohjeet 1997F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001

G ASUNTORAKENTAMINENG1 Asuntosuunnittelu Määräykset 1994G2 Valtion tukema asuntorakentaminen Määräykset ja ohjeet 1998

30MITTAUSMENETELMIÄ

LämpöolotSFS 5511 Ilmastointi. Rakennusten sisäilmasto.Lämpöolojen kenttämittaukset. 1989

IlmanlaatuSFS-EN 12341:1998 Air quality. Determinationof the PM 10 fraction of suspended particulatematter. Reference method and field test procedureto demonstrate reference equivalence of measure-ment methods. (Ilmanlaatu. Hiukkasten PM10-osuuden määrittäminen. Referenssimenetelmä jakenttätesti mittausmenetelmien vastaavuuden osoit-tamiseksi.)HTP-arvot 2000, sosiaali- ja terveysministeriö,työsuojelusäädöksiä 3, Tampere 2000.

IlmavirratSFS 5512 Ilmastointi. Ilmavirtojen ja painesuh-teiden mittaus ilmanvaihtolaitoksissa. 1989

TiiviysSFS 3542 Ilmastointikanavat. Lujuus- ja tiiviys-testaus. 1987EN 1751:1998 Ventilation for buildings - Air ter-minal devices - Aerodynamic testing of dampersand valves.