1E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Rakennusten paloturvallisuusMääräykset ja ohjeet 2002

Ympäristöministeriön asetusrakennusten paloturvallisuudesta

Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat määräyksetja ohjeet rakennusten paloturvallisuudesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002 ja sillä kumotaan ympäristöministeriön 23päivänä toukokuuta 1997 antama päätös rakennusten paloturvallisuudesta. Ennen asetuksen voimaan-tuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia määräyksiä ja ohjeita.

Aikaisempien säännösten suojaverhouksen määritelmää, rakennusosien ja rakennustarvikkeidensekä sisäseinien, sisäkattojen ja lattioiden pintakerroksien paloluokituksia sekä kohtia 6.2.1, 7.2.3,7.5.1, 7.6.1, 8.2.2, 8.2.3, 8.2.4, 8.2.5, 8.3.1, 8.3.2, 8.3.3, 8.3.4, 8.3.5, 9.2.2, 9.2.3 ja 10.5.3 saadaankuitenkin soveltaa rakentamiseen, johon on haettu lupaa ennen 1 päivää tammikuuta 2007. Kohdan8.4 osalta mainittu siirtymäaika koskee katteen alustan paloluokkaa.

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Ympäristöministeri Satu Hassi

Paloturvallisuusinsinööri Pirjo Kurki

2 E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAYMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto

Rakennusten paloturvallisuusMÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2002

MERKKIEN SELITYS

Määräykset, jotka on painettu leveälle palstalle tällä isolla kirja-sinkoolla, ovat sitovia.

Ohjeet, jotka ovat kapealla palstallapienellä kirjasinkoolla, sisältäväthyväksyttäviä ratkaisuja.

Selostukset, jotka ovat kapealla pals-talla kursivoituna, antavat lisätieto-ja sekä sisältävät viittauksia säädök-siin, määräyksiin ja ohjeisiin.

Sisällys

MÄÄRITTELYTSanastoaPaloluokitusRakennusten käyttötavat

1 YLEISTÄ1.1 Soveltamisala1.2 Olennainen vaatimus1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen

2 PALOKUORMA2.1 Palokuorman määritys2.2 Palokuormaryhmät

3 RAKENNUKSEN PALOLUOKKA3.1 Paloluokat3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset

4 SYTTYMISEN ESTÄMINEN4.1 Yleiset vaatimukset

5 PALON RAJOITTAMINEN PALO-OSASTOON5.1 Yleiset vaatimukset5.2 Osaston pinta-ala

6 RAKENTEIDEN KANTAVUUDENSÄILYTTÄMINEN

6.1 Yleiset vaatimukset6.2 Luokitukseen perustuva mitoitus6.3 Palonkehitykseen perustuva mitoitus

7 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINENOSASTOSTA

7.1 Yleiset vaatimukset7.2 Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset7.3 Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut

7.4 Läpiviennit7.5 Ilmanvaihtolaitteet7.6 Ullakot, ontelot, ulkoseinät ja parvekkeet

8 PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN8.1 Yleiset vaatimukset8.2 Sisäpuoliset pinnat8.3 Ulkoseinät8.4 Katteet

9 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINENNAAPURIRAKENNUKSIIN

9.1 Yleiset vaatimukset9.2 Palomuuri

10 POISTUMINEN PALON SATTUESSA10.1 Yleiset vaatimukset10.2 Etäisyys uloskäytävään10.3 Uloskäytävien lukumäärä10.4 Uloskäytävän mitat10.5 Uloskäytävän osastointi ja rakenteet10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien

valaistus ja merkintä10.7 Poistumisaikalaskelma

11 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIENJÄRJESTELY

11.1 Yleiset vaatimukset11.2 Pääsy sammutuskohteeseen11.3 Palovaroitin ja automaattinen paloilmoitin11.4 Savunpoisto11.5 Sammutuslaitteet11.6 Rajoitusmerkinnät11.7 Turvallisuusselvitys

LIITE OPASTAVIA TIETOJA

3MÄÄRITTELYT

Palokuorman tiheys ilmaistaan mää-räyksissä megajouleina huoneistoalanneliömetriä kohden (MJ/m2).

Palolta ja savulta suojattuuloskäytävä

Osastoitu uloskäytävä, johon on yh-teys ainoastaan kerrostasolla olevanosastoidun tilan ja tästä edelleen par-vekkeen tai muun ulkoilmaan avoimentilan kautta siten, että palon ja savu-kaasujen pääsy uloskäytävään estyy.

Palolta suojattu uloskäytävä

Osastoitu uloskäytävä, johon on yh-teys ainoastaan kerrostasolla olevanosastoidun tilan kautta.

Palomuuri

Seinä, joka määrätyn ajan estää palonleviämisen sen toiselle puolelle ja kes-tää siihen liittyvän rakennuksen tai senosan sortumisen ja sortumisesta aiheu-tuvat iskut.

Palonkestävyysaika

Minuutteina ilmaistu aika, jonka raken-nusosan on todettu täyttävän sille ase-tetut vaatimukset.

Palosulku

Osastoitu tila kahden palo-osaston välillä.Palosulku on varustettu kahdella ovel-la, jotka erikseen avautuvat kumpaan-kin rajoittuvaan palo-osastoon niin, et-tei ovia ole tarpeen avata samaan aikaan.

Palo-osasto

Rakennuksen osa, josta palon leviä-minen on määrätyn ajan estetty osas-toivin rakennusosin tai muulla tehok-kaalla tavalla.

Palovaroitin

Laite, joka havaitsee alkavan palon jahälyttää paikallaolijat.

Pelastustie

Ajotie tai muu ajoyhteys, jota käyttä-en hälytysajoneuvot pääsevät palonsattuessa tai muussa hätätilanteessariittävän lähelle rakennusta ja sammu-tusveden ottopaikkoja.

Pinta

Seinän, sisäkaton ja lattian pintaosa,jonka ominaisuuksilla on merkitystäpalon syttymiselle ja leviämiselle.

Poistumisalue

Poistumisen järjestämisen kannaltayhtenäinen ja tarkoituksenmukainen

rakennuksen osa. Poistumisalue onusein samalla myös palo-osasto.

Sammutusreitti

Sammutushenkilöstölle tarkoitettu ul-koa kellarikerroksiin johtava kerrostenuloskäytävistä erillinen kulkureitti.

Savunpoisto

Palossa syntyvän savun ja lämmönpoistaminen rakennuksesta painovoi-maisesti taikka koneellisesti.

Sisäinen käytävä

Poistumisalueeseen kuuluva ja sen ti-loista uloskäytävään johtava käytävä.

Suojaverhous

Huonetilan puoleisen pinnan muodos-tava verhous, joka määrätyn ajan suo-jaa sen takana olevan rakenteen syt-tymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vau-rioitumiselta.

Tulisija

Rakennukseen kuuluva rakennusosatai laite, jossa poltetaan kiinteitä, nes-temäisiä tai kaasumaisia aineita.

Turvavalaistus

Valaistus, joka tavallisen valaistuksenpettäessä on tarkoitettu takaamaan hen-kilöturvallisuuden vaatima valaistus.

Ullakko

Rakennuksen yläpohjan ja vesikatonvälinen tila, jossa on mahdollista pääs-tä kulkemaan.

Käyttöullakko on asuinrakennuksen ir-taimiston säilytystä taikka pyykinkuiva-tusta varten tarkoitettu ullakko sekämaatalousrakennuksen tarpeiston tairehujen säilyttämiseen tarkoitettu tila.

Ullakkona ei pidetä yläpohjan onteloa,jossa tilan mataluuden, muodon taimuun syyn vuoksi ei pääse kulkemaan.

Uloskäytävä

Poistumisalueelta suoraan ulos johta-va ovi taikka rakennuksessa tai sen ul-kopuolella oleva tila, jonka kautta tur-vallinen poistuminen on palon sattu-essa mahdollista maan pinnalle taimuulle turvalliselle paikalle.

Varatie

Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reit-ti, jota pitkin on mahdollisuus päästäturvaan palolta.

Alkusammutuskalusto

Palonalkujen sammutusvälineistö, jokaon kenen tahansa käytettävissä. Esi-merkiksi pikapaloposti, käsisammutinja sammutuspeite.

Automaattinen paloilmoitin

Laitteisto, joka automaattisesti ja vä-littömästi ilmoittaa alkavasta palosta.Paloilmoitin antaa myös ilmoituksensen toimintavarmuutta vaarantavistavioista.

Automaattinen sammutuslaitteisto

Tulipalon sammuttamiseen tarkoitet-tu automaattisesti toimiva laitteisto.

Automaattinen savunpoistolaitteisto

Palossa syntyvän savun ja lämmönpoistamiseen tarkoitettu automaatti-sesti toimiva laitteisto.

Huoneistoala – lyhenne h-m2

Kerrosala – lyhenne k-m2

Kuivanousujohto

Rakennukseen kiinteästi asennettu sam-mutteen siirtämiseen tarkoitettu johto.

Kulkureitti

Lattiapinnan kustakin kohdasta ulos-käytävään johtava kulkukelpoinen tie.

Lieskahdus

Äkillinen olosuhdemuutos, jossa sulje-tussa tilassa olevien palavien tarvikkei-den pinnat kokonaisuudessaan syttyvät.

Merkkivalaistus

Valaistus, joka osoittaa poistumisrei-tit. Merkkivalaistus toimii tavallisenvalaistuksen kanssa yhtä aikaa ja sii-tä riippumatta.

Osastoitu uloskäytävä

Osastoitu tila, jonka kautta rakennuk-sesta voidaan poistua turvallisesti.

Osastoiva ovi

Asetetun paloluokan vaatimukset täyt-tävä ovi.

Osastoiva rakennusosa

Asetetun paloluokan vaatimukset täyttä-vä, palo-osastoja erottava rakennusosa.

Palokuorma

Vapautuva kokonaislämpömäärä, kuntilassa oleva aine täydellisesti palaa.Siihen luetaan kantavat, runkoa jäy-kistävät, osastoivat ja muut rakennus-osat sekä irtaimisto.

Sanastoa

4 Paloluokitus

Opastavissa tiedoissa on taulukko,jossa olevien rakennustarvikkeidenvoidaan yleensä katsoa kuuluvan luok-kiin A1 ja A1FL ilman testausta ja eril-listä hyväksyntää. Taulukko perustuukomission päätökseen 96/603/EY,muut. 2000/605/EY.

Rakennustarvikkeet lukuunottamatta lattianpäällysteitä

Rakennustarvikkeiden luokat kuva-taan merkinnöillä: A1, A2, B, C, D,E, F.

Savun tuotto ja pisarointi ilmaistaanlisämääreillä s ja d. Savun tuoton luo-kitus on s1, s2, s3 ja pisaroinnin d0,d1, d2.

SelostusA1 Tarvikkeet, jotka eivät osallistu

lainkaan paloon.A2 Tarvikkeet, joiden osallistuminen

paloon on erittäin rajoitettu.B Tarvikkeet, joiden osallistuminen

paloon on hyvin rajoitettu.C Tarvikkeet, jotka osallistuvat pa-

loon rajoitetusti.D Tarvikkeet, joiden osallistuminen

paloon on hyväksyttävissä.E Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen

palossa on hyväksyttävissä.F Tarvikkeet, joiden käyttäytymis-

tä ei ole määritetty.

s1 Savuntuotto on erittäin vähäistä.s2 Savuntuotto on vähäistä.s3 Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2

vaatimuksia.

d0 Palavia pisaroita tai osia ei esiin-ny.

d1 Palavat pisarat tai osat sammu-vat nopeasti.

d2 Palavien pisaroiden tai osien tuot-to ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia.

Luokat A1 ja F esiintyvät aina ilman li-sämääreitä. E ilman lisämäärettä tar-koittaa, että tarvikkeesta ei irtoa pala-via pisaroita. Kaikki muut luokat sisäl-tävät myös lisämääreet, esim. A2-s1, d0,B-s1, d0, D-s2, d2, E-d2.

Lattianpäällysteet

Lattianpäällysteiden luokat kuvataanmerkinnöillä: A1FL, A2FL, BFL, CFL,DFL, EFL, FFL.

Savuntuotto ilmaistaan lisämääreelläs1 tai s2.

SelostusA1FL Tarvikkeet, jotka eivät osallistu

lainkaan paloon.A2FL Tarvikkeet, joiden osallistumi-

nen paloon on erittäin rajoitettu.BFL Tarvikkeet, joiden osallistumi-

nen paloon on hyvin rajoitettu.CFL Tarvikkeet, jotka osallistuvat pa-

loon rajoitetusti.DFL Tarvikkeet, joiden osallistumi-

nen paloon on hyväksyttävissä.EFL Tarvikkeet, joiden käyttäytymi-

nen palossa on hyväksyttävissä.FFL Tarvikkeet, joiden käyttäytymis-

tä ei ole määritetty.

s1 Savuntuotto on rajoitettu.s2 Savuntuotto ei täytä s1 vaati-

muksia.

Luokitusjärjestelmän käyttönäissä määräyksissä ja ohjeissa

Edellä esitetystä järjestelmästä käyte-tään luokkia A1, A2-s1, d0, B-s1, d0,C-s2, d1, D-s2, d2, A2FL-s1 ja DFL-s1.

Lisämääreet savuntuotolle ja palavi-en pisaroiden tuotolle ovat Suomessapääluokittain samoja. Käytännössä ra-kennustarvikkeelle asetettavat vaati-mukset voidaan ilmaista käyttäen pää-luokkaa A1, A2, B, C, D, A2FL ja DFL.Rakennustarvikkeen luokkamerkinnäs-sä on kuitenkin aina ilmoitettava myöslisämääreet.

KatteetKatteet jaetaan luokkiin sen mukaan,missä määrin niitä voidaan pitää ul-koisen syttymisvaaran suhteen vai-keasti syttyvinä ja hitaasti paloa le-vittävinä sekä miten ne suojaavat alus-taansa syttymiseltä.

Käytettävissä olevat luokat ja niidenmerkintätavat sekä luokkiin liittyvätarviointiperusteet on esitetty komis-sion päätöksessä 2001/671/EY.

Päätöksen luokitusjärjestelmistä näis-sä määräyksissä ja ohjeissa käytetäänluokkaa BROOF(t2).

Opastavissa tiedoissa on taulukko, jos-sa olevien katteiden voidaan yleensäkatsoa kuuluvan luokkaan BROOF ilmantestausta ja erillistä hyväksyntää. Tau-lukko perustuu komission päätökseen2000/553/EY.

RakennuksetRakennukset jaetaan kolmeen palo-luokkaan: P1, P2 ja P3.

RakennusosatKantavat ja osastoivat rakennusosatjaetaan luokkiin sen perusteella, mi-ten ne kestävät paloa.

Rakennusosiin kohdistuvat vaatimuk-set kuvataan seuraavilla merkinnöillä:R kantavuus,E tiiviys,I eristävyys.

Merkintöjen R, REI, RE, EI, E jälkeenilmoitetaan palonkestävyysaika mi-nuutteina yhdellä seuraavista luvuis-ta: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 240.Näin muodostuva merkintä on raken-nusosan paloluokka.

Selostus

Seinän paloluokka voi olla esimerkiksiREI 60 ja siinä olevan oven luokka EI30 tai E 30. Rakennusosa, joka täyt-tää vain tiiviysvaatimuksen E, voi ai-heuttaa lämpösäteilyn takia vaaraa.Tämä on otettava huomioon määrit-tämällä suojaetäisyys uloskäytävänkulkureittiin sekä syttyviin materiaa-leihin.

Merkintää voidaan täydentää tunnuk-sella:M iskunkestävyys palotilanteessa.

Rakennusosan vaatimustenmukaisuusosoitetaan kokeellisesti tai laskennal-lisin menetelmin.

Koemenetelmät ja luokitusperusteetesitetään opastavissa tiedoissa.

Rakennusosat on tehtävä sellaisista ra-kennustarvikkeista, että ne täyttävätkussakin käyttötavassa tarvikkeilleasetetut luokkavaatimukset.

RakennustarvikkeetLuokitusjärjestelmä

Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiinsen perusteella, miten ne vaikuttavatpalon syttymiseen, sen leviämiseensekä savun tuottoon.

Koemenetelminä ja luokituksessa käy-tetään EN-standardeja. Opastavissatiedoissa on luettelo standardeista.

Käytettävissä olevat luokat, niitä täy-dentävät savuntuottoa ja pisarointiakoskevat lisämääreet sekä niiden mer-kintätavat on esitetty komission pää-töksessä 2000/147/EY.

5Rakennusten käyttötavat

Kokoontumis- ja liiketilat

Tilat, jotka yleensä ovat päivä- tai il-takäytössä ja joissa on merkittävästiyleisöä tai asiakkaita.

Esimerkiksi– ravintolat– myymälät– koulut– urheiluhallit– näyttelyhallit– teatterit– kirkot– kirjastot– päivähoitolaitokset

Työpaikkatilat

Tilat, jotka yleensä ovat päiväkäytös-sä ja joissa on pääosin tilat tuntevaahenkilökuntaa.

Esimerkiksi– toimistot– virastot– hallintotilat

Rakennukset tai niiden palo-osastot ryh-mitellään niiden pääkäyttötavan perus-teella. Ryhmittelyn lähtökohtana onkäyttöaika – päiväkäyttö, iltakäyttö taiyökäyttö – sekä se, miten hyvin käyttä-jät tuntevat tilat ja miten he kykenevätpelastautumaan itse tai toisten avusta-mina palotilanteessa.

Esimerkit luettelevat yleisimpiä käyttö-tapoja; yksittäisessä kohteessa on raken-nuksen tai osaston käyttötaparyhmä har-kittava toiminnan luonteen mukaanedellä olevin perustein.

Asunnot

Esimerkiksi– asuinhuoneistot– vapaa-ajan asunnot

Majoitustilat

Tilat, jotka yleensä ovat ympärivuoro-kautisessa käytössä ja joissa ei ole hoi-dettavia tai eristettyjä henkilöitä.

Esimerkiksi– hotellit– lomakodit– asuntolat

Hoitolaitokset

Tilat, jotka ovat ympärivuorokautises-sa käytössä ja joissa on hoidettavia taieristettyjä henkilöitä.

Esimerkiksi– sairaalat– vanhainkodit– suljetut rangaistuslaitokset

Tuotanto- ja varastotilat

Tilat, joissa yleensä on vakinaista, pai-kallisiin olosuhteisiin perehtynyttähenkilökuntaa.

Esimerkiksi– tavanomaiset teollisuustilat– maatalouden tuotantotilat– suurehkot varastot

Tuotanto- ja varastotiloissa toiminnatjaetaan kahteen palovaarallisuusluok-kaan (1, vaarattomampi ja 2, vaaralli-sempi). Tuotanto- ja varastotiloista onerilliset ohjeet Suomen rakentamis-määräyskokoelman osassa E2.

Tuotanto- ja varastotiloihin voi liittyäpalovaarallisia tiloja tai räjähdysvaa-rallisia tiloja, joissa huomattavassamäärin tai vaarallisella tavalla valmis-tetaan, käsitellään tai säilytetään palo-tai räjähdysvaaraa aiheuttavia aineitatai tarvikkeita. Palo- tai räjähdysvaa-rallisia tiloja saattaa olla myös mui-hin käyttötaparyhmiin kuuluvissa ra-kennuksissa.

Autosuojat

Autosuojista on erilliset ohjeet Suo-men rakentamismääräyskokoelmanosassa E4.

6 1YLEISTÄ

Selostus

Rakennuksen korjaus- ja muutostyössänäitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaanmaankäyttö- ja rakennuslain 13 §:ssäsäädetyllä tavalla.

Määräysten ja ohjeiden soveltamises-ta on ympäristöministeriö julkaissutoppaan ”Rakennusten paloturvalli-suus & Paloturvallisuus korjausraken-tamisessa”.

Ohje

Suunnittelussa käytetään menetelmiä,joiden kelpoisuus on osoitettu. Euroop-palaisten (EN) ja kansainvälisten (ISO)standardien mukaisten koe- ja lasken-tamenetelmien voidaan olettaa täyttä-vän kelpoisuusvaatimukset, mikäli so-vellus on ko. menetelmän pätevyys-alueella.

1.1 Soveltamisala

1.1.1

Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden rakennuksen palotur-vallisuutta.

1.2 Olennainen vaatimus

1.2.1

Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksistaon voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tai muu-toin on erikseen säädetty tai määrätty. Paloturvallisuuden kannaltatämä erityisesti tarkoittaa, että

– rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kes-tää niille asetetun vähimmäisajan;

– palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tuleeolla rajoitettua;

– palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoit-taa;

– rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattues-sa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitavapelastaa muulla tavoin;

– pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettavahuomioon.

1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen

1.3.1

Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, mikäli rakennussuunnitellaan ja rakennetaan noudattaen näiden määräysten ja oh-jeiden paloluokkia ja lukuarvoja.

1.3.2

Paloturvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän myös, mikäli ra-kennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonke-hitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisestiesiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapaus-kohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö.

7

1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen

1.4.1

Näiden määräysten ja ohjeiden liitteessä annetaan tietoa käytettä-vissä olevista koemenetelmä- ja luokitusstandardeista. Niiden ohellaja sijasta voidaan vastavuoroisesti käyttää myös muussa Euroopantalousyhteisön jäsenmaassa voimassa olevaa vastaavaa EN- taimuuta standardia.

Suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitet-tävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Ohje

Asiakirjoista on tällöin ilmettävä ai-nakin seuraavat seikat:– rakennuksen ja siinä olevien palo-

turvallisuuslaitteiden kuvaus,– rakennuksen käytöstä koko sen

elinkaaren aikana tehdyt oletuk-set,

– palokunnan toimintamahdolli-suuksista tehdyt oletukset,

– perusteet tarkastelun kohteiksivalituille palotilanteille,

– vikaantumistarkastelu tarvitta-vassa laajuudessa perusteluineen,

– rakennuksen käytön aikana edel-lytettävät huolto- ja kunnossapi-totoimet,

– käytettyjen menetelmien kuvaus,joka sisältää laskenta- ja koeme-netelmien soveltuvuuden rajoi-tuksineen sekä lähtötiedot ja teh-dyt oletukset perusteluineen,

– saadut tulokset herkkyysanalyy-seineen (sen selvittämiseksi, ai-heuttaako pieni muutos tehdyis-sä oletuksissa merkittävän muu-toksen paloturvallisuudessa),

– hyväksymiskriteerit ja saatujentulosten vertailu niihin sekä

– sovellusalueiden yksilöinti ja ra-jaus, mikäli suunnittelussa onkäytetty molempia kohdissa 1.3.1ja 1.3.2 mainittuja vaatimustentäyttymisen osoittamistapoja.

8 2PALOKUORMA

Ohje

Periaatteet eri käyttötapojen sijoitta-misesta palokuormaryhmiin:

– Varastot, jotka ovat erillisiä palo-osastoja.

Tuotanto- ja varastotilojen palokuormamääritellään tai arvioidaan kohdekoh-taisesti.

– Osa kokoontumis- ja liiketiloistakuten myymälät, näyttelyhallit jakirjastot;

– asuinrakennusten kellariosastot,jotka sisältävät irtaimistovarastoja;

– moottoriajoneuvojen korjaus- jahuoltotilat.

– Asunnot, majoitustilat ja hoitolai-tokset;

– osa kokoontumis- ja liiketiloista ku-ten ravintolat, enintään 300 h-m2:nmyymälät, toimistot, koulut, ur-heiluhallit, teatterit, kirkot ja päi-vähoitolaitokset;

– autosuojat.

Yleensä tähän ryhmään saa sijoittaamyös tiloja, joiden palokuorman tihe-ys on yli 600 MJ/m2, mikäli nämä tilatvarustetaan automaattisella sammutus-laitteistolla.

2.1 Palokuorman määritys

2.1.1

Palokuorma määritetään ensi sijassa palo-osaston käyttötavan pe-rusteella. Palokuorma voidaan myös määrittää luotettavan arvionperusteella tai laskelmalla. Palonkehitystä laskettaessa otetaan huo-mioon myös palokuorman sijainti, palamisnopeus ja palamisomi-naisuudet.

Ohje

Palokuorman määrityksen lähtökohta-na on tilojen pääkäyttötapa. Rakennuk-sessa on usein tästä palokuormaltaanpoikkeavia palo-osastoja. Tällöin saat-taa olla tarpeen määrittää kunkin osas-ton palokuorma erikseen ja mitoittaakyseiseen palo-osastoon liittyvät raken-teet tämän mukaan.

2.2 Palokuormaryhmät

2.2.1

Eri käyttötavat sijoitetaan palokuormaryhmiin palokuorman tihey-den mukaan. Palokuormaryhmät ovat seuraavat:

yli 1200 MJ/m2;

vähintään 600 MJ/m2 ja enintään 1200 MJ/m2;

alle 600 MJ/m2;

2.2.2

Kantavien ja osastoivien rakennusosien palokestävyysvaatimuksetperustuvat edellä esitettyyn palokuormaryhmitykseen.

93RAKENNUKSEN PALOLUOKKA

Selostus

Paloluokkaan P1 kuuluvan rakennuk-sen kantavien rakenteiden oletetaanpääsääntöisesti kestävän palossa sor-tumatta. Rakennuksen kokoa ja hen-kilömäärää ei ole rajoitettu.

Paloluokkaan P2 kuuluvan rakennuk-sen kantavien rakenteiden vaatimuk-set voivat olla paloteknisesti edelli-sen luokan tasoa matalampia. Riittä-vä turvallisuustaso saavutetaan aset-tamalla vaatimuksia erityisesti seini-en, sisäkattojen ja lattioiden pintaosi-en ominaisuuksille. Lisäksi kerroslu-kua ja henkilömääriä on rajoitettukäyttötavasta riippuen.

Paloluokkaan P3 kuuluvan rakennuk-sen kantaville rakenteille ei asetetaerityisvaatimuksia palonkeston suh-teen. Riittävä turvallisuustaso saavu-tetaan rakennuksen kokoa ja henkilö-määriä rajoittamalla käyttötavastariippuen.

Luokkajaosta voidaan poiketa erityisestä syystä.

3.1.2

Rakennuksen eri osat voivat kuulua eri paloluokkiin edellyttäen,että palon leviäminen on estetty palomuurilla.

Palomuurin erottamien rakennuksen osien uloskäytävät rakenne-taan erillisiksi niin, ettei palomuurissa mahdollisesti olevaa oveaole tarpeen käyttää palotilanteessa.

3.2 Rakennuksen koon ja henkilömääränrajoitukset

3.2.1

Rakennuksen kokoa koskevat rajoitukset on esitetty taulukossa3.2.1.

Enimmäiskerrosala voidaan hyväksyä taulukossa esitettyjä arvojasuurempana, mikäli rakennukseen asennetaan automaattinen palo-ilmoitin, automaattinen savunpoistolaitteisto tai automaattinen sam-mutuslaitteisto.

3.1 Paloluokat

3.1.1

Rakennuksen paloluokat ovat P1, P2 ja P3.

10

3.2.2

Enintään kaksikerroksisen rakennuksen henkilömäärää koskevatrajoitukset on esitetty taulukossa 3.2.2.

TAULUKKO 3.2.1 RAKENNUKSEN KOKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET

Rakennuksen ominaisuus Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P3

KERROSLUKU– yleensä ei rajoitusta enintään 2 enintään 2– asuinrakennus, työpaikkarakennus ei rajoitusta enintään 4 enintään 2– tuotanto- tai varastorakennus, autosuoja ei rajoitusta enintään 2 enintään 1

KORKEUS– yleensä ei rajoitusta enintään 9 m enintään 9 m– asuinrakennus, työpaikkarakennus ei rajoitusta enintään 14 m enintään 9 m– yksikerroksinen tuotanto- tai varastorakennus ei rajoitusta ei rajoitusta enintään 14 m

KERROSALAKerrosala yleensä– yksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta enintään 2400 m2

– kaksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta enintään 1600 m2

Kerrosala tuotanto- ja varastorakennuksissasekä autosuojissa– yksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta– kaksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta ei sallittu

Selostus Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeusmaan pinnasta (MRA 58 §). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteidenkorkeuksien keskiarvo.

TAULUKKO 3.2.2 RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU HENKILÖMÄÄRÄ

Käyttötapa Kerroksia Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P3

Asunnot ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta

Majoitustilat 1 ei rajoitusta paikkaluku 150 paikkaluku 502 ei rajoitusta paikkaluku 50 paikkaluku 10

Hoitolaitokset 1 ei rajoitusta paikkaluku 100 paikkaluku 102 ei rajoitusta paikkaluku 25 ei sallittu

Kokoontumis- ja liiketilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta henkilöitä 5002 ei rajoitusta henkilöitä 250 henkilöitä 50

Työpaikkatilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta2 ei rajoitusta ei rajoitusta työntekijöitä 150

Tuotanto- ja varastotilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta2 ei rajoitusta työntekijöitä 50 ei sallittu

Ohje Milloin yli kaksikerroksisia rakennuksia saa taulukon 3.2.1 mukaan rakentaa,niissä ei ole henkilömäärärajoituksia.

Kaksikerroksisen rakennuksen henkilömäärärajoitukset koskevat tapauksia, jois-sa mainitun käyttötavan mukaiset tilat on sijoitettu kokonaan tai osaksi rakennuk-sen toiseen kerrokseen. Jos näitä tiloja on vain ensimmäisessä kerroksessa,voidaan soveltaa yksikerroksista rakennusta koskevia rajoituksia.

Mikäli rakennuksessa on eri käyttötaparyhmiin kuuluvia tiloja, rakennuksenturvallisuustaso arvioidaan tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena.

114SYTTYMISEN ESTÄMINEN

Selostus

Ohjeet savuhormeista ovat Suomenrakentamismääräyskokoelman osassaE3, muuratuista tulisijoista osassa E8sekä kattilahuoneista ja polttoaineva-rastoista osassa E9. Sähkö- ja läm-mityslaitteistoista on annettu määrä-yksiä erikseen.

4.1 Yleiset vaatimukset

4.1.1

Rakennus on suunniteltava, rakennettava ja varustettava niin, ettäpalon syttymisen vaara on mahdollisimman pieni. Tällöin on otet-tava huomioon myös ulkoisen syttymisen vaara.

4.1.2

Tekniset asennukset on tehtävä siten, että palon syttymisen sekäpalon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa ei olennaisesti nii-den johdosta kasva.

4.1.3

Tulisija, savuhormi ja lämmityslaite on sijoitettava ja rakennettavatai asennettava niin, ettei niiden käytöstä aiheudu palo- tai räjäh-dysvaaraa.

5PALON RAJOITTAMINEN PALO-OSASTOON

5.1 Yleiset vaatimukset

5.1.1

Rakennus tulee yleensä jakaa palo-osastoihin palon ja savun leviä-misen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi, pelastus- ja sam-mutustoimien helpottamiseksi sekä omaisuusvahinkojen rajoitta-miseksi.

5.1.2

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensämuodostettava eri palo-osastoiksi (kerrososastointi).

Palo-osaston koko tulee rajoittaa siten, että osastossa syttyvä paloei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja (pinta-alaosas-tointi).

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkea-vat tilat on muodostettava eri palo-osastoiksi, jos se on tarpeellistahenkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi (käyttötapaosastointi).

Ohje

Palo-osasto voi käsittää useampia ker-roksia, ei kuitenkaan majoitus- tai po-tilashuoneita sisältävät osastot.

Esimerkkejä tavanomaisista palo-osas-toista ovat porrashuone, asuinhuoneis-to, autosuoja ja kattilahuone sekä tuo-tantorakennuksen tuotantotila ja tuo-tevarasto. Ullakon tasolla oleva his-sin konehuone, saunatilat tai muutvastaavat tilat erotetaan yleensä muus-ta ullakosta kukin omaksi palo-osas-tokseen.

Asuinrakennuksessa lukuun ottamat-ta 3–4-kerroksisia P2-luokan raken-nuksia, saa ullakolle sijoittaa tilojaasukkaiden talousirtaimiston säilytyk-seen ja pyykinkuivatukseen. Muissarakennuksissa käyttöullakkoa ei sal-lita; poikkeuksena maatalouden tuo-tanto- ja varastorakennukset, joissaullakkoa voidaan käyttää, mikäli täs-tä ei aiheudu vaaraa henkilöille ja ko-tieläimille. Edellä oleva ei koske ul-lakon tasoon muutoin sallittuja, palo-osaston vaatimukset täyttäviä tiloja.

12 5.1.3

Rakennukseen, johon sijoitetaan palo- tai räjähdysvaarallinen tila,ei yleensä saa sijoittaa asuntoja, majoitustiloja, hoitotiloja eikäkokoontumistiloja.

Ohje

Mikäli sijoittaminen erityisestä syys-tä sallitaan, mainitut tilat eivät välit-tömästi saa rajoittua toisiinsa, tai te-hokkain järjestelyin on varmistettava,ettei tästä aiheudu henkilöille vaaraa.Räjähdysvaaraan nähden edellytetäänaina erikoissuunnittelua.

5.2 Osaston pinta-ala

5.2.1

Palo-osaston enimmäisala on esitetty taulukossa 5.2.1.

TAULUKKO 5.2.1 PALO-OSASTON ENIMMÄISALA

Käyttötapa Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P3

KERROKSET

Asuinrakennukset osastointi osastointi osastointihuoneistoittain huoneistoittain huoneistoittain

Majoitustilat ja hoitolaitokset– yöpymistilat 800 m2 800 m2 400 m2

– muut tilat 1600 m2 1600 m2 400 m2

Kokoontumis- ja liiketilat sekä työpaikkatilat 2400 m2 2400 m2 400 m2

Tuotanto- ja varastotilat sekä autosuojat harkinnanmukaan1)

harkinnanmukaan1)

harkinnanmukaan1)

ULLAKOT JA YLÄPOHJAN ONTELOT 1600 m2 1600 m2 alapuolistenosastojen mukaan2)

KELLARIT 800 m2 800 m2 400 m2

Taulukon huomautukset 1) Tuotanto- ja varastotilojen ohjeet ovat Suomen rakentamismää-räyskokoelman osassa E2 sekä autosuojien ohjeet osassa E4.

2) Asuinrakennuksessa voidaan erityisestä syystä korvata palo-osastoinnilla enintään 200 m2 osastoihin.

Ohje Pinta-ala lasketaan niin kuin huoneistoala.

5.2.2

Poistumisen turvaamiseksi tai pelastus- ja sammutustoimien hel-pottamiseksi palo-osastot jaetaan lisäksi osiin:

– majoitustilat ja hoitolaitokset majoitushuoneittain;

– ullakot ja yläpohjan ontelot enintään 400 m2 osiin.

5.2.3

Palo-osastoa voidaan suurentaa varustamalla osasto automaattisel-la paloilmoittimella, automaattisella savunpoistolaitteistolla taiautomaattisella sammutuslaitteistolla.

136RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN

6.1 Yleiset vaatimukset

6.1.1

Rakennus ja sen rakennusosat eivät palon vaikutuksesta saa sortu-malla aiheuttaa vaaraa määrättynä aikana palon alkamisesta. Mikä-li henkilöturvallisuuden takia tai vahinkojen suuruuteen nähden ontarpeellista, rakennuksen on kestettävä sortumatta koko palokuor-man palaminen ja jäähtyminen.

6.1.2

Jos kantavalta rakennusosalta vaaditaan pidempää palonkestävyys-aikaa tiiviyden E ja eristävyyden I suhteen kuin kantavuuden Rsuhteen, käytetään pidempää palonkestävyysaikaa myös kantavuu-den osalta.

6.1.3

Kantavan rakenteen mitoitus voi perustua joko standardoituun läm-pötila-aikakäyrään perustuvaan luokitukseen tai oletetun palonke-hityksen mukaisiin rasituksiin.

6.2 Luokitukseen perustuva mitoitus

6.2.1

Rakenteiden kantavuutta koskevat luokkavaatimukset on esitettytaulukossa 6.2.1.

Ohje

Luokkavaatimukset lähtevät siitä, ettähenkilöturvallisuuden takaamiseksi javahinkojen rajoittamiseksi P1-luokanyli kaksikerroksiset rakennukset eivätsorru palon ja jäähtymisvaiheen aika-na. Niiden runkorakenteen oletetaankestävän rakennuksessa tai sen osas-sa olevien kaikkien palamiskykyistenaineiden palamisen ilman sammutta-mista.

Vahinkoriskin huomattava suuruus voiedellyttää myös enintään kaksikerrok-siselta P1-luokan rakennukselta vas-taavaa sortumattomuutta.

6.2.2

Kantava rakennusosa suunnitellaan luokkavaatimuksen mukaisek-si käyttäen standardoitua lämpötila-aikakäyrää. Vaatimuksenmu-kaisuus osoitetaan:

– kokeellisesti,

– laskennallisesti,

– yhdistämällä koe- ja laskennalliset tulokset tai

– käyttämällä hyväksyttävää taulukkomitoitusta.

14TAULUKKO 6.2.1 KANTAVIEN RAKENTEIDEN LUOKKAVAATIMUKSET

Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P3Palokuorma MJ/m2

yli 1200 600–1200 alle 600

Sarake 1 2 3 4 5

Enintään 2-kerroksinen rakennus yleensä R 120* R 90* R 60* R 30 —

– jos rakennuksen eristeet eivät olevähintään luokkaa A2-s1, d0

R 120 R 90 R 60 R 30 —

– hoitolaitokset, majoitustilat, kellarit R 120 R 90 R 60 R 30 —

3–8-kerroksinen rakennus yleensä R 180 R 120 R 60 ■ ■

3–4-kerroksinen asuin- tai työpaikkarakennus

– kerrokset R 180 R 120 R 60 R 60* ■

– kellarikerrokset R 180 R 120 R 60 R 120 ■

Yli 8-kerroksinen rakennus R 240 R 180 R 120 ■ ■

Ylimmän maanalaisen kellarikerroksenalapuolella sijaitsevat kellarikerrokset R 240 R 180 R 120 R 120 R 60

Yläpohjan rakenteiden vaatimukset, jos yläpohjaneristeet ovat vähintään luokkaa A2-s1, d0

– enintään 2 kerrosta, ei ullakkoa; rakenteet,jotka ovat rakennuksen kantavan rungontai jäykisteiden olennainen osa R 60 R 60 R 60 R 30 —

– enintään 2 kerrosta, ei ullakkoa; rakenteet,jotka eivät ole rakennuksen kantavan rungontai jäykisteiden olennainen osa R 15 R 15 R 15 R 15 —

– 1 kerros, ei ullakkoa, automaattinensammutuslaitteisto; rakenteet, jotka eivätole rakennuksen kantavan rungon taijäykisteiden olennainen osa — — — — —

– 1 kerros, tuotanto- tai varastorakennus;ei ullakkoa; rakenteet, jotka eivät ole senkantavan rungon tai jäykisteidenolennainen osa — — — — —

Ullakon tai ontelon vesikattorakenteet, jotkaeivät ole rakennuksen rungon olennaisia kantaviatai palossa runkoa jäykistäviä rakenteita — — — — —

Taulukon huomautukset: Parvekkeiden palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavienrakenteiden vaatimuksesta.

Tuotanto- ja varastorakennuksessa sallitaan lievennyksiä Suomen rakentamis-määräyskokoelman ohjeiden E2 mukaisesti.

Taulukon merkinnät: * = jos kantavat rakenteet eivät ole vähintään luokkaa A2-s1, d0, tuleerakennuksen eristeiden olla vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista

= kantavat rakenteet on tehtävä vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista

— = ei luokkavaatimusta

■ = ei mahdollinen

156.3 Palonkehitykseen perustuva mitoitus

6.3.1

Kun kantavien rakenteiden mitoitus perustuu oletettuun palonke-hitykseen, rakennusta pidetään riittävän paloturvallisena kantavienrakenteiden osalta, mikäli:

– yli kaksikerroksinen rakennus ei yleensä sorru palon eikäjäähtymisvaiheen aikana tai

– enintään kaksikerroksinen rakennus ei sorru poistumisen tur-vaamiseen, pelastustoimintaan ja palon hallintaan saamiseentarvittavana aikana.

Palorasituksena käytetään oletetun palonkehityksen mukaisia olo-suhteita siten, että palorasitus todennäköisesti kattaa kyseisessärakennuksessa esiintyvät tilanteet.

Selostus

Palonkehitykseen perustuvien mene-telmien käytön periaatteet on esitettykohdassa 1.3.2.

7PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN OSASTOSTA

7.1 Yleiset vaatimukset

7.1.1

Osastoivat rakennusosat niihin liittyvine laitteineen ja varusteineentulee tehdä siten, että palon leviäminen osastosta toiseen estyymäärätyn ajan.

7.2 Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset

7.2.1

Osastoivien ja osastoa osiin jakavien rakennusosien luokkavaati-mukset on esitetty taulukossa 7.2.1.

TAULUKKO 7.2.1 OSASTOIVIEN RAKENNUSOSIEN LUOKKAVAATIMUKSET

Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P3Palokuorma MJ/m2 Kerrosluku

yli 1200 600–1200 alle 600 3–4 1–2

Sarake 1 2 3 4 5 6

Osastoivat rakennusosat kerroksissa EI 120 EI 90 EI 60 EI 60 EI 30 EI 30– osiin jakavat rakennusosat

(majoitushuoneiden seinät ja ovet) EI 15 EI 15 EI 15 ■ EI 15 EI 15

Osastoivat rakennusosat ullakoilla EI 30 EI 30 EI 30 EI 30 EI 30 EI 30– osiin jakavat rakennusosat EI 15 EI 15 EI 15 EI 15 EI 15 EI 15

Osastoivat rakennusosat kellareissa EI 120 EI 90 EI 60 EI 120 EI 60 EI 30

Taulukon huomautus: Tuotanto- ja varastorakennuksen pinta-alaosastointia toteuttavien rakennusosienluokkavaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeiden E2 mukaan,autosuojan ohjeiden E4 mukaan ja kattilahuoneen sekä polttoainevaraston osastoivienrakennusosien luokkavaatimukset ohjeiden E9 mukaan.

Taulukon merkintä: ■ = ei mahdollinen

16

Ohje

Palo-oven luokkamerkintä on EI tai Eja palonkestävyysaika minuutteina.Kun kyseessä on E-luokan ovi, suoja-etäisyys on määritettävä kohdan 7.2.2mukaan.

Ohje

Suljinta ei tarvita asuinhuoneistojenkerrostaso-ovissa.

7.2.2

Osastoivaksi rakennusosaksi voidaan hyväksyä rakenne, joka ko-konaan tai joltain osin täyttää vaatimukset pelkästään tiiviyden Eosalta. Tämä edellyttää, että henkilöiden poistuminen ei vaarannueikä palo leviä toiseen palo-osastoon vaaditun palonkestävyysajankuluessa. Jos pelkästään tiiviysvaatimuksen täyttävän osan pinta-ala on suurempi kuin 0,1 m2, edellytetään tilanteen vaatimaa suoja-etäisyyttä uloskäytävän kulkureittiin ja syttyviin materiaaleihin.

Selostus

Ilmanvaihtolaitteiden paloturvalli-suutta käsitellään Suomen rakenta-mismääräyskokoelman ohjeissa E7.

Ohje

Osastoiva rakenne ja rakenteen osa,joka täyttää vaatimukset pelkästääntiiviyden E osalta, voi aiheuttaa läm-pösäteilyn takia vaaraa. Lämpösätei-ly mitataan kokeessa. Tarvittava suo-jaetäisyys lasketaan mittaustulostenperusteella.

Pinta-alaltaan pienehköjen lämpösä-teilyä läpäisevien rakenteiden suoja-etäisyys määritetään sellaiseksi, ettälämpösäteilyn tiheys ei tällä etäisyy-dellä ylitä 10 kW/m2.

Alle 2 m2 suuruisille lämpösäteilyäläpäiseville rakenteille suojaetäisyysuloskäytävän kulkureittiin ja syttyviinmateriaaleihin on 1,5 m.

7.2.3

Osastoivissa rakennusosissa käytettäville rakennustarvikkeille ase-tetaan luokkavaatimus A2-s1, d0

– yli kaksikerroksisen P1-luokan rakennuksen uloskäytävienosastoivissa seinissä sekä

– kellaritilojen osastoinnissa, lukuun ottamatta P3-luokan ra-kennuksen vain yhdelle asunnolle kuuluvaa kellaria.

7.3 Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut

7.3.1

Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pie-nehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tuleeyleensä olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditus-ta palonkestävyysajasta.

7.3.2

Osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpau-tuva. Jos ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettavalaittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa.

7.3.3

Majoitusliikkeiden osastoa osiin jakavat ovet on varustettava sul-kimella.

7.4 Läpiviennit

7.4.1

Osastoivan rakennusosan läpi saa johtaa tarpeelliset putket, roilot,kanavat, johdot ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät lä-piviennit edellyttäen, ettei olennaisesti heikennetä rakennusosanosastoivuutta.

7.5 Ilmanvaihtolaitteet

7.5.1

Ilmanvaihtolaitteet on tehtävä siten, etteivät ne lisää palon tai savu-kaasujen leviämisvaaraa.

Ilmanvaihtokanavien seinämät on yleensä tehtävä vähintään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista. Kanavat tulee voida puhdistaa hel-posti.

177.6 Ullakot, ontelot, ulkoseinät ja parvekkeet

7.6.1

Ullakot ja ontelot on tehtävä siten, ettei palon syttymisen eikä pa-lon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa olennaisesti kasva nii-den johdosta.

Ohje

Ontelot jaetaan osiin tehokkailla kat-koilla palon leviämisen rajoittamisek-si. Katkojen suunnittelussa tulee ottaahuomioon rakenteiden tuuletustarve jamuut rakennusfysikaaliset lähtökohdat.

Ullakon ja yläpohjan ontelon katkai-seva rakennusosa ulotetaan vesikate-rakenteeseen.

Räystään ontelo katkaistaan siten, et-tei palo pääse helposti kiertämään ul-kokautta: voidaan esimerkiksi käyttääriittävän leveää kaistaa B-s1, d0-luok-kaista tarviketta.

P2-luokan 3–4-kerroksisessa rakennuk-sessa ulkonevat räystäät rakennetaantiiviiksi. Mikäli ullakon tai yläpohjantuuletus räystään kautta on välttämä-töntä, tuuletusrako suljetaan ullakonja onteloiden katkon kohdalla vähin-tään metrin matkalla. Samoin tuule-tusrako suljetaan räystäällä kerrostenikkunoiden yläpuolisella osalla jametrin niiden pielien linjasta ulospäin.

8PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN

7.6.2

Ulkoseinät ja parvekkeet on rakennettava niin, että palo ei leviäniiden kautta vaaraa aiheuttavalla tavalla.

Ohje

Ulkoseinärakenteiden suunnittelussa ote-taan huomioon palon leviämisvaara ul-koseinän ulkopintaa pitkin, ulkoseinära-kenteen sisällä sekä ulkoseinän ja osas-toivan rakennusosan liitoksen kautta.

Ikkunoiden suunnittelussa otetaan huo-mioon palon leviämisvaara osastosta toi-seen vastakkaisissa tai nurkikkaisissaulkoseinissä olevien ikkunoiden kautta.

Selostus

Ulkoseinä ei yleensä ole osastoiva;ulkoseinän käyttö osastoivana seinä-nä esitetään luvussa 9.

Ohje

Rakennustarvikkeisiin ei saa sisältyäainetta, joka palaa ilman ilmasta saa-tavaa happea. Käytettäviin tarvikkei-siin ei myöskään saa sisältyä aineita,jotka palaessaan tuottavat poikkeuk-sellisella tavalla myrkyllisiä kaasujatai ympäristölle haitallisia jätteitä.

8.1 Yleiset vaatimukset

8.1.1

Rakennuksessa on käytettävä rakennustarvikkeita, jotka eivät myö-tävaikuta palon kehittymiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla.

8.2 Sisäpuoliset pinnat

8.2.1

Seinien, sisäkattojen ja lattioiden paloteknisiä ominaisuuksia arvi-oitaessa otetaan huomioon missä määrin tarvikkeet osallistuvatpaloon, lieskahduksen alkamiseen kuluva aika, lämmön vapautu-minen ja savun sekä palavien pisaroiden muodostuminen.

18 Ohje

Pinnat saa päällystää tavanomaisin tasoi-te-, silote- ja maalikerroksin tai tapetein.

Taulukon vaatimuksia sovelletaan myösputkien, ilmanvaihtokanavien tai niideneristeiden pintoihin, jollei näiden mää-rä ole vähäinen.

8.2.2

Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset on esitetty taulukossa8.2.2.

TAULUKKO 8.2.2 SISÄPUOLISTEN PINTOJEN LUOKKAVAATIMUKSET

Käyttötapa Kohde Rakennuksen paloluokka

P1 P2 * P3

Asunnot seinät ja katot D-s2, d2 1) B-s1, d0 2) D-s2, d2 1)

lattiat — — —

Majoitustilat seinät ja katot D-s2, d2 B-s1, d0 D-s2, d2lattiat — — —

Hoitolaitokset seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 D-s2, d2lattiat DFL-s1 DFL-s1 —

Kokootumis- ja liiketilat– palokuorma alle 600 MJ/m2 ja

– pinta-ala on ≤ 300 m2 seinät ja katot D-s2, d2 B-s1, d0 D-s2, d2lattiat — — —

– pinta-ala on yli 300 m2 seinät ja katot C-s2, d1 B-s1, d0 D-s2, d2lattiat — — —

– palokuorma ≥ 600 MJ/m2 seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0lattiat DFL-s1 DFL-s1 —

Työpaikkatilat seinät ja katot D-s2, d2 1) B-s1, d0 2) D-s2, d2 1)

lattiat — — —

Tuotanto- ja varastotilat– palovaarallisuusluokka 1 seinät ja katot D-s2, d2 B-s1, d0 D-s2, d2

lattiat DFL-s1 DFL-s1 —– palovaarallisuusluokka 2 seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0

lattiat A2FL-s1 A2FL-s1 A2FL-s1

Autokorjaamot ja -huoltamot, autosuojat(autosuojissa on lievennysmahdollisuusRakMK osan E4 mukaisesti)

seinät ja katotlattiat

B-s1, d0A2FL-s1

B-s1, d0A2FL-s1

B-s1, d0A2FL-s1

Ullakot ja kellarit– käyttöullakot lattiat A2FL-s1 DFL-s1 DFL-s1– käyttämättömät ullakot sekä

matalat ullakkotilat ja ontelot yläpohjan yläpinta B-s1, d0 B-s1, d0 —– kellaritilat yleensä seinät ja katot C-s2, d1 B-s1, d0 D-s2, d2

lattiat DFL-s1 DFL-s1 DFL-s1– teknisen huollon tilat seinät ja katot B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0

lattiat DFL-s1 DFL-s1 DFL-s1kattilahuoneen lattiat A2FL-s1 A2FL-s1 A2FL-s1

Uloskäytävät seinät ja katot A2-s1, d0 3) B-s1, d0 B-s1, d0lattiat DFL-s1 DFL-s1 DFL-s1

Sisäiset käytävät majoitus- jatyöpaikkatiloissa

seinät ja katotlattiat

B-s1, d0DFL-s1

B-s1, d0DFL-s1

B-s1, d0—

Saunat seinät ja katot D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2lattiat — — —

Taulukon merkinnät:— = ei vaatimusta* Edellytettäessä kohdan 8.2.3

mukaista suojaverhousta pinnanvaatimus on A2-s1, d0.

Taulukon huomautukset:1) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin

kuulumattomilla tarvikkeilla.2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota D-s2, d2-luokan

tarvikkeilla. Koskee myös suojaverhottuja seiniä.3) Vähäisiä osia seinä- ja kattopinnoista voidaan verhota B-s1, d0-

luokan tarvikkeilla.

19Luokkavaatimukset eivät koske pinta-alaltaan vähäisiä rakennus-osia, kuten tavanomaisia ovia, ikkunoita, kiinnityspintoja, käsijoh-teita, jalkalistoja ja levyjen välisiä saumoja. Vaatimukset eivät myös-kään koske vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita, jotkaovat vähintään D-s2, d2-luokkaa.

8.2.3

P2-luokan rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee va-rustaa A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä suojaverho-uksella, kun rakenne on tehty tarvikkeista, jotka ovat C-s2, d1-luokkaisia tai sitä huonompia. Vaatimus ei kuitenkaan koske vä-hintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita.

8.2.4

Pinnoille voidaan sallia yhtä pääluokkaa lievemmät vaatimukset,jos osaston käyttötapaan nähden

– syttymisen tai palon leviämisen vaara on huomattavasti ta-vallista vähäisempi tai

– poistumismahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

Tämä ei kuitenkaan koske sisäisiä käytäviä, uloskäytäviä eikä sel-laisia tiloja, joissa vaatimuksena on luokka D-s2, d2.

8.2.5

Kun tila on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, voi-daan pinnoille sallia lievemmät vaatimukset.

Tämä ei kuitenkaan koske P2-luokan 3–4-kerroksisia rakennuksia.

8.3 Ulkoseinät

8.3.1

P1-luokan rakennuksessa tulee ulkoseinässä pääosin käyttää vä-hintään B-s1, d0-luokan rakennustarvikkeita.

Ohje

Suojaverhouksen tehtävänä on suoja-ta sen takana oleva rakenne syttymi-seltä, hiiltymiseltä tai muulta vauri-oitumiselta tulipalon alkuvaiheessa 10minuutin ajan.

Ohje

Lievennyksiä tapauskohtaisesti harkit-taessa otetaan huomioon myös raken-nustarvikkeen savuntuotto ja palavi-en pisaroiden tuotto.

Ohje

Lämmöneristys, joka on B-s1, d0-luok-kaista huonompaa, tulee suojata ja si-joittaa niin, että palon leviäminen eris-tykseen, palo-osastosta toiseen ja raken-nuksesta toiseen on estetty. Tällöin rap-paus tai metallilevy ei yleensä ole riit-tävä suojaus.

Enintään kaksikerroksisen rakennuksenulkoseinän runko ja yli kaksikerroksi-sen rakennuksen kantamattoman ulko-seinän runko voidaan tehdä D-s2, d2-luokan rakennustarvikkeesta. Jos runkoon tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeesta,lämmöneristeenä tulee käyttää vähin-tään A2-s1, d0-luokan tarviketta. Ylikaksikerroksisen rakennuksen kantavanulkoseinän runko tehdään A2-s1, d0-luokan rakennustarvikkeesta.

8.3.2

Enintään 2-kerroksisen P2-luokan rakennuksen ulkoseinän rakennus-tarvikkeelle asetetaan vaatimuksia vain, kun sitä käytetään seinän sisä-pintana, suojaverhouksena, tuuletusraon pintana tai seinän ulkopintana.

3–4-kerroksisen P2-luokan rakennuksen ulkoseinän rungon saa teh-dä D-s2, d2-luokan tarvikkeesta. Eristeiden ja muun täytteen tuleetällöin olla vähintään luokkaa A2-s1, d0.

8.3.3

P3-luokan rakennuksen ulkoseinän rakennustarvikkeelle asetetaanvaatimuksia vain, kun sitä käytetään seinän sisä- tai ulkopintana.

20 8.3.4

Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimuk-set on esitetty taulukossa 8.3.4. Parvekkeissa noudatetaan ulkosei-nän ulkopinnan vaatimuksia.

Ohje

Pinnat saa päällystää tavanomaisintasoite-, silote- ja maalikerroksin.

Selostus

Ulkoseinien sisäpuolisten pintojen vaa-timukset on esitetty kohdassa 8.2.

8.3.5

Enintään 4-kerroksisessa P1-luokan asuin- tai työpaikkarakennuk-sessa, 3–4-kerroksisessa P2-luokan asuin- tai työpaikkarakennuk-sessa sekä P2-luokan hoitolaitosrakennuksessa voidaan ulkoseinänja tuuletusraon ulkopinnoissa käyttää D-s2, d2-luokan rakennus-tarviketta, mikäli

– rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja

– seinä on suunniteltu siten, että ulkoisen syttymisen aiheuttamanpalon leviäminen seinässä on estetty riittävän tehokkaasti.

8.4 Katteet

8.4.1

Kate on tehtävä siten, ettei palo leviä vaaraa aiheuttavalla tavallakatteessa eikä sen alustassa.

8.4.2

Katteen on yleensä oltava luokkaa BROOf(t2).

8.4.3

Suuret kattopinnat on jaettava enintään 2400 m2 osiin. Vaatimus eikoske tapauksia, joissa katteen alusta on vähintään luokkaa A2-s1, d0tai käytetään opastavien tietojen kohdassa 7 olevan taulukon 3 mu-kaisia ratkaisuja.

8.4.4

Luokkaan BROOF(t2) kuulumaton kate voidaan sallia erilliseen tuli-sijattomaan rakennukseen tai erityistapauksessa muuhunkin raken-nukseen, mikäli tästä ei aiheudu aluepalon vaaraa.

Ohje

Kattopinta jaetaan osiin pysty- tai vaa-kasuorilla palokatkoilla. Ne sijoite-taan mahdollisuuksien mukaan allaolevien osastoivien seinien kohdalle.

TAULUKKO 8.3.4 ULKOSEINIEN ULKOPINTOJEN JA TUULETUSRAON PINTOJENLUOKKAVAATIMUKSET

Rakennuksen paloluokka ja käyttötapa

P1 P2 P3

P1-luokanrakennuksetyleensä

Enint. 4-kerrok-siset asuin- jatyöpaikka-rakennukset

Hoito-laitokset

3–4-kerrok-siset asuin-ja työpaikka-rakennukset

MuutP2-luokanrakennukset

Ulkoseinän ulkopinta B-s1, d0 1) B-s1, d0 2) B-s1, d0 2) B-s1, d0 2) D-s2, d2 D-s2, d2Tuuletusraon ulkopinta B-s1, d0 1) B-s1, d0 2) B-s1, d0 2) B-s1, d0 2) D-s2, d2 D-s2, d2Tuuletusraon sisäpinta B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 B-s1, d0 D-s2, d2 —

Taulukon merkintä: — = ei vaatimusta

Taulukon huomautukset: 1) Enintään kahdeksankerroksisessa P1-luokan rakennuksessa ulkoseinän ulkopinnan osasaa olla luokkaa D-s2, d2, mikäli tällaisia osia ympäröivät rakenteet suojaavat seinäpintaapalon leviämiseltä. Julkisivulevyjen kiinnitykseen saa enintään kahdeksankerroksisessarakennuksessa käyttää vähäisessä määrin D-s2, d2-luokan rakennustarvikkeita.

2) Luokan D-s2, d2 rakennustarvikkeiden käyttö on sallittu kohdan 8.3.5 edellytyksin.

219PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURI-RAKENNUKSIIN

9.1 Yleiset vaatimukset

9.1.1

Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilö-turvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisiaeikä yhteiskunnallisia menetyksiä.

9.1.2

Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei le-viä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi.Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteelli-sin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta.

9.1.3

Vesikaterakenteen tulee olla sellainen, että se ei syty helposti naa-purirakennuksen palosta.

9.2 Palomuuri

9.2.1

Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviä-minen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettä-vä palomuuria.

Ohje

Samalla tontilla tai rakennuspaikallaolevia rakennuksia voidaan palotek-nisessä mielessä pitää yhtenä raken-nuksena, jolloin tavanomainen osas-tointi on riittävä. Tämä edellyttää, ettärakennukset kuuluvat samaan palo-luokkaan ja muodostuva kokonaisuusalittaa tämän paloluokan yhdelle ra-kennukselle asettamat kerrosala- jahenkilömäärärajoitukset.

Käytettäessä ulkoseinää osastoivanaseinänä otetaan huomioon sen epä-symmetrinen rakenne sekä lämpösä-teilyn ja mahdollisten ikkuna-aukko-jen vaikutus.

TAULUKKO 9.2.2 PALOMUURIN LUOKKAVAATIMUKSET

Rakennuksen paloluokkaP1 P2 P3

Palokuorma MJ/m2

yli 1200 600–1200 alle 600Sarake 1 2 3 4 5

PALOMUURI EI-M 240 EI-M 180 EI-M 120 EI-M 120 EI-M 60

Taulukon merkintä: = vaaditaan A1-luokan tarviketta

9.2.2

Palomuurin luokkavaatimukset on esitetty taulukossa 9.2.2.

P1-luokan rakennuksessa palomuuri tulee tehdä A1-luokan raken-nustarvikkeista.

22

9.2.3

Palomuurissa olevan oven tai vastaavan rakennusosan palonkestä-vyysajan tulee olla vähintään yhtä suuri kuin palomuurilta vaadittupalonkestävyysaika. P1-luokan rakennuksessa palomuurissa ole-van oven tulee olla luokkaa A2-s1, d0.

Ohje

Vesikaton rakenteet ja eristeet katkais-taan palomuurin kohdalta. Jos tarvik-keet ovat vähintään luokkaa A2-s1, d0,ei katkoa tarvita. Mikäli vesikattojenkorkeusero on pienempi kuin 300 mm,palomuuri ulotetaan vähintään 300 mmkatteen yläpuolelle. Tämä voidaan kor-vata riittävällä vaakakatkolla. Palo-kuorman ylittäessä 1200 MJ/m2 palo-muuri ulotetaan vähintään 750 mmkatteen yläpuolelle, eikä korotustayleensä voi korvata vaakakatkolla.

Palomuuri ulotetaan sivusuunnassa vä-hintään 100 mm ja palokuorman ylit-täessä 1200 MJ/m2 vähintään 750 mmseinälinjan ohi. Tämän sijasta voidaanmyös käyttää seinän suuntaista katkoa.

10POISTUMINEN PALON SATTUESSA

10.1 Yleiset vaatimukset

10.1.1

Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muus-sa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti si-joitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, ettäpoistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä.

Ohje

Uloskäytävänä ei pidetä hissiä taimuuta vastaavaa laitetta. Jokaiseltapoistumisalueelta on oltava mahdol-lista kuljettaa uloskäytävän kautta lii-kuntakyvytön henkilö paareilla.

Poistumisalueella olevan kulkureitin,joka johtaa uloskäytävään, tulee ollariittävän väljä ja helppokulkuinen.Uloskäytävään johtavaan kulkureittiinvoi sisältyä eri tasojen välinen porrasvain, jos mainittujen tasojen voidaankatsoa kuuluvan samaan poistumis-alueeseen.

10.1.2

Uloskäytävän tulee johtaa ulos maan pinnalle tai muulle palon sat-tuessa turvalliselle paikalle.

10.2 Etäisyys uloskäytävään

10.2.1

Etäisyys poistumisalueen kustakin kohdasta uloskäytävään määri-tetään lyhintä kulkukelpoista reittiä pitkin. Jos kulkureitit kahteenerilliseen uloskäytävään osittain yhtyvät, yhteisen osan pituus las-ketaan kaksinkertaisena.

Ohje

Mikäli kulkukelpoinen reitti ei ennaltaole tiedossa, etäisyys määritetään sei-nien suuntaista reittiä pitkin.

23

10.2.2

Suurin sallittu etäisyys lähimpään uloskäytävään on esitetty taulu-kossa 10.2.2.

Toimisto- tai majoitushuoneesta, kou-luluokasta tai vastaavasta pienehkös-tä huonetilasta, josta on pääsy ulos-käytävään sisäisen käytävän kautta,etäisyys uloskäytävään määritetääntämän huoneen ovelta uloskäytävänovelle.

Ohje

Taulukossa 10.2.2 olevia etäisyyksiävoidaan ylittää, mikäli– poistuminen hätätilanteessa on

mahdollista avattavien ikkunoi-den kautta maanpinnan tasollaolevasta kerroksesta tai

– rakennus on varustettu automaat-tisella sammutuslaitteistolla.

Taulukossa olevia arvoja pienempiäkulkureitin enimmäisetäisyyksiä voi-daan vaatia silloin, kun tilan erityises-tä käytöstä johtuva poikkeuksellinenriski palon nopeaan syttymiseen jaleviämiseen vaarantaa turvallisen pois-tumisen.

TAULUKKO 10.2.2 KULKUREITIN ENIMMÄISPITUUSULOSKÄYTÄVÄÄN

Käyttötapa Kulkureitin pituus (m)

Asunnot– yksi uloskäytävä 30– useita uloskäytäviä 45

Majoitustilat 30

Hoitolaitokset 30

Kokoontumis- ja liiketilat– yleensä 45– myymälät 30

Työpaikkatilat– yleensä 45– vain yksi uloskäytävä 30

Tuotanto- ja varastotilat sekä autosuojat– yleensä 45– vain yksi uloskäytävä 30

10.3 Uloskäytävien lukumäärä

10.3.1

Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin ti-lapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, tulee yleensä ollavähintään kaksi erillistä, tarkoituksenmukaisesti sijoitettua ulos-käytävää.

Ohje

Kun uloskäytävä on tarkoitettu vainpalossa tai muussa onnettomuustilan-teessa käytettäväksi ja kun poistuvienhenkilöiden määrä on vähäinen, ulos-käytävän ei tarvitse täyttää kaikkiasitä koskevia vaatimuksia.

10.3.2

Yksi uloskäytävä sallitaan enintään kahdeksankerroksisessa raken-nuksessa, kun poistumisalueen käyttötapana on asunto, alle 300 h-m2:n työpaikkatila taikka alle 300 h-m2:n tuotanto- tai varastotila.Tällöin poistumisalueilta on lisäksi oltava varatie, jonka kautta pe-lastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai palokunnan toimen-pitein.

Ohje

Varatienä voidaan pitää tarkoituksen-mukaisesti sijoitettua parveketta taiikkuna-aukkoa, joiden kautta pelas-tautuminen on mahdollista joko pe-lastamistoimenpitein tai kiinteitä tikkai-ta pitkin taikka muita sopivia rakennus-osia hyväksi käyttäen maanpinnalle taimuulle palossa turvalliselle paikalle.

Jos parvekkeelta tai ikkunalta pudot-tautumiskorkeus maanpinnalle tai muul-le palossa turvalliselle paikalle onenintään 3,5 m, ei kiinteitä tikkaitavaadita.

24

10.3.3

Yksi uloskäytävä voidaan sallia myös pienissä majoitustiloissa jahoitolaitoksissa sekä pienissä kokoontumis- ja liiketiloissa, jos tästäei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle. Poistumisalueilta on yleensäoltava lisäksi varatie.

Jos 2-kerroksisen P3- tai P2-luokanrakennuksen varatienä käytettävältäparvekkeelta tai ikkunalta pudottau-tumiskorkeus maanpinnalle tai muul-le palossa turvalliselle paikalle on yli3,5 m, pääsy turvaan varmistetaanaina kiinteillä tikkailla.

Varatienä käytettävä ikkuna tehdäänhelposti avattavaksi. Sen vapaan aukonkorkeus on vähintään 600 mm ja leveys500 mm siten, että korkeuden ja levey-den summa on vähintään 1500 mm.

Varatien järjestämisestä neuvotellaan pai-kallisen pelastusviranomaisen kanssa.

Ohje

Yksi uloskäytävä riittää esimerkiksiyksikerroksisessa majoitusrakennuk-sessa, jonka huoneisiin kuljetaan suo-raan ulkoa. Yhtä uloskäyntiä voidaanpitää riittävänä myös enintään kym-menelle hoidettavalle tarkoitetussahoitolaitoksessa sekä pienessä kahvi-lassa, kioskissa tai pienmyymälässä.

10.4 Uloskäytävän mitat

10.4.1

Uloskäytävän vähimmäisleveys lasketaan uloskäytävän kautta pois-tuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Poistumisalueen hen-kilömäärä saadaan jakaa eri uloskäytävien osalle ja uloskäytävienleveydet lasketaan yhteen.

Henkilöiden määränä on ensisijaisesti käytettävä suurinta poistu-misalueelle aiottua henkilömäärää. Jos samaan uloskäytävään liit-tyy useita poistumisalueita, leveys mitoitetaan henkilömäärältäänsuurimman poistumisalueen mukaan.

Ohje

Mikäli henkilömäärä ei ole tiedossatai sitä ei muutoin käytetä, se voidaanarvioida tilan pinta-alan ja käyttöta-van perusteella taulukon 10.4.1 mu-kaisesti.

Ohje

Kun palo-osasto muodostuu useastaavoyhteyksin toisiinsa liittyvästä ker-roksesta, jotka ovat omia poistumis-alueitaan, henkilöt joutuvat poistu-maan samanaikaisesti eri kerroksistasamojen uloskäytävien kautta. Tällöinuloskäytävien riittävyys arvioidaanmyös kaikkien poistuvien henkilöidenpoistumisaikalaskelman perusteella.

TAULUKKO 10.4.1

HENKILÖMÄÄRÄN ARVI OINTIPINTA-ALAN PERUSTEELLA

Käyttötapa Huoneistoala(m2/henkilö)

Asunnot 10

Majoitustilat 10

Hoitolaitokset 10

Kokoontumis- ja liiketilat– yleensä– huvi-, taide- ja vastaa-

vat kokoontumistilat

3

1

Työpaikkatilat 10

Tuotanto- ja varastotilat 30

2510.4.2

Uloskäytävän leveyden tulee yleensä olla vähintään 1200 mm.

Poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, saa toinenuloskäytävä olla 900 mm levyinen. Enintään kaksikerroksisessaasuinrakennuksessa sallitaan yksi 900 mm levyinen uloskäytävä.

10.4.3

Uloskäytävien yhteenlaskettu vähimmäisleveys on 1200 mm en-simmäistä 120 henkeä kohden ja leveyttä lisätään 400 mm kutakinseuraavaa 60 henkeä kohden.

Uloskäytävään johtavan sisäisen käytävän leveys lasketaan kutenuloskäytävän leveys käytävää kulkevan henkilömäärän mukaan.

Ohje

Uloskäytävän leveys mitataan vaaka-tasossa kohtisuoraan poistumissuun-taa vastaan. Vähimmäisleveyden sisä-puolella ei saa olla muita kaventaviaesteitä kuin jalkalistat, reunapalkit jakäsijohteet.

Mikäli uloskäytävässä on kulkusuun-nassa ovia, voi oviaukon tai rinnak-kain olevien oviaukkojen yhteenlas-kettu vapaa leveys olla välttämättömi-en karmien yhteenlasketun leveydenverran uloskäytävän vähimmäisleve-yttä kapeampi.

10.4.4

Uloskäytävään johtavien ja huoneista sisäiseen käytävään johtavi-en ovien määrän ja leveyden tulee olla niitä käyttävään henkilö-määrään nähden riittäviä.

10.4.5

Uloskäytävän vapaan korkeuden tulee olla vähintään 2100 mm.

Ohje

Vähimmäiskorkeuden alapuolella eisaa olla esteitä, kuten palkkeja, put-kia tai valaisimia. Oviaukkojen koh-dalla korkeus saa olla välttämättömi-en karmien ja kynnysten verran pie-nempi.

10.5 Uloskäytävän osastointi ja rakenteet

10.5.1

Uloskäytävä muodostetaan yleensä omaksi palo-osastokseen.

10.5.2

Uloskäytävien tulee olla P1-luokan rakennuksessa vähintään tau-lukon 10.5.2 mukaisia.

TAULUKKO 10.5.2 P1-LUOKAN RAKENNUKSENULOSKÄYTÄVÄT

Ylimmän kerroksenlattian korkeus maasta

Kerrosluku Uloskäytävät

Enintään 24 m Enintään 8 Osastoitu

Yli 24 m Enintään 16 Palolta suojatut

Yli 24 m Yli 16 Yksi palolta ja savultasuojattu, muut paloltasuojattuja

26 10.5.3

Yli kaksikerroksisen P1-luokan rakennuksen uloskäytävän porras-syöksyt ja -tasanteet tulee tehdä vähintään A2-s1, d0-luokan ra-kennustarvikkeista. Porrassyöksyjen ja -tasanteiden tulee täyttääluokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuormaon alle 600 MJ/m2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma ontätä suurempi.

10.5.4

P2-luokan 3–4-kerroksisen rakennuksen uloskäytävän porrassyök-syjen ja tasanteiden sekä niitä kannattavien rakenteiden tulee täyt-tää luokan R 60 vaatimukset.

10.5.5

Uloskäytävään ei saa sijoittaa sellaisia tarvikkeita, rakennusosiaeikä laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai savunmuodostuksensatakia vaarantavat henkilöturvallisuutta.

10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittienvalaistus ja merkintä

10.6.1

Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautuapoistumissuuntaan.

10.6.2

Poistumiseen tarvittavan oven tulee avautua poistumissuuntaan, jossen kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60.

Selostus

Näitä ovat ovet, joiden kautta on pää-sy ulos, uloskäytävään tai uloskäytä-vään johtavaan sisäiseen käytävään.

Ohje

Uloskäytävien ja niihin johtavien ti-lojen ovissa ei tule yleensä käyttäälukkoja, jotka avaimetta voi takalukitasiten, ettei niitä sisäpuolelta saa aukiilman avainta.

Lukkoja, jotka voidaan sisäpuolelta ainaavata ilman avainta, käytetään uloskäy-tävien ja niihin johtavien tilojen ovissa– majoitustiloissa sekä– hoitolaitoksissa, joiden toimin-

nan luonne ei edellytä eristämistä.

Lukkoja, jotka voidaan huoneiston nor-maalin käytön aikana hätätilanteessasisäpuolelta avata ilman avainta käyte-tään– kokoontumis- ja liiketiloissa,– työpaikkatiloissa sekä– tuotanto- ja varastotiloissa.

Kulunvalvonnan järjestelyt eivät saaestää turvallista poistumista rakennuk-sesta.

Ohje

Turva- tai merkkivalaistuksella tai mo-lemmilla varustetaan muutkin sellai-set tilat, joista poistuminen muutoinsaattaa olla ilmeisen vaikeata.

10.6.3

Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilan-teessa helposti avattavissa.

10.6.4

Majoitustilojen, hoitolaitosten sekä kokoontumis- ja liiketilojenuloskäytävät ja kulkureitit niille tulee yleensä varustaa turva- jamerkkivalaistuksella.

27

Ohje

Poistumisaikalaskelmaa käytetäänperusteena, kun laaditaan kohdan 11.7mukainen turvallisuusselvitys.

10.6.5

Mikäli uloskäytävien ovet ja pääsy niille eivät ole selvästi nähtä-vissä tai muut ovet voivat harhauttaa ulos pyrkijöitä, uloskäytävätja pääsy niille tulee tarvittaessa merkitä.

10.7 Poistumisaikalaskelma

10.7.1

Henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa poistu-misturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöi-den rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, voidaan edellyt-tää tehtäväksi kohdekohtainen poistumisaikalaskelma.

10.7.2

Poistumisaikalaskelma voidaan edellyttää tehtäväksi myös muihinkohteisiin, mikäli niiden suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteetvoivat vaarantaa henkilöturvallisuutta.

11SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY

11.1 Yleiset vaatimukset

11.1.1

Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset ra-kennuksessa ja sen läheisyydessä tulee turvata.

11.1.2

Mikäli rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olo-suhteet erityisesti vaarantavat henkilö- tai paloturvallisuutta, raken-nusluvan myöntämisen yhteydessä voidaan vaatia, että rakennusvarustetaan paloturvallisuutta parantavilla laitteilla tai järjestelyillä.

11.1.3

Paloturvallisuutta parantavia laitteita valittaessa on huolehdittavasiitä, että niiden toimintatapa ja ominaisuudet soveltuvat kohtee-seen.

11.1.4

Asennusten, joiden edellytetään toimivan palon aikana, tulee ollatehty siten, että niiden toimintakyky säilyy tarvittavan ajan.

11.1.5

Rakennuksen omistajan tai haltijan tulee huolehtia paloturvallisuuttapalvelevien laitteiden toimintakunnosta.

11.2 Pääsy sammutuskohteeseen

11.2.1

Palo- ja pelastuskalustolle tulee suunnitella mahdollisuus päästäriittävän lähelle rakennusta ja alueella olevia sammutusveden otto-paikkoja (pelastustie).

Selostus

Sisäasiainministeriö antaa palotur-vallisuutta parantavia laitteita koske-vat tekniset määräykset ja ohjeet.

Selostus

Pelastustoimiasetuksen mukaan pelas-tustie on merkittävä.

28 11.2.2

Ullakon jokaiseen palo-osastoon tulee olla pääsy sammutustyötävarten.

11.2.3

Sammutusreitit on järjestettävä niin, että kellarikerroksiin päästäänmaanpinnan tasolta kulkematta kerroksien uloskäytävien kautta.Sammutusreitin vähimmäisleveys on 900 mm.

Kellarikerrosten sammutusreitti ei saa olla yhteydessä palolta jasavulta suojattuun uloskäytävään. Palolta suojattuun uloskäytäväänsaa olla yhteys palosulun kautta ja osastoituun uloskäytävään osas-toivan oven kautta.

11.2.4

Yli 16-kerroksisessa rakennuksessa on hissi varustettava sellaisinlaittein, että sen käyttö on mahdollista pelastus- ja sammutustyös-sä.

11.3 Palovaroitin ja automaattinen paloilmoitin

11.3.1

Seuraaviin tiloihin tulee asentaa sähköverkkoon kytkettävät palo-varoittimet:

– majoitustilat, joissa on enintään 50 majoituspaikkaa,

– hoitolaitokset, joissa on enintään 25 vuodepaikkaa,

– päivähoitolaitokset, jotka on tarkoitettu yli 25 hoidettavalle,

– P2-luokan 3–4-kerroksiset rakennukset sekä

– erityisryhmien asunnot, esimerkiksi vanhustentaloissa.

Ohje

Yhteen asuntoon liittyvään kellariti-laan ei tarvitse tehdä erillistä sammu-tusreittiä.

Ohje

Laitteiston toiminta suunnitellaan si-ten, että se antaa hälytyksen henkilö-kunnalle tai vaarassa oleville niin no-peasti, että pelastamiseen ja pelastau-tumiseen rakennuksen vaaranalaises-ta osasta jää riittävästi aikaa.

Ohje

Näihin erityisryhmiin kuuluvat hen-kilöt, joiden kyky havaita alkava palotai mahdollisuus poistua ripeästi tur-vaan on heikentynyt.

Selostus

Näitä ovat määräykset rakennustenvälisestä etäisyydestä ja palomuurista.

11.3.2

Majoitustiloihin ja hoitolaitoksiin, jotka ovat henkilömäärältäänedellisessä kohdassa mainittuja suurempia, on asennettava auto-maattinen paloilmoitin.

11.3.3

Mikäli rakennukseen tai sen palo-osastoon asennetaan automaatti-nen paloilmoitin, voidaan sallia lievennyksiä:

– rakennuksen kerrosalaa ja sen palo-osaston pinta-alaa koskevis-ta määräyksistä edellyttäen, että palokuorma on alle 600 MJ/m2

eikä kysymyksessä ole majoitustila,

– määräyksistä, jotka on tarkoitettu estämään palon leviämi-nen naapurirakennuksiin tai torjumaan aluepalon vaara.

Lievennyksiä myönnettäessä on varmistettava, että tehokas sam-mutustyö voidaan aloittaa riittävän nopeasti.

2911.4 Savunpoisto

11.4.1

Rakennukseen tulee suunnitella ja rakentaa sen eri tiloihin soveltu-va riittävä mahdollisuus savunpoistoon.

11.4.2

Osastoidusta uloskäytävästä ja osastoidusta hissikuilusta tulee jär-jestää mahdollisuus savunpoistoon sekä korvaavan ilman virtaami-seen.

11.4.3

Kellarikerroksen tiloista tulee olla savunpoistomahdollisuus niin,ettei osastoituja uloskäytäviä eikä osastoituja sammutusreittejä tar-vitse käyttää savunpoistoon.

11.4.4

Mikäli perustellut syyt sitä vaativat, savunpoisto on järjestettäväerityistoimenpitein kuten savunpoistoluukkujen, savunpoistoikku-noiden tai huonetilojen yläosassa sijaitsevien helposti avattavienikkunoiden avulla.

11.4.5

Mikäli rakennukseen tai sen palo-osastoon asennetaan automaatti-nen savunpoistolaitteisto, joka toimiessaan antaa paloilmoituksen,voidaan sallia lievennyksiä:

– rakennuksen kerrosalaa ja sen palo-osaston pinta-alaa kos-kevista määräyksistä,

– rakenteita koskevista määräyksistä niin, että lämpötilan hi-taamman nousun saa mitoituksessa ottaa huomioon.

Lievennyksiä harkittaessa tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuk-siin sammuttaa tai rajoittaa alkanut palo henkilöturvallisuutta vaa-rantamatta.

Ohje

Savunpoiston järjestäminen ei edelly-tä erityistoimia, mikäli tilojen ikku-na- ja oviaukkoja voidaan käyttää sa-vunpoistoon tai savu voidaan poistaapalokunnan toimin.

Ohje

Kaksikerroksisen P2- ja P3-luokanrakennuksen toisen kerroksen ulos-käytävästä järjestetään mahdollisuussavunpoistoon helposti avattavan tairikottavan vähintään 0,5 m2 ikkunantai luukun kautta.

Enintään 8-kerroksisessa rakennuk-sessa järjestetään uloskäytävän ylä-osasta mahdollisuus savunpoistoonhelposti avattavan tai helposti rikot-tavan vähintään 1,0 m2 ikkunan tailuukun kautta.

Yli 8-kerroksisen rakennuksen ulos-käytävien savunpoistoa suunniteltaes-sa varmistetaan, etteivät palossa syn-tyvät savu- ja palamiskaasut vaaran-na poistumista uloskäytäviin liittyvis-tä tiloista.

Savunpoistojärjestelyistä neuvotellaanpaikallisen pelastusviranomaisen kans-sa.

30 11.5 Sammutuslaitteet

11.5.1

Rakennus tulee tarvittaessa varustaa tarkoituksenmukaisilla alku-sammutusvälineillä siten, että rakennuksessa olevat voivat käyn-nistää sammutustoimet palon alkuvaiheessa.

Ohje

Alkusammutusvälineiden tarpeen jalaadun määrittelee paikallinen pelas-tusviranomainen.

Selostus

Tuotanto- ja varastorakennusten sekäautosuojien alkusammutusvälineitä onkäsitelty Suomen rakentamismääräys-kokoelman osissa E2 ja E4.

11.5.2

Kaikkiin yli 8-kerroksisiin rakennuksiin sekä lisäksi P2-luokankolmi- ja nelikerroksisiin rakennuksiin tulee kuhunkin porrashuo-neeseen asentaa kuivanousujohto sammutustyötä varten.

11.5.3

Mikäli rakennukseen tai sen palo-osastoon asennetaan automaatti-nen sammutuslaitteisto, voidaan sallia lievennyksiä:

– rakennuksen kerrosalaa ja sen palo-osaston pinta-alaa kos-kevista määräyksistä,

– kulkureitin pituutta uloskäytävään koskevista määräyksistä,

– palokuormaryhmiin sijoittamista koskevista määräyksistä,

– rakenteita koskevista määräyksistä niin, että lämpötilan hi-taamman nousun yleensä ja kantavien rakennusosien jääh-dytyksen saa ottaa huomioon mitoituksessa,

– pintoja koskevista määräyksistä,

– määräyksistä, jotka on tarkoitettu estämään palon leviämi-nen naapurirakennuksiin ja torjumaan aluepalon vaara.

Lievennyksiä harkittaessa tulee kiinnittää huomiota pelastushenki-löstön mahdollisuuksiin sammuttaa tai rajoittaa alkanut palo hen-kilöturvallisuutta vaarantamatta.

11.5.4

P2-luokan 3–4-kerroksinen rakennus tulee varustaa tarkoitukseensopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

11.6 Rajoitusmerkinnät

11.6.1

Jos lupahakemus perustuu suunnitelmaan, jonka lähtökohtana onrakennuksen kokoon nähden normaalia vähäisempi henkilömäärätai poikkeuksellisen pieni palokuorma, merkitään maininta rajoi-tuksesta kyseiseen tilaan helposti havaittavaan paikkaan.

31

Ohje

Edellä tarkoitettuja kohteita ovat mm.hoitolaitokset sekä sellaiset majoitus-tilat ja asunnot, jotka on tarkoitettuhenkilöille, joiden poistumismahdol-lisuudet alentuneen toimintakyvynseurauksena ovat tavanomaista huo-nommat.

Tulipalotilanteessa kriittisiä toiminta-kykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat ha-vainto-, ymmärrys- ja liikkumiskyky.

Pääsuunnittelija on vastuussa siitä,että suunnittelussa tarvittavat lähtötie-dot ovat käytettävissä.

Turvallisuusselvityksen laatimiseksitarvitaan kohteen turvallisuuteen liit-tyvät tiedot eri osapuolilta. Toiminnanharjoittaja määrittelee toiminnan luon-teen ja käytettävissä olevat resurssit.Pääsuunnittelija määrittelee rakennuk-seen liittyvät asiat. Pelastuslaitos an-taa tiedot toimintavalmiudesta.

11.7 Turvallisuusselvitys

11.7.1

Henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa palotur-vallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden ra-joitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee suunnittelun al-kuvaiheessa laatia erityinen turvallisuusselvitys. Tämän pohjaltamääritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvalli-suustason saavuttamiseksi. Turvallisuusselvitys laaditaan yhteistyös-sä kohteen suunnittelijoiden ja käyttäjien, turvallisuudesta vastaa-vien viranomaisten sekä muiden tarpeellisten tahojen kanssa.

32 LIITEOpastavia tietoja

2 Rakennusosien palonkestävyys-luokitus (Resistance to fire)

Rakennusosien palonkestävyyttä koskeva eurooppa-laisiin standardeihin perustuva luokitusjärjestelmä eiolennaisesti poikkea meillä käytössä olleesta järjes-telmästä. Siirtymävaiheen aikana luokitus voi perus-tua EN-standardien mukaisiin koemenetelmiin ja luo-kitusstandardiin tai ympäristöministeriön oppaan 35,”Rakennustuotteiden palotekninen hyväksyntä”, mu-kaisiin menetelmiin ja hyväksymisperusteisiin.

Siirtymävaiheen pituus on tuotekohtainen. Siihenvaikuttaa mm. yhdenmukaistettujen eurooppalaistenteknisten eritelmien valmistuminen ja tuotteiden CE-merkintä, joka edellyttää eurooppalaisten standardi-en käyttöä. Lopullisesta siirtymisestä käyttämään eu-rooppalaisia standardeja myös niiden rakennusosienosalta, joille ei ole olemassa CE-merkintämahdolli-suutta, on tarkoitus sopia jäsenmaiden kesken.

Kantavien rakenteiden palomitoituksesta on omat lu-kunsa rakentamismääräyskokoelman B-osan materi-aalikohtaisissa ohjeissa. Rinnakkainen menettely tällähetkellä on Eurocode-esistandardien käyttö yhdessä kan-sallisten soveltamisasiakirjojen kanssa. Tämä menet-tely on käytössä ennen EN-Eurocodien käyttöönottoa.

Seuraavassa on lueteltu rakennusosien palonkestävyy-den testaukseen ja luokitukseen liittyviä valmiita EN-standardeja ja eri valmisteluvaiheessa olevia standar-diehdotuksia.

Sisällys1 Luokitusjärjestelmät2 Rakennusosien palonkestävyysluokitus3 Rakennustarvikkeiden paloteknistä

käyttäytymistä koskeva luokitus4 Katteiden luokitus5 Rinnakkaiskäyttöä koskevat kohdat

määräyksissä ja ohjeissa E16 Luokkiin A1 ja A1FL kuuluvat rakennustarvikkeet7 Luokkaan BROOF kuuluvat katteet

1 LuokitusjärjestelmätRakennustuotedirektiivin 89/106/ETY tarkoituksenaon kaupan teknisten esteiden poistaminen Euroopantalousalueella. Direktiivi vaikuttaa mm. siten, että ra-kennustuotteiden osalta siirrytään käyttämään yhtei-siä paloluokitusjärjestelmiä. Maat voivat valita yh-teisesti sovituista järjestelmistä luokat, joita käyttä-vät rakentamismääräyksissään.

Paloluokitusjärjestelmiä ovat rakennusosien palon-kestävyysluokitus ja rakennustarvikkeiden palo-teknistä käyttäytymistä koskeva luokitus sekä kat-teiden ulkopuolisessa palossa käyttäytymistä kos-keva luokitus.

RakennusosatRakennusosien luokitusjärjestelmä perustuu komis-sion päätökseen 2000/367/EY. Järjestelmä ei juuri-kaan poikkea aikaisempien määräysten luokitusjär-jestelmästä. Järjestelmä edellyttää rakennusosien luo-kitusta EN-standardeja käyttäen.

RakennustarvikkeetRakennustarvikkeiden luokitusjärjestelmä perustuukomission päätökseen 2000/147/EY. Järjestelmä poik-keaa oleellisesti aikaisempien määräysten luokitus-järjestelmästä. Järjestelmä edellyttää rakennustarvik-keiden luokitusta EN-standardeja käyttäen.

Uuden ja vanhan järjestelmän rinnakkaiskäyttö onmahdollista 5 vuoden ajan. Luvun 5 taulukkoon 1 onkoottu ne määräysten ja ohjeiden E1 kohdat, joita rin-nakkaiskäyttö koskee.

KatteetKatteiden luokitusjärjestelmä perustuu komissionpäätökseen 2001/671/EY. Järjestelmä poikkeaa aikai-semmasta järjestelmästä siten, että käytettävissä onvain yksi varsinainen luokka. Tämä luokka BROOF(t2)vastaa testauksen ja arviointiperusteiden osalta luok-kaa K2. Luokkaa K1 vastaavaa luokkaa ei ole.

Luokitusstandardit

prEN 13501-2Fire classification of construction products and buil-ding elementsPart 2: Classification using data from fire resistance tests(excluding products for use in ventilation systems)(Rakennustuotteet ja -osat, ei koske ilmanvaihtolaitteita)

prEN 13501-3Fire classification of construction products and buil-ding elementsPart 3: Classification using data from fire resistan-ce tests on components of normal building serviceinstallations (other than smoke control systems)(Ilmanvaihtolaitteet, ei koske savunpoistolaitteita)

Koemenetelmästandardit

SFS-EN 1363-1:1999Fire resistance testsPart 1: General requirements (1/2000)(Yleiset vaatimukset)

33SFS-EN 1363-2:1999Fire resistance testsPart 2: Alternative and additional procedures (1/2000)(Lisävaatimukset)

SFS-EN 1364-1:1999Fire resistance tests for non-loadbearing elementsPart 1: Walls (1/2000)(Ei kantavat seinät)

SFS-EN 1364-2:1999Fire resistance tests for non-loadbearing elementsPart 2: Ceilings (1/2000)(Sisäkatot)

prEN 1364-3:1999Fire resistance tests for non-loadbearing elementsPart 3: Curtain walling - full configuration(Julkisivut)

SFS-EN 1365-1:1999Fire resistance tests for loadbearing elementsPart 1: Walls(Kantavat seinät)

SFS-EN 1365-2:1999Fire resistance tests for loadbearing elementsPart 2: Floors and roofs (1/2000)(Välipohjat, yläpohjat sekä katot)

SFS-EN 1365-3:2000Fire resistance tests for loadbearing elementsPart 3: Beams (1/2000)(Palkit)

SFS-EN 1365-4:1999Fire resistance tests for loadbearing elementsPart 4: Columns (1/2000)(Pilarit)

SFS-EN 1366-1:1999Fire resistance tests for service installationsPart 1: Ducts (1/2000)(Ilmanvaihtokanavat)

SFS-EN 1366-2:1999Fire resistance tests for service installationsPart 2: Fire dampers (1/2000)(Palopellit)

prEN 1366-3Fire resistance tests for service installationsPart 3: Penetration seals(Läpiviennit)

prEN 1366-4Fire resistance tests for service installationsPart 4: Linear joint seals(Saumat)

prEN 1366-5Fire resistance tests for service installationsPart 5: Service ducts and shafts(Asennuskanavat ja roilot)

prEN 1366-7Fire resistance tests for service installationsPart 7: Closures for conveyors and trackboundtransportation systems(Hihnakuljettimien sulkulaitteet)

prENV 13381-1Contribution to fire resistance of structural membersPart 1: Horizontal protective membranes(Palosuojaus, vaakarakenteet)

ENV 13381-2Contribution to fire resistance of structural membersPart 2: Vertical protective membranes(Palosuojaus, pystyrakenteet)

ENV 13381-3Contribution to fire resistance of structural membersPart 3: Applied protection to concrete members(Palosuojaus, betonirakenteet)

ENV 13381-4Contribution to fire resistance of structural membersPart 4: Applied protection to steel members(Palosuojaus, teräsrakenteet)

ENV 13381-5Contribution to fire resistance of structural membersPart 5: Applied protection to concrete/profiled sheetcomposite members(Palosuojaus, teräs/betoni liittorakenteet)

ENV 13381-6Contribution to fire resistance of structural membersPart 6: Applied protection to concrete filled hollowsteel composite columns(Palosuojaus, betonitäytteiset teräspilarit)

ENV 13381-7Contribution to fire resistance of structural membersPart 7: Applied protection to timber members(Palosuojaus, puurakenteet)

SFS-EN 1634-1:2000Fire resistance tests for door and shutter assembliesPart 1: Fire doors and shutters(Palo-ovet ja -luukut)

prEN 14135Coverings – determination of fire protection ability(Suojaverhoukset)

prEN 13216Fire resistance test for chimneys(Savupiiput)

Suluissa olevat selitykset standardien sisällöstä eivätole virallisia käännöksiä.

34 3 Rakennustarvikkeiden paloteknistäkäyttäytymistä koskeva luokitus(Reaction to fire)

Rakennustarvikkeiden paloteknistä käyttäytymistäkoskeva uusi luokitusjärjestelmä poikkeaa olennai-sesti meillä käytössä olleesta järjestelmästä. Raken-nustarvikkeiden paloteknistä käyttäytymistä koskevas-sa luokituksessa voidaan määräysten ja ohjeiden E1mukaisesti vuoden 2006 loppuun asti käyttää jokouutta tai vanhaa luokitusjärjestelmää. Tuotteiden CE-merkintä edellyttää kuitenkin aina uuden järjestelmänkäyttöä.

E1 / 2002Seuraavassa on lueteltu uuden paloluokitusjärjestel-män edellyttämät luokitus- ja koemenetelmästandardit.

Luokitusstandardi

EN 13501-1Fire classification of construction products and buil-ding elementsPart 1: Classification using data from reaction tofire tests(Rakennustarvikkeet, käyttäytyminen tulipalossa)

Koemenetelmästandardit

EN ISO 1182Reaction to fire tests for building productsNon-combustibility test(Palamattomuus)

EN ISO 1716Reaction to fire tests for building productsDetermination of the gross calorific value(Lämpöarvon määrittäminen)

EN ISO 9239-1Reaction to fire tests for flooringsPart 1: Determination of the burning behaviourusing a radiant heat source(Lattianpäällysteiden käyttäytyminen tulipalossa)

EN ISO 11925-2Reaction to fire testsPart 2: Ignitability for building products whensubjected to direct impingement of flame(Syttyvyys)

EN 13823Reaction to fire tests for building productsBuilding products excluding floorings – Thermalattack by a single burning item(Yksittäinen palava esine, SBI)

E1 / 1997Rakennustuotteiden palotekninen luokitus perustuuvuoden 1997 määräyksiin ja ohjeisiin E1 sekä ympä-ristöministeriön oppaassa 35 esitettyihin koemenetel-miin ja hyväksymisperusteisiin.

4 Katteiden luokitusKatteiden käyttäytymistä ulkopuolisessa palossa kos-keva uusi luokitusjärjestelmä ei olennaisesti poikkeameillä käytössä olleesta järjestelmästä. Eurooppalai-sen koemenetelmästandardin testi 2 vastaa meillä käy-tössä ollutta menetelmää. Eurooppalaisen luokitus-standardiehdotuksen hyväksymisperusteet testiä 2käytettäessä vastaavat meillä käytössä olleita hyväk-symisperusteita. Uudessa järjestelmässä meillä onkäytössä vain yksi luokka, BROOF(t2). Luokka BROOF(t2)vastaa meillä käytössä ollutta luokkaa K2.

LuokitusperusteetHyväksymisperusteina käytetään toistaiseksi ympä-ristöministeriön oppaan 35 K2-luokan katteita kos-kevia hyväksymisperusteita. Oppaan kohdassa 3.4käsitellään mm. katteiden testaamista eri tyyppisilläalustoilla. Kate ja katteen alusta testataan yhdessä.On huomattava, että katteen alustan palamattomuu-den/palavuuden lisäksi alustan tiheydellä on suurimerkitys katteen käyttäytymiseen palotilanteessa.Tämä on otettava huomioon sovellettaessa E1:n koh-taa 8.4.3.

prEN 13501-5Fire classification of construction products and buil-ding elementsPart 5: Classification using data from external fireexposure to roof tests(Katteet)

Katteita koskeva luokitusstandardi on vielä valmis-teilla. Sen valmistuttua ryhdytään käyttämään siinäannettuja hyväksymisperusteita.

Koemenetelmästandardi

ENV 1187Test method for external fire exposure to roofs(Katteiden testaus ulkopuolisessa palorasituksessa)

Koemenetelmästandardissa on kolme erillistä testiä.Meillä käytetään testiä 2.

355 Rinnakkaiskäyttöä koskevatkohdat määräyksissäja ohjeissa E1

Seuraavaan on koottu ne määräysten ja ohjeiden E1kohdat, joita rakennustarvikkeiden palotekniseenkäyttäytymiseen liittyvä luokitusjärjestelmän muutoskoskee.

E1 / 1997 Paloluokitus

PALONLEVITTÄMISOMINAISUUDET

Rakennusosien ja rakennustarvikkeiden pintakerrok-set jaetaan luokkiin sen mukaan, missä määrin ne le-vittävät paloa ja muodostavat savua.

Luokka I(paloa levittämätön pintakerros)

– ei myötävaikuta lainkaan tai myötävaikuttaavain vähäisessä määrin palon leviämiseen eikäsuuressa määrin muodosta savua.

Luokka II(hitaasti paloa levittävä pintakerros)

– ei olennaisesti myötävaikuta palon leviämiseeneikä suuressa määrin muodosta savua.

Nopeasti paloa levittävinä pidetään pintakerroksia,jotka eivät täytä luokkien I tai II vaatimuksia.

Pintakerrosten syttymisherkkyys- ja palonlevittämis-luokkia määrättäessä tarkastellaan valmiin rakenteenominaisuuksia, joihin uloimman pintakerroksen lisäk-si vaikuttavat myös sen alusrakenne ja kiinnitys.

Tarvittaessa otetaan huomioon myös muut palo-olo-suhteissa aiheutuvat vaarat, kuten myrkyllisten kaa-sujen muodostuminen kuumuuden vaikutuksesta, pi-saroituminen tai höyrystyminen taikka pintakerrok-sen tai sen alusrakenteen putoamisvaara.

Rakennustarvikkeet

Palamaton

Rakennustarviketta pidetään palamattomana, mikälise ei syty eikä käytännöllisesti katsoen kehitä savuatai palavaa kaasua.

Palava

Rakennustarviketta pidetään palavana, mikäli se eitäytä palamattomalle rakennustarvikkeelle asetettujavaatimuksia.

Rakennustarvike voi myös olla lähes palamaton.

Paloluokitus Rakennustarvikkeet, sisäseinien ja -kattojen pintakerrokset, lattioiden pintakerrokset.Taulukko 8.2.2 Sisäpuolisten pintakerrosten luokkavaatimukset.Taulukko 8.3.4 Ulkoseinien pintojen luokkavaatimukset.Taulukko 1 Määräysten ja ohjeiden kohdat, joita uuden ja vanhan järjestelmän rinnakkaiskäyttö koskee.

Sisäseinien ja -kattojenpintakerrokset

SYTTYMISHERKKYYS

Rakennusosien ja rakennustarvikkeiden pintakerrok-set jaetaan luokkiin sen mukaan, missä määrin ne syt-tyvät paikallisesta lämpörasituksesta.

Luokka 1(vaikeasti syttyvä pintakerros)

– pintakerros, joka ei syty tai syttyy vain vai-keasti.

Luokka 2(hitaasti syttyvä pintakerros)

– pintakerros, joka syttyy hitaasti.

Herkästi syttyvinä pidetään pintakerroksia, jotka ei-vät täytä luokkien 1 tai 2 vaatimuksia.

Lattioiden pintakerrokset

Luokka L

Lattioiden pintakerrokset, jotka vain vähäisessä mää-rin myötävaikuttavat palon leviämiseen, suojaavatalustaansa syttymiseltä eivätkä suuressa määrin muo-dosta savua.

36 E1 / 1997 8.2 Sisäpuoliset pintakerrokset

TAULUKKO 8.2.2 SISÄPUOLISTEN PINTAKERROSTEN LUOKKAVAATIMUKSETsyttymisherkkyysluokka/palonlevittämisluokka

Käyttötapa Kohde Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P3

Asunnot seinät ja katot 2 / – 1) 1 / I 2) 2 / – 1)

lattiat — — —

Majoitustilat seinät ja katot 2 / – 1 / I 2 / –lattiat — — —

Hoitolaitokset seinät ja katot 1 / I 1 / I 2 / –lattiat L L —

Kokootumis- ja liiketilat– palokuorma alle 600 MJ/m2 ja

– pinta-ala on ≤ 300 m2 seinät ja katot 2 / – 1 / I 2 / –lattiat — — —

– pinta-ala on yli 300 m2 seinät ja katot 1 / – 1 / I 2 / –lattiat — — —

– palokuorma ≥ 600 MJ/m2 seinät ja katot 1 / I 1 / I 1 / Ilattiat L L —

Työpaikkatilat seinät ja katot 2 / – 1) 1 / I 2) 2 / – 1)

lattiat — — —

Tuotanto- ja varastotilat– palovaarallisuusluokka 1 seinät ja katot 2 / – 1 / I 2 / –

lattiat L L —– palovaarallisuusluokka 2 seinät ja katot 1 / I 1 / I 1 / I

lattiat palamaton palamaton palamaton

Autokorjaamot ja -huoltamot, autosuojat(autosuojissa on lievennysmahdollisuusRakMK osan E4 mukaisesti)

seinät ja katotlattiat

1 / Ipalamaton

1 / Ipalamaton

1 / Ipalamaton

Ullakot ja kellarit– käyttöullakot yläpohjan yläpinta palamaton 1 / I 2 / –– käyttämättömät ullakot sekä

matalat ullakkotilat ja ontelot yläpohjan yläpinta 1 / I 1 / I – / –– kellaritilat yleensä seinät ja katot 1 / – 1 / I 2 / –

lattiat L L L– teknisen huollon tilat seinät ja katot 1 / I 1 / I 1 / I

lattiat L L Lkattilahuoneenlattiat palamaton palamaton palamaton

Uloskäytävät kaikissa seinät ja katot 1 / I 1 / I 1 / Irakennuksissa lattiat L L L

Sisäiset käytävät majoitus- jatyöpaikkatiloissa

seinät ja katotlattiat

1 / IIL

1 / IL

1 / II—

Saunat seinät ja katot 2 / – 2 / – 2 / –lattiat — — —

Taulukon merkinnät: — = ei luokkavaatimusta Ohje:

Lievennysmahdollisuus kohdan8.2.5 mukaisesti pinnoissa,joissa on vaadittu luokkaa 1 / Itai 1 / –.

Taulukon huomautukset:1) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota – / – -luokan tarvikkeilla.2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota 2 / – -luokan tarvikkeilla.L-luokkaisen pintakerroksen asemesta voidaan käyttää massiivipuuta, jonkapaksuus on vähintään 15 mm.

37E1 / 1997 8.3 Ulkoseinät

TAULUKKO 8.3.4 ULKOSEINIEN PINTOJEN LUOKKAVAATIMUKSETsyttymisherkkyysluokka / palonlevittämisluokka

Rakennuksen paloluokka ja käyttötapa

P1 P2 P3

P1-luokanrakennuksetyleensä

Enint.4-kerroksisetasuin- jatyöpaikka-rakennukset

Hoito-laitokset

3–4-kerrok-siset asuin-ja työpaikka-rakennukset

MuutP2-luokanrakennukset

Ulkoseinän ulkopinta 1 / I 1) 1 / I 2) 1 / I 2) 1 / I 2) 2 / – 2 / –

Tuuletusilmarakoonrajoittuvat pinnat

1 / I 1) 1 / I 2) 1 / I 2) 1 / I 2) 2 / – – / –

Taulukon huomautukset: 1) Enintään kahdeksankerroksisessa P1-luokan rakennuksessa julkisivun pinnanosa saa olla luokkaa 2 / –, mikäli tällaisia osia ympäröivät rakenteet suojaavatseinäpintaa palon leviämiseltä. Julkisivulevyjen kiinnitykseen saa enintäänkahdeksankerroksisessa rakennuksessa vähäisessä määrin käyttää palaviarakennustarvikkeita.

2) Luokan 2 / – tarvikkeiden käyttö on sallittu kohdan 8.3.5 edellytyksin.

38TAULUKKO 1 MÄÄRÄYSTEN JA OHJEIDEN KOHDAT, JOITA UUDEN JA VANHAN

JÄRJESTELMÄN RINNAKKAISKÄYTTÖ KOSKEE *

Kohta E1/2002 (E1/1997) Asia Luokka

E1/2002 E1/1997

taulukko 6.2.1 kantavat rakenteet,palamattomuus A2-s1, d0 palamatonlämmöneristeet A2-s1, d0 palamaton tai lähes

palamaton

7.2.3 (7.2.2) osastoivat rakennusosat A2-s1, d0 palamaton tai lähespalamaton

7.5.1 ilmanvaihtokanavat A2-s1, d0 palamaton

ohje 7.6.1 räystäiden katkot B-s1, d0 paloa levittämätön

8.2.2 (8.2.4), sisäpuoliset pinnattaulukko 8.2.2 seinät ja katot A2-s1, d0...— 1 / I ... – / –

lattiat A2FL ... — palamaton ... —

8.2.3 (määritelmät) suojaverhous,mikäli alla olevarakenne

A2-s1, d0

C-s2, d1 tai huonompi

palamaton tai lähespalamatonei palamaton tai lähespalamaton

8.2.4, ohje 8.2.4(8.2.5)

lievennykset yksi pääluokka,savunmuodostus japisarointi otetaanhuomioon

järjestys: 1 / I, 1 / II, 1 / –,2 / –

pinnat D-s2,d 2 2 / –

8.3.1, ohje 8.3.1 ulkoseinät B-s1, d0 palamaton tai lähespalamaton

lämmöneriste huonompi kuin B-s1, d0, palavarunko D-s2, d2 palavalämmöneriste A2-s1, d0 palamaton tai lähes

palamaton

8.3.2 ulkoseinät palavarunko D-s2, d2 palavalämmöneriste A2-s1, d0 palamaton tai lähes

palamaton

taulukko 8.3.4 ulkoseinät B-s1, d0 ... — 1 / I ... – / –

8.3.5 ulkoseinät D-s2, d2 2 / –

8.4 katteen alusta A2-s1, d0 palamaton tai erikseenhyväksytty

9.2.2, taulukko 9.2.2, palomuuri A1 palamatonohje 9.2.2, vesikaton rakenteet A2-s1, d0 palamaton9.2.3 palomuuri/ovi A1/A2-s1, d0 palamaton/palamaton

10.5.3 (10.5.4) portaat A2-s1, d0 palamaton

* Taulukkoon on poimittu rinnakkaiskäyttöä koskevat kohdat. Määräysten ja ohjeiden sisältö kokonaisuudessaanon syytä tarkistaa ao. kohdista.

396 Luokkiin A1 ja A1FL kuuluvat rakennustarvikkeetTaulukossa 2 mainittujen rakennustarvikkeiden voidaan yleensä katsoa kuuluvan luokkiin A1 ja A1FL ilmantestausta ja erillistä luokitusta. Taulukko perustuu EU:n komission päätökseen 96/603/EY, muut. 2000/605/EY.

TAULUKKO 2 ILMAN TESTAUSTA JA LUOKITUSTA HYVÄKSYTTÄVÄTRAKENNUSTARVIKKEET

Yleiset huomautukset:

Tuotteet pitäisi valmistaa ainoastaan yhdestä tai useammasta seuraavista materiaaleista, jos ne aiotaan luokitella luokkiin A1ja A1FL ilman testausta. Tuotteet, jotka on valmistettu liimaamalla yhteen yhtä tai useampia seuraavista materiaaleista, luoki-tellaan luokkiin A1 ja A1FL ilman testausta edellyttäen, että liiman määrä ei ylitä 0,1 paino- tai tilavuusprosenttia (sen mukaan,kumpi on vaativampi).

Yhden tai useamman orgaanisen kerroksen sisältävät pintalevyt (esimerkiksi eristävästä materiaalista valmistetut) tai epäho-mogeenisesti jakautunutta orgaanista materiaalia (liimaa lukuun ottamatta) sisältävät tuotteet on jätetty pois luettelosta.

Tuotteet, jotka on valmistettu päällystämällä jokin seuraavista materiaaleista epäorgaanisella kerroksella (esimerkiksi pääl-lystetyt metallituotteet), voidaan myös luokitella luokkiin A1 ja A1FL ilman testausta.

Yksikään taulukossa luetelluista materiaaleista ei saa sisältää yli 1,0 paino- tai tilavuusprosenttia (sen mukaan, kumpi on vaa-tivampi) homogeenisesti jakautunutta orgaanista materiaalia.

Materiaali Huomautukset

Kevytsora

Paisutettu perliitti

Paisutettu vermikuliitti

Mineraalivilla

Solulasi

Betoni Sisältää valmisbetonin sekä raudoitetut ja jännitetyt betonituotteet.

Runkoainebetoni (raskaat ja kevyetmineraalirunkoaineet, ei koskekiinteää lämmöneristystä)

Voivat sisältää lisä- ja seosaineita (esimerkiksi lentotuhkaa),pigmenttejä ja muita materiaaleja. Sisältää esivalmistetut tuotteet.

Höyrykarkaistut kevytbetonituotteet Tuotteet, jotka on valmistettu hydraulisista sideaineista kutensementistä ja/tai kalkista yhdistettynä hienoihin materiaaleihin(kvartsipitoinen materiaali, lentotuhka, masuunikuona) japaisuttaviin aineisiin. Sisältää esivalmistetut tuotteet.

Kuitusementti

Sementti

Kalkki

Masuunikuona/lentotuhka (PFA)

Mineraaliset runkoaineet

Rauta, teräs ja ruostumaton teräs Ei hienojakoisessa muodossa.

Kupari ja kupariseokset Ei hienojakoisessa muodossa.

Sinkki ja sinkkiseokset Ei hienojakoisessa muodossa.

Alumiini ja alumiiniseokset Ei hienojakoisessa muodossa.

Lyijy Ei hienojakoisessa muodossa.

Kipsi ja kipsipohjaiset tasoitteet Voivat sisältää seosaineita (hidastimia, fillereitä, kuituja, pigment-tejä, sammutettua kalkkia, ilmaa- ja vettäpidättäviä aineita sekänotkistimia), kiviainesta (esimerkiksi luonnonhiekkaa tai murskattuahiekkaa) tai kevytrunkoaineita (esimerkiksi perliittiä taivermikuliittia).

40

7 Luokkaan BROOF kuuluvat katteetTaulukossa 3 mainittujen katteiden voidaan yleensä katsoa kuuluvan luokkaan BROOF ilman testausta ja erillis-tä luokitusta. Taulukko perustuu EU:n komission päätökseen 2000/553/EY.

Epäorgaanisia sideaineita sisältävä laasti Yhteen tai useampaan epäorgaaniseen sideaineeseen, esimerkiksisementtiin, kalkkiin, muuraussementtiin ja kipsiin pohjautuvatrappaus/tasoitelaastit ja lattiatasoitteet.

Savesta poltetut tuotteet Savesta tai muista savipitoisista materiaaleista valmistetut tuotteet,jotka sisältävät tai eivät sisällä hiekkaa, palavaa ainetta tai muitaseosaineita. Sisältää tiilet, tiililaatat, lattialaatat ja tulenkestävättuotteet (esimerkiksi savuhormien sisäkuoret).

Kalkkihiekkatuotteet Kalkin ja luonnon kvartsipitoisten materiaalien (hiekka, kvartsi-pitoinen sora tai kivi tai niiden seos) seoksesta valmistetut tuotteet.Voivat sisältää värjääviä pigmenttejä.

Luonnonkivi- ja liuskekivituotteet Luonnonkivestä (magmaattinen, sedimenttinen tai metamorfinenkivilaji) tai liuskekivestä valmistettu työstetty tai työstämätön tuote.

Kipsituotteet Sisältää harkot ja muut kalsiumsulfaatista ja vedestä valmistetutkappaleet. Voivat sisältää kuituja, fillereitä, kiviaineksia ja muitasideainaieta. Voivat olla pigmenttien värjäämiä.

Mosaiikki Sisältää betonimosaiikkilaatat ja paikalla valetut lattiat.

Lasi Sisältää lämpölujitetun lasin, kemiallisesti lujitetun lasin,laminoidun lasin ja metalliverkkolasin.

Lasikeraamit Kiteiset ja lasimaiset lasikeraamit.

Keraamit Sisältää kuivapuristetut ja suulakepuristetut tuotteet, ovatlasitettuja tai lasittamattomia.

TAULUKKO 3 ILMAN TESTAUSTA JA LUOKITUSTA HYVÄKSYTTÄVÄT KATTEET

Kate 1) Erityisehdot

Laatat: luonnonkivi, liuskekivi 2) Täyttävät komission päätöksen 96/603/EYvaatimukset.

Tiilet: kivi, betoni, poltettu savi,keramiikka tai teräs 2)

Täyttävät komission päätöksen 96/603/EYvaatimukset. Ulkopuolisen pinnoitteen on oltavaepäorgaaninen tai PCS ≤ 4.0 MJ/m2 taimassa ≤ 200 g/m2.

Kuitubetonit: profiloimattomat japrofiloidut levyt, katelaatat 2)

Täyttävät komission päätöksen 96/603/EYvaatimukset tai PCS ≤ 3,0 MJ/kg.

Profiloimattomat ja profiloidut metalliohutlevyt:alumiini, alumiiniseos, kupari, kupariseos, sinkki, sinkki-seos, pinnoittamaton teräs, ruostumaton teräs, galvanoituteräs, maalipinnoitettu teräs, emalipinnoitettu teräs 2)

Paksuus ≥ 0.4 mm.Ulkopuolisen pinnoitteen on oltavaepäorgaaninen tai PCS ≤ 4,0 MJ/m2 taimassa ≤ 200 g/m2.

Tuotteet, jotka on normaalikäyttöä vartentarkoitettu päällystettäviksi (oikeallaluetelluilla epäorgaanisilla päällysteillä)

Irtosorapäällyste, jonka paksuus on vähintään50 mm tai massa ≥ 80 kg/m2 (raekoko 4–32 mm).

Hiekka/sementtitasoitekerros, jonka paksuus onvähintään 30 mm.

Betoni-, keinokivi- tai mineraalilaatat, joidenpaksuus on vähintään 40 mm.

Taulukon huomautukset: 1) Katteella tarkoitetaan tuotetta, joka muodostaa katon ylimmän kerroksen.2) Katteen alusta on vähintään luokkaa D-s2, d2 ja sen tiheys on vähintään 400 kg/m3.

Tunnus: PCS on ylempi lämpöarvo.