Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Jouni Vihmo Markku Leppälehto Marraskuu 2019

1

Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne näyttäisi heikkenevän Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan toimijoiden osalta koettu tyydyttävänä. Rakennuttajat odottavat töiden määrän jopa kasvavan seuraavan puolivuotiskauden aikana. Suunnitteli-jat ja urakoitsijat sen sijaan avioivat töiden määrän pysyvän ennallaan tai vähenevän. Kaikki toimijat odot-tavat asuntotuotannon vähenevän. Vuoden toisella neljänneksellä rakentaminen piristyi ennakkotietojen mukaan hieman. Rakentaminen näyttää kuitenkin hidastuvan Satakunnassa muun Suomen tapaan. Sitä myöten myös hyvä työllisyyskehitys pysähtyy. Talousnäkymät Suomen talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna selvästi. Talouskasvu matelee lähivuosina alle pro-sentissa. Riski heikommasta kehityksestä on kan-sainvälisen talouden epävarmuuden vuoksi mer-kittävä. Viennin kasvu hidastuu ensi vuonna sel-västi. Talous kasvaa lähivuodet kotimaisen kulu-tuksen voimin. Investointeja hidastaa erityisesti asuntotuotannon väheneminen. Globaalin talouden suhdannenäkymät ovat hei-kentyneet. Epävarmuutta aiheuttavat kauppaso-dan eskaloituminen, Kiinan ja Saksan talouskasvun hidastuminen, Brexit sekä Italian poliittinen ti-lanne ja julkisen sektorin kestävyys. Keskuspankit elvyttävät laajalla rintamalla. Korkojen ennakoi-daan pysyttelevän pitkään matalalla tasolla. Rakentaminen Rakentamisen markkinatilanne pysyi alkuvuonna melko vahvana, mutta ensi vuodesta on tulossa vaikeampi Näkymät ovat heikentyneet laskevan lupakehityksen myötä. Tänä vuonna jäädään noin prosentin pakkaselle, ensi vuonna lasku kiihtyy kolmeen prosenttiin. Asuntoaloitukset vähenevät ennätyslukemista tasaista tahtia sekä tänä että ensi vuonna. Julkinen rakentaminen kohoaa hupe-nevan liike- ja toimistorakentamisen tasolle. Teol-lisuuden rakentamisen kasvu on vahvaa. Korjaus-rakentamisen kasvu jatkuu tasaisena. Infraraken-taminen notkahtaa, mutta palaa ensi vuonna plus-salle. Rakentaminen putoaa muiden päätoimialojen vauhdista ja kääntyy tänä vuonna laskuun asunto-rakentamisen hidastuminen myötä. Muussa ra-kentamisessa kuva on monitulkintaisempi. Uusien talonrakennustöiden arvioidaan laskevan tänä vuonna vajaaseen 37 miljoonaan kuutiometriin.

Asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän tänä vuonna 38 000, ja ensi vuonna ne vähenevät enti-sestään. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat vähentyneet selvästi vuoden mittaan. Lasku on voimakkainta kerrostaloissa. Laskua hidastaa matala korkotaso sekä vahvana pysyttelevä sijoit-tajakysyntä. Taloyhtiölainoihin kohdistuva epävar-muus ja kuluttajien luottamuksen heikkeneminen sen sijaan heikentävät asuntorakentamisen näky-miä. Toimitilarakentamisen aloituskuutiot laskevat ja näkymä säilyy kaksijakoisena. Teollisuuden raken-taminen kasvaa voimakkaasti ja nousee suurim-maksi rakentamisen lajiksi asuinrakentamisen jäl-keen. Julkinen rakentaminen kasvaa ennätysta-solle ja kuutiomääriltään huomattavasta putoavaa liike- ja toimistorakentamista suuremmaksi. Va-rastorakentamisen hidastuminen jatkuu. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu kasvuseuduilla tasaisena. Työvoimapulaan odotetaan helpotusta uudisrakentamisen hidastuessa. Maa- ja vesirakentaminen näkymät kääntyvät tä-män vuoden kuopan jälkeen kasvuun hallitusohjel-maan sisältyvien perusväylänpidon panosten myötä. Talousnäkymät Satakunnassa EK:n mukaan Lounais-Suomen yritysten suhdan-nekuva synkkeni kesän lopulla ja syksyn alussa. Tä-mänhetkistä suhdannetilannetta kuvaava saldo-luku laski lokakuussa 2019 hienoisesti miinukselle. Lähikuukausien talouskehitystä koskevat suhdan-nenäkymät hiipuivat syksyn myötä. Tuotanto- ja myyntimäärät pysyivät likimain en-nallaan kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotan-non ennakoidaan vähenevän lievästi loppuvuoden aikana. Henkilökunnan määrässä ei ole tapahtunut

2

viime kuukausina suuria muutoksia. Työvoima su-pistunee lievästi vuoden viimeisellä neljännek-sellä. Kysynnän heikkous oli lokakuussa yleisin tuo-tantokapeikko 42 %:n osuudella. Ammattitaitoi-sesta työvoimasta oli lokakuussa puutetta 26 %:lla vastaajista. Rakentaminen Satakunnassa Satakunnan rakennusmarkkinan koko on noin mil-jardi euroa. Rakentaminen työllisti alueella kulu-van vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen ai-kana keskimäärin 8 300 henkilöä. Tilastokeskuk-sen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys vä-heni 2 000 henkilöllä viime vuoden vastaavan ajan-kohdan keskiarvoon verrattuna. Tähän lukuun ei sisälly ulkomainen työvoima, jota Tilastokeskuk-sen Työvoimatutkimus ei kata. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä talonra-kennustöiden aloitusten vuosisumma oli ennakko-tietojen mukaan Satakunnassa 1,4 miljoonaa kuu-tiometriä, joka on prosentin edellisvuotta enem-män. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli vas-taavana aikana vajaa 1,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on 5 prosenttia edellisvuotta korkeampi taso. Asuntotuotanto Asuntoja aloitettiin toisella neljänneksellä vuo-sisummana 403 kappaletta eli hieman yli 60 pro-senttia edellisvuotta vähemmän. Myös rakennus-luvat laskivat lähes 60 prosenttia edellisvuotta ma-talammalle tasolle. Omakotitaloja aloitettiin noin prosentin vähemmän. Rivitaloja aloitettiin vastaa-vasti 30 prosenttia vähemmän suhteessa edellisen vuoden toisen neljänneksen vuosisummaan. Asuinkerrostalohuoneistojen aloitukset vähenivät yli 80 prosenttia ja lupien ollessa lähes 80 prosen-tin laskussa edellisvuodesta. Porin vanhojen ker-rostaloasuntojen hinnat laskivat toisella neljän-neksellä 6,6 prosenttia edellisvuodesta. Toimitilarakentaminen Muun talonrakentamisen aloitukset kasvoivat vuosisummana 16 prosenttia toisella neljännek-sellä. Kuutiomäärien kasvu johtui ennakkotietojen

mukaan maatalouden rakennusten ja muiden ra-kennusten aloitusten kasvusta. Liike- ja toimisto-rakennusten aloitusmäärät vähenivät 7 prosent-tia. Julkisten palvelurakennusten aloitukset vähe-nivät vastaavasti 5 prosenttia edellisvuodesta. Te-ollisuus- ja varastorakennusten aloitukset puoles-taan vähenivät prosentin. Talonrakentamisen suhdannenäkymät Satakun-nassa Rakennuttajien mielestä viimeisen puolenvuoden talonrakentamisen suhdannetilanne on ollut hyvä. Teetettävien töiden määrä lisääntyy seuraavana puolivuotiskautena edellisen puolivuotiskauden tasoon verrattuna. Rakennuttajien arvioiden mu-kaan asuntotuotanto vähenee. Toimitilarakenta-minen pysyy ennallaan. Korjaustoiminnan arvioi-daan kasvavan. Tärkeimpinä toimintaan vaikutta-vina tekijöinä rakennuttajat pitävät ammattitaitoi-sen henkilöstön puutetta, tarjousten vähyyttä sekä talonrakentamisen heikkoa suhdannetilan-netta. Suunnittelijoiden mielestä viimeisen puolenvuo-den talonrakentamisen suhdannetilanne on ollut tyydyttävä. Suunnittelutöiden määrän odotetaan pysyvän ennallaan edelliseen puolivuotisjaksoon verrattuna. Suunnittelijoiden mielestä asuntotuo-tanto vähenee, toimitilarakentaminen pysyy en-nallaan ja korjaustoiminnan arvioidaan lisäänty-vän. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina teki-jöinä suunnittelijat pitävät ammattitaitoisten suunnittelijoiden puutetta ja kireitä aikatauluja. Talonrakennusurakoitsijat arvioivat talonrakenta-misen suhdannetilanteen olleen viimeisen puolen-vuoden aikana tyydyttävä. Talonrakennustöiden määrän odotetaan vähenevän edelliseen puoli-vuotisjaksoon verrattuna. Urakoitsijoiden mukaan asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen odote-taan vähenevän. Korjausrakentamisen arvioidaan pysyvän ennallaan edelliseen puolivuotisjaksoon verrattuna. Tärkeimpinä toimintaan vaikuttavina tekijöinä urakoitsijat pitävät urakkahintojen las-kua, talonrakennustöiden vähäistä määrää sekä pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä.