2/2012

TEEMA:

VASTUU.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN MIELIPIDELEHTI

Debatti. Miekkaa terävämpi.Debatti on sosialidemokraattinen mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry. Debatti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1991, ja sen edel-täjänä voidaan pitää vuosina 1982–1991 ilmestynyttä Punakynää. Kirjoittajatiimimme koostuu demariopiskelijoiden lisäksi vierailevista tähdistä.

Debatti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Vuonna 2012 lehti ilmestyy viikoilla 11, 19, 35, 46.

Vuonna 2012 Debatin päätoimittajana toimii helsinkiläinen valtiotieteiden ylioppilas Siiri Saastamoinen , 21.

Löydät meidät myös netistä!facebook.com/debatti.lehtisonk.fi/politiikka/debatti

Lehti lähetetään automaattisesti kaikille SONKin jäsenille, mutta sen voi myös tilata Kultti ry:n nettisivuilta osoitteesta kultti.net/tilaus/16.

Tiedustelut toimitussihteeriltä ja päätoimittajalta,paasihteeri@sonk.fisiiri.saastamoinen@gmail.com

SISÄLLYSPääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Siiri Saastamoinen

Anteeksi pyytämättä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Debatti ennen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Teema: Vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Vapaus olla oma itsensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Pauliina Painilainen

Translain uudistaminen on ihmisoikeuskysymys . . . . . . . . . . . . 11 Sanna Marin

Kansalaisen vastuusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Tommi Heino

Euroopan talouskriisin tulkintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Samuli Sinisalo

Mikä on hyvinvointivaltion ja hyvinvoinnin suhde toisiinsa? . . 16 Kirsi Lamberg

Miltä vastuu maistuu? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Johannes Niemeläinen

Työn ja perustulon tienristeyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Lassi Vainio

Pikaisesta avusta pitkäaikaiseksi riesaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Anette Karlsson

Sosialidemokraattisten arvojen äärellä Brysselissä . . . . . . . . . . . . 22Anniina Ihamäki

Viva IUSY! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Sarita Niemi

Kenen joukoissa seisot? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Pekka Tuuri

Demarinuorten ja SONKin ennakkoluuloton kesäkampanja . . . . 26

Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Sarita Niemi

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Toimintakalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

PäätoimittajaSiiri Saastamoinen

ToimitussihteeriAnni Lahtinen

KirjoittajatTommi HeinoAnniina IhamäkiAnette KarlssonKirsi LambergSanna MarinJohannes NiemeläinenSarita NiemiPauliina PainilainenSiiri SaastamoinenSamuli SinisaloPekka TuuriLassi Vainio

YhteystiedotSosialidemokraattisetOpiskelijat SONK rySaariniemenkatu 600530 Helsinki

Puh. 09 47 898 261www.sonk.fi

Graafinen ulkoasuFredrik Bäckwww.fredrikback.fi

PainoErweko Oywww.erweko.fi

Ilmoitusten myyntiAnni LahtinenPuh. 045 277 5070paasihteeri@sonk.fi

PÄÄkIrjoITuS ram

i lin

dst

röm

4 | PÄÄKIRJOITUS

VASTuuSTA jA SEn VÄISTÄMISESTÄ

Lähes mistä tahansa yhteiskunnal-lisesta asiasta puhuttaessa on vää-jäämättä otettava jossakin suhteessa kantaa vastuuseen. Toisin sanoen on löydettävä joku, jota syyttää epäkoh-dista, epäonnistumisista ja vastuun-pakoilusta. Opposition sormi osoit-taa kohti hallitusta, Pohjois-Korean kohti Yhdysvaltoja, ja Perussuoma-laisten sormi osoittaa kohti EU:ta ja kaikkea itselle vierasta.

Usein puhutaan yhteiskunnan vastuusta ja globaalimmalla tasolla lähinnä rikkaiden länsimaiden vas-tuusta kehitysmaita kohtaan. Mitä suuremmista tahoista puhutaan, sitä abstraktimmaksi ja kasvottomam-maksi vastuupuhe ajautuu. Mitä tai ketä oikeastaan syytetään, kun sormi osoittaa kohti yhteiskuntaa, tai koh-ti jotakin tiettyä valtiota? Jos puhu-taan siitä, että yhteiskunnan on kan-nettava vastuu kansalaisistaan, niin kuka sen silloin kantaa? Kysyttäessä

asiaa pankkiirilta, yksinhuoltajaäi-diltä, poliitikolta, filosofilta tai sosio-logilta, saataneen kysymykseen viisi täysin erilaista vastausta vastuusta.

Eräs poliittisesti arka aihe, mutta tärkeä jakolinja oikeiston ja vasem-miston välillä, on yksilön oma vas-tuu. Oikeistolaisesti on tavattu aja-tella, että jokainen yksilö on oman onnensa seppä, vasemmistossa taas korostetaan yhteiskunnallista vas-tuuta. Vasemmiston on kuitenkin jossain määrin koettu pyrkivän lii-alliseen yhteiskunnan vastuun ko-rostamiseen, holhoamiseen ja tasa-päistämiseen. Missä menee raja? On myönnettävä, että mikäli yksilöiden vastuuntunto lakkaa kokonaan ole-masta, samalla lakkaa myös yhteis-kunnan olemassaolo.

Vastuuta on tässä maailmassa ai-van liian helppo väistää – ja mikä ikävintä, vastuun pystyvät helpoi-ten väistämään juuri ne abstraktit ja

kasvottomat, merkittävät tahot. Yk-sittäinen pieni kansalainen on tässä yhteiskunnassa helppo laittaa vas-tuuseen ja vaatia tilintekoa. Ja vas-tapuolena tilinteossa on harmillisen usein juuri se abstrakti taho.

Sosialidemokraattisessa ihanne-maailmassa vastuu on jaettu oi-keudenmukaisesti ja solidaarisesti. Kenenkään ei tarvitse kantaa liian suurta vastuuta, ellei yksilö siihen kykene. Vastuuta on kuitenkin tiu-kasti osattava vaatia silloin, kun on sen aika. Tai oikeastaan vastuuta ei tulisi erikseen vaatia, vaan sen tulisi olla itsestäänselvyys. Varsinkin yh-teisvastuun, solidaarisuuden.

Jokaiselta kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeidensa mukaan,

Siiri Saastamoinenpäätoimittaja

AnTEEkSI PYYTÄMÄTTÄ

Työttömien pitäisi voida ottaa lainaa elämistä varten, kuten opiskelijat otta-vat opintoja varten.Henri Heikkinen (kok), Ylioppilaslehti 5/2012

Jos jokainen ulkomaalainen velvoitet-taisiin pitämään taustastaan kertovaa hihamerkkiä, niin poliisi näkisi heti ekalla vilkaisulla, että ”ahaa, tuo on muslimi” tai ”ahaa, tuo on kerjäläinen Romaniasta”. Muslimeilla se voisi olla vaikka puolikuu, jonka värityksen mää-rittelisi esim. joku koti- tai lähtömaan kansallinen juttu, venäläisillä sirppi ja vasara, kambozalaisilla maamiina ja yhdysvaltalaisilla hampurilainen.” Kansanedustaja James Hirvisaaren (ps) avustaja Helena Eronen Uuden Suomen blogissaan 11 .4 .

Viime viikolla moni kiinnitti huo-miota pankkiiri Björn Wahlroosin ja joukkomurhaaja Anders Breivikin kan-sanvaltakäsitysten samanlaisuuteen. Edelliselle demokratia on enemmistön tyranniaa, jälkimäiselle enemmistön diktatuuria.Kirjailija Riku Korhonen, HS 25 .4 .

Kuten jokainen normaaliälyllä varus-tettu ihmisyksilö ymmärtää, Helenan teksti on täyttä pakinaa ja satiiria, jossa hyväntahtoisesti ja hauskasti ruoditaan yhteiskunnassa vallitsevaa hysteeristä ilmapiiriä.James Hirvisaari Erosen tekstistä blogissaan 11 .4 .

Tyhmä on liian tyhmä tajutakseen asian itse.HS 2 .4 .

Nainen on monissa muslimimaissa omaisuutta siinä kun meille auto, pö-lynimuri tai asunto.Freddy van Wonterghem, kaupungin­valtuutettu (ps) Uuden Suomen blogissaan

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5

Itse tiedän sydämessäni, ettei siellä ole rikoksen muruakaan. […] Tuntuu kuin ihmiseltä olisi siivet leikattu pois. Ilkka Kanerva (kok) kommentoi ehdol­lista vankeusrangaistustaan niin sano­tun Nova­oikeudenkäynnin jälkeen

6 | DEBATTI ENNEN

Vuoden 1993 ensimmäinen Debatti oli nimeltään tilkkutäkkinumero. Ni-mitys tuli lehden sisällöstä ja funk-tiosta; numeron tarkoituksena oli jäsenistön tavoittaminen, uuden liit-tohallituksen esittely, puoluekokous- ja henkilövalintaspekulaatio ja tie-tenkin SONKilaisten kannanottojen julkaisu. Lehdessä esiteltiin lyhyesti myös jälleen tänä vappuna starttaa-vaa Älä töni mun kaveria –kampanjaa. Kannanotto-osiossa Osku Pajamäen kirjoituksessa sivuttiin työkulttuu-rin muutosta – samaa aihetta on si-vuttu tämän Debatin lisäksi myös vii-me numerossamme.

Kyseisen Debatin ilmestyessä elet-tiin Esko Ahon hallituksen aikaa. Poliittinen inho suuntautui hieman yllättäen lähes pelkästään kepulai-siin; Tytti Isohookana-Asunmaata kutsuttiin lehdessä nimillä Asu-Hoo-kana-Isonmaa ja Isomaha Asuhoo-pona. Kokoomuskin sai osansa, kun Riitta Uosukaista nimitettiin Riitta Nousukaiseksi.

Pääpaino lehden sisällössä oli kui-tenkin lähestyvässä puoluekokouk-sessa ja sen henkilövalinnoissa. Siinä missä SONK ottaa tulevassa puolue-kokouksessa eniten kantaa trans-lakiin, olivat SONKilaiset puolueko-kousedustajat taannoin huolissaan koulutuspolitiikasta.

DEbATTI EnnEn

”Vieläkin hyvinä poliitikkoina pidetään henkilöitä, jotka pystyvät puhumaan mah-dollisimman pitkään asioista, joita eivät välttämättä tunne. Ei ole hyväksyttyä sanoa, että en minä tiedä.”

”Puolueen toimintaa on helppo arvostella, mutta saadapa uutta aikaan… […] Sokeu-dummeko me puolueaktiivit kuitenkin vanhoihin kaavoihin?”

Näillä on hyvä nykyistenkin SONKilais-ten mennä rohkeasti kohti puoluekokous-ta, sokeutumatta vanhoihin kaavoihin.

TEEMA:

VASTUU

Wiki:Seta ry:n laatima HLBT-sanasto

BiseksuaaliHenkilö, jolla on kyky tuntea emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa sekä miehiä että naisia kohtaan, tai hän ei koe kohteen sukupuolta merkityksellisenä asiana.

HeteroHenkilö, jolla on kyky tuntea emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa pääosin eri sukupuolta kohtaan.

HomoHenkilö, jolla on kyky tuntea emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa pääosin samaa sukupuolta kohtaan. Homo voi viitata sekä miehiin, että naisiin, suomen kielessä homolla tarkoitetaan yleisemmin miespuolista henkilöä.

LesboNainen, jolla on kyky tuntea emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa pääosin toisia naisia kohtaan.

SeksuaalivähemmistötSeksuaalivähemmistöihin lasketaan yleensä kuuluviksi homot, lesbot, biseksuaalit ja muut, jotka määrittelevät itsensä muuksi, kuin heteroksi; eri arvioiden mukaan heitä on noin 5–15 % väestöstä.

TranssuuntautunutHenkilö, jolla on kyky tuntea emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa pääosin henkilöitä kohtaan, jotka ilmaisevat transihmisyyttä.

Cis-sukupuolinen, cis-ihminenMies tai nainen, joka ei koe itseään transihmiseksi, ei ole intersukupuolinen ja ilmaisee sukupuoltaan pääosin omalle synnynnäiselle sukupuolelleen ominaisesti.

TEEMA | 7

8 | 8 | TEEMA

IntersukupuolinenIhminen, jonka sukupuolta määrittelevät synnynnäiset tekijät eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Intersukupuolisuus on yleiskäsite moneen eri tilaan. Kuten muutkin lapset, kasvava intersukupuolinen lapsi ymmärtää itse, mihin suku puoleen kokee kuuluvansa.

Seksuaalinen suuntautuminenSeksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, mitä sukupuolta edustavaan henkilöön ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee seksuaalista viehätystä.

Sukupuolen korjausUsein sukupuolen korjauksella tarkoitetaan lääketieteellisiä hoitoja, joiden avulla transsukupuolinen tai transgender-henkilö voi korjata kehoaan vastaamaan koettua sukupuolta. Sukupuolen korjauksella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Esimerkiksi transsukupuolinen mies haluaa, että häntä kohdellaan kuten muita miehiä ja hän on miehen roolissa sosiaalisissa tilanteissa. Sukupuolen korjaukseen kuuluu myös väestörekisteriin omien tietojen muuttaminen (nimi ja sukupuoli).

TransgenderHenkilö, joka on syntynyt miehen tai naisen kehoon, mutta tuntee itsensä sekä mieheksi että naiseksi tai ei kummaksikaan, tai joksikin ihan muuksi.

TransihminenYleiskäsite, joka kuvaa kaikkia, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu joskus tai aina eroaa niistä odotuksista sille sukupuolelle, johon heidät syntymähetkellä määriteltiin. Transihmisiin kuuluvat transvestiitit, transgenderit ja transsukupuoliset.

TranssukupuolinenKokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymähetkellä määritelty ja lapsena kasvatettu.

TransvestiittiKokee, että hänen identiteettinsä kuuluu sekä naiseutta että miehisyyttä. Hänellä on tarve ilmaista molempia sukupuolia.

QueerPoliittinen ja akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Yhä useammalle queer on myös identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia.

Rekisteröity parisuhdeLaista tullut termi kuvaa avioliittoa vastaavaa samaa sukupuolta olevien virallista parisuhdetta. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin naimisissa olevilla. Esimerkiksi ulkoinen adoptio ei ole vielä nais- ja miespareilla mahdollista. Samaa sukupuolta olevat parit ovat Suomessa voineet rekisteröidä parisuhteensa vuodesta 2002 lähtien.

SateenkaariperheLapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön ja joka näin itsensä määrittelee. Sateenkaariperheet voivat olla erinäköisiä. Perheessä voi olla esimerkiksi kaksi äitiä tai kaksi isää ja heidän lapsensa. Perhe voi olla itsenäisten vanhempien perhe tai ns. kolmi- tai neliapilaperhe, jossa esimerkiksi miesparilla on lapsia naispuolisen ystävän tai ystäväpariskunnan kanssa.

Sisäinen adoptioPerheen sisäisen adoption kautta voi esimerkiksi naisparin ollessa kyseessä synnyttäneen äidin puoliso (ns. sosiaalinen äiti) adoptoida yhdessä kasvatettavan lapsen. Tämä turvaa lapsen ja sosiaalisen äidin välisen suhteen esimerkiksi erotilanteessa tai jos synnyttänyt äiti menehtyy.

Ulkoinen adoptioUlkoinen adoptio tarkoittaa lapsen adoptointia perheen ulkopuolelta, esimerkiksi toisesta maasta.

Lähde: www.seta.fi

TEEMA | 9

Vapaus olla oma itsensä

Oletko sinä kohdannut hankalia kysymyksiä, joihin voi olla vaikea vastata? Päätin koota näistä kysy-myksistä tähän Debattiin listan vas-tauksia ajatuksia herättämään sekä argumentointia vahvistamaan.

”Homot tuovat homouttansa koko ajan esiin”

Samaa voisi sanoa heteroista. Itse asiassa mielestäni heterot tuovat jat-kuvasti omaa heterouttaan esiin. He-teroihin ei vain kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin homoihin, sillä heterot ovat enemmistössä. Yhteis-kunta, jossa me elämme, on todella heteronormatiivinen – eli ihmisten oletetaan olevan ensisijaisesti hete-roita ja heteroutta pidetään parem-pana tai luonnollisempana vaihto-ehtona kuin homoutta. Homous määritellään heteroiden kautta – eli olet homo, mikäli et ole hetero.

”SONKin ei pidä ajaa vähemmistöjen, kuten seksuaali- ja sukupuolivähem-

mistöjen asiaa, vaan pitäisi keskittyä tärkeämpiin asioihin”

On hyvin tärkeää, että opiskelija-liike pystyy käymään keskustelua myös niistä asioista, joista puolu-eessa kaikki eivät välttämättä edes kykene puhumaan ääneen. Juuri se on uudistuksen etulinjassa olemista ja oikeasti asioihin vaikuttamista. Jokainen saa tietysti itse määritellä sen, mitkä asiat kokee tärkeiksi ja mitkä asiat ovat niitä, joiden eteen haluaa tehdä töitä. Tilannetta ei kuitenkaan auta se, että puolueen sisäistä HLBT-liikettä ja sen merki-tystä vähätellään.

”Biseksuaalisuus on vain nuorten nais-ten muoti-ilmiö”

Seksuaalinen suuntautuminen ei voi olla muoti-ilmiö. Seksuaalinen suuntautuminen on osa yksilön minä kuvaa ja monet kokevat sen perusominaisuudekseen. Toisaalta seksuaalinen identiteetti voi kyllä

muuttua elämän aikana. Biseksuaa-lisuutta ei esiinny vain tietyllä suku-puolella tai tietyssä ikäluokassa. Voi kyllä olla totta, että nuoret ovat paljon vapautuneempia oman sek-suaalisuutensa suhteen ja saattavat haluta rikkoa perinteisiksi kokemi-aan rajoja. Pusuttelu naispuolisen kaverin kanssa ei automaattisesti tee henkilöstä biseksuaalia. Seksu-aalinen suuntautuminen on todella henkilökohtainen asia ja oman sek-suaalisen suuntautumisen määrit-teleminen tai määrittämättä jättä-minen kannattaakin jättää jokaisen yksilön omalle vastuulle.

”Sateenkaariperheiden lapset kasva-vat kieroon”

Mikään tutkimus ei tue tätä väitettä. Homoseksuaalien lapset kehittyvät samalla tavalla kuin muutkin lap-set. Sateenkaariperheiden lapsilla ei myöskään ole todettu sen enempää psykososiaalisia vaikeuksia kuin he-teroperheiden lapsilla. Mikään idylli

10 | TEEMA

sateenkaariperhe ei kuitenkaan au-tomaattisesti ole: sateenkaariperhei-den arki on samanlaista kuin hetero-perheissäkin, joten näiden perheiden ongelmat ovat samanlaisia kuin hete-roperheissä. Sateen kaariperheiden lapset eivät myöskään koe sen enem-pää kiusaamista kuin muut lapset eikä lapsen vanhempien seksuaa-lista suuntautumista nosteta erityi-seksi kiusaamisen syyksi, vaan syyt ovat samoja kuin muillakin lapsilla. Vanhemmuutta tai soveltuvuutta vanhemmaksi ei pidä määrittää van-hemman seksuaalisen suuntautumi-sen perusteella.

”Seksuaalivähemmistöillä on asiat jo tarpeeksi hyvin”

Parisuhteen virallistaminen kahden naisen tai kahden miehen välillä on ollut mahdollista Suomessa vuodesta

2002. Lain edessä kuitenkin kaikki-en ihmisten tulisi olla tasa-arvoisia. On järjetöntä, että meillä luetellaan ihmisiä kahteen eri kastiin heidän puolisonsa sukupuolen perusteella. Tämän takia avioliittolaki tulisi ava-ta myös samaa sukupuolta oleville pareille. Yhteiskunta on ehkä joiltain osin muuttunut homomyönteisem-mäksi, mutta useimmiten kaapista ulos tuleminen ei edelleenkään ole helppoa. Ihmiset saattavat olla to-della tietämättömiä. Niin kauan, kun syrjivää lainsäädäntöä, negatiivisia ennakkoasenteita tai suoranaista homofobiaa esiintyy, on meillä vielä työtä tehtävänä.

Teksti: Pauliina PainilainenKirjoittaja on SONKin liittohallituk-sen jäsen ja Sosialidemokraattinen HLBT-yhdistys – Pinkkiruusu ry:n puheenjohtaja.

”Seksuaalinen identiteetti voi kyllä muuttua elämän aikana.”

| 11 TEEMA | 11

Translakikysymys on saanut viime aikoina kohtuullisesti jalansijaa jul-kisessa keskustelussa, eikä suotta. Nykyinen translaki eli laki trans-seksuaalin sukupuolen vahvista-misesta sisältää merkittäviä epä-kohtia ja ongelmia. Yksi näistä on vaatimus sukupuoltaan korjaavan lisääntymiskyvyttömyydestä eli ste-riliteettipakosta. Käytäntö on yksi-lön perusoikeuksia loukkaava ja yksi keskeisimmistä ihmisoikeusongel-mista Suomessa.

Transsukupuolisuus ei ole elämän-tapavalinta vaan siinä on kyse yksi-lön kehon ja sukupuoli-identiteetin yhteensopimattomuudesta. Yhteis-kunnan on paitsi mahdollistettava transsukupuolisten sukupuolen kor-jaushoidot, myös varmistettava, ettei se polje tässä prosessissa yksilöiden ihmisoikeuksia. Jokaisella tulee olla oikeus perheeseen seksuaali- ja suku- puoli-identiteetistä riippumatta.

Transsukupuoliset ovat viimei-nen ihmisryhmä, jonka lisääntymis-tä pyritään kontrolloidaan institu-tionaalisesti. Aiemmin esimerkiksi vammaisten ja mielenterveyspoti-laiden lisääntymistä on kontrolloitu pakkosterilisaatiolla, mutta nämäkin käytännöt on poistettu lainsäädän-nöstä jo 1960-luvulla.

Transsukupuolisuus kuten ei sek-suaalinen suuntautuminenkaan tee kenestäkään huonoa tai epäsopivaa vanhempaa vaan lapsen kehitykseen vaikuttavat etenkin vanhempien rak-kaus, hoiva ja kasvuympäristön tur-vallisuus. Onkin kohtuutonta, että transsukupuolisilta pyritään riis-

Translain uudistaminen on ihmisoikeuskysymys

tämään oikeus lisääntyä ja hankkia perhe. Lääketieteellistä perustetta nykyiselle steriliteetipakolle ei ole vaan vaatimus perustuu pikemmin-kin ennakkoluuloihin kuin tutkit-tuun tietoon.

Institutionaaliset kysymykset ku-ten lainsäädäntö eivät suinkaan ole ainoita ihmisoikeuksien toteutumi-sen esteitä, vaikka näiden muuttami-nen onkin välttämätöntä ja jossain määrin myös ensisijaista. Toinen merkittävä kysymys transihmisten yhdenvertaisten oikeuksien kan-nalta ovat viranomaiskäytänteet ja julkisen sektorin ammattihenkilö-kunnan osaamisen parantaminen transkysymysten osalta. Esimerkiksi lääkärien ja muiden terveydenhuol-lon ammattilaisten tiedon ja osaami-sen puute voivat pahimmillaan estää hoitoon pääsyn tai sen etenemisen.

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK on tehnyt puoluekokousaloit-teen koskien translain uudistamista. Siinä vaaditaan transsukupuolis-ten oikeuksien parantamista ja lain muuttamista. Aloite tulee käsitel-täväksi SDP:n puoluekokouksessa 24.−26. toukokuuta. Koska puolue-hallitus on ottanut kysymykseen kielteisen kannan, sen eteneminen on kiinni puoluekokousedustajien aktiivisuudesta ja rohkeudesta puo-lustaa ihmisoikeuksia.

teksti: Sanna MarinKirjoittaja on Tampereen sosiali-demokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n aktiivi.

12 | TEEMA

Nykyinen ajattelumme yhteis-kunnasta ja sen suhteesta kansalai-seen perustuu pitkälti ajatukseen niin kutsutusta yhteiskuntasopi-muksesta. Yhteiskuntasopimuksella tarkoitetaan eräänlaista yhteiskun-nan eri jäsenten välistä kuvitteel-lista sopimusta, jolla he yhteisesti luovuttavat pois valtaa itseltään kol-lektiiviselle taholle, jotta järjestäyty-nyt yhteiskunta voisi muodostua ja kaikkien koskemattomuus voitaisiin turvata. Yhteiskuntasopimusajatte-lun kehittäjänä voidaan pitää brit-tiläistä filosofia Thomas Hobbesia (1588–1679), joka kirjassaan Leviat-han hahmottaa ajattelua kollektii-visesta sopimuksesta. Hobbesin ajattelun mukaan ensin oli alkutila, jossa yksilöiden elämä oli filosofin sanoin ”kurjaa, brutaalia ja usein myös lyhyttä”. Modernin yhteiskun-nan voidaan hobbesilaisen ajatte-lun mukaan katsoa syntyneen, kun rationaaliset yksilöt ovat vapaaeh-toisesti luovuttaneet pois valtaansa turvatakseen kaikkien koskematto-

muuden ja rauhanomaisen kehityk-sen.

Alkuaikojen valtiot keskittyivät pitkälti kahteen eri toimenpitee-seen; turvallisuuden ylläpitämiseen niin ulkoista kuin sisäistäkin uhkaa vastaan ja veronkantoon, jotta ne pystyivät ylläpitämään tarvittavan väkivaltakoneiston. Historiallisesta perspektiivistä katsoen valtion teh-täväkentän laajentaminen ja varsin-kin hyvinvointivaltiokehitys on ver-rattain uusi ja nuori ilmiö. Pitkään valtion ainoiksi tehtäviksi nähtiin vain turvallisuuden ylläpitäminen, jotta yksilöiden omalle taloudellisel-le toimeliaisuudelle jäisi mahdolli-simman paljon vapaata tilaa.

MIhIn kAToSI oIkEuS-VALTIonÄkökuLMA?

Hyvinvointi- ja ennen kaikkia oike-usvaltiokehityksen myötä olemme kuitenkin oppineet vaatimaan val-tiolta yhä enemmän. Pohjoismaises-sa hyvinvointivaltiokehityksessä on

Kansalaisen vastuusta

Thomas Hobbes (1588–1679)

TEEMA | 13

nähty luonnollisena valtion vahva osuus niin koulutuksessa kuin ter-veydenhuollossakin. Ehkä kuitenkin vähemmälle huomiolle on jäänyt oi-keusvaltion suomat mahdollisuudet osallistua täysipainoisesti yhteis-kunnalliseen päätöksentekoon, sekä muut laajat demokraattiset oikeu-det, jotka muun muassa merkitse-vät sitä, että kulloistenkin johtajien on haettava mandaattinsa kansalta vapaiden vaalien muodossa.

Demokraattinen oikeusvaltio siis tarjoaa meille varsin hyvät mah-dollisuudet ja voimakkaat työkalut kansanvallan edistämiseksi ja pää-töksentekoon osallistumiseen. Kysy-mys kuuluukin, käytämmekö me nii-tä oikein ja riittävästi? Onko meillä kansalaisoikeuksiemme ohella myös kansalaisvelvollisuus osallistua yh-

teisten asioiden hoitamiseen? Ja jos on, niin lyömmekö me sitä laimin, esimerkiksi jättämällä äänestämät-tä vaaleissa tai ottamatta kantaa yhteisiin asioihin? Muodostavatko kansalaisoikeudet ja kansalaisvel-vollisuudet vastinparin? Onko meillä velvollisuutta osallistua?

Jos kysymystä lähestyy puhtaasti juridisesta näkökulmasta, niin vas-taus on yksiselitteisesti ei; ketään ei voi, eikä pidäkään oikeusvaltios-sa pakottaa toimimaan, ja tuskin pakottamalla synnytetty toiminta täyttäisikään kansanvallan tunnus-merkkejä, saati antaisi ihmisille pa-loa todella perehtyä asioihin ja tuo-da mielipiteitään julki. Kuitenkin nykyisenkaltaisen yhteiskuntamme säilyminen vaatii tulevaisuudessakin valveutuneita ja yhteisistä asioista

motivoituneita ihmisiä. Väistämättä tuntuu siltä, että meilläkin on oma velvollisuutemme olla osana yhteis-kuntamme kehityksen suuntaami-sessa.

kEPIT jA PorkkAnAT

Jos keppi on poissa työkalupakista, niin mitkä ovat sitten ne porkkanat, joilla voitaisiin turvata yhteiskun-nallinen osallistuminen jatkossakin, erityisesti nuorten parissa? Erilaiset yhteiskunnalliset tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että nuoret kavahtavat puolueiden jäsenyyttä ja kokevat etteivät saa ääntään tarpeek-si kuuluville nykyisten poliittisten kanavien kautta. Mikä siis neuvoksi? Millä innostetaan nuoret yhteiskun-nalliseen keskusteluun uudelleen? Mitään yksiselitteistä vastausta tus-kin on, mutta palapelissä on kuiten-kin monta palaa, jotka yhdistämällä kokonaiskuva voisi paremmin hah-mottua.

Paloina voisivat olla esimerkiksi kuntien nuorisovaltuustojen parem-pi mukaanotto kunnallisessa pää-töksenteossa, politiikan tuominen takaisin kouluihin niin vierailujen muodossa kuin opetussuunnitel-massakin, mutta myös puolueiden avautuminen niin, että nuoret toimi-jat saisivat niissä äänensä paremmin kuuluville. Demokratia ja yhteiskun-nallinen osallistuminen ovat niin ar-vokkaita seikkoja, että niiden jatku-misen hyväksi on meidän kaikkien oltava valmiita tekemään töitä.

teksti: Tommi HeinoKirjoittaja on SONKin toinen vara-puheenjohtaja.

”Onko meillä kansalaisoikeuksiemme ohella myös kansalaisvelvollisuus osal-listua yhteisten asioiden hoitamiseen?”

14 | TEEMA

Maailmassa ja Euroopassa velloo monimutkainen talouskriisi. Asian ratkaisemista ei helpota se, että talous tiede ei ole tarkkaa tiedettä, vaan ratkaisut ovat aina tulkinnoista kiinni. Hyvin pitkälti ainoa asia, josta eurooppalaisessa talouskeskustelus-sa ollaan samaa mieltä kautta linjan, on se, että tällä hetkellä asiat eivät mene niin kuin niiden pitäisi. Lisäk-si taloustiede muuttuu ja kehittyy, eivätkä teoriat, jotka aikaisemmin ovat toimineet vuosikymmeniä, vält-tämättä toimi nykyään. Yhtä oikeaa vastausta talouskriisin ratkaisuksi ei ole, vaan tulkinnat ja ratkaisut riip-puvat siitä, mistä kulmasta niitä tar-kastellaan ja mitkä ovat tarkastelijoi-den intressit.

Pääsääntöisesti Euroopassa on kaksi erilaista ja keskenään kilpaile-vaa tulkintaa talouskriisin syistä ja seurauksista. Toisella laidalla ovat Euroopan keskuspankki (EKP), Eu-roopan komissio sekä euromaat Sak-san johdolla. Näiden tulkinta kriisis-tä on, että eteläisen Euroopan maat ovat eläneet yli varojensa ja nyt jou-tuvat maksamaan siitä.

Toisella laidalla on yleiseuroop-palainen sosialidemokraattien tul-kinta kriisistä, joka kiinnittää huo-miota euroalueen epätasapainoon, jonka ansiosta koko euron ajan poh-joisen Euroopan maiden ylijäämät ovat syntyneet eteläisen Euroopan alijäämistä. Yhteisen valuuttan joh-dosta eteläiset maat eivät ole kyen-neet valuuttakurssejaan laskemalla pitämään kilpailukykyään yllä, vaan eurooppalainen institutionaalinen arkkitehtuuri väistämättä luo olo-suhteet nykyisenkaltaisille kriisille. Kyseessä on siis rakenteellinen mak-sutasekriisi, ei valtioiden tuhlailevai-suus.

Tämä tulkinta on mielestäni lä-hempänä totuutta. Ennen finanssi-kriisin puhkeamista nykyisten kriisi-valtioiden, erityisesti Espanjan, Irlannin ja Portugalin, valtiontalou-det olivat ylijäämäisiä ja velkasuh-de alhainen. Esimerkiksi Espanjan talous oli paremmassa tasapainossa kuin Saksan, ja valtiolla oli velkaakin vain 37 % BKT:stä. Espanjan ongel-ma olikin asuntokulpa ja yksityisen sektorin velkaantuminen. Tästä huo-

limatta oikeistolainen linja laiskoista Välimeren maista on ottanut tuulta mediassa.

Suomessa olemme hieman kahden tulen välissä, sillä EKP:n ja Saksan linja suojelee ja hyödyttää velan-antajia, joihin Suomikin kuuluu. Li-säksi EKP:n mandaatti on rajattu inflaation kontrollointiin, ja samalla työttömyys ja valtioiden rahoituksen turvaaminen jätetään huomiotta. Mikään muu keskuspankki maail-massa ei toimi näin. Aktiivisella eks-pansiivisella valuuttapolitiikalla val-tioiden rahoitus voitaisiin turvata, mutta Saksan inflaatiopelon vuoksi tähän ei Euroopassa ryhdytä.

Ymmärrettävästi tulkinnasta riip-puen myös toimet kriisin ratkaise-miseksi poikkeavat radikaalisti toi-sistaan. Tähän asti Euroopassa on ollut EKP:n, Euroopan komission ja euromaiden johtamat leikkuujuhlat. Tulokset näkyvät Kreikassa. Valtio

Euroopan talous-kriisin tulkintaa

”Oikeistolainen linja laiskoista Välimeren maista on ottanut tuulta mediassa.”

TEEMA | 15

on velkaantunut, ja EKP vaatii, että Kreikan valtion on leikattava me-nojaan velkakehityksen pysäyttämi-seksi. Valitettavasti tämä tarkoittaa samalla Kreikan talouden alasajoa. Investoinnit ja kotitalouksien kulu-tus ovat nollassa ja Kreikan talous ei rakenteeltaan ole vientivetoinen. Tämän vuoksi ainoat tekijät, jotka pitävät bruttokansantuotetta yllä, ovat julkiset menot. Näitä kun nyt on leikattu, on se tarkoittanut velka-suhteen radikaalia huonontumista. Kreikassa toteutettu leikkuripoli-tiikka on ristiriidassa tavoitteen, eli kriisistä selviämisen ja talouskasvun kanssa. Tämän ovat tunnustaneet jo muun muassa Financial Times, ta-lousnobelisti Joseph Stiglitz sekä kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Siitä huolimatta Euroopan keskus-pankin linja on pitänyt.

Eurooppalaisten sosialidemo-kraattien vaihtoehto talousongel-miin on kasvun palauttaminen. Tähän tarvitaan julkisen sektorin ak-tiivista osallistumista markkinoille, sillä epävarmassa taloustilanteessa yritykset ja kotitaloudet eivät inves-toi, vaan luottamus talouteen on pa-lautettava valtion toimin. Valtion on siis investoitava ja otettava vahvem-min ohjaava rooli taloudessa, jotta kriisistä selvittäisiin.

Valitettavasti nykytilanteessa kas-vun palauttaminen vanhoilla resep-teillä on vähintään haastavaa, ja pit-källä tähtäimellä jopa mahdotonta. Toisaalta luonnon kantokyky asettaa rajoituksia taloudelle, toisaalta taas

eriarvoisuuden kasvu ja resurssien epätasainen jakautuminen hidasta-vat talouskehitystä. Valtion johdolla on siis aloitettava investointiohjel-ma, joka lyhyen tähtäimen talouden stimulaation ja työllisyyden kasvat-tamisen lisäksi luo pohjaa pitkäjän-teiselle talouden muutosprosessille. Lopputavoitteena on hyvä ja kestävä, tasa-arvoinen hitaan kasvun yhteis-kunta.

Toisen maailmansodan jälkeiset kasvun ja sosialidemokratian kulta-ajat on korvattava uusilla resepteil-lä. Euroopan talouksien rakenteita on vahvistettava siten, että luomme pohjan Euroopan vahvuuksille, eli vahvalle keskiluokalle, korkealle koulutukselle ja hyvinvoinnille.

Kestävän kasvun luomisesta on hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Tanskassa 1990-luvulla sosialide-mokraattinen hallitus satsasi uusiu-tuviin energianlähteisiin, erityises-ti tuulivoimaan. Sitä kautta luotiin paitsi uutta talouskasvua ja työpaik-koja, myös uutta osaamista ja inno-vaatioita, sekä muutettiin talouden ja yhteiskunnan rakenteita kestä-vämpään suuntaan. Nyt tarvitsem-me samanlaisia projekteja, joissa valtio ohjaa taloutta kestävän tek-nologian suuntaan, panostaa koulu-tukseen sekä hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Siitä osaamisesta on mahdollista kehittää vientituote esi-merkiksi Kiinan ja Intian kasvavan keskiluokan tarpeisiin.

Ranskassa sosialidemokraattien presidenttiehdokas François Hol-

lande on luvannut vähentää eriar-voistumista yhteiskunnassa. Hänen talousohjelmaansa kuuluu muun muassa 75% veromarginaali suuri-tuloisille ja hän on väläytellyt Euroo-pan taloussopimuksen avaamista ja uudelleenneuvottelua. Nykyisellään tuo uusi taloussopimus institutio-nalisoisi oikeistolaisen leikkauspo-litiikan Euroopan tasolla. Tämä tar-koittaisi sitä, että valtioiden kädet ovat valuuttakurssipolitiikan lisäksi sidotut myös veropolitiikan suhteen. Se tulisi korvata pitkäjänteisemmäl-lä kestävän kasvun ohjelmalla, sillä leikkaamalla Euroopassa vain hi-dastetaan talouskasvua entisestään. Jatkuvan kasvun tarvetta voidaan vähentää sillä, että kasvun hedelmät jaetaan tasaisemmin kaikille yhteis-kunnassa. Kakku on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, nyt se on aika myös jakaa.

Kasvun ja radikaalin tuloerojen tasaamisen lisäksi tarvitsemme tie-tysti myös finanssimarkkinoiden sääntelyä. Nykykriisi sai alkusykäyk-sensä Yhdysvalloista Wall Streetiltä lähteneestä shokkiaallosta. Näiden aaltojen hillitsemiseksi tarvitsemme selkeät pelisäännöt, jotka palautta-vat finanssimarkkinat tukemaan re-aalitaloutta, eikä vain spekuloimaan sen kustannuksella.

teksti: Samuli SinisaloKirjoittaja tekee lopputyötään Eu-roopan talouskriisin narratiiveista ja institutionaalisista ratkaisuista vertaillen Espanjaa ja Tanskaa.

”Toisen maailmansodan jälkeiset kasvun ja sosialidemokratian kulta-ajat on korvattava uusilla resepteillä.”

Mikä lopulta tuottaa hyvinvointia ja onnellisuutta? Lisääkö jatkuva talouskasvu ja hyvinvointi onnelli-suutta yksilön ja perheiden elämäs-sä? Voiko todellisella demokratialla ja yksilön vaikutusmahdollisuuksilla olla tyytyväisyyttä lisäävä merkitys?

Yleisesti ymmärrämme hyvin-vointivaltion ja hyvinvoinnin liitty-vän vahvasti yhteen. Mitä suurempi BKT:n aste, sitä suurempi hyvinvoin-ti. Tällöin hyvinvointia on arvioitu objektiivisilla mittareilla. Voimme päätellä, että mitä laajempi hyvin-vointivaltio, sitä suurempaa on kan-salaisten hyvinvointi. Mutta entä jos kriteeriksi nostettaisiin kansalaisten kokema hyvinvointi ja onnellisuus? Lisääkö jatkuva talouskasvu tai tulo-erojen tasaus onnellisuutta yksilön ja perheiden elämässä? Juho Saari käsittelee talouskasvun ja hyvinvoin-nin välistä suhdetta julkaisussaan Onnellisuuspolitiikka.

Talouspolitiikan varjopuolena on se, että rahan merkitys ihmissuh-teille ja sitä kautta onnellisuudelle on lopulta vähäistä. Suhteet muihin ihmisiin kannattelevat elämän ni-velvaiheissa, kuten itsenäistyessä, työttömyydessä, perheen perusta-misessa tai sairastuessa sekä tekevät elämästä elämisen arvoista. Luotta-musta toisiin ei voida pitää yliarvos-tettuna, koska lopulta kaikki, jopa hyvinvointivaltio, perustuu luotta-mukselle. Annamme justifikaation oikeuslaitokselle sekä kaikelle julki-selle toiminnalle valtiossamme.

Talouden merkitystä ihmisen hy-vinvoinnissa ei voida silti ohittaa niin kutsutuilla ”pehmeillä arvoilla”. On totta, että 100 euron lisäys vähä-tuloiselle perheelle tuottaa suurem-man hyödyn kuin suurituloiselle. Yhdysvalloissa talouskasvulla on voitu havaita olevan vahva yhteys hy-vinvointiin varsinkin 90-luvulla, mi-käli talouskasvu välittyy työllisyyden kautta. Vaikka BKT:n erot supistuvat eri maiden välillä, niin silti hyvin-voinnin tasoerot eivät huomattavasti tasaannu. Saari uskoo hyvinvoinnin syntyvän pitkällä aikavälillä konsti-tutionaalisista tekijöistä, kuten esi-merkiksi demokratian ja tasa-arvon toteutumisesta yhteiskunnassa. Laajemmin olemme voineet havaita pitkin kevättä esimerkiksi Venäjän vaalien aiheuttaman vastareaktion ja ihmisten pettymyksen demokra-tiaan.

Ympäri Eurooppaa kansalaisten tyytymättömyys kasvaa harjoitet-tua talouspolitiikkaa kohtaan, ja sen aiheuttama työttömyys ja tuloerot kasvavat. Elinkeinoelämän valtuus-kunta keräsi huhtikuussa 2011 en-

nen eduskuntavaaleja aineistoa, jolla Saari on pyrkinyt havainnollis-tamaan demokratiavajetta yhteis-kunnassa. Tutkimuksen mukaan ihmiset kaipaavat toimintamalleja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kiinnittävät entistä enemmän huo-miota talouskasvun laatuun, vaikka se vaatisikin verojen korottamista.

Tuloksien perusteella demokraat-tisessa yhteiskunnassa poliitikot ei-vät voi jättää huomioimatta äänes-täjiltään saamaansa legitimiteettiä ja heidän mielipiteitään. Poliittisilla sekä yksilön omilla päätöksillä tu-lee olla muita huomioiva merkitys. Esimerkiksi kuntapalveluita uudis-tettaessa hyvinvointia aidosti lisää-vät intressit ja resurssit tulee kytkeä yhteen. Tarvitsemme enemmän elä-mänpolitiikkaa ja toimijoita, joilla on tahtoa ja sydäntä huomioida päätök-sissä talouskasvun lisäksi sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen.

teksti: Kirsi LambergKirjoittaja on itäsuomalainen demari-aktiivi, kasvatustieteiden kandidaatti ja hallintotieteiden ylioppilas.

Mikä on hyvinvointi-valtion ja hyvinvoinnin suhde toisiinsa?

16 | TEEMA

”Talouspolitiikan varjopuolena on se, että rahan merkitys ihmissuhteille ja sitä kautta onnellisuudelle on lopulta vähäistä.”

TEEMA | 17

Miltä vastuu maistuu? Suolaiselta, kirpeältä, karvaalta vai kukkaiselta?

Entä miltä se näyttää? Tai tuntuu?Vastuuta on nimittäin vaikea löy-

tää, vaikka kovasti sitä hoetaan kaik-kialla olevan. Mielellään sen löytäisi ja sitä tarkastelisi, jos vain olisi mah-dollista.

Mutta kuka vastuun toisi? Siis tu-liko se reppuselässä vai nahkasalkus-sa, toisiko sen iso joukko suomalaisia vai yksittäinen pukumies?

Koska joku vastuuta kantaa, kun sitä niin paljon on olemassa. Olisi kiva punnita kädessä, onko joku nyt vastuunsa kantanut. Vähän tunnus-tella, että onko se nyt varmasti vas-tuuta vai jotain aivan muuta.

Vastuutahan on säästötoimissa, ydinvoimapäätöksissä ja veronleik-kauksissa. Vastuuta on myös luomu-tuotteissa, pyöräilemisessä ja suo-malaisen suosimisessa. Perustulo, siinä sitä vastuuta vasta onkin.

Vastuullista ovat sosiaalietuudet, niiden korottaminen ja niiden leik-kaaminen. Kuten taitavat olla myös veronkiristykset, ydinvoiman vas-tustaminen ja kierrättäminen.

Vastuuta on kaikkialla. Erityisesti sitä on ainakin yhden puolueen ri-veissä. Vastuunkantajia löytyy nuo-resta vanhaan, naisesta mieheen. Heitä on niin paljon, että taitaa kaik-ki maailman vastuu olla jo kannettu.

Ainakin puheissa. Sitähän yksi toi-mittajakin ihmetteli suorassa lähe-tyksellä, kun mies niin kovin monta kertaa vastuu-sanaa käytti.

Siinähän se ongelma onkin. Puhet-ta, puhetta, puhetta. Kaikki puhuvat vastuusta.

Vastuu siellä, vastuu täällä, vas-tuu joka puolella. On helppoa värjä-tä kaikki vastuuksi, mihin itse vain koskee. Tuliko siitä nyt sitten sinistä, punaista vai vihreää? Ruskeaksi taisi mennä, kun noita värejä sekoitti.

Jos katsoo väärään suuntaan, muuttuu yksi vastuu valheeksi ja toista ei ole enää olemassakaan. Toi-sen vastuu on toiselle muunneltu to-tuus.

Vanha sanonta kuuluu, että siitä puhe, mistä puute. Vaikuttaisikin, että vastuusta kaikkein eniten puhu-vat siitä vähiten tietävät.

Kun minkä tahansa voi vastuuksi puhua, olisi hienoa, että nämä vas-tuunkantajat sen vastuun toisivat joskus esille.

Sanoisivat: ”Katso, meillä on vas-tuu, tältä se näyttää. Kosketa, se tun-tuu pehmeältä. Maista, ei se niin pa-hanmakuinen ole.”

Vaan ehkä se ei niin helppoa olisi-kaan. Vaikea sitä vastuuta on esille asettaa. Kun se vastuu taitaa lopulta olla niissä teoissa eikä puheissa.

Mutta kuka niitä tekoja lopulta sit-ten arvioikaan?

teksti: Johannes Niemeläinen

Miltä vastuu maistuu?

”Toisen vastuu on toiselle muunneltu totuus.”

18 | TEEMA

Keskustelu sosiaaliturvan kantora-kenteiden perinpohjaisesta uudista-misesta käy kuumempana kuin pit-kiin aikoihin. Perinteisen, kiinteään työaikaan sidotun työn vähentyessä ja epätyypillisten työsuhteiden yleis-tyessä moni on valmis kyseenalais-tamaan myös aktivoivaan työvoima-politiikkaan ja ansiosidonnaisuuteen perustuvan sosiaaliturvamme. Tilalle tarjotaan niin oikealta, vasemmalta kuin keskeltäkin erilaisia perus tulo-malleja, joiden kantava ajatus on jo-kaiselle kansalaiselle vastikkeetta maksettava kansalaispalkka.

PEruSTuLon PEruSTELuT – fAkTojA VAI IDEoLogIAA?

Suomalaiselle hyvinvointivaltiolle ja työmarkkinapolitiikalle on ollut omi-naista työn ja työaikojen joustavuu-den tavoittelu kokonaistyöajan puit-teissa – siis eräänlainen joustavuus joustamattomissa kehyksissä. Sen sijaan, että sosiaaliturvaa olisi pyritty rakentamaan pysyvästi osa- ja mää-räaikaistyön vastaanottamisen kan-nustamisen suuntaan, on sillä pyritty ohjaamaan työmarkkinoita kokopäi-vätyön pysyvyyden tukemiseen.

Perustulokritiikki kohdistuu tä-män ajattelutavan kestämättömyy-teen. Perustuloapostolien mukaan työmarkkinat ovat muuttuneet jo niin peruuttamattomasti, ettei pa-luuta entiseen ole. Esimerkiksi Osmo Soininvaara on arvellut useissa kir-joituksissaan, että nykyisen järjes-telmän ylläpito johtaa hyvinvoin-tivaltion tuhoon ja työttömyyden räjähtämiseen käsiin.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään fakta, vaan yksi poliittisesti perustel-tu näkökanta muiden joukossa. Jos on valmis lukemaan madon lukuja nykyiselle hyvinvointivaltiolle las-kelmiin vedoten, on outoa, mikäli on samalla valmis perustelemaan perus-tulon, jonka vaikutuksista työn tar-jontaan ja välillisistä seurauksista ei ole olemassa luotettavia mallinnuk-sia, käyttöönottoa tilastoilla.

Vasemmistonuoret ovatkin "Mas-sit massoille" -perustulokampanjas-saan korostaneet, että perustulon tarkkoja mallinnuksia tärkeämpää on sen ideologisesti nykyjärjestel-mästä poikkeava peruste – vapautus työstä. Tälle rehellisyydelle on syytä antaa oikeutettu tunnustus. Samalla on kuitenkin syytä pohtia tarkem-min tuon ideologian arvopohjaisia perusteita.

PEruSTuLo, VASTuu jA TYöMArkkInAPoLITIIkkA

Nykymallia ja perustulovaihtoehtoja vertailtaessa on tärkeää tarkastella kysymystä vastuusta. Pintapuolisesti perustulo voi näyttää mitä kollekti-vistisimmalta projektilta, vastuuttaa-han se kaikkia yhteiskunnan jäseniä yhteisesti takaamaan toimeentulon jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle, teki tai haki tämä töitä tai ei.

Toisaalta perustulo uhkaa myös vähentää yksilöiden vastuuta toisis-taan sekä heikentää solidaarisuutta ja sosiaaliturvan legitimiteettiä. Tar-veharkintaiset vähimmäisetuudet poistava perustulo poistaa tavallaan myös tarpeen oikeutuksen. "Kaikki-

han me saamme perustuloa, mikset sinäkin pärjäisi sillä?"

Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä. Se, mitä monet perus-tulon kannattajat kuvaavat pelkäksi luukulta luukulle kyykyttämiseksi, on myös sosiaalityöntekijän asian-tuntevaa harkintaa ja yksilökoh-taista palvelua. Kysymystä siitä, olisiko perustulo ja aktivoiva työvoi-mapolitiikka yhdistettävissä, ei ole riittävästi pohdittu. Usein näytetään olettavan, että tarpeeksi korkea toi-meentulon taso itsessään poistaisi myös tarpeen muille sosiaalihuollon toimille.

Perustulon käyttöönottoa perus-tellaan monesti kannustinloukkujen purkamisella ja byrokratian vähen-tämisellä. Mikäli perustulo asetetaan sellaiseksi, että se jättää ansiosidon-naisen työttömyysturvan ennalleen, ei se poista työn vastaanottamisen kannustinloukkuja. Mikäli perus-tulo taas on vain osittainen korvaten vain vähimmäisetuudet, ei se poista väitettyä byrokratiaa. Ansiosidon-naiset etuudet korvaavat, niin sano-tun täydellisen perustulon, mallit taas edellyttävät, että kilpailu työn tarjonnasta ja kysynnästä vapaute-

Työn ja perustulon tienristeyksessä

TEEMA | 19

taan. Tämä merkitsisi tuntemamme työmarkkina politiikan ja solidaari-sen palkkapolitiikan loppua.

Prekariaatin ja ammattiyhdistys-liikkeen välinen vastakkainasettelu on muutenkin turhaa. Kun Helsingin Sanomat julkaisi 20.4. Vieraskynä-kirjoituksen vuokratyöläisten ase-masta, kirjoittajana oli kukapa muu kuin SAK:n lakimies. Palkansaajalii-ke tekee tälläkin hetkellä työtä muun muassa vuokratyöläisten aseman ja osatyökykyisten lainsäädännölli-sen aseman parantamiseksi, vaikka kieltämättä tällä sektorilla riittääkin ammattiyhdistysliikkeellä vielä pet-rattavaa.

kokoAIkATYön kÄSITTEEn MuuToS VAIhTo EhTonA PEruSTuLoLLE

Sosiaaliturvan uudistamiseen pitäisi löytää malleja, joissa yhdistettäisiin elementtejä niin vastikkeettomasta kuin vastikkeellisestakin sosiaali-turvasta. Yhtenä ratkaisuna voisi olla kokoaikatyön radikaali käsitteen muutos. Sen sijaan, että pyrittäisiin sosiaaliturvan perusteiden täydel-lisellä mylläämisellä vastaamaan työmarkkinoilla tapahtuviin muu-toksiin, tulisi huomio keskittää itse työmarkkinoihin.

Vasemmistolaisena tuntuu luo-vuttamiselta ajatella, että silppu-työstä olisi epätyypillisten työsuh-teiden lisääntymisen myötä tullut jo sellainen politiikan reunaehtoja määräävä tekijä, joka otetaan annet-tuna. Tämä ei tarkoita, että meidän tulisi hirttäytyä ajatukseen elinikäi-

sistä vakituisista työsuhteista sekä “kahdeksasta neljään” -työpäivistä ja pyrkiä muuttamaan epätyypilliset työsuhteet tyypillisiksi. Sen sijaan koko jako tyypillisiin ja epätyypil-lisiin työsuhteisiin voitaisiin tule-vaisuudessa unohtaa – joustavoitta-malla työaikoja ja jakamalla työtä, muuttamalla kokoaikatyön käsitettä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmän raportin (2007) perusteella noin puolella kaikista palkansaajista on mahdollisuus jon-kinlaiseen työaikojen joustavuu-teen. Työaikapankkeja, joiden kaut-ta on mahdollista säästää työaikaa joustavasti ja pitää sitä myöhemmin vapaana, on käytössä arviolta kol-manneksella palkansaajista. Yksi tu-levaisuuden visio voisikin olla työn jakaminen jopa yksilöiden välillä tä-män tyyppisten järjestelmien kautta. Ei olisi erikseen kokopäiväistä, osa-päiväistä, joustavaa tai liukuvaa työ-tä – vain työtä, jota ihmiset tekisivät tarpeidensa ja kykyjensä mukaan.

Joustavoittamalla kokoaikatyötä voitaisiin nykyisin osa-aikatyötä te-kevät ja vajaatyökykyiset saada ko-koaikatyön ja sitä kautta paremman ansioturvan piiriin. Sosiaaliturvaa tulisi samalla edelleen kehittää ja yk-sinkertaistaa perus- ja ansioturvan puitteissa.

Luonnollisesti tämän ajatteluta-van perusvire on työlähtöinen. Se korostaa, että työstä vapauttamisen sijaan olennaista on vapaus työssä. Enemmistö ihmisistä haluaa tehdä työtä, ja enemmistö työssäkäyvistä pitää keskeisimpänä työhön liittyvä-nä toiveenaan työaika-autonomiaa

sekä työn ja vapaa-ajan helpompaa yhteensovittamista.

Tämänkaltaiset mallit voisivat olla esimerkkejä vielä kartoittamatto-masta ja raivaamattomasta viidakos-ta, joka kasvaa yhä villiintyvämmin perustuloa ajavien ja nykyjärjestel-mää puolustavien välille. Siinä vai-heessa, kun kasvillisuus on niin lä-vitsepääsemätöntä, ettei ääni enää kanna metsän toiselle puolen, on peli jo menetetty.

Turun yliopiston Vihreän vasem-miston perustulopaneelissa tutkija Pekka Tiainen toivoi sosiaalitur-vauudistuksilta visionäärisyyden ja pragmaattisuuden yhdistämistä. Monet perustulomallit, mukaan lu-kien Vasemmistonuorten perustulo-kampanja, tarjoaa vain visionääri-syyttä, soininvaaralainen perustulo ajatuksineen epäkurantista työvoi-masta ja yksilöllisestä palkkakilpai-lusta pelkkää kylmää pragmaatti-suutta. Välissä on tilaa ja tilausta sosialidemokraattiselle vaihtoehdol-le – jollaisena nykyistä yksilön kan-nalta varsin vaikeaselkoiseksi muo-dostunutta sosiaaliturvajärjestelmää ei voi sitäkään pitää.

Teksti: Lassi VainioKirjoittaja on Turun demariopiskeli-joiden puheenjohtaja ja SONKin liitto-hallituksen jäsen.

Herättikö teksti ajatuksia? Tule mu-kaan SONKin sosiaalipoliittiseen työryhmään, joka käy keskustelua ja valmistelee raporttia aiheeseen liit-tyen. Ilmoittautumiset osoitteeseen lassi.vainio@utu.fi

”Usein näytetään olettavan, että tarpeeksi korkea toimeentulon taso

itsessään poistaisi myös tarpeen muille sosiaalihuollon toimille.”

20 | 20 | TEEMA

Pikaisesta avusta pitkäaikaiseksi riesaksi

Pikavipillä tarkoitetaan sähköisesti haettua 50 – 400 euron suuruista lai-naa, jonka laina-aika vaihtelee muu-tamasta viikosta muutamaan kuu-kauteen. Vuonna 2011 myönnettiin 1,4 miljoonaa pikavippiä 300 miljoonan euron edestä. Pikavippi otetaan, kos-ka se voidaan nähdä hyvänä keinona saada nopeasti rahaa, mutta takaisin-maksu on jo toinen asia, sillä vippien korko on usein noin 25 % lainan mää-rästä. Tilanteessa, jossa velallinen ei kykene maksamaan velkaansa ajal-laan, suurenee saatava entisestään ja nopeasti pieni laina on muuttunut suureksi velaksi.

Miksi ihmiset tukeutuvat pikavip-peihin? Kannustavatko kaupunki-maisemassa näkyvät mainostaulut, joissa lukee "Älä ole tyhjätasku!" tai "Kun raha ratkaisee" meitä ottamaan pikavippejä? Idean saatamme saada näistä mainoksista, mutta vasta yh-teiskunnan arvomaailma saa meidät toimimaan. Ympäröivä yhteiskunta määrittää sen, miltä menestyvä ja arvostettu henkilö näyttää, ja tämä saattaa johtaa siihen, että pyrimme esiintymään taloudellisesti kyvyk-käämpinä ja arvokkaampina kuin mitä todellisuudessa olemme. Moni aikuinen kokee, että ulkonäköön ja kalliisiin tavaroihin satsaaminen on tärkeää, ja sen vuoksi ollaan valmiita tinkimään ruuasta ja muista perus-tarpeista. Kun ei ole varaa kaikkiin

hienouksiin, joita nähdään ympäril-lä, iskee pelko alempiarvoisuuden tunteesta.

Yhteiskunnan paine taloudelli-seen menestykseen ja pelko sosiaa-lisen aseman menettämisestä aihe-uttaa monille tilanteen, jossa rahat eivät riitä ylläpitämään omaa sta-tusta ja täten turvaudutaan pikavip-peihin. Nämä tuntemukset saavat ihmiset toimimaan hetken mieli-johteesta, ja pikavippiyritykset ovat valmiina käyttämään tätä ihmisten pelkoa ja epätoivoa hyödyksi. Mitä eriarvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän pyrimme näyttäytymään ulospäin menestyviltä ja arvokkailta, mikä johtaa siihen, että vippiyritys-ten johtajat rikastuvat ihmisten epä-varmuuden ja pikalainojen suurien korkojen avulla.

Kansaneläkelaitoksen tutkimus-professori Heikki Hiilamon mu-kaan vippaajat ovat usein köyhiä ja varattomia sekä taitamattomia raha-asioiden hoidossa. Hän toteaa, että

vippien ottaminen on myös merkki syrjäytymisestä. Ihminen, jolla on laaja sosiaalinen tukiverkosto, ei tu-keudu vippeihin. Professori kertoo, että vippaajilla on usein taloudellisia ongelmia ja maksamattomia velko-ja jo ennen vippeihin turvautumis-ta. Vipit ovat velalliselle viimeinen hetkellinen pelastus, jonka avulla pystytään välttämään taloudellisten ongelmien hajoaminen käsiin. Tässä tilanteessa vippaaja joutuu noidan-kehään, jossa maksetaan alkuperäi-siä velkoja vipeillä ja vippivelkoja uusilla vipeillä.

Eduskunnassa on keskusteltu pi-kavipeistä Sampsa Katajan (kok) pikavippien täyskieltoon tähtäävän lakialoitteen tiimoilta. Lakialoit-teen vastapainoksi keskustelussa oli Lenita Toivakan (kok) esitys pika-luottojen tarjonnan rajoittamisesta. Tällä hetkellä asia on ministeriön työryhmän pohdinnassa. Työryhmä pohtii, onko pikaluottojen tarjonta-oikeutta perusteltua rajoittaa kiel-

”Mitä eriarvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän pyrimme näyttäytymään

ulospäin menestyviltä ja arvokkailta.”

Siinä missä edellisen Debatin teema idealismi, on myös tämänkertainen vastuu laaja yhteiskunnallinen tee-ma, jonka raameihin mahtuu kir-joituksia ja ajatuksia lukuisilta eri yhteiskunnan osa-alueilta. Päätoi-mittajan on jälleen helppo olla ylpeä saapuneista teksteistä; SONKilais-ten artikkelit ovat samalla oivaltavia, yllättäviä, ajankohtaisia ja erityisen tervetulleita näinä aikoina.

Mitä olet oppinut luettuasi uusim-man Debatin artikkelit?

Sen, että translakiin on aika saa-da muutos. Se, että emopuolue SDP on vastahakoinen translain uudis-tamiselle ei tarkoita sitä, että me SONKilaisina olisimme pelkureina vaikenemassa translaista. Päinvas-toin, puoluekokouksessa on kahta rohkeammin oltava puolustamassa translakiuudistusta.

Sen, että myös sosialidemokraatit ovat vihdoin ottaneet kantaa perus-

tuloon, vaikka siihen herättiinkin hieman myöhään verrattuna muihin puolueisiin. SONKin liittohallituk-sen jäsenen Lassi Vainion loistava teksti avarsi myös tämän perustulo-kriittisen päätoimittajan kuvaa asi-asta.

Toivottavasti SONKin tulevat pik-kupoliitikot pitävät mielessään SON-Kin varapuheenjohtajan Johannes Niemeläisen kirjoituksen politiikan ja poliitikkojen vastuusta. Ehkä juuri meidän sukupolvemme aloittelevis-ta poliitikoista kasvaa vihdoin vas-tuuntuntoisia toimijoita yhteiskun-nan eri pelikentillä.

Mainiota kesää toivottaen,

Siiri Saastamoinenpäätoimittaja

Jälkipääkirjoitus

TEEMA | 21

lolla, vai onko tarkoituksenmukai-sempaa puuttua niiden tarjoamiseen muilla rajoituksilla.

Vippiyritykset vetoavat siihen, että ne voidaan rinnastaa muihin luottovelkojen antajiin ja kokevat tarjoavansa kuluttajille palvelun, joka palvelee nykyaikaisia tarpeita. Vippiyritykset ovat myös nostaneet keskusteluun sen, että Suomeen tulisi kehittää positiivinen luot-torekisteri, jossa näkyisi jokaisen kansalaisen senhetkiset velat. Luot-torekisterin avulla luotonantaja ky-kenisi varmistamaan, että luotonha-kijalla ei ole aikaisempaa velkaa ja näin velkakierre voitaisiin välttää.

Vippiyritysten päätavoite on saada velkasumma takaisin korkojen kera, ja tämän vuoksi niiden näkemys onkin se, että positiivinen luotto-rekisteri olisi hyvä ratkaisu kaikkien kannalta. Mutta olisiko rekisteristä aidosti hyötyä? Rikkooko rekisteri ihmisten oikeusturvaa? Mielestäni luottorekisteri ei ole ratkaisu pika-lainojen aiheuttamaan ongelmaan, vaikka se saattaisikin hiukan paran-taa tilannetta.

Vippiä myöntävät yritykset kah-mivat itselleen voittoa ihmisten kur-juudesta ja epätoivosta. Koko vipin myöntämistoiminta perustuu ihmis-ten heikkojen hetkien hyödyntämi-seen. Pikavipit tulisi täysin kieltää ja keskittää voimavaroja yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen, eikä pitää yllä jatkuvaa vippikeskustelua, jota eduskunnassa ja mediassa on viime aikoina käyty. Ennen vippien aikakautta on pärjätty ja sen jälkeen-kin pärjätään.

teksti: Anette KarlssonKirjoittaja on Sosialidemokraattisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden SOMA ry:n puheenjohtaja.

22 | ECOSY

SoSIALIDEMo-krAATTISTEn ArVojEn ÄÄrELLÄ brYSSELISSÄECOSY – Young European Socialists – järjesti historiansa seitsemännen Talviyliopiston Euroopan parla-mentissa, Brysselissä 4–8.3.2012. Talviyliopisto keräsi nuoria sosiali-demokraatteja ympäri Eurooppaa keskustelemaan sosialidemokratian perusarvojen – vapauden, solidaari-suuden ja tasa-arvon – merkityksistä ja haasteista tällä vuosituhannella ja siitä, mikä ylipäänsä on sosialide-mokratian tulevaisuus Euroopassa. Keskustelu Euroopan talouskriisis-tä ja sosialidemokraattien tavoista kriisin ratkaisuun oli luonnollisesti myös vuoden 2012 Talviyliopiston ohjelmassa esillä. SONK lähetti ta-pahtumaan tällä kertaa kaksi edus-tajaansa, jotka muodostivat Suomen delegaation yhdessä Demarinuorten kahden edustajan kanssa.

Talviyliopiston ensimmäisen päivän, sunnuntain, ohjelmaan oli merkitty lähinnä toisiin ihmisiin tu-tustumista. Me suomalaiset pääsim-me kuitenkin tekemään tuttavuutta Viron edustajien kanssa jo päivän aluksi Brysselin lentokentällä. Sieltä löysimme yhdessä tiemme kadon-neiden matkalaukkujen arvoituksen selvittelyn, hotellihuoneeseen re-kisteröitymisen, lounaan ja pienen eksymisepisodin jälkeen oikeaan paikkaan, PES:n päämajalle, jossa ta-

pahtuma avattiin. PES:n päämajalla tapasimme myös muut tämän vuo-den Talviyliopiston osallistujat.

Talviyliopiston seuraavien päivien ohjelma oli teemoitettu sosialide-mokratian perusarvojen ympärille: maanantain ohjelma oli rakennettu vapauden, tiistain solidaarisuuden ja keskiviikon tasa-arvon erityiskysy-mysten ympärille. Aihepiirejä käsi-teltiin erilaisissa konferensseissa ja workshopeissa keskustellen. Talvi-yliopiston viimeisenä päivänä koko-simme vielä tapahtuman antimista yhteisen kannanoton sosialidemo-kraattisten arvojen puolesta.

SoSIALIDEMokrAATTISIA rATkAISujA

Talviyliopistossa käytyjen keskuste-lujen ajatuksia herättävimpiä aiheita

”Nuorisotyöttömyys maksaa Euroopan Unionille 2 miljardia euroa viikossa.”

an

niin

a ih

am

äki

ECOSY | 23

olivat mielestäni eurokriisi ja Eu-roopan nuorisotyöttömyys, tilanteet Unkarissa ja Valko-Venäjällä sekä tietysti sosialidemokraattien asema eri osallistujien kotimaissa.

Euroopan Unionin 27:stä päämi-nisteristä vain kolme on sosialide-mokraattisesta puolueesta. Kon-servatiivit ovat enemmistössä niin Euroopan Unionin instituutioissa kuin jäsenmaissakin. Kriisin rinnal-la maanosaa ravistelee myös karmea nuorisotyöttömyystilanne, sillä Eu-roopan Unionin alueella elää tällä hetkellä noin 5,5 miljoonaa työtön-tä nuorta.  Nuorten työttömyysaste on Euroopan Unionin alueella noin 21 %, mikä on kaksinkertainen suh-teessa koko työväestön työttömyys-asteeseen. Esimerkiksi Espanjassa nuorisotyöttömyys on lähes 50 %:n luokkaa. PES ja ECOSY vaativat vai-keassa tilanteessa keinoja nuoriso-työttömyystilanteen taistelemiseen kampanjallaan ”Your future is my future”. Tällä kampanjalla vaadi-taan nuorisotakuuta koko Euroopan Unionin alueelle. Nuorisotyöttö-myys maksaa Euroopan Unionille 2 miljardia euroa viikossa, joten koko unioninlaajuiset toimenpiteet todel-la ovat tarpeen.

Sosialidemokraateilla on siis ideoita eurokriisin ja nuorisotyöt-tömyyden ratkaisuun. Tilanteen muuttaminen vaatii yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko Euroopan Unionin alueen sosialidemokraat-tien välillä. Nuorisotakuun suhteen

Suomen sekä omanlaisen nuoriso-takuunsa jo toteuttaneen Itävallan toivotaan toimivan nuorisotakuun mallimaina, ja jakavan muille EU-maille arvokkaita kokemuksiaan takuun toteutukseen liittyen. Yh-teistyötä ja solidaarisuutta muita kohtaan tarvitaan Euroopassa kui-tenkin muuallakin kuin pelkästään eurokriisin ja nuorisotyöttömyys-ongelman ratkaisussa. Hälyttävät uutiset Unkarista ja sen kehityksestä kohti fasistista valtiota ovat järkyt-täneet sosialidemokraatteja ympäri Euroopan. Valko-Venäjästä puhu-taan Euroopan viimeisenä diktatuu-rina, ja maassa rajoitetaan esimer-kiksi median, poliittisen opposition ja ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa. Siksi myös maan sosialidemokraatti-sesti ajattelevat joutuvat toimimaan kirjaimellisesti maan alla. Tällaisissa tilanteissa muiden maiden toverei-den onkin herättävä, otettava kantaa ja tuettava aatteen puolustajia vai-keammissa oloissa.

Sosialidemokraattien tilanne ei siis ole todellakaan hyvä kaikkialla Euroopassa, mutta onneksi kaiken keskellä on siellä täällä havaittavissa myös pieniä ja suuria valon pilkah-duksia. Slovakiassa sosialidemokraa-tit voittivat juuri parlamenttivaalit, ja Ruotsissa demarit ovat kohonneet nopeaan tahtiin maan suosituim-maksi puolueeksi. Myös esimerkiksi Virossa sosialidemokraattien kanna-tus on nousussa. Näiden inspiroivien ja iloisten esimerkkien vahvistamana

myös muiden maiden sosialidemo-kraattien on hyvä jatkaa työtään va-paamman, solidaarisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puo lesta.

uuSIA AjATukSIA, hIEnojA IhMISIÄ

ECOSY:n Talviyliopisto ylitti kaikki odotukseni. Konferensseissa ja work shopeissa käydyt keskustelut ja debatit haastoivat omia näkemyk-siäni sekä opettivat ennen kaikkea paljon uutta Eurooppa-politiikasta. Onnistuneen ohjelman lisäksi myös sen ulkopuolella käydyt keskustelut muiden eurooppalaisten aatteen-puolustajien kanssa olivat erittäin avartavia ja mieleenpainuvia. Uusi-en ideoiden ja ajatusten lisäksi sain tutustua Euroopan politiikan kes-kuskaupunkiin – niin Euroopan Uni-onin rakennuksiin kuin kaupunki-elämään muutenkin. Sain myös paljon uusia ystäviä, jotka toivon ta-paavani myös ensi kesänä ECOSY:n kesäleirillä Savudrijassa Kroatiassa.

Kokonaisuudessaan ECOSY:n Talviyliopisto oli laadukas, ikimuis-toinen ja upea tapahtuma, jota voin suositella lämpimästi kaikille.

Teksti: Anniina IhamäkiKirjoittaja on Joensuun Sosialidemo-kraattiset opiskelijat JOSY ry:n vara-puheenjohtaja ja osallistui Talviyli-opistoon yhtenä Suomen delegaation edustajana.

”Slovakiassa sosialidemokraatit voittivat juuri parlamenttivaalit, ja Ruotsissa

demarit ovat kohonneet nopeaan tahtiin maan suosituimmaksi puolueeksi.”

24 | IUSY

VIVA IuSY!

IUSY:n XXIX kongressi Paraguayssa 19.-22.4.

”Me olemme Kansainvälinen Sosia-listinen Nuoriso. Me olemme IUSY. Kansainvälinen, koska aatteemme on globaali, koska puolustamme tasa-ar-voa, joka kuuluu kaikille. Sosialisteja, koska uskomme vakaasti yhteiskun-tien kehityksen mahdollistaviin arvoi-hin – solidaarisuuteen, tasa-arvoon ja vapauteen. Uskomme, että toimimal-la yhdessä näiden arvojen puolesta voimme rakentaa paremman maail-man kaikille.”

Näin alkaa kansainvälisen kattojär-jestömme IUSY:n globaali poliittinen manifesti, joka hyväksyttiin järjes-tön 29. maailmankongressissa Para-guayssa 19.–22.4.2012. Yli 250 nuor-ta sosialistia ja sosialidemokraattia lähes sadasta maasta kokoontui tuol-loin yhteen Paraguayn pääkaupun-kiin Asuncióniin paitsi valitsemaan järjestölle uutta johtoa, ennen kaik-kea viitoittamaan kansainvälisen sosialismin tietä nuorten näkökul-masta seuraaville vuosille. Tehtävä ei missään nimessä ollut helppo – viime vuodet ovat olleet maailmanlaajui-sesti vaikeita, ja oikeiston kannatus on monin paikoin nostanut päätään varsin dramaattisinkin tavoin. Sosi-alismi ei individualismin aikakaute-

namme ole tavoittanut varsinkaan nuoria, eikä demarina ole aina ollut helppo olla. Silti aatteemme on kui-tenkin tässä ajassa ajankohtaisem-pi kuin koskaan – yhteistä, kaikki yhteiskunnan jäsenet tavoittavaa hyvinvointia ei rakenneta harvojen bonuksilla ja monimutkaisilla vero-järjestelyillä, vaan solidaarisuudella ja tasa-arvolla.

Viime aikojen kriiseihin viitaten maailmankongressin teemana oli-vat tällä kertaa ennen kaikkea de-mokratia ja oikeudenmukaisuus. Tämä näkyi paitsi virallisessa ohjel-massa, myös osallistujien välisissä epävirallisemmissa keskusteluissa. Arabimaailman kansannousut ja Etelä-Amerikan opiskelijamielen-osoitukset nousivat esiin varsin usein, kun pohdittiin, mikä on oikeu-denmukaista ja kenellä vallan tulisi olla. On selvää, ettei voi olla oikein, että rikkaat rikastuvat entisestään köyhimpien vastaavasti menettäes-sä pienimmätkin elinmahdollisuu-tensa. Suomen demarienkin ajama solidaarisuusvero herätti kongressin osallistujissa mielenkiintoa, samoin kuin Ranskan sosialistien esittämä uusi, solidaarisempi palkkausjärjes-telmä, joka toteutuessaan rajoittai-

si etenkin johtoportaiden ylisuuria palkkoja ja vastaavasti nostaisi pieni-tuloisten ansioita kohtuullisemmalle tasolle. Sosialisteina ja sosialidemo-kraatteina tavoitteenamme tulee olla vapaa ja oikeudenmukainen yhteis-kunta, jossa jokainen sukupuolesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntau-tumisesta, sosiaalisesta taustasta tai mistä tahansa muusta syystä riippu-matta voi olla osallisena. 

Kongresseissa tärkeintä on po-litiikka ja uuden luominen, mutta niin kansainvälisessä kuin kaikessa muussakin toiminnassamme keski-össä ovat myös ihmiset. Verkostojen luomisen merkitystä ei liiaksi voi ko-rostaa, sillä vain tutustumalla muihin kulttuureihin ja poliittisiin järjestel-miin voimme oppia ymmärtämään, arvostamaan ja ennen kaikkea ke-hittämään omia yhteiskuntiamme. Koska sosialistit ja sosialidemokraa-tit ympäri maailman taistelevat sa-mankaltaisten haasteiden kanssa, kannattaa meidän myös pyrkiä oppi-maan toistemme kokemuksista. Yh-dessä olemme vahvempia!

Teksti: Sarita NiemiKirjoittaja on SONKin puheenjohtaja.

Hondurasin edus­taja, Suomen Sarita Niemi ja Bolivian edustaja kongressin avajaisseremoniassa .

Mikä IUSY?International Union of Socialist Youth (IUSY) (suomeksi Sosialistis-ten nuorten kansainvälinen liitto) on maailman suurin kansainvälinen poliittinen nuorisojärjestö. IUSY perustettiin 30. syyskuuta 1946 Pa-riisissa, mutta järjestö kokee jat-kavansa vuonna 1907 perustetun ensimmäisen kansainvälisen sosia-listisen nuorisojärjestön, Sosialistis-ten nuorisojärjestöjen kansainväli-sen liiton, toimintaa.

Liittoon kuuluu jäseniä yli 100:sta eri valtiosta, ja se koostuu noin 150:stä sosialistista ja sosialidemo-kraattista arvomaailmaa edustavasta järjestöstä. Suomesta IUSY:yn kuu-luvat SONK ja Demarinuoret. 

IUSY:n korkein päättävä elin, maailmankongressi, järjestettiin nyt 29. kerran. Kongressi valitsi urugu-aylaisen Viviana Piñeiron toiselle kaudelle järjestön puheenjohtaja-na. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin aiemmin järjestön varapuheenjoh-tajanakin toiminut espanjalainen Beatriz Talegón. Suomea maail-mankongressissa edusti SONK in pu-heenjohtaja Sarita Niemi.

Lisätietoa järjestöstä: www.iusy.org.

Aloitin Vaasan yliopistossa opinnot tammikuussa 2011. Olin melko nope-asti perillä ylioppilaskunnan ja mui-den kampuksella toimivien yhdistys-ten ja ainejärjestöjen toiminnasta. Huomasin nopeasti, että Vaasassa oli demarin mentävä aukko. Ensim-mäisen parin kuukauden aikana olin paikallistanut viisi julkidemaria. Syksyllä kokoonnuimme saman pöy-dän ääreen ja päätimme virallisesti olemassaolevan Vaasan sosialidemo-kraattiset opiskelijat ry:n uudelleen herättämisestä. Kertoman mukaan edellisellä vuosikymmenellä oli ol-lut melko aktiivista toimintaa. Jopa edustusta oli ollut ylioppilaskunnan edustajistossa.

Olemassaolomme on nopeasti kantautunut kampuksen poliitti-sen eliitin korviin. Riviopiskelija ei kuitenkaan tiedä toimintamme he-räämisestä, koska pienillä henkilö-resursseillamme emme kykene no-peaan kasvuun. Tarkoituksenamme on parantaa näkyvyyttämme ja vauh-

dittaa uusien toverien mukaantuloa siten, että yliopistoon hyväksymisil-moituskirjeeseen sujautamme oman mainoksemme.

Pienessä iloisessa joukossamme kaikki toimivat aktiivisesti myös muussa toiminnassa yliopistolla ja sen ulkopuolella. Sosialidemokrati-alle ei ole loputtomasti aikaa kaik-kien muiden luottamustehtävien, loppututkintojen tekemisen, työssä-käynnin ja muun elämän ohella. Hel-posti käykin niin, että poliittisesti aktiiviset opiskelijat pyörivät ja hyö-rivät monissa eri tehtävissä. Tuntuu toisaalta myös siltä, että tämä on-gelma on koko yhteiskunnassamme. Harvoja kiinnostaa, mutta luovuttaa ei saa. Siksi olisikin hienoa, jos voi-simme toiminnallamme herättää muidenkin kuin vain vanhojen jär-jestöaktiivien huomion. Tämä toisi lisää väriä opiskelijakampuksellem-me ja ehkä koko yhteiskuntaamme.

 Teksti: Pekka Tuuri, Vaasa

kEnEn joukoISSA SEISoT?

VAASA | 25

26 | KESÄKAMPANJA

EnnAkkoLuuLoTon kESÄkAMPAnjA

"Älä töni mun kaveria" -kampanja on alun perin Ranskasta lähtöisin oleva rasismin vastainen kampan-ja. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK toteutti kampanjan Suomessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

Yhdenvertaisuuden ja erilai-suuden puolustamiselle on jälleen tarvetta. Rasismi nostaa päätään poliittisessa keskustelussa, ja vä-hemmistöihin kuuluvat joutuvat pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta. Demarinuoret ja SONK ei-vät hyväksy tätä kehitystä, vaan ha-luavat kesäkampanjalla muistuttaa ihmisiä siitä, että jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasavertaisena yk-silönä riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistään muus-takaan henkilökohtaisesta ominai-suudesta.

Tänä vuonna ”Älä töni mun kave-ria” –kampanjan teemoina ovat palk-katasa-arvo, seksuaalisen häirinnän kitkeminen sekä tasa-arvo.

"Älä töni mun kaveria" -kesäkam-panja jalkautuu eri festareille ja kau-punkitapahtumiin ympäri Suomen. Bongaa kampanjatiimi festareilta ja hommaa itsellesi rintamerkki ja kesä kumi!

Kiertueaikataulu

Toukokuu:12.5. Mahdollisuuksien Tori, Vaasa ja Joensuu19.5. Demarinuorten liittokokous, Helsinki26.5. Mahdollisuuksien Tori, Kuopio29.–30.5. Toukofest, Jyväskylä

Kesäkuu:2.6. YleX Pop, Tampere8.–9.6. Kivenlahtirock, Espoo8.–10.6. Porvoofest, Porvoo15.–16.6. Boombox Festival, Helsinki

Heinäkuu:6.–7.7. Päätalo-viikko, Taivalkoski16.–20.7. Suomi-Areena, Pori20.–21.7. Wanaja-festival, Hämeenlinna24.–29.7. Down by the Laituri, Turku26.–29.7. Työväen musiikkitapahtuma, Valkeakoski

Elokuu:18.–20.8. FLOW-festivaalit, Helsinki22.–24.8. Ilmakitaran MM-kisat, Oulu23.8. Taiteiden Yö, Helsinki24.–26.8. Wanhat markkinat, Rovaniemi31.8. Joen yö, Joensuu

PUHEENJOHTAJAN PALSTA | 27

Tervehdys jälleen täältä Saarinie-menkadulta! Pitkä ja työntäyteinen, mutta silti varsin mielenkiintoinen ja inspiroiva kevät on takana, ja kesä on jo ovella. Myös politiikassa kesä merkitsee rauhoittumista ja ren-toutumista, sekä aikaa ladata akkuja tulevaa syksyä varten. Kesään kuulu-vat myös erilaiset tapahtumat – niitä riittää myös tänä kesänä. Mikäpä sen parempaa kuin puhua politiikkaa au-ringonpaisteessa!

Vielä ennen kesälomia edessä on meille kaikille hyvin tärkeä puolue-kokous, jossa jälleen linjataan sosiali-demokratiaa seuraaville kahdelle vuodelle. SONK teki puoluekokouk-seen ennätysmäärän aloitteita – mi-käli siis olet puoluekokousedusta-jana, käythän ne vielä läpi ja asetut yhteiseen rintamaan puolustamaan meille tärkeitä asioita!

Kesällä politiikkaa tehdään paitsi SONKin EU-koulussa kesäkuussa, myös Älä töni mun kaveria -kesä-kampanjan myötä pitkin kesää, aina vapusta syksyyn asti. Kampanja jal-kautuu viime kesän tapaan tapahtu-miin eri puolille Suomea. Tänä kesä-nä kampanjoidaan palkkatasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta, sek-suaalista häirintää vastaan – varsin tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita kaik-ki. Oman alueesi kampanjoinnista ja osallistumismahdollisuuksista saat tietoa paikallisen osastomme pu-heenjohtajalta.

MAInIoTA kESÄn ALkuA!

Lopuksi vielä pieni katsaus syk-syyn, joka sekin on kesästä huoli-matta hyvä pitää mielessä – ainakin jossain aivojen takaosassa muistissa. Syksyllä käydään jälleen edustajisto-vaalit kaikissa ammattikorkeakoulu-jen opiskelijakunnissa, sekä Helsin-gin yliopiston ylioppilaskunnassa. Edarivaalit ovat hyvä tapa lähteä mu-kaan vaikuttamaan oman korkea-koulusi toimintaan, kannattaa siis rohkeasti lähteä ehdolle ja pyytää ka-veritkin mukaan. Edustajistovaalien lisäksi vuorossa ovat myös kuntavaa-lit, jotka nekin ovat erinomainen ko-kemus nuorelle ehdokkaalle. Vaikut-taminen lähtee ruohonjuuritasolta!

Tasa-arvon, vapauden ja solidaari-suuden hengessä erinomaista kesää kaikille!

Sarita

PS. Mikäli kesäviikonloppuja on vie-lä vapaana, tule messiin Työväen musiikkijuhlille Valkeakoskelle, jos-sa muun muassa Jukka Pojan johdol-la tuetaan solidaarisuutta! :)

Sonkin toimisto

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry.Saariniemenkatu 600530 Helsinkisonk@sonk.fiwww.sonk.fi

Puheenjohtaja Sarita Niemi,045 112 9299puheenjohtaja@sonk.fi

Pääsihteeri Anni Lahtinen,045 277 5070paasihteeri@sonk.fi

opiskelijoiden sosialidemokraat­tinen yhdistys oSY, helsinki

OSYn jäsenet ovat pääosin Helsin-gin yliopiston opiskelijoita, mutta tervetulleita mukaan ovat kaikki so-sialidemokraattisen arvomaailman omaavat taustoihin katsomatta.

Puheenjohtaja Otto Köngäs, otto.kongas@helsinki.fiwww.osy.fi

Sosialidemokraattiset ammatti­korkeakouluopiskelijat SoMA ry

SOMA on valtakunnallinen yhdis-tys, jonka tarkoituksena on toimia verkostona ja kokoojana demari-henkisille amk-opiskelijoille. SOMA kutsuu toimintaansa mukaan amk-

taustaisia nuoria demarivaikutta-jia. Liity jäseneksi tai tule mukaan verkostoon!

Puheenjohtaja Anette Karlsson, anette.h.karlsson@gmail.comsoma.sdp.fi

Turun opiskelijoiden sosiali­demokraattinen yhdistys ToSY

TOSYssa toimii lukuisa joukko turku-laisia demariopiskelijoita monilta koulutusasteilta.

Puheenjohtaja Lassi Vainio, lassi.vainio@utu.fi. www.tosy.fi

Tampereen sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY

TASY on eräs SONKin perinteik-käimmistä osastoista. Tasyssa toimii Tampereen yliopiston opiskelijoiden lisäksi teekkareita, ammattikorkea-kouluopiskelijoita sekä lukiolaisia Tampereen seudulta.

Puheenjohtaja Pekka Suhonen,pekka.suhonen@uta.fitasyry.blogspot.com

Vaasan sosialidemokraattiset opiskelijat VSDo

Pohjanmaan alueen demariopiskeli-jatoiminta on keskittynyt Vaasaan.

Puheenjohtaja Pekka Tuuri, tuuri.pekka@gmail.com

jyväskylän sosialidemokraattiset nuoret ja opiskelijat jSDn

JSDN:ssa toimivat Jyväskylän ja lähiympäristön demariopiskelijat ja -nuoret. JSDN on SONKin suurim-pia osastoja.

Puheenjohtaja Noora Luukka, nooralle@suomi24.fiwww.jsdn.fi

joensuun sosialidemokraattiset opiskelijat joSY

JOSY kuuluu SONKin suurten osas-tojen joukkoon. JOSYn toiminnassa on mukana nuoria demareita ympäri Pohjois-Karjalan maakuntaa.

Puheenjohtaja Noora Kettunen, nooraket@student.uef.fi

oulun opiskelijoiden sosiali­demokraattinen yhdistys ooSY

Oulun osaston toiminnassa on mukana opiskelevia demareita niin Oulusta kuin ympäryskunnistakin.

Puheenjohtaja Lauri Hietala, lauri.hietala@hotmail.comblogit.demari.fi/oosy/

YhTEYSTIEDoT

28 | DEBATTI

ToIMInTA- kALEnTErI

Toukokuu:17.5. Liittohallituksen kokous24.–26.5. SDP:n puoluekokous, Helsinki26.-27.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsinki

Kesäkuu:9.6. EU-koulu, Helsinki10.6. Visioasiakirja -päivä, Helsinki10.6. Liittohallituksen kokous

Heinäkuu:13.–20.7. ECOSY kesäleiri, Kroatia

Elokuu: 17.–19.8. Kesäpäivät, Joensuu19.8. Liittohallituksen kokous

rovaniemen Sosialidemokraatti­nen opiskelijayhdistys roSo

Demariopiskelijoita löytyy myös Lapista. Rovaniemellä tai muualla Lapin alueella opiskeleva demari löytää itsensä ROSOsta.

Puheenjohtaja Hannu Mällinen, hmalline@ulapland.fi

Åbo Socialdemokratiska Studerande ÅSS

ÅSS är SONKs svenskspråkiga avdel-ning, vars medlemmar i huvudsak är studerande vid Åbo Akademi. Åbo Socialdemokratiska Studerande ÅSS r.f. är en politisk förening vars verksamhet baserar sig på social-demokratiska värderingar. Social-demokrati innebär att alla oberoende av bakgrund ges möjlighet att leva ett gott liv. Frihet för alla medbor-gare förutsätter ett jämlikt samhälle. Vi kämpar för studenternas välmå-ende, ett humanare arbetsliv, de sexuella minoriteternas rättigheter och miljövänliga lösningar. ÅSS vill agera mot rasism, girighet och social orättvisa. Blev du intresserad?

Ordförande Kai Alajoki, kai.alajoki@abo.fiusers.abo.fi/ass

DEBATTI | 29

ram

i lin

dst

röm

hAE oPISkELEMAAn!

hakuaika lukukauden 2012–2013 opintoihin päättyy 24.8.2012.

Teatteritoiminnan opintojen näyttelijäsuuntautumisen

haku aika päättyy 15.6.2012. Syyslukukausi alkaa 3.9.2012.

Työväen Akatemiawww.akatemia.org

Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainen info@akatemia.org

puh. 09-5404240

www.demarinaiset.fi

Dooris oli erilainen…Dooris on yhteiskunnallisesti valveutuneen feministin ykköslehti, naisten äänenkannattaja, jota miehetkin lukevat. Dooris on asialinjalla: kulttuuria, taloutta, politiikkaa, huumoria ja horoskooppeja... Dooris-lehden lukeminen, tilaaminen ja kaverille lahjoittaminen on suositeltava tasa-arvoteko!Kestotilaus: 27 eur / 4 nroa / vuosi. Dooris-lehti sisältyy Demarinaisten kannattavan jäsenen vuosimaksuun (25 e).www.doorislehti.fi

Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa(www.valmu.com) la 28.7.2012 järjestetään Mä olen nainen - uusien ja vanhojen naisasialaulujen yhteislaulutilaisuus.

Samalla julkistetaan Feministin laulukirja. Tule mukaan, Demarinaiset tukee 15 SONKkilaista la-su rannekemaksun osalta. Ilmoittaudu heti eli saman tien. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tessa.olin@sdp.fi

Sosialidemokraattiset Naiset. Hyvinvoinnille välttämätön.

Facebookissaperheväkivaltaa vastaan

Osana yhteiskuntavastuutamme olem-

me tukeneet Ensi- ja turvakotien liiton

toimintaa vuodesta 2007 lähtien. Tänä

vuonna Osuuskunnan tuella uudistetaan

liiton Facebookissa ylläpitämän netti-

turvakodin toimintaa. Jatkossa nettitur-

vakodissa päivystää entistä useammin

väkivaltatyön ammattilainen, jolta saa

anonyymisti ja ilman rekisteröitymistä

neuvoja ja apua omaan tai läheisensä tilanteeseen. Fa-

cebookin ja muun sosiaalisen median roolia tehostetaan

myös perheväkivaltaa ja auttamisen keinoja koskevassa

tiedonvälityksessä.

www.turvakoti.net

32 | D

EBATTI 2/2012 S

OS

IALID

EMO

KR

AATTIN

EN M

IELIPID

ELEHTI

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry

Tunnus 500310500003 Vastauslähetys

oTA YhTEYTTÄ!Olen kiinnostunut SONKista. Haluan liittyä jäseneksi.

Olen kiinnostunut Demarinuorista. Haluan liittyä jäseneksi.

Lähettäkää minulle lisätietoja SONKista.

Ilmoitus osoitteenmuutoksesta

Nimi

(Uusi) Osoite

Puhelinnumero

Sähköposti

Oppilaitos

Allekirjoitus

POSTIMAKSUMAKSETTU

A7 W1