TEEMA: EUROOPPA

NRO1/2014

EUROOPPAEUROOPPA

EUROOPPAEUROOPPA

EUROOPPA

EUROOPPAEUROOPPA

SOSIALI­DEMOKRAATTINEN MIELIPIDELEHTI

EUROOPPA

DEBAttI

PääTOIMITTAjA TIINA VESATIINA.VESA@SONK.FI

TOIMITUSSIHTEERI ANNI LAHTINEN

KIRjOITTAjAT ANTTI ALAJA, MILLA GRANLUND, EVELIINA HEINÄLUOMA, TIINA HELMINEN, EVIN INCIR, LIISA KOMMINAHO, ARTHUR LOMARAINEN,

NOORA LUUKKA, VICTOR MORATINOS, MAGNUS NILSSON, PIIA NORONEN, NELLI NURMINEN, KAISA PENNY, TUULIA PITKÄNEN, ELINA SAARIO,

PEKKA TUURI, TIINA VESA

yHTEySTIEDOT SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SONK RY, SAARINIEMENKATU 6, 00530 HELSINKI

WWW.SONK.FI

GRAAFINEN ULKOASU FREDRIK BÄCK WWW.FREDRIKBACK.FI

PAINO ERWEKO OY WWW.ERWEKO.FI

ILMOITUSTEN MyyNTI ANNI LAHTINENPUH. 045 277 5070

PAASIHTEERI@SONK.FI

»Education is the most power­ful weapon which you can use

to change the world.«

Nelson Mandela

4PÄÄKIRJOITUS

TIINA VESA

5ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ

6DEBATTIA ENNEN

7TEEMA: EUROOPPA

8MUUTOS TULEE VAIN TEKEMÄLLÄ!

kAISA pENNy

10A PENNY FOR YOUR THOUGHTS

mIllA grANluNd

11EU:STA ON TEHTÄVÄ VASEMMISTOLAINEN!

ANETTE kArlSSoN

12DEBATTI: EUROOPAN ENNUSTE

NEllI NurmINEN

16EUROKRIISI ON JÄRJESTELMÄKRIISI

ANTTI AlAjA

17OIKEISTON PROFIILIT EUROOPASSA

pIIA NoroNEN

18TAVOITTEENA TÄYSTYÖLLISYYS EUROOPPAAN

NoorA luukkA

19DEMOKRATIAA TALOUSKASVUN EHDOIN

ElINA SAArIo

23EU UR ETT SVENSKT PERSPEKTIV

mAgNuS NIlSSoN

SISÄLLYS

21EU – KRIISIEN HALLINNASTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLETuulIA pITkäNEN

22VALKO-VENÄJÄ – DIKTATUURI

EUROOPAN KESKELLÄArThur lomArAINEN

23EU-VAALIT ENNEN

23JÄLKIPÄÄKIRJOITUS

24EVERY DAY IS THE EIGHTH OF MARCH

EVIN INcIrVIcTor morATINoS

25KANSAINVÄLISTÄ SOLIDAARISUUTTA

KÖÖPENHAMINASSApEkkA TuurI

26KIRJA: SOVITTELIJA MATTI PAASIVUORI

1866–1937lIISA kommINAho

27ELOKUVA: 12 YEARS A SLAVE

TIINA hElmINEN

28ELOKUVA: MANDELA – PITKÄ TIE VAPAUTEEN

EVElIINA hEINäluomA

29SONKIN PUOLUE KOKOUSALOITTEET

32YHTEYSTIEDOT

33LIITTOHALLITUS 2014

34SEURAAVASSA NUMEROSSA

4 |

DEBATTI 1/2014

4 |

DEBATTI 1/2014

4 | PÄÄKIRJOITUS

PÄÄkIRjOItUS

TäMäN vUODEN ensimmäisen Debatin teema on Eurooppa. Eurooppa on maantieteellinen alue, sen rajaa lännessä Atlantti, pohjoisessa Jäämerelle,

idässä Uralvuoret ja Uraljoki sekä etelässä Välimeri. Eu-rooppa on toiseksi pienin maanosa, mutta silti täällä asuu kolmanneksi eniten ihmisiä. Euroopan voi myös jakaa Euroopan unionin jäsenmaiden mukaan, talousalueeseen, johon kuuluu EU:n ulkopuolisia valtioita sekä Euroopan neuvostoon, johon kuuluu myös maantieteellsesti Aasian puolella olevia valtioita. 50 valtiota ja yli 700 miljoonaa ih-mistä voivat siis pitää itseään eurooppalaisina.

Eurooppalaisuus on mielentila. Tunnetta vahvistaa Eu-roopan unioni, mutta myös muut edellämainitsemani yh-dystekijät. Silti mielentilaa eivät kaikki hyväksy. Joidenkin mielestä Suomen pitäisi olla yksin puolustusrintamassa, talousalueena, kaupankävijänä, lakien muodostajana, rajat suljettuina ja ilman kumppaneita.

Maantieteellisesti on kuitenkin mahdottomuus seisoa yksin Venäjän ja muiden pohjoismaiden välissä. Kuiten-kaan kieleltämme emme sovi skandinaavien kanssa sa-maan kerhoon eikä slaavilaisuuskaan yhdistä Venäjään.

Sen sijaan, että suljemme rajat ja käännymme sisään-päin, voisimme olla ylpeitä eurooppalaisia, suomalaisia, jotka hyötyisivät naapureistaan. Itärajalla venäläisten tu-rismi on elvyttänyt montaa kuihtumassa olevaa pitäjää.

Ruotsin ja Norjan rajoja tuskin huomaa Lapin karussa maastossa. Kieli vain saattaa vaihtua ylittäessä rajat.

Venäjä on selkeästi halunnut nostaa suurvalta-ase-maansa hyödyntäessään Ukrainan epästabiilin tilanteen. Toiminta uhkaa Euroopan rauhaa, mutta myös Suomen ja Venäjän suhteita. Ruplan painuessa alas, suomalaiset yri-tykset Venäjällä kärsivät. Jos rajat suljetaan, kärsii turismi. Miten päin olla, pyllistelläkö Eurooppaan vai itään?

Minusta eurooppalaisuus on suuri mahdollisuus. Sisä-markkinat ovat toimiessaan Suomelle suuri hyöty ja mah-dollisuus puhumattakaan ihmisten ja työvoiman liikku-vuudesta. Meidän tulee eurooppalaisina kantaa yhteinen huoli rauhan sekä ihmisoikeuksien toteutumisesta. EU on ja sen tulee olla jatkossakin rauhanprojekti.

Tässä numerossa pohdimme sosialidemokraattista Eu-rooppaa, EU:ta, euroa ja niiden tulevaisuutta. Debatti on myös kokenut pieniä uudistuksia ulkoasussa ja sisällössä. Jatkossa Debatin tekstejä julkaistaan myös omassa blogis-sa. Toivottavasti nautit numerosta yhtä paljon kuin sen te-kijät. Ja äänestät eurovaaleissa toukokuussa.

TIINA VESApäätoimittaja

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5

AntEEkSI PYYtÄMÄttÄ

#UKRAINE

The New York Timesin mukaan Merkel teki havaintonsa puhelinkeskustelussa Putinin kanssa. Merkel kertoi leh-den mukaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obamalle, että Putin on ”muissa maailmoissa”. (3.3.2014)

Putin: Ukrainan korruptio on sellaista, mitä Venäjällä ei voida edes kuvitella. (4.3.2014)

Putin: En tiedä miten G8-jäsenyyden käy. Jos muut maat päättävät olla tulematta kokoukseen, ei tarvitse tulla.(4.3.2014)

#EUROvAALIT @LISASOUNIO

Verkkouutiset 9.1.2014: Lisa Sounio pyrkii EU-parlament-tiin Verkkouutiset 8.2.2014: Eeva Ahtisaari kokoomustilai-suudessa – ”miehet ovat maailmalla” Verkkouutiset 7.2.2014: Lisa Sounio-Ahtisaari kertoo sivuil-laan käyttävänsä nykyisin koko nimeään. Hän on naimi-sissa presidentin pojan Marko Ahtisaaren kanssa. Demokraatti 10.2.2014: Martti Ahtisaari löysi euroehdok-kaan kokoomusleiristä – ”Tuen totta kai Lisaa”

#SOTSHI

Tuomas Enbuske @TuomasEnbuske>: Useampi paikalla-ollut lähde #ELCrew:lle Ensin sammui ministerin avusta-ja, sitten Arhinmäki.

Jortsu Jortikka @JortsuJ: Paavo otti viinaa iha kohtuu-della. Me ollaa Törmäsen kans ryypätty nyt neljä päivää.

Paavo Arhinmäki: Voin ottaa myös Manun konttaamisen piikkiini.

Miapetra Kumpula @miapetrakumpula”No niin, #Sotshi tunnelmista takaisin”, aloitti pj Back-man. Sopeutustoimien kimppuun!

#TAHDON2013 @TAHDON2013

Mika Niikko (ps): ”Itse en uskaltaisi murentaa tätä luo-makunnan alusta asti hyväksi todettua avioliitto– ja per-hekäsitystä, joka hyvin selvästi nousee myös Raamatun sanasta.”

Peter Östman (kd): ”Aloite on ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa että avioliitto on instituutio jonka tarkoi-tus on lisääntyminen.”

Teuvo Hakkarainen (ps):”Teuvo Hakkaraisen rinnasta ei tule maitoa vaikka kuinka lypsäisi tai imisi. Missä ovat heteroiden ihmisoikeudet?”

James Hirvisaari (m): ”Nyt syrjityiksi ovat vaarassa jou-tua perinteisen avioliiton kannattajat.”

Pentti Oinonen (ps): ”Toinen kummallinen perustelu on tasa-arvo. Ei naapurin naimisissa olevalla rouvalla edel-leenkään olisi oikeutta mennä naimisiin naapurin nai-misissa olevan herran kanssa, vaikka kuinka rakastaisivat toisiaan.”

Stefan Wallin (r): »On aika, että Suomi tulee

ulos kaapista.«

6 |

DEBATTI 1/2014

6 | DEBATTIA ENNEN

| 7

DEBATTI 1/2014

| 7

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 7

tEEMA:EUROOPPA

WIKI:

EUROOPPA on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä ja

Eurooppa on jakautunut 44–49 valtioon.

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Euro-pasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mu-

kaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkö kohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta

eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään.

Kaikki maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaania lukuun ottamatta jäseninä Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös

tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 28 maata. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopal-la voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi

Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

LÄHDE: WIKIPEDIA, EUROOPPA

8 |

DEBATTI 1/2014

joh

N A

dA

mS,

WIk

ImEd

IA c

om

mo

NS

MADRID, TOUKOKUU 2010

8 | TEEMA

EUROOPPA ELää keskellä vuonna 2008 alkanutta krii-siä, joka ei osoita loppumisen

merkkejä. Yli viisi vuotta on odotet-tu käännettä parempaan, toteuttaen politiikkaa, jonka nyt voi todeta vain pidentäneen kriisiä entisestään. Tä-nään Euroopassa on jo 11,5 miljoonaa työtöntä alle kolmekymppistä, 120 miljoonaa köyhää ja 30 % eurooppa-laisista lapsista elää syrjäytymisvaa-rassa. Etelä-Euroopan hyvinvointi-valtiot ovat tuhon partaalla, ihmisten toivottomuus näkyy ehkä selkeim-min hurjassa itsemurhien määrien kasvussa. Kyse on kuitenkin maail-man kehittyneimmästä maanosasta, joka on muuta maailmaa huomatta-vasti rikkaampi.

Oikeiston johtama Eurooppa on monin osin turtunut kriisiin. Vallalla on ilmapiiri, joka hyväksyy nollakas-vun, korkean työttömyyden ja leik-

kaukset hamaan tulevaisuuteen. Me ennemminkin sopeudumme, kuin taistelemme tilannetta vastaan.

Tarvitsemmekin kipeästi radikaa-lin muutoksen politiikkaan, jos ha-luamme kehittää tai edes säilyttää eurooppalaiset hyvinvointivaltiot. Nykyinen politiikkaa johtaa vain kurjistamisen oravanpyörään, jossa leikkaukset estävät kasvun syntymi-sen, joka johtaa velkaantumiseen ja lisäleikkauksiin. Vasemmiston on tarjottava uskottava vaihtoehto, joka keskittyy kasvun ja työllisyyden edel-lytysten luomiseen. Vaihtoehto jossa ihminen tulee ennen markkinoita, ja jossa talous palvelee hyvinvointia, eikä toisinpäin.

Työ jA KASvU 

Eurooppa kärsii niin talouskriisistä kuin vakavasta työllisyyskriisistäkin.

EU:ssa on jo 25 miljoonaa työtöntä, joista yli 11 miljoonaa on alle 30-vuo-tiaita. Yhä useampi on ollut työttömä-nä jo yli vuoden. Pelkästään nuoriso-työttömyys maksaa eurooppalaisille valtioille yli 100 miljardia euroa joka vuosi, inhimillisistä seurauksista pu-humattakaan.

Tarvitsemme kiireesti toimia työn luomiseksi. Jokaisella eurooppalai-sella on oltava oikeus työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon. Meidän on asetettava työllisyys eurooppalaisen politiikan keskiöön. Tarvitsemme eu-rooppalaisen minimitoimeentulon, saavutetaan se sitten minimipalkan tai työehtosopimusten kautta. Myös eurooppalainen nuorisotakuu tulee saattaa voimaan kaikkialla Euroopas-sa ja sille tarvitaan riittävä rahoitus Euroopan tasolla.

Tarvitaan julkisia investointeja, olivat ne sitten infrahankkeita, jul-

MUUtOS tULEE vAIn tEkEMÄLLÄ!

| 9

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 9

kista omistusta, tai palveluita, työn luomiseksi taantumassa. Vain työtä luomalla voimme luoda uutta kestä-vää talouskasvua, hyvinvointia ja tur-vallisuutta tulevaisuuteen.

Tarvitsemme parempaa ja joh-donmukaisempaa talouspolitiikkaa. Leikkausten välttämättömyys on ky-seenalaistettava ja tilalle on tarjotta-va työhön, hyvinvointiin ja kasvuun perustuva vaihtoehto. EKP:n man-daattiin on lisättävä työllisyystavoi-te ja EU:n yhteisen talouspolitiikan keskiöön on nostettava työ ja kasvu, leikkausten ja keinotekoisten velka-tavoitteiden sijaan.

SOLIDAARISUUS

EU:n jäsenmaat ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa talouksista: voimme pärjätä vain, jos muutkin pärjäävät. Kuitenkin muiden tarpeet huomioon ottavasta, keskinäisen riippuvuuden tunnustavasta solidaa-risuudesta on tullut Pohjois-Euroo-passa lähes kirosana.

Raja-aitojen ja kansojen vastak-kainasettelun sijaan tarvitsemme yhteisiä sijoituksia kaikkien euroop-palaisten työllisyyteen, kasvuun ja hyvinvointiin. Tarvitsemme solidaa-risuutta kansojen välillä, kaikkien yhteiseksi hyvinvoinniksi. Tämä tar-koittaa lisää yhteisvastuuta, hädässä olevien auttamista, mutta myös yh-teisten sääntöjen noudattamista.

Tarvitsemme eurooppalaisia toi-mia niin veronkiertoa vastaan, kuin epäreilun verokilpailun kitkemisek-sikin. Tarvitsemme rahoitusmarkki-naveron markkinoiden suitsemiseksi. Tarvitsemme myös yhteisiä toimia ja ratkaisuja velkakriisin ratkaise-miseen, ennen kuin yksikään hyvin-vointivaltio sortuu kokonaan jättäen kansalaiset ahneuden maksajiksi.

DEMOKRATIA

Eurooppalainen päätöksenteko on karannut äänestäjien ulottuvilta. Kui-tenkin suuret muutokset ovat mah-

»Vain työtä luomalla voimme luoda uutta kestävää talouskasvua, hyvinvointia ja

turvallisuutta tulevaisuuteen.«

dollisia vain, jos niillä on äänestäjien tuki. Tarvitsemme lisää demokratiaa ja avoimuutta sekä päätöksentekoon, mutta myös päätöksentekijöiden va-lintaan.

Tarvitsemme eurooppalaista de-mokratiaa saavuttaaksemme tavoit-teemme. Voimme esimerkiksi puo-lustaa työntekijöiden oikeuksia vain, jos saamme ulotettua työntekijöiden oikeudet yli kansallisten rajojen. Tämä vaatii suuria rakenteellisia uu-distuksia, joissa valtaa palautetaan kansalaisille. Tämä ei tarkoita EU:n hajottamista, vaan esimerkiksi parla-mentin roolin kasvattamista ja mui-den EU:n instituutioiden demokrati-soimista.

Talouskriisin hoidossa on erityisen tärkeää, että avaamme päätöksen-tekoa kaikkien arvioitavaksi. Tuki-paketteja hallinnoiva Troikka – EKP, EU:n komissio ja IMF – on korvattava demokraattisen valvonnan alaisella järjestelmällä, jonka toiminta on avoi-mesti tarkasteltavissa. Komission pu-heenjohtajan valinnan on noudatet-tava Euroopan parlamentin vaalien tulosta, ja komission poliittisuus on tunnustettava ja tuotava näkyväksi.

KAIKKI EDELLä MAINITUT asiat ovat saavutettavissa. Kuitenkin Suomes-sa eletään poliittisessa tilanteessa, jossa vaihtoehdoista käydään aivan liian vähän keskustelua. Erilaiset, eri-ävät mielipiteet leimataan nopeasti haihatteluksi. Sopeutuksen, yleensä leikkausten tarve otetaan annettuna ja mitä tiukempia toimia esittää, sitä vastuullisemmaksi voi itseään kut-sua.

Väitän kuitenkin, että todellinen vastuu on jotain aivan muuta. Vastuu on vaihtoehtojen rohkeaa etsimistä ja arviointia. Se on vaikeidenkin tosiasi-oiden tunnustamista ja populismia vastaan nousemista. Ja se on myös vastuunkantoa kaikista tehdyistä päätöksistä kärsivistä, vaikka nämä olisivatkin oman maan rajojen ulko-puolella asuvia.

Muutos tapahtuu kuitenkin vain tekemällä. Meidän jokaisen on vaa-dittava parempaa politiikkaa, pa-rempia päätöksiä ja ennen kaikkea laadukkaita vaihtoehtoja. Vasemmis-ton on nostettava solidaarisuus, työl-lisyys ja yhteiskunnallinen tasa-arvo kaikkien ihmisten kesken takaisin politiikan keskiöön. Jos me emme ole jatkamassa eurooppalaisen rauhan-projektin tulevaisuutta, tasapainot-tamassa talousunionilla sosiaalisella ulottuvuudella, tai luomassa euroop-palaista hyvinvointia joskus utopisti-silta tuntuvilla tavoitteilla, niin kuka olisi? Vasemmisto on aina kyennyt saavuttamaan mahdottomia, koska se on uskaltanut niitä tavoitella. Tätä minä haluan olla mukana tekemässä tänään, talouskriisin keskelläkin!

KAISA PENNYkirjoittaja on Sdp:n eurovaali­ehdokas, Euroopan demari­nuorten puheenjohtaja, Euroopan sos.dem. puolueen puoluehallituksen jäsen ja päivätöiltään sirkuskoulun apulaisrehtori. kaisa on siis sosialisti, kahden tyttären äitinä feministi ja sirkuslaisena ilma­akrobaatti.

10 |

DEBATTI 1/2014

sa pieninä tekoina, jotka voivat kui-tenkin muuttaa toisen päivän tai koko elämän. Se on toisen työtaakan hel-pottamista kiireen keskellä, mikrolai-na namibialaiselle maanviljelijälle tai rasistiseen huuteluun puuttuminen bussipysäkillä. Solidaarisuutta on lausua ääneen hiljaisen enemmistön kanta sekä heikompien puolustami-nen myös silloin, kun se on vaikeaa tai epäsuosittua.

Euroopan kiertäminen on avannut eurooppalaisen elämän Pennylle toi-sin, kuin hän olisi sen kotoa nähnyt. ”Ole utelias ja luota itseesi” onkin tär-kein elämänohje, jonka hän on saa-nut. Kun on opetellut asiansa, ei ole mitään pelättävää, mutta ei kuiten-kaan pidä tuudittautua uskoon, että tietää jo kaiken. Silloin luultavasti ei tiedä paljon mitään. Eurokriisin Pen-ny näkee toisin kuin monet muut, sil-lä hän on nähnyt sen espanjalaisten opiskelijoiden sekä portugalilaisten nuorten työttömien näkökulmasta. Kun Suomessa väännetään vasem-miston tulevaisuudesta, on Penny keskustellut aiheesta keskitysleiriltä selvinneiden itävaltalaisten tove-

10 | TEEMA

KAISA PENNy on nuori eu-rooppalainen, joka haluaa palauttaa inhimillisyyden eu-

rooppalaiseen politiikkaan. 32-vuo-tias feministi kertoo avoimesti ole-vansa federalisti, vaikka tietää tämän jakavan mielipiteitä omankin puolu-een sisällä. Penny on avoimesti kriti-soinut tukipaketteja, joilla autetaan pankkeja, mutta asetetaan kansalai-set ahdinkoon.

Lapsuutensa Tampereella viettä-nyt Penny toimii politikoinnin ohella tamperelaisen Sorin sirkuksen apu-laisrehtorina. Ay-isän ja sairaanhoi-tajaäidin lapsi vietti lapsuutensa ilma-akrobatian parissa, kunnes mat-kustajakoneen siivet lennättivät nuo-ren naisen maailmalle.

Jo kouluikäisenä Penny tunsi vahvaa halua vaikuttaa. Turhankin energisenä oppilaana hän toimi op-pilaskunnassa ja täytti kouluaikansa kaikella muullakin kuin koululla. Opinnoissaan Penny kuitenkin pär-jäsi ja lopulta opiskelu veikin hänet ulkomaille. Kotijoukot ovat aina kannustaneet toisinaan itsepäistä-kin tytärtään toimimaan aatteidensa

A PEnnY fOR YOUR thOUghtS

ja kiinnostustensa mukaan, oli kyse sitten sirkuksen mukana matkusta-misesta tai opiskelijoiden oikeuksien puolustamisesta.

Kahden lapsen äidiltä kysyttäessä elämän kohokohtaa, ei vastaus pääse yllättämään. Omien lasten syntymät ovat ehdottomasti Pennyn elämän tärkeimmät hetket. Kansalaisten etua kansalaisuuteen katsomatta ajava YES:n puheenjohtaja mainitsee po-liittisen uransa kohokohdaksi YES:n vuonna 2009 aloittaman nuorisota-kuukampanjan. Se nousi Euroopan Sosialidemokraattisen puolueen kär-kiteemaksi. Penny onkin ottanut kan-taa eurooppalaisen työn tukemisen puolesta ja kannattaa työllisyydestä huolehtimisen nostamista yhdeksi EKP:n tehtävistä.

Sosialidemokratia on Pennylle en-nen kaikkea arvomaailma, jolle hän perustaa oman elämänkatsomuk-sensa sekä toimintansa. Penny tun-nistaan kansainvälisesti suurimman liikkeen mahdollisuudet muuttaa maailmaa yli maantieteellisten, kie-lellisten tai kulttuuristen rajojen.

Solidaarisuus näkyy Pennyn arjes-

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 11

reiden kanssa. Nuori puheenjohtaja on saanut viedä viestiä nuoriso-työttömyydestä Euroopan päämi-nistereille. Tätä kautta hän toivoon vaikuttaneensa meidän kaikkien tu-levaisuuteen.

Mutta miksi Eurooppa tarvitsee Kaisaa? Ja millainen on Kaisan Eu-rooppa? ”Koska tarvitsemme todelli-sia eurooppalaisia osaajia, jotka kat-sovat tulevaisuutta yli kansallisten rajojen. Tarvitsemme eurooppalaisen politiikan, kansalaisyhteiskunnan ja politiikan osaajia, sekä todellisen, va-semmistolaisen vaihtoehdon tekijöi-tä, joilla on myös näyttöjä kyvyistään. Minun Eurooppani on solidaarinen ja ihmiset markkinoiden edelle asettava yhteisö, joka luo hyvinvointia, turvaa perusoikeudet ja takaa mahdollisuu-det työhön ja osallisuuteen kaikille Euroopassa asuville.”

MILLA GRANLUNDkirjoittaja on TASy ry:n puheenjohtaja, jonka ikimuis­toisin reissu on ollut reili ympäri Eurooppaa.

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 11

EUROOPAN UNIONI on ollut kriisissä jo kohta viiden vuo-den ajan. Työttömyysluvut ovat kasvaneet koko EU-alueella. Samaan aikaan oikeistopopulismi ja rasismi ovat nostaneet päätään. EU:n johdossa on liian pitkään istunut oikeistolai-set itsevaltiaat. Nyt on aika pistää piste oikeistolaiselle leik-kauspolitiikalle ja nostaa vasemmistolaisia arvoja kannatta-via päättäjiä muuttamaan EU-politiikan linjaa.

Unionin sisäistä demokratiaa ja kansalaisten sille anta-maa legitimiteettiä tulee vahvistaa. Myös jokaisen euroop-palaisen oikeus maksuttomaan koulutukseen, riittävään toimeentuloon, ihmisarvoiseen asumiseen ja osaamista vastaavaan työhön tulee turvata ja julkisten palveluiden elvyttäminen on aloitettava heti. Sosialidemokraattien on tehtävä hartiavoimin töitä Euroopan hyvinvoinnin ja oikeu-denmukaisuuden lisäämiseksi, jotta oikeistolainen politiik-ka saadaan pysäytettyä.

Tulevissa eurovaaleissa, 25.5.2014, jokaisella EU:n kansa-laisella on mahdollisuus vaikuttaa alueen tulevaisuuteen äänestämällä. Monet suomalaiset eivät ole kiinnostuneita eurovaaleista, koska “eihän kaukana Brysselissä tehtävät päätökset kosketa minua” tai “eihän pienellä Suomella ole vaikutusvaltaa”. Nämä ovat kuitenkin vääriä oletuksia. To-dellisuudessa yhdellä kansalaisella on valtaa ja kyllä suoma-lainen europarlamentaarikko voi vaikuttaa.

Monella suomalaisella on myös virheellinen käsitys mep-pien työstä. Mepit eivät toimi oman maansa edustajien kanssa samassa ryhmässä, yhdessä puolustaen kansallisia asioita. Mepit toimivat omien arvojensa mukaisessa ryh-mässä, jossa on saman arvomaailman edustajia useasta EU-maasta. Näin eurovaaleissa, kuten myös eduskuntavaaleissa kansalaisen kannattaa äänestää ehdokasta, joka vastaa hä-nen omaa arvomaailmaansa.

Suomen kaltaiselle pienelle maalle EU ja tiivis kansainvä-linen yhteistyö ovat valtava etu, eikä meillä ole varaa sulkea rajojamme!

ANETTE KARLSSON SoNkin puheenjohtaja

EU:StA On tEhtÄvÄ

vASEMMIStO -LAInEn!

PUHEENjOHTAjALTA

12 |

DEBATTI 1/2014

12 | TEEMA

JOHANNES NIEMELÄINENtaloustoimittaja

ERKKI TUOMIOJAulkoministeri

HEIKKI PATOMÄKI professori, euro­

vaaliehdokas

KAISA PENNYEuroopan demari­nuorten puheen­

johtaja, eurovaali­ehdokas

Debatti haastoi neljä viisasta ratkomaan Euroopan ja Euroopan unionin haasteita sekä visioimaan maanosamme tulevai­

suutta. Keskustelu käytiin helmikuisena iltana puoluetoimistolla ja siitä olisi riit­

tänyt aineistoa toiseen jos kolmanteenkin vastaavaan juttuun.

DEBAttI:EUROOPAn

EnnUStE

| 13

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 13

I. EUROOPAN yHDENTyMISEN TAUSTALLA OLI ALUNPERIN RAUHAN TAvOITTELEMINEN. UHKAAKO EUROKRIISI EUROOPAN RAUHAA?

Tuomioja: Eurokriisi ei uhkaa val-tioiden välistä rauhaa mutta yhteis-kuntarauhaa kyllä. Sosiaaliset kus-tannukset ovat korkeat ja siitä seuraa yhteiskunnallista epävakautta.

Patomäki: Itse-toinen-suhteiden muuttumisella jyrkemmiksi on mah-dollisesti vaikutus myös siihen, miten Euroopan integraatio tulevaisuudes-sa kehittyy. Jos integraatio jatkuu, se voi saada paljon kovemman ja milita-ristisemman muodon.

Penny: Levottomuudet esimer-kiksi Kreikassa ovat tämän hetken asia mutta talouskriisin vaikutukset luokkajakoihin ja taloudellisiin epä-suhtiin yhteiskuntaluokkien välillä näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa.

Niemeläinen: Toisaalta voi kysyä, että uhkaako eurokriisi EU:n perusra-kenteita jossain määrin? Voiko tässä käydä niin, että kriisin kärjistyessä integraatio muuttuu käänteiseksi?

Patomäki: Se on mahdollista ja silläkin on vaikutuksia. Kaikista EU:n puutteista ja ristiriidoista huolimat-ta EU on ollut esimerkki siitä mitä multilateralismialueella sekä integ-raatioprosessilla voi saavuttaa. Jos se päätyy disintegraatioon niin sillä on myös esimerkinomaisia vaikutuksia muualla.

Tuomioja: Toistaiseksi ei mieles-täni kuitenkaan ole näköpiirissä, että se olisi johtamassa disintegraatioon vaan ehkä realistisempaan integraa-tioon. Ja se on mielestäni tervettä ke-hitystä, koska EU:ssa on ollut vallalla sellainen ajatus, että mitä enemmän saadaan kierrätettyä rahaa Brysselin kautta ja heilutettua eurolippua niin

aina sen parempi. Eurokriisistä huo-limatta jono EU:n ovella vain kasvaa.

Penny: Olen huolissani siitä, mitä se realismi tarkoittaa, koska tämän kriisin aikana nimenomaan ollaan haluttu tehdä vähemmän kaikkea so-siaalisen unionin eteen. On keskitytty kovaan talouspolitiikkaan.

II. EI AUTA ITKU RAHOITUS­MARKKINOILLA – KEINOT EUROKRIISIN SELäTTäMISEEN

Patomäki: Tapa, jolla tätä kriisiä on hoidettu, on minusta hyvin kontra-finaalinen. ”Six-pack”-lainsäädäntö ja budjettikurisopimukset syövät koko-naiskysyntää Euroopasta koko ajan, tuloeroja syventämällä vielä enem-män. Prognoosi on aika huono.

Tuomioja: Instrumentit ovat vält-tämättömiä, mutta niitä pitää osata käyttää oikealla tavalla. Ja minulla ei ole mitään luottamusta Olli Rehnin ajatuksiin niiden käyttämisestä.

Penny: Iso ongelma on se, että näi-tä taloussopimuksia ei ole tasapaino-tettu sosiaalisin toimin.

Patomäki: Sosiaaliset ohjelmat, kuten työttömyysturvajärjestelmä tai Euroopan laajuinen minimipalkka, myös lisäisivät kokonaiskysyntää ja toimisivat tavallaan vakausmekanis-mina silloin, kun koko Eurooppaa kohtaa talouskriisi. Tämän suuntaisia askelia on otettu todella vähän.

Tuomioja: Parhaimmillaan tämä finanssikuripaketti voi olla harmiton, mutta se on potentiaalisesti hyvin vaarallinen. Mutta sehän oli asia, jon-ka oikeistopuolueiden johtajat sopi-vat ja toivat suoraan huippukokouk-seen. Ja sitten taas oltiin tilanteessa jossa markkinavoimien sudet ulvoi-vat oven ulkopuolella ja uhkasivat raadella, jollei tulla sillä päätöksellä ulos.

Niemeläinen: Ainakaan pitkällä aikavälillä ei näillä nykyisillä eväillä luultavasti ratkaista eurokriisiä.

Tuomioja: Oleellistahan on myös-kin toki se, että vakausmekanismin sääntö on sijoittajavastuun ensisijai-suus. Jos siitä pidetään kiinni, niin sillä on merkitystä.

Niemeläinen: EKP:n tai muiden euroinstanssien toiminnassa ei tosin ole juuri merkkejä siitä, että sijoittaja-vastuuseen päästäisiin.

Patomäki: Minusta näyttää siltä, että tämä toteutumassa oleva pankki-unioni on pitkälti pankkien omien toiveiden mukainen ja käytännössä sijoittajavastuu jää suhteellisen vä-häiseksi.

Tuomioja: Liian vähäiseksi. Ja joka tapauksessa kysymys on siitä, että halutaanko ja osataanko sitä käyttää. Mutta alussahan ei ollut mitään. Sehän torjuttiin silloin, kun ensimmäinen Kreikan paketti tuli oli kiire pelastaa Saksan ja Ranskan pan-kit.

Niemeläinen: Ja ne pelastettiin.Patomäki: Ja kuka se sijoittaja on

joka joutuu vastuuseen? Se ei välttä-mättä ole pankki, vaan kuten esim. Kyproksen tapauksessa ihan taval-linen piensäästäjä tai yritys, jolla on rahaa pankkitilillä.

Penny: Tämä on erityisesti Etelä-Euroopan osalta ongelma, koska siellä tavallisilla ihmisillä on paljon enemmän rahaa pankkitileillään. Niillä tileillä on eläkerahat ja tulevai-suuden turva, mitä hyvinvointivaltio ei takaa.

Niemeläinen: Lopulta kysymys on kuitenkin työn ja pääoman välisestä ristiriidasta. EU on ollut tähän asti vahvasti pääoman projekti. Toivot-tavaa olisi, että vaalien jälkeen myös työ saisi omat kannattajansa ylikan-sallisella tasolla.

14 |

DEBATTI 1/2014

14 | TEEMA

III. EURO

Niemeläinen: Nykyisen kaltainen euro ei ainakaan ole mielestäni täysin kannatettava. Yhtenäinen maksuvä-line ei ole riittävä syy tukea tällaista rahapoliittista järjestelmää, mikä meillä tällä hetkellä on.

Penny: Totta. Mutta yksikään eu-rooppalainen kansallisvaltio ehkä Sak saa lukuun ottamatta ei pärjää yksinään kansainvälisessä kilpailus-sa. Siksi me tarvitsemme toisiamme pystyäksemme takaamaan ihmisille hyvinvoinnin. Eli en kannata euroa sellaisena kuin nyt, mutta siinä on sellainen potentiaali, jolle meidän pi-tää rakentaa.

Patomäki: Euroopan keskuspan-kin mandaattia tulisi muuttaa niin, että tavoitteeksi tulisi täystyöllisyys ja kestävällä pohjalla oleva kasvu, myös sosiaalisessa ja ekologisessa mielessä. Ja keskuspankkirahoitus tulisi mah-dollistaa nimenomaan julkisen ku-lutuksen ja julkisten investointien tukemiseen sen sijaan, että rahaa syy-detään rahoitusmarkkinoille.

Tuomioja: Euroa ei olisi koskaan pitänyt ottaa käyttöön tällaisenaan eikä siihen olisi kannattanut liittyä. Mutta nyt on myöhäistä rypistää, kun on jo housuissa. Nyt pitää katsoa, että millä lailla siitä saadaan paremmin toimiva.

Iv. TIMO SOINI

Tuomioja: Oikeistopopulismi aiheu-tuu reaktiosta eriarvoisuuden kas-vuun ja kokemukseen siitä, että oma asema on heikentynyt tai uhanalai-nen. Ja se on helppo kohdistaa sitten muukalaisiin, maahanmuuttajiin, epä-määräiseen, tuntemattomaan ja vie-raaseen viholliseen.

Patomäki: Nimenomaan. Lisäksi populismi pohjautuu kansan ja elii-tin vastakkainasetteluun. Pitkään on ollut vallalla trendi poliittisen osal-listumisen vähentymisestä niin puo-lueissa kuin muuallakin kansalaisyh-teiskunnassa. Ihmiset kokevat kuilun kansalaisten ja valtiokoneistoa pyö-

rittävän porukan välillä valtavaksi. Ja tähän iskee se populistien sanoma. Taloudellisen epävarmuuden lisäksi tässä on kyse myös aika syvästä de-mokratian kriisistä.

Niemeläinen: Työstä myös on tullut entistä epävarmempaa, kun globalisaatio on siirtänyt työpaikkoja kehittyville markkinoille. Työn jättä-mään tyhjiöön tarjoaa helpon ratkai-sun identifioituminen entistä vah-vemmin paikkaan ja kansaan.

Penny: Monissa maissa populisti-set puolueet eivät välttämättä itses-sään ole rasistisia, vaan rasismia on tietoisesti käytetty vastauksena eriar-voistumisen lisääntymiseen: ”Katso-kaa, kun nuo tulivat tänne, teiltä lop-puivat työt!” Ja kun se mielikuva on syntynyt, on sitä vaikea purkaa enää millään, mikä ei olisi monimutkaista ja kuulostaisi epäuskottavalta verrat-tuna näihin yksikertaisiin ja syyllistä-viin argumentteihin.

Patomäki: Työväenliikkeellä pe-rinteisesti oli myös valistuksellinen

| 15

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 15

rooli. Kun ihmiset eivät enää osallistu ja ovat yhä enemmän kaupallisen ja viihteellisen median varassa, analyysi ympärillä olevasta maailmasta yksin-kertaistuu. Ja silloin populistinen sa-noma uppoaa helposti.

Tuomioja: Ei meillä itse asiassa rasismi ole lisääntynyt mutta siitä on tullut salonkikelpoista. Yksi syy on se, että ei ole enää samanlaista työväen-liikettä. Ennen ihmiset kuuluivat porukkaan, jossa rasismia ei pidetty hyväksyttävänä, joten he pitivät ra-sistiset ajatukset ominaan. Nyt niitä pidäkkeitä ei enää ole.

Penny: Monesta muustakin eriar-voistavasta käytöksestä on tullut sa-lonkikelpoista. Ei 90-luvun puolessa välissä avoimesti eduskunnassa hau-kuttu kotona toimeentulotuella ole-via ihmisiä laiskoiksi.

Niemeläinen: Yleisesti edistyk-sellinen ajattelu ja demokratian peri-aatteet ovat uhattuna.Viimeisimpänä esimerkkinä Perussuomalaisten aja-tuspajan Kunnat kuntoon -pamfletti, jossa pohdittiin äänimäärän kytke-mistä verotukselliseen omaisuuteen.

Tuomioja: Toisaalta tällainen po-pulistinen liike voi kesyyntyä niin kuin nyt jossain määrin näyttäisi tapahtuvan esimerkiksi Norjassa.

Näinhän kävi ensimmäisessä aallossa SMP:llekin Suomessa.

v. ASKEL KOHTI jOTAKIN SUUREMPAA – EUROOPAN jA UNIONIN MAHDOLLISUUDET

Tuomioja: Meillä on globaalilla ta-solla muutama vuosikymmen aikaa siirtyä ekologisesti, sosiaalisesti ja ta-loudellisesti kestävään kehitykseen. EU on tässä prosessissa tärkeä väline, jota pitää maksimaalisesti käyttää, ja joka tietyissä asoissa, kuten ilmaston-muutoksessa, on osoittanut kiitettä-vää johtajuutta. Euroopan tehtävänä on vauhdittaa parempaa yleistä glo-balisaation hallintaa.

Patomäki: Jos EU saadaan demo-kraattisten ja vasemmistolaisten voi-mien ohjaamaksi, sillä voi olla edis-tyksellinen voima myös globaalissa mielessä.

Penny: EU on hyvin tärkeä askel kohti jotakin suurempaa, koska se on kuitenkin ensimmäinen monikansal-linen kokonaisuus, joka pystyy luo-maan omaa lainsäädäntöä, jossa on demokraattisia elementtejä ja joka pystyy neuvottelemaan joistakin asi-oista yhtenä blokkina. Vaikka Euroo-passa on paljon pieniä valtioita, yh-

dessä voimme olla johtajia joissakin asioissa.

Tuomioja: Esimerkiksi Pohjois-maiden suhteellinen menestys kai-kissa näissä valtioiden kauneuskil-pailuissa on herättänyt suunnatonta mielenkiintoa. Meidän pitäisi paljon aktiivisemmin viedä tätä pohjois-maista ajattelua muualle.

Niemeläinen: EU voisi esimerkiksi ottaa käyttöön ”vihreän new dealin” eli Euroopan laajuisen investointioh-jelman, jolla pyrittäisiin vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja toimittai-siin esimerkkinä.

Penny: Euroopassa on erittäin osaava työvoima ja korkeasti koulu-tettu väestö. Meillä on myös toimivat hyvinvointipalvelut ja infra. Euroop-palaisessa hyvinvointivaltiossa yri-tyksillä on aika helppoa, mutta me usein unohdetaan sanoa se ääneen.

Patomäki: Vasemmiston olisi aika nostaa uudelleen demokraattisen sosialismin idea ja sanoa, että se on myös kilpailukyvyn kannalta paras ratkaisu.

Tuomioja: Aamen.

NELLI NURMINENkiitokset Annille, joka mah­dollisti jutun kirjoittamisen!

16 |

DEBATTI 1/2014

16 | TEEMA

EUROkRIISI On jÄRjEStELMÄkRIISI

SUOMESSA EUROKRIISISTä puhutaan Kreikan tai Espan-jan kaltaisten maiden talouspoliittisten epäonnistumisten kautta. Kriisimaiden lainapaketteihin kohdistuva poliitti-nen vastustus on perustunut merkittäviltä osin siihen, että suomalaiset eivät halua muiden maiden ”vastuuttoman talouspolitiikan” maksumiehiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen ovat korostaneet, että euromaat vastaavat itse omista veloistaan, ja että vasti-neeksi lainapaketeista kriisimaat täytyy sitouttaa kovaan säästöpolitiikkaan. Kriisimaiden lainapaketit ja Euroopan vakausmekanismin kaltaiset instituutiot hyväksytään pit-kin hampain, mutta eurobondien kaltaista yhteisvastuul-lisuutta halutaan välttää.

Valittua linjaa voi toki perustella poliittisen realismin näkökulmasta. Pohjoisten euromaiden julkinen mielipide toki vastustaa ”tulonsiirtounionia” ja yhteisvastuullisuut-ta. Ongelma on kuitenkin se, että poliittisesti mahdollinen ja taloudellinen todellisuus eivät kohtaa lainkaan euro-alueella. Meillä ei ole juurikaan ymmärretty eurokriisin luonnetta finanssikriisin ja euroalueen valuvikojen lau-kaisemana järjestelmäkriisinä, joka ei korjaannu kriisi-maiden tiukemman budjettikurin kautta. Ei ole sattumaa, että maksukykyvaikeuksiin ovat joutuneet juuri euroalu-eeseen kuuluneet maat. Euroalueen rakenteet luovat epä-varmuutta rahoitusmarkkinoille ja ne eivät ole estäneet kilpailukyvyn epätasapainojen kehittymistä.

Euroalueen rakenteiden kehittämisen suhteen on otet-

»Ei ole sattumaa, että maksukyky­vaikeuksiin ovat joutuneet juuri euro­

alueeseen kuuluneet maat.«

tu muutamia askelia oikeaankin suuntaan. EKP:n pääjoh-taja Mario Draghi ilmoitti kesällä 2012, että EKP on valmis tekemään mitä tahansa euron pelastamiseksi. Jo pelkkä lupaus valtiovelkakirjojen ostoista sekundaarimarkkinoil-la on riittänyt vakauttamaan kriisimaiden valtionvelka-kirjojen korkotasoa. Toiseksi six pack -lainsäädännössä pyritään estämään makrotalouden epätasapainojen kuten liian suurten vaihtotaseen yli- ja alijäämien muodostumi-nen euroalueella. Pankkiunionin kautta pyritään hillitse-mään rahoituksen järjestelmäriskiä.

Oma arvioni kuitenkin on, että euroalueen valuvikojen korjaamiseksi ja valuuttaliiton kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi ei ole tehty vielä lähellekään riittävästi. Esimerkiksi EKP kulkee jo nyt osto-operaatioissaan man-daattinsa rajoilla. Epävarmuutta luo myös se, että Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksessä EKP:n valtion-velkakirjojen ostotoimien katsottiin olevan Saksan perus-tuslain vastaisia. Niin poliittisesti haastavaa kuin se on-kin, EKP kuitenkin tarvitsisi uuden duaalimandaatin jossa hintavakaustavoitteen rinnalle nostettaisiin työllisyys ja kasvu. Toiseksi EKP:n mandaatin pitäisi mahdollistaa fi-nanssipolitiikan keskuspankkirahoitus, joka palauttaisi jäsenmaiden finanssipolitiikkaan liikkumavaraa.

ANTTI ALAJAkirjoittaja on projektitutkija kalevi Sorsa ­säätiössä.

SYSTEM ER-ROR

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

TEEMA | 17

EUROvAALIEHDOKAS Kaisa Penny puhui tiistaina 4.2.2014 teemaseminaaris-sa ”Oikeiston profi ilit Euroopassa” Turun vanhalla Raatihuoneella. Seminaarin muita puhujia olivat ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Turun Yliopiston VTT Vesa Vares.

Tuomioja alusti kuuntelijat siihen, mitä oikeistopopulismi on ja missä Eu-roopan valtioissa populistisia puolueita on. Esimerkkeinä hän nosti esiin sak-salainen Alternative fur Deutschland sekä tietenkin Suomen puoluekentältä tuttu Timo Soinin johtama Perussuomalaiset.

Tuomioja analysoi Euroopan unionin jäsenmaiden poliittisten puolueiden kannatusta viimeksi pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Kokonaiskuva on ollut pääasiallisesti sekava eikä yhdenmukaista kehitystä unionin alueella ole havaittavissa. Monissa maissa uudeksi ilmiöksi on noussut oikeistolainen tai jopa äärioikeistolainen populistipuolue, jotka ovat saaneet myös parlament-tiin edustajia. Useimmiten ominaista näille puolueille on maahanmuuttaja- tai islam vastaisuus sekä EU-vastaisuus.

Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny linjasi kommentti-puheenvuorossaan, että sosialidemokraattien on tiukasti sanottava ei popu-lististen puolueiden ajamalle linjalle. ”Tähän asti olemme olleet vain hiljaa ja seuranneet heidän toimintaansa. Esimerkiksi eräissä Keski-Euroopan maissa oikeistopopulistiset voimat ovat tehneet räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja me olemme katsoneet hiljaa vaieten vierestä. Eikö se silloin ole asian hyväksymis-tä?”, kommentoi Penny.

Hänen mukaansa ainoastaan nykyinen Vasemmistoliitto on yrittänyt jat-kaa väittelyä ja vastustaa populistien ajaman linjaa. Penny toteaa, että meidän sosialidemokraattien on kerrottava ihmisille miksi populistien yksinkertaiset ratkaisut eivät tuo pitkällä tähtäimellä ratkaisua ongelmiin. Perussuomalaisten uhka on otettava tosissaan. Hyviä esimerkkejä sosialidemokraattien menestyk-sekkäästä kamppailusta löytyy esimerksiksi Lontoosta ja Wienistä.

Penny puhui myös siitä, että hän on huolissaan jos keskustavoimat saavat lisää kannatusta. Tällöin se johtaisi siihen, että maailmasta on muodostumassa ideologiaton. Kaikki on vain suurta yhtenäistä massaa. Tämä antaisi toisaalta mahdollisuuden vasemmistolaisen ideologian nousulle.

PIIA NORONENkirjoittaja on kolmannen vuoden yleisen historian opiskelija sekä ToSy:n johtokunnan jäsen.

OIkEIStOn PROfIILIt

EUROOPASSA

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

18 | TEEMA

tAvOIttEEnA tÄYStYöLLISYYS

EUROOPPAAn

PALTAMON KUNNASSA, Kainuussa, oli vuosina 2009–2013 käynnissä täys-työllistämiskokeilu. Sen piiriin kuu-luivat kaikki kunnan 16–64-vuotiaat työkykyiset. Myös Sonkajärvellä oli samanlainen hanke, ja vaikka molem-missa kunnissa oli havaittavissa, että siirtymistä niin sanotusti avoimille työmarkkinoille ei tapahtunut ole-tetuilla prosenteilla, (työllistetyistä vain joka seitsemäs siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille), niin har-vat työllistetyt kuitenkaan lopettivat työnsä, vaikka heille tuli siihen kes-ken hankkeen mahdollisuus. Positii-visin vaikutus kokeilulla oli kunnan asukkaiden hyvinvointiin. Vaikka mitään suoria johtopäätöksiä ei voida kokeilun toimivuudesta valtion tasol-la vetää, on kokeilun tuloksista syytä kuitenkin keskustella.

MITä ON TäySTyöLLISyyS?

Täystyöllisyys on jo käsitteenä talous-tieteessä jokseenkin ongelmallinen; puhtaasti täystyöllisyys tarkoittaa olematonta työttömyyttä, mutta var-sinkin viimeaikoina täystyöllisyys mielletään enenmänkin niin, että yhteiskunnassa ei ole kysynnän puut-teesta johtuvaa työttömyyttä vaan ainoastaan kitka- ja rakennetyöttö-myyttä. Ajatellaan, että alle 3% työt-tömyys työkykyisissä voidaan nähdä täystyöllisyytenä. Tätä voidaan myös verrata niin sanottuun tasapainotyöt-tömyys-ajatteluun, jossa työttömyyt-tä siedetään niin kauan kun sillä ei ole infl aatiota kasvattavaa vaikutusta.

Tällöin valtio voi sietää hyvinkin kor-keaa työttömyysprosenttia, ja tuot-tamattomat ihmiset pidetään reser-vissä.

Täystyöllisyys oli John Keynesin 1930-luvun laman jälkeisen valtion investointien roolia korostavan ta-lousteorian osa, jota seurasi Yhdys-valloissa New Deal. Keynesiläisen aikakauden loppu tuli 1980-luvulla, kun Margaret Thatcherin uuslibe-ralistiset talousopit nousivat länsi-maisen talouspolitiikan keskiöön. Nykyistä täystyöllisyys-keskustelua pyritäänkin usein leimaamaan kut-sumalla sitä vähättelevästi jälkikey-nesiläiseksi haihatteluksi. Nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä on saanut vankkumattoman jalansijan lähes kaikkialla maailmassa, ja uus-klassisesti ajateltuna tietty työttömi-en reservi palvelee taloutta, ja näin myös koko yhteiskuntaa.

ISLANNISTA MALLIA

Islanti on kuitenkin esimerkki toi-senlaisesta, onnistuneesta talous-politiikasta, joka on johtanut mak-simityöllisyyteen. Kun talouskriisin seurauksena 2008 maan pankki-sektori joutui ylitsepääsemättömiin ongelmiin, Islantilaiset poliitikot antoivat pankkien kaatua. Nyt maan työttömyysprosentti on 4 %, ja pää-ministerin tavoitteena on vielä puolit-taa sen kautensa loppuun mennessä. Finanssi kriisin jälkihoidossa julkiset varat ohjattiin sosiaalisiin toimiin, kuten asuntolainojen anteeksian-

toon. Islantilaiset suuntasivat julkisia varoja laajoihin sosiaalisiin ohjelmiin ja maan sosiaali- ja terveyssektoril-le on jaettu lähes puolet vuotuisesta budjetista. Islannin talouspolitiikka on siis ollut vastavirrassa EU:n leik-kauspolitiikan kanssa, ja nyt voidaan sanoa, että se on auttanut Islantia selviämään kriisistä huomattavasti EU:ta nopeammin.

Täystyöllisyyteen pyrkiminen, tai sen ylläpitäminen, oli 1970-luvulle asti useimpien länsimaisten valtioi-den talouspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Vaikka täystyöllisyys nos-tetaan edelleen säännöllisin väliajoin talouspoliittiseen keskusteluun myös Suomessa, sitä ei pidetä realistisena tavoitteena tai edes tavoittelemisen arvoisena. Kuitenkin yhteiskunta, jossa kaikilla työkykyisillä- ja halui-silla on olemassa oleva mahdolli-suus työhön, on sekä ekonomisilla että sosiaalisilla mittareilla parem-min voiva. Sosialidemokraattien pitäisi nuorisotakuun ohella pitää aktiivisesti esillä myös esimerkiksi pitkäaikais- ja akateemista työttö-myyttä, ja tuoda talouspolitiikkansa keskiöön täystyöllisyyden tavoite. Koska talouspolitiikassa EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen myötä Suomi on enemmänkin EU:n osavaltio, tu-lisikin meidän tavoitella Euroopan laajuista täystyöllisyyttä.

NOORA LUUKKAkirjoittaja on työmarkkina­asioista hullaantuva jyväskylä­läinen sosialidemokraatti.

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 19

DEMOkRAtIAA tALOUSkASvUnEhDOInEUROOPAN UNIONIN ja Yhdysvaltojen vapaakauppa-sopimukseen sisältyvä investointisuoja herättää pelkoa demokraattisen päätöksenteon ohittamisesta vapaan kau-pan nimissä. Investointisuojaan liittyvät neuvottelut ovat-kin tauolla komission asetettua tämän sopimuksen osan julkisten konsultaatioiden kohteeksi.

Euroopan unioni neuvottelee parhaillaan vapaakauppa- ja investointisopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Jo neu-vottelujen aloittaminen on vaatinut kompromisseja. Ne koskevat esimerkiksi maataloutta, joka on perinteisesti ollut ristiriitojen värittämä unionin politiikan osa-alue. Nyt vastatuuleen on joutunut vapaakauppasopimuksen osa, joka koskee sijoitusten suojaamista valtioiden toimia vastaan.

Investointisuojasopimus ja erityisesti siihen liittyvät riitojen ratkomismenetelmät ovat herättäneet huolta. Vastaavia järjestelyitä sisältyy muihin vapaakauppasopi-muksiin. Philip Morris -yhtiö on käyttänyt tällaista järjes-telyä hyväkseen haastaakseen Australian oikeuden mää-rätä tupakka-askien varoitusmerkinnöistä. Kyse on laista, jolla kansanterveyden nimissä määrätään, ettei askeissa saa varoitusten lisäksi olla muuta tekstiä. El Salvadorissa puolestaan kultakaivosta menestyksekkäästi vastustanut kansanliike joutui taipumaan sijoittajien nostettua jutun valtiota vastaan.

Investointisuojasopimus voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa valtion demokraattisen päätöksenteon. Vapaa-kauppasopimus sisältää sekä tavaroiden, että palveluiden kaupan. On siis mahdollista, että sijoittaja haastaa valtion esimerkiksi terveyspalveluiden kauppaa koskien. Tällais-ta uhkakuvaa maalailee myös brittilehti The Guardianin toimittaja George Monbiot, mikä päätyy siihen, että investointisuoja vaarantaa koko vasemmistolaisen po-litiikan, valtion mahdollisuuden toimia kansalaistensa hyväksi.

Vapaakauppaneuvottelut eivät ole avoimia. Investointi-suojasopimuksesta julkaistaan kuitenkin maaliskuussa luonnos. Euroopan unionin komissio aloittaa avoimen

konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuoda esiin sopi-musta koskevat huolet ja mielipiteet. Konsultointi tulee olemaan avoinna kolme kuukautta ja tänä aikana kenen tahansa on mahdollista kommentoida sopimusluonnosta. Komissio on julistanut tavoitteekseen sopimuksen, jossa sekä turvataan valtion oikeus lainsäädäntöön että mah-dollistetaan investoinnit.

On kuitenkin ihmeteltävä, miksi investointeja suojaa-maan tarvitaan erityisiä keinoja. Valtiot tarvitsevat ulko-maisia sijoituksia pitääkseen kiinni talouskasvustaan. Luulisi siis niiden jo valmiiksi pyrkivän sijoitusten hou-kuttelemiseen. Investointisuojasopimukset näyttävätkin suojaavan joko valtioita itseltään tai yhtiöiden rajoittama-tonta kaupankäyntioikeutta.

Euroopan unionin jäsenmaita on komission mukaan osallisina sadoissa investointeja suojaavissa sopimuk-sissa. Näillä sopimuksilla ei kuitenkaan ole vaarannettu valtion lainsäädäntömahdollisuuksia. Investointisuoja-sopimuksen sovittelua koskevat järjestelyt ovatkin sen huolestuttavin osa. On ymmärrettävää, että sijoittajat tarvitsevat takeita valtion mahdollista mielivaltaa vas-taan. Sovittelujärjestelyt eivät kuitenkaan saa vaaran-taa demokraattisesti valittujen parlamenttien tekemiä lainsäädäntö päätöksiä.

Komission avaamat konsultoinnit ovat käynnissä euro-vaalien aikaan. Keskustelu vapaakauppasopimuksen sisäl-löstä ja investointisuojasta on tarpeen. Komission järjes-tämää konsultointia on syytä seurata, jotta se tuo esille monipuolisesti investointisuojaan liittyviä ongelma-kohtia. Konsultointi ei saa muuttua pelkäksi sijoittajien näkökulman esiin nostamiseksi. Euroopan unionia on usein epäilty demokratiavajeesta. Erityisesti eurovaali-ehdokkaiden onkin tärkeää tarttua komission tarjoamaan osallistumisen mahdollisuuteen.

ELINA SAARIOkirjoittaja on Etelä­Suomeen gradun pariin erakoitunut rosolainen.

DEBATTI 1/2014

20 | TEEMA

DEN 25 MAj är det val till Europaparlamentet, något som ingen politiskt aktiv har missat. Tyvärr är det fortfarande få utöver oss politiskt intresserade som verkar bry sig om valet. I Sverige var valdeltagandet 45 % i förra Europavalet och i Finland 37 %. Tråkigt nog är detta inga extrema siffror utan valdeltagandet ser snarlikt ut i hela EU men frågan är varför utvecklingen i Finland och Sverige är så olika? Mel-lan EU-valet 2004 och 2009 ökade Sverige valdeltagandet med åtta procentenheter medan det i Finland minskade med en procentenhet. Hur kan två grannländer som varit medlemmar i EU lika länge ha så olika utveckling?

Sverige har under decennier varit ett delat land när det gäller EU – det finns de som säger JA till närmare samarbe-te och de som säger NEJ. 2009 var det första EU-valet som inte helt handlat om att vara för eller mot EU. Första gång-en frågan om ja eller nej dök upp var folkomröstningen om medlemskap 1994 och sedan om euron 2003, första gången vann ja-sidan och andra gången nej-sidan. Valet 2009 kom därför i större utsträckning att handla om andra sakfrågor och då framförallt upphovsrätt och integritet. Något som också gjorde att Piratpartiet fick ett fenomenalt valresultat och lyckades komma in i europaparlamentet med 7 % av rösterna.

Så vad kommer då hända med EU-debatten i Sverige 2014? Piratpartiets favoritfrågor om integritet har knappt diskuterats alls och förmodligen kommer de förlora de två platser de har idag. De främlingsfientliga Sverigedemokra-terna som sitter i Sveriges riksdag finns inte representera-de i Europaparlamentet idag. De har dessutom valt två helt okända kandidater till sin europalista. Risken finns ändå att de blir invalda men med två okända kandidater är det ändå inte helt säkert. För ungefär en månad sedan gjordes en större opinionsundersökning inför europaparlaments-

valet och Socialdemokraterna gjorde stora framgångar – de skulle enligt den få över 27 %. Detta vore givetvis ett fantastiskt resultat och skulle i så fall vara det bästa valresultat Social-demokraterna någonsin fått i ett EU-val. Ett val där svenska Socialdemo-kraterna ofta är mycket svagare än i riksdagsvalet.

När det gäller politiska frågor är det fortfarande svårt att svara på vad som kommer att diskuteras när valrörelsen drar igång på riktigt i april. Däremot är klimatfrågan en fråga som ofta kommer upp och där är de politiska skillna-derna tydliga. När Europaparlamentet i början av februari diskuterade förslaget till nytt klimatramverk som kommis-sionen presenterade i slutet av januari så fanns det stora skillnader mellan de svenska partierna. Regeringspartier-na och framförallt Moderaterna har aktivt motarbetat flera av de förslag som den socialdemokratiska gruppen S&D har presenterat för ett bättre klimat. Exempelvis röstade de nej till högre krav på energieffektivisering, de röstade nej till skarpare krav på utsläppsminskningar och de röstade nej till effektivare system för utsläppsrätter. I Sverige talade däremot statsminister Fredrik Reinfeldt (m) senast i höst om att EU måste våga gå längre för att stoppa den globala uppvärmningen. På så sätt agerar Moderaterna i Bryssel tvärtemot vad de själva påstår sig stå för i debatter hemma i Sverige.

Utöver klimatfrågan är också jobbfrågan viktig och både Moderaterna och Socialdemokraterna har detta som prio-riterad fråga. Socialdemokraterna har lovat att Sverige ska ha Europas lägsta arbetslöshet men också att EU måste pri-oritera jobben före andra frågor. Det innebär att garantin mot arbetslöshet (Youth guarantee) ska bli verklighet och att jobben sätts högt på agendan i de politiska samtalen på EU-nivå. Dessutom måste steg tas för att stoppa det ojäm-ställda arbetslivet där kvinnor systematiskt diskrimineras. Om väljarna kommer tycka detta är viktiga frågor återstår att se men förhoppningsvis blir det en politisk valrörelse där de politiska skillnaderna tydliggörs och där debatten inte handlar bara om JA eller NEJ till Europa.

MAGNUS NILSSON Socialdemokratisk kandidat till Europaparlamentet

EU UR Ett SvEnSkt

PERSPEktIv

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

TEEMA | 21

vIIME vIIKKOINA julkisuuteen on rävähtänyt riita, jossa Presidentintekijät-elokuvassa esiintyvät ovat pyrkineet ra-joittamaan elokuvan levitystä. Syiksi riidalle on spekuloitu sitä, että kohtauksissa kuvataan suoraa puhetta, joka kuu-lemma kuuluu politiikassa vain kulisseihin. Näinköhän? Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys eli SONKin Helsingin osasto arvioi SDP:n ehdokkaiden suorapuhei-suuden OSY:n, TSL:n, SONKin ja YPSY:n järjestämässä pa-neelikeskustelussa Helsingissä 26.2. Osallistujina panee-lissa nähtiin rivi SDP:n ykkösnimiä tulevissa vaaleissa.

Riitta Myller: ”Keskinäinen luottamus EU:ssa ja euros-sa syntyy siitä, että luomme sääntöjä joita haluammekin noudattaa.”

Kimmo Kiljunen: ”Finanssikriisiin on muitakin ratkai-suja kuin nyt on tarjottu.on väärä tulkinta, että unionin säännöt pakottaisivat meidät kilpailuttamisiin ja yksityis-tämisiin.”

Johannes Koskinen: ”Kriisin myötä on otettu talouskuri välttämättömyytenä. Ei sellaista kuviteltukaan kun perus-tuslakia EU:hun tehtiin.”

Ilkka Kantola: ”Milloin tuli ensimmäisen kerran liiken-nevakuutusmaksu? Se on puuttumista yksilönvapauteen vakuutusyhtiön kautta. Pankkien kriisirahastossa on sama periaate.”

Miapetra Kumpula-Natri: ”Oikeiston Eurooppa on niin nähty. Ukrainan uutisointi on tuonut esiin sen, että EU:n tehtävä on pitää kansat rauhanomaisina keskinäisriippu-vuuden kautta, rauhanomaisella tavalla. Tästä ei ole vii-teen talouskriisivuoteen puhuttu, ennen kuin Ukraina toi sen taas esiin.”

Poliittista jargonia? Arvioikaa itse. Minä ja monet muutkin näemme puheessa kuitenkin suurta potentiaalia muuttaa mannerta sekä riittävän syyn kampanjoida oman ehdok-kaan puolesta!

TUULIA PITKÄNENkirjoittaja on Eu­idealisti ja SoNkin liittohallituksen jäsen.

EU – kRIISIEn hALLInnAStA

kEStÄvÄn kEhItYkSEn

tIELLE

22 |

DEBATTI 1/2014

22 | TEEMA

vALkO-vEnÄjÄ– DIktAtUURI

EUROOPAn kESkELLÄ

ITSENäISEN vALKO­vENäjäN tasavallan historia alkoi 25 elokuuta 1991 Neuvostoliiton hajoamisesta.

Maa alkoi länsimaalaistua, maantieteellinen sijainti oli eduksi. 1980-luvulla alkanut kansanperinteen nousu jat-kui. Kouluissa opetettiin valkovenäjäksi. Kansan identi-teetti alkoi palautua.

Maata johti parlamentin puheenjohtaja. Tasavaltaan haluttiin presidenttiä ja vuonna 1994 järjestettiin maan historiassa ensimmäiset presidentinvaalit.

Valko-Venäjän neuvostotasavallan henki oli syvä kan-salaisissa. Vaalikampanjan aikana Euroopan henkistä ja valkovenäjän kielen asemaa edistävä ehdokas Zenon Poz-nyakia leimattiin nationalistiksi. Toiselle vaalikierroksel-le pääsi kaksi ehdokasta: vanhan ajan kommunistihenki-nen Vyacheslav Kebitch ja nuori poliitikko Aleksandr Lukašenko, jonka vaaliteemana oli taistelu korruptiota vastaan.

Kansalaiset eivät halunneet paluuta vanhaan ja Lukašenkosta äänestettiin itsenäisen Valko-Venäjän presi-dentti. Nämä vaalit jäivätkin ainoiksi rehellisiksi vaaleiksi.

Lukašenko on pysynyt vallassa jo 20 vuotta. Hän sai my-kistettyä opposition, maassa ei ole yhtään riippumatonta mediaa. Lukašenkon tahdosta Valko-Venäjä käyttää maan symboleita Neuvostoliiton ajalta. Lipusta ja vaakunasta on vain karsittu sirppi ja vasara pois. Venäjän lähipiiriin kuu-luva maa on poliittisesti ja ekonomisesti sidottu. Maa on pahasti velkaantunut ja usein toistuvia ekonomisia ongel-mia hoidetaan lainoilla.

Lukašenko diktaattorina on vahvasti pitämässä valtan-sa. Jos Valko-Venäjällä tapahtuisi vastaava tilanne, kuten Ukrainassa, niin sekä Venäjän miehittämässä, että euroop-palaistuneessa valtiossa hänen valta olisi loppunut. Silloin tulisi julki kaikki tieto siitä, missä ovat kaikki kadoksissa olevat poliitikot sekä virkamiehet. Kiovan Maidan-auki-olla tapahtuneen vallankumouksen jälkeen Lukašenko julisti, että vastaavanlaisissa mielenosoituksissa poliisit saisivat luvan käyttää tuliaseita kapinan mykistymiseen.

ARTHUR LOMARAINENkirjoittaja on SoNkin liittohallituksen varajäsen ja kotoisin Valko­Venäjältä.

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

TEEMA | 23

EURO-vAALIt EnnEn

vUONNA 2009 eurovaalien teemat vaikuttavat hyvin samanlaisilta kuin nyt. Ei sitä maailmaa muutetaakaan yhdessä kaudessa, vaan tekemistä riittää. Tässä poimintoja Debatin 2/2009 -numerosta, jossa käsitellään Eurovaaleja. Kuulostaa tutulta, eikö vain?

”Sosiaalinen Eurooppa ei saa lipsua käsistämme.”

”Timo Soinin ehdokkuus eurovaa-leissa vaikuttaa aiheuttavan lievää paniikkia muissa puolueissa. Mutta ei Soinikaan ole kaikkivoipa, ja perus-suomalaisten kaltainen puolue voi olla varsinainen kivireki vetää mukana.”

”Mikä on Suomen etu? Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokas jou-tuu tekemään kolminkertaisen työn lähestyessään ihmistä. Täytyy käydä syvällinen keskustelu siitä, pitääkö ylipäätään äänestää. On perusteltava, että EU on meille hyvä juttu ja myös EU-vaaleissa kannattaa äänestää. Vasta sitten voidaan aloittaa keskus-telun siitä, mitä asioita itse ajaisi tul-lessaan valituksi. Työtä riittää, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestyspro-sentti oli 41,4.”

”Hallituksen selonteko sivuuttaa so-siaalisen ja globaalin vastuun. Kesä-kuun parlamenttivaaleissa voimme vahvistaa EU:n sosiaalista ja globaalia vastuuta äänestämällä parlamenttiin sosialidemokraatisen enemmistön nykyisen porvarijohdon tilalle.”

jÄLkIPÄÄ-kIRjOItUS

jOIDENKIN GALLUPPIEN mukaan Euroopan sosialistien ja demokraattien paikat lisääntyvät tulevalle europarlamentti-kaudelle. Sen mukaan SDP voisi saada Suomesta jopa kolme paikkaa. Puolueen mukaan meillä on kovin lista ehdokkai-ta pitkään aikaan. Lista näyttää hyvältä, mutta kampanjan startti on jäänyt vaisuksi ja puolueväellä ei tunnu olevan energiaa muuhun kuin puoluekokouksen valmisteluun. Onko piireillä työkaluja ehdokkaiden tukemiseksi? Saa-daanko järjestöt mukaan siihen jalkatyöhön, jota ehdokkaat tarvitsevat, jotta edes ne kaksi tällä hetkellä olevaa paikkaa voidaan lunastaa? Näitä vaaleja ei tule hävitä EU-vastaisille eivätkä eurovaalit ole mikään kevyt välietappi kohti edus-kuntavaaleja.

Toivon, että jokainen miettii, minkälaisen tulevaisuuden haluaa nähdä Euroopassa. Jos äänestää sosialidemokraat-tia, tietää miten sitä ääntä käytetään. Euroopan demarinuo-ret on julkaissut 10 kohdan manifestin, jossa on tavoitteita tuleville vuosille. Täystyöllisyys, Euroopan laajuinen mi-nimipalkka sekä taistelu veroparatiiseja vastaan ovat esi-merkkejä manifestin teemoista. Tavoitteet ovat realistisia ja saavutettavissa. Tutustu tavoitteisiin YES:n sivuilla ja lähde mukaan myös vaalityöhön.

EU:n tulevaisuus määritellään nyt. Jotta kehtaamme jat-kossa puhua kansainvälisestä solidaarisuudesta, on demari-liikkeen löydettävä yhteinen sävel sen ainaisen selkäänpuu-kottamisen ja valtataistelun sijasta.

TIINA VESA

24 |

DEBATTI 1/2014

24 | KANSAINVÄLISESTI

EvERY DAY IS thE EIghth Of MARch

THE yEARLy International Women’s Day took place on the eighth of March, just six days after the IUSY World congress in Copenhagen, Den-mark. In the same city, but 104 years earlier, the Second Socialist Interna-tional held a meeting which resulted in a declaration that one can look on as a predecessor to the International Women’s Day.

Every year on the same date the whole world stands up together to fight discrimination and to promote gender equality. The struggle for equality is deeply rooted in the Social Democratic ideology. It is our firm belief that no person is free before all people are free. It is in the end also an issue of democracy. No person or group must be forced into a life of ex-clusion or be deprived of their rights just because of their gender. Women have during a long time sadly been deprived of exactly these rights and power has been concentrated in the hands of men.

Still, 104 years later, we haven’t come far. International reports shows that around the world at least every third woman has faced some kind of violation against her rights. The vio-lation of women’s rights is a fact that can’t and must not be neglected. In many societies around the world we also see that men earn more than women for the same job. Women are

being treated as second class citizens. Socialist and Social Democratic gov-ernments have fought for equal rights between the genders through stricter discrimination laws, a good child care system, adequately paid parental leave, and upholding women’s right to their own bodies. One of the lat-est victories in the struggle has taken place in Tunisia. After the revolution and the fall of the dictator Ben Ali, the Tunisian Social Democratic party Ettakatol managed to push for a pro-gressive constitution that guarantees women and men the same rights.

At the same time other countries are taking the opposite road and head back in time. In Spain the conserva-tive government, headed by Partido Popular (PP), wants to deprive wom-en of their right to their own bodies through very restrictive abortion laws. The proposal for a new law enti-tled “Law for the Protection of the Life of the Conceived and the Rights of the Pregnant Woman” only permits inter-ruption of pregnancies in two cases, rape or risk of death for the mother. This deprives women of the right to

choose when to have a child. Instead parenthood – and conservative moral values belonging to the Middle Ages – are being forced upon them.

For us Socialists and Social Demo-crats there is no time for rest. We need to reconquer the struggle our precur-sors started. We need to stand up even higher today and demand all people’s rights. Neither Social democracy nor feminism are to be taken for granted. Only when our voices are not loud enough inequality will prevail. But as long as we stand up together, resist, and show that we have the solutions of today and the future, we will man-age to make a change. An equal world can’t wait. The Eighth of March is every day.

EVIN INCIR (SwEDEN)Secretary generalIuSy – International union of Socialist youth

VICTOR MORATINOS (SPAIN)Vice presidentIuSy – International union of Socialist youth

»The struggle for equality is deeply rooted in the Social Democratic ideology.«

DEBATTI 1/2014

KANSAINVÄLISESTI | 25

kAnSAInvÄLIStÄ SOLIDAARISUUttA

kööPEnhAMInASSA

SONKIN vARAPUHEENjOHTAjAT Nelli Nurminen ja Pekka Tuuri sekä pääsihteeri Anni Lahtinen osallistui-vat International Union of Socialist Youth IUSY:n kongres-siin 27.2–2.3. Tämä oli kaikille SONKin edustajille ensim-mäinen kerta IUSY:n kongressissa. Tanskassa järjestetyn suuren kansainvälisen kokouksen järjestämispaikka tun-tui kodikkaalta, koska onhan Kööpenhamina pohjoismaa-laisen hyvinvointivaltion pääkaupunki.

Tanskan demarinuoret (DSU) järjesti kokoukselle hy-vät puitteet ja ohjelman. SONKin delegaatio oli saanut jo ennen kokouksen alkua vihiä, että muualla maailmassa täsmällisesti suunniteltuun kongressiohjelmaan suhtau-duttiin rennommin kuin meillä Suomessa. Pääsääntöi-sesti kokous alkoi aamuisin tuntia tai kahta suunniteltua myöhemmin ja pinkkiin neuleeseen pukeutunut Tanskan parlamentin puhemieskin pääsi aloittamaan tervehdys-puheensa tuntia suunniteltua myöhemmin. Me Pohjois-maissa olemme siis melko tiukkapipoista sakkia, koska pienetkin viivästymiset ärsyttävät.

Saimme yhdessä muiden pohjoismaalaisten järjestöjen kanssa kaikki ajamamme aloiteet läpi, muun muuassa kansainvälisestä finanssiverosta, taistelusta kotiväkival-taa vastaan ja LGBT-henkilöiden oikeuksien parantami-sesta. Hävisimme, yhdessä arabimaiden ja uskonnollisten Afrikan maiden kanssa, äänestyksen liittyen aloitteeseen kannabiksen laillistamisesta, mistä me pohjoismaalaiset järjestöt jätimme eriävän mielipiteen.

Kongressin jälkeen järjestettiin myös rauhallinen mielen ilmaus Venäjän Kööpenhaminan suurlähetystön

edessä, vastalauseena Putinin saamalle luvalle käyttää aseellista voimaa Ukrainassa. Paikalla oli pari bussillista kongressiväkeä.

Ensi kesänä järjestetään Maltalla suuri kansainvälinen leiri IUSY World Festival ja ensi vuonna on Euroopan de-marinuorten YES:n kongressi. YES:n puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2011 asti suomalainen sonkkilainen Kaisa Penny. Tarvitsemme vanheneville kv-osaajillem-me seuraajia. Toivotan kaikki sydämellisesti tervetulleeksi SONKin kv-toimintaan!

Tutustu IUSY:n kongressin päätöksiin sivustolla www.iusy.org.

PEKKA TUURIkirjoittaja on SoNkin 2. varapuheenjohtaja, kV­ ja kehityspoliittisen työryhmän puheenjohtaja sekä Eu­vaalivastaava.

»Kongressin jälkeen järjestettiin myös rauhallinen mielenilmaus Venäjän

Kööpenhaminan suurlähetystön edessä, vastalauseena Putinin

saamalle luvalle käyttää aseellista voimaa Ukrainassa.«

ScyT

hIA

N, W

IkIm

EdIA

co

mm

oN

S

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

26 | ARVOSTELIMME

MAttI PAASIvUORI – AgItAAttORI jA SOvIttELIjA

KIRjA: SOvITTELIjA MATTI PAASIvUORI 1866–1937

SOvITTELIjA Matti Paasivuori 1866–1937 (2013) on elämä-kerta Matti Paasivuoresta, Suomen ensimmäisestä työläistaustaisesta poliitikosta. Työväen Arkiston eri-koistutkija Marjaliisa Hentilän teoksessa käydään yk-sityiskohtaisesti läpi kouluja käymättömän Paasivuoren nousu työväenliikkeen johtoon sekä SDP:ssä, että ammatti-yhdistysliikkeessä. Ilmajoelta lähtenyt renkipoika, joka oli joutunut tottumaan työtekoon jo 8-vuotiaana, tempautui mukaan työväenliikkeeseen omien kokemus-tensa kautta. Sekatyömiehenä ja kirvesmiehenä työsken-nellyt Paasivuori näki ja koki omakohtaisesti työväestön heikon aseman.

Kirvesmiehen ura Paasivuorella ei kestänyt kauan. Vuoden 1903 jälkeen hän siirtyi täysipäiväisesti työväen-liikkeen palvelukseen tehden luottamustoimien lisäksi palkka töitä muun muassa sihteerinä ja toimittajana. Hen-tilän kuvailema nuori Paasivuori ei ollut vielä kirjan nimen mukaisesti sovittelija, vaan ennen kaikkea agitaattori. Hän vaati tarmokkaasti työajan lyhentämistä, ja sai jopa potkut yhdeltä työmaalta tämän vuoksi.

Paasivuori ei hyväksynyt aseellista vallankumousta, ja pysyi sivussa sotatoimista vuonna 1918. Hänet pidätettiin

sekä punaisten että valkoisten toimesta, mutta vapautet-tiin kuulustelujen jälkeen. Paasivuori oli ainoa SDP:n kan-sanedustaja sisällissodan jälkeisessä eduskunnassa 1918, ja hän puhui rohkeasti muun muassa punavankileirien lopettamisen puolesta ja monarkiasuunnitelmia vastaan. Paasivuori toimi kansanedustajana yhtäjaksoisesti 1907–1935, senaattorina 1917, ja Väinö Tannerin hallituksessa 1926–1927 hän toimi sosiaaliministerinä.

Hentilä käsittelee kirjassaan paljon SDP:n sisäisiä ris-tiriitoja, joihin Paasivuori joutui osittain tahtomattaan osalliseksi jäätyään oppositioon puolueen sisällä 1920-lu-vun alussa. Osaltaan tähän vaikutti Paasivuoren toiminta SAJ:n keulakuvana vielä kommunistien vallattua järjestön.

Hentilä kuvaa Paasivuorta ennen kaikkea ammatti-yhdistysmiehenä. Hän toimi Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja yhteensä viidesti vuosina 1909–1929. Kah-deksan tunnin työpäivä, työsuojelu ja sosiaaliturva olivat hänen poliittisen uransa tärkeimmät tavoitteet ja saavu-tukset.

LIISA KOMMINAHO

DEBATTI 1/2014

ARVOSTELIMME | 27

12 yEARS A SLAvE kertoo vapaan tummaihoisen miehen, Salomon Northupin tarinan. North-up eli New Yorkissa perheensä kanssa tehden puusepän ja viulistin töitä kunnes huijarit sieppasivat hänet ja myivät orjaksi New Orleansiin. Siellä hän kärsi seuraa-vat 12 vuotta.

Northupin ensimmäinen isäntä Ford kohtelee orjiaan inhimillisemmin. Fordin on kuitenkin pakko myydä Northup eteenpäin ja hän päätyy sadistiselle Edwin Eppsille. Epps ruoskii, raiskaa ja haukkuu orjiaan ja sen Northupkin joutuu koke-maan.

Tositapahtumiin perustuva 12 Years a Slave saa ahdistumaan ja voimaan pahoin. Katsoja voi tuudittautua ajatukseen siitä, että kyseessä ovat menneisyyden tapah-tumat. Täytyy kuitenkin muistaa, että orjuutta on vielä ja sitä tapahtuu muun mu-assa ihmiskaupan muodossa.

Elokuvan yhdessä pahimmista kohtauksista Northup roikkuu kaulastaan köy-dessä ja on varpaillaan, jotta ei kuolisi. Samalla kaikki muut orjat tekevät askarei-taan Northupin ympärillä. Ohjaaja Steve McQueen kuvaa kohtauksen niin kuin se olisi arkipäiväistä. Northup ei kuitenkaan kuole vaan jatkaa matkaansa kohti vapautta.

Elokuvassa tehdään selväksi, että Northup on muita orjia parempi, osaahan hän lukea ja kirjoittaa. Orjien isäntä Epps pitää myös huolen, että orjien välit eivät olisi liian lämpimät. Elokuvan vaikuttavimmassa kohtauksessa Epps käskee Northupin ruoskimaan nuoren ja kauniin orjan Patseyn, Eppsin lempiorjan, jonka hän raiskasi useasti selittäen tekojaan rakkaudella.

Northup lopulta selviytyy työmies Bassin avulla. Hän ei usko orjuuteen ja suos-tuu lähettämään Northupin puolesta kirjeen New Yorkiin. Kirje toimii ja Northup tullaan hakemaan takaisin kotiin, perheensä luokse.

Parin vuoden takainen orjuudesta kertova kostotarina Django Unchained on kesy elokuva tähän verrattuna. 12 Years of Slavea oli vaikea katsoa loppuun asti ja juuri siksi jokaisen olisikin hyvä nähdä se. Tämä elokuva on jokaisen Oscar-palkintonsa ansainnut.

TIINA HELMINEN

ORjUUS EI OLE vIELÄ kUOLLUt

ELOKUvA: 12 yEARS A SLAvE

DEBATTI 1/2014

28 | ARVOSTELIMME

EtELÄ-AfRIkAn kAnSAn tAIStELU kOhtI vAPAUttA

MANDELA – PITKä TIE vAPAUTEEN perustuu Mandelan omaelämäker-taan. Elokuva on kertomus ihmisestä, joka kasvoi kokemuksiensa kautta ja liikkeestä, joka pystyi muuttamaan palan maailmaa. Nämä kaksi tekijää – ihminen ja liike kuvastavat mieles-täni elokuvan kuvaamaa Mandelan matkaa.

Mandela on itse korostanut sitä, että hän ei ole mikään pyhimys. Elo-kuva mielestäni onnistuu Mandelan inhimillisen puolen kuvaamisessa. Mandela kuvataan miehenä, jolla on suhteita eri naisiin samaan aikaan, kun oma vaimo hoitaa kotona yhteistä lasta. Mies on myös laskelmallisen harkitseva suhtautumisessaan käyn-nistyviin ihmisoikeuskamppailuihin apartheid-hallintoa vastaan.

Elokuvan kerronnan mukaan alus-sa oli liike, johon Mandela koki tär-keäksi liittyä mukaan. Tämä liike ja sen liikkeessä pysyminen olivat muu-toksen kannalta välttämättömiä. Jos kukaan ei olisi ollut pitämässä liikettä elossa, ei rotuerottelua kannattavaa Kansallispuoluetta olisi välttämättä saatu painostettua aloittamaan neu-vottelut. Mandela pyrki itse saavut-tamaan vankilan sisällä pieniä myön-nytyksiä lähtien pitkien housujen sallimisesta mustille vangeille, mutta

vankilan ulkopuolella väkijoukot tais-telivat päämäärän puolesta. Kuten monesti käy, liikkeen sisälle muo-dostuu eri fraktioita. Niin kävi myös ANC:lle.

Elokuva antaa mielestäni Winniel-le oikeutetun aseman apartheid-hal-lintoa vastaan käydyssä taistelussa. Vaikka Winnie pysyy elokuvassa sivu-roolissa, hänen asemansa ja tahto-tilansa välittyvät katsojalle. Hänet revitään toistuvasti kotoaan lastensa luota viranomaisten kidutettavaksi ja hän joutuu katsomaan läheltä, kuinka hänen kanssakansalaisensa joutuvat jatkuvasti väkivallan uhreik-si. Kokemustensa vahvistamana hän uskoo, että väkivaltaan tulee vastata väkivallalla ja hänestä muotoutuu vahva poliittinen agitaattori.

Mandela- Pitkä tie vapauteen pyr-kii tuomaan Mandelan ihmisoikeus-taistelun keskeisimmät tapahtumat esille. Elokuvaa on arvosteltu epäpo-liittisuudesta. Elokuvan käsikirjoi-

ELOKUvA: MANDELA – PITKä TIE vAPAUTEEN

tuksesta on jätetty paljon pois ANC:n sisäistä vääntöä ja apartheidin purka-misesta käytäviä neuvotteluja.

Elokuvan tuottamisessa on tehty selvä valinta suunnata elokuva suu-relle yleisölle. Toisaalta Mandela-hahmon brändäämistä on tehty jo pitkään ja elokuvan voi nähdä heijas-televan tämän brändin luomaa kuvaa Madibasta. Mandelasta on tehty suu-relle joukolle sopiva esikuva. Mies, joka sinnikkäästi odotti vuoroaan päästä neuvottelemaan rotuerottelun purkamisesta. Tämä tavoite saavutet-tiin, mutta Etelä-Afrikan kansa jatkaa edelleen taisteluaan kohti vapautta. Maan uudistettua lainsäädäntöä kun värittää vahvasti uusliberalistinen suuntaus, joka pitää köyhän mustan väestön köyhänä ja takaa vauraille kansainvälisille yrityksille vallan pyö-rittää valtiota. Köyhyys ja eriarvoistu-minen ovat lisääntyneet.

EVELIINA HEINÄLUOMA

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

SONK | 29

SDP:n puoluekokous kokoaa 500 edustajaa Seinäjoelle 10.–12.5. päättämään puolueen linjoista ja henkilövalinnoista. SONKilla on myös viisi aloitetta puoluekokoukseen.

TyöELäMä

SUOMEEN ON LUOTAvA KANSAL­LINEN TyöSUHDEREKISTERI

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työlle, työ-ehtojen yhdessä sopimiselle sekä sille, että sovitusta pide-tään kiinni. Näitä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarei-ta koitetaan jatkuvasti heikentää eri suunnilta. Samaan aikaan työttömyyden varalle rakennettu turvaverkosto näyttää ajoittain hitaalle ja byrokraattiselle työttömän silmissä. Yhteisistä pelisäännöistä on pidettävä kiinni ja työttömyysturvan on oltava kannustava. Molempiin epä-kohtiin auttaa työsuhdetietojen parempi liikkuvuus.

Työnantajan, tai tämän edustajan, tulisi kirjata työsuh-derekisteriin kaikkien työntekijöiden työsuhteiden tiedot, kuten työsuhteen alkamisaika, työsuhteen tyyppi, työaika, palkka, työsuhteen päättymispäivä sekä -syy ja muut tar-peelliset tiedot. Rekisteriin olisi pääsy erikseen määrätyillä viranomaisilla.

Rekisterin tietoja voisi käyttää mm. seuraavissa tilan-teissa:

Harmaan talouden torjuntaKun työnantajan kaikkien työntekijöiden tiedot tulisi olla rekisterissä, olisi pimeän työvoiman käyttö helposti huo-mattavissa kun verrataan rekisterin tietoja todelliseen työntekijämäärään työpaikoilla.

Työehtojen noudattaminenRekisteristä selviäisi suoraan, onko työntekijälle makset-tava palkka työehtosopimuksen mukainen ja ovatko muut velvoitteet sekä irtisanomisajat työlainsäädännön mukai-sia. Mahdollisissa riitatilanteissa rekisterin tiedot toimisi-vat näyttönä.

SOnkIn PUOLUE-kOkOUSALOIttEEt

Työttömyysturvan hakeminenKun tiedot työtunneista sekä palkasta ovat viranomaisen, kuten Kelan tai työttömyyskassan saatavilla suoraan rekis-teristä, nopeutuu työttömyysturvahakemusten käsittely huomattavasti, kun soviteltua päivärahaa maksettaessa ei tarvitse enää odottaa palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta työnantajalta.

Sovitellun päivärahan maksaminen nopeutuisi ja kannus-taisi edelleen ottamaan vastaan myös lyhyitä työpätkiä. Tähän ei tuleva 300 euron suojaosuuskaan pysty, sillä työssäoloa on seurattava joka tapauksessa.

Työsuhderekisterin vastustus keskittyisi todennäköi-sesti työnantajille koituvaan lisätyöhön. Kuitenkin, re-kisterin voisi luoda sellaiseksi, johon työsuhteen tiedot syötettyään työnantaja saisi tulostettua esimerkiksi työ-sopimuksen tai Työsopimuslain 2:4 §:n mukaisen otteen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Yhtä lailla järjestelmään voisi integroida palkanlaskennan, jolloin tiedot tulisi syö-tettyä palkanlaskennan yhteydessä, jolloin työmäärä ei lisääntyisi.

Työsuhderekisteriä laadittaessa tulee pitää huoli, että tietosuojakysymykset tulevat riittävässä laajuudessa ote-tuiksi huomioon.

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ryhtyy ajamaan Suomeen kansallista työsuhderekis-teriä.

TERvEyDENHUOLTO

TERvEyDENHUOLTOjäRjESTELMäN RAHOITUS yKSIKANAvAISTETTAvA

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on länsimaiden epäoikeudenmukaisin: Suomi on OECD-maiden vertai-lussa kärjessä siinä, kuinka hyvätuloisia suosien lääkäri-käynnit jakaantuvat. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa jo nyt suuret ja kasvavat jatkuvasti. Terveyden-huoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa näitä eroja, mut-ta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää niitä suosimalla parempituloisia: Työssä-

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

30 | SONK

käyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestel-mää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi.

Erillinen Kelan rahoituskanava yksityisiä terveyspal-veluita ja työterveyshuoltoa varten täytyy vaiheittain purkaa. Nykyinen monikanavarahoitus paitsi ylläpitää sosioekonomis- ten väestöryhmien välistä eriarvoisuutta, myös kasvattaa järjestelmän kokonaiskustannuksia kan-nustamalla osaoptimointiin ja ylläpitämällä päällekkäistä palvelutarjontaa erityisesti työterveyshuollossa ja perus-terveydenhuollossa. Lisäksi se luo henkilöstön saatavuus-ongelmia ja vaikeuttaa koko järjestelmän ohjattavuutta.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että terveydenhuollon rahoitus tulee ohjata alueellisille toimi-joille, jotka vastaavat myös palveluiden järjestämisestä. Erillinen Kelan rahoituskanava yksityisvastaanotoilla ja työterveyshuollossa tapahtuvaa sairaanhoitoa varten täy-tyy vaiheittain purkaa, jotta terveydenhuoltojärjestelmän eriarvoistuminen voidaan pysäyttää. Työterveyshuolto ja opiskeluterveydenhuolto on säilytettävä rahoituk-sen muuttuessa, mutta ne tulee palauttaa alkuperäiseen rooliinsa osaksi ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Työssä käyvien ja opiskelijoiden palveluiden tason säily-minen tulee varmistaa muutoksen aikana.

TERvEyDENHUOLLON jäRjESTäMIS vASTUU KUNTIA SUUREMMILLE HARTEILLE

Maamme terveydenhuoltojärjestelmää tulisi uudistaa siten, että yhteiset varat käytetään mahdollisimman oi-keudenmukaisesti ja tehokkaasti koko väestön terveyden edistämiseen, jotta kaikille voidaan taata perustuslain edellyttämät riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällä uu-distuksella on kiire, sillä Suomen terveydenhuoltojärjes-telmä on länsimaiden epäoikeudenmukaisin ja yhä suu-rempi kultakaivos yksityisiä terveyspalveluja tarjoaville veroparatiisiyhtiöille.

SONK pitää terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen keskeisenä lähtökohtana paitsi järjestäjätahojen väestö-pohjien kasvattamista myös erikoissairaanhoidon ja pe-rusterveydenhuollon välisen raja-aidan kaatamista, jotta edellinen ei enää kehittyisi jälkimmäisen kustannuksella, vaan molempia pystyttäisiin kehittämään tasapuolisesti ja turha hallinto voitaisiin karsia. Lisäksi mielestämme uu-distuksen tulee tavoitella sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, sillä nykyajan hyvinvointiongelmat, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmat, edellyttä-vät laaja-alaista, asiakaslähtöistä puuttumista sekä moni-alaista yhteistyötä.

Suhtaudumme hyvin skeptisesti siihen, että maamme hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-uudistuksessa esittämät toimenpiteet riittäisivät uudista-maan järjestelmäämme perustuslakia vastaavaksi. Kunnat eivät ole osoittaneet yhteistyökykyä yhdistyäkseen riittä-vän vahvoiksi, jotta niillä olisi tosiasialliset edellytykset

vastata terveydenhuollon palveluista. Lisäksi tähän men-nessä esitetty malli uhkaa lisätä päällekkäistä hallintoa ja vaikeuttaa järjestelmän huonoa ohjattavuutta entisestään hajauttamalla järjestämisvastuun kolmelle eri tasolle.

SONK ehdottaa, että terveydenhuollon rahoitus ja järjes-tämisvastuu tulee siirtää sellaisille alueellisille toimijoille, joiden väestöpohja on riittävän suuri myös erikoissairaan-hoidon palveluiden järjestämiseksi. Sosiaalihuollon rahoi-tuksen ja järjestämisvastuun tulee olla samalla toimijalla kuin terveydenhuollon palveluiden integraation toteutu-miseksi.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kootaan alueelli-sille toimijoille, jotka vastaavat myös palveluiden järjes-tämisestä. Järjestämisvastuun väestöpohjan tulee olla vähintään 200 000, jotta alueilla on edellytykset myös eri-koissairaanhoidon palveluiden järjestämiseksi. Näin muo-dostuneiden alueiden on lisäksi tehtävä yhteistyötä eri-tyisen vaativien ja kalliiden palveluiden järjestämisessä. Järjestelmää uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota myös kansalaisten demokratian toteutumiseen. Lisäksi haja-asutusalueiden lähiterveyspalvelut on tarvittaessa turvattava erityisjärjestelyin.

KOULUTUS jA SIvISTyS

MAKSUTON KORKEAKOULUTUS SäILyTETTävä KAIKILLE OPISKELIjOILLE

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry on huolissaan maksuttoman korkeakoulutuksen säilyttämisestä kaikille opiskelijoille. Osa SDP:n kansanedustajista on puolustanut lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opis-kelijoille, ymmärtämättä siitä johtuvia seurauksia yhteis-kunnallemme joita maksut toisivat tullessaan.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden luku-kausimaksukokeilu on käynnissä vuoden 2014 loppuun asti. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo tutkimustietoa, jon-ka perusteella lukukausimaksukokeilu on epäonnistunut täysin. Suomessa lukukausimaksukokeilun aikana ei ole saatu haluttuja taloudellisia tuloksia; suurin osa opis-kelijoista saa mm. korkeakoulun rahoittaman stipendin opintojen kustantamiseksi, tämän johdosta hallinto- ja muut kulut ovat nousseet. Naapurimaassamme Ruotsis-sa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti 80 % lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Myös Tanskassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiske-lijoiden määrä romahti huimasti lukukausimaksujen käyt-töönoton jälkeen, jonka lisäksi Tanskassa stipendi- sekä hallintokustannukset ovat kolminkertaistuneet.

Lukukausimaksuista ei siis ole saatu Suomessa kokeilun aikana eikä naapurimaissamme tahdottuja tuloksia. Tut-kimukset osoittavat, että lukukausimaksut ovat toimima-ton ja kallis ratkaisu – myös Suomelle. Lukukausimaksut

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

SONK | 31

teella, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tulee kiin-nittää huomiota opettajien ammatillisiin ja pedagogisiin taitoihin. Oppivelvollisuusikää on nostettava niin, että se kattaa kokonaan toiseen asteen tutkinnon suorittamisen. Oppimateriaalien on oltava oppijoille maksuttomia kaikil-la koulutusasteilla. Laadukas ja riittävästi resursoitu ura- ja opinto-ohjaus perus- ja toisella asteella tukee nuoria löytämään juuri heille sopivan ja kiinnostavan alan.

Kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutukseen. Heikon luokkaliikkuvuuden ongel-maa ei ratkaista muuttamalla korkeakoulutusta maksulli-seksi edes osittain vaan mahdollistamalla kaikille aiempaa paremmin pääsy korkeakoulutukseen. Korkeakoulutuk-seen pääsyyn ei saa vaikuttaa nuoren sosioekonominen tai etninen tausta eikä vanhempien koulutuksen taso.

Koulutuksella on merkittävä yksilön omia voimavaroja vahvistava rooli. Koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävä-nä on antaa tietoja ja taitoja aktiiviseen kansalaisuuteen; emansipoida yksilöt riippumatta heidän sukupuolestaan ja sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustastaan.

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry esittää, että Sosialidemokraattinen puolue nostaa sanan “sivistys” sa-nojen “oikeudenmukaisuus” ja “työ” rinnalle. Puolueen tulee jatkossa olla sivistyksen, työn ja oikeudenmukaisuu-den puolue. Sosialidemokraattisen puolueen hallituksen ja eduskuntaryhmän tulee johdonmukaisesti tehdä työtä tasa-arvoisen sivistysyhteiskunnan puolesta, joka kuuluu kaikille.

yLIOPISTOjEN jA AMMATTIKORKEAKOULUjEN TUTKIMUSTIETO OSAKSI POLIITTISIA PääTöKSENTEKOPROSESSEjA

Valtio tilaa vuosittain asiantuntijapalveluja yli puolella miljardilla eurolla. Samalla valtion virkamiesten määrää on jatkuvasti vähennetty. Aiemmin virkamiesten hoitamat tehtävät teetetään nykyisin siis ulkopuolisilla konsulteilla.

Rehellinen politiikka edellyttää faktoja. Sosialidemo-kraattiset Opiskelijat – SONK ry vaatii Suomen valtiolta näyttöön perustuvaa politiikkaa, jossa hyödynnetään johdonmu- kaisesti suomalaisten yliopistojen ja ammatti-korkeakoulujen osaamista. Suomessa toimii tällä hetkellä 15 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua, jotka tuottavat eri tieteen- aloilla kansainvälisesti merkittävää tutkimus-tietoa.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että Suomen valtion poliittisessa päätöksenteossa aletaan systemaattisesti hyödyntää maamme yliopistojen ja kor-keakoulujen tuottamaa tieteellistä tutkimustietoa. SDP valmistelee tiedestrategian, jolla pyritään paitsi poliittisen päätöksenteon ja tutkimustiedon yhteyden vahvistami-seen, myös suomalaisen tieteen tilan parantamiseen.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille madaltavat myös kyn-nystä ottaa maksut käyttöön kaikille korkeakouluopiske-lijoille Suomessa. Lukukausimaksupolitiikka on lyhyt-näköistä politiikkaa, jolla ei saavuteta mitään muuta kuin yhteiskunnan epätasa-arvon kasvamista.

Sosialidemokraatit ovat kautta aikojen rohkeasti puo-lustaneet maksutonta koulutusta ja liikkeemme yksi perusarvo on sivistys, joka kuuluu kaikille. Me demarit emme saa olla se liike joka romuttaa yhden yhteiskuntam-me menestyksen kulmakiven, nimittäin koulutus, johon jokaisella on mahdollisuus osallistua sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Meidän sosialidemokraattien tulee pitää kiinni meidän omasta luomuksestamme, maksutto-masta koulutuksesta.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että Sosialidemokraattinen puolue pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta jokaiselle opiskelijalle, jokaisella koulutus-asteella.

SIvISTyS SDP:N KANTAvAKSI TEEMAKSI

Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa, solidaarista ja oikeudenmukaista politiikkaa. Koulutuspolitiikka pitää nostaa politiikan keskiöön kunnallisella, valtakunnallisel-la, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla.

Hyvä elämä rakentuu tasa-arvoiselle lapsuudelle ja nuoruudelle, jonka pohja luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusasteella. Hyvä yhteiskunta rakentuu tasa-arvoiselle koulutuspolitiikalle, joka vapauttaa yksilöt ja tarjoaa heille täysipainoisen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Koulutuspolitiikalla on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja heidän mahdollisuuksiinsa pärjä-tä yhteiskunnassa ja elämässä. Kaikilla lapsilla pitää olla mahdollisuus osallistua maksuttomaan varhais- ja esiope-tukseen sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Päiväkotien, koulujen ja opetuksen eriytymi-nen alueen sosioekonomisen rakenteen mukaan on pysäy-tettävä.

Myös peruskoulu on tulevaisuudessa oppijalle mak-suton, yhdenvertainen, yhtenäinen, inspiroiva ja moni-arvoinen. Peruskoulussa sivistyksen siemenet kasvavat taimiksi, joita pitää vaalia huolella. Kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua opetukseen ja yhteiseen elämään koulussa. Suuri rooli kouluissa on ammattitaitoisella ope-tus- ja hoitohenkilöstöllä, joka takaa korkeatasoisen ope-tuksen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kehittää omia kykyjään turvallisessa ympäristössä.

Toisella asteella oppilailla pitää olla mahdollisuus jous-tavasti ottaa tutkintoonsa mukaan sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja. Riittävän laajat yleissivistävät opinnot takaavat kaikille realistiset mahdollisuudet jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä val-miudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Toisella as-

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

32 | SONK

TAMPEREEN SOSIALI­DEMOKRAATTINEN OPISKELIjAyHDISTyS TASy

Puheenjohtaja Milla Granlundgranlund.milla@gmail.comtasyry.blogspot.com

TURUN OPISKELIjOIDEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN yHDISTyS TOSy

Puheenjohtaja Essi Virtaneness.virtanen@gmail.comwww.tosy.fi

vAASAN SOSIALIDEMOKRAAT­TISET OPISKELIjAT vSDO

Puheenjohtaja Pekka Tuurituuri.pekka@gmail.com

ÅbO SOCIALDEMOKRATISKA STUDERANDE ÅSS

Ordförande Kennet Mattfolkkennet.mattfolk@hotmail.comusers.abo.fi /ass

ALUMNIOSASTOT:

GLObAALISOSIALIDEMO­KRAATIT GSD, HELSINKI

gsdsuomi.wordpress.com 

TöLö UNGA SOCIALISTERTUS, HELSINKI

www.tolounga.net

SONKIN TOIMISTO:

SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIjAT – SONK Ry.

Saariniemenkatu 600530 Helsinkisonk@sonk.fi www.sonk.fi

Puheenjohtaja Anette Karlsson0451129299puheenjohtaja@sonk.fi

Pääsihteeri Anni Lahtinen0452775070paasihteeri@sonk.fi

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiattoimisto@sonk.fi

jOENSUUN SOSIALIDEMO­KRAATTISET OPISKELIjAT jOSy

Puheenjohtaja Noora Kettunennoora.kettunen1@gmail.com

jyväSKyLäN SOSIALI­DEMOKRAATTISET NUORET jA OPISKELIjAT jSDN

Puheenjohtaja Annu Komulainenannu.k.komulainen@student.jyu.fi www.jsdn.fi

LAHDEN DEMARI­OPISKELIjAT LDO

Puheenjohtaja Maria Rytkönenmaria.rytkonen@jyu.fi

OPISKELIjOIDEN SOSIALI­DEMOKRAATTINEN yHDIS­TyS OSy, HELSINKI

Puheenjohtaja Tuulia Pitkänen tuu-lia.pitkanen@gmail.comwww.osy.fi

OTANIEMEN OPISKELIjA­DEMARIT OODI, ESPOO

Puheenjohtaja Eetu Ahoneneetu.ahonen@aalto.fi

OULUN OPISKELIjOIDEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN yHDISTyS OOSy

Puheenjohtaja Heidi Keränenheidikeraenen@gmail.comoosy.sdp.fi

ROvANIEMEN SOSIALI­DEMOKRAATTINEN OPISKELIjAyHDISTyS ROSO

Puheenjohtaja Hannu Mällinenhmalline@ulapland.fi rosolaiset.blogspot.fi

SOSIALIDEMOKRAATTISET AMMATTIKORKEAKOULU­OPISKELIjAT SOMA

Puheenjohtaja Tony Vikstentony.viksten@hotmail.comsoma.sdp.fi

SOnk tOIMII YMPÄRI SUOMEn!

| 33

DEBATTI 1/2014

SONK | 33

DEBATTI 1/2014

SONK | 33 | 33 SONK | 33 | 33

PUHEENjOHTAjISTO:

Anette Karlsson: Minun Eurooppani on oikeudenmukainen.Nelli Nurminen, TUS: Minun Eurooppani on terve.

Pekka Tuuri, VSDO: Minun Eurooppani on yksi iso hyvinvointivaltio.

jäSENET:

Hanna Huumonen, JSDN: Minun Eurooppani on yhdenvertainen.Artturi Jyrkkänen, TOSY: Minun Eurooppani rakastaa.

Heidi Matkaselkä, SOMA: Minun Eurooppani on kansainvälistä yhteistyötä.Tuulia Pitkänen, OSY: Minun Eurooppani on rauhanprojekti. Koska Ukrainan tapahtumat eivät saa toistua.

Maria Rytkönen, LDO: Minun Eurooppani on solidaarinen.Tuomas Timonen, JOSY: Minun Eurooppani on onnellinen.

vARAjäSENET:

Milla Granlund, TASY: Minun Eurooppani on yhteinen.Elisa Gebhard, OSY: Minun Eurooppani on yhteisvastuullinen.Veli Hemming, JSDN: Minun Eurooppani on sama kuin sinun.Arthur Lomarainen, TOSY: Minun Eurooppani on turvallinen.

LIIttOhALLItUS 2014

DEBATTI 1/2014DEBATTI 1/2014

34 | DEBATTI

SEURAAvASSAnUMEROSSA:

AktIvISMI!DEbATTI jATKUU NETISSä:

FACEbOOK.COM/DEbATTI.LEHTI

WWW.DEbATTILEHTI.FI

MUISTA! SONKIN EU­KOULU PIDETääN 11.–12.4. LISäTIETOjA WWW.SONK.FI/TAPAHTUMAT

DEBAtOIjAt

TIINA VESA, PÄÄTOIMITTAJA

"minun Eurooppani on suvaitsevainen, avoin ja yhdenvertainen."

Tähän lehteen minä kartoitin kirjoittajat, juttuaiheet, pidin huolta deadlineista, hoidin yhteydenpitoa toimituskunnan jäsenten kanssa, luin jutut läpi sekä editoin niitä tarvittaessa. ja kaikkea muuta säätöä siinä valissä. parasta tämän debatin tekemisessä oli ihmisten innostuminen juttuihin ja niihin ”rakas­tuminen”. oivallukset, mielipiteet, ideat, sosialidemokratia.

ANNI LAHTINEN, TOIMITUSSIHTEERI

"minun Eurooppani on yhteinen, se kuuluu kaikille."

Tähän lehteen minä kokosin järjestöllisiä juttuja, hankin mainoksia ja tuin toimi­tuskunnan työtä sekä hoidin asioimisen painon kanssa. parasta tämän debatin tekemisessä oli mahdollistaa ja tukea motivoituneen toimituskunnan työtä lehden kehittämisessä vielä entistä paremmaksi.

NELLI NURMINEN, TOIMITUSKUNNAN JÄSEN

"minun Eurooppani on edelläkävijä."

Tähän lehteen minä kirjoitin jutun Eu­roopan ja Eu:n tulevaisuutta käsitellees­tä keskustelutilaisuudesta, jonka Annin kanssa organisoimme helmikuussa. parasta tämän lehden tekemisessä oli se, että sain valtavasti uusia näkökulmia ja opin paljon. oli jännittävää käydä oman mukavuusalueensa ulkopuolella ja haastatella asiantuntijoita aiheesta, jossa itse on vain harrastelija.

Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Osuuskunnan toimintaa

ww

w.tr

adek

a.fi

Osuuskunta Tradeka-yhtymä tukee yleishyödyllistä toimintaa tänäkin vuonna. Uusimpana kohteena on Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, joka on järjes-tänyt Osuuskunnan rahoituk-sella omaishoitajille mahdolli-

suuden yksilölliseen lomaseen järjestämällä myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi.

Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turva-kotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja Tatsi ry:n toimintaa.

Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoi-mintaa tuetaan mm. Suomen kulttuurirahaston OTK:n rahas-ton sekä Kansan sivistysrahas-ton Tradeka-yhtymän rahaston kautta.

36 |

DEBATTI 1/2014

DEBAttI NRO1/2014

POSTIMAKSUMAKSETTU

SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIjAT SONK Ry

TUNNUS 500310500003 vASTAUSLäHETyS

OtA YhtEYttÄ!

TILAAN DEbATIN ILMAISEKSI KOULUUN, NUORISOTILAAN TMS.

NIMI jA SyNTyMäAIKA

LäHIOSOITE

PUHELINNUMERO

SäHKöPOSTI

OPPILAITOS

PäIväyS jA ALLEKIRjOITUS

HALUAN SAADA LISää TIETOA DEMARINUORISTA.

TILAAN DEbATIN (30 EUROA / vUOSI).

EN HALUA, ETTä MINULLE LäHETETääN ENää DEbATTIA.

OSOITTEENI ON MUUTTUNUT, ALLA UUSI OSOITE.

HALUAN LIITTyä SONKIN jäSENEKSI.

HALUAN LIITTyä DEMARINUORTEN jäSENEKSI.

HALUAN SAADA LISää TIETOA SONKISTA.

POSTINUMERO jA TOIMIPAIKKA

A7 W1