04 Kansainvälisiä kokemuksia alliansseista

16 Parempaa opti-mointia raken-nushankkeisiin

No. 1/20150 €

s.06TAYS valmistautuu

2020-lukuun

l e h t i u u d e sta s u u n n i t t e lu stat a l o t e k n i i k k a -t e e m a n u m e r o

Kuva: Petri Juntunen

Kuva: Työyhteenliittym

ä Arkkitehtitoim

isto Tähti-Set Oy ja U

KI A

rkkitehdit Oy

Kuva: Tim

o Heiskanen

03 Esipuhe

04 Kansainvälisiä kokemuksia alliansseista

06 TAYS valmistautuu 2020-lukuun

1 1 Vuoden työmaa 2014

16 Parempaa optimointia rakennushankkeisiin

20 Erikoisosaamista siirretään sukupolvelta toiselle

22 Lyhyesti

06 1 1

16 22

SiSällyS

Julkaisija: Granlund OyMalminkaari 21, PL 59, 00701 HelsinkiPäätoimittaja: Riikka Linna Toimituskunta: Pekka Metsi, Juhani Pekkonen ja Riikka LinnaiSSN 2242-4997 (painettu) iSSN 2242-5004 (verkkojulkaisu)

Graafinen suunnittelu: Porkka & Kuutsa OyPainopaikka: Alocon Oy Kannen kuva: Petri Juntunen Kannen mallit: Niina Erkkilä, Francisco Forns-Samso, Janne Helenius, Mika Reinikainen

02 ½done 1_2015

eSiPuhe

Suunnittelurintamalla yllättävän vilkaStaPetri Juntunen, kuva

03 Tämä ½done käsittelee taloteknistä suunnittelua.Suunnittelumarkkina ainakin taloteknii-

kan osalta on kestänyt talouden huonon kehityksen yllättävän hyvin. Syitä on useita. Granlundin osalta ns. suunnittelun peruskuorma on aina muodostunut kanta-asiakkaiden korjausprojekteista. Niin nytkin. Energia-tehokkuutta parannellaan ja ikääntyviä järjestelmiä päivitetään. Myös infrapuolen ja sairaalasektorin hyvä imu auttaa asiaa. Toki alueellisia eroja markkinoissa on.

Allianssimallit ovat selvästi lyömässä läpi uutena toimintamallina. Parempi yhteistyö, riskien jakaminen ja laatupohjaiset valinnat ovat hyvä pohja uudistu-miselle. Sen sijaan valintaprosessien raskaus ja liian monimutkainen juridiikka eivät oikein istu paikalliseen kulttuuriin. Mutta kuten aina, uuden toimintatavan omaksuminen vaatii aikansa. Harjoittelemalla ja kehit-tämällä homma saadaan parempaan kuosiin.

Suunnittelun uusien tehtäväluetteloiden käyttöä on nyt harjoiteltu kahden vuoden ajan. Granlundilla on pyritty viemään asiaa eteenpäin ns. suunnittelun tuot-teistusprojektilla. Ideana on kehittää sisältöjä siten, että voisimme auttaa tilaaja löytämään helpommin sopivan laajuuden suunnittelupalvelulle. Laadun on tietysti aina oltava hyvällä tasolla. Mutta projektista ja tilaajan tarpeista riippuen painopiste voi olla nopeudessa ja kustannustehokkuudessa (nämä taitavat olla vakiota-voitteita), sisäolosuhteiden hallinnassa tai energiarat-kaisujen vaihtoehtojen tutkimisessa jne. Tavoitteena on avata suunnittelun sisältöä tilaajalle entistä selkeämmin.

Palvelukokemus on ainakin kahdella tapaa kehityksen kohteena ta-loteknisessä suunnitte-lussa. Toinen osa-alue on suunnittelun prosessi eli miten mm. tietomallit, taustalla tehtävät lasken-

nalliset analyysit ja tietysti asiantuntijan ammattitaito saadaan parhaalla mahdollisella tavalla avattua muille osapuolille. Ja toinen alue liittyy lopputulokseen. Miten tila ja rakennus voisivat antaa käyttäjälleen enemmän informaatiota helpolla tavalla liittyen vaikkapa tilan käyttämiseen, olosuhteisiin, palautekanavaan jne. Näi-hin kumpaakin liittyy muutakin kuin teknologiaa ja sitä kautta osaamista pitää hakea myös ns. poikkitieteellisesti.

Suunnittelu on asiantuntijatoimintaa, jossa lopulta ihminen ja osaaminen ovat keskiössä. Suuret ikäluokat ovat ansaitusti lähestymässä aikoja, jolloin vastuuta siirretään nuoremmille. Jos osaamisen siirtoa ei tehdä, voi menetys olla suuri. Granlundilla monet eläkeläiset ovat jatkaneet projektitöissä ja sitä kautta loiventaneet muutosta. Mentorointi eli systemaattinen osaamisen siirto on myös osoittautunut toimivaksi malliksi.

Näitä ja paljon muita asioita käsitellään tässä ½dones-sa. Toivotan antoisia lukuhetkiä. Palautetta voi antaa vaik-kapa sosiaalisen median kautta. @p_metsi @granlundoy

Pekka MetsiGranlund

”AlliAnssimAllit

ovAt selvästi

lyömässä läpi

uutenA toimintA­

mAllinA.”

½done 1_2015 03

Kansainvälisiä KoKemuKsia alliansseistaAustrAliAssA jA YhdYsvAlloissA ennustettAvAmpiA projektejAAki Pekuri, teksti

Y d i n rY h m äj oh t orY h m ä

a l l i a n s s i rY h m ä

s u u n n i t t el u - rY h m ä

r a K en n u t taja

u r a Ko i t s ija

01 Allianssimallissa rakennus­hankkeen päätekijät toimivat ryhmänä ja vievät hanketta eteenpäin yhteisvastuullisesti.

Lähd

e: D

PR C

onst

ruct

ion

04 ½done 1_2015

05 Allianssiprojekteista käytetään maailmassa monia nimiä, allianssi-

termi on periytynyt Australiasta, kun taas Yhdysvalloissa puhutaan integroiduista projektitoimituksista (IPD). Oulun yliopis-ton tuotanto talouden tutkija Aki Pekuri valai-see esimerkkejä maailmalta.

Allianssilla tai integroidulla projektitoimituksella tarkoi-tetaan projektia, jossa riskit ja mahdollisuudet jaetaan yhdellä yhteisellä sopimuksella hankkeen avainosa-puolten kesken. Tämä tarkoittaa yleensä vähintään ti-laajan, pääsuunnittelijan ja päätoteuttajan muodostamaa troikkaa sekä mahdollisesti muutamia muita hankkeen toteuttamisen kannalta keskeisiä toimijoita.

Integroidulle projektitoimitukselle on ominaista mm. osapuolten valinta aikaisessa vaiheessa sekä sopimuksen sisältämä kaupallinen malli, joka kannus-taa projektitiimiä toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Terminologi-sesti nämä integroidut projektit tunnetaan Suomessa alliansseina, joka on australia-laisten käyttämä nimitys tämäntyyppisille projekteille. Suomen allianssit sisältävät kuitenkin myös piirteitä yhdysvaltalais-ten kehittämästä integroidusta projek-titoimituksesta, joka on australialaista toimintamallia täsmällisempi projektissa käytettävien toimintatapojen suhteen, mutta vastaavasti epämääräisempi projektin hankintavaiheen osalta. Tavoite on kuitenkin molemmille toimintamalleille sama eli saada aikaan projektin kannalta parempia lopputuloksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan onko näin käynyt.

Australiassa 85 % projekteista toimitettiin budje-tissa. Australiassa projekteja on toimitettu ”hankkeen parhaaksi” -ajattelutavan mukaan vuosituhannen vaih-teesta lähtien, lähinnä infra-alalla. Näiden projektien yhteenlaskettu vuosittainen arvo on parhaimmillaan ollut yli 10 miljardia dollaria, mikä vastaa noin kolmas-osaa maan infra-hankinnoista.

Tulokset kyseisistä projekteista ovat vakuuttavia. Ensimmäisen, projekteja vuosina 2004–2009 tarkas-tellun vertailututkimuksen mukaan 94 % projekteista on täyttänyt tilaajan asettaman aikataulutavoitteen. Samaisen tutkimuksen mukaan 85 % projekteista toimi-tettiin joko budjetissa tai sen alle. Lisäksi sekä tilaajista (95 %) että toteuttavista osapuolista (97 %) lähes kaikki olivat sitä mieltä, että projekti joko täytti tai ylitti sille asetetut vaatimukset useilla eri mittareilla mitattuna.

Tuoreempi, vuosina 2008–2013 toteutettu tutkimus puoltaa näitä havaintoja. Sen mukaan yksi allianssi-

toimitustavan merkittävimmistä hyödyistä on se, että projektin aikana voidaan tehdä suuriakin muutoksia ilman aikataulujen pettämistä tai sopimuksellista uu-delleen neuvottelua. Lisäksi sanottakoon, että näiden tutkimusten mukaan yhtään riitaa ei ole jouduttu vielä ratkaisemaan allianssien ulkopuolella.

yhdysvalloissa integroiduilla projekteilla 4–15 % säästöt. Yhdysvalloissa integroituja projektitoimituk-sia on tehty erilaisissa sairaala-, toimitila- ja koulu-hankkeissa noin kymmenen vuoden ajan. Merkittävänä veturina kehityksessä on toiminut Pohjois-Kalifornian alueella terveyspalveluja tuottava Sutter Health, jolla on kokemusta jo kymmenistä onnistuneista integroi-duista projekteista. Yhtiön kiinteistökehityksestä ja rakennushankkeista vastaava johtaja Dan Conwell esitti näiden projektien tuloksia Tekesin rahoittaman LCIFIN2-ryhmähankkeen osapuolille viime toukokuussa San

Franciscoon suuntautuneen opintomat-kan aikana. LCIFIN2-hankkeen tavoittee-na on edistää uusien menetelmien ja in-tegroidun projektitoimitustavan käyttöä Suomen rakennusteollisuudessa.

Conwell rinnasti 65 integroidulla to-teutustavalla toimitettua projektia sataan perinteiseen projektiin. Siinä missä perin-teiset projektit kärsivät keskimäärin 8 % budjettiylityksestä, integroidut projektit toivat keskimäärin 4 % säästöt. Tulevai-

suudessa Sutter Health aikoo tilaajan roolissaan hankkia projekteja vain ja ainoastaan integroituun toimitus-tapaan perustuen.

Kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston tutkijat taas ovat raportoineet integroitujen projektien tuoneen keski-määrin 15 % säästöt tilasuunnitteluvaiheessa tehtäviin markkinahintoihin verrattuna. Integroitujen projektien hyötynä mainitaan etenkin ennustettavuuden lisään-tyminen; aiemmin yleisiä aikatauluylityksiä ei pidetä enää ongelmana ja myös riski budjettiylityksiin on integroinnin myötä vähentynyt merkittävästi.

Myös Suomessa ensimmäisten allianssiprojektien tulokset ovat olleet positiivisia. Liikennevirasto ava-si vuonna 2010 rohkeasti pelin Lielahti–Kokemäki-ratahankkeen perusparannuksen myötä ja useat muut tilaajat ovat sittemmin seuranneet perässä. Tällä het-kellä Suomessa on käynnissä tai suunnitteilla 22 alli-anssihanketta, joiden kaupalliset arvot liikkuvat 6 ja 260 miljoonan euron välissä. Tämä on selvä merkki rakennusmarkkinan nopeasta kehittymisestä, joten alan toimijoiden on syytä viimeistään nyt herätä muutokseen ja aloittaa oma valmistautuminen tulevaa integraatiota edellyttävään projektiin.

”K AupAllinen

mAlli K AnnustA A

projeK titiimiä

toimimA An yhteisten

tAvoitteiden

sA AvuttAmiseKsi”

Lähd

e: D

PR C

onst

ruct

ion

½done 1_2015 05

06 TAYS Uudistamisohjelma 2020 on hankkeena yhtä suuri ponnistus kuin

Tampereen yliopistollisen sairaalan rakenta-minen oli aikoinaan yli 50 vuotta sitten. Mitta-kaavaltaan yli 300 miljoonan euron hanke-kokonaisuus on Pirkanmaan suurimpia.

Tampereen yliopistollinen sairaala on Pirkanmaan tärkein sairaanhoidon yk-sikkö. Granlund suunnitte-lee peruskorjausosien ja uudisrakennusten talotek-niikan, jonka tavoitteena ovat tehokkaat erikoissairaanhoidon palvelut tulevai-suudessa. Uudistustyöt käynnistyivät keväällä 2014 takapihan E-siivestä, ja seuraavaksi olivat vuorossa etupihan uudisrakennukset. Vuoteen 2024 mennessä valmistuvat myös saneerausosat.

Hankkeen talotekniikkasuunnittelijat valittiin suun-nittelijaryhmän osana.

”Arkkitehtivetoiseen suunnitteluryhmään kuuluu myös sairaalalaite- ja rakennesuunnittelutoimistoja”, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) rakennuttaja-päällikkö Matias Seini.

TAYSin taloteknisestä suunnittelusta vastaavat yhdes-sä Granlund Tampere Oy ja AX-Suunnittelu. Molemmilla on pitkä kokemus terveydenhuoltoalan TATE-suunnittelusta.

”Suunnitteluryhmän ideologisena taustana on, että saamme hankkeeseen kokonaisajattelua, yhteistä vas-tuunkantamista ja kokonaisuuden hallintaa sekä väl-tämme turhat rajapinnat”, selittää Matias Seini. ”Ainakin tähän asti Granlundin ja AX-Suunnittelun yhteistyö on sujunut niin kuin odotimme ja yritykset viestivät ja toimivat yhtenäisesti meidän suuntaamme.”

Kasvukeskuksessa terveydenhuollon etulinjassa. TAYSin uudistamisohjelman tavoitteena on nostaa alueen sairaalapalvelut tulevaisuuden tasolle, jolloin Tampe-reella hoidetaan entistä enemmän potilaita paremmilla

tAYs vAlmistAutuu 2020-luKuunSanna Karppinen, teksti

01 Matias Seinin mukaan TAYSin uudistushankkeen tärkein tavoite on tehostaa sai­raalan toimintaa, jotta potilaita palvellaan tulevaisuudessa en­tistä paremmin. Taloteknisten ratkaisujen valinnalla on suuri merkitys.

Kuv

a: T

yöyh

teen

liitt

ymä

Ark

kite

htit

oim

isto

Täh

ti-S

et O

y ja

UK

I Ark

kite

hdit

Oy

06 ½done 1_2015

½done 1_2015 07

menetelmillä ja toimivammissa tiloissa. PSHP:n rakennut-tajapäällikkö Matias Seinin mukaan sairaalapalvelujen tarpeen uskotaan kasvavan alueella seuraavan vuosi-kymmenen aikana noin 15 %.

”Väestön ikääntyminen ja Pirkanmaan väestöpohjan kasvu on otettava huomioon, ja lisäksi esimerkiksi sote-uudistus voi aiheuttaa terveydenhuoltopalvelujen keskit-tymistä”, Matias Seini toteaa. ”Potilailla on nykyään myös vapaus valita, millä paikkakunnalla he itseään hoidattavat. Uskomme, että esimerkiksi moderni sydänsairaala ja lasten-sairaala houkuttelevat potilaita Pirkanmaan ulkopuolelta.”

Talotekniikkasuunnittelijoiden tehtävänä on tukea sairaalan uudistumista tuoreilla ideoilla.

”Toivomme Granlundilta innovatiivisuutta sekä kykyä hakea uusia teknisiä ratkaisuja, joilla tuetaan ja paran-netaan mahdollisuuksiamme tehostaa toimintaamme tulevaisuudessa”, toteaa Matias Seini.

Sairaalasuunnittelu on kokemuslaji. TAYSin uudis-rakennukset nousevat paraatipaikalle sairaalan etupi-halle. Suunnitteilla on kolme uudisrakennusta ja pysä-köintilaitos, joka tulee pihakannen alle. Jo rakenteilla olevaan takapihan E-siipeen kotiutuvat infektiotautien eristystilat ja dialyysihoidot.

”Etupihan suurin uudisrakennus tulee olemaan D-siipi, johon rakennetaan sairaalan pääaula ja ns. ’kuumat

toiminnot’, kuten synnytys-osasto, välinehuolto ja leik-kaussalit”, kertoo Granlund Tampere Oy:n toimitusjoh-taja ja hankkeen taloteknii-kan pääsuunnittelija Risto Suojanen. ”Vanhan N-siiven kohdalle tulee uusi sydänsairaala ja uuteen L-siipeen lasten- ja nuortenkeskus. Etupihalle rakennetaan myös ambulanssihalli. Sitä mukaa, kun vanhoja tiloja vapautuu ja toimintoja pystytään siirtämään uudisrakennuksiin, aloitetaan vanhojen tilojen saneeraus.”

TAYSin uudisrakennusten ja saneerausosien talotek-niseen suunnitteluun kuuluvat LVI- ja sähkösuunnitel-mat sekä rakennusautomaation suunnittelu. Risto Suoja-nen listaa Granlundin vastuualueiksi myös paloteknisen suunnittelun sekä sprinkleri- ja putkipostijärjestelmät.

”Lisäksi vastaamme hankkeen elinkaarisuunnitte-lusta ja -konsultoinnista”, Risto Suojanen tarkentaa.

”Erityisosaamistamme tarvitaan myös sairaalakaasu-järjestelmän suunnittelussa, ja uudistus vaatii laajasti alueen infran kehittämistä ja muutostöitä esimerkiksi kaukolämpöverkossa.”

Nykyaikaisten sairaaloiden taloteknistä suunnittelua ohjaavat tiukat energiasäädökset ja olemassa olevat jär-jestelmät, joiden kanssa uusien ratkaisujen on toimittava.

”Uudisrakennuksiin tulee paljon modernia tekniik-kaa”, Risto Suojanen toteaa. ”Yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoito tarvitsee monenlaisia erityistiloja, esimerkiksi kuvantamista varten, joten suunnittelijoiden on tunnettava sekä ala että uusimmat tekniset ratkaisut syvällisesti. Perinteisillä ratkaisuilla ei enää saavuteta nykyisiä energiavaatimuksia.”

”sAir A Al ApAlvelujen tArpeen

usKotA An K AsvAvAn AlueellA seur A AvAn

vuosiK ymmenen AiK AnA noin 15 %.”

Matias Seini, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

02 TAYSin uudisrakennukset nousevat nykyisen kiinteis­tön etupihalle. Alueelle raken­netaan myös uusi pysäköinti­laitos.

Visualisiointi: Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy ja UKI Arkkitehdit Oy. Ilmakuva: Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy.

08 ½done 1_2015

09 Granlund on Suomen suurin sairaalasekto-rin suunnittelutoimisto, ja henkilökunnasta

löytyy yli 120 terveydenhuoltosektorille erikoistunutta talotekniikkasuunnittelijaa. Suuria sairaalahankkeita suunnittelee valtakunnallisesti vain 3–5 talotekniikan suunnittelutoimistoa.

Sairaalasuunnitteluun erikoistuneita Granlundin toimipisteitä löytyy pääkaupunkiseudun lisäksi jo Kuo-piosta, Tampereelta, Lappeenrannasta ja Pohjanmaalta. Paikallinen läsnäolo on tärkeää, eikä mikään korvaa vuosikymmenten kokemusta.

Kaikille Granlundin sairaalasuunnittelijoille on yh-teistä, että he tuntevat terveydenhuoltoalan toiminta-tavat ja erikoisvaatimukset. Joukkoon mahtuu LVI-, sähkö-, tele- ja turvasuunnittelijoita sekä rakennusauto-maation ja palonsammutusjärjestelmien asiantuntijoita.

”Yksi porukka suunnittelee pelkästään kiinteitä sai-raalalaitteita ja osa on erikoistunut sairaalakaasuverkos-toihin”, Granlundin Espoon yksikön sairaalasuunnittelun johtava asiantuntija Aila Puusaari luettelee.

TAyS vAlMiSTAuTuu 2020-luKuuN

”sAir A AlAseK torin jAtKuvAn K Asvun

AvAin on AK tiivinen osAllistuminen

AlAn Kehit yshAnKKeisiin.”

Aila Puusaari, Granlund

Yli 120 Sairaala SuunnittelijaaSanna Karppinen, teksti Petri Juntunen ja imagokuva, kuvat

Vuosittain työn alla on useita yliopistollisia sairaa-loita, keskussairaaloita, yksityisklinikoita ja terveys-keskuksia.

”Pelkästään HUSille on käynnissä vuosittain 50–100 erikokoista projektia, ja maakunnissakin puhutaan sa-doista kohteista”, arvioi Puusaari. ”Suurimpiakin hank-keita on useita. Tällä hetkellä merkittävimpiä on TAYSin lisäksi Uusi Lastensairaala ja Keski-Suomen sairaanhoi-topiirin uusi sairaala. Kouvolassa olemme mukana suun-nittelemassa Ratamo-keskusta, joka on ensimmäinen

01 120 terveydenhuoltosektorille erikoistuneen suunnittelijan joukkoon kuuluu myös erikois­aloja, kuten mm. KSL ja valaistus.

½done 1_2015 09

integroidulle toiminnalle suunniteltu sairaala. Siellä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palve-luihin yhdistetään sosiaalipalveluja.”

Konkari haluaa kehittyä. Sairaala-alan talotekninen suunnittelu on ollut mukana Granlundin toiminnassa oikeastaan jo ennen kuin yritys perustettiin.

”Toinen Granlundin perustajista, Antti Oksanen, oli jo 1960-luvulla erikoistunut sairaaloiden LVI-suunnit-teluun”, kertoo Puusaari. ”Monet asiakassuhteet kum-puavatkin pitkän ajan takaa. Toki osaamisen ylläpito ja samalla asiakkaiden luottamuksen säilyttäminen vaatii jatkuvaa suunnittelijoiden koulutusta ja osaa-misen tukemista. Työntekijöiden koulutus on onneksi Granlundilla systemaattista. Kyse on itseään ruokkivas-ta prosessista, jossa kokemus auttaa saamaan suuria hankkeita, mikä taas antaa lisää kokemusta, jota jakaa uusille suunnittelijoille.”

Puusaaren mielestä yksi Granlundin sairaalasektorin jatkuvan kasvun avain on aktiivinen osallistuminen alan kehityshankkeisiin.

”Tuoreimpia saavutuksiamme on Suomen Sairaala-tekniikan yhdistyksen (SSTY) julkaisema ’Sairaalakaasu-järjestelmien suunnittelu-, asennus- ja huolto-ohje’, johon Granlund on antanut oman panoksensa. Ohje on alalla merkittävä, koska aikaisemmin sairaalakaasu-järjestelmien suunnittelua ei ole opetettu missään eikä yhteisiä ohjeita ole ollut. Tällä hetkellä meillä on edustaja mukana myös eurooppalaisessa sairaalailmanvaihdon standardityöryhmässä. Saamme ensi käden tietoa siitä, mihin alalla ollaan menossa.”

Tulevaisuuden terveydenhoitoa. Granlundin tär-keimpiä asiakkaita on julkinen sektori, kuten sairaanhoi-topiirit. Kuntayhtymien ja sote-uudistuksen vaikutuksia ei tiedä vielä kukaan, mutta muutoksia on odotettavissa.

”Kunnissa keskustellaan nyt vilkkaasti siitä, miten tärkeää on uudistaa terveydenhuoltopalveluja”, Puusaari kertoo. ”Samalla maakunnissa on kuitenkin suuri huoli ja epävarmuus siitä, toteutuvatko suunnitelmat koskaan rakennusvaiheeseen asti.”

Tulevaisuuden haasteita ovat myös energiavaatimuk-set, jotka tiukentuvat terveydenhuoltoalalla koko ajan.

”Yksi avoin kysymys on, miten nollaenergiavaati-mukset tulevat näkymään tulevaisuuden sairaaloissa”, Puusaari pohtii. ”Sen alalla kuitenkin jo huomaa, että sairaalasuunnittelun kehitys vie kohti tiloja, jotka ovat käytöltään selvästi muunneltavampia ja joustavampia kuin aikaisemmin. Sairaaloiden toiminta kehittyy sel-laista vauhtia, etteivät tiukasti räätälöidyt tilat enää tulevaisuudessa toimi.”

”KunnissA KesKustell A An ny t vilKK A Asti

siitä, miten tärKeä ä on uudistA A

terveydenhuoltopAlvelujA.”

Aila Puusaari, Granlund

TAyS vAlMiSTAuTuu 2020-luKuuN

02 Granlundin sairaalasuunnittelun johtava asiantuntija Aila Puusaari on alan pitkän linjan osaajia.

10 ½done 1_2015

vuoden tYömaa 2014Sanna Karppinen, teksti Timo heiskanen ja Granlund, kuvat

11 Rakennuslehden asiantuntijaraati valitsi Kansalliskirjaston peruskorjauksen Vuoden 2014 Työmaaksi. Granlundin vastuulla olivat Suomen vanhimman tieteellisen kirjas-

ton sähkö-, valaistus-, AV- ja turvasuunnittelu sekä huoltokirjan laatiminen.

Vuoden Työmaa 2014 -palkinto kertoo rakennustöiden sujuvuudesta. Taustalla on toimiva talotekninen suun-nittelu, joka alkoi jo loppuvuodesta 2011. Suunnittelutyö jatkuu koko rakentamisen ajan aina syyskuuhun 2015 asti.

”Suunnittelijat luovat pohjan työmaatoiminnan on-nistumiselle”, kertoo Granlundin sähköosaston ryhmä-päällikkö Topi Volama. ”Työmaalla tarvitaan laadukkaita, hyvin aikataulutettuja suunnitelmia – ja juuri oikeaan aikaan. Suunnittelijoiden pitää reagoida nopeasti työ-maan vaatimuksiin ja tehdä päivityksiä töiden edetessä.

Kansalliskirjaston kaltaisissa kohteissa esimerkiksi purkutyöt paljastavat aina yllätyksiä, jotka muuttavat suunnitelmia.”

Vuonna 1845 käyttöönotetun kirjaston peruskorja-uksen erityispiirteisiin kuuluu eri aikakausien arkki-tehtuurin ja sähkötöiden sekä modernin talotekniikan yhdistäminen. Yksi ratkaiseva asia hankkeen onnistu-misessa on toimiva yhteistyö.

”Kaikki talotekniset suunnitelmat esitellään jo alku-vaiheessa asiakkaalle, arkkitehdeille ja Museovirastolle”,

½done 1_2015 11

Topi Volama toteaa. ”Historiallisiin rakennuksiin on aina haasteellista toteuttaa muutoksia, ja siksi jokaisen taloteknisen yksityiskohdan seuraukset on osattava ennakoida. Valmiisiin pintoihin ei useinkaan ole enää mahdollista tehdä muutoksia ja lisäyksiä, ellei niitä ole mietitty huolellisesti etukäteen. Ratkaisujen on mahdol-listettava laajennustyöt myöhemmin, kuten myös tilojen monipuolinen käyttö.”

uusi piilotetaan vanhaan. Carl Ludwig Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston sisätiloissa vallitsee ainutlaatuinen tunnelma, jota useiden vuosikymmenten aikakerrostumat vahvistavat. Kirjaston sähkötekniikka oli kuitenkin aikansa elänyttä, ja se uudistettiinkin kauttaaltaan.

”Museoviraston suojelema rakennus on siitä poik-keuksellinen, että sen talotekniikan suunnittelu ja toteu-tus ovat karkeasti sanottuna talotekniikan piilottamista”, toteaa Topi Volama. ”Kulutuspisteitä ja järjestelmiä on paljon, mutta ne on sijoitettava huomaamattomasti. Se ei ole helppoa, koska vanhassa rakennuksessa on

”museovir Aston suojelemA r AKennus

on siitä poiKKeuKsellinen, että

sen tAloteKniiK An suunnittelu jA

toteutus ovAt K ArKeAsti sAnottunA

tAloteKniiK An piilottAmistA.”

Topi volama, Granlund

12 ½done 1_2015

sähkötekniikalle paljon vähemmän asennuspaikkoja kuin moderneissa rakennuksissa.”

Kansalliskirjaston tiloissa järjestetään monenlai-sia tapahtumia ja tilaisuuksia, ja sähkösuunnittelun yhtenä haasteena olikin keksiä, miten nykyaikainen AV-tekniikka toteutetaan keskellä historiallisia puitteita.

”Esiintyjien ja yleisön sijaintia on pystyttävä vaihte-lemaan, joten käytännössä AV-järjestelmiltä vaaditaan avoimen tilan monimuotoisuutta”, tarkentaa Granlundin sähköosaston projektipäällikkö Matti Alakylmänen, joka tuli mukaan hankkeeseen toteutussuunnitteluvaiheessa.

valaistussuunnitelmien mallinnusta. Arvoraken-nuksissa valaistussuunnittelu on merkittävä osa säh-kösuunnittelua. Kansalliskirjastossa tavoitteena oli säilyttää valaistuksen historiallisuus, vaikka valaistus toteutettiinkin uusilla tekniikoilla.

”Pyrimme valaistuksella vaikutelmaan, joka jatkaa päivänvaloa sisällä tiloissa”, Topi Volama selventää.

”Valaistustasot ovat maltilliset ja korostavat rakennuksen arkkitehtuuria. Kirjakokoelmien on kuitenkin löydyttä-vä helposti, ja siksi hyllyissä käytetään selkeää mutta piilotettua pintavalaisua.”

Kansalliskirjaston tiloihin kuuluu kolme suurta salia kupolikattoineen.

”Kattojen maalauksien valaisussa on kiinnitetty huo-miota valon määrään ja värilämpötilaan”, kertoo Matti Alakylmänen. ”Valon määrää voidaan säätää myöhemmin, kun tilat ovat valmiit ja arkkitehdeiltä ja käyttäjiltä saa-daan palautetta. Käytämme paljon LED-valaisimia ja T5-loisteputkia, koska valaisimet eivät saa säteillä UV-valoa.”

Myös energiatehokkuus on yksi Kansalliskirjaston sähkösuunnittelun lähtökohdista.

”Valaistuksen ohjauksessa hyödynnetään mahdol-lisimman paljon päivänvaloa”, kertoo Topi Volama.

”Keino valoja säädetään ulkoa tulevan valon mukaan, ja läsnäoloanturien ansiosta valotehoa nostetaan vasta, kun joku on paikalla.”

Granlundin toimintatapoihin kuuluu esitellä suunni-telmat asiakkaalle mahdollisimman havainnollisessa

01 Valaistussuunnittelun tavoitteena on tuoda Kansallis­kirjaston tiloihin mahdollisim­man paljon luonnonvaloa tai sitä muistuttavaa keinovaloa. Valaistuksen ohjaus on yksi keino parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

vuodeN TyöMAA 2014 ½done 1_2015 13

02 Vuoden Työmaa ­palkinto kertoo, että rakennushanke on sujunut mallikkaasti. Jotta työt etenevät työmaalla sujuvasti, tarvitaan laadukasta suunnitte­lua ja tarkkaa aikataulutusta.

14 ½done 1_2015

”esiintyjien jA yleisön sijAintiA on

pystyttävä vAihtelemAAn, joten

K äytännössä Av­järjestelmiltä vAAditAAn

Avoimen tilAn monimuotoisuuttA.”

Matti Alakylmänen, Granlund

muodossa. Valaistussuunnittelussa hyödynnettiin mal-linnuskuvia jo hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheessa.

”Simuloimme mallinnuskuvilla eri valaistusratkaisuil-la toteutettavia todellisia tilanteita”, kertoo Topi Volama.

”Prosessin edetessä järjestimme myös valaistusmalli-katselmuksia, joissa ratkaisuja demottiin muutaman valaisimen avulla pienoiskoossa. Näin kaikki osapuolet pääsivät arvioimaan ratkaisujen onnistumista.”

yleisörakennuksen turvakriteerit. Julkisessa raken-nuksessa turvallisuusratkaisut vaativat huolellisempaa suunnittelua kuin tilassa, jota käyttää vain rakennuksen henkilökunta. Omat haasteensa turvallisuussuunnittelul-le luovat myös puitteet, kuten rakennuksen arkkitehtuuri.

”Kun on kyse yleisörakennuksesta, turvaratkaisut ovat pykälää tiukemmat kuin vaikkapa toimistorakennuk-sessa”, kertoo Matti Alakylmänen. ”Kun ihminen tulee itselleen vieraaseen tilaan, hänen on löydettävä helposti poistumisreitit. Hätäkuulutusjärjestelmän lisäksi tur-vallisuus varmistetaan kulkuvalaistuksella portaissa ja sokkeloisissa käytävissä, joita Kansalliskirjastossa riittää.”

Turvavalaisimien sijoittelu vaatii sekä suunnitelmia että käyntejä paikan päällä.

”Suunnittelijan mielestä optimaalisessa turvavalaisi-men paikassa saattaa olla esimerkiksi maalaus, ja siksi ratkaisujen yhteensovittaminen arkkitehtien ja Museovi-raston ihmisten kanssa on tärkeää”, Matti Alakylmänen toteaa. ”Arkkitehti piirtää meidän suunnittelemiemme sähkötekniikan reittien mukaan mallikuvat ja seinäpro-jektiot, ja Museovirasto antaa lopullisen hyväksynnän. Suunnitelmien saaminen työmaalle voi olla pitkäkin projekti, ja välillä on lähdettävä liikkeelle kokonaan alusta.”

”Suunnittelijalla onkin oltava aina jotakin varalla takataskussaan”, Topi Volama naurahtaa.

vuodeN TyöMAA 2014 ½done 1_2015 15

16 ½done 1_2015

parempaa optimointia raKennushanKKeisiinvAihtoehtovertAilu säästää AikAA jA kustAnnuksiARiikka linna, teksti Petri Juntunen, kuva

17 Onnistuneet rakennusprojektit edellyttävät huolellista vaihtoehtotarkastelua jo hank-keen alkuvaiheessa. Esimerkiksi energiatehokkuuden osalta ehditään yleensä ver-

tailla vain muutamia vaihtoehtoja, kun on jo siirryttävä suunnitteluvaiheeseen.

Granlundilla on kehitetty optimointityökalu, jonka avul-la voidaan tehokkaasti laskea, verrata ja visualisoida erilaisia rakennushankkeisiin vaikuttavia muuttujia, esimerkiksi energiatehokkaiden rakennusratkaisujen vaikutuksia sisäilmaan. Uuden työkalun avulla voidaan laatia jopa 100–1000 vaihtoehtoa muutamassa tunnissa, mikä tehostaa vertailua ja sallii lukuisten yhdistelmien laadinnan. Tulosten analysointi käy parhaiten muuta-man tunnin Solmu-työpajassa, johon kootaan hankkeen suunnittelijat ja päättäjät etsimään ratkaisua ennalta määritettyyn ongelmaan.

Optimointityökalun hyödyntäminen sekä työpaja-työskentely säästävät aikaa ja hankkeen kustannuk-sia, kun muutaman tunnin kokoontumisella löydetään ratkaisu ongelmaan, joka voisi muuten vaatia useita palavereja ja selvityksiä.

Optimointityökalua on kehitetty RYM PRE Model Nova ja ISES-projekteissa sekä Granlundin LVI-suunnit-telija Tapani Idmanin opinnäytetyössä ”Energiasimu-loinnin parametrisointi ja rakennuksen energiatehok-kaan suunnitteluratkaisun tuottamisen, analysoinnin ja päätöksenteon kehitysperusteet”. Syksyllä 2014 se valittiin jaetulle ensimmäiselle sijalle Energiafoorumi ry:n ja Expomark Oy:n järjestämässä EnergiaOivallus-kilpailussa.

optimointia yiT:n Tripla-hankkeessa. Optimointi-työkalua ja Solmu-työpajaa on hyödynnetty mm. uuden Pasilan Tripla-korttelin suunnittelussa. Työpajassa

tarkasteltiin yhden toimistorakennuksen julkisivun teknisiä ominaisuuksia. Keskeisimpiä tarkastelukoh-teita olivat rakennuksen aukotus, ikkunoiden tyyppi ja aurinkosuojaus sekä huonetilojen muunneltavuusvaa-timusten vaikutukset aukotukseen. Lisäksi selvitet-tiin näiden ominaisuuksien vaikutuksia ostoenergian kulutukseen, sisäilma- ja valaistusolosuhteisiin sekä rakennuksen investointi- ja käyttökustannuksiin. Koolla olivat toimisto-osan arkkitehti, LVI- ja sähkösuunnit-telija, energialaskijat, työpajan vetäjä sekä asiakkaan YIT:n edustajat.

YIT:n talotekniikan suunnittelupäällikkö Timo Vahtero pitää Solmu-työpajaa toimivana erityisesti taloudellisesti merkittävissä päätöstilanteissa. ”Solmu toimii hyvin monta suunnittelualaa koskettavien eri-tyiskysymysten, kuten sisäilmaolosuhteiden ja E-luvun ratkaisuun. Näin kaikki oleelliset osapuolet pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon”.

Työpajaa varten oli valmiiksi laadittu energialaskel-mia optimointityökalulla.  Ryhmä ideoi vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja, joiden vaikutuksia energiaan ja

”optimointit yöK Alu AntA A

nopeAsti yleisK äsit yKsen eri

muuttujien vAiKutuKsestA.”

Timo vahtero, YIT

½done 1_2015 17

olosuhteisiin tutkittiin reaaliaikaisesti. Samalla saatujen ideoiden toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin kustannus-ten ja talotekniikan kannalta. Kun työpajan alussa vaih-toehtoja oli koossa 198, ne saatiin rajattua viiteentoista. Lopputuloksena saatiin joukko ideoita ja laskentatu-loksia lopullisen suunnitteluratkaisun valinnan tueksi.

”Optimointityökalu antaa nopeasti yleiskäsityksen eri muuttujien vaikutuksesta, kun osatekijöitä voi helposti rajata pois. Näin pystytään keskittymään paremmin oikeasti merkittäviin muuttujiin”, Vahtero kommentoi.

”Rakennushankkeissa keskitytään usein tuoteteollisuu-den kannalta olennaisiin asioihin, kuten ikkunoiden U-arvoihin ja eristysten määrään, vaikka energiate-hokkuuden osatekijöinä nämä eivät välttämättä ole kriittisimmät. Siksi merkittävien tekijöiden, kuten esi-merkiksi tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ja valaistuksen havainnollistaminen visuaalisen optimointiyökalun avulla on tärkeää”, hän jatkaa.

Pasilan Tripla etenee kevään aikana vauhdilla, hanke- ja ehdotusvaiheen suunnitelmien on tarkoitus valmistua ensi kesään mennessä. Vahtero iloitsee, että energia-tehokkuuden osalta on panostettu oikeisiin asioihin.

”Hyviä ratkaisuja tullaan saavuttamaan kohtuullisilla panostuksilla”.

18 ½done 1_2015

PAReMPAA oPTiMoiNTiA RAKeNNuShANKKeiSiiN

matemaattinen optimointiinveStointi- ja elinkaari-kuStannuSten vertailuunRiikka linna, teksti

19 Energiaratkaisujen investointi- ja elinkaari-kustannukset on mahdollista minimoida Tek-

nologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Aalto yliopiston kehittämällä MOBO-työkalulla, joka on otettu mukaan Granlundin optimointipalveluiden valikoimaan.

MOBO-optimointitarkastelua (Multi-Objective Buil-ding Performance Optimization) voidaan hyödyntää

uudisrakentamisessa kus-tannusoptimaalisen lähes nolla energiarakennuksen suunnitteluratkaisujen valintaan sekä myös kor-jausrakentamisessa kus-tannusoptimaalisten kor-jauskonseptien valintaan. Työkalun avulla voidaan esimerkiksi maksimoida sijoitetun pääoman tuottoa tai minimoida investointi-kustannuksia. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää budje-

toitujen ratkaisujen kartoittamiseen. Työkalu perustuu matemaattisella optimointialgoritmilla toteutettavaan monitavoiteoptimointiin.

MoBo 60-luvun kerrostalon energiakorjausratkai-sujen määrittämisessä. Granlundin johtava energia-asiantuntija Tuomo Niemelä sovelsi diplomityössään Aalto yliopiston tekemää tutkimusta käytännön suun-nittelutyöhön. Hän käytti MOBO-työkalua 1960-luvun kerrostalon kustannustehokkaiden energiakorjausratkai-sujen määrittämiseen. Tulosten perusteella ulkoseinien lisäeristäminen ei kannattaisi, jos halutaan minimoida elinkaarikustannuksia. Myöskään ilmanvaihtoremontti ei olisi tuottava investointi, vaikka sisäilman laadun ja viihtyvyyden paraneminen toisivatkin lisäarvoa.

Kannattavimmiksi energiakorjausratkaisuiksi diplo-mityössä nousivat lämpöpumput ja uusiutuvan energian tuotanto (aurinkopaneelit) kiinteistössä. Rakennuksen ulkovaippaan kohdistuvien energiakorjausratkaisuiden ikkunoiden parantaminen ja yläpohjaeristyksen lisäämi-nen olisivat ainoita harkinnan arvoisia toimenpiteitä.

01 Matemaattisella MOBO­op­timoinnilla voidaan esimer­kiksi maksimoida sijoitetun pääoman tuottoa tai minimoida investointikustannuksia.

Kuva: Y

IT

½done 1_2015 19

erikoisosAAmistA siirretään suKupolvelta toiselleSanna Karppinen, teksti imagokuva, kuva

20 Granlundilla toteutettiin 2013–2014 ainutlaatuinen mentorointikoulutus, jossa tar-tuttiin sanoista tekoihin. Tavoitteena oli siirtää hiljaista tietoa yrityksen senioreilta

nuorille erikoisosaajille.

01 Erkki Finnille mentorointi oli myönteinen kokemus ja mieluinen eläkepäivien haaste. Ukkossuojausosaamisen jakaminen Pasi Poikoselle (vas.) oli henkisesti palkitsevaa. Granlundin LVI­osaston projektipäällikkö Jorma Sirainen (oik.) on sairaalakaasu­suunnittelun ainoita ammattilaisia Suomessa. Ennen eläkkeelle siirtymistään hänen koke­mustaan on tärkeä jakaa Tommi Janssonin kaltaisille nuoremmille asiantuntijoille.

20 ½done 1_2015

Koulutuksessa kaksi seniori-junioriparia kokoontui saman pöydän ääreen viisi kertaa ja laati työskentely-suunnitelman, jonka mukaan tietoa jaettiin systemaat-tisesti. Tapaamisissa keskustelua ohjasi Talement Oy:n konsultti Harri Lammi.

ukkossuojaus on kasvava erikoisala. Koulutuksen alkaessa Erkki Finni oli ollut noin vuoden ajan eläkkeel-lä vanhemman erikoisasiantuntijan ja sähköosaston ryhmäpäällikön tehtävistä. Mentoroinnin tavoitteena oli välittää ukkossuojauksen uusimmat tiedot ryhmä-päällikkö Pasi Poikoselle. Hän on ollut talossa jo 10 vuotta ja erikoistunut sähköverkkoihin sekä sähkön varmentamiseen liittyviin asiantunti-jatehtäviin. Miehet ehtivät työskennellä samalla osastolla useamman vuoden.

”Tutustuin ukkossuojaukseen ensim-mäisen kerran tuulivoimalaprojektissa”, kertoo Erkki Finni. ”Rakennusten ukkos-suojaus on erityisen tärkeä asia lämpi-missä maissa, joissa ukkostiheys voi olla 50-kertainen Suomeen verrattuna. Silti meilläkin suojauksen tarvetta joudutaan harkitsemaan aiempaa enemmän, kun rakennetaan yhä korkeampia rakennuksia ja tuulivoimaloita.”

”Aihe on nyt kovasti pinnalla, ja esimerkiksi Helsingin kaupunki edellyttää korkean rakennuksen suunnitte-luohjeissa myös ukkossuojauksen huomioimista”, jatkaa Pasi Poikonen.

Mentoroinnissa käytiin läpi ukkossuojauksen uusim-man kansainvälisen standardin (EN/IEC 62305) oleel-lisimmat vaatimukset. Ukkosesta aiheutuvien riskien arviointia ja suojausten suunnittelua varten hankittiin standardin mukainen tietokoneohjelmisto, jonka käyttö opittiin viikon mittaisella kurssilla.

”Vaikka olin perehtynyt aiheeseen, tiedon välittä-minen toiselle merkitsi uuden opiskelua”, kertoo Finni.

”Hiljaisen tiedon siirtäminen vaatii myös aikaa, eikä parin sähköpostiviestin vaihtaminen riitä. Minulla oli eläkeläisenä enemmän aikaa kuin Pasilla, mutta olimme molemmat motivoituneita. Myöskään mentoroinnin henkistä antia ei voi väheksyä.”

”Minulle ajankäyttö oli tosiaan haaste”, Poikonen myöntää. ”Lähdin kuitenkin mukaan avoimin mielin ja uteliaana. Lopulta Erkin harteille jäi paljon, mutta on-neksi hän paneutuu asioihin pieteetillä, johon ei moni pysty. Aiheen käsittely ei jäänyt pelkkien puheiden varaan, vaan Erkki laati lopuksi kattavan koulutusma-teriaalin, jota voi hyödyntää myöhemmin. Koulutuk-sen ansiosta tiedän aiheesta paljon enemmän, osaan kiinnittää huomiota oikeisiin yksityiskohtiin ja hakea tietoa.”

Sairaalakaasusuunnittelu on harvojen hallussa. LVI-osaston projektipäällikkö Jorma Siraiselta oli mentoroin-nissa tarkoitus siirtää sairaala kaasu suunnitteluosaamista nuoremmalle Tommi Janssonille. Granlundilla tämä erikoisala on keskittynyt lähes yksinomaan Siraiselle, joka on jäämässä eläkkeelle muutaman vuoden sisällä.

”Sairaalakaasusuunnittelijoita ei löydy Suomesta monia, eikä oppikirjoja ole ollut, ainoastaan standardeja”, Sirainen tarkentaa. ”Tilanne oli sama jo 15–20 vuotta sitten. Osaamiseni on karttunut työn kautta. Tilanteeseen tuli parannusta viime vuonna, kun Suomen Sairaala-tekniikan yhdistys julkaisi Sairaalakaasujärjestelmien

suunnittelu-, asennus- ja huolto-ohjeen.Mentoroinnissa tietotaitoa siirrettiin

tehokkaasti aiemmin toteutettujen suun-nitelmien avulla.”

”On tärkeää sopia yhdessä, miten ede-tään, jotta tavoitteet eivät jää epämääräi-siksi”, Jansson kertoo. ”Kun mentorointi sidotaan työhön, se hyödyttää firmaa ja työntekijöitä. Yhdessä on tärkeää valita

myös työkalut, joilla osaamisen välittäminen onnistuu. Me käsittelimme todellisia projekteja, ja minun oli helppo käydä juttelemassa aiheesta myös tavallisina työpäivinä, koska minun ja Jorman työpisteet ovat lähekkäin.”

”Työkiireet tulevat helposti hiljaisen tiedon siirtämi-sen tielle, ja siksi tietyn aikaa kestävä koulutus on hyvä ratkaisu”, Sirainen jatkaa. ”Kurssi pakottaa pistämään päivämäärät kalenteriin ja etsimään yhteistä aikaa.”

Osallistujista oli hyödyllistä tutustua koulutuksen aikana toisen luonteenpiirteisiin.

”Persoonallisuuden erojen tutkiminen auttoi ymmär-tämään toista paremmin mentoroinnin aikana”, Jansson toteaa.

”Me olemme kaikki erilaisia oppijoita, ja siinä missä esimerkiksi minä noudatan mielelläni hyväksi havaittuja toimintatapoja, Tommi kyseenalaistaa menetelmiä ja haluaa selvittää, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla”, Sirainen selittää. ”Kun tiesin, mikä on Tommille sopivin tapa sisäistää asioita, pystyin esittämään niitä tietyllä tavalla. Mentorina oli palkitsevaa huomata, miten aiheet avautuivat Tommille.”

Tommi Janssonin on tarkoitus syventää oppimaansa oikeissa projekteissa, joita Jorma valvoo.

”Minulla on nyt aiheesta kokonaiskuva, jonka pe-rusteella jatkaa erikoisalan tehtävissä”, Jansson tote-aa. ”Sairaalakaasusuunnittelussa riittää oppimista, ja mentorointikin oli vain pintaraapaisu. Jormalla on niin valtavasti teknistä ja käytännön osaamista sekä koke-musta asiakastilanteiden hallinnasta, että on hienoa saada jatkaa oppimista työtä tekemällä.”

”Kun mentorointi

sidotA An t yöhön, se

hyödy ttä ä firmA A

jA t yönteKijöitä”

Tommi Jansson

½done 1_2015 21

tilaa suunnittelua tarpeidesi muKaanG r a n l u n d i l l a K äY t ö s s ä K o l m e s u u n n i t t e l u n pa lv e l u pa K e t t i a

22 Granlundilla on kehitetty erityyppisiä suun-nittelun palvelupaketteja asiakkaan vaihtele-

viin tarpeisiin. Haluamme soveltaa toimintamalliamme mahdollisimman parhaalla tavalla niin erityyppisille asiakkaille kuin projektityypeillekin.

Erilaisilla palvelupaketeilla asiakkaamme saavat yhä parempaa palvelua, voivat hyödyntää laajaa kokonais-osaamistamme sekä saavat hankkeisiinsa juuri sopivan laajuiset ja kustannustehokkaat suunnittelumallit.

Asiakkaat voivat hyödyntää hankkeissa niin suunnit-telun ja rakentamisen palveluitamme kuin konsultointia ja Granlund Plus -erikoisosaamistamme. Asiakkaalle räätä-löidään sopiva palvelupaketti hänen tarpeidensa mukaan.

Asiakas voi tilata Granlundilta jatkossa suunnittelun palvelupaketteja, joiden laajuus on määritelty etukäteen.

Esimerkiksi ehdotussuunnitteluvaiheessa eri pakettien laajuus eroaa seuraavasti.

Peruslaajuudessa minimoidaan vaihtoehtojen vertailu sekä tarjotaan hankkeeseen soveltuvaa ns. normiratkaisua.

Normaalilaajuudessa vaihtoehtotarkasteluja tehdään rajatulle määrälle tilaratkaisuja ja järjestelmät kuvataan periaatetasolla. Mallinnukset energia-, sisäilmasto- ja valaistuslaskennassa tehdään kevyen mallin mukaisesti.

Vaativa laajuus sisältää vaihtoehtotarkasteluja sovit-tavissa määrin. Vaihtoehtoja tarkastellaan optimoimalla dynaamisen energialaskennan, olosuhdesimulointien sekä valaistuslaskennan ja visualisointien tuloksia.

Tiedustele lisää suunnittelun palvelupaketeista yhteyshenkilöiltämme: Matti Urjo, sähköosaston johtaja, matti.urjo@granlund.fi tai Jukka Tyni, LVI-osastonjohtaja, jukka.tyni@granlund.fi

lyhyeSTi

Kuva: Petri Juntunen

22 ½done 1_2015

v i e t i e t om a l l i s u u n n i t t el u u u del l e ta s ol l e

23 Granlund Designer on pilvipohjainen sovel-lus talotekniikan laitetiedon hallintaan. Se

mahdollistaa laiteluetteloiden luonnin ja urakoitsijan hyväksynnät suoraan tietomallipohjaiseen tietokantaan.

Granlund Designer yhdistää tietokannat, kaaviot ja CAD-suunnittelun täysin uudella tavalla ja mahdollistaa tiedon joustavan jakamisen. Sovellus hallitsee kiinteistön taloteknisen suunnittelun tietosisällön hankevaiheesta takuuaikaan. Granlund Designer on ensiaskel taloteknii-kan tietomallien hyötykäyttöön kiinteistöjen teknisessä ylläpidossa.

Granlund Designerin ominaisuuksia ovat mm. × revisiohallinta × kaaviokäyttö × roolit (suunnittelija, urakoitsija…) × vapaasti luotavat yrityskohtaiset laitekirjastot × useiden kiinteistöjen ja projektien hallinta × rajapinnat muihin ohjelmistoihin × selainpohjainen kirjautuminen ajasta ja paikasta

riippumatta lisätietoa: BIM Manager Tero Järvinen, tero.jarvinen@granlund.fi www.granlund.fi/designer

teollisuusautomaatiosuunnittelun a allon harjall a

23 Lappeenrannassa sijaitsevasta Granlund Sai-maa Oy:stä löytyy teollisuusautomaation vank-

kaa osaamista. Suunnittelualaan perehtynyt kahdeksan-henkinen ryhmä tuottaa mm. ohjelmoitavien logiikoiden ja käyttöliittymien ohjelmasuunnittelua, laitetoimituk-sia sekä sähkö- ja instrumentointisuunnittelua. ”Asia-kaskuntamme koostuu eri alojen prosessiteollisuuden yrityksistä, kone- laite- ja järjestelmätoimittajista sekä julkisesta sektorista. Olemme tehneet erilaisia automaa-tioprojekteja mm. UPM:lle, Finnsementille, Kemiralle, Sulzerille ja Liikennevirastolle”, kertoo projektipäällikkö Harri Hyypiä.

UPM:n Kaukaan tuotantolaitos Lappeenrannassa on yksi teollisuusautomaatioryhmän pitkäaikaisista asiakkaista. Granlund on toteuttanut järjestelmien mo-dernisointiprojekteja, esimerkiksi sellun kuivatusko-neen jälkikäsittelylaitteiston automaatiojärjestelmän modernisoinnin. ”Projekteissa on tehty niin sähkö- ja instrumentointisuunnittelua, logiikkalaitetoimituksia, logiikkaohjelmointia kuin käyttöönottoa ja koulutusta”, Hyypiä tarkentaa.

Teollisuusautomaatiosuunnittelussa korostuu nyky-ään entistä enemmän turvallisuus. Hyypiän mukaan on tärkeää pystyä sovittamaan yhteen niin työntekijöiden suojaaminen kuin prosessin hallittavuus ja toimivuus. Ala myös kehittyy jatkuvasti, nykyään suunnittelussa käytetään mm. erilaisia väylätekniikoita ja I/O:n hajau-tusta kentälle jopa langattomilla tekniikoilla. lisätietoa: Harri Hyypiä, automaation projektipäällikkö, Granlund Saimaa Oy, harri.hyypia@granlund.fi

lyhyeSTi ½done 1_2015 23

Granlund Designer on pilvipohjainen sovellus talotekniikan laitetiedon hallintaan. Se mahdollistaa laiteluetteloiden luonnin ja urakoitsijan laitehyväksynnät suoraan tietomallipohjaiseen tietokantaan.

Granlund Designer yhdistää tietokannat, kaaviot ja CAD-suunnittelun täysin uudella tavalla ja mahdollistaa tiedon joustavan jakamisen. Sovellus hallitsee kiinteistön taloteknisen suunnittelun tietosisällön hankevaiheesta takuuaikaan.

www.granlund.fi/designer