dop! 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä
TRANSCRIPT
DOP!
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä
F T H e n r i i k k a Va r t i a i n e n
KOKEMÄKI 23.3.2016
Keuda, Sataedu & JAO
Designed by Freepik
D O P ! T Y Ö PA J A P Ä I V Ä N O H J E L M A
JOHDATUS 21. VUOSISADAN OPPIMISEEN
TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAIDOT JA
OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI
JOHDATUS DOP!-OPPIMISEEN
MITÄ SE ON JA MITEN SE PYRKII
VASTAAMAAN 21. OPPIMISHAASTEISIIN?
PIENRYHMÄTYÖSKENTELY !
ILMIÖIDEN IDEARIIHI JA DOP!
OPPIMISPOLKUJEN YHTEISSUUNNITTELU
Kokemäki 23.3.2016
Designed by Freepik
tulevaisuuden Työelämätaidot? Designed by Freepik
0
2
4
6
8
10
12
14
-2
-4
-6
-8
1969 1979 1989 1 9 9 9
MONIMUTKAINEN VIESTINTÄ
Tietoa tai toimintapaa etsivä, selittävä tai luova vuorovaikutus ihmisten kanssa. Esim. toisten opettaminen, työkavereiden innostaminen, asiakkaan kohtaaminen palvelutilanteessa jne.
!
!Frank Levy and Richard J. Murnane (2005). How Computerized Work and Globalization Shape Human Skill Demands. MIT IPC Working Paper
.
!
MONIMUTKAINEN ONGELMANRATKAISU
Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen, joihin ei ole olemassa sääntöihin pohjautuvaa vastausta. Esim. sairauden diagnosointi tapauksessa, jossa potilaan oireet vaikuttavat oudoilta tai huonosti toimivan auton korjaaminen tilanteessa, jossa tietokone ei kykene diagnosoimaan tai raportoimaan ongelmaa
KEHOLLISET RUTIINITEHTÄVÄT
Fyysiset tehtävät, joihin liittyy tiettyjä säännönmukaisuuksia ja toistuvia (yksinkertaisia) liikesarjoja. Esim. pillereiden laskeminen ja pakkaaminen purkkeihin
KEHOLLISET EI-RUTIINITEHTÄVÄT
Fyysiset tehtävät, joita ei voida hyvin kuvata jos-sitten (If-Then) säännönmukaisuuksilla, sillä ne vaativat ympäristön havainnointia ja siihen suhteessa olevaa , usein hienovaraista lihaskontrollia . Esim. rekan ajaminen
TIEDOLLISET RUTIINITEHTÄVÄT
Rutiininomaiset ajattelutehtävät, joihin sisältyy säännönmukaisuuksia, esim. kuluraportin tekeminen, muodollisen lomakkeen täyttäminen tar arviointi. Voidaan usein tehdä tietokoneella.
Economy-Wide Measures of Routine and Non-Routine Task Input: 1969 - 1998
TYÖNTEON VAATIMIEN OSAAMISTARPEIDEN KEHITYSTRENDI
05
04
03
02
01MERKITYKSEN ANTO
Kyky löytää syvempiä merkityksiä siitä mitä on ilmaistu tai julkituotu (kriittinen ajattelu)
IHMISSUHDETAIDOT Kyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa suoralla ja syvällisellä tavalla. Kyky aistia muiden reaktioita sekä heidän tavoitteitaan.
UUTTA LUOVA JA JOUSTAVA AJATTELU Ajattelun ja toiminnan taitavuus (ongelma)tilanteessa. Kykyä ylittää tavanomaiset ajattelu- ja toimintatavat ratkaisuun pääsemisessä.
MONIKULTTUURINEN OSAAMINEN Kyky toimia erilaisissa kulttuurisissa tilanteissa ja hyödyntää erilaista osaamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
LASKENNALLINEN AJATTELU Kyky kuvata käsitteellisesti (mallintaa) suuria tietomääriä, kyky ymmärtää aineistoja sekä tehdä niistä johtopäätöksiä
VAPAASTI KÄÄNNETTYNÄhttp://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf
2020
TU
LEVA
ISUU
DEN
TYÖE
LÄM
ÄTAI
DOT
Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute
Designed by Freepik
10
09
08
07
06MONIMEDIATAITO Kyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on käytetty eri medioita. Kyky hyödyntää viestinnässä eri medioita houkuttelevalla tavalla.
RAJOJA YLITTÄVÄ OSAAMINEN Kyky ymmärtää eri tiedonalueisiin yhdistyviä ilmiöitä, käsitteitä ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti (systeemisesti)
DESIGN-AJATTELU Kyky esittää ja kehittää työtehtäviä sekä työskentelyprosesseja niin, että tulos vastaa odotuksia.
TOIMINNAN JA TIEDONKÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Kyky erottaa olennainen informaatio. Kyky ymmärtää miten tehostaa tiedonkäsittelyä ja toimintaa tilanteessa soveltamalla siihen eri työvälineitä sekä tekniikoita
VIRTUAALINEN YHTEISTYÖ Kyky olla läsnä ja sitoutua työskentelemään tuottavasti virtuaalisen työryhmän jäsenenä
VAPAASTI KÄÄNNETTYNÄhttp://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf
2020
TU
LEVA
ISUU
DEN
TYÖE
LÄM
ÄTAI
DOT
Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute
Designed by Freepik
I-OSAAMISPROFIILI!
• Syvä osaaminen ja tietämys (ko. ammatin erityiset tiedolliset ja taidolliset ydinosaamiset ja niiden kehittäminen)
• Puurtaa yksin siilossaan tarkasti määriteltyyn työtehtäväänsä keskittyneenä
!EK, OIVALLUS 2010; 2011; www.ek.fi/oivallus
Designed by Freepik
T-OSAAMISPROFIILI!
• Vertikaali: syvä osaaminen ja tietämys (ko. ammatin erityiset tiedolliset ja taidolliset ydinosaamiset ja niiden kehittäminen)
!• Horisontaali: laaja-alainen
osaaminen ja innostuminen (asiantuntijuuden jakaminen, monialaisuus)
EK, OIVALLUS, IMB 2010; 2011; www.ek.fi/oivallus
Designed by Freepik
!Luovuus
Design-ajattelu Yritteliäisyys
Verkosto-osaaminen Nuotittomuus
EK, OIVALLUS, IMB 2010; 2011; www.ek.fi/oivallus
Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota. Mukana on ryhmä toisiaan täydentäviä osaajia, joilla jokaisella on oma rooli ja vahvuutensa. Tavoite tiedetään, mutta siihen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja.
Myöskään työtehtävät eivät ole tarkasti määriteltyjä. Välillä sooloillaan ja vetuvastuu voi vaihtua lennossa, mutta aina puhalletaan yhteen hiileen. Improvisointi, luovuus ja yhdessä tekeminen tarjoavat monia erilaisia mahdollisuuksia edetä kohti lopputulosta.
(Sawyer, 2000; Oivallus)
Designed by Freepik
AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA
Designed by Freepik
!
oppimiSen JA KoulutuKSEn HAASTEITADesigned by Freepik
ELÄMISEN TAIDOT ‣Kansalaisuus, elämänura, henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus
TYÖSKENTELYN VÄLINEET ‣Tieto-‐ ja vies7ntätekniikka ‣Informaa7on lukutaito
TYÖSKENTELY-TAVAT ‣Kommunikoin7 ja kollaboraa7o
AJATTELUTAVAT ‣Luovuus, krii<nen aja=elu, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, oppiminen
Binkley ym., (2011)21.VUOSISADAN TAIDOT
ATC21S
1 2
34
Designed by Freepik
KANSALAISUUS !
HENKISET JA MORAALISET LUONTEENPIIRTEET
VIESTINTÄ
KRIITTINEN AJATTELU JA ONGELMANRATKAISU
KOLLABORAATIO
‣Taloudellinen ja sosiaalinen yri=eliäisyys
‣Uusien ideoiden tavoi=elu ja tuo=aminen
‣Toiminnan johtaminen
‣Rehellisyys ‣Itsesäätely ‣Vastuullisuus ‣Sitkeys ‣Empa7a ‣Itseluo=amus ‣Omasta hyvinvoinnista huoleh7minen
‣Työurasuuntauneisuus ‣Elämisen (arjen) taidot
‣Suullinen vies7ntä ‣Kirjallinen vies7ntä ‣Digitaalisten työvälineiden käy=ö ‣Taito kuunnella
‣Projek7n suunni=elu ‣Projek7n toteutus ‣Ongelman ratkaisu ‣Päätöksenteko ‣Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen
‣Toisilta oppiminen ‣Toisille jakaminen ‣Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehi=ely ‣Verkostoituminen ‣Myötäeläminen ‣Yhteenkuuluvuuden tunteminen
‣Tieto globaalista ‣Herkkyys ja kunnioitus muita kul=uureja kohtaan ‣Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen
SYVÄLLINEN OPPIMINEN Fullan & Langworthy 2013
LUOVUUS JA MIELIKUVITUS
Designed by Freepik
UTELIAISUUS Kyky esittää kysymyksiä ja tutkia miten maailma toimi
LUOVUUS Kyky tuottaa uusia ideoita ja soveltaa niitä käytännössä
KRIITTISYYS Kyky analysoida informaatiota ja ideoita sekä tehdä perusteltuja argumentteja ja päätöksiä
VIESTINTÄ Kyky ilmaista ajatuksia ja tuntei-ta selkeästi ja itsevarmasti erilai-sissa medioissa ja muodoissa
YHTEISTYÖ Kyky työskennellä rakentavasti toisten kanssa
MYÖTÄTUNTO Kyky tuntea empatiaa toisia kohtaan ja toimia sen mukaisesti
MALTILLISUUS Kyky rakentaa yhteyksiä sisäisiin tunteisiin ja kehittää henkilö- kohtaista harmoniaa ja tasapainoa
KANSALAISUUS Kyky sitoutua rakentavasti yhteiskuntaan ja osallistua sitä ylläpitävään prosessiin8
KO
MPE
TEN
SSIA
Sir K
en R
obin
son
(201
5)
Designed by Freepik
” K o u l u j o k a e i e d i s t ä a i t o a h a l u a j a t a r v e t t a o p p i a , e i
p y s t y t u o t t a m a a n o p p i m i s t a , j o t a n y k y a j a n j a
t u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a va ad i t a a n ”
(Sahlberg, 2010)
”Mikäl i haluamme, että opiskel ijamme ja lapsemme hankkivat sen osaamisen,
jota tarvitaan t ietoperustais issa, innovaatiokeske is issä yhte isöissä ja
organisaatioissa, meidän tulee s ijoittaa opp iminen ympäristöön, jossa tuo osaaminen on toiminnan edellytys” .
!!!!!Bereiter, C., & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa E. De Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer (Toim.), Unravelling basic components and dimensions of powerful learning environments. EARLI Advances in Learning and Instruction Series.
Elää päässä ja kirjoissa
”TIEDÄ MITÄ” explisiittinen tieto
”TIEDÄ MITEN”
Elää ihmisissä ja heidän käytänteissää
TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown
”TIEDÄ KUKA”
hiljainen tieto
O S A L L I S T AVA O P P I M I N E N
Syötä tekstiä kirjoittamalla
Vygotsky 1978; Rogoff 1995; Wenger, 1998; Sfard, 1998; Wells, 2008; Cole & Engeström, 1993; Hakkarainen, 2010!!!
NOPEAST I KEH ITTYNYT TEKNOLOGIA ON MAHDOLL ISTANUT UUDENLA ISTEN
YHTE ISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEH ITTYMISEN
MUODOLL ISEN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA
(Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
OSALLISTAVA KULTTUURI
OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
KOULUKULTTUURI
” E P Ä T A S A - A R VO , j o k a s y n t y y k u n k a i k i l l a l a p s i l l a j a n u o r i l l a e i o l e m a h d o l l i s u u k s i a o s a l l i s t u a n i i d e n t i e t o j e n , t a i t o j e n j a k o k e m u s t e n
k a r t u t t a m i s e e n , j o i t a h e t a r v i t s e vat o s a l l i s t u a k s e e n t u l e va i s u u d e n m a a i l m a a n ”
OSALLISTUMISEN KUILU
Jenkins ym., 2008
” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j at k u va s t i u u d i s t a m a a n t o i m i n t a k u l t t u u r i a m m e
o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a k a s vat t a m a a n l a p s i s s a m m e t a i t o j a ,
j o t k a t ä m ä n m a h d o l l i s t avat ”
prof. emeritus Jorma Enkenberg
AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA
Designed by Freepik
DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA 2.1JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN
IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka rakentavat
tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
TAVOITE
Albert Einstein
NERO ”Jokainen on
KALANmutta jos tuomitset
sen kyvystä kiivetä puuhun, voi se elää koko elämänsä uskoen olevansa idiootti.”
IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA
!• Pyrkii edistämään oppijoiden
osallistumista paikalliselle kulttuurille ominaisiin käytänteisiin niitä kehittäen ja uudistaen !
• Oppimisen konteksti on koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien muodostama ekosysteemi
IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
!!!• Tavoittelee oppimisessa
asiantuntijoille ominaista, heidän toimintaansa kätkeytyvää hiljaista tietoa
!• Korostaa syvällisen oppimisen
edistämisen opettamisstrategioita (tutkiminen, yhteissuunnittelu, oppilaskeskeisyys, dokumentointi, useat näkökulmat, ponnistelu, kokemukset ja osaamiset mm.)
IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
!• Oppimistoiminnan
mahdollistajana uudet mediat, teknologiset työvälineet (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) sekä teknologian välittämät kulttuuriset käytänteet
KEHITTÄMISEKSI
YHTEISKEHITTELY (KOHTEELLISUUS)
Rajojen ylittämiseen haastava
KEHITTÄMISKOHDE
(Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Enkenberg, 2014; VarRnen, Liljetsröm & Enkenberg, 2012; Akkerman & Bakker; 2011) Designed by Freepik
Erilaisen taustan sekä osaamisen omaavat henkilöt työskentelevät yhteisen, jaetun kohteen/haasteen
!!Korostaa rajojen ylittämistä, yhdessä tapahtuvaa suunnittelua, ideoiden ja osaamisen jakamista sekä toisilta oppimista Tavoitteena on kehittää sekä syvällistä että laaja-alaista osaamista
OPISKELIJAT YHTEISKEHITTELIJÖINÄ
OPISKELIJAT SUUNNITTELIJOINA
OPISKELIJAT ARKKITEHTEINÄ
Oppimisprojektin lähtökohtana aito, avoin ja merkityksellinen ongelma, haaste tai tarve, joka edellyttää rajojen ylittämistä !!!Suunnittelun kohteena sekä lopputulos että keino, jolla sinne päästään (oppimisprojektin suunnittelu ja toteutus) !!Oppimisen tiloja ja oppimisympäristöjä muotoillaan vastaamaan todellisia tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita
Korostaa opiskelijan aktiivista osallistumista!
Designed by Freepik
KOULUYHTEISÖ (oppijat, opeLajat, muu henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. tutkijat, museo-‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim. Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden oman mielenkiinnon suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim. ilmiötä väliLävä museoartefak>, luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim. ilmiöön tai sitä edustavaan kohteeseen liiLyvä tutkimusdata, oppijoiden tuoLamat digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim. tutkimussuunnitelmat, luonnokset jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim. asiantun>jan toimintaa väliLävät miLavälineet, oppijoiden omat älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET
(esim. kommunikoin>in, julkaisemiseen, jakamiseen)
TOIM
IJAT
KO
HTE
ET
VÄLI
NEE
T
PÄIVÄKOTI/KOULU/YLIOPISTO
LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ
DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
Var$ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publica>ons of the University of Eastern Finland. Disserta>ons in Educa>on, Humani>es, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
0106
07
05
0304
02
(GLOBAALIN) KEHITTÄMISHAASTEEN TUNNISTAMINEN JA HAVAINNOINTI
NÄKÖKULMIEN MUOTOILU (PAIKALLISEN) OSAAMISEN, RESURSSIEN JA TARPEIDEN SUUNNASSA
KYSYMYSTEN JA TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
AINEISTON KOKOAMINEN, PROTOTYYPPIEN TEKEMINEN JA TESTAUS
AINEISTON ANALYYSI
AJATTELUN JA TOIMINNAN
UUDELLEENMUOTOILU
RATKAISUN RAKENTAMINEN , ARVIOINTI JA JAKAMINEN
DESIGN- SYKLI
IDEA
SUUNNITELMA
RATKAISUEHDOTUS
ILMIÖ
Yhteisölliset resurssit
Työväline- resurssit
Informaatio- resurssit
KEHITTÄMIS- HAASTE
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun välineet
Tekemisen välineet
Vuorovaikutuksen välineet
Digitaalinen media
Painettu media
Paikalliset kohteet
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educa>on and Informa>on Technologies.
DOP-INNOVAATIO EKOSYSTEEMI haastaa yhteisöjä ja instituutioita sitoutumaan pitkäkestoisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin, jotka tarjoavat tilaisuuksia, välineitä sekä verkostoja tietojen ja taitojen omaksumiseksi, joita 21. vuosisata kansalaisilta sekä työntekijöiltä edellyttää
AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA
!!
RAJAT YLITTÄVÄ
KEHITTÄMIS-KOHDE
PIENRYHMÄ-TYÖSKENTELY
1. Pohtikaa pienryhmissä globaaleja ilmiöitä /kehittämiskohteita, joilla yhteys paikalliseen osaamiseen, resursseihin ja tarpeisiin.!
2. Valitkaa edellä ideoitujen ilmiöiden/ kehittämiskohteiden joukosta se, jota rajat ylittävä oppimisprojekti voisi tarkastella. Tämän jälkeen lähtekää yhdessä suunnittelemaan luentomateriaalin tuella miten DOP! OPPIMISPOLKU voisi toteutua opiskelijoita aktiivisesti osallistavalla ja 21.vuosisadan taitoja edistävällä tavalla.
KS. MYÖS DOP! KÄSIKIRJA
EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN =mallin tarjoaminen oppimisen ympäristölle. Oppiminen pyritään sijoiLamaan laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka rakentuu oppimistehtävästä, oppimisyhteisöstä, oppimisen resusseista ja -‐välineistä sekä niiden yhdessä muodostamasta oppimisen konteks>sta. KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN =tutustuminen ilmiön asiayhteyteen (esim. uu>seen, leh>ar>kkeliin, julkisuudessa ilmiöstä käytyyn (verkko)keskusteluun, tai vierailemalla luontokohteessa, museossa, sairaalassa, palvelutalossa, yrityksessä, rakennetussa ympäristössä mm.) ! PAIKAN MÄÄRITYS =tuoLaa vastauksen kysymykseen missä ollaan menossa ! SUUNNAN OTTO =antaa vastauksen kysymykseen minne on mentävä seuraavaksi ja miten sinne päästään OPPIMIS/KEHITTÄMISTEHTÄVÄN MUOTOILU = Hyvälle oppimistehtävälle on ominaista, eLä siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta tai lopullista ratkaisua. Siihen on mahdollista muotoilla erilaisia näkökulmia, kysymyksiä ja ratkaisuehdotuksia. Tutkimusta korostavissa oppimistehtävissä oppimisen ja tutkimisen kohteena on tyypillises> todellisen maailman ilmiöt ja tuloksena selitys tai kuvaus ilmiön käyLäytymisestä (esim. raporW). Design tehtävissä lähtökohtana on tyypillises> jokin olemassa oleva ongelma tai kulLuurinen käytäntö, jolle laaditaan parantamis-‐ tai kehiLämisehdotus. Design tehtävissä tuloksena on usein jokin materiaalinen, digitaalinen tai käsiLeellinen tuote (esim. käsityö, näyLely, parannusehdotus olemassa olevaan toimintatapaan jne). !NÄKÖKULMAN VALINTA = ilmiötä/oppimistehtävää tarkastellaan rajat yliLäen ja erilaisten näkökulmien (esim. ekologinen, sosiaalinen, talous) tai toimijoiden (esim. hoitaja, asiakas, kuluLaja) suunnista! KEHITTÄMISKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN = Hyvän kehiLämiskysymyksen oikean muotoilun löytäminen on usein avain sen ratkaisemiseen. Tosiseikkoja etsivät kysymykset kohdistuvat ilmiön konkreeWsiin sekä ulkoises> havaiLaviin seikkoihin (mitä, missä, milloin, kuinka monta jne.) Toiminnallista eli proseduaalista 7etoa
etsivät kysymykset kohdistuvat ensisijaises> ilmiön käyLäytymiseen (miten jokin toimii, käyLäytyy, miten jonkin asia tehdään jne.). Ilmiön selitystä ja systeemistä luonneLa etsivät kysymykset ovat puolestaan strategista tai kondi7onaalista 7etoa etsiviä (miksi ja millä ehdoilla jokin asia esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne.) Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat ohjauksen tuella kehiLyä koh> strategista >etoa etsiviä kysymyksiä. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004). ! AJATTELU voi merkitä käytännössä esim. ideoin>a, asiasta keskustelua, ennustamista, aineiston keräämistä, asiantun>jan tunnistamista, siitä pääLämistä kenen kanssa työskennellä, päämäärän aseLamista, luonnostelua, jäsentelyä, kuvaamista asiaa graafises> (käsitekarLa, miellekarLa tai puukaavio esim.), tutkimista, tai suunnitelmaan laa>mista. ! TEKEMINEN (making), ilmiön tutkiminen tai olemassa olevan toimintatavan uudistaminen voi näyLäytyä mm. leikkimisenä, rakentamisena, nikkaroin>na, uuden luomisena, ohjelmoin>na, kokeena, osien yhteen kokoamisena, kohteen tai rakennetun hajoLamisena, materiaalien tai toimintatapojen testaamisena, muiden tekemisen havainnoin>na, ohjelmakoodin lainaamisena tai jakamisena, toiminnan dokumentoin>na, tuloksen puuLeiden tai heikkouksien poh>misena, kysymysten esiLämisenä sekä tuloksena olevan korjailuna. !Aja=elun tai toiminnan parantamista voi auLaa esim. jatkamalla tutkimuksia edelleen, keskustelemalla ongelmista tai vaikeuksista julkises>, poh>malla asiaa kavereiden tai työryhmän muiden jäsenten kanssa, tarkastelemalla ongelmaa/toimintaa jostain uudesta tai toisen henkilön näkökulmasta, käyLämällä jotain toista materiaalia, muuLamalla yhtä muuLuja kerrallaan ja tutkimalla sen vaikutusta ilmiöön, poh>malla sitä, miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin, etsimällä vastaavia ongelmia tai projekteja interne>stä tai kirjallisuudesta ja analysoimalla niitä, kysymällä asiantun>jalta, välLämällä hermostumista, tekemällä happihypyn tai vain nukkumalla yön yli. !(vrt. DOP-‐käsikirja sekä Mar>nez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in the Classroom. Construc>ng Modern Press ajatuksia ss. 52-‐53)
DESIGN-SUUNTAUTUNEESSA PEDAGOGIIKASSA
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN
ARVIOINTIDOP!-OPPIMISPROJEKTIN
http://doppolkuja.blogspot.fi/
PAIKANMÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO• Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään
tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla • Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä
(esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.) • Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä
voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma) • Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä
edelleen • Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu • Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa • Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta
tai käyttäytymisestä • Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.) • Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden
ratkaisuehdotuksista • Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä
tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa • Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä
asiantuntija/henkilö toimii tai käyttäytyy • Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä
edelleen
• Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä kokeiluja
• Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme (esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla)
• Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville
• Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai asiantuntijalta)
• Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä) • Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim.
katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)
• Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.)
• Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)
• Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa
• Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)
ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINNIN MUOTO
OPPIMISEN KOKEMINEN
yksiLäinen oppilas • itsearvioin> (sitoutuminen)
OPPIMISPROSESSI pienryhmä • havainnoin> (opeLajan, asiantun>jan tulkinta)
• itsearvioin> (pienryhmän tulkinta)
TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN
digitarina valkoinen paperi
• dokumenWanalyysi (opeLajan tulkinta, asiantun>jan tulkinta) ja vertaisarvioin> (ilmiön ymmärtäminen, tutkimusten teko, aja=elu jaaja=elun aja=elu)
DOP!
!• Oppijan
itsearviointi!• esim. Google
forms!
• Luokkakes-kustelu aineiston välittämänä!!
OPPIMISEN KOKEMINEN
OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI (pienryhmä, opettaja, asiantuntija)
!• prosessia
arvioi sekä opettaja (+asiantuntija) että pienryhmä itse (esim. keskustelu)!
• Keskustelun kohteena toiminnot, joita prosessista tavoiteltu
DOP-oppimisprosessin arviointi (vrt. DOP-oppimisen suunnitteluperiaatteet)
Pienryhmän arviointi oppimisprosessista ja osallisuudesta
Opettajan/asiantuntijan havaintoja pienryhmän oppimisprosessista ja osallisuudesta
Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen
Ilmiön kuvaaminen käsitteillä
Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu
Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen (yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)
Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen, vuorovaikutukseen)
Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen
Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/kehittämiskohteiden hyödyntäminen
Oppimiseen sitoutuminen (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)
Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti
• Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen ja miten ajattelu kehittyy projektin aikana
!• Iso valkoinen paperi, johon oppilaita
pyydetään piirtämään ja/tai kirjoittamaan mitä tietävät tai olettavat tietävän ilmiöstä !
!
TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Valkoisen paperin testi
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruc>onal approach for media>ng the prac>ces of authen>c science inquiries. Cultural Studies of Science Educa>on. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Digitarina/lopputuote
(-+-8%6-2%2�%6:-3-28- 36%78%:% /),-88=:ɏ )(-78=/7)00-2)2
�YZQb�
�YZQb[�jkjXQZQ[I[�W<�jkY]XhI[�
IhQYYIjk][jQ
�AsjA[jb�P<<hjI�$YIZ<hh<�]YIp<[�XAsjA[[b[�d<g<[j<ZQ[I[
�kp<kh�QYZQbhjA�WAA�N<Xjk<<YQhI[�jQIG][�<hjIIYYI
0<p]Qjj<<�QYZQb[�XAsjjAsjsZQhI[�Xkp<kXhI[
/IYQjjAA�QYZQb[�XAsjjAsjsZQhjA�jI]gIjQh]QZ<YY<�hQjA
0kY]h�][�j]Qhj]<�]YIZ<hh<�]YIp<hj<�j<Q�W]�jIPGshjA
0kY]XhIhh<�][�PsbGs[[Ijjs�kkjj<�QGI<<�
0kY]h�p<Y]jj<<�j<Q�hIYQjjAA�jkjXQZkXhI[�X]PjII[<�]YIp<<��kkGIYY<�j<p<YY<�<[j<<�dIgkhjIYYk[�g<jX<QhkZ<YYQ[�P<<hjIIhII[��
0QIG][�W<�jQIj]gIhkghhQI[�
PsbGs[jAZQ[I[
�]PGIjj<�][�jkjXQjjk�PsbGs[jAZAYYA�<hQ<[jk[jQW<jQIj]<�W<��IgQY<QhQ<�jQIj]gIhkghhIW<��X]dQ]QZ<YY<�
�]PGIjj<�][�jkjXQjjk��Zk]XX<<Z<YY<��<hQ<[jk[jQW<jQIj]<�W<�IgQY<QhQhj<�jQIj]gIhkghhIQhj<�P<[XQjjk<�jQIj]<�
�<[XQjjk<�jQIj]<�][�sPGQhjIjjs�W<�hkPjIkjIjjk�j]QhQQ[h<�kkjj<�Yk]p<YY<�j<p<YY<
0QIG][�P<[XQ[j< �]PGQhjkk�QYZQbhjA�j<Q�p<hj<<p<hj<�]YIZ<hh<�]YIp<<[�jQIj]][
0AsGI[[IjAA[�sXhQ[XIgj<QhQYY<�jkjXQZkXhQYY<
0QIG][P<[XQ[j<�dIgkhjkk�dAA]hQ[�j]GIYYQhjI[�X]PjIQGI[�jkjXQZQhII[
�hQjjAZQhj<d< �]g]hjkk�p<Q[�sXhQ�ZIGQ< �GIYYQhjA�jAsGI[[Ijjs�j]QhIYY<�ZIGQ<YY<�j<Q�sPjA�ZIGQ<<�][�XAsjIjjs�Yk]p<hjQ
�QG]hjQ�j<h<d<Q[]Q[I[�W<�j<gX]QjkXhI[ZkX<Q[I[�Z][QZIGQ<Q[I[�IhQjjAZQhj<d<
.<XI[[I �<W<[<Q[I[�X]X][<Qhkkh 6AYQjjAA�W]PG][ZkX<QhI[�Xkp<[�jkjXQZkh��j<Q�j]QZQ[j<dg]hIhhQhj<
�]PG][ZkX<Qhj<�Xkp<<�jAsGI[[IjAA[�][[Qhjk[IQYY<�dIgkhjIYkQYY<�
$Z<[�j]QZQ[[<[�<gpQ]Q[jQ �Q�jkYI�IhQYYI 0kYII�IhQYYI 0]QZQ[[<[�<gpQ]Q[jQ�jk]jj<<�Zsbh�kkhQ<�jkjXQZkhjIPjApQA
!• Vertaisarviointi• Opettajan arviointi • Asiantuntija
-arviointi !
!
AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ
TUNTEMUKSIA
IDEOITA
prof. emeritus Jorma Enkenberg TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI
Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä
Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde)
Koko koulun yhteinen yhteinen projekti (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt.
monialaiset kokonaisuudet)
Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis
näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.)
Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö (henkilökunta, kollegat)
Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen
(kouluyhteisö)
Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.
(luokkayhteisö)
Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä
Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva laajennettu pedagoginen yhteistyö
(esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat)
Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat)
Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt,
tiedonala-asiantuntijat)
Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata
Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa,
ideoida yhdessä jne.
Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi
Projektikohtaiset teknologiat ja välineet
Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä
esim. rehtori esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit
Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi
Toimintakulttuurin ekosysteemin dokumentointi ja reflektointi
Pedagogisen toiminnan dokumentointi ja reflektointi
Oman projektin ja oppimisen dokumentointi sekä reflektointi
I N S T I T U T I O N A A L I N E N T A S O K O U L U T A S O L U O K K A T A S O
Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen
Des
ign-
suun
taut
unut
ped
agog
iikka
kou
lun
toim
inta
kultt
uurin
keh
ittäj
änä
!TEOREETTINEN
JOHDATUS DOP!-OPPIMISEEN
!DOP!
OPPIMISEN SUUNNITTELU
DOP! -OPPIMISEN JAKAMINEN
!!
!DOP!
-OPPIMISEN TOTEUTUS !
!KOULUN YHTEISEN
ILMIÖN VALITSEMINEN JA OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILU YHDESSÄ
OPPILAIDEN KANSSA
OPPIMISPROJEKTIN SUUNNITTELU YHDESSÄ
OPPILAIDEN KANSSA!
!
!OPPIMISPROJEKTIN
TOTEUTUS JA DOKUMENTOINTI
YHDESSÄ OPPILAIDEN KANSSA!
!
Pre-test
F2F-TAPAA-MISET
KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN
Post-test
DOP!DESIGN_SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA
DOP! KOULUTUSPOLKU JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN
E-KYSELYT OPETTAJILLE: ENNEN: Käsitykset, ajatukset ja kysymykset koulun toimintakulttuurista JÄLKEEN: Oppijoiden toiminnan arviointi (ajattelun ja tekemisen välittyminen ja kehittely), yhteiskehittelyn kokeminen, käsitykset ajatukset ja kysymykset osallistavasta oppimiskulttuurista
TEEMA 1 TEEMA 2 TEEMA 3 TEEMA 4
Designed by Freepik
Esi- ja alkuopetuksen projekteja
• Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator- muodossa. !
• Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely !
• Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat
• Vesi Kellarpellon Veijarit
• Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit
• Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen tuotos, digikirja!
• Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely!
• !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina!
• Kärpässienet!• Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen
oppimisen portailla
Perusopetuksen projekteja
• Talvikalastusprojekti !• Pettuleipäprojekti !• Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk
(Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä Book Creator -kirja.
• Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
• Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk!
!Opettajaopiskelijoiden projekteja
• Laukansaaren Torppa !• Veteraanien ruokamuistot !• Siirtolohkareen tarina !• Naava-Räp
DO
P!OPPIMISPROJEKTEJA
Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP-oppimisen laajenevaan verkostoon! !!!!
OPENMETSÄ ‣Osallistu metsäoppimisen resurssin tuoLamiseen
TWITTER ‣Viserrä meille twiLeriin @HenriikkaV ja jaa DOP-‐kokemuksia, ‣ kysymyksiä ja projekteja hastagilla #dopnet
@ EMAIL ‣Kirjoita meille: [email protected]
INSTAGRAM ‣Ja kuvia hastagilla #dopnet
DOPOPPIMISTUTKIMUSLiljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruc>onal approach for media>ng the prac>ces of authen>c science inquiries. Cultural Studies of Science Educa>on. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educa>on and Informa>on Technologies. DOI:10.1007/s10639-‐013 9284-‐6
Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Var$ainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-‐developing in studing of a mul>disciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Interna>onal Conference on Educa>onal Technologies (ICEduTech 2014) and The Interna>onal Conference on Sustainability, Technology and Educa>on (STE2014). IADIS Press.
Liljeström, A., Var$ainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-‐year teacher educa>on students reflec>ons and interpreta>ons about sustainable development and enhancing learning prac>ces: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the Interna>onal Conference on Sustainability, Technology and Educa>on (STE2013). IADIS Press. 53-‐63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Var$ainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher educa>on: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Educa>on. Proceedings of Interna>onal Conference on Sustainability, Technology and Educa>on (STE2013). IADIS Press. 111-‐114.
Var$ainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspec>ves, environment, and emerging learning systems. Educa>onal Technology Research & Development, 61(5), 841-‐862.
Var$ainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Par>cipant-‐led photography as a media>ng tool in object-‐oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-‐88.
Var$ainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflec>ons of design-‐oriented pedagogy for sustainable learning: An interna>onal perspec>ve. Journal of Teacher Educa>on for Sustainability, 15 (1), 43-‐53.
Var$ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Var$ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publica>ons of the University of Eastern Finland. Disserta>ons in Educa>on, Humani>es, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Var$ainen, H. (2014). Designing par>cipatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Interna>onal Conference on Educa>onal Technologies (ICEduTech 2014) and The Interna>onal Conference on Sustainability, Technology and Educa>on (STE2014). IADIS Press.
Var$ainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-‐Savon kulLuurin vuosikirja 2015.
Var$ainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (accepted for publica>on). Designing connected learning: Emerging learning systems in a crao teacher educa>on course. Design and Technology Educa7on: An Interna7onal Journal, February 2016
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). New York: Springer.
Dillon, P., & Howe, T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, & V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity: Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
New York: Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki, WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New York: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M. Watts
(Eds.), The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49. Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools: The grassroots revolution that's transforming education. New York: Viking. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity. The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning: Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.
kirjallisuutta