-
- 4 2 -
Dosentti Pertti Luntinen
Suomalaisen asema Vendjdn vallan aikana
Kun Suomi l i i te t t i in Veni i j l in va l takuntaan 1809, se sai oman hal l in-
non ja autonomisen aseman. T i imi in aseman jur id isesta ja tos ias ia l l i -
sesta s is i i l lOst i i tu l i s i t tenrmin sor tovuosina kova k i - is ta, joka on
jatkunut h is tor iantutk i jo i t ten keskuste luna; i lmeist l i on et t i i A lek-
santer i - I e i a jate l lu t as j -aa jur j -s t in pyk i i ld tarkkuudel la e ikd Suo-
ntella sij-s ollut selviisti eri l l isen valtj-on mutta ei my6skii i in val-
l-atun maakunnan asemaa. Venii j i in valtioelimet ajan rnittaan yhd vii-
hemmiin puuttuivat Suomen asj-oihin, Suomi taval-laan unohdetti in,
koska se e i a iheut tanut mi t i i i in ongelrn ia val takunnal le , ja s i ten se
saat to i kehi te l l5 omaa el i imi iSnsi i . Vdhi te l len i - tsehal l innosta kas-
voi va l t io , jo1 la o l i er i - l l inen rahala i tos ja val t io ta lous seki i
oma poli itt j-nen eli imiinsd valtiopli i-vineen ja puolueineen, perusta-
na oma kansantalous ja oma kul-ttuuri joka perustui l l intiseen pe-
r in teeseen ja ja tkuvi in l i in t is i j -n kosketuksi in .
Vendji in vallan alkaessa Ruotsi muuttui ulkomaaksi. Herrasvlien koh-
dal l -a ta l le o l j - merk i tyst i i , koska ennen o l i v i rkaura voinut v iedd
vuorote l len Pohjanlahden molemmi l - le puol i l le i nyt joudut t i in va-
l i tsemaan joko Ruots i ta i Suomi kot imaaksi . Moni Suomessa synty-
nyt jd i ruotsala iseksi , kuten runoi l i - ja , professor i ja p i ispa
Franz6n. Taval - laan o lot s i - is tu l ivat ahtaaf luniks i , mutLa to isaal ta
Suomeen j l i i ine iden e i tarv i -nnut k i lpa i l l -a v i ro is ta ruotsala is ten
kanssa, ja korkei ta v j - rko ja tu l - i l isdd kun keisar l jdr jest i Suo-
men keskushal l innon. On joskus katsot tu et t l i se je i r jestet t i in
juur i Suomen herro jen kesyt t i imiseksi a l is tumaan uuteen va1taan.
ivlui-l}a sdtioyi-l ld. ei ollut yhti i Liivi itd kosketuksia Ruotsin puo-
Ie l le o l lu tkaan, e ih i in rahvas samal la tavaf la l i ikuskel lu t . Tuk-
holmaan e i eni i i i yht i i usein menty to ih in. Pohjanlahden kauppia i l le
ja merenkulk i jo i l le Ruots i jd i tu l t ien taakse, r r l rJ t ta tu l l i t e iv i i t
o l leet Vendj i in tu l le ja vaan Suomel le omia, jo tka vars inkaan 60-
,1
j ,
1tr.
'F
s i
s i
- .
mi
E I
t t
+ .
p(
) i
A ,
I <
V(
I ]
s i
Iuc
pE
S C
kc
s 1
pi
m€
s i
e i
l r c
n€
Er
ke
5 L
o l
-
1n-
1i-
rn
,ek-
io-
r l-
5e
ts -
t-
Ie
4 L
rh-
la
- 4 3 -
.luvulta vapaakaupan aikana eiviit kauppaa paljon h5irinneet. Pal--
jonko luv ia la iset kar jaa Tukholman tor j - l le s i t ten veiv i i t , s i i ta i
minul la e i t i iss i i o le t i lasto- la .
Tavall j-sen kansalai-sen kannalta Suomi pysyi alun perin Venii j i ist. i i
sangen er i l l j -send. Porvoon val t iop l i iv i l ' I i i luvat tu ent is ten lak ien
sdityttdrninen ji irkkyndtti i heidiin entisessii voimassaan merkitsi
s j - t i i , e t td e l i imi i ja tku i ent ise l l l i i in , samat paj -kal l iset herrat
md. i i r i i i l ivdt as io is ta, e ik i i r6 toste l i jd iden tarv innut pel i i td jou-
tuvansa veni i l i i is ten tuomiois tu inten eteen. Rangaistus la i tos o l i
vaj-n pahimmissa tapauks j-ssa yleisvaltakunnall inen kun kuolemaan-
tuomitut , jo i ta e i eni i i i te lo i te t tu, vo i t i i -n l i ihet tSl i S iper iaan,
ta i s i t ten i r to la iset tms. s i i r to la is iks j - i s inne hei t l i v j -et i in
Alpo Juntusen tutk imuksen mukaan 3321 henked (14 A nais ia) . S i -
per iaan v i -ety j i i sukula is iaan ets j -v i } le voi o l la hydtyd Juntusen
l i ih te is tdr jo tka ovat kenraal ikuvernOdr in, senaat in, kuvern66r j -en
ja vanki lav i ranomaisten paperei ta, ja s i t ten Siper j -assa to iminei -
den pappien ker tomuksia ja k i rkonki r jo ja. Karkoj - tet tu jen suku-
la is ten selv i t te ly vaat i i s j - is melkoisen tydn Val t ionark is tossa.
Ven5l i i is j - in ihmis i in saat i in kosketusta t i inne s i jo i te tun keisar i i -
l isen sotavden tak ia. Ttsrkeinmi i t varuskunnat o l ivat , Turussa, Hel-
s ingiss i i , Htuneenl innassa, seki i V iapor in ja Vi ipur in ynnd Ahvenan-
maan lj-nnoituksissa, Venii j i in vallan loppuvuosina yhii useammill-a
paikkakunnj-Ila. Suomessa pyritt i in mahdoll isimman pian saamaan
sotavdki kasarmeihin, koska oucioissa o1i vai-kea heiti i asukkaiden
kote ih in s i jo i - t taa. Jonkun verran o l i oudon vden kanssa kahnauk-
s ia, n i inkuin L i isa Castr6n on selv i t t i inyt , Turun y l ioppi la i l la
p ienl i i tappelu i ta, ja rahvaan kanssa jota in sanomista. Mut ta j -1-
meisest j - ven5l5 is j -6 e i p idet ty v iera ina miehi t td j j -n i i - har jo i tuk-
sij-n marssivil le tuoti in tupakkaa, olutta taikka ruokaa - vaikka
ei mydsk6iin omana vlikenli. Ensi sijassa outo kieli mutta my6s vli i i-
r i i uskonto ja kummal l inen puku p i t i . eroa yt ld . Herrasvdel le ve-
n i i l i i inen rahvas o l i a ivan v ierasta sddty i i ja kansaa; keisar ikun-
nan herrasviiki taas ei tuntunut mitenk5iin erityisen venii l i i iselt i i .
Vasta nat ional ismln noustua a let t i in v ieroksua kaikkea veni i l5 is t5.
En o1e ldyti inyt selvitystl i rniten paljon kosketuksia vendldisten
kanssa o1i , pal jonko synty i lehto lapsia ja solmi t t i inko pysyvdmpiS
suhte i ta. Sor tovuosina pAiv i te l t i in n i i i t i i " ryssdnmors iamia" jo i ta
ol i jopa paremmista p i i re i -s t l i , "onneksi lapset kasvatetaan i i id in
La
-
- 4 4 -
mukaan l uLe r i l a i s i - ks i " .
Kolmlsentuhat ta k i ina la is ta o l i maai l rnansodan vuosina val l i t6 is-
s i i , j a he i t i i s yy te l t i i n va ras te lu i s ta j a r yos to i s tS , n i i l i s s i i i i n
kun o l j -vat huonon huol lon tak ia. Muiste lmissa puhutaan et t i i parem-
missakin p i i re issd sukuun i lmaantu i k i ina la is ta ver ta kun muuka-
la isuus k i innost i , mutLa vain v ih je i t i i n imi l i main i tsematta.
Vendld is ten pdi isv suomala is iks i o l i samanla i -nen kuin mui- t tenkin. . 1 1 - ^ * ^ ^ a - a ^ - ^ - ,u rNu r l r qq la r -uE r r , muu tam ia vuos ia maassa asu t t uaan vo i va t anoa kan -
sal -a isuut ta. Suomen outo ih in o lo ih in hei t i i e i kov in pal jon i lmei-
ses t i t u l l u t , mu t ta kaupp ia i ks i t u l i j okus i -a j uu ta la i s i a j a mus -
l i r ne ja sek i i Ka r j a l assa o i ke i t a ven i i l l i i s i i i j a Ven l i j i i npuo len ka r j a -
l a i s i a . P ie ta r i Suu ren j i i l keen j onk in ve r ran ven i i l i i i s t yny t j a sak -
sala is tunut Vi ipur i ruotsala is tu i ja suomala j -s tu i takais in, muun
Kar ja lan veni i l l i is tyminen pysi ih ty i ; lah jo i tusmaista e i nyt tdss l i
puhuta koska se on oma ongelmansa. Koko Suomessa k ier te l i v ienan-
kar ja la is ia laukkuryssi i i , jo i - ta vars ink in sor tovuosina jahdat t j - in
Ia i t tomasta kaupasta koska hei td p idet t i in Moskovan nat j -onal is t ien
agen t te ina , suoma la i s ten kansa l l i sen r i n taman ha jo t t am iseks i l e -
v i t t i v i i t t i - e toa ke i sa r i n l a i s ta j oka an ta i s i t o rppa re i l l e maa t .
Syy te e i p i t l l ne pa i kkaansa , vend ld i s i l l a i t a l onpo j i l l a o1 i t ode l -
1a se l l a i nen l uu lo .
Samoinkuin Pohjanmaal ta ment i in Amer ikkaan s i i r to la is iks i , vet i
P ietar i l ta-Suomen vdked puoleensa, va ikkakaan p ienemmdn v i i l imat-
kan tak ia s inne meno e i o l1ut n i in suuren ja kohta lokkaan tuntu i -
nen e ldr . r i inr r luutos . Usei ta kynrmeni i i tuhansia kar j a la is ia j a savo-
l a i s i a l ah t i ke i sa r i n kaupunk i i n , t y to t p i i komaan ta i myos p ros -
t i t uo idu i ks i , j o i s ta suoma la j - s i a o l i suh tee l l i sen pa l j on ; m ie -
het rakennustd ih in ta i k l is i to i t r i oppimaan - jo tkut Suomeen palat -- ^ * i - - - ! - x H l l H v e r s f a a n n w s f w w n i a f o i v a f s i i s a m m a t t i t a i -L u q 4 l l P o T I I V q L L a s r r q l 1 - I r u - y _ I r 1 J q
toa maahan. Kannaksen ukot meniv i i t hevosineen isvosikoiks i , n i in-
kuin Unto Seppi inen on k i r jo issaan ker tonut . Max Engman on tutk i -
nut t i i t i i P ietar in-s i i r to l -a isuut ta ja h i inen k i r jastaan selv i i i i i
myos k l i y t t oke lpo i se t l i i h tee t j o i s ta vo i e t s i i i p i e ta r i l a i s i a su -
ku la i s i aan ; P ieLa r i ssa o l i Suomen pass i v i - r as to , j onka as iak i r j a t
ova t Va l t i ona rk i s tossa , j a myos P ie ta r i n l u te r i l a i s i ssa seu rakun -
n i ssa on j z i l k i l i suoma la i s ten pa l ka l l a o los ta i mu t ta y l eensS suo -
ma la i se t pysy i ve i t ko t i seu rakun t i ensa k i r j o i ssa j a ova t s i t i i kau t -
! - l x lL 4 J q a
tenkin
ten ka
kin mu
k i ks l
ve1 j ek
! - - + iL q q L J
Lukumii
on suo
etti i Sl - - - - ^N a l l a u
rammaE
n d y L L 4
h a I I i t
s i v i s tl ^ i ^ ^ ^
I - i ^ i ^
h iukan
ruht in
pas iva
kahden
vaat im
I r q l r o f
Hamina
hemmiL
F i n n i s
L 9 7 6 ,
< i i n i l -
johonk
minkiiI i ^ - - !r r - y o L
vis ta
v a L d t l
so t i l a
takunn
Kui ten
binder
ke i sa r
-
i is -
in
)arem-
tka-
-45 -
ta jS l j i te t t i iv iss i i . omakie l iset p i t ivSt v ieraassa kaupungissa t ie-
tenkin yht i i , nut ta moniaat s i l t i joutu ivat kosketuksi in muukala is-
ten kanssa ja veni i l i i is ty ivdt v i ih i te ] len. Veni i jdn ty i ivdenl i ikkeen-
ki-n mukana on Venii j i in alamaisiksi muuttuneita suomalaisia, esimer-
k iks i Lenin in ympi i r is t6ss i i va ikut taneet Rahjan ta i Vasten-Taimi
vel jekset . Sor tovuosina Pietar i in muut to selv i is t i v i iheni , 1uu1ta-
vast i s iks i e t t i i Suomessakin a lko i o l la t6 i t i i Lar- io l - la kun teh-
taat ja kaupungi t v i ih i te l len kasvoivat .
Lukuinii i ir i i isesti ehkd vlihii isempi nutta historiall isesti myds tl irkeii
on suomala isen herrasvS.en v i rkapalvelu Vendjat IA. A1uksi sanoin
etti i Suomen olot kiivivlit jonkin verran ahtaammiksi kuin Ruotsin ai-
kana o l i o l lu t , mut ta Ven; i jdn laaja val takunta avasi ent is t l i ava-
rarunat mahdoll isuudet nii l le jotka sit i i voivat siit i tyasemansa takia
kriytt i iH hyviikseen. Keisari tarvitsi peitevii l i henkilOkuntaa maansa
hal l i tsemiseen ja sai s i t i i n imenomaan val takunnan l i in t isen reunan
siv is tyneestd aate l is tosta; vars in runsaasi Veni i j i in v i rka luet te-
lo issa on Bal t ian saksala is ia paroneja, jonkin verran myds puota-
la is ia - jo tka kui tenkin o l ivat muj-naisen rnenneisyytensi i vuoksi
h iukan kapinamiel is id - jokusia Kaukasian pr inssej i i ta i ta taar i -
ruht inai ta on Pietar in y l immissd p i i re iss i i o1]ut , ja s ie l l i i ta-
paslvat to j -sensa ny6s Kantakuzenos ja Pala io logos, I td . -Rooman
kahden keisai isuvun j51ke15iset . Tr ihdn joukkoon sopivat Suomenkin
vaatimattomalunat vapaasukuiset herrat. Yli kolrnentuhannen miehen
lasketaan kei ! ;ar ia ta l la la i l la palvel leen; taval l is in ura kulk i
Haininan kadettikoulun kautta upseerivirkaan, josta saattoi van-
hernmiten s i i r ty i i s iv i i l ipuol -e l lek in (J .E.O. .Screen, The Entry of
Finnish Of f icers in to Russlan Mi l i tary serv ice 1809-1917, London
L976 , j a P i ko f f , V&ra l andsmi in . . . ) . Osa pa las i Suomeen t i i nne
si jo i te t tu jen veni i l i i is ten joukko-osasto jen upseereiks i , sanotaanjohonkin a ikaan puolen peid l lystdstd. o l leen suomala issynty is t t i ,
minkii takia vuosisadan lopulla sotaviikl vaihdetti in l i ian paikal-
l j -spatr io t ismin vdl t t i imiseksi . Noin kyrnmenesosa Vendjdd palvele-
v is ta y leni kenraal in ta i amiraal in arvoluokkaan, mie leen tu le-
vat amj-raaIj-t Avellan tai Wir6n; kovin suuresti kunnostautuneita
sot i la i ta e i n i i j -den joukossa kai o l lu t , e ik i i mydskddn a ivan yal -
takunnan vaikutusval ta is immissa v j - ro issa K. M. Arrnf e l t in j d lkeen .
Kuitenkin ylirnmi-ssii piireiss?i seurustelivat Suomen herrat Reh-
binder ta i Hja lmar L inder , jo tka s i t ten palvel ivat Suomea ja
kej -sar ia rn in is ter iva l t ios ihteere ind; rnonet sa ivat Veni i j i in er i
: in
kan-
.mei-
lus-
r r ja-
r sak-
ruun^ T
, D q
Inan-
: t i in
.s t ien
Ie-t
[e1-
r t i
.mat-
rtui-
ro-
ios-
) -
rlat-
la i -
t i in-
:K.t--
I
L l ^ r; J q L
Ikun-Iiuo-Iiaut-I
-
- 4 6 -
p i i re ih in yhteyksid, jo tka o l " ivat Suornel le vai -keina a ikoina t l i r -
ke i t i i , es imerk iks i Adol f T6rngren; joku hankki Vendj l i l l i i sotata i -
toa, joka a ikanaan koi tu i Suomen hyvdksi , kuten Hannes Ignat ius '
Mannerheimisti i nyt puhumattakaan.
Joi f lek in t iedemiehi l le Veni i j i i avasi laa jemmat tutk imusmahdol l i -
suude t . P ie ta r i n t i edeaka tem ian j a y l i op i s ton pa l ve luksessa A .J .
Sjogren tutk i suomala issukuisten kansojen k ie l i i i , ja t iedeakate-
mian avustuksel la suomala isena pysynyt Mat ias Castr6n saat to i
tu tk imusmatkansa tehdd. Yfe is td h is tor iaa, I tdmeren vaf tasuh-
te i t a uude l l a a ja l l a , t u t k i P ' i e ta r j - n y l i op i s ton p ro fesso r i G .V .
Fo rs ten . K i r j a i l i j a t i l r ne i ses t i sa i va t Vend jd l t d v i r i k ke i t i i
enemmdn kuin ti issii takavuosina oli tapana mydntii i i , Arvid Jiirne-
fe l t , jonka is i i kohosi Vendj i i l l l i kenraal iks i , on "Vanhempiensa
romaanissa" kuvannut n i i i t i i kosketuksia ja muissa teoksissaan
seki i e lmi iss i i i in ju l is tanut Tolsto in oppeja Suomessa; Eino Kal i rna
innostu i nuorena Veni i j i in k i r ja l l isuudesta ja teat ter is ta ja to i
s i t ten a ikanaan Tsehovin n i iy te lmi i t mej- I le ; T i to Col l iander mui-s-
te lmissaan kerLoo Pietar in kosmopol i i t t isesta e l i imi is t i i . Selv im-
min Veni i j i in va ikutus nykyis in ndkyy rakennusta i teessa, kun Pie-
tar is ta tu l leen Car l Ludvig Engel in k i rkot ja v i l jamakasi in i t
ovat pit i i j ien teirkeimpii i niihtl ivyyksiS, ja ineiddn ortodoksinen
kirkkomrnekin pii l isee vihdoin oikeuksiinsa. On muistettava tie-
tenkin se, mi td professor j - Mat t i K l inge a ina t i ihdent i i i i , e t t i i
tdrnii ei otlut venli l l i isyytti iT vaan Pietari o1j- eurooppalainen
suurkaupunki , josta Suomi sai s i is y le ismaal lmal l is ia ta idevai -
kutuksj -a (Ndyt te ly teos "Venl i ld isyys Hels ingiss l i " 1984) .
Veni i j i in markk inat o l ivat Suomen teol l is tumisel le e l in t i i rke i i t ,
nimenor,raan Tampereen kohdalla; Finlaysonhan pystyi keisarilta
saamiensa er ivapauksien johdosta tuot tamaan kangasta n i in ha1-
val la etL i i vo i s i t i i v iedi i P ietar i in . Teol l isuuden nousun a let -
tua 1850- luvul ta Veni i jdn markkinat o l ivat ka ik i l la a lo i l la tdr-
kei i t , mut ta s i t ten kun 1880-Iuvul la- veni i l i i iset a lko ivat harmi-
te l la k i lpa i lua ja saivat tu l l imuur i t pystyyn Suomea vastaan,
jououtti in etsiytymiii in entistl i enemmiin ld.ntisen viennin varaan.
Kui tenkin kauppasuhteeL s i i i ly ivdt loppuun ast i - , ja suomala j -s ia
yr i tyks ia ik in o l i Venei j i i l l r i .
Venii j l in-kaupan merkityksesti i huolimatta ei Suomi sufautunut kei-
sar ikun
ja sen
nokkain
siti i tc
sen hal
matkaan
lisuude
notut s
Suomen
hi tys j
t ioks i
sen Ver
jonka e, - i r : -s r d , J l
sen vas
miele] l
o l ivat
nrolemmi
m6Iii in<
N i i 1 I e ,
vaatiml
tote l t r
tiinne l
yritt ir
k inker t
k i n , e j
si; i }a]
muuttai
Venii jlir
valtakr
nostat l
voimat(
kuntia
viranh<
pol i - is :
kolmist
rautat:
vat tal
-
7
tlir-
:atai-
: ius ,
- 4 7 -
sar ikunnan ta lousalueeseen. Mei115 o l i ensinni ik in onra val t io ta lous
ja sen perustana omat tu l l i t ; s i t ten v ie l i i saat i in oma raha. In-
nokkaimrrratkaan venii l i i istdji i t eiv6t sortovuosina kyenneet kumoamaan
sitl i tosiasiaa etti i Suomi oli taloudell isesti- itsenii inen maa vaikka
sen hal l in toa ja }akeja voi t i in yr i t t i id vendl5 is t ,Er i . Ni inpl i ahneim-
matkaan raha- ja sotaroinisterit ej-vlit saaneet Suomen kansall isvaral-
l isuuclesta kauhotuksi n i in pal jon kuin o l is i mie l i tehnyt ; n i in sa-
notut sot i lasmi l joonatk in o l ivat va in noin 10 ? val t ion budjet is ta.
Suomen ja Vendjain samansuuntainen ja samanaikainen kansall inen ke-
h i tys joutu i r is t i r i i taan kun Vendj i in p i t i yhdenty i i kansal l isval -
t ioks i o l lakseen s is i i isest i lu ja ja u lkonaisest i mahtava. Yhteni i i -
sen Vent i jdn osana Suomen ol is i p i tdnyt o1}a veni i l i i inen maakunta,
jonka asukkaat olisivat olleet mielelt i i i in ja sydlimelti i i in venii l i i i-
s id , jo i l le Vendjd o l is i o1lut oma maa. T i imi i vaat imus o l i er i ty i -
sen vastenmj-e l - inen kansal l isest j - her l innei l le suornala j -s i l }e , jo tka
mielellZidn muita ja varsinkin venii l i i isi i i vl ihiin halveksivat - nlimli
o l ivat s iv is t l rmi i t tdmdmpiS, aasia la isempj-a, l ika isempia. (Tdmd ol i
molemminpuolista; venii l l i isi l le tsuhna oli melkej-n sarna kuin h6l-
mdli i inen) .
Ni i l le , jo tka Suomessa o l ivat maan asio i ta hoi taneet , veni i l i i is ten
vaat imus merk i ts i va l lasta ja asemista luopumista, jos o l is i va in
tote l tu Pietar in ndai rdyksi r i ta i jopa jdtet ty n i iden to imeenpano
tlinne ldhetettyjen venii l i i isten huoleksi. Sekd Bobrikov etti i Seyn
yritt ivi itkin venSlli ist; id virkamiehistbH., mutta menestys o1i kes-
kinkertainen. Venii jefte ti inne komennetut, osin suomalaj-ssyntyiset-
kin, ei-viit osanneet paikall isia kieli l i eiviitkd tunteneet tdkdli i i-
s i r i lakeja ja tapoja, jo i ta puolestaan e i vo i tu keidenk6i in teessi i
muuttaa - Suomen eril l inen kehitys oli ehtinyt ni-in pitkdlle ettd
Vendjdn mahtj- ei ri i ttdnyt sen k6Sntiimiseen. Voimattomina yleis-
valtakunnall istajat joutuivat n5kemlii in ettl i l i ihent5mistoimet vain
nostat t ivat veni i l l i isvasta is ta mie l t i i . Val i1 la hark i t t i in jopa
voimatoimia, et t i i Suorni o l is i miehi tet ty pal jon normaale ja varus-
kuntj-a suuremmin sotajoukoin, vi-rastoihin oli varattu venii l l i iset
vj-ranhoitajat, sannoj-n venli l i i iset sotatuomarit, vanginvarti jat ja
poli isikomennuskunnat varautuivat ottamaan kurinpidon huolekseen,
kolmisentuhatta vendl5istd rautatieldisti i olisi pit i inyt Valtion-
rautat ie t l i ikenteessi i ja Val takunnanrahaston v i rka i f i ja t o l is i -
vat takavarlkoj-neet Suomen valtion ja muut juJ-kiset varat. Venii-
i11 i -
A . J .
late-
r i
rh:
tne-
I S A
I
i * ^.r1tr4
toi
ruis-
rim-
)ie-
. t! n
)-
ra].-
. ,
:a
p1-r i -
;ar-iti-I
[ ,
lan.I
t .B1aI
kei-
-
- 4 8 -
jdn s iv i i l iha l l i tus 1. min is ter ineuvosto kui tenkin est i t i i rn i in tem-
pauksen, koska Suomessa e i todel l is ta kapinan vaaraa s i l lo in o l - lu t .
Niin sanottu yhoenvertaisuuslaki ei tuonut Suomeen venii l l i isten tul-
vaa, va ikka t i i l la isen y le isval takunnal l isen la ins i i i id i inndn p i - t i o1-
la Suomen loppu, F in is F in landiae. Tuota lak ia e i o l lu t tarkoi tet -
tu taval l is ten veni i l i i is ten hyodyksi , vaan o ikeastaan s iks i e t t i i
saat i in n iskot te levat suomala iset v i rkamiehet erotetuksi , karkoi -
tetuksi tai- vangituksi - vi it isenkymmentli raiestZi istui Krestyn
vanki lassa - ja t i la l le voi t i in n imj- t t i i i i sopiva veni i l l i j -nen jos se1-
Ia inen josta in l6ydet t i in . Se o l i s i ihen a ikaan suomala is ten n ie-
lesti i ennenkuulumatonta vii i iryyttS, mutta oikeastaan aika fievdd
sortoa kun a jate l laan r r r ih in nykyaikaiset d ik taat tor j - t pystyvdt .
Lain ja o ikeuden kunnio i tus lamaut t i Veni i j i in vo iman.
Vendjd l IS palvelev i l le suomafais i l le t i imi i o1i va l innan a ikaa. He-
hdn o l ivat menneet palvelemaan suomala is ten omaa keisar ia, mut ta
nat ional ismin vaikutuksesta o l ivatk in joutuneet palvelemaan Ve-
nai jdn hal l i tusta joka vahingoi t t i Suomen kansal l is ta kehi tyste i .
Jokuset omaksuivat y le isval takunnal l isen a jat te lutavan n i in et t i i
ha l l i tuksen uskol l is ina kaisky la i is in i i o t t ivat Suomen sor tamisen
tehtdv i ikseen. Monet saat to ivat ja tkaa uraansa Veni i j i in armei jassa,
vaikkakin Suomessa asuvien sukula is ten kanssa saat to i tu11a se1-
v i t te ly jc i , n l inkuin MannerheimiL l i i . Toisaal ta vars ink in kot imaas-
sa to i rn ivat v ieraantu ivat hal l i ts i jasta kokonaan, es imerk iks i
kenraal i ja senaat tor i Schauman, joka vangi t t i in osasyyl l iseksi
epeii ltynd kun hiinen poikansa Eugen ampui Bonrikovin. Haminan ka-
c let t ikoulu fakkautet t i - in koska kenraal ikuvernbor in mie lest i i s ie l -
l i i opetetti in harhaoppia Suomen autonomiasta eikii kasvatettu us-
kol l is ia Veni i j i in a lamais ia n i inkuin o l is i p i tdnyt .
Muuta kansaa Venii j i in sortotoimet eiviit koskeneet nii in vii l i ttdmiis-
t i , va ikkakin tunnel-mien k i r is tymj-nen n i iky i tappelu iden ja muiden
selkkausten l is i i i in tymiseni i , mj-s t i i is? inmaal l iset lehdet sa ivat ve-
n i i l i i isvasta is ia ju t tu ja: upseer i t varastaneet pyyhkei td Lappeen-
rannan saunasta, so l tut t6ni i isseet hels ink i ld isen neid in roLval -
l i l ta ; ja to imi t ta jat maksel j -vat sakkoja her jauksis taan.
Vuonna 190I sdaidet ty asevelvol l isuuslak i sensi jaan o l is i muut tanut
suornala is ten asenaa ja e l i imi i i i sangen ra just i jos se o l is i j56nyt
voimaar
jo s i n i
n i i j d n :
l i i istyr
sen uhi
Amerikl
I isuus
nastet'
miehiS
Ia i s i l .
o l i s i :
ty i tsr
Suorrten
j iinnit'
tavall i
sotana
tilaukr
man ko:
ty6ttor
es ti i yl
keutti
ten es.
Suomesr
siviitk,
l r j u J s
set p i1 - I ! ^I d I L D I
tukea .
t a r i ss
miiiin s
tus oI
-
l-
I tem-
r o1 lu t .
)n tu l -
: i o1-
)itet-
:te:ko1-'n
)s sel -
mie-'aa
. t .
- 4 9 -
voimaan. Sehi in uhkasi v iec i i i suomala iset Venl i j i in armei jaan, mi td
jo s in i insd peldt t i in , ja n is t i i Suomen nat ional is t ien pelon, Ve-
naij6n nationalistin toivon rnukaan olisj- seurannut nuorison venii-
l i i is tyminen. Lakkoi lu kutsunto ja vastaan to i ankaran rangaistuk-
sen uhan; seurauksena o1i ennenndkemi i t t6ml in laaja s i i r to la isuus
Amer ikkaan. Seuraushan o l i s i t ten kuj - tenkin se, et td asevelvol -
l isuus rnuutet t i in maksuvelvol l - isuudeksi , sot i lasmi l jooni l la lu-
nastet t i in vapaus sotapalveluksesta. l l i inpd edes maaj- lmansodan
miehi i i n ie lev in l i vuosina e i kapinamiel is iks i 1uul lu i l le suoma-
la is i l le uskal le t tu antaa asej - ta k i is i in . Noista ver i lby ly is t l i
o l is i s l i i is ty t ty kokonaan jo l le i s i t ten vuonna 1918 o l is i ryhdyt-
ty i tse tappamaan to inen to is iamme.
Suorrten oma taloudell inen kehitys synnytti ne yhteiskunnall iset
j i innitykset, jotka sitten purkautuivat vallankurnouksena ja vas-
tava l l ankumouksena e l i l uokka - , s i s i i l l i s - , , kansa la i s - j a vapaus -
sotana. Vendjdn val lan v i imeis in5 vuosina ensin Venai j l in armei jan
t i laukset sota-a ikana tuot t ivat rauhassa e l i iv i i l le Suomel le kuu-
man korkeasuhclanteen, mut ta kun s i t ten Vendjd luhis tu i , o l i lama,
ty6tt6nyys ja ndlkii sitd surkeampi. Vendji in sota Saksaa vastaan
est i yhteydet ldnteenkin pdin. Ni i in Veni i j i in sor tuva val ta vai -
keut t i taval l isen suomala j -sen jokapi i ivd is int ; i e ldmi id. Veni i l i i is -
ten es imerkk i ja y l ly tys s l - t ten innost i o lo ih insa tyytymdttdmi i i
Suomessakin vallankumoukseen, vaikka sosiaalid.emokraatit t i ihden-
s ivdtk in tarvet ta p i tdd eroa Ven6jddn, n i inkuin Eino Keto la on
nyt juur i uudessa k i r jassaan todennut ; n i in sanotut porvar i l l i -
set pit ivdt Vendjdd ensin l i i-an mahtavana uhmattavaksi avoimel-
Ia i tseni i isyyspyrk imyksel l l , ja to ivo ivat s i i td jdr jestysval lan
tukea hul inaa vastaan. Kun s i t ten i i i i r i rad. ikaal i t p6dsivr i t P ie-
tar issa val taan, o l i Venei j i i l ld va ikutuksensa suonrala is ten e l i i -
mii i in sodan J-oppuun asti keviiella 1918, vaikkakin Saksan vaiku-
tus o1i s i td jo tydnt i imi iss i i syr jddn.
He-
,tta
e-
. 4 .
,tili
n
s s a ,
e1-
aas-
s i
ka-
i e I -
irs-
INES-
iden
ve-
en-
a1-
t
f,anut'hvt
iI