- 4 2 -

Dosentti Pertti Luntinen

Suomalaisen asema Vendjdn vallan aikana

Kun Suomi l i i te t t i in Veni i j l in va l takuntaan 1809, se sai oman hal l in-

non ja autonomisen aseman. T i imi in aseman jur id isesta ja tos ias ia l l i -

sesta s is i i l lOst i i tu l i s i t tenrmin sor tovuosina kova k i - is ta, joka on

jatkunut h is tor iantutk i jo i t ten keskuste luna; i lmeist l i on et t i i A lek-

santer i - I e i a jate l lu t as j -aa jur j -s t in pyk i i ld tarkkuudel la e ikd Suo-

ntella sij-s ollut selviisti eri l l isen valtj-on mutta ei my6skii i in val-

l-atun maakunnan asemaa. Venii j i in valtioelimet ajan rnittaan yhd vii-

hemmiin puuttuivat Suomen asj-oihin, Suomi taval-laan unohdetti in,

koska se e i a iheut tanut mi t i i i in ongelrn ia val takunnal le , ja s i ten se

saat to i kehi te l l5 omaa el i imi iSnsi i . Vdhi te l len i - tsehal l innosta kas-

voi va l t io , jo1 la o l i er i - l l inen rahala i tos ja val t io ta lous seki i

oma poli itt j-nen eli imiinsd valtiopli i-vineen ja puolueineen, perusta-

na oma kansantalous ja oma kul-ttuuri joka perustui l l intiseen pe-

r in teeseen ja ja tkuvi in l i in t is i j -n kosketuksi in .

Vendji in vallan alkaessa Ruotsi muuttui ulkomaaksi. Herrasvlien koh-

dal l -a ta l le o l j - merk i tyst i i , koska ennen o l i v i rkaura voinut v iedd

vuorote l len Pohjanlahden molemmi l - le puol i l le i nyt joudut t i in va-

l i tsemaan joko Ruots i ta i Suomi kot imaaksi . Moni Suomessa synty-

nyt jd i ruotsala iseksi , kuten runoi l i - ja , professor i ja p i ispa

Franz6n. Taval - laan o lot s i - is tu l ivat ahtaaf luniks i , mutLa to isaal ta

Suomeen j l i i ine iden e i tarv i -nnut k i lpa i l l -a v i ro is ta ruotsala is ten

kanssa, ja korkei ta v j - rko ja tu l - i l isdd kun keisar l jdr jest i Suo-

men keskushal l innon. On joskus katsot tu et t l i se je i r jestet t i in

juur i Suomen herro jen kesyt t i imiseksi a l is tumaan uuteen va1taan.

ivlui-l}a sdtioyi-l ld. ei ollut yhti i Liivi itd kosketuksia Ruotsin puo-

Ie l le o l lu tkaan, e ih i in rahvas samal la tavaf la l i ikuskel lu t . Tuk-

holmaan e i eni i i i yht i i usein menty to ih in. Pohjanlahden kauppia i l le

ja merenkulk i jo i l le Ruots i jd i tu l t ien taakse, r r l rJ t ta tu l l i t e iv i i t

o l leet Vendj i in tu l le ja vaan Suomel le omia, jo tka vars inkaan 60-

,1

j ,

1tr.

'F

s i

s i

- .

mi

E I

t t

+ .

p(

) i

A ,

I <

V(

I ]

s i

Iuc

pE

S C

kc

s 1

pi

m€

s i

e i

l r c

n€

Er

ke

5 L

o l

1n-

1i-

rn

,ek-

io-

r l-

5e

ts -

t-

Ie

4 L

rh-

la

- 4 3 -

.luvulta vapaakaupan aikana eiviit kauppaa paljon h5irinneet. Pal--

jonko luv ia la iset kar jaa Tukholman tor j - l le s i t ten veiv i i t , s i i ta i

minul la e i t i iss i i o le t i lasto- la .

Tavall j-sen kansalai-sen kannalta Suomi pysyi alun perin Venii j i ist. i i

sangen er i l l j -send. Porvoon val t iop l i iv i l ' I i i luvat tu ent is ten lak ien

sdityttdrninen ji irkkyndtti i heidiin entisessii voimassaan merkitsi

s j - t i i , e t td e l i imi i ja tku i ent ise l l l i i in , samat paj -kal l iset herrat

md. i i r i i i l ivdt as io is ta, e ik i i r6 toste l i jd iden tarv innut pel i i td jou-

tuvansa veni i l i i is ten tuomiois tu inten eteen. Rangaistus la i tos o l i

vaj-n pahimmissa tapauks j-ssa yleisvaltakunnall inen kun kuolemaan-

tuomitut , jo i ta e i eni i i i te lo i te t tu, vo i t i i -n l i ihet tSl i S iper iaan,

ta i s i t ten i r to la iset tms. s i i r to la is iks j - i s inne hei t l i v j -et i in

Alpo Juntusen tutk imuksen mukaan 3321 henked (14 A nais ia) . S i -

per iaan v i -ety j i i sukula is iaan ets j -v i } le voi o l la hydtyd Juntusen

l i ih te is tdr jo tka ovat kenraal ikuvernOdr in, senaat in, kuvern66r j -en

ja vanki lav i ranomaisten paperei ta, ja s i t ten Siper j -assa to iminei -

den pappien ker tomuksia ja k i rkonki r jo ja. Karkoj - tet tu jen suku-

la is ten selv i t te ly vaat i i s j - is melkoisen tydn Val t ionark is tossa.

Ven5l i i is j - in ihmis i in saat i in kosketusta t i inne s i jo i te tun keisar i i -

l isen sotavden tak ia. Ttsrkeinmi i t varuskunnat o l ivat , Turussa, Hel-

s ingiss i i , Htuneenl innassa, seki i V iapor in ja Vi ipur in ynnd Ahvenan-

maan lj-nnoituksissa, Venii j i in vallan loppuvuosina yhii useammill-a

paikkakunnj-Ila. Suomessa pyritt i in mahdoll isimman pian saamaan

sotavdki kasarmeihin, koska oucioissa o1i vai-kea heiti i asukkaiden

kote ih in s i jo i - t taa. Jonkun verran o l i oudon vden kanssa kahnauk-

s ia, n i inkuin L i isa Castr6n on selv i t t i inyt , Turun y l ioppi la i l la

p ienl i i tappelu i ta, ja rahvaan kanssa jota in sanomista. Mut ta j -1-

meisest j - ven5l5 is j -6 e i p idet ty v iera ina miehi t td j j -n i i - har jo i tuk-

sij-n marssivil le tuoti in tupakkaa, olutta taikka ruokaa - vaikka

ei mydsk6iin omana vlikenli. Ensi sijassa outo kieli mutta my6s vli i i-

r i i uskonto ja kummal l inen puku p i t i . eroa yt ld . Herrasvdel le ve-

n i i l i i inen rahvas o l i a ivan v ierasta sddty i i ja kansaa; keisar ikun-

nan herrasviiki taas ei tuntunut mitenk5iin erityisen venii l i i iselt i i .

Vasta nat ional ismln noustua a let t i in v ieroksua kaikkea veni i l5 is t5.

En o1e ldyti inyt selvitystl i rniten paljon kosketuksia vendldisten

kanssa o1i , pal jonko synty i lehto lapsia ja solmi t t i inko pysyvdmpiS

suhte i ta. Sor tovuosina pAiv i te l t i in n i i i t i i " ryssdnmors iamia" jo i ta

ol i jopa paremmista p i i re i -s t l i , "onneksi lapset kasvatetaan i i id in

La

- 4 4 -

mukaan l uLe r i l a i s i - ks i " .

Kolmlsentuhat ta k i ina la is ta o l i maai l rnansodan vuosina val l i t6 is-

s i i , j a he i t i i s yy te l t i i n va ras te lu i s ta j a r yos to i s tS , n i i l i s s i i i i n

kun o l j -vat huonon huol lon tak ia. Muiste lmissa puhutaan et t i i parem-

missakin p i i re issd sukuun i lmaantu i k i ina la is ta ver ta kun muuka-

la isuus k i innost i , mutLa vain v ih je i t i i n imi l i main i tsematta.

Vendld is ten pdi isv suomala is iks i o l i samanla i -nen kuin mui- t tenkin. . 1 1 - ^ * ^ ^ a - a ^ - ^ - ,u rNu r l r qq la r -uE r r , muu tam ia vuos ia maassa asu t t uaan vo i va t anoa kan -

sal -a isuut ta. Suomen outo ih in o lo ih in hei t i i e i kov in pal jon i lmei-

ses t i t u l l u t , mu t ta kaupp ia i ks i t u l i j okus i -a j uu ta la i s i a j a mus -

l i r ne ja sek i i Ka r j a l assa o i ke i t a ven i i l l i i s i i i j a Ven l i j i i npuo len ka r j a -

l a i s i a . P ie ta r i Suu ren j i i l keen j onk in ve r ran ven i i l i i i s t yny t j a sak -

sala is tunut Vi ipur i ruotsala is tu i ja suomala j -s tu i takais in, muun

Kar ja lan veni i l l i is tyminen pysi ih ty i ; lah jo i tusmaista e i nyt tdss l i

puhuta koska se on oma ongelmansa. Koko Suomessa k ier te l i v ienan-

kar ja la is ia laukkuryssi i i , jo i - ta vars ink in sor tovuosina jahdat t j - in

Ia i t tomasta kaupasta koska hei td p idet t i in Moskovan nat j -onal is t ien

agen t te ina , suoma la i s ten kansa l l i sen r i n taman ha jo t t am iseks i l e -

v i t t i v i i t t i - e toa ke i sa r i n l a i s ta j oka an ta i s i t o rppa re i l l e maa t .

Syy te e i p i t l l ne pa i kkaansa , vend ld i s i l l a i t a l onpo j i l l a o1 i t ode l -

1a se l l a i nen l uu lo .

Samoinkuin Pohjanmaal ta ment i in Amer ikkaan s i i r to la is iks i , vet i

P ietar i l ta-Suomen vdked puoleensa, va ikkakaan p ienemmdn v i i l imat-

kan tak ia s inne meno e i o l1ut n i in suuren ja kohta lokkaan tuntu i -

nen e ldr . r i inr r luutos . Usei ta kynrmeni i i tuhansia kar j a la is ia j a savo-

l a i s i a l ah t i ke i sa r i n kaupunk i i n , t y to t p i i komaan ta i myos p ros -

t i t uo idu i ks i , j o i s ta suoma la j - s i a o l i suh tee l l i sen pa l j on ; m ie -

het rakennustd ih in ta i k l is i to i t r i oppimaan - jo tkut Suomeen palat -- ^ * i - - - ! - x H l l H v e r s f a a n n w s f w w n i a f o i v a f s i i s a m m a t t i t a i -L u q 4 l l P o T I I V q L L a s r r q l 1 - I r u - y _ I r 1 J q

toa maahan. Kannaksen ukot meniv i i t hevosineen isvosikoiks i , n i in-

kuin Unto Seppi inen on k i r jo issaan ker tonut . Max Engman on tutk i -

nut t i i t i i P ietar in-s i i r to l -a isuut ta ja h i inen k i r jastaan selv i i i i i

myos k l i y t t oke lpo i se t l i i h tee t j o i s ta vo i e t s i i i p i e ta r i l a i s i a su -

ku la i s i aan ; P ieLa r i ssa o l i Suomen pass i v i - r as to , j onka as iak i r j a t

ova t Va l t i ona rk i s tossa , j a myos P ie ta r i n l u te r i l a i s i ssa seu rakun -

n i ssa on j z i l k i l i suoma la i s ten pa l ka l l a o los ta i mu t ta y l eensS suo -

ma la i se t pysy i ve i t ko t i seu rakun t i ensa k i r j o i ssa j a ova t s i t i i kau t -

! - l x lL 4 J q a

tenkin

ten ka

kin mu

k i ks l

ve1 j ek

! - - + iL q q L J

Lukumii

on suo

etti i Sl - - - - ^N a l l a u

rammaE

n d y L L 4

h a I I i t

s i v i s tl ^ i ^ ^ ^

I - i ^ i ^

h iukan

ruht in

pas iva

kahden

vaat im

I r q l r o f

Hamina

hemmiL

F i n n i s

L 9 7 6 ,

< i i n i l -

johonk

minkiiI i ^ - - !r r - y o L

vis ta

v a L d t l

so t i l a

takunn

Kui ten

binder

ke i sa r

i is -

in

)arem-

tka-

-45 -

ta jS l j i te t t i iv iss i i . omakie l iset p i t ivSt v ieraassa kaupungissa t ie-

tenkin yht i i , nut ta moniaat s i l t i joutu ivat kosketuksi in muukala is-

ten kanssa ja veni i l i i is ty ivdt v i ih i te ] len. Veni i jdn ty i ivdenl i ikkeen-

ki-n mukana on Venii j i in alamaisiksi muuttuneita suomalaisia, esimer-

k iks i Lenin in ympi i r is t6ss i i va ikut taneet Rahjan ta i Vasten-Taimi

vel jekset . Sor tovuosina Pietar i in muut to selv i is t i v i iheni , 1uu1ta-

vast i s iks i e t t i i Suomessakin a lko i o l la t6 i t i i Lar- io l - la kun teh-

taat ja kaupungi t v i ih i te l len kasvoivat .

Lukuinii i ir i i isesti ehkd vlihii isempi nutta historiall isesti myds tl irkeii

on suomala isen herrasvS.en v i rkapalvelu Vendjat IA. A1uksi sanoin

etti i Suomen olot kiivivlit jonkin verran ahtaammiksi kuin Ruotsin ai-

kana o l i o l lu t , mut ta Ven; i jdn laaja val takunta avasi ent is t l i ava-

rarunat mahdoll isuudet nii l le jotka sit i i voivat siit i tyasemansa takia

kriytt i iH hyviikseen. Keisari tarvitsi peitevii l i henkilOkuntaa maansa

hal l i tsemiseen ja sai s i t i i n imenomaan val takunnan l i in t isen reunan

siv is tyneestd aate l is tosta; vars in runsaasi Veni i j i in v i rka luet te-

lo issa on Bal t ian saksala is ia paroneja, jonkin verran myds puota-

la is ia - jo tka kui tenkin o l ivat muj-naisen rnenneisyytensi i vuoksi

h iukan kapinamiel is id - jokusia Kaukasian pr inssej i i ta i ta taar i -

ruht inai ta on Pietar in y l immissd p i i re iss i i o1]ut , ja s ie l l i i ta-

paslvat to j -sensa ny6s Kantakuzenos ja Pala io logos, I td . -Rooman

kahden keisai isuvun j51ke15iset . Tr ihdn joukkoon sopivat Suomenkin

vaatimattomalunat vapaasukuiset herrat. Yli kolrnentuhannen miehen

lasketaan kei ! ;ar ia ta l la la i l la palvel leen; taval l is in ura kulk i

Haininan kadettikoulun kautta upseerivirkaan, josta saattoi van-

hernmiten s i i r ty i i s iv i i l ipuol -e l lek in (J .E.O. .Screen, The Entry of

Finnish Of f icers in to Russlan Mi l i tary serv ice 1809-1917, London

L976 , j a P i ko f f , V&ra l andsmi in . . . ) . Osa pa las i Suomeen t i i nne

si jo i te t tu jen veni i l i i is ten joukko-osasto jen upseereiks i , sanotaanjohonkin a ikaan puolen peid l lystdstd. o l leen suomala issynty is t t i ,

minkii takia vuosisadan lopulla sotaviikl vaihdetti in l i ian paikal-

l j -spatr io t ismin vdl t t i imiseksi . Noin kyrnmenesosa Vendjdd palvele-

v is ta y leni kenraal in ta i amiraal in arvoluokkaan, mie leen tu le-

vat amj-raaIj-t Avellan tai Wir6n; kovin suuresti kunnostautuneita

sot i la i ta e i n i i j -den joukossa kai o l lu t , e ik i i mydskddn a ivan yal -

takunnan vaikutusval ta is immissa v j - ro issa K. M. Arrnf e l t in j d lkeen .

Kuitenkin ylirnmi-ssii piireiss?i seurustelivat Suomen herrat Reh-

binder ta i Hja lmar L inder , jo tka s i t ten palvel ivat Suomea ja

kej -sar ia rn in is ter iva l t ios ihteere ind; rnonet sa ivat Veni i j i in er i

: in

kan-

.mei-

lus-

r r ja-

r sak-

ruun^ T

, D q

Inan-

: t i in

.s t ien

Ie-t

[e1-

r t i

.mat-

rtui-

ro-

ios-

) -

rlat-

la i -

t i in-

:K.t--

I

L l ^ r; J q L

Ikun-Iiuo-Iiaut-I

- 4 6 -

p i i re ih in yhteyksid, jo tka o l " ivat Suornel le vai -keina a ikoina t l i r -

ke i t i i , es imerk iks i Adol f T6rngren; joku hankki Vendj l i l l i i sotata i -

toa, joka a ikanaan koi tu i Suomen hyvdksi , kuten Hannes Ignat ius '

Mannerheimisti i nyt puhumattakaan.

Joi f lek in t iedemiehi l le Veni i j i i avasi laa jemmat tutk imusmahdol l i -

suude t . P ie ta r i n t i edeaka tem ian j a y l i op i s ton pa l ve luksessa A .J .

Sjogren tutk i suomala issukuisten kansojen k ie l i i i , ja t iedeakate-

mian avustuksel la suomala isena pysynyt Mat ias Castr6n saat to i

tu tk imusmatkansa tehdd. Yfe is td h is tor iaa, I tdmeren vaf tasuh-

te i t a uude l l a a ja l l a , t u t k i P ' i e ta r j - n y l i op i s ton p ro fesso r i G .V .

Fo rs ten . K i r j a i l i j a t i l r ne i ses t i sa i va t Vend jd l t d v i r i k ke i t i i

enemmdn kuin ti issii takavuosina oli tapana mydntii i i , Arvid Jiirne-

fe l t , jonka is i i kohosi Vendj i i l l l i kenraal iks i , on "Vanhempiensa

romaanissa" kuvannut n i i i t i i kosketuksia ja muissa teoksissaan

seki i e lmi iss i i i in ju l is tanut Tolsto in oppeja Suomessa; Eino Kal i rna

innostu i nuorena Veni i j i in k i r ja l l isuudesta ja teat ter is ta ja to i

s i t ten a ikanaan Tsehovin n i iy te lmi i t mej- I le ; T i to Col l iander mui-s-

te lmissaan kerLoo Pietar in kosmopol i i t t isesta e l i imi is t i i . Selv im-

min Veni i j i in va ikutus nykyis in ndkyy rakennusta i teessa, kun Pie-

tar is ta tu l leen Car l Ludvig Engel in k i rkot ja v i l jamakasi in i t

ovat pit i i j ien teirkeimpii i niihtl ivyyksiS, ja ineiddn ortodoksinen

kirkkomrnekin pii l isee vihdoin oikeuksiinsa. On muistettava tie-

tenkin se, mi td professor j - Mat t i K l inge a ina t i ihdent i i i i , e t t i i

tdrnii ei otlut venli l l i isyytti iT vaan Pietari o1j- eurooppalainen

suurkaupunki , josta Suomi sai s i is y le ismaal lmal l is ia ta idevai -

kutuksj -a (Ndyt te ly teos "Venl i ld isyys Hels ingiss l i " 1984) .

Veni i j i in markk inat o l ivat Suomen teol l is tumisel le e l in t i i rke i i t ,

nimenor,raan Tampereen kohdalla; Finlaysonhan pystyi keisarilta

saamiensa er ivapauksien johdosta tuot tamaan kangasta n i in ha1-

val la etL i i vo i s i t i i v iedi i P ietar i in . Teol l isuuden nousun a let -

tua 1850- luvul ta Veni i jdn markkinat o l ivat ka ik i l la a lo i l la tdr-

kei i t , mut ta s i t ten kun 1880-Iuvul la- veni i l i i iset a lko ivat harmi-

te l la k i lpa i lua ja saivat tu l l imuur i t pystyyn Suomea vastaan,

jououtti in etsiytymiii in entistl i enemmiin ld.ntisen viennin varaan.

Kui tenkin kauppasuhteeL s i i i ly ivdt loppuun ast i - , ja suomala j -s ia

yr i tyks ia ik in o l i Venei j i i l l r i .

Venii j l in-kaupan merkityksesti i huolimatta ei Suomi sufautunut kei-

sar ikun

ja sen

nokkain

siti i tc

sen hal

matkaan

lisuude

notut s

Suomen

hi tys j

t ioks i

sen Ver

jonka e, - i r : -s r d , J l

sen vas

miele] l

o l ivat

nrolemmi

m6Iii in<

N i i 1 I e ,

vaatiml

tote l t r

tiinne l

yritt ir

k inker t

k i n , e j

si; i }a]

muuttai

Venii jlir

valtakr

nostat l

voimat(

kuntia

viranh<

pol i - is :

kolmist

rautat:

vat tal

7

tlir-

:atai-

: ius ,

- 4 7 -

sar ikunnan ta lousalueeseen. Mei115 o l i ensinni ik in onra val t io ta lous

ja sen perustana omat tu l l i t ; s i t ten v ie l i i saat i in oma raha. In-

nokkaimrrratkaan venii l i i istdji i t eiv6t sortovuosina kyenneet kumoamaan

sitl i tosiasiaa etti i Suomi oli taloudell isesti- itsenii inen maa vaikka

sen hal l in toa ja }akeja voi t i in yr i t t i id vendl5 is t ,Er i . Ni inpl i ahneim-

matkaan raha- ja sotaroinisterit ej-vlit saaneet Suomen kansall isvaral-

l isuuclesta kauhotuksi n i in pal jon kuin o l is i mie l i tehnyt ; n i in sa-

notut sot i lasmi l joonatk in o l ivat va in noin 10 ? val t ion budjet is ta.

Suomen ja Vendjain samansuuntainen ja samanaikainen kansall inen ke-

h i tys joutu i r is t i r i i taan kun Vendj i in p i t i yhdenty i i kansal l isval -

t ioks i o l lakseen s is i i isest i lu ja ja u lkonaisest i mahtava. Yhteni i i -

sen Vent i jdn osana Suomen ol is i p i tdnyt o1}a veni i l i i inen maakunta,

jonka asukkaat olisivat olleet mielelt i i i in ja sydlimelti i i in venii l i i i-

s id , jo i l le Vendjd o l is i o1lut oma maa. T i imi i vaat imus o l i er i ty i -

sen vastenmj-e l - inen kansal l isest j - her l innei l le suornala j -s i l }e , jo tka

mielellZidn muita ja varsinkin venii l i i isi i i vl ihiin halveksivat - nlimli

o l ivat s iv is t l rmi i t tdmdmpiS, aasia la isempj-a, l ika isempia. (Tdmd ol i

molemminpuolista; venii l l i isi l le tsuhna oli melkej-n sarna kuin h6l-

mdli i inen) .

Ni i l le , jo tka Suomessa o l ivat maan asio i ta hoi taneet , veni i l i i is ten

vaat imus merk i ts i va l lasta ja asemista luopumista, jos o l is i va in

tote l tu Pietar in ndai rdyksi r i ta i jopa jdtet ty n i iden to imeenpano

tlinne ldhetettyjen venii l i i isten huoleksi. Sekd Bobrikov etti i Seyn

yritt ivi itkin venSlli ist; id virkamiehistbH., mutta menestys o1i kes-

kinkertainen. Venii jefte ti inne komennetut, osin suomalaj-ssyntyiset-

kin, ei-viit osanneet paikall isia kieli l i eiviitkd tunteneet tdkdli i i-

s i r i lakeja ja tapoja, jo i ta puolestaan e i vo i tu keidenk6i in teessi i

muuttaa - Suomen eril l inen kehitys oli ehtinyt ni-in pitkdlle ettd

Vendjdn mahtj- ei ri i ttdnyt sen k6Sntiimiseen. Voimattomina yleis-

valtakunnall istajat joutuivat n5kemlii in ettl i l i ihent5mistoimet vain

nostat t ivat veni i l l i isvasta is ta mie l t i i . Val i1 la hark i t t i in jopa

voimatoimia, et t i i Suorni o l is i miehi tet ty pal jon normaale ja varus-

kuntj-a suuremmin sotajoukoin, vi-rastoihin oli varattu venii l l i iset

vj-ranhoitajat, sannoj-n venli l i i iset sotatuomarit, vanginvarti jat ja

poli isikomennuskunnat varautuivat ottamaan kurinpidon huolekseen,

kolmisentuhatta vendl5istd rautatieldisti i olisi pit i inyt Valtion-

rautat ie t l i ikenteessi i ja Val takunnanrahaston v i rka i f i ja t o l is i -

vat takavarlkoj-neet Suomen valtion ja muut juJ-kiset varat. Venii-

i11 i -

A . J .

late-

r i

rh:

tne-

I S A

I

i * ^.r1tr4

toi

ruis-

rim-

)ie-

. t! n

)-

ra].-

. ,

:a

p1-r i -

;ar-iti-I

[ ,

lan.I

t .B1aI

kei-

- 4 8 -

jdn s iv i i l iha l l i tus 1. min is ter ineuvosto kui tenkin est i t i i rn i in tem-

pauksen, koska Suomessa e i todel l is ta kapinan vaaraa s i l lo in o l - lu t .

Niin sanottu yhoenvertaisuuslaki ei tuonut Suomeen venii l l i isten tul-

vaa, va ikka t i i l la isen y le isval takunnal l isen la ins i i i id i inndn p i - t i o1-

la Suomen loppu, F in is F in landiae. Tuota lak ia e i o l lu t tarkoi tet -

tu taval l is ten veni i l i i is ten hyodyksi , vaan o ikeastaan s iks i e t t i i

saat i in n iskot te levat suomala iset v i rkamiehet erotetuksi , karkoi -

tetuksi tai- vangituksi - vi it isenkymmentli raiestZi istui Krestyn

vanki lassa - ja t i la l le voi t i in n imj- t t i i i i sopiva veni i l l i j -nen jos se1-

Ia inen josta in l6ydet t i in . Se o l i s i ihen a ikaan suomala is ten n ie-

lesti i ennenkuulumatonta vii i iryyttS, mutta oikeastaan aika fievdd

sortoa kun a jate l laan r r r ih in nykyaikaiset d ik taat tor j - t pystyvdt .

Lain ja o ikeuden kunnio i tus lamaut t i Veni i j i in vo iman.

Vendjd l IS palvelev i l le suomafais i l le t i imi i o1i va l innan a ikaa. He-

hdn o l ivat menneet palvelemaan suomala is ten omaa keisar ia, mut ta

nat ional ismin vaikutuksesta o l ivatk in joutuneet palvelemaan Ve-

nai jdn hal l i tusta joka vahingoi t t i Suomen kansal l is ta kehi tyste i .

Jokuset omaksuivat y le isval takunnal l isen a jat te lutavan n i in et t i i

ha l l i tuksen uskol l is ina kaisky la i is in i i o t t ivat Suomen sor tamisen

tehtdv i ikseen. Monet saat to ivat ja tkaa uraansa Veni i j i in armei jassa,

vaikkakin Suomessa asuvien sukula is ten kanssa saat to i tu11a se1-

v i t te ly jc i , n l inkuin MannerheimiL l i i . Toisaal ta vars ink in kot imaas-

sa to i rn ivat v ieraantu ivat hal l i ts i jasta kokonaan, es imerk iks i

kenraal i ja senaat tor i Schauman, joka vangi t t i in osasyyl l iseksi

epeii ltynd kun hiinen poikansa Eugen ampui Bonrikovin. Haminan ka-

c let t ikoulu fakkautet t i - in koska kenraal ikuvernbor in mie lest i i s ie l -

l i i opetetti in harhaoppia Suomen autonomiasta eikii kasvatettu us-

kol l is ia Veni i j i in a lamais ia n i inkuin o l is i p i tdnyt .

Muuta kansaa Venii j i in sortotoimet eiviit koskeneet nii in vii l i ttdmiis-

t i , va ikkakin tunnel-mien k i r is tymj-nen n i iky i tappelu iden ja muiden

selkkausten l is i i i in tymiseni i , mj-s t i i is? inmaal l iset lehdet sa ivat ve-

n i i l i i isvasta is ia ju t tu ja: upseer i t varastaneet pyyhkei td Lappeen-

rannan saunasta, so l tut t6ni i isseet hels ink i ld isen neid in roLval -

l i l ta ; ja to imi t ta jat maksel j -vat sakkoja her jauksis taan.

Vuonna 190I sdaidet ty asevelvol l isuuslak i sensi jaan o l is i muut tanut

suornala is ten asenaa ja e l i imi i i i sangen ra just i jos se o l is i j56nyt

voimaar

jo s i n i

n i i j d n :

l i i istyr

sen uhi

Amerikl

I isuus

nastet'

miehiS

Ia i s i l .

o l i s i :

ty i tsr

Suorrten

j iinnit'

tavall i

sotana

tilaukr

man ko:

ty6ttor

es ti i yl

keutti

ten es.

Suomesr

siviitk,

l r j u J s

set p i1 - I ! ^I d I L D I

tukea .

t a r i ss

miiiin s

tus oI

l-

I tem-

r o1 lu t .

)n tu l -

: i o1-

)itet-

:te:ko1-'n

)s sel -

mie-'aa

. t .

- 4 9 -

voimaan. Sehi in uhkasi v iec i i i suomala iset Venl i j i in armei jaan, mi td

jo s in i insd peldt t i in , ja n is t i i Suomen nat ional is t ien pelon, Ve-

naij6n nationalistin toivon rnukaan olisj- seurannut nuorison venii-

l i i is tyminen. Lakkoi lu kutsunto ja vastaan to i ankaran rangaistuk-

sen uhan; seurauksena o1i ennenndkemi i t t6ml in laaja s i i r to la isuus

Amer ikkaan. Seuraushan o l i s i t ten kuj - tenkin se, et td asevelvol -

l isuus rnuutet t i in maksuvelvol l - isuudeksi , sot i lasmi l jooni l la lu-

nastet t i in vapaus sotapalveluksesta. l l i inpd edes maaj- lmansodan

miehi i i n ie lev in l i vuosina e i kapinamiel is iks i 1uul lu i l le suoma-

la is i l le uskal le t tu antaa asej - ta k i is i in . Noista ver i lby ly is t l i

o l is i s l i i is ty t ty kokonaan jo l le i s i t ten vuonna 1918 o l is i ryhdyt-

ty i tse tappamaan to inen to is iamme.

Suorrten oma taloudell inen kehitys synnytti ne yhteiskunnall iset

j i innitykset, jotka sitten purkautuivat vallankurnouksena ja vas-

tava l l ankumouksena e l i l uokka - , s i s i i l l i s - , , kansa la i s - j a vapaus -

sotana. Vendjdn val lan v i imeis in5 vuosina ensin Venai j l in armei jan

t i laukset sota-a ikana tuot t ivat rauhassa e l i iv i i l le Suomel le kuu-

man korkeasuhclanteen, mut ta kun s i t ten Vendjd luhis tu i , o l i lama,

ty6tt6nyys ja ndlkii sitd surkeampi. Vendji in sota Saksaa vastaan

est i yhteydet ldnteenkin pdin. Ni i in Veni i j i in sor tuva val ta vai -

keut t i taval l isen suomala j -sen jokapi i ivd is int ; i e ldmi id. Veni i l i i is -

ten es imerkk i ja y l ly tys s l - t ten innost i o lo ih insa tyytymdttdmi i i

Suomessakin vallankumoukseen, vaikka sosiaalid.emokraatit t i ihden-

s ivdtk in tarvet ta p i tdd eroa Ven6jddn, n i inkuin Eino Keto la on

nyt juur i uudessa k i r jassaan todennut ; n i in sanotut porvar i l l i -

set pit ivdt Vendjdd ensin l i i-an mahtavana uhmattavaksi avoimel-

Ia i tseni i isyyspyrk imyksel l l , ja to ivo ivat s i i td jdr jestysval lan

tukea hul inaa vastaan. Kun s i t ten i i i i r i rad. ikaal i t p6dsivr i t P ie-

tar issa val taan, o l i Venei j i i l ld va ikutuksensa suonrala is ten e l i i -

mii i in sodan J-oppuun asti keviiella 1918, vaikkakin Saksan vaiku-

tus o1i s i td jo tydnt i imi iss i i syr jddn.

He-

,tta

e-

. 4 .

,tili

n

s s a ,

e1-

aas-

s i

ka-

i e I -

irs-

INES-

iden

ve-

en-

a1-

t

f,anut'hvt

iI