Elämä virtsa-avanteellisena Kokemuksia virtsa-avanneleikkauksesta ja sen vaikutuksista

Jukka K. Korpela 1.6.2018

Sisällys

Johdanto ....................................................................................................................................................... 5

Virtsa-avanne ja sen vaikutus ................................................................................................................. 6

Mikä on virtsa-avanne .......................................................................................................................... 6

Vaikutus virtsaelimistöön .................................................................................................................... 6

Vaikutus elämään ................................................................................................................................... 7

Ennen leikkausta ........................................................................................................................................ 7

Leikkauksen syyt .................................................................................................................................... 7

Vaihtoehtoja ............................................................................................................................................ 8

Muut hoidot ............................................................................................................................................. 9

Leikkaukseen valmistautuminen ....................................................................................................... 9

Henkinen valmistautuminen ............................................................................................................ 10

Hankinnat .............................................................................................................................................. 11

Järjestelyt................................................................................................................................................ 11

Keille kerron? ........................................................................................................................................ 12

Leikkaus ja sairaalahoito ....................................................................................................................... 12

Leikkaukseen meno ............................................................................................................................. 12

Leikkauksen kulku ............................................................................................................................... 13

Kivut ja lääkitys .................................................................................................................................... 13

Avanne, pussit ja letkut....................................................................................................................... 14

Toipuminen sairaalassa ...................................................................................................................... 15

Sairaalassaolon kesto .......................................................................................................................... 16

Kotiin lähtö ............................................................................................................................................ 16

Toipilasaika kotona.................................................................................................................................. 16

Liikunta ...................................................................................................................................................... 17

Komplikaatiot ............................................................................................................................................ 18

Virtsa-avanteeseen tottuminen ............................................................................................................. 18

Avanteen hoitaminen .............................................................................................................................. 19

Avannesidos .............................................................................................................................................. 20

Sidoksen tarkoitus ................................................................................................................................ 20

Avannesidosten tyypit ......................................................................................................................... 20

Sidosten ominaisuuksia ...................................................................................................................... 20

Sidoksen aukko ..................................................................................................................................... 21

Yöpussi ja reisipussi ............................................................................................................................. 21

Lisätarvikkeita ...................................................................................................................................... 22

Hoitotarvikejakelu ............................................................................................................................... 22

Mukana pidettävät tarvikkeet ........................................................................................................... 23

Sidostarvikkeiden säilytys ................................................................................................................. 23

Sidoksen vaihtaminen............................................................................................................................. 23

Milloin on syytä vaihtaa sidos? ......................................................................................................... 23

Vaihtamisen paikka ............................................................................................................................. 24

Valmistelut ............................................................................................................................................. 24

Vanhan sidoksen irrottaminen ......................................................................................................... 24

Ihon puhdistus ja hoito ....................................................................................................................... 24

Kuivaus ................................................................................................................................................... 25

Iho-ongelmat ......................................................................................................................................... 25

Uusi sidos käyttöön .............................................................................................................................. 25

Sidoksen kiinnittäminen .................................................................................................................... 26

Vaihtaminen rutinoituu ...................................................................................................................... 26

Jätteet ...................................................................................................................................................... 26

Sidoksen pettäminen ............................................................................................................................... 26

Varautuminen sidoksen pettämiseen.............................................................................................. 26

Kun sidos pettää ................................................................................................................................... 27

Riskien vähentäminen ........................................................................................................................ 27

Peseytyminen ............................................................................................................................................ 28

Uinti ............................................................................................................................................................. 28

Vaikutus sidokseen .............................................................................................................................. 28

Uima-asu ................................................................................................................................................. 29

Uima-asun käyttö saunassa yms. ...................................................................................................... 29

Virtsaaminen ............................................................................................................................................. 29

Miten virtsaaminen muuttuu ............................................................................................................ 29

Virtsan muuttuminen .......................................................................................................................... 30

Vessassa käynti ..................................................................................................................................... 30

Virtsanäytteen antaminen ..................................................................................................................... 31

Ruoka ja juoma ......................................................................................................................................... 31

Neste ........................................................................................................................................................ 31

Ruokavalio leikkauksen jälkeen ....................................................................................................... 31

Ruokavalio myöhemmin .................................................................................................................... 31

Ruuan ja juoman vaikutus virtsaan................................................................................................. 32

Pukeutuminen........................................................................................................................................... 32

Matkustaminen ......................................................................................................................................... 33

Avanne on huomioon otettava asia, ei este ................................................................................... 33

Turvavyö ................................................................................................................................................ 33

Tarpeeksi mukaan ............................................................................................................................... 33

Pakkaaminen ......................................................................................................................................... 34

Avannetarvikkeet matkakohteessa.................................................................................................. 34

Avannekortit.......................................................................................................................................... 34

Turvatarkastukset ................................................................................................................................ 35

Vessassa käynti ..................................................................................................................................... 35

Nesteen saanti ....................................................................................................................................... 35

Seksi ............................................................................................................................................................. 35

Sosiaaliturva .............................................................................................................................................. 36

Tutkimuksen ja hoidon kustannukset ............................................................................................. 36

Lääkkeet ................................................................................................................................................. 37

Matkakorvaukset .................................................................................................................................. 37

Todistus työkyvyttömyydestä ............................................................................................................ 38

Sairausloma ........................................................................................................................................... 38

Sairauspäiväraha ................................................................................................................................. 38

Työkyvyttömyyseläke .......................................................................................................................... 38

Vammaistuki ......................................................................................................................................... 39

Eläkettä saavan hoitotuki ................................................................................................................... 39

Vähennykset verotuksessa ................................................................................................................. 39

Muita tukimuotoja ............................................................................................................................... 41

Lisätietoja verkossa ............................................................................................................................. 41

Vertaistuki ja Finnilco ............................................................................................................................. 41

5

Johdanto Tämä opas on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joille aiotaan tehdä tai on tehty virtsa-avanne. Tavoitteena on antaa neuvoja ja vinkkejä leikkausta ja siitä toipumista varten, mutta ennen muuta elämiseen virtsa-avanteellisena. Pääpaino on sillä, mitä avanne vaikuttaa elämään ja miten siitä johtuvista ongelmista selvitään käytännössä.

Toissijaisesti opas sopii virtsa-avanneleikattujen sukulaisille, omaisille ja ystäville. Heitä saattaa kiinnostaa avanteen vaikutus yleisesti, mutta myös se, millaista apua heiltä saate-taan tarvita. Käytännöllistä apua tarvitaan lähinnä toipilasaikana, henkistä tukea taas siitä alkaen, kun tieto avanneleikkauksen tarpeesta on tullut.

Opas voi myös auttaa terveydenhuoltohenkilöstöä ymmärtämään paremmin virtsa-avanteellisten tilannetta ja ongelmia.

Opas on pyritty laatimaan käytännölliseksi siinä määrin, että henkiset ongelmat, ihmissuh-deongelmat jne. jäävät suhteellisen vähälle käsittelylle. Tämä ei johdu niiden väheksymi-sestä, vaan siitä, että niitä on vaikea käsitellä yleisesti ja kirjallisessa muodossa. Ne ovat myös varsin yksilöllisiä asioita, joita on eri lähestymistavoilla käsitelty muualla. Erityisesti voidaan mainita seuraavat Finnilco ry:n julkaisemat oppaat, joita saa mm. avannehoitajilta ja jotka ovat myös tiedostoina pdf-muodossa verkossa (finnilco.fi/tietoa/oppaat/):

Avanneopas. käsittelee niin virtsa-avanteita kuin muitakin avanteita monelta kan-nalta. (2017)

Pussin kanssa pedissä – kohti hyvää seksiä avanne- tai vastaavan leikkauksen jäl-keen. (2018)

Tässä oppaassa käsitellään pääosin kaikille virtsa-avanteellisille yhteisiä kysymyksiä. Useimmiten avanteen tekemisen syynä on sairaus tai vamma, joka voi vaatia muutakin hoi-toa ja jolla voi olla monenlaisia vaikutuksia. Niitä ei kuitenkaan käsitellä tässä oppaassa, tai niitä enintään sivutaan.

Opas on osittain melko yksityiskohtainen. Tavoitteena on ollut tarjota mieluummin vaikka vähän turhankin selittävää tietoa kuin olla liian viitteellinen. Esimerkiksi sairaalassa tapah-tuvat asiat ja käytännöt ovat monelle aivan tuttuja aiemmista kokemuksista, mutta opas on kirjoitettu ajatellen, että kyseessä saattaa olla elämän ensimmäinen sairaalareissu.

Yksityiskohtaisuudella on vaaransa. Virtsa-avanneleikkaus ja itse avanne saattavat tuntua isommilta ongelmilta kuin ovatkaan, kun niitä ajattelee etukäteen ja monipuolisesti. Lukija ehkä varautuu asioihin, joita hänen kohdallaan ei tapahdukaan. Avanne kenties alkaa vai-kuttaa asialta, joka suuresti rasittaa kaikkea elämää. Toivottavasti tämä opas kuitenkin pi-

6

kemmin auttaa varautumaan niin, että avanteesta tulee nopeammin vain asia, joka vaatii joskus huomiota.

Virtsa-avanne ja sen vaikutus

Mikä on virtsa-avanne Virtsa-avanne eli urostooma on leikkauksella tehtävä aukko, josta virtsa tulee ulos. Tämä tehdään silloin, kun virtsarakko joudutaan poistamaan syystä tai toisesta. Aukko tehdään vatsaan yleensä hiukan navan alapuolelle ja siitä sivuun. Virtsa-avanne on pysyvä.

Käytännössä avanne tehdään lähes aina niin, että virtsanjohtimet johdetaan ohutsuolesta irrotettuun pätkään. Ihon pintaan tuleva avanne on tämän pätkän toinen suu. Avanne on selvästi punainen. Koska se on ohutsuolen limakalvoa, se on herkkä vaurioitumaan, mutta siinä ei ole tuntoa. Toisaalta se on normaalisti avannepussin sisällä suojassa.

Toisentyyppinen, tavallisempi avanne on suolistoavanne (paksusuoli- tai ohutsuoliavanne), joka voidaan tehdä monenlaisten ongelmien takia. Se merkitsee, että uloste tulee avanteen kautta. Vaikka kyseessä on monella tapaa erilainen ratkaisu kuin virtsa-avanne, on myös monia yhteisiä asioita, ja useimmissa maissa – myös Suomessa – avanneleikatuilla on yh-teinen järjestö.

”Avanne” tarkoitti aiemmin sairauden tai vamman aiheuttamaa epänormaalia yhteyttä ruumiin ontelosta toiseen tai ihon pintaan. Sellaista kutsutaan nykyisin nimellä ”fisteli”. Nykyisin ”avanne” normaalisti tarkoittaa ruumiin ontelosta ihon pintaan vievää yhteyttä, joka tehdään kirurgisesti osana jonkin ongelman hoitamista. Siitä voidaan käyttää sivistys-sanaa ”stooma”.

Vaikutus virtsaelimistöön Virtsa muodostuu munuaisissa, jotka ottavat verestä talteen sen ainesosia niin, että jäljelle jää vettä ja erilaisia kuona-aineita. Normaalissa elimistössä virtsa kulkee kummastakin munuaisesta virtsanjohdinta (latinaksi ureter) pitkin virtsarakkoon, josta se tulee ulos virt-saputkea (latinaksi urethra) pitkin. Ulos tuleminen on tahdonalaista, koska sitä säätelee tahdosta riippuva virtsaputken sulkijalihas. Virtsa-avanneleikkaus muuttaa tätä niin, että virtsa tulee virtsanjohtimista suoraan ulos avanteen kautta. Tämä tapahtuu tahdosta riip-pumatta, ja muun muassa sen takia avanteeseen liitetään avannesidos, jossa olevaan pus-siin virtsa kertyy. Sidos siis tavallaan toimii virtsarakon ulkoisena korvikkeena.

Virtsa ei tule avanteesta jatkuvana norona, vaan suihkauksittain. Kun olet ilman avanne-sidosta, ei avanteesta siis yleensä tule mitään, mutta välillä tulee isompi erä ilman, että voit mitenkään hallita asiaa.

7

Virtsaputki ei virtsa-avanneleikkauksen jälkeen mitenkään osallistu virtsaneritykseen. Lääkärien harkinnasta riippuu, poistetaanko virtsaputki leikkauksen yhteydessä.

Vaikutus elämään Tässä oppaassa käsitellään laajahkosti virtsa-avanneleikkauksen ja itse avanteen vaikutuk-sia. Tässä vaiheessa on ehkä kuitenkin syytä todeta, että leikkauksesta toipumisen jälkeen avanne vaikuttaa elämiseen suhteellisen vähän. Vaikutus päivittäiseen elämiseen on toi-pumisajan (kuutisen viikkoa) jälkeen olennaisesti seuraavanlainen:

Aamulla herättyä mennään vessaan mukana avannepussiin liitetty yöpussi ja irrote-taan ja tyhjennetään se.

Päivän mittaan käydään vessassa tarvittaessa tyhjentämässä avannepussi. Pussin täyttymistä ei aisti sisäisenä paineena kuten virtsarakon täyttymisen, mutta sen op-pii tuntemaan ulkonaisena paineena ihoa vasten ja käsin koettelemalla.

Kotoa lähdettäessä otetaan mukaan avannetarvikkeita siltä varalta, että joudutaan vaihtamaan sidos.

Nukkumaan mentäessä liitetään avannepussiin yöpussi. Yöllä virtsa kertyy tilavaan yöpussiin, joten moni saa yön nukuttua entistä parem-

min, kun ei tarvitse herätä tyhjentämään rakko. Parin päivän välein avannesidos vaihdetaan, tavallisesti peseytymisen yhteydessä. Noin kolmen kuukauden välein tilataan avannesidoksia ja muita tarvikkeita kunnan

hoitotarvikejakelusta.

Avanne ei estä eikä rajoita esimerkiksi liikuntaa, urheilua tai matkustelua.

Ennen leikkausta

Leikkauksen syyt Virtsa-avanneleikkaus tehdään, kun virtsarakko joudutaan jostain syystä poistamaan, esi-merkiksi syövän, vamman tai synnynnäisen epämuodostuman takia. Virtsarakkosyöpä ei useimmiten vaadi virtsa-avanneleikkausta, mutta jos se syöpä tunkeutunut syvälle rakon kudokseen, ei ole toiveita paranemisesta ilman rakon poistoa. Vaihtoehtona on tällöin olla yrittämättä parantavaa hoitoa, jolloin annetaan vain oireenmukaista eli palliatiivista hoitoa.

Virtsa-avanneleikkaus voidaan joutua tekemään myös silloin, kun virtsaelimistön toiminta on häiriintynyt niin, että normaali virtsaaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi pinnallisen, mutta uusivan virtsarakkosyövän hoidossa käytetyt keinot saattavat vaurioittaa rakkoa niin, että päädytään sen poistamiseen.

Tilannetta arvioi aina joukko lääkäreitä, mutta viime kädessä potilas päättää asiasta. Lää-kärit eivät varmasti ehdota tällaista leikkausta ilman vahvoja perusteita.

8

Virtsa-avanneleikattuja on kaikenikäisiä ja sekä miehiä että naisia. Erityisen paljon on kui-tenkin yli 60-vuotiaita miehiä, koska virtsarakkosyöpä on selvästi yleisin virtsa-avanne-leikkauksen syy ja siihen sairastuu muita enemmän keski-iän ohittaneita miehiä.

Vaihtoehtoja Tässä oppaassa käsitellään lähinnä edellä kuvattua tavallisinta virtsa-avanteen tyyppiä, josta käytetään nimitystä Brickerin konstruktio. Koska siinä virtsa tulee avanteesta tah-dosta riippumatta, siitä käytetään joissakin yhteyksissä nimitystä ”märkä avanne” tai ”avoin avanne”.

Toinen avannetyyppi on pidätyskykyinen eli kontinentti virtsa-avanne, josta käytetään myös nimitystä ”pitävä avanne”. Se tehdään leikkauksessa, jossa virtsa-rakko korvataan ohutsuolen pätkästä tehdyllä pussilla, josta on avanne ihon pintaan. Tällaisesta avanteesta virtsa ei tule itsestään, vaan pussi on tyhjennettävä katetrilla. Pussi on aluksi pieni (noin 2 desilitraa), mutta venyy myöhemmin suunnilleen virtsarakon kokoiseksi. Tällöin ei siis tar-vita avannesidoksia, mutta toisaalta on opittava huolehtimaan katetroinnista.

Avanteen tekemisen vaihtona voi olla niin sanottu Studerin rakko, josta käytetään myös nimitystä ortotooppinen (”oikealla paikalla sijaitseva”) rakko. Tällöin virtsarakko korva-taan keinotekoisella pussilla, joka tehdään ihmisen oman suolen osasta. Tämän jälkeen virtsaaminen tapahtuu virtsaputken kautta, mutta Studerin rakko on yleensä tyhjennettävä painelemalla.

Studerin rakko voi tuntua avannetta paremmalta vaihtoehdolta, mutta siihenkin liittyy useita ongelmia. Virtsankarkailua voi esiintyä. Studerin rakkoa voidaan joutua tyhjentele-mään katetroimalla. Näiden ja muiden ongelmien takia lääkäri usein suosittelee avannetta. Osittain riippuu sairaalasta ja lääkäristä, miten näitä vaihtoehtoja arvioidaan. Toisaalta potilaan taudin luonne, kunto ja muut seikat voivat tehdä jommankumman vaihtoehdon mahdottomaksi.

Studerin rakko voidaan myöhemmin korvata avanteella, mutta ei toisinpäin. Toisaalta Stu-derin rakkoon tarvitaan ainakin noin 50 cm ohutsuolesta, avanteeseen 15–20 cm, joten jos tehdään ensin Studerin rakko ja sitten avanne, ohutsuoli lyhenee merkittävästi. Tämän ta-kia vaikutus ruuansulatukseen on huomattava, kun taas pelkän virtsa-avanteen tekemisen vaikutus siihen on pieni.

Sanaa ”suolirakko” käytetään sekä pidätyskykyiseen avanteeseen liittyvästä pussista että Studerin rakosta. Yhteistä niille on, että suolesta tehty pussi toimii virtsarakon korvikkeena. Erona on, että edellisessä tämä pussi tyhjennetään avanteen kautta, toisessa taas virtsaput-ken kautta.

9

Muut hoidot Ennen virtsa-avanneleikkausta tai sen jälkeen saatetaan antaa muuta hoitoa sen taudin tai vamman mukaan, joka on aiheuttanut leikkauksen tarpeen. Jos kyseessä on syöpä, anne-taan yleensä solumyrkkyjä eli sytostaatteja. Tarkoituksena on tällöin sekä pienentää rakos-sa olevaa kasvainta että vaikuttaa sen mahdollisesti lähettämiin etäpesäkkeisiin eli meta-staaseihin. Tällainen hoito voidaan antaa ennen leikkausta (ns. neoadjuvantti hoito) tai sen jälkeen (ns. adjuvantti hoito), joskus jopa sekä ennen että jälkeen. Lisäksi voidaan antaa sädehoitoa etäpesäkkeiden hävittämiseksi. Solumyrkky- ja sädehoidoilla voi olla erilaisia sivuvaikutuksia, mutta nykyisin ne voidaan yleensä pitää melko hyvin hallinnassa.

Virtsa-avanneleikkaus on muutoinkin usein vain osa laajaa hoitokokonaisuutta. Potilaana kannattaa ottaa asiat sitä mukaa kuin ne tulevat vastaan. Jos liiaksi ajattelee edessä olevaa usean hoidon yhdistelmää, asiat alkavat tuntua vielä vaikeammilta kuin ne ovat.

Virtsarakko- ja muiden syöpien hoitoon on kehitteillä myös elimistön immuunipuolustuk-sen parantamiseen eli niin sanottuun immunoterapiaan perustuvia lääkehoitoja. Niistä on lehdistössä annettu osittain aivan yliampuvia mielikuvia. Todellisuudessa kyseisiä hoitoja käytetään viimeisenä keinona sen jälkeen, kun muut hoidot eivät ole tehonneet tai niitä ei voi käyttää. Immunoterapiaan liittyy monia, osittain vielä tuntemattomia riskejä. Toisaalta sillä on saavutettu joitakin hyviä tuloksia tapauksissa, jotka muutoin olisivat olleet toivot-tomia.

Leikkaukseen valmistautuminen Sairaalasta annetaan ohjeet leikkaukseen valmistautumisesta. Ne kannattaa lukea huolelli-sesti ainakin kaksi kertaa. Ensinnäkin ne ovat tiiviisti esitettyjä, minkä takia niiden ymmär-täminen vaatii aikaa. Toiseksi oma mielesi saattaa aluksi suhtautua asioihin torjuvasti – asioita pitää sulatella. Jos jotain jää epäselväksi tai haluat varmistuksen siitä, että olet ym-märtänyt oikein, voit kirjoittaa kysymyksesi paperilapulle ja esittää ne sitten sairaalassa sopivassa tilaisuudessa. Ehkä kannattaa myös pyytää läheistä ihmistä lukemaan ohjeet ja keskustella hänen kanssaan epäselvistä tai huolestuttavista kohdista.

Saadut ohjeet koskevat yleensä lähinnä vain asian lääketieteellistä puolta. Ennen leikkausta järjestetään yleensä tapaaminen kirurgin (urologin), anestesialääkärin, avannehoitajan ja fysioterapeutin kanssa, ja tällöin voidaan jossain määrin käsitellä asiaa muiltakin kannoilta. Ainakin avannehoitajalta saat todennäköisesti myös lisää luettavaa.

Tapaamisten merkitykset hahmottaa paremmin, kun ajattelee eri henkilöiden tehtäviä. Ki-rurgi tekee – usean henkilön avustamana – leikkauksen ja rakentaa avanteen, ja hän muun muassa päättää, mihin kohtaan se tehdään. Yleensä joko kirurgi tai avannehoitaja merkit-see ajatellun kohdan vatsaasi. Tätä merkintää kannattaa vahvistaa, jos se näyttää haalistu-van. Anestesialääkäri huolehtii anestesiasta (”nukutuksesta”) ja seuraa potilaan tilaa leik-kauksen ajan, ja siksi hän kyselee yleistietoja kunnostasi, sairauksistasi ym. Avannehoitaja

10

auttaa sinua hoitamaan avannetta, selvittelee siihen ehkä liittyviä ongelmia, määrittelee avannetarvikkeiden tarpeesi kunnan tarvikejakelulle ym. Fysioterapeutti opastaa leikkauk-sen jälkeiseen kuntouttamiseen liittyvissä asioissa.

Tapaamisissa, kuten muussakin leikkaukseen liittyvään, kannattaa asennoitua niin, että isossa sairaalassa toimitaan sen ehdoilla. Lääkärien ja muun henkilökunnan aikataulut muuttuvat usein esimerkiksi siksi, että jokin leikkaus perutaan tai venyy paljon oletettua pitemmäksi. Potilaan pitää joustaa, esimerkiksi odottaa pitkään yli ilmoitetun ajan ja toi-saalta mielellään olla ainakin varttia ennen paikalla. Myös leikkaukseen on yleensä tultava huomattavasti ennen kuin leikkaus todennäköisesti alkaa. Näin huolehditaan siitä, että jos jokin leikkaus peruuntuu, voidaan ottaa toinen potilas leikattavaksi.

Tapaamisiin voit ottaa mukaan läheisen ihmisen kuten puolison tukihenkilöksi. Tämä voi olla hyödyllistä senkin takia, että esimerkiksi elämänkumppanisi saa tietoa siitä, millainen leikkaus on edessä, mitä se vaikuttaa, mitä toipilasaikana on otettava huomioon jne. Hän myös saattaa sinua paremmin muistaa, mitä on sanottu, koska hän ei jännitä samalla taval-la. Keskustelun voi myös tallentaa esimerkiksi puhelimen äänentallennustoiminnolla, jol-loin voi palauttaa mieleen, mitä kaikkea sanottiin. Voi myös tehdä muistiinpanoja paperille. Yleisesti kannattaa ottaa huomioon, että jännittyneenä, ehkä ahdistuneena ja stressaantu-neena ihminen ymmärtää ja muistaa asioita huonommin.

Ennen leikkausta kannattaa selvittää, millaista apua voit saada kotiuttamisen jälkeen. Jos asut yksin, voisiko sukulaisesi tai ystäväsi käydä tarvittaessa auttamassa? Apua saatetaan aluksi tarvita jopa päivittäin. Sosiaalityöntekijöiltä voi tiedustella mahdollisuuksia saada sosiaalitoimelta apua, jos muuta järjestelyä ei löydä.

Seuraavassa kuvataan ensin henkistä ja sitten käytännöllistä valmistautumista leikkauksen jälkeiseen toipilasaikaan kotona.

Henkinen valmistautuminen Pelot ja epäilyt ovat normaaleja ilmiöitä näin ison operaation edellä. Ei tarvitse niiden li-säksi syyllistää itseään siitä, että tuntee sellaisia tunteita. Eri ihmisille sopivat erilaiset kei-not niiden käsittelemiseen.

Jotkut hankkivat mahdollisimman paljon tietoa edessä olevasta. Tämä opas onkin osittain kirjoitettu auttamaan leikattavaa valmistautumaan henkisesti avanneleikkaukseen ja sii-hen, millaista elämä on leikkauksen jälkeen. Toisaalta monille liian laaja ja yksityiskohtai-nen tieto – etenkin tieto siitä, mitkä kaikki asiat voivat mennä vikaan – aiheuttaa ahdistusta aja stressiä pikemminkin kuin helpottaa niitä. Ei potilaan tarvitse tietää kaikkea, ei edes kaikkea sitä, mikä on lääkärin tiedettävä. Ei siis tarvitse lukea ja katsoa ihan kaikkea, mitä verkosta löytyy hakusanalla ”urostomy”.

11

Useimmille on hyväksi keskustella asiasta läheisten, luotettavien ihmisten kanssa. Tämä ei välttämättä tarkoita kaikkein läheisintä ihmistä, sillä eri ihmiset suhtautuvat tällaisiin asioihin eri tavoilla. Jos keskustelu aiheesta saa toisen ihmisen ahdistumaan pahoin, siitä tuskin on apua kenellekään. Avanneleikkauksesta kannattaa ehkä kertoa varovaisesti, en-sin vain hyvin yleisellä tasolla ja tosiasiana; toisen ihmisen reaktioiden mukaan voi sitten vaihtaa puheenaihetta tai siirtyä kertomaan omista tunteistaan.

Etenkin jos on vaikea löytää läheistä ihmistä, jonka kanssa puhua, voi tiedustella Finnilcol-ta mahdollisuutta saada vertaistukihenkilö, joka on käynyt läpi samanlaisen leikkauksen.

Hankinnat Leikkauksen jälkeen kuluu aikaa, ennen kuin voi käydä kaupoissa normaalisti. Siksi kan-nattaa pyrkiä jo ennen leikkausta hankkimaan tavaroita, joita tulee tarvitsemaan. Kotiin tultaessa siellä pitäisi olla ainakin

pitkävartinen kenkälusikka (jonka avulla voi panna kengät jalkaan kumartumatta) pieni käsipeili (jolla voi katsoa avannetta alapuolelta ja tarkistaa avannesidoksen

kiinnityksen sieltä) puolisen tusinaa pienehköjä pyyhkeitä (avanteen ympäristön kuivaamiseen) sängynsuoja tai ylimääräinen sijauspatja (vahinkojen varalta) rulla tai pari pieniä (esim. 20 litran) läpinäkymättömiä jätesäkkejä (avannetarvik-

keiden siistiin hävittämiseen) riittävästi mukavia vaatteita, etenkin väljiä paitoja ja villatakkeja, puseroita tms. (jot-

ta avannepussi täysinäisenäkin jää melko hyvin vaatteiden alle) säilyviä ruoka-aineita ja muuta kulutustavaraa muutaman viikon tarve (jotta kau-

passa käynnin tarve ja ostosten määrä jäävät vähäisemmiksi toipilasaikana; tämä on tietysti erityisen tärkeää yksin elävälle).

Järjestelyt Järjestä kylpyhuone niin, että siellä on laatikossa oma pieni tila muutamalle avannesidok-selle ja muille avannetarvikkeille. Järjestä muualta asunnosta noin neliömetrin tila avanne-tarvikelaatikoille, koska niitä hankitaan kerralla muutaman kuukauden tarve.

Selvitä, miten voit leikkauksen jälkeisinä päivinä saada apua perheenjäseniltä, ystäviltä tai muilta ihmisiltä. On mahdollista, että tarvitset apua eri asioissa viikon parin ajan, ehkä kauemminkin, muutamia kertoja päivässä. Apua saatat tarvita jopa pukeutumisessa ja avanteen hoitamisessa, joten parasta on, jos sinua auttamassa voi olla läheinen ihminen, joka ymmärtää, mistä avanteessa on kyse.

Varaudu siihen, että kotiin pääsyn jälkeen et aluksi jaksa tehdä paljoakaan. Esimerkiksi istuminenkin saattaa pitkään olla vaikeaa. Voit ehkä järjestellä kotiin mahdollisuuksia

12

muun muassa kuunnella radiota, lukea lehtiä tai kirjoja, katsoa televisiota makuuasennos-sa ja käyttää tietokonetta makuulla tai vain puoliksi istuvassa asennossa.

Keille kerron? Virtsa-avanneleikkauksesta on tietysti syytä kertoa kaikkein lähimmille, samassa taloudes-sa asuville ihmisille, jotka joutuvat tekemisiin sen seurausten kanssa. Muutoin asia riippuu omasta harkinnasta. Lähinnä kannattaa kertoa niille, joilta toivoo henkistä tai muuta tukea. Joku kertoo hyvinkin laajasti, joku vain sydänystävilleen. Lääkärille on tietysti syytä kertoa, koska avanneleikkauksella tai avanteella voi olla vaikutusta oireiden tulkintaan ja hoitoon, vaikka oireet potilaan mielestä eivät liittyisi avanteeseen.

Kun miettii, kertoako vai ei, kannattaa ehkä kysyä itseltään, mitä tieto toiselle ihmiselle merkitsisi. Aiheuttaisiko se hänelle turhaa ahdistusta tai jopa vastenmielisyyttä? Vaikka itsestä voi tuntua hyvältä, kun saa avautua, toinen ei ehkä osaa suhtautua asiaan.

Työnantaja saa sairausloma-asioiden yhteydessä tiedon työkyvyttömyyden syystä, mutta työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa asiasta tarkemmin. Avanne ei yleensä vaikuta työ-kykyyn sen jälkeen, kun leikkauksesta on toivuttu. Jokainen voi itse myös työpaikalla valita oman linjansa. Ei ole velvollisuutta kertoa muille vain heidän uteliaisuutensa tyydyttämi-seksi. Toisaalta jos kokee luontevaksi kertoa avanteesta, se voi auttaa yleisen tietoisuuden ja suhtautumisen parantamisessa.

Leikkaus ja sairaalahoito

Leikkaukseen meno Mene leikkaukseen niin, että olet paikalla hyvissä ajoin ennen ilmoitettua aikaa. Varaudu toisaalta tuntienkin odottamiseen. Pukeudu mukaviin, väljiin vaatteisiin ja mieluiten sellai-siin kenkiin, jotka saat vaivattomasti jalkaan. Leikkauksen jälkeen olet turvoksissa etkä pysty kumartumaan. Ota mukaasi

lääkkeet, jos sinulle on määrätty lääkitys mukavat, liukumattomat sisäjalkineet, jotka on helppo sujauttaa jalkaan kumartu-

matta (sillä sairaaloiden tarjoamat jalkineet ovat yleensä epämukavia) puhelin ja sen latauslaite radion kuunteluun sopiva laite (jos puhelimesi ei ole sellainen) ja siihen sopivat kor-

vakuulokkeet luettavaa, myös sellaista, mitä jaksat lukea silloinkin, kun väsyttää.

Myös esimerkiksi tablettitietokoneen voi ottaa mukaan, mutta on todennäköistä, että et juuri jaksa käyttää sitä.

13

Leikkaukseen voit mennä yleisellä kulkuneuvolla (bussi, juna tms.). Tietysti on hyvä, jos joku voi viedä sinut. Omalla autolla ei ole syytä mennä, koska leikkauksesta kotiin lähties-säsi et pysty ajamaan autoa. Kela saattaa korvata Kela-taksin tai jopa tavallisen taksin, mut-ta tähän tarvitaan erityinen syy, yleensä lääkärintodistus, ja hakemus.

Leikkauksen kulku Sairaala antaa sinulle tiedot siitä, mitä sinun tapauksessasi leikataan virtsa-avanteen teke-misen lisäksi. Tämä vaikuttaa leikkauksen kestoon, joka on yleensä ainakin neljä viisi tun-tia. Kyseessä on siis iso leikkaus, ja siksi toipuminen kestää melko kauan.

Sairaalassa pukeudut kokonaan sairaalavaatteisiin. Omat vaatteesi ja muut tavarasi ote-taan talteen muovisäkkiin, joka toimitetaan huoneeseesi vuodeosastolle lukittavaan kaap-piin.

Sairaala antaa myös tietoja siitä, mitä sairaalassa tehdään ennen leikkausta. Itse leikkaus tehdään nukutuksessa eli virallisemmin sanottuna yleisanestesiassa. Se annetaan nykyisin normaalisti suoneen annettavilla lääkkeillä eikä hengitysteitse.

Leikkauksen laajuus vaihtelee. Jos se tehdään virtsarakkosyövän takia, saatetaan poistaa myös virtsaputki ja mieheltä eturauhanen, mikäli epäillään syövän levinneen niihin. Jos taas aiheena on gynekologinen syöpä, saattaa leikkaus olla toisella tapaa laaja, ja siihen voi liittyä myös suolistoavanteen teko.

Leikkauksen jälkeen sinut siirretään heräämöön, jossa tajunta ja toimintakyky palaavat vähitellen. Aluksi vain tajuat olevasi hereillä ja avaat silmäsi, mutta et todennäköisesti pys-ty liikkumaan. Vähitellen voit liikutella sormiasi jne. Aika saattaa tässä vaiheessa tuntua pitkältä. Sinulta aletaan kysellä vointiasi, ja jossain vaiheessa, kun se on tarpeeksi hyvä, sinut siirretään vuodeosastolle.

Kivut ja lääkitys Heräämisen jälkeen nukutusaineet ja muut leikkauksessa annetut aineet vaikuttavat vielä melko pitkään niin, että kipuja ei yleensä ole. Vähitellen kipuja alkaa tulla. Todennäköisesti sinulle on kuitenkin leikkauksessa asetettu vatsaan ohuita letkuja tai muu järjestely, jonka kautta elimistöösi tulee kipulääkkeitä. Hoitajat voivat säädellä niiden annostusta tai antaa erikseen muita kipulääkkeitä.

Sinua opastetaan kuvaamaan tuntemaasi kipua asteikolla 1:stä 10:een. Kipuja kuvatessaan ei kannata liioitella. Esimerkiksi luku 5 kuvaa jo melko voimakasta kipua, jota ryhdytään alentamaan lisäämällä lääkitystä. Käytännössä olo saadaan yleensä joko täysin kivuttomak-si tai vain lieväksi (1–2) ja ajoittaiseksi.

Sairaalassa sinulle annetaan useita erilaisia lääkkeitä, vaikka sinulla ei edes olisi mitään jatkuvaa peruslääkitystä. Ota lääkkeet ohjeiden mukaisesti, vaikka olosi tuntuisi hyvältä

14

etkä kokisi tarvitsevasi lääkkeitä. Osa lääkkeistä huolehtii siitä, että olo pysyykin kivutto-mana, osa annetaan muista syistä, esimerkiksi pahoinvoinnin ehkäisemiseksi. Kipulääkkei-tä saatetaan antaa useaa erilaista siksi, että kullakin lääkkeellä on omat sivuvaikutuksensa, ja haitat ja riskit pysyvät pienempinä, kun minkään annostus ei ole kovin suuri.

Monet pyrkivät välttämään kipulääkkeitä. Ison leikkauksen jälkeen ne kuitenkin ovat tar-peen. Nykyisen tiedon mukaan kipu itsessään hidastaa paranemista lisäämällä elimistön stressiä.

Yritä kuunnella tarkoin ohjeet lääkkeiden ottamisesta ja noudattaa niitä, vaikka se voi tun-tua rasittavalta eikä mielesi ole terävimmillään. Useimmat lääkkeet niellään nesteen kanssa, mutta jokin saattaa olla suussa hitaasti imeskeltävä.

Lääkityksenä annetaan todennäköisesti myös niin sanottu napapiikki. Sen tarkoitus on es-tää verihyytymät ja veritulppa. Se pistetään vatsaan lähelle napaa (ei napaan!). Toipumisen edetessä sinut opastetaan itse antamaan pistos, koska tätä lääkitystä jatketaan vielä jonkin aikaa kotiin pääsyn jälkeen. Tämä voi tuntua hurjalta, mutta pistos tuntuu suunnilleen sa-malta kuin hyttysen pisto ja on ohjeiden mukaan tehtynä vaaraton – kyseisellä alueella ei ole vaaraa osumisesta isoon verisuoneen tms.

Avanne, pussit ja letkut Leikkauksen yhteydessä sinulle on laitettu avannesidos ja kytketty se yöpussiin, joka sai-raala-aikana on yleensä käytössä ympäri vuorokauden ja on ripustettu sängynlaitaan. Aluksi henkilökunta huolehtii yöpussin tyhjentämisestä. Myöhemmin sinua ehkä kehote-taan hoitamaan sen tyhjentäminen, kun pystyt liikkumaan, ja merkitsemään virtsamäärät kirjanpitoon.

Henkilökunta huolehtii aluksi myös avannesidoksen vaihtamisesta, mutta myöhemmin osallistut siihen ja opit tekemään sen itse. Aluksi avanne on turvoksissa ja sidos laitetaan sen mukaisesti, mutta turvotuksen laskiessa sidoksen aukkoa pienennetään.

Sairaalassa käytetään yleensä läpinäkyvästä aineesta tehtyä avannepussia, jotta avanteen kuntoa voidaan katsella helpommin. Myöhemmin siirrytään ehkä käyttämään vaalean ihon värisiä pusseja, joissa on kurkistusaukko, jonka kautta avannetta voi katsoa avaamatta pus-sia. Avanne näyttää sinusta todennäköisesti oudolta, vaikka olisit aiemmin katsonut kuvia avanteista. Siihen tottuu, eikä avannetta sitä paitsi ole tarkoitus katsella muuten kuin sidos-ta vaihdettaessa tai kun on muuten aihetta tarkistaa tilanne.

Virtsantulon varmistamiseksi sinulle on todennäköisesti laitettu ohuet putket, jotka tulevat ulos avanteesta. Toipumisen edistyttyä hoitaja tai lääkäri poistaa ne vetämällä, jolloin vat-sassa voi tuntua hetkellinen pieni kipu. Lisäksi leikkauksessa on laitettu leikkaushaavan vierestä ylimääräistä nestettä poistava laskuputki eli dreeni. On myös mahdollista, että si-

15

nulle annetaan tiputuksessa suoneen nestettä, ravintoa tai lääkkeitä. Saattaa siis tuntua siltä, että olet aivan letkuissa. Pysyväksi jää kuitenkin vain itse avanne.

Toipuminen sairaalassa Leikkauksen jälkeen olosi on heikko, ja sängyssä liikkuminenkin on vaikeaa. Luultavasti pystyt vain makaamaan selälläsi. Sinulla on runsaasti turvotusta, joka helpottaa vain vähi-tellen. Syöminen on aluksi rajoitettua, esimerkiksi vain nestemäistä ravintoa.

Aika käy pitkäksi. Tässä vaiheessa jaksat ehkä katsoa televisiota, jos se sattuu sijaitsemaan sopivasti ja voit valita, mitä kanavaa katsotaan. Usein muiden huoneessa olevien tarpeet ja toiveet kuitenkin asettavat rajoituksia. Lukeminen todennäköisesti rasittaa, koska istuvassa asennossa oleminen, ehkä pelkkä kyljellään makaaminenkin on vaikeaa. Niinpä paras viihdykkeesi voi olla radio tai muu laite (esimerkiksi puhelin), jolla voit kuunnella musiik-kia tai puhetta, mutta tällöin korvakuulokkeet ovat yleensä tarpeen.

Vierailut voivat piristää, mutta et luultavasti jaksa tarinoida paljoakaan. On ehkä hyvä va-roittaa tästä sukulaisia ja ystäviä; voit kertoa, että näet ja kuuntelet heitä mielelläsi, mutta olet väsynyt eikä sinulla ole juuri kerrottavaa. Ainakin aluksi on parempi, etteivät he tuo ruokaa tai juomaa, ja myöhemminkin on syytä kysyä hoitajilta, mitä saa syödä ja juoda sai-raalaruuan lisäksi.

Aluksi turvotuksen tunnetta lisää se, että suolistosi ei tunnu toimivan. Tämä johtuu muun muassa lääkityksestä. Voi kestää useita päiviä, ennen kuin tulee ulostetta tai kaasua. Sen jälkeenkin suolen toiminta on jossain määrin epänormaalia viikkojen, jopa kuukausien ajan. Voi esiintyä sekä ummetusta että ulosteen löysyyttä. Ummetusta aiheuttavat erityisesti eräät vahvat särkylääkkeet, joita voit joutua käyttämään. Ummetukseen on tehokkaita lääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä.

Lääkitys voi myös aiheuttaa omituisen olon, vähän kuin olisit muissa maailmoissa. Lääki-tyksessä saatetaan etenkin aluksi käyttää myös opiaatteja, jotka vaikuttavat tajuntaankin. Kannattaa kertoa hoitajille, jos olo tuntuu hyvin omituiselle, esimerkiksi esiintyy harha-aistimuksia.

Hoitajat opastavat sinua nousemaan istualle ja seisomaan ja kävelemään. Vatsaleikkauksen jälkeisinä viikkoina on muistettava sääntö ”aina kyljen kautta”. Pitää aina ensin kääntyä makuulla kyljelleen ja vasta sitten varovasti istuma-asentoon ja siitä ehkä seisaalle. Sinulle on saatettu kertoa tästä jo ennen leikkausta, ja todennäköisesti sinua muistutetaan siitä sairaalassa niin monta kertaa, että ärsyynnyt. Toisto on kuitenkin tarpeen, koska tällaiset asiat unohtuvat helposti: kun on vuosikymmenet tottunut nousemaan tietyllä tavalla, sitä kovin helposti noudattaa esimerkiksi silloin, kun on juuri herännyt eikä muista olevansa leikkauksesta toipuva potilas.

16

Muutoinkin hoitajien ohjeilla ja niiden toistamisella on tarve ja tarkoitus. Tämä koskee myös liikkumista. Sinua todennäköisesti kehotetaan nousemaan ylös, käymään pesulla ja kävelemään pieniä matkoja aikaisemmin kuin itse koet sen tarpeelliseksi tai edes mahdolli-seksi. Hoitajat ovat kuitenkin oikeassa. Kokemus ja tutkimukset ovat osoittaneet, että toi-puminen on parempaa ja varmempaa, kun jo varhaisessa vaiheessa – yleensä leikkausta seuraavana päivänä – ruvetaan liikkumaan. Aluksi liikut hoitajan avustamana ja rollaatto-rin avulla ja siten, että kuljetat mukanasi yöpussia. Jossain vaiheessa saat luvan liikkua il-man hoitajaa ja kehotuksen liikkua usein. Tämä tarkoittaa lähinnä pienen kierroksen te-kemistä sairaalan osaston käytävällä ja ehkä piipahtamista päivähuoneessa.

Sairaalassaolon kesto Vietät sairaalassa todennäköisesti 10–14 päivää. Aika voi pidentyä eri syistä, esimerkiksi siksi, että toipuminen edistyy hitaasti. Saattaa myös olla, että laboratoriokokeissa havaitaan jotain, jonka takia sinua pidetään sairaalassa seurannassa vähän pitempään.

Kotiin lähtö Kotiin lähettäminen eli kotiuttaminen tapahtuu tyypillisesti aamupäivällä tai puolenpäivän tienoilla lääkärikierron jälkeen. Saat mukaasi ohjeita, avannetarvikkeita ja lääkereseptejä, mahdollisesti myös lääkkeitä. Lääkäri antaa todistuksen (Kela-)taksin tarpeellisuudesta ja sairausloman tarpeesta sekä todistuksen, joka oikeuttaa eräisiin verovähennykseen ja jon-ka toimitat Verolle. Joskus jokin näistä saattaa unohtua lääkäriltä, jolloin asiasta on syytä muistuttaa lääkärikäynnin yhteydessä. Lääkärin voi tavoittaa myöhemminkin, mutta se voi olla hankalaa.

Tavallisesti todistus oikeuttaa vain Kela-taksin käyttöön, jolloin taksi tilataan tietystä tila-usnumerosta ja omavastuuosuus on 25 euroa. Kela-taksia käytettäessä et välttämättä pääse kotiin suorinta tietä. Jos sen sijaan tilaat taksin muutoin, omavastuuosuutesi on 50 euroa. Jos läheinen ihminen voi tulla hakemaan sinut omalla autollaan, se on yleensä paras vaih-toehto, jos istuintila on siinä riittävän iso ja mukava.

Tässä vaiheessa istuminen on todennäköisesti vielä rasittavaa, mutta sen kestää, kun voi rauhassa asettua mahdollisimman mukavasti istumaan. Turvavyö pitää kiinnittää niin, ett-ei se paina avannepussia, vaan menee sen sivuitse.

Toipilasaika kotona Älä suunnittele tekeväsi suuria, kun olet päässyt kotiin. Keskity aluksi nauttimaan siitä, että saat maata omassa sängyssäsi kotona. Sitten voit vähitellen nauttia siitä, että pystyt käänty-mään kyljellesi ja ehkä nousemaan (kyljen kautta!) välillä istuvaan asentoon. Vähitellen toimintakyky palaa. Istuminen on aluksi vaikeaa, joskin tämä riippuu osittain siitä, millai-nen leikkaus on tehty.

17

On aivan mahdollista, että toipuminen tuntuu pysähtyvän ja olo jopa osittain huononee. Elimistön turvotus vähenee melko hitaasti, ja se saattaa siirtyä alaspäin niin, että alavatsas-sa turvotus on entistä pahempaa. Se menee ohi aikanaan.

Leikkaushaava on todennäköisesti suljettu pienillä metallihakasilla. Ne voidaan poistaa noin kahden viikon kuluttua omalla terveysasemalla. Tästäkin saat kirjalliset ohjeet. Joissa-kin tapauksissa hakaset poistetaan jo sairaalassa.

Sairaalassa annetuissa ohjeissa kerrotaan rajoituksista, joita on noudatettava toipilasaikana. Koska on tehty iso vatsan alueen leikkaus, on muutaman viikon ajan on vältettävä vähän-kin painavien esineiden nostamista ja kaikkea sellaista, mikä voi rasittaa vatsalihaksia. Tämä tarkoittaa myös huonekalujen siirtelyä, imurointia, kumartelua, äkillisiä ponnistuk-sia yms.

Myös ravinnolle asetetaan rajoituksia muutamien viikkojen ajaksi (ks. kohtaa Ruoka ja juoma). Sairaalassa henkilökunta on huolehtinut tästä, mutta kotona pitää itse muistaa ra-joitukset, kuten siemenien ja kuorien välttäminen.

Saat myös yksityiskohtaiset ohjeet haavan hoidosta. Jos paraneminen edistyy normaalisti, haava ei tarvitse muuta varsinaista hoitoa kuin sen, että jos siitä tulee eritettä, se peitetään haavataitoksilla, jotka vaihdetaan uusiin tarpeeksi usein. Tärkeää on kuitenkin noudattaa asetettuja rajoituksia, jottei haava repeä, tulehdu tms.

Vaikka rasitusta onkin vältettävä, liikunta on kuitenkin hyvä aloittaa heti, aluksi vaikka vain sisätiloissa kävelemällä. Ensin lisätään liikkumiskertojen määrä, sitten kestoa ja vasta viimeksi ja varovaisesti rasittavuutta. Jos kaikki menee hyvin, haava kestää normaalia rasi-tusta noin neljän viikon kuluttua leikkauksesta.

Leikkauksesta johtuvan sairausloman pituus vaihtelee leikkauksen luonteen, potilaan kunnon ja työn laadun mukaan. Tyypillinen pituus on 6–8 viikkoa leikkauksesta.

Liikunta Avanneleikkauksen jälkeen voi ja kannattaa jatkaa aiempia liikuntamuotoja ja aloittaa uu-sia. Liikunta edistää toipumista ja hyvinvointia, ja osaltaan se myös estää ylipainon muo-dostumista, josta olisi haittaa useilla tavoilla (mm. tyräriskin kasvu).

Leikkauksen jälkeen on kuitenkin aloitettava varovaisesti, kuten edellisessä kohdassa ku-vattiin. Jos on aiemmin harrastanut paljon liikuntaa, on hillittävä itsensä ja aloitettava ke-vyemmistä muodoista ja vähitellen. Jos on epävarma siitä, mitä uskaltaa tehdä ja missä tahdissa, kannattaa keskustella ennen liikuntaohjelman aloittamista lääkärin, avannehoita-jan tai fysioterapeutin kanssa.

18

Komplikaatiot Edellä mainituissa haavanhoito-ohjeissa kerrotaan, millaisissa leikkaushaavaan liittyvissä ongelmissa on otettava yhteys lääkäriin. Yleensä kaikissa leikkaukseen ja avanteeseen selvästi liittyvissä vakavissa ongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys siihen sairaalan osastoon, jossa leikkaus tehtiin. Tätä varten osastolla annetaan puhelinnumero.

Jos terveysongelma on muuntyyppinen, kannattaa esimerkiksi terveyskeskuksessa käytäes-sä kertoa avanneleikkauksesta, jotta siellä osataan paremmin arvioida tilannetta ja tarvit-taessa ohjata oikeaan paikkaan.

Avanne aiheuttaa usein jonkinasteisia iho-ongelmia sen ympärille. Kutiava, punottava, väriään muuttava tai muuten poikkeava iho ei yleensä vaadi välittömiä toimenpiteitä, mut-ta on syytä arvioida, pitäisikö sidos vaihtaa useammin tai onko avanteen ympäristö puhdis-tettu hyvin. Ongelmatapaukset kuuluvat avannehoitajan arvioitaviksi.

Joskus avanne saattaa vetäytyä sisäänpäin (retraktio) niin, että aukko jää ihon tasolle tai jopa uppoutuu syvemmälle, tai toisaalta luiskahtaa esiin (prolapsi) niin, että suolta (josta avanne on tehty) työntyy ulos selvästi aiempaa enemmän. Ilmiöt ovat sinänsä vaarattomia, mutta jos ne aiheuttavat vaikeuksia avanteen hoitoon, on otettava yhteys avannehoitajaan tai suoraan lääkäriin. Hoitona on korjausleikkaus.

Leikkaushaavan tai avanteen yhteyteen voi muodostua tyrä, joka ilmenee pullistumana vatsassa. Avannetyrä (parastomaalinen hernia) on melko tavallinen. Tyrä ei välttämättä vaadi hoitoa, mutta tyrävyön käyttöä saatetaan suositella. Jos tyrä kipeytyy äkillisesti, hait-taa vakavasti avanteen hoitamista tai on muuten ongelmallinen, on otettava yhteys lääkä-riin. Tällöin hoitona voi olla leikkaus, jonka yhteydessä nykyisin yleensä asetetaan ihon alle verkko vahvistamaan vatsanpeitteitä.

Virtsa-avanteeseen tottuminen Melko tavallinen arvio on, että virtsa-avanteeseen tottuu noin vuodessa. Käytännössä tot-tuminen on aina asteittaista, ja siihen sisältyy useita asioita, jotka tapahtuvat eri tahtiin.

Avanteen hoitamiseen lähinnä avannesidos vaihtamalla aletaan totutella jo sairaalassa, ja kotona se sitten muodostuu rutiiniksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Asiaan vaikut-taa olennaisesti se, miten nopeasti löytyy sopiva avannesidoksen tyyppi.

Aluksi kuitenkin syntyy ajoittain ongelmia, koska avanteen huomioon ottamiseen käytän-nön asioissa ei vielä ole totuttu. Jos sidos on laitettu huonosti tai sitä on pidetty liian kauan, se saattaa pettää hankalassa tilanteessa. Näin voi käydä myös siksi, että unohdetaan käydä vessassa tarpeeksi usein tyhjentämässä avannepussi. Matkalle lähtiessä saattaa esimerkiksi yöpussi unohtua, ja tästä seuraa hankaluuksia. Sama tietysti koskee tilannetta, jossa avan-

19

netarvikkeet unohtuvat kokonaan, kun lähdetään usean päivän matkalle. Jos avannesidos joudutaan vaihtamaan kiireessä, seuraa yleensä stressiä ja mahdollisesti käytännön ongel-mia, kuten sotkua tai huonosti pitävä sidos.

Avanteellisuuden henkinen hyväksyminen riippuu monista tekijöistä kuten luonteesta, läheisten ihmisten suhtautumisesta ja siitä, minkä syyn takia ja missä tilanteessa avanne tehtiin. On ehkä ollut vaihtoehtoja, joista on valittu yksi, ja sen haitat saattavat tuntua suu-rilta verrattuina vaihtoehtoihin – koska ne ovat toteutuneet, kun taas vaihtoehtojen haittoja ei ole oikeasti koettu. Avanteen tekemisen aihe kuten syöpä tai onnettomuus saatetaan myös kokea itse aiheutetuksi tai jotenkin muuten ”omaksi syyksi”. Henkiseen hyväksymi-seen voi kulua joitakin kuukausia tai sitten vuosi, kaksikin. Sitä ei välttämättä edes koskaan varsinaisesti tapahdu. Joku on luonteeltaan sellainen, että osaa vain todeta asioiden vain olevan niin ja niin ja jatkaa elämäänsä, ilman että erityisesti ”hyväksyy” mitään.

Sosiaaliseksi tottumiseksi voisi sanoa sitä, että toimii eri tilanteissa normaalisti ilman ai-heetonta pelkoa siitä, että muut huomaavat avannesidoksen tai suhtautuvat jotenkin ikä-västi, jos he saavat tiedon avanteesta. Tämä tapahtuu pääosin muutamassa kuukaudessa ainakin, jos voi tuttujen ihmisten kanssa mennä eri tilanteisiin ja huomata selviävänsä. Toi-saalta ei pidä vaatia itseltään liikoja tottumisen suhteen. Esimerkiksi se, kertooko, miten kertoo ja milloin kertoo avanteesta, kun uusi ihmissuhde muodostuu, ei oikeastaan kos-kaan saisi muodostua rutiiniksi. Asiahan riippuu myös ihmissuhteen luonteesta ja sen toi-sesta osapuolesta.

Avanteen hoitaminen Virtsa-avanne ei yleensä vaadi muuta hoitoa kuin avannesidoksen vaihtamisen parin päi-vän välein ja avanteen ympäristön pesemisen tässä yhteydessä. Samalla tulee tarkistettua avanteen ja sitä ympäröivän ihon kunto. Näitä aiheita käsitellään tarkemmin myöhemmis-sä kohdissa.

Ihokarvat on syytä poistaa säännöllisesti avanteen ympäriltä varovaisesti esimerkiksi par-tahöylällä karvojen suuntaisesti. Tätä ei välttämättä tarvitse tehdä jokaisen sidoksenvaih-don yhteydessä, mutta se on tarpeen aina, kun karvoja on selvästi näkyvissä ja tunnettavis-sa. Muutoin ne voivat heikentää sidoksen kiinnipysymistä.

Jos avanteesta tihkuu hieman verta, se ei haittaa. Jos verta tulee runsaammin, pisaroittain tai enemmän, on syytä ottaa yhteys avannehoitajaan. Syynä saattaa olla esimerkiksi liian pieni avannesidoksen aukko, joka hankaa avannetta.

Avanteeseen liittyvissä ongelmissa kannattaa muutenkin ottaa yhteys ensisijaisesti avanne-hoitajaan. Avannehoitajat ovat erityiskoulutuksen saaneita sairaanhoitajia, joilla on eri-tyisosaamista avanneleikattujen hoidosta. Muulle hoitohenkilöstölle virtsa-avanne saattaa olla melko tuntematon asia. Avannehoitajat toimivat yleisimmin sairaaloiden avannepoli-

20

klinikoilla. Sairaalassa, jossa avanneleikkaus tehdään, annetaan avannehoitajan yhteystie-dot. Niitä on myös verkkosivulla finnilco.fi/tietoa/avannepoliklinikat/.

Avannesidos

Sidoksen tarkoitus Koska avanteesta tulee virtsaa tahdosta riippumatta, täytyy virtsa kerätä pussiin, joka tar-vittaessa tyhjennetään vessanpönttöön (tai ulkona oltaessa metsään tms.). Virtsa ärsyttää ihoa, joten avanteen ympärille laitetaan ihonsuojalevy, johon pussi kiinnitetään.

Avannesidosten tyypit Sidos voi olla yksiosainen, jolloin se koostuu ihonsuojalevystä ja siihen kiinteästi liittyvästä pussista. Kaksiosainen sidos sisältää nämä osat erillisinä. Kaksiosaisen sidoksen pussiosa vaihdetaan yleensä useammin kuin ihonsuojaosa.

Sairaalasta kotiutumisen yhteydessä mukaan saa todennäköisesti kaksiosaisia sidoksia. Eri tuotteita kokeilemalla voi sitten löytyä parempi vaihtoehto.

Itselle sopivan sidoksen löytäminen voi vaatia aikaa ja kokeiluja. Hyvältä tuntuva sidos voi osoittautua sellaiseksi, että se pettää liian helposti. Avannehoitajan avulla ja mahdollisesti eri valmistajien sidoksia kokeeksi tilaamalla löytyy sopiva vaihtoehto.

Avannetuotteiden maahantuojilta saa paitsi näytteitä myös neuvoja. Niiden järjestämistä näyttelyistä ja julkaisemista ilmoituksista saa tietoa uusista tuotteista. Ne saattavat myös ottaa yhteyttä avanneleikattuun ja tarjota mahdollisuutta liittyä asiakastietokantaan ja saada esimerkiksi sähköpostitse uutiskirjeitä.

Kun sopiva sidos on löytynyt, sen tiedot kannattaa kirjoittaa talteen ja ottaa mukaan mat-koille. Tietoihin kuuluvat valmistajan nimi, tuotteen nimi, tuotteen numero (koodi) ja au-kon koko. Näitä tietoja tarvitset avannetarvikkeita tilatessasi, ja niiden avulla voi yrittää löytää saman tuotteen tai lähinnä vastaavan tuotteen, jos matkalla tarvikkeet loppuvat.

Sidosten ominaisuuksia Avannesidokset ovat tiiviitä, ja ne pitävät sisällään virtsan niin, ettei sen haju tunnu. Sidok-set saa yleensä näkymättömiin vaatteiden alle, jopa uimapuvun alle, kun käytetään sopivaa uima-asua.

Avannesidokset ovat yleensä vaaleahkon ihon värisiä ja sellaisia, että avanne näkyy vain, jos sitä halutaan erikseen katsoa kurkistusaukon kautta. Sairaaloissa kuitenkin käytetään yleensä läpinäkyviä pusseja, jotta hoitajien on helpompi seurata avanteen tilaa.

Avannesidoksen ihonsuojalevyssä on tahmea pinta, joka tarttuu hyvin kiinni puhtaaseen, sileään ihoon. Lisäksi voi käyttää avannevyötä, joskin sen merkitys on ehkä lähinnä psyko-

21

loginen. Se on pituudeltaan säädettävä kangasvyö, joka kiinnitetään ihonsuojalevyyn eräänlaisten muovihakasten avulla.

Sidos pysyy yleensä hyvin kiinni ihossa. Vähitellen kuitenkin sidoksen ja ihon väliin menee sen verran virtsaa, että sidos alkaa irrota ja on syytä vaihtaa.

Sidoksen aukko Ihonsuojalevyyn tarvitaan tietysti avanteen kokoinen aukko. Se voi olla valmiiksi avanteen kokoinen, jos sopiva koko löytyy valmistajien valikoimista. Tavallisempaa on, että aukko pitää itse leikata oikean kokoiseksi. Tähän voidaan käyttää sapluunaa, joka tehty avanteen mittaamisen perusteella, tai levyssä olevaa viivoitusta, jolla muutamat koot on merkitty valmiiksi. Leikkaaminen tehdään käyrillä saksilla, jotka saat sairaalasta mukaasi ja joita harjoittelet käyttämään jo sairaalassa. Tavallisilla kynsisaksilla leikkaaminen on hanka-lampaa. – On olemassa myös suojalevyjä, joissa on valmiiksi aukko, jota voi suurentaa sor-milla painelemalla, ilman leikkaamista.

Aukko on sopivan kokoinen, kun avanne menee siitä sisään vaivatta eikä aukko hankaa avannetta, mutta aukon ja avanteen välissä ei ole ihoa näkyvissä. Jos iho näkyy, virtsaa pääsee iholle ja se ärsyttää ihoa.

Yöpussi ja reisipussi Yöllä käytetään erityistä tilavaa yöpussia, joka liitetään siinä olevalla letkulla tavalliseen pussiin ja joka yleensä hyvin riittää koko yöksi. Yöpussin vetoisuus on noin kaksi litraa. On myös reiteen kiinnitettäviä pusseja, joiden vetoisuus on tavallista pussia suurempi ja joita käytetään tilanteissa, joissa ei ole mahdollista tyhjentää pussia usein.

Yöpussi pitää liittää tavalliseen pussiin huolellisesti, jotta liitos ei vuoda eikä irtoa. Yöpussia käytettäessä tavallisen pussin pitäisi pysyä lähes tyhjänä, koska virtsa menee siitä yöpus-siin. Saattaa kuitenkin syntyä tukoksia, joiden takia yöpussin letkua ja liitoksia pitää ehkä käännellä, kunnes virtsa lähtee juoksemaan. Yöpussia liitettäessä voi menetellä niin, että ei tyhjennä tavallista pussia aivan tyhjäksi, vaan jättää siihen sen verran, että näkee, miten virtsa lähtee tulemaan yöpussiin.

Yöpussi vaihdetaan hajuhaitan takia parin viikon välein, joidenkin suositusten mukaan jopa viikoittain. Haittaa voi pienentää huuhtelemalla yöpussin sisältä eli laskemalla sinne hanasta vettä ja antamalla sen juosta pois. Yleensä tämä ei ole tarpeen. Jos samassa talou-dessa asuu muita, kannattaa heiltä kysyä suoraan, tuntevatko he yöpussin haisevan, ja tar-vittaessa tihennetään sen vaihtoväliä.

Sairaalassa yöpussi kiinnitetään erityiseen telineeseen sängyn laitaan. Kotona sitä voi hy-vin pitää lattialla, mutta se on hyvä panna muovivatiin siltä varalta, että sen liitos alkaa vuotaa. Näin voi käydä lähinnä silloin, kun on juotu paljon nestettä ja yöuni on pitkä, jol-loin yöpussi tulee hyvin täyteen.

22

Reisipussi on yöpussin tapainen, mutta pienempi, ja se on tarkoitettu kiinnitettäväksi jal-kaan – ei välttämättä reiteen, vaan myös sääreen kiinnittäminen voi olla hyvä ratkaisu. Rei-sipussi voi sopia esimerkiksi silloin, kun työn tai muun syyn takia ei voi käydä vessassa ko-vin usein. Vaikkapa nelituntiseen elokuvanäytökseen mentäessä voi reisipussi olla tarpeen.

Lisätarvikkeita Avanteen aukon tiivistykseen voidaan käyttää tiivistysrenkaita tai käsin muotoiltavaa mas-saa. Niitä kutsutaan pastarenkaiksi ja pastavoiteiksi. Niitä voi kokeilla, jos aukko ei muuten pysy tiiviinä. On mahdollista, että avanteen ympärille ensin tarvitaan pastarengas, mutta sitten avanteen muoto muuttuu niin, että sidos pysyy jopa paremmin ilman pastarengasta.

Avannetarvikkeiden valikoimissa on muitakin lisätarvikkeita kuten vöitä, kankaisia suoja-pusseja, suojavoidetta iholle ja kosteaan ympäristöön tarkoitettua talkkia. Avannesidoksen liiman tehokkaaseen poistamiseen on myös olemassa tuotteita sekä pullosta suihkutettava-na aineena että pyyhkeinä, joissa ainetta on valmiiksi.

Jotkin lisätarvikkeet kuuluvat ilmaisjakelun piiriin. Näytteitä saa maahantuojilta ja opas-tusta avannehoitajilta.

Maahantuojilta ja joiltakin muilta alan yrityksiltä saa myös maksullisia oheistuotteita, ku-ten alusvaatteita, uimapukuja ja tyrävöitä.

Hoitotarvikejakelu Suomessa virtsa-avanteellinen saa välttämättömät hoitotarvikkeet maksutta oman kunnan hoitotarvikejakelusta. Avannetarvikkeiden saamiseen tarvitaan lähete, jonka avannehoita-ja toimittaa hoitotarvikejakelulle. Sinun täytyy kuitenkin itse tilata tarvikkeita hoitotarvike-jakelusta. Tilaaminen hoidetaan yleensä puhelimitse tai verkon kautta (verkkolomakkeella tai sähköpostitse).

Yleensä suositellaan, että hankitaan kolmen kuukauden tarve kerralla, mutta joissakin kunnissa aikaväli voi olla pitempi. Joillakin paikkakunnilla tuotteet toimitetaan kotiin sovit-tuna aikana. Joissakin kunnissa taas tuotteet noudetaan sovitusta jakelupisteestä tai kunta lähettää ne postitse. Jakelutapa voi riippua myös tarvikkeiden valmistajasta.

Jos siis esimerkiksi tarvitset erilaista sidostyyppiä – vaikkapa vain aukkokooltaan suurem-paa –, sinun täytyy varata aika avannehoitajalta. Kokeilua varten voit yleensä saada tarvik-keita pienen määrän tilaamalla niitä suoraan valmistajalta.

Avannetarvikkeita pitäisi aina olla kotona vähintään viikon tarve. Tarvikejakelu ei yleensä pysty toimittamaan tilausta aivan heti. Toimitukseen voi kulua yli viikkokin, jos jotain tilat-tua tarviketta ei ole varastossa eikä ehkä maahantuojan varastossakaan.

On tärkeää saada riittävä määrä itselle soveltuvia tuotteita käyttöönsä, jotta voi elää mah-dollisimman normaalia elämää. Kunnan velvollisuus ei kuitenkaan ole antaa kaikkea, mitä

23

toivotaan, vaan sellaista, mikä on arvioitu tarpeelliseksi hoidossa. Käytännössä yleensä avannehoitaja tekee arvioinnin ja lähettää sen kunnalle.

Koska tarvikejakelu on kuntien tehtävänä ja kunnilla on itsehallinto, sen järjestelyissä on eroja. Pienessä kunnassa toiminta saattaa olla hyvin joustavaa, isoissa kunnissa taas on usein tehty yleisiä ohjeita ja sääntöjä. On myös mahdollista, että potilaan oikeudet hoitotar-vikkeisiin eivät kaikkialla aina toteudu. Kunta saattaa esimerkiksi kieltäytyä toimittamasta tietynlaista hoitotarviketta yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Tällöin voidaan joutua käänty-mään lääkärin puoleen, koska hoitava lääkäri viime kädessä arvioi tarpeen.

Mukana pidettävät tarvikkeet Kun lähdet pois kotoa, on hyvä ottaa mukaan ainakin yksi sidos, paperinenäliinoja ja pieni, mieluiten läpinäkymätön muovipussi. Ajattele, mitä välttämättä tarvitset, jos joudut yllättä-en vaihtamaan sidoksen esimerkiksi yleisessä vessassa.

Enemmän tarvikkeita tarvitaan, kun lähdetään usean päivän matkalle. Tätä käsitellään jäl-jempänä kohdassa Matkustaminen.

Sidostarvikkeiden säilytys Sidokset säilytetään huoneenlämmössä ja valolta suojattuna. Jos niitä on mukana helteessä, kylmälaukku on hyvä vaihtoehto. Näin toimien sidoksissa oleva liima-aine pysyy hyvänä.

Sidoksen vaihtaminen

Milloin on syytä vaihtaa sidos? Sidos on tietysti vaihdettava, jos se on alkanut vuotaa. Muita syitä vaihtamiseen ovat:

sidos on osittain irtoamassa; tällöin sen saa yleensä painettua tarttumaan kiinni, mutta tavallisesti se alkaa pian irrota todella; siksi se kannattaa vaihtaa ensimmäi-sessä sopivassa tilaisuudessa

avanteen ympäristöä kutittaa voimakkaasti; tämä johtuu useimmiten siitä, että avanteen ja ihon väliin on jo tihkunut virtsaa

on jo neljäs päivä siitä, kun sidos viimeksi vaihdettiin; se saattaa vielä tuntua olevan hyvin kiinni, mutta juuri neljättä päivää pitemmälle ei kannata pitää sidosta.

Voi olla hyvä ajatus pitää ainakin aluksi kirjaa vaihtamisista esimerkiksi merkitsemällä ne kalenteriin tai puhelimen muistikirjaan. Samoin voi merkitä yöpussin vaihtamiset, jotta ei tule pitäneeksi samaa yöpussia liian kauan.

Suomen avannehoitajat ry:n laatimien ohjeiden mukaan yksiosainen avannesidos vaihde-taan vähintään joka toinen päivä, kaksiosaisen pussi samoin ja ihonsuojalevy kaksi tai kolme kertaa viikossa. Hiukan harvemmallakin vaihtamisella saattaa selvitä. Näihin ohjei-

24

siin voi kuitenkin vedota, jos esimerkiksi kunnan hoitotarvikejakelu valittaa liian suuresta kulutuksesta.

Monet ovat huomanneet, että paras aika vaihtaa sidos on aamulla ennen aamiaista, jolloin virtsaa tulee vähiten. Vaihtoi milloin tahansa, on hyvä valita kiireetön ajankohta, jotta tulos on kunnollinen ja jotta voi antaa sidoksen alla olleen ihon nauttia ilmakylvystä.

Vaihtamisen paikka Luontevin paikka kotona sidoksen vaihdolle on kylpyhuone tai vessa. Sidoksia voi vaihtaa melkein missä tahansa; niitä on vaihdettu myös kesämökeillä ja vaelluksilla ilman min-käänlaisia mukavuuksia. Toisaalta esimerkiksi julkisissa tiloissa kannattaa valita invavessa, jos sellainen on, koska se on yleensä selvästi tilavampi.

Valmistelut Varaa kaikki tarvikkeet käden ulottuville:

jätesäkki tai pussi käytetylle sidokselle uusi sidos (jos yksiosainen) tai uusi pohjalevy ja uusi pussi (jos kaksiosainen) sakset ja aukkokoon sapluuna, jos reikä avannetta varten pitää itse leikata eikä ole

valmiiksi leikattu pyyhe (tai pehmeää paperia) oheistuotteet, jos niitä käytetään, esimerkiksi pastarengas.

Vanhan sidoksen irrottaminen Sidos irrotetaan varovasti yläreunasta alkaen; nopea repäiseminen ärsyttäisi ihoa. Toisella kädellä painetaan ihoa. Jos sidos on ollut paikallaan pari päivää, sen ja ihon väliin on usein päässyt sen verran kosteutta, että se alkaa irrota melko helposti. Jos sidos on tiukasti kiinni, saatetaan irrottamiseen tarvita tähän tarkoitukseen tehtyä suihkutettavaa ainetta.

Ihon puhdistus ja hoito Iho avanteen ympäriltä pestään huolellisesti lämpimällä vedellä, jotta kaikki virtsa ja lima saadaan pois iholta. Pesemisessä ei voi eikä tarvitse välttää sitä, että sormet koskettavat avannetta, mutta toimenpiteet on syytä tehdä rauhallisesti ja hellävaraisesti. Avanteen hankaamista tai raapimista (esimerkiksi vahingossa kynnellä) on varottava. Silti käsittely voi aiheuttaa vähäistä, vaaratonta verenvuotoa avanteesta (limakalvolta).

Jos avannetta ympäröivässä ihossa on ihokarvoja, jotka tuntuvat sormiin, ne ajetaan pois. Parhaiten tähän sopii halpa partahöylä, joka voidaan heittää pois muutaman käytön jäl-keen. Sitä vedetään myötäkarvaan, sillä vaikka vastakarvaan ajaminen voisi poistaa karvat tarkemmin, se liian helposti aiheuttaisi pieniä haavoja tai ärsyttäisi ihoa. Mitään parta-vaahtoa tms. ei ole syytä käyttää. Iho vielä huuhdellaan nopeasti.

25

Kuivaus Pesua seuraa huolellinen kuivaus puhtaalla pyyhkeellä kevyesti taputtelemalla. Erityisesti on pyrittävä saamaan kuivaksi avanteen ja ihon yhtymäkohta, johon helposti jää kosteutta. Pyyhe on syytä heittää pyykkikoriin, koska siihen helposti jää hiukan avanteesta tullutta limaa, hiukan verta tms. Kun sidoksen joutuu vaihtamaan esimerkiksi matkalla ollessa, voi pyyhkeen sijasta käyttää puhdasta talouspaperia tai paperinenäliinaa. Niistä kuitenkin jää helposti ihoon hiukan paperinukkaa, joka voi heikentää uuden sidoksen pitävyyttä.

Iho-ongelmat Yleisimmät iho-ongelmat johtuvat siitä, että virtsaa pääsee iholle. Siitä voi seurata ainakin ihon kutinaa ja punoitusta. Usein auttaa jo se, että tarkistaa pohjalevyn aukkokoon ja tiivis-tää sitä tarvittaessa ihonsuojarenkaalla tai -pastalla.

Jos iho punoittaa tai on ärtynyt, sitä voi rauhoittaa antamalla sille ilmakylpy eli pitämällä avannetta ilman sidosta tavallista pitempään. Tämä tietysti tulee kyseeseen yleensä vain, jos voi oleilla kylpyhuoneessa. Pieni punoitus ei haittaa, ei myöskään ihon värin muuttu-minen, mutta ne antavat aiheen miettiä, onko sidoksen vaihtoväli sopiva. Liian pitkä vaih-toväli aiheuttaa usein ainakin kutinaa, mutta myös muita iho-oireita. Toisaalta liian tiheä-kään vaihtaminen ei ole hyväksi; ihonsuojalevyn vaihtaminen liian usein voi aiheuttaa ihon pintakerroksen kuoriutumista.

Jos iho on epänormaalin kuiva, voi käyttää hajustamatonta ja hyvin imeytyvää voidetta. Sidos ei tartu kunnolla rasvaiseen ihoon, joten voiteen pitää ehtiä imeytyä hyvin ennen uu-den sidoksen laittamista. Useilla avannetuotteiden maahantuojilla on voiteita, jotka sovel-tuvat lisäsuojaksi iholle. Niitä voi laittaa ennen sidoksen asettamista, mutta vain hyvin vä-hän, pieni pisara hyvin levitettynä. Rasvat ja ihonhoitotuotteet saattavat heikentää sidok-sen pysymistä paikoillaan, joten ne voivat siten huonontaa ihon kuntoa. Niitä tulisi siksi käyttää vain tarvittaessa ja mieluiten tilapäisesti.

Jos käytät liimanpoistoaineita tai voiteita, ne voivat aiheuttaa iho-oireita. Niitä voi tulla, vaikka samaa tuotetta olisi käyttänyt pitkäänkin ilman ongelmia. Tällaisissa tapauksissa on yleensä syytä lopettaa tuotteen käyttö. Jos se auttaa, voi harkita vaihtamista toiseen tuottee-seen. Ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä avannehoitajaan.

Uusi sidos käyttöön Uutta avannesidosta lämmitetään pitämällä sitä kämmenen ja vatsan ihon välissä tai käm-menten välissä noin puoli minuuttia. Tällöin liima-aine muuttuu pehmeämmäksi ja hel-pommin tarttuvaksi. Yksi yleinen syy siihen, että avannesidos ei pysy paikoillaan, on se, ettei pohjalevyä ole lämmitetty tarpeeksi.

Sitten repäistään ihonsuojalevystä pois muovikalvo, joka on liima-ainepinnassa kiinni sitä suojaamassa. Tämän jälkeen on varottava kyseisen pinnan tarttumista vahingossa kiinni.

26

Sidoksen kiinnittäminen Ihonsuojalevy kohdistetaan niin, että aukko on avanteen kohdassa, ja sitten liima-ainepinta painetaan kiinni puhtaaseen, kuivaan ihoon.

Pohjalevyä painetaan ihoa vasten erityisesti avanteen läheltä jonkin aikaa, jotta se kiinnit-tyy hyvin. Tämän voi tehdä käyttämällä kummankin käden peukaloa ja etusormea niin, että ne muodostavat melkein ympyrän. Lisäksi on hyvä liu’uttaa sormenpäitä avanteen vie-restä, jossa kiinnitys muuten helposti jää heikommaksi. Käsipeilillä voi varmistaa sidoksen kunnollisen kiinnittymisen myös alapuolelta.

Jos käytetään kaksiosaista sidosta, painellaan pussi kiinni ihonsuojalevyyn, aloittaen avan-teen alapuolelta. Niiden kiinnitys toisiinsa on yleensä samantyyppinen kuin Minigrip-pusseissa. Se pysyy hyvin, kunhan se on paineltu kunnolla kiinni. Kiinnittymisestä kuuluu yleensä napsahtava ääni, mutta on varmistettava, että kiinnittyminen tapahtuu joka puolel-ta. Tämä vaatii opettelua ja totuttelua.

Vaihtaminen rutinoituu Tässä on esitetty melko yksityiskohtainen kuvaus, josta voi saada mielikuvan monimutkai-sesta ja hankalasta toimenpiteestä. Aluksi jotkin osat voivatkin tuntua hankalilta, mutta ajan mittaan vaihtamisesta tulee rutiinia ja se alkaa sujua helpommin. Siihen on kuitenkin syytä varata aikaa 10–15 minuuttia, aluksi enemmän.

Jätteet Käytetyt sidokset hävitetään kotitalousjätteen mukana sekajätteenä. Niitä ei missään tapa-uksessa saa laittaa vessanpönttöön. Koska käytöstä poistettu sidos aina haisee jonkin ver-ran, se kannattaa panna pieneen muovipussiin tai mieluummin pieneen läpinäkymättö-mään jätesäkkiin, jonka voi saman tien viedä ulkona olevaan talon roska-astiaan, jos mah-dollista. Kun vaihdat yleisessä vessassa, hotellihuoneen kylpyhuoneessa tms., pane roskat muovipussiin, jonka suljet mahdollisimman tiiviisti ja laitat roskikseen.

Sidoksen pettäminen

Varautuminen sidoksen pettämiseen Kuten seuraavassa tarkemmin kuvataan, avannesidos tai sen liitos yö- tai reisipussiin voi pettää. Tähän voi varautua ensinnäkin siten, että pitää aina mukanaan vähintään yhtä si-dosta ja paperinenäliinoja tms., jotta voi tarvittaessa vaihtaa sidoksen.

Tavallisia ovat varsinkin yöaikaan sattuvat ongelmat. Niihin voi varautua käyttämällä vuo-teensuojaa, jollaisia saa apteekista ja saattaa saada sairaalasta mukaansa muutaman. Toi-nen vaihtoehto on hankkia halvin sijauspatja varapatjaksi ja heittää vahingon satuttua

27

vanha patja pois, ellei vahinko ole aivan pieni. Patjoja myyvistä liikkeistä saa myös patjan-suojia, mutta ne saattavat olla hiostavia.

Kun sidos pettää Avannesidos pettää tavallisimmin siten, että ihonsuojalevy irtoaa osittain ihosta, jolloin sen ja ihon väliin pääsee virtsaa ja limaa ja niitä pääsee myös ulos. Vaatteet saattavat kastua hiukan tai joskus paljonkin. Harvinaisempaa on, että pussiin tulee repeämä.

Ihonsuojalevyn voi yrittää painaa takaisin kiinni ihoon. Yleensä tämä onnistuu jossain määrin, joskin apu on vain tilapäinen. Joskus joutuu (esimerkiksi bussimatkalla tai kävel-lessä) lisäksi pitämään kädellä levyä kiinni ihossa ja toisaalta kannattelemaan pussia, jotta se ei painollaan pahenna tilannetta. Kotiin tai muuhun sopivaan vaihtopaikkaan on toki pyrittävä nopeasti, mutta irtoavan levyn ongelmasta voi selvitä aika pitkään.

Joskus avannepussin hana tai tulppa on suljettu huonosti taikka hana pääsee kääntymään tai tulppa löystymään. Tällöin siitä tietysti tihkuu virtsaa, usein niin hitaasti, että ongelman huomaa vasta pitkähkön ajan kuluttua.

Kaksiosainen sidos voi pettää myös siten, että ihonsuojalevyn ja pussin liitos vuotaa tai osit-tain irtoaa. Liitoksen huolellinen tarkistaminen ja korjaaminen sormilla yleensä auttaa aluksi, mutta ainakin pussi kannattaa vaihtaa ensi tilassa. Jos nimittäin virtsaa on päässyt sen ulkopinnalle, se alkaa haista.

Avannepussin ja yö- tai reisipussin letkut voivat olla sellaisia, että ne yhdistetään toisiinsa naksauttamalla niissä olevat erityiset liitokset toisiinsa. Sellainen on varsin turvallinen, kunhan liittäminen tehdään kunnolla. Usein kuitenkin letkut liitetään toisiinsa olennaisesti vain työntämällä kapeampi letkunpää leveämmän letkun sisään. Sellainen pitää yleensä hyvin, kunhan letkunpää työnnetään niin syvälle, kuin se hyvin menee. Etenkin jos nuku-taan levottomasti ja kieriskellään vuoteessa, saattaa liitos kuitenkin irrota tai löystyä. On myös olemassa erityisiä liitoskappaleita, jotka on tarkoitettu avannepussin ja yöpussin liit-tämiseen toisiinsa.

Voi myös käydä niin, että virtsan kulku sidoksesta yöpussiin estyy. Tavallisesti syynä on letkun tai liitoksen puristuminen paineen alla tai letkun taittuminen tai kiertyminen. Virt-sassa oleva suolilima voi jonkin verran vaikuttaa asiaan tukkimalla letkua tai liitosta. Joka tapauksessa virtsan kulun estyminen aiheuttaa vähitellen sen, että virtsaa kertyy sidoksen pussiin niin, että se pullottaa ja pingottuu. Lopulta paine aiheuttaa sen, että ihonsuojalevy irtoaa ihosta.

Riskien vähentäminen Sidoksen pettämisen vaaraa voi merkittävästi vähentää omilla toimilla:

28

Kiinnitä sidos huolellisesti: puhtaaseen, kuivaan ihoon, lämmitettynä ja niin, että si-tä kiinnittämisen jälkeen pidetään vähän aikaa kiinni ja painellaan.

Vaihda sidos tarpeeksi usein, 1–3 päivän välein. Muista, että esimerkiksi uiminen, hikoiluttava liikunta tai työ ja lämmin ilma lyhentävät sidoksen kestoaikaa.

Tyhjennä pussi riittävän usein. Tämä unohtuu erityisen helposti silloin, kun tehdään jotain kiinnostavaa tai huomiota vaativaa.

Tarkista aina virtsaamisen jälkeen, että olet laittanut pussin hanan tai tulpan kun-nolla kiinni.

Yritä erityisesti skarpata, jos käyt nukkumaan väsyneenä tai humalassa, koska sil-loin tulee usein toheloitua myös avanneasioissa.

Peseytyminen Suihkussa käynti kannattaa ajoittaa mahdollisuuksien mukaan avannesidoksen vaihtami-sen yhteyteen. Tällöin vanha sidos irrotetaan ennen suihkuun menoa. Avanne saa olla il-man sidosta vähän pitempään, peseytymisen ja kuivaamisen ajan. Tämä tekee hyvää avan-netta ympäröivälle iholle. Veden joutumista avanteeseen ei tarvitse varoa.

Suihkussa käynnin yhteydessä ei välttämättä tarvitse vaihtaa sidosta, vaan sidos voi olla käytössä, kun menee suihkuun. Tällöin pitää muistaa irrottaa avannevyö (jos käyttää sitä) ennen suihkuun menoa, koska se kastuttuaan kuivuu hitaasti. Avannesidos kannattaa kui-vata ulkopuolelta, jotta se ei kastele vaatteita.

Myös kylvyssä voi käydä. Kylvyn jälkeen on yleensä syytä vaihtaa avannesidos, koska oles-kelu vedessä lyhentää aikaa, jonka sidos kestäisi.

Saunassa käynninkin jälkeen on hyvä vaihtaa sidos, jos tämä käy helposti päinsä. Saunassa oltaessa on hyvä suojata sidos esimerkiksi pienellä kostealla pyyhkeellä, jotta pussi ei kuu-mentuisi liiaksi. Kuumuus voi nimittäin vahingoittaa avannetta, koska sen pinta on suolen limakalvoa. Saunaan voi mennä myös ilman sidosta, mutta silloinkin on syytä pitää pyyhet-tä suojana – ja myös estämään sitä, että avanteesta suihkahtava virtsa menee esimerkiksi lauteille.

Uinti

Vaikutus sidokseen Uimassa voi käydä normaalisti. Sidosta ei irroteta, koska uiminen ilman sitä aiheuttaisi muun muassa infektioriskin. Sidoksen ulkopintaa voi uinnin jälkeen taputella pyyhkeellä, jotta se paremmin kuivuu sen verran, että voi pukeutua ilman, että vaatteet juuri kastuvat.

29

Sidos ei irtoa vedessä, vaikka siellä oltaisiin vaikkapa tunti. Vedessä tai kosteissa tiloissa oleminen nopeuttaa kuitenkin sidoksen vähittäistä irtoamista. Siksi sidos ei saisi olla kovin kauan sitten laitettu, ja toisaalta se on hyvä vaihtaa suhteellisen pian. Kiirettä ei yleensä ole. Esimerkiksi luonnonvesissä uinnin jälkeen voi hyvin odottaa, että pääsee kotiin ja voi vaih-taa sidoksen siellä.

Uima-asu Yleensä sidos halutaan piiloon uima-asun alle. Tämä myös poistaa riskin siitä, että avanne-pussi tarttuu johonkin ja repeytyy rikki tai jopa irti. Uusien uima-asujen hankkiminen voi olla tarpeen. Naisille tulee ymmärrettävästikin yleensä kyseeseen vain yksiosainen uima-asu, ellei ole valmiutta esiintyä avanteellisena. Miehille on saatavilla riittävän ylös ulottuvia uimahousuja (ks. kohtaa Pukeutuminen).

Uima-asun käyttö saunassa yms. Uimahallissa, uimalassa ja kylpylässä on yleensä sääntönä, että suihkussa ja saunassa ei saa käyttää uimapukua. Avanteellinen haluaa useimmiten pitää uimapukua, jonka alle avan-nesidos jää. Lisäksi ihmisillä on muitakin syitä, joiden takia uimapuvun käyttö saunassakin on perusteltua. Tämän takia on kehitetty erityinen uima-asun käyttöoikeusmerkki. Sellai-sen voi avanneleikattu tilata Finnilcolta tai syöpäjärjestöiltä taikka ostaa parilla eurolla Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastajaliitolta (www.suh.fi) ja joistakin uimahalleista. Tässä yhteydessä ei tarkisteta käytön perustetta, vaan luotetaan ostajaan.

Virtsaaminen

Miten virtsaaminen muuttuu Virtsa-avanneleikkauksen jälkeen virtsa ei tule virtsaputkesta, vaan se kertyy avannepus-siin, joka pitää ajoittain tyhjentää avaamalla siinä oleva hana tai tulppa. Virtsan tuloa avan-teesta pussiin ei voi (eikä tarvitse) enää hallita tahdolla.

Virtsa-avannepussin vetoisuus on yleensä 300–400 millilitraa eli 3–4 desilitraa, joka on vä-hemmän kuin virtsarakon vetoisuus (yleensä 500–600 millilitraa). Tämän takia pussi on tyhjennettävä jonkin verran useammin kuin virtsarakko oli pakko tyhjentää. Samaan suun-taan vaikuttaa se, että nestettä on syytä juoda runsaasti, kuten jäljempänä kuvataan. Pus-sien vetoisuudet kyllä vaihtelevat, ja todellinen vetoisuus saattaa olla suurempi kuin val-mistajan ilmoittama, joka voidaan tulkita suositukseksi siitä, paljonko pussissa saisi enin-tään olla virtsaa.

Avannepussin täyttymistä ei huomaa samalla tavalla kuin virtsarakon täyttymistä, jonka ihminen aistii sisäisen paineen kasvuna ja lisääntyvänä virtsaamisen tarpeena. Täysi avan-nepussi kyllä painaa ihoa hiukan eri lailla kuin tyhjä, ja käsin tunnustelemalla huomaa sen täyttyneen. Saattaa kuitenkin käydä niin, että pussi tulee liian täyteen, jolloin se saattaa

30

jopa alkaa irrota tai ainakin paine aiheuttaa sen, että nestettä pääsee suojalevyn ja ihon väliin ja sidos kestää lyhyemmän ajan.

Aiempaa hiukan tiheämpään vessassa käyntiin tottuu kyllä, eikä muutos ole niin iso, että se mainittavasti haittaisi. Jos vessassa käyminen on joissakin töissä tai muissa toiminnoissa hankalaa, kannattaa harkita, olisiko niissä syytä käyttää reisipussia.

Virtsa ei tule avanteesta tasaisena norona, vaan suihkauksittain. Tätä ei kuitenkaan yleensä huomaa, paitsi tietysti jos avannesidosta vaihdettaessa sattuu tulemaan suihkaus.

Virtsan muuttuminen Ihmisen virtsa on normaalisti jokseenkin hajutonta, ja se alkaa haista vasta oltuaan elimis-tön ulkopuolella jonkin aikaa. Virtsa-avanne muuttaa tilannetta, koska virtsa seisoo pussis-sa, joka ei ole samalla tavoin melko steriili ympäristö kuin virtsarakko. Lisäksi se on kulke-nut suolesta tehdyn keinotekoisen virtsatien sisällä, ja suolen sisäpinta erittää limaa ja uu-siutuu melko nopeasti, joten siitä irtoaa kuollutta solukkoa.

Avanteesta tuleva virtsa sisältää siis aina jonkin määrän suolilimaa ja on muutenkin eri-laista kuin ennen. Suolilimaa erittyy paljon leikkauksen jälkeen; myöhemmin määrä vähe-nee jonkin verran. Virtsa on usein jonkin verran sameaa ja sisältää erikokoisia hiutaleita. Pussin sisällä siihen muodostuu lisää hajuja bakteeritoiminnan takia.

Haju voi olla erilainen ja pistävämpi kuin ennen. Toisaalta ihmisen oma aistimus voi johtaa harhaan, koska ihminen on tottunut oman virtsansa hajuun, minkä takia muutokset siinä koetaan todellista isompina.

Vessassa käynti Avannesidos tyhjennetään vessanpönttöön (sidosmallin mukaan) joko kääntämällä hana auki tai ottamalla tulppa irti. Tämä voidaan yleensä tehdä avaamatta housuja, vain ottamal-la pussi esille paidan alta. Tyhjentämisen voi tehdä ja se on yleensä helpointa tehdä seisaal-taan. Etenkin, jos sidoksessa on tulppa eikä hanaa, tyhjentämisessä yleensä roiskuu muu-tama tippa sormille, joten käsien pesu sen jälkeen on tarpeen.

Jos vessanpöntössä on kaksi huuhteluvaihtoehtoa, joista toinen, vähemmän vettä kuluttava on tarkoitettu virtsan huuhteluun, sitä vaihtoehtoa ei kannata käyttää. Avanteesta tullut virtsa vaatii kunnon huuhtelun ominaisuuksiensa takia.

Miehet voivat käyttää myös pisuaaria, ja tämä on usein kätevämpää julkisissa vessoissa kuin käynti ahtaassa kopissa – ellei sitten tunnu siltä, että muut huomaavat jotain erikoista. Nykyaikaisissa tiloissa on kuitenkin usein sellaiset pisuaarit, joilla voi käydä muiden juuri näkemättä, että virtsa tulee pussista.

31

Virtsanäytteen antaminen Kun sinulta pyydetään virtsanäytettä, lue ohjeet huolellisesti, mutta ota huomioon, että niissä ei aina ole varauduttu avanteeseen. Lääkäri tai sairaala, joka on lähettänyt näyte-pyynnön laboratorioon, ei aina huomaa tai muista mainita avanteesta. Voit siis joutua selit-tämään asian laboratoriossa.

Joissakin tapauksissa virtsanäytteen ottaa hoitaja katetrilla suoraan avanteesta. Tavallisem-paa on, että se otetaan pussista, ja tätä varten sinun on vaihdettava sidos ennen laborato-rioon menoa.

Pussista otetussa näytteessä on käytännössä aina bakteereja. Tämä on johtanut turhiin an-tibioottikuureihin, kun lääkäri ei ole tuntenut tilannetta. Jos näytteen on tilannut urologi, joka tietää tilanteesi, ongelmaa ei synny. Mutta jos muusta syystä virtsakoneen määrännyt lääkäri aikoo määrätä sinulle antibioottikuurin, kehota häntä konsultoimaan urologiasi.

Ruoka ja juoma

Neste Virtsa-avanneleikatun tulisi juoda vettä tai muita nesteitä noin 8 lasillista (2 litraa) päivässä, etenkin kuumalla ilmalla enemmänkin. Runsaan nesteen saannin on todettu vähentävän virtsatietulehdusten riskiä, jota virtsa-avanne lisää.

Ruokavalio leikkauksen jälkeen Virtsa-avanne itsessään ei vaikuta suoliston toimintaan. Se kuitenkin tehdään yleensä käyt-tämällä ohutsuolen loppuosasta otettua noin 15–20 cm:n pätkää. Kun suolen päät on liitetty yhteen, kestää aikansa, ennen kuin liitos paranee täysin, ja tällöin se saattaa olla altis tuk-keutumaan. Tämän takia sairaala antaa ohjeet siitä, mitä ei saa syödä muutamina viikkoina leikkauksen jälkeen. Vältettäviä ovat tyypillisesti sellaiset ruoka-aineet, jotka sisältävät huo-nosti sulavia kuituja: pähkinät, siemenet, marjojen, hedelmien ym. kuoret, appelsiinit ja muut sitrushedelmät (mehut ovat sallittuja), kuivatut hedelmät (myös rusinat), sienet, koo-kos, ananas ja raa’at kasvikset. Ruuan hyvä pureskeleminen vähentää myös riskejä.

Monipuolinen ja muutoinkin terveellinen ravinto on erityisen tärkeää leikkauksen jälkeen toipumisen edistämiseksi. Tähän kuuluu myös riittävä proteiinien saanti, koska proteiineja kuluu tavallista enemmän kudosten paranemiseen.

Ruokavalio myöhemmin Virtsa-avanneleikattu voi yleensä syödä normaalisti, ellei lääkäri tai hoitaja ole antanut ohjeita joidenkin aineiden välttämisestä.

32

On hyvä välttää lihomista, mutta myös voimakasta laihduttamista, koska avanteen sijainti on suunniteltu senhetkisen ruumiinmuodon mukaiseksi. Muutokset voivat aiheuttaa on-gelmia sidoksen kiinnipysymisessä, ja lihominen lisää tyrän riskiä.

Suolen osan käyttäminen virtsa-avanteen tekoon vähentää jonkin verran sellaisten ravinto-aineiden imeytymistä, jotka imeytyvät ohutsuolen loppupuolella, erityisesti B12-vitamiinin. Vaikutus on kuitenkin yleensä vähäinen eikä aiheuta ongelmia, jos ruokavalio on jokseen-kin monipuolinen. Normaali sekaruoka sisältää aivan riittävästi B12-vitamiinia, joka lisäksi varastoituu elimistöön huomattavassa määrin.

Ruuan ja juoman vaikutus virtsaan Jotkin ruoka-aineet (esim. punajuuri), jotkin antibiootit ja muut lääkkeet sekä vitamiini- ja hivenainevalmisteet saattavat muuttaa virtsan väriä. Ilmiö on vaaraton.

Jotkin ruuat ja juomat (esim. parsa, kaalit, sipuli, säilykepavut, jotkin juustot, kala, alkoholi) saattavat aiheuttaa virtsaan voimakasta hajua. Jos tästä on itselle tai muille haittaa, voi ky-seisten aineiden käytön vähentämisen lisäksi käyttää aineita, joiden on todettu vähentävän hajua, kuten karpalomehua ja jukurtteja. Joidenkin kokemusten mukaan karpalomehun juonti (1–2 lasillista päivässä) saattaa myös ehkäistä tulehduksia ja vähentää liman muo-dostumista.

Pukeutuminen Leikkauksen jälkeen voit todennäköisesti käyttää samoja vaatteita kuin ennen leikkausta. Jotkin vaatteet saattavat kuitenkin käydä liian tiukoiksi tai sellaisiksi, että avannesidoksen huomaa niiden alta, jolloin niitä ehkä voi käyttää vain kotioloissa. Kotiin tulon jälkeen ke-hossa on vielä turvotusta ja arkuutta, jotka vähitellen poistuvat. Vaatteita ei siis kannata heittää pois vain siksi, että ne aluksi tuntuvat hiukan ahtailta tai muuten hankalilta.

Leikkauksen yhteydessä paino yleensä laskee muutamia kiloja, mutta palaa todennäköises-ti vähitellen. Tämä voi vaikuttaa vartalon muotoon, joten uusien vaatteiden hankkimista kannattaa mahdollisuuksien mukaan lykätä, kunnes tilanne asettuu.

Virtsa-avannepussin voi asettaa hiukan eri asentoihin niin, että se joko jää kokonaan pai-dan alle vyön yläpuolelle, tai niin, että sen alaosa menee vyön alle. Jälkimmäinen tekee pussista huomaamattomamman, mutta silloin vyö ei saa olla kovin kireällä. Olkaimien käyttö joko yksinään tai yhdessä vyön kanssa on harkinnanarvoinen vaihtoehto.

Jotta pussi jäisi tarpeeksi hyvin piiloon, ei paita saisi olla kovin lyhyt. Kokeilemalla huomaa, onko paitavarastoa syytä uusia tämän takia. Huomaamattomuutta voi parantaa käyttämäl-lä villatakkia, puseroa, bleiseriä tms. paidan päällä. Esimerkiksi kevyt villatakki voi siis olla hyvä hankinta.

33

Uima-asut ovat usein sellaisia, että avannesidos jää täysin näkyviin niitä käytettäessä. Uusi-en hankkiminen voi siis olla tarpeen. Esimerkiksi miehille on saatavana väljiä uimahousuja, jotka ulottuvat noin navan korkeudelle eli tarpeeksi ylös. Jos tavallisista kaupoista ei löydy sopivia vaihtoehtoja, voi ostaa esimerkiksi verkkokaupasta shop.convatec.fi, jossa on avan-teellisille suunniteltuja asusteita. Myös mm. Avannetarvike.fi myy avanteellisille tehtyjä vaatteita.

Matkustaminen

Avanne on huomioon otettava asia, ei este Virtsa-avanne ei estä matkustamista, mutta se pitää ottaa huomioon muutamissa järjeste-lyissä. Eri asia on, että lääkäri voi asettaa matkustusrajoituksia avanneleikkauksesta toi-pumisen ajaksi. Muutoin voi toipilasaikanakin matkustella kunnon mukaan.

Jos avanteen vaikutus matkustamiseen pelottaa, voi aloittaa lyhyistä matkoista ja siirtyä pitempiin, kun huomaa selviävänsä.

Turvavyö Avanne ei missään tapauksessa ole peruste olla käyttämättä turvavyötä. Asettele turvavyö lentokoneessa ja autossa siten, että se on avanteen ylä- tai alapuolella niin, ettei se paina avannetta. Vyön ei tulisi painaa avannepussiakaan, mutta aina tätä ei voi välttää, ja silloin pitää vyö asetella niin, ettei se estä pussin täyttymistä.

Tarpeeksi mukaan Ota matkalle mukaan avannetarvikkeita selvästi enemmän kuin arvioitu kulutus matkan aikana on. Näin varaudut vahinkoihin ja yllätyksiin, kuten siihen, että joudut jäämään jon-nekin matkan varrelle muutamaksi päiväksi. Matkalla avannetarvikkeita on erittäin hanka-laa saada mistään, eikä muutama ylimääräinen sidos paina paljoa. – Jos kuitenkin tarvik-keet loppuvat, on ehkä paras ottaa yhteys paikalliseen apteekkiin. Sieltä saattaa saada jo-tain, ainakin tiedon klinikasta, sairaalasta tms., josta ehkä voi ostaa tarvikkeita.

Matkalle on hyvä ottaa mukaan tärkeitä tietoja: avannetarvikkeiden valmistaja, tuotteiden nimet ja tuotenumero sekä avannehoitajan yhteystiedot. Tämä ei korvaa riittävän tarvike-määrän mukaan ottamista, mutta auttaa poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos joudut sairaa-lahoitoon.

Pitkälle matkalle tarvitaan tietysti paljon avannetarvikkeita. Ne voi ottaa pois pakkauksis-taan (pahvilaatikoista), jotta saa ne paremmin mahtumaan.

Jos yövyt, muista ottaa myös yöpussi mukaan, viikkoja kestävälle matkalle tietysti useam-pikin.

34

Muistilista:

avannesidoksia, reiät valmiiksi leikattuina yöpussi tai -pusseja (jos yövyt) puhdistusaineita tai muita lisätarvikkeita, jos käytät niitä.

Pakkaaminen Pakkaa ainakin yksi avannesidos niin, että saat sen nopeasti esille, esimerkiksi kassin sivu-taskuun.

Jos lennät, pakkaa käsimatkatavaraan ainakin muutaman päivän tarve avannetarvikkeita. Näin varaudut siihen, että ruumamatkatavarasi joutuvat eri teille kuin sinä. Varminta on ottaa kaikki avannesidokset käsimatkatavaraan.

Ota toisaalta huomioon nesteitä koskevat erityismääräykset: tätä kirjoitettaessa niitä saa ottaa käsimatkatavaraan vain enintään 100 millilitran pakkauksissa pakattuina läpinäky-vään, enintään litran vetoiseen muovipussiin. Nesteiksi lasketaan myös mm. voiteet. Suo-messa voimassa olevat ohjeet löytyvät Finavian verkkosivuilta.

Jos otat lentomatkalle mukaan sakset, on varminta pakata ne ruumamatkatavaraan ja ottaa käsimatkatavaraan riittävästi valmiiksi leikattuja sidoksia. Yleensä saksia ei sallita käsi-matkatavarassa. Ainakin Suomen kentillä sallitaan kuitenkin pienet sakset: sellaiset, joiden terän pituus on enintään 6 cm. Avannesidosten reiän leikkaamiseen tarkoitetut käyrät sak-set täyttävät ehdon.

Avannetarvikkeet matkakohteessa Muista matkakohteessakin ottaa mukaan ainakin yksi varasidos, kun lähdet hotellihuo-neesta. Älä jätä avannetarvikkeita kuumaan autoon, helteeseen tai muualle, missä kuu-muus voi vahingoittaa niitä.

Avannekortit Avannekortti tarkoittaa pientä, noin luottokortin kokoista muovikorttia tai pahvista korttia tai vihkosta, jossa lyhyesti kerrotaan avanteesta eri kielillä. Sairaalassa sinulle ehkä anne-taan pahvinen avannekortti. Jos liityt Finnilco ry:hyn, saat jäsenetuna sen muovisen avan-nekortin, jossa on teksti suomeksi ja englanniksi. Voit myös esimerkiksi tilata maksutta Co-loplastin verkkosivuilta haitarimaisen kortin, jossa on teksti monilla kielillä. Pahvisissa kor-teissa voi olla tilaa omille merkinnöille, joissa kerrotaan avanteen tyypistä yms.

Avannekortista voi olla etua etenkin tilanteissa, joissa pitää voida lyhyesti kertoa avanteen olemassaolosta esimerkiksi virkailijalle. Siksi on hyvä pitää jotain avannekorttia lompakos-sa.

35

Turvatarkastukset On mahdollista, että varsinkin lentokentän turvatarkastuksessa kiinnitetään huomiota avannepussiin. Tällöin voi olla eduksi, jos voit esittää edellä kuvatun avannekortin. Se ei tarkoita, ettei pussia voitaisi tarkistaa, mutta se pyytää tekemään tarkastuksen huomaamat-tomasti ja ottaen huomioon, että tarvitset avannepussin jatkuvasti.

Sinut voidaan vaatia erilliseen tilaan, jossa voidaan yleisön näkemättä tarkastaa avanne-pussisi. Syynä on, että avannepusseja on käytetty mm. salakuljetukseen; onhan helppoa laittaa vatsaan kiinni avannepussi, vaikka mitään avannetta ei ole.

Turvatarkastuksessa ei ole syytä erityisesti salailla avannetta (esimerkiksi peittämällä sidos kädellä), koska kaikenlainen salailu voi herättää epäilyksiä. Toisaalta sitä ei tarvitse erik-seen esitelläkään, ellei tätä pyydetä. Useimmiten turvatarkastuksessa ei kiinnitetä huomio-ta avanteeseen.

Vessassa käynti On järkevää käydä tyhjentämässä avannepussi vähän ennen liikennevälineeseen nouse-mista, esimerkiksi lentokentän lähtöporttien alueella olevassa vessassa. Käy kuitenkin niin ajoissa, ettei ole vaaraa myöhästymisestä. Näin vähennät tarvetta käydä vessassa matkan aikana.

Lentokoneissa, laivoissa, junissa ja pitkän matkan linja-autoissa on kyllä yleensä vessoja. Etenkin bussien vessat saattavat kuitenkin olla varsin ahtaita, jolloin avannepussin tyhjen-täminen on hankalaa. Jos voi valita istumapaikan, voi lentokoneessa varata paikan käytä-vän vierestä, jotta pääsee helpommin käymään vessassa.

Lentokentällä kannattaa käydä tyhjentämässä pussi myös ennen turvatarkastukseen me-noa senkin takia, että täysinäinen pussi voi herättää turhaa huomiota.

Nesteen saanti Etenkin lämpimissä maissa on tärkeää huolehtia riittävästä nesteen saannista. Virtsa-avanteen takia on hyvä juoda paljon nestettä, ja kuumuus vielä lisää nesteen tarvetta. Va-raa esimerkiksi bussimatkoille riittävästi juotavaa.

Seksi Virtsa-avanne itsessään ei vaikuta sukupuolielämään muuten kuin sen kautta, miten avan-teellinen itse tai hänen partnerinsa suhtautuu asiaan. Pussi on tietysti syytä tyhjentää ajoissa, jotta se ei häiritse. Omasta ja partnerin asenteesta riippuu, onko parempi pitää pai-taa niin, että sidos jää sen alle.

Virtsa-avanneleikattu on kuitenkin usein saanut muita hoitoja, jotka voivat suurestikin vai-kuttaa sukupuolielämään. Miehelle tehdään avanneleikkauksessa usein operaatioita, kuten

36

eturauhasen poisto, jotka voivat aiheuttaa sen, että erektiota ei synny luonnollisella tavalla eikä ehkä suun kautta otettavilla lääkkeilläkään, vaan vain pistoksina annettavilla. Operaa-tioihin liittyy yleisesti myös se, että siemennestettä ei muodostu eikä siemensyöksyä tapah-du, mutta orgasmi voi olla mahdollinen ainakin jonkin ajan kuluttua leikkauksesta. Koska asiat riippuvat etenkin leikkauksen tarkemmasta luonteesta, niistä olisi saatava tietoja leik-kaavalta kirurgilta, tarvittaessa kysymällä.

Lääke- ja sädehoidot voivat aiheuttaa naisille limakalvojen kuivuutta, jota voidaan auttaa kosteuttavilla geeleillä. Tällaisista aiheista on syytä keskustella eri hoitoja antavien lääkäri-en kanssa.

Sosiaaliturva Seuraavassa kuvataan sellaisia sosiaalisen tuen muotoja, jotka koskevat erityisesti virtsa-avanteellisia. Yksityiskohtaiset tiedot kannattaa katsoa Kelan verkkosivuilta, kuntien verk-kosivuilta ym., koska tiedot muuttuvat melko usein ja verkossa on yleensä tuorein tieto.

Sosiaaliturvaan liittyvistä asioista voit sairaalassa ollessasi keskustella sairaalan sosiaali-työntekijän kanssa, myöhemmin kunnan tai Kelan työntekijän kanssa.

Tutkimuksen ja hoidon kustannukset Kun käytät julkista terveydenhuoltoa, maksat vain pienen osan todellisista kustannuksista. Kulusi voivat silti nousta huomattaviksi, jos saat useita erilaisia tai pitkäaikaisia hoitoja Tämän takia on käytössä asiakasmaksukatto: jos julkiselle terveydenhuollolle maksamasi maksut kuten terveyskeskus- ja sairaalamaksut ylittävät kalenterivuoden aikana tietyn summan (vuoden 2018 osalta 683 euroa), ei samana vuonna enää tarvitse maksaa kyseisiä maksuja. Poikkeuksen muodostavat lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksut, mutta nekin peritään alennettuina (vuosina 2018–2019 enintään 22,50 euroa vuorokaudelta).

Sinun täytyy itse seurata maksujen kertymistä ja ilmoittaa, kun katto saavutetaan tai se ollaan saavuttamassa. Virtsa-avanneleikkaukseen liittyvät sairaalakustannukset jäävät yleensä selvästi alle katon, mutta katto saattaa tulla vastaan, jos on saatu muuta hoitoa, jo-ka on vaatinut runsaasti poliklinikkakäyntejä tai sairaalapäiviä.

Tämän takia kannattaa tallettaa kaikki tositteet julkisen terveydenhuollon maksuista. Kun maksukatto lähenee, ota yhteys siihen laitokseen (usein sairaalaan), jolle olet maksanut eniten. Toimita sille tositteet muille maksetuista maksuista.

Jos käytät yksityisiä terveydenhuoltopalveluja, sinulla on oikeus määrättyjen sääntöjen mukaan saada niistä korvausta Kelalta. Korvaus on yleensä melko pieni osa hinnasta.

37

Lääkkeet Kun esität apteekissa Kela-korttisi eli sairausvakuutuskorttisi, saat lääkärin määräämät lääkkeet hintaan, joista on jo vähennetty Kelalta tuleva korvaus.

Sinulla saattaa olla sairautesi takia oikeus joidenkin lääkkeiden erityiskorvauksiin. Tätä varten lääkäri kirjoittaa asiasta B-lausunnon. Jos olet työpaikkakassan jäsen, toimita lau-sunto työpaikkakassaan. Muussa tapauksessa toimita se Kelaan tai pyydä lääkäriä lähettä-mään se sinne. Asian käsiteltyään Kela lähettää sinulle uuden Kela-kortin, johon on merkit-ty korvausoikeuden numero. Saat kuitenkin korvaukset jo ennen uuden Kela-kortin saa-mista, koska apteekki tarkistaa oikeuden sähköisesti Kelasta.

Myös lääkekuluille on vuosittainen maksukatto, josta käytetään myös nimitystä vuosioma-vastuu. Vuoden 2018 osalta se on 605,13 euroa. Kun katto on saavutettu, maksat loppuvuo-den ajan vain pienehkön summan (2,50 euroa vuonna 2018) lääkettä kohti. Sinun ei tarvitse seurata lääkekulujen kertymistä, vaan Kela seuraa sitä. Kun katto saavutetaan, Kela lähet-tää sinulle tiedon asiasta ja ohjeet hakemuksen tekemisestä. Tietoja lääkekorvauksista on verkkosivulla http://www.kela.fi/laakkeet.

Matkakorvaukset Yleensä et saa korvausta matkoista terveyskeskukseen, sairaalaan tms., koska matkat kor-vataan yleisen kulkuneuvon (bussi, juna tms.) mukaan ja niissä on omavastuu. Se on 25 euroa yhteen suuntaan vuonna 2018, joten se usein ylittää matkan hinnan. Jos matkan hin-ta kuitenkin ylittää omavastuun, hae korvausta Kelalta.

Jos sairauden tai liikenneolojen takia muu kuin yleinen kulkuneuvo on välttämätön, Kela maksaa hakemuksesta korvauksen omavastuun ylittävältä osalta. Korvaus perustuu joko perittyyn hinnan kuten taksimaksuun tai omaa autoa käytettäessä kilometrikorvauksen mukaan (0,20 euroa/km vuonna 2018). Käytännössä siis lyhyiltä matkoilta ei yleensä saa korvauksia.

Jos tarvitset muun kuin yleisen kulkuneuvon sairauden takia, esimerkiksi leikkauksen jäl-keisessä tilanteessa, pyydä sairaalalta tai muulta hoitolaitokselta todistus asiasta.

Kela korvaa yleensä vain niin sanotun Kela-taksin käytön. Tämä tarkoittaa Kelan palvelu-numerosta tilattua taksia, jolloin matkaan voidaan yhdistää muiden asiakkaiden matkoja ja aikaa voi muistakin syistä kulua enemmän kuin tavalliseen taksimatkaan. Jos käytät muuta taksia kuin Kela-taksia, sovelletaan korkeampaa omavastuuta (50 euroa vuonna 2018), jon-ka takia matkasta ei useimmiten saa korvausta.

Matkakustannuksissakin on vuotuinen maksukatto, joka on 300 euroa vuonna 2018. Sen ylittävät matkakustannukset Kela korvaa kokonaan. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös yksittäisten matkojen omavastuuosuudet ja ne matkat, joista ei ole saatu korvausta, ei kuitenkaan yleisen taksin (siis muun kuin Kela-taksin) käyttöä. Koska katto on suhteellisen

38

alhainen, kannattaa kerätä tiedot kaikista matkoista terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen. Apteekkimatkoja ei lasketa mukaan.

Matkakorvauksista on yksityiskohtaisia tietoja verkkosivulla www.kela.fi/taksimatkat.

Todistus työkyvyttömyydestä Lääkäri antaa työkyvyttömyydestäsi todistuksen, joka sinun on toimitettava työnantajallesi. Työkyvyttömyysaika vaihtelee etenkin leikkauksen laadun, potilaan kunnon ja työn luon-teen mukaan.

Työkyvyttömyyden perusteella voit olla oikeutettu joko palkalliseen sairauslomaan tai Ke-lan maksamaan sairauspäivärahaan.

Sairausloma Jos olet työsuhteessa, sinulla on useimmiten oikeus saada palkkaa työkyvyttömyysajalta eli saada palkallista sairauslomaa. Asia riippuu kuitenkin työsopimuksestasi ja sovellettavasta työehtosopimuksesta; myös sairausloman enimmäispituus vaihtelee niissä huomattavasti. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään, voit hakea sairauspäivärahaa.

Sairauspäiväraha Jos et saa palkallista sairauslomaa, voit saada Kelalta sairauspäivärahaa. Edellytyksenä on, että sairauden takia et pysty tekemään tavallista työtäsi tai siihen verrattavaa työtä ja olet 16–67-vuotias. Tämä koskee myös työttömiä ja opiskelijoita. Jos olet eläkkeellä, voit saada sairauspäivärahaa vain, jos sinulla on ollut eläkkeellä ollessasi myös ansiotuloja, vaikka vähäisiäkin.

Oikeus sairauspäivärahaan alkaa omavastuuajan jälkeen. Yleinen omavastuuaika on sai-rastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arki-päivältä saman sairauden vuoksi. Jos sairautesi jatkuu pitempään, voit hakea työkyvyttö-myyseläkettä.

Jos olet työsuhteessa, jossa sinulla on oikeus palkalliseen sairauslomaan, sairauspäiväraha-si maksetaan työantajallesi.

Sairauspäivärahoista on tietoa verkkosivulla www.kela.fi/sairauspaivaraha.

Työkyvyttömyyseläke Jos olet sairauden takia menettänyt työkykysi kokonaan tai osittain, voit saada työkyvyttö-myyseläkettä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Jos arvioidaan, että työkyky voi palautua, maksetaan määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, jota sanotaan myös kuntoutustueksi.

Työkyvyttömyyseläke riippuu siitä, paljonko eläkettä olet ansainnut työurasi aikana. Jos tällainen ansioeläke jää pieneksi tai sitä ei ole lainkaan, maksetaan kansaneläkettä.

39

Työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen tarvitaan lääkärin B-lausunto. Eläkettä haetaan työ-eläkelaitosten ja Kelan yhteisellä lomakkeella.

Vammaistuki Voit saada Kelalta vammaistukea, jos sairaus on alentanut toimintakykyäsi vähintään vuo-den ajan ja sairaus aiheuttaa haittaa, avuntarvetta tai ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Tämä tarkoittaa muun muassa huomattavia vaikeuksia peseytymisessä ja pukeutumisessa (esimerkiksi ei pysty itse vaihtamaan avannesidosta), välttämättömissä kotitaloustöissä tai työ- tai opiskelutehtävissä. Tulkinnat tästä ilmeisesti vaihtelevat, mutta virtsa-avanne itses-sään ei aiheuta tässä tarkoitettuja vaikeuksia.

Vammaistuen saaminen edellyttää hakemusta, johon on liitettävä lääkärintodistus. Tuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan suuruuden mukaan. Esimerkiksi alimman ryhmän tuki on vuonna 2018 vain 92,14 euroa/kk.

Myös alle 16-vuotiaalle voidaan maksaa vammaistukea, jos hän tarvitsee ikäistään enem-män hoitoa ja huolenpitoa vähintään 6 kuukauden ajan.

Eläkettä saavan hoitotuki Myös osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä saava voi saada edellä kuvattua vammaistukea. Sen sijaan muunlaisella eläkkeelle olevalle on eri tukimuo-to, eläkettä saavan hoitotuki. Se vastaa vammaistukea, mutta on tukisummat ovat pienem-piä.

Alimman tason tukikin edellyttää, että tarvitaan vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esimerkiksi pukeutuminen, peseytyminen, avannesidoksen vaihto).

Vähennykset verotuksessa Avanneleikatulla on oikeus verovähennyksiin, jotka ovat melko pienet, mutta ne kannattaa käyttää hyväksi. Lääkärin pitäisi leikkauksen jälkeen kirjoittaa B-todistus, jossa kuvataan tilanne ja ilmoitetaan haitta-aste verotuksen invalidivähennystä varten. Tämä voi olla eril-linen todistus tai osa todistusta, jossa lääkäri arvioi myös työkyvyttömyyden. Jos tämä on unohtunut, pyydä lääkäriltä tällainen todistus ja toimita se heti verottajalle (vero.fi).

Invalidivähennyksen merkitystä rajoittaa se, että se tehdään kunnallisverotuksessa vain puhtaista ansiotuloista, jollaisiksi ei lasketa eläkettä. Valtionverotuksessa vähennys teh-dään tuloverosta, mutta pienituloiset eivät maksa valtion tuloveroa; toisaalta vähennys voidaan siirtää tehtäväksi puolison verosta.

Invalidivähennyksestä ei siis aina ole hyötyä. Lääkärintodistus kannattaa kuitenkin toimit-taa, koska tulot saattavat myöhemmin muuttua. Kuitenkin jos lääkärintodistus on maksul-

40

linen, kuten se jossakin saattaa olla, sitä ei ehkä kannata pyytää, jos ei ole odotettavissa an-siotuloja ja jos kokonaistulot ja myös puolison tulot jäävät alle valtionveron rajan.

Kun tarvittava B-todistus on kerran toimitettu, verottaja säilyttää sen ja ottaa sen viran puolesta huomioon tulevissa verotuksissa. Vähennyksen saa myös takautuvasti enintään viiden vuoden ajalta.

Kannattaa kuitenkin vuosittain tarkistaa verotuspäätöksistä, että invalidivähennykset ovat mukana. On nimittäin käynyt esimerkiksi niin, että lääkärinlausunto on tulkittu virheelli-sesti vain yhtä vuotta koskevaksi, jolloin invalidivähennyksiä ei seuraavana vuonna ole-kaan mukana. Tällöin pitää ottaa yhteys verohallintoon ja pyytää korjaamaan tilanne.

Haitta-aste on virtsa-avanteen tapauksessa ollut aiemmin 40–50 % lääkärin arvion mukaan. Uusien säädösten mukaan haitta-aste on ”pitävän” virtsa-avanteen (Studerin rakko) tapa-uksessa 10–20 % ja ”avoimen” virtsa-avanteen (Bricker) tapauksessa 25–35 %. Haitta-asteet on määritelty asetuksella (768/2015), joka käyttää termiä ”haittaluokka” (0–20); haitta-aste saadaan kertomalla haittaluokka 5 %:lla. Jos samalla henkilöllä on eri haittoja, niiden hait-taluokat yhdistetään yhdeksi luokaksi määrätyn taulukon mukaan.

Jos verotettava saa työkyvyttömyyseläkettä, haitta-aste on 50 % tai 100 % tai sen mukaan, onko myönnetty täysi eläke vai osaeläke.

Invalidivähennys on haitta-asteen mukainen osa kiinteästä summasta. Tämä summa on kunnallisverotuksessa vuoden 2017 verotuksessa 440 euroa vuodessa. Vähennys tehdään verotettavasta tulosta, joten vaikutus veron määrään riippuu kunnallisveroasteesta. Valti-onverotuksessa taas summa on vain 115 euroa vuodessa (vuodelta 2017), mutta vähennys tehdään maksettavan veron määrästä – jos tuloja on niin paljon, että niistä menee valtion-veroa.

Invalidivähennyksen saa vain, jos haitta-aste on vähintään 30 %. Lääkärin arvioima virtsa-avanteen haitta-aste voi jäädä tämän rajan alle.

Avanne siis otetaan verotuksessa huomioon vain pienessä määrin. Erityisillä perusteilla, esimerkiksi erityisen suurten sairauskulujen tai kalliin erikoisruokavalion perusteella, voi lisäksi voi hakea veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, mutta sen myöntämisen eh-dot ovat tiukat. Sitä on haettava joka vuosi erikseen, ja sen myöntäminen riippuu verotta-jan harkinnasta, jossa otetaan huomioon myös tulojen määrä. Jos vähennystä haetaan suurten sairauskulujen perusteella, pitää perheen sairauskulujen olla vähintään 700 euroa (vuodelta 2017) ja samalla vähintään 10 % hakijan puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yh-teismäärästä.

41

Muita tukimuotoja Julkinen terveydenhuolto toimittaa avannesidokset ja avanteisiin liittyvät muut tarvik-keet maksutta, kuten kohdassa Hoitotarvikejakelu kuvattiin.

Tarkista jakelun tavat ja muut menettelyt kuntasi verkkosivuilta. Saat tarvikkeita yleensä noin kolmen kuukauden tarvetta varten. Tilaus kannattaa tehdä ajoissa, koska tarvikkeiden toimitus saattaa kestää viikon tai kaksikin.

Kunnalta voit saada myös lainaan tarvittavia apuvälineitä. Kunta saattaa myös joissakin tapauksissa kustantaa lääkinnällisenä kuntoutuksena kotitaloustöissä tarvittavia apuväli-neitä. Tarvittaessa kunta järjestää myös kotiapua ja sairaanhoitoa kotona.

Jos sairautesi vaatii asunnon muutostöitä, voit saada kunnalta tukea osaan kustannuksista.

Jos sairautesi takia et voi käyttää julkisia kulkuneuvoja ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voit hakea kunnalta kuljetustukea.

Jos muiden tukimuotojen jälkeenkään tulosi eivät riitä kohtuulliseen elämiseen, voit hakea toimeentulotukea. Sitä haetaan nykyisin Kelalta (aiemmin kunnalta).

Lisätietoja verkossa Osoitteessa www.sosiaaliturvaopas.fi on kuudentoista kansanterveys-, potilas-, vammais- ja eläkkeensaajajärjestöjen kokoama opas, jossa kuvataan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturva.

Vertaistuki ja Finnilco Finnilco ry on valtakunnallinen järjestö avanne- ja vastaavasti leikatuille ja anaali-inkonti-nenssipotilaille. Avanne voi olla virtsa-avanne, ohutsuoliavanne tai paksusuoliavanne.

Finnilco tarjoaa vertaistukea, tietoa ja edunvalvontaa. Finnilcon kautta voi esimerkiksi saada itselleen vertaistukihenkilön ja hakeutua sopeutumisvalmennuskurssille. Useimmat kurssit ovat sellaisia, joille voi osallistua sekä suolistoavanteellisia että virtsa-avanteellisia.

Leikkausta odottava tai jo leikattu henkilö voi pyytää Finnilcolta vertaistukihenkilöä. Fin-nilco pyrkii löytämään samankaltaisen leikkauksen läpikäyneen, samaa ikäluokkaa ja su-kupuolta olevan tukihenkilön. Tukihenkilöt noudattavat ehdotonta vaitiolovelvollisuutta. Tuen saanti ei edellytä Finnilcoon liittymistä.