Vastaanottaja
Tampereen kaupunki
Asiakirjatyyppi
Ekosysteemipalveluselvitys
Päivämäärä
30.8.2013
EHYT-HANKE, TESOMA
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
EHYT-HANKE, TESOMA
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
Ramboll
Pakkahuoneenaukio 2
PL 718
33101 TAMPERE
P +358 20 755 6800
F +358 20 755 6801
www.ramboll.fi
Tarkastus 2.9.2013
Päivämäärä 30/8/2013
Laatija Kaisa Mustajärvi
Tarkastaja Riina Känkänen
Hyväksyjä Hanna Montonen
Kuvaus Ekosysteemipalveluselvitys Tesoman EHYT-hankkeen
suunnitelma-alueelle
DONNAN ID 764 926
Tesoman yleissunnitelman
nro
1034
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
SISÄLTÖ
1. Johdanto 1 2. Työn taustaa 1 2.1 EHYT –hanke 1 2.2 EHYT-hankkeen tavoitteet ja erityispiirteet Tesomalla 1 3. Ekosysteemipalvelut käsitteenä 2 3.1 Ekosysteemipalvelukäsitteen taustaa 3 4. Työn tavoitteet 3 5. Hankkeen yhteistyöverkosto 4 6. Alueen kuvaus 4 6.1 Väestörakenne 4 6.2 Työpaikat 5 6.3 Palvelut 5 7. Menetelmäkuvaus 6 7.1 Ekosysteemipalveluiden ja alueen vahvuuksien tunnistaminen 6 7.2 Ekosysteemipalveluiden käyttäjäryhmäkohtainen tarkastelu 6 7.3 Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksen analysointi 7 7.4 Toimenpidesuositukset 7 8. Ekosysteemipalveluiden määrittämisen kriteerit 7 8.1 Ekosysteemipalvelujen jaottelun perusteet 7 8.2 Kohderyhmät 8 8.3 Palvelujen merkittävyystasot 9 9. Ekosysteemipalvelut hankealueella 9 9.1 Tuki- ja säätelypalvelut 9 9.2 Tuotantopalvelut 11
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
9.3 Kulttuuripalvelut 13 10. Asukkaiden kokemus 15 11. Ekosysteemipalveluiden ja maankäytön muutosten ristiintarkastelu 17 12. Merkittävimmät ekosysteemipalvelukokonaisuudet suhteessa suunnitelmaluonnokseen 17 12.1 Merkittävimmät ekosysteemipalvelut ja palveluita tarjoavat alueet 17 12.2 Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset 17 12.3 Suunnitelmaluonnoksen tuomat mahdollisuudet 18 12.4 Ekosysteemipalvelujen suurimmat mahdollisuudet ja kehittämiskohteet suunnitelma-alueella 18 12.5 Tesomajärven ympäristö (1) 20 12.5.1 Nykytila 20 12.5.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset: 20 12.5.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: 21 12.6 Tohloppijärven ranta-alueet, Tesoman koulun ympäristö 21 12.6.1 Nykytila 21 12.6.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset 21 12.6.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen 22 13. Potentiaaliset kehittämiskohteet 22 13.1 Tesoman keskusta-alueen ekosysteemipalveluiden kehittäminen – epäjatkuvuuksien lieventäminen ja estevaikutusten vähentäminen (3) 22 13.1.1 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: 22 13.2 Tesomajärvi-Mustavuori yhteyksien parantaminen täydennysrakennuksessa (4) 23 13.3 Pohjavesialueen tilan parantaminen hulevesiratkaisuin EHYT-rakentamisen yhteydessä (5) 23 14. Lähtöaineisto ja viitteet 23 15. Säätely- ja tukipalvelut 25 15.1 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminen 25 15.1.1 Ilmansaasteiden sitominen, melun lieventäminen 25 15.2 Veden kierron säätely ja veden laatu 26 15.2.1 Tulvahallinta (kiintoaineen laskeutus, veden viivytys ja varastointi) 26
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
15.2.2 Veden suodatus ja viivytys 27 15.2.3 Muu vedenkierron säätely 27 15.2.4 Pohjaveden suotuminen ja imeytyminen 29 15.3 Ympäristöolosuhteiden säätely 29 15.3.1 Hedelmien ja marjojen pölytys 29 15.3.2 Pienilmaston säätely 30 15.4 Tuotantopalvelut 31 15.4.1 Ravinto- ja raaka-aineet 31 15.4.1.1 Viljelykasvit puutarhoissa esim. marjat ja hedelmät 31 15.4.1.2 Viljelykasvit pelloilla ja viljelypalstoilla 31 15.4.1.3 Taimet 32 15.4.1.4 Kasviperäiset luonnontuotteet (puu, sienet ja marjat) 32 15.4.1.5 Riistaeläimet, kalat 32 15.4.1.6 Pintavesivarat 33 15.4.1.7 (Kasteluvesi) 33 15.4.1.8 Puhdas juomavesi 33 15.4.2 Luonnon monimuotoisuus 34 15.4.2.1 Uhanalaiset lajit/niiden elinympäristöt 34 15.4.2.2 Muut luontoarvot 34 15.5 Kulttuuripalvelut 35 15.5.1.1 Yleinen virkistäytyminen, liikuntamahdollisuudet, leikki ja rentoutuminen - lähimetsät 35 15.5.1.2 Työikäisten virkistys, ulkoilu ja kuntoilu - Ulkoilumetsät/reitit 35 15.5.1.3 Erityisryhmien virkistäytyminen, terapiavaikutukset, terveysvaikutukset - terveysmetsät 35 15.5.1.4 Lasten ja koululaisten virkistäytyminen, leikki ja ulkoilu 36 15.5.1.5 Hiljaiset alueet 36 15.5.1.6 Uiminen - Uimarannat 36 15.5.1.7 Oppimisympäristöt 37
EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
15.5.1.8 Tärkeät kulttuurihistorialliset alueet 37
LIITTEET
LIITE 1 Ekosysteemipalvelujen määrittämiseen käytetyt kriteerit ja ekosysteemipalvelukohtaiset kuvaukset alueesta
LIITE 2 Luokittelussa käytetty CICES versio 4.3
LIITE 3 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, yleinen
LIITE 4 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, lapset ja nuoret
LIITE 5 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, ikäihmiset ja vammaiset
1
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
1. JOHDANTO
Tämä selvitys on tehty osana Tampereen kaupungin täydennysrakentamista koskevaa selvitystä, EHYT-hanketta. EHYT-hankeessa pyritään löytämään kaava-
ratkaisuja kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Tässä työssä selvitettiin, miten asemakaava-alueen täydennysrakentamiskohteen suunnitte-luun ja paikkamarkkinointiin voidaan löytää ekosysteemiajattelun kautta uusia ratkaisuja, joilla yhtä aikaa vähennetään tiiviistä rakentamisesta aiheutuvia ym-
päristöhaittoja ja parannetaan elinympäristön laatua ja alueen houkuttelevuutta. Kohdealueella on erityistarvetta esim. viherverkoston parantamiselle sekä asemakaavoituksen ratkaisujen hyväksyttävyyden lisäämiselle.
Työn tavoitteena oli vahvistaa alueen nykyisiä ympäristöarvoja ja niiden sosiaalisia ulottuvuuksia. Alueen arvot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet suunnittelul-le pyrittiin tuomaan positiivisella tavalla näkyviksi alueen käyttäjille. Työssä sovellettiin uudenlaista, ekosysteemipalveluihin perustuvaa lähestymistapaa alueen ympäristöarvojen ja käyttäjäryhmien tunnistamiseen.
Työssä kartoitettiin asemakaavan suunnitteluun ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä alueen rakentamisessa, käytössä ja ylläpidossa. Talou-dellisten hyötyjen rinnalle tuotiin alueen nykyisten käyttäjäryhmien näkökulmat sekä tärkeimmät sosiaaliset ja ekologiset arvot. Ekosysteemipalvelulähestymis-tavan avulla on pyritty tuomaan esille erityisesti vihreän infrastruktuurin ja toimivien kaupunkiekosysteemien tuottamia hyötyjä ja palveluja ihmisille. Uudenlai-sella lähestymistavalla on haluttu kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan vihreän ja luonnontilaisen alueen ekologisiin toimintoihin, monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluiden laatuun kuin niiden määrään alueella.
Tilaajan yhdyshenkilönä selvityksessä toimi Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen ja selvityksestä on vastannut ekologi FT, Kaisa Musta-järvi. Asiantuntijoina selvityksessä on käytetty mm. ekosysteemipalveluiden asiantuntijaa, FM, Riina Känkästä, hulevesisuunnittelija DI, Laura Inhaa, maisema-arkkitehteja DI, Elina Kallialaa ja Anna Bergmania sekä vuorovaikutuksen ja sosiaalisten vaikutusten asiantuntijoita FM, Hanna Herkkolaa ja FM, Seela Si-nisaloa.
2. TYÖN TAUSTAA
2.1 EHYT –hanke
EHYT-hankkeen tavoitteena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin olemassa olevia rakenteita täydentäen ja jatkaen.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne on yksi keskeisistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää yhdys-
kuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Lähtökohtana on, että taajamia eheytettäessä parannetaan myös
elinympäristön laatua.
2.2 EHYT-hankkeen tavoitteet ja erityispiirteet Tesomalla
Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Tesoman keskustaa ollaan kehittämässä ja tavoitteena on luoda alueelle kaupallisia ja julkisia palveluita yhdistävä
Tesomatori. Suunnitelman lähtökohtana on, että Tesomantorille sijoittuvat julkisista palveluista Tesoman kirjasto, nuorisokeskus ja terveysasema. Lisäksi alu-
2
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
een neuvoloita ja hammashoitoa keskitetään terveysaseman yhteyteen. Tämä suunnitelma mahdollistaa vapautuvien alueiden maankäytön muutosten esimer-
kiksi ikäihmisten asumiseen. Näin alueelle saataisiin lisää myös tehostetun palveluasumisen paikkoja.
EHYT-hankkeessa vastataan väestön ja asumisväljyyden kasvuun sekä väestörakenteen muutoksiin yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Yhdyskuntarakennetta
eheyttäessä haetaan tilaa uudelle ja uudentyyppiselle asuntorakentamiselle. Monipuolisella asuntotuotannolla on mahdollista tukea alueiden ikärakenteen ta-
saista kehitystä ja elinkaariasumista, jolloin elämäntilanteen muutos ei edellytä asuinalueen vaihtoa.
Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan alueella jonkin verran vuoteen 2030 mennessä. Alueen kouluissa on ollut jonkin verran
tilaväljyyttä ja siitä johtuen esiopetusta on voitu sijoittaa alueen kouluihin. Esiopetusryhmien siirto on vapauttanut päiväkodeista tilaa pienemmille lapsille. Alu-
eella on tarvetta myös ikäihmisten palveluille.
3. EKOSYSTEEMIPALVELUT KÄSITTEENÄ
Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien, eli ympäristön rakenteen ja toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä hyötyjä ihmiselle (Millenium Ecosystem Assess-ment, MEA 2005). Ekosysteemipalvelukäsite auttaa ymmärtämään ekologisten prosessien merkitystä ihmisen näkökulmasta. Ekosysteemipalveluiden tuotta-
mat hyödyt muodostuvat toiminnallisesta kokonaisuudesta, jonka taustalla ovat ekosysteemin ekologiset toiminnot ja luonnon monimuotoisuus. Ekosysteemi-palveluilla tarkoitetaan niitä palveluita ja hyödykkeitä, joita luonnonympäristö ihmiselle tarjoaa. Näitä ovat esimerkiksi puhdas juoma- ja uimavesi, virkistäyty-mismahdollisuudet metsässä ja tulvasuojelu. Ekosysteemipalvelut luovat perustan inhimilliselle hyvinvoinnille ja yhteiskunnan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle kehitykselle. Käsite on
ihmislähtöinen, sillä kullakin ekosysteemipalvelulla on aina käyttäjänsä. Luonnon hyödyntämistä koskeva päätöksenteko, kuten maankäyttö, vaikuttaa ekosys-teemien rakenteeseen ja toimintoihin ja sitä kautta myös ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Kaupunkien viheralueet, luonnontilaisiksi mielletytkin, ovat aina ihmisen toiminnan rakentamia tai muokkaamia. Tästä huolimatta myös kaupunkien viheralueil-la, kuten pientaloalueilla, puistoissa, joutomailla ja kerrostalojen piha-alueilla, on jatkuvasti toimivia ekologisia prosesseja, jotka tuottavat ekosysteemipalvelu-ja. Maankäytön muutokset voivat vaikuttaa ekosysteemipalveluiden tuotantoon negatiivisesti, esimerkiksi kaventamalla tuotantoon sopivia maa- ja vesialueita
tai heikentämällä ilman, maaperän taikka veden laatua. Maankäytön muutoksilla voidaan suunnittelun avulla myös parantaa ekosysteemipalveluiden tuotanto-kykyä, laatua, hyödynnettävyyttä ja saavutettavuutta. Ekosysteemipalvelunäkökulman avulla voidaan tuoda kaupunkisuunnittelua varten näkyville sellaisia käyttäjälähtöisiä toimintoja ja merkittäviä kohteita, jotka perinteisissä ympäristöselvityksissä jäävät vähemmälle huomiolle. Tässä selvityksessä on ekosysteemipalvelulähestymistavan avulla pyritty tuomaan esille eri-tyisesti vihreän infrastruktuurin - toimivan kaupunkiekosysteemin tuomia hyötyjä ja palveluja ihmisille. Lähestymistavalla pyritään näkemään viheralueet eko-logisten toimintojen (kuten vedenkierron säätelyn) ylläpitäjänä, suunnittelun voimavarana ja inspiraationa sekä resurssina ihmisille. Lisäksi näkökulmalla pyri-
tään häivyttämään sitä jyrkkää rajaa, joka perinteisemmässä maankäyttöajattelussa nähdään rakennettujen ja ns. luonnontilaisten alueiden välillä. Näkökul-malla pyritään kiinnittämään enemmän huomiota myös rakennetun ympäristön ekologiaan ja ekologisiin prosesseihin, jolloin kaupunkiympäristön tiivistyminen ei välttämättä tarkoittaisi ekosysteemipalvelujen heikentymistä, vaan uudelleen organisoitumista ja tehostumista (sama alue tuottaa useita ekosysteemipalve-
3
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
luita, myös rakennettu alue tuottaa ekosysteemipalveluita). Huomio kohdistetaan viheralueiden ekologisiin toimintoihin, monimuotoisuuteen ja ekosysteemipal-
veluiden määrään, eikä niinkään viheralueiden määrään sinänsä.
3.1 Ekosysteemipalvelukäsitteen taustaa
Ekosysteemipalveluiden käsite on osa laajempaa ekosysteemilähestymistapaa, joka on peräisin vuonna 1992 Rio de Janeirossa hyväksytystä biologista moni-
muotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta (Convention on Biological Diversity, CBD). Ekosysteemilähestymistapa on kokoelma periaatteita ja suosituk-
sia, joilla toteutetaan YK:n yleissopimuksen tavoitteita biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä.
Ekosysteemilähestymistavassa huomio kiinnitetään laajoihin ympäristökokonaisuuksiin, ja ekosysteemien rakenteen ja toiminnan säilyttämistä perustellaan ih-
misille ja luonnolle tärkeiden ekosysteemipalveluiden turvaamisella (Jäppinen ym. 2004). Lähestymistapaa kutsutaan myös ekosysteemien hoidoksi tai hallin-
naksi, jolle on tyypillistä ihmislähtöinen, yhteisöpohjainen tai yhteistoiminnallinen tarkastelu (Naskali ym. 2006).
Ekosysteemipalveluiden käsite otettiin nykyisessä muodossaan käyttöön ensimmäisen kerran YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnissa vuonna 2005 (MEA
2005). YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnin tavoitteena oli tuoda esille ekosysteemeissä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia ihmisiin ja yhteis-
kuntaan. Arvioinnissa todettiin ihmisen aiheuttaneen viimeisten 50 vuoden aikana suurempia muutoksia ekosysteemeissä kuin milloinkaan aikaisemmin ihmis-
kunnan historian aikana (MEA 2005). Arvioinnin tuloksena määritettiin tieteellinen perusta niille käytännön toimenpiteille, joiden avulla on mahdollista edistää
ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä sekä ihmisten hyvinvointia (Naskali ym. 2006).
4. TYÖN TAVOITTEET
Työn tavoitteena oli vahvistaa alueen nykyisiä ympäristöarvoja sekä niiden sosiaalisia ulottuvuuksia, ja tuoda ne ja niihin kohdistuvat ympäristömyönteiset suunnitteluratkaisut positiivisella tavalla näkyviksi alueen käyttäjille.
Tavoitteena on löytää asemakaavan suunnitteluun ratkaisuja, jotka tuovat taloudellisia synergiahyötyjä suunnittelukohteen rakentamiseen, käyttöön ja ylläpi-toon. Samalla varmistetaan, että taloudellisten vaikutusten rinnalla huomioidaan myös alueen nykyiset käyttäjäryhmät sekä tärkeimmät sosiaaliset ja ekologi-
set näkökulmat. Näin lisätään kaupunkirakenteen tiivistämisen hyväksyttävyyttä, tuomalla esiin asemakaava-alueen kokoisen alueen ekosysteemipalveluiden käyttäjiä ja hyötyjiä. Työn päätavoitteena on kokeilla ja luoda uutta lähestymistapaa alueen ympäristöarvojen ja käyttäjien huomioimisessa. Työn yhteydessä selvitettiin mm. minkälaista lähtötietoa ekosysteemipalveluiden määrittämiseen tällä hetkellä ja tässä mittakaavassa Tampereelta löytyy, ja miten ekosystee-mipalveluja voidaan kartalla esittää maankäytönsuunnittelun tarpeita varten.
4
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
5. HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO
Hanketta työstettiin yhteistyössä SYKE:n EVITA-hankkeen kanssa. Tampereen kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen vuosina 2012- 2013 toteuttamassa
Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella (EVITA) -yhteistyöhankkeessa konkretisoidaan ja analysoidaan Tampereen kaupungin ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on löytää tärkeät ja jatkossa mahdollisesti vaarantuvat ekosysteemipalvelut, jotta nämä palvelut voidaan entistä paremmin turvata tulevassa kaupunkisuunnittelussa. Ekosysteemipalveluita voidaan tarkastella monella tasolla, aina globaalista paikal-liseen. EVITA-hankkeessa ekosysteemipalveluita tarkastellaan Tampereen kaupungin ja koko Tampereen seudun laajemmassa mittakaavassa hyödyntäen ns.
Seutukeke-mittareita (esim. metsäalueiden pirstoutuneisuus). Tässä raportissa on tarkasteltu pienemmän mittakaavan kaupunkisuunnittelua ja saatavilla ole-via lähtöaineistoja yksittäisen kaupunginosan suunnittelua varten. Hankkeiden yhteistyön avulla pyritään vertailemaan miten eri maankäytön suunnittelun mit-takaavatasoilla ekosysteemipalvelunäkökulmaa kannattaisi hyödyntää, ja kuinka eri vaiheiden suunnittelu ja tarkastelu tukevat toisiaan.
6. ALUEEN KUVAUS
6.1 Väestörakenne
Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä 29 200 asukasta. Alueen väestöstä 8,3 % eli noin 2 400 asukasta on alle 7-vuotiaita ja 6,6 % eli noin 1 900 asu-
kasta on yli 74–vuotiaita.
Tesoman asukasmäärä on pysynyt viime vuosikymmenet lähes samana (kuva 1). Alueen sisällä on kuitenkin tapahtunut muutoksia siten, että Epilänharjun,
Tohlopin ja Lamminpään asukasmäärä on noussut lisärakentamisen myötä ja vanhojen lähiöiden, Haukiluoman ja Tesoman (Ikurin, Ristimäen ja Tesomajärven
kaupunginosien) asukasmäärä on laskenut. Huolestuttavaa on erityisesti Tesoman aluekeskuksen ympäristön asukasmäärän lasku. Haukiluoman, Ristimäen ja
Tesomajärven kaupunginosien asukasmäärät ovat olleet korkeimmillaan heti alueiden rakentumisen jälkeen 1980–luvulla, jonka jälkeen asukasmäärät ovat
jatkuvasti laskeneet. Ainoastaan Ristimäessä asukasmäärään on saatu pientä kasvua 2000–luvun lopun lisärakentamisella.
5
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 1. Väestönkehitys Tesomalla ja lähikaupunginosissa.
Näissä luvuissa on kuitenkin mukana myös Haukiluoman alue, jolle on EHYT- hankkeessa tehty oma suunnitelmansa.
6.2 Työpaikat
Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin 7 850 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teollisuudessa (noin 3 900 työpaikkaa) ja kaupan alalla (noin 900 työ-
paikkaa). Teollisuuden työpaikat keskittyvät Porin radan varren teollisuusalueille sekä Myllypuroon.
6.3 Palvelut
Ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja tarjoavat Pispan palvelukeskus sekä Kotipirtin palvelutalo, joissa molemmissa on sekä palvelu- että päiväkes-
kustoimintaa. Tesomalla on tällä hetkellä kaksi koulua; Tesomajärven koulu (alakoulu) ja Tesoman koulu (yläkoulu). Tesoman terveysasema sijaitsee Ristimä-
essä ja sen yhteydessä toimii myös hammashoitola. Tesoman nuorisokeskus sijaitsee Tesoman kirjaston yhteydessä. Suunnittelualueen päiväkoteja ovat Te-
soman ja Länsi-Tesoman päiväkodit (Länsi-Tesoman päiväkodissa myös kerho). Tesoman uimahalli ja jäähalli sijaitsevat Tesomajärven pohjoispuolella. Alueen
kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Tesomankadun ja Tesoman valtatien risteykseen.
6
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
7. MENETELMÄKUVAUS
7.1 Ekosysteemipalveluiden ja alueen vahvuuksien tunnistaminen
Tämän työn tavoitteena oli tunnistaa ja jaotella alueen merkittävimmät ekosysteemipalvelut eri palveluryhmiin. Lisäksi määritettiin karkeasti onko kyseessä
paikallisesti, seudullisesti vai valtakunnallisesti käytetty ekosysteemipalvelu. Ekosysteemipalveluiden ja niiden arvon määräytymisen kriteerit on esitetty luvus-
sa 5 ja yksittäisten ekosysteemipalveluiden määrittämisen kriteerit liitteessä 1.
7.2 Ekosysteemipalveluiden käyttäjäryhmäkohtainen tarkastelu
Ekosysteemipalveluilla on aina käyttäjänsä. Tesoman kaltaisella taajama-alueella asuu ja liikkuu useita käyttäjäryhmiä, joihin muutokset maankäytössä voivat
vaikuttaa eri tavoin ja joiden tarpeet palveluiden suhteen voivat poiketa tosistaan. Alueella tehtävät palvelurakenteen muutokset koskevat erilaisia asukas- ja
käyttäjäryhmiä. Alueella tullaan tekemään uudelleenjärjestelyjä niin koulujen kuin palveluasumisen (ikäihmisten asumisen) suhteen, joten muutokset maan-
käytössä kohdistuvat todennäköisesti eri tavoin eri käyttäjäryhmiin. Alueen suunnittelutavoitteissa on myös pyrkimys koko elämän mittaiseen asumiseen ja tar-
jota erityyppistä asumista niin, että elämäntilanteen muutos ei edellyttäisi asuinpaikan vaihtoa.
Ensimmäisessä vaiheessa ekosysteemipalveluita määritettiin kartalle käyttäjäryhmäkohtaisesti. Kaikkien palveluiden tarkasteleminen tämän työn puitteissa
ei ollut mahdollista. Eri ekosysteemipalveluryhmiä läpi käytäessä todettiin, että selkeimmin tässä kohteessa ja työssä käyttäjäryhmäkohtaisuus korostuu kult-
tuuristen palveluiden ryhmässä ja etenkin metsäisten alueiden tarjoamien virkistys- ja elämyspalveluiden suhteen. Tässä työssä käyttäjäryhmäkohtaisten pal-
veluiden tunnistamisen lähtökohtana käytettiin eri käyttäjäryhmien käyttämien julkisten palveluiden sijaintia. Alueen palveluiden sijaintikartan avulla sijoitet-
tiin alueen koulut, päiväkodit, urheilu- ja päiväkeskukset sekä palvelukeskukset kartalle, ja näiden kohteiden lähiympäristöön oletettiin sijoittuvan näille käyttä-
järyhmille merkittäviä palveluita, jotka tunnistettiin, nimettiin ja sijoitettiin kartalle.
Toisessa vaiheessa käyttäjänäkökulmaa tarkasteltiin analysoimalla hankkeessa järjestetyn asukastilaisuuden ja PEHMO-GIS internetkyselyn tuloksia käyttä-
jäkohtaisesti sekä suhteessa ekosysteemipalveluihin ja niiden sijoittumiseen kartalla. Sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja erilaisten asukaskyselyiden ana-
lysointiin perehtyneet asiantuntijat pyrkivät aluksi jaottelemaan kyselyn tuloksia käyttäjäryhmäkohtaisesti muodostaakseen kuvan eri käyttäjäryhmien koke-
muksista alueesta. Tuloksia analysoitaessa tuli kuitenkin huomioida se, että asukastilaisuudessa tai internetkyselyssä asukkailta ei oltu kysytty ekosysteemipal-
veluista eikä näitä tuloksia kerätty erityisesti tätä näkökulmaa huomioiden, eikä kyselyä oltu tehty alunperin käyttäjäryhmäkohtaisesti. Kyselyiden tuloksia ei
voitu jaotella käyttäjäryhmäkohtaisesti, sillä suurinta osaa kommenteista ei voitu kohdistaa tiettyyn käyttäjäryhmään.
Sen sijaan asiantuntijat muodostivat kommenttien perusteella ja ekosysteemipalvelukartoista synteesikartan. Kartalle hahmoteltiin kommenttien perusteella
asukaskokemukseltaan erilaisia alueita. Tätä karttaa hyödynnettiin yleissuunnitelmaluonnoksen arvioinnin ja toimenpidesuositusten antamisen yhteydessä.
Analyysin tulokset on esitetty kappaleessa 9.
Kolmannessa vaiheessa arvioitiin yleissuunnitelmaluonnoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ristiintaulukoinnin avulla käyttäjäryhmäkohtaisesti. Käyttä-
järyhmäkohtainen arviointi tehtiin niiden ekosysteemipalveluiden osalta, joiden kohdalla se oli mielekästä ja mahdollista käytössä olevan aineiston perusteella.
7
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Yleissuunnitelmaluonnoksen vaikutusten arvioinnin toteutusta on kuvattu seuraavassa kappaleessa (6.3) ja analyysin tuloksia käytettiin myös toimenpi-
desuositusten antamiseen.
7.3 Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksen analysointi
Ekosysteemipalveluiden tunnistamisen jälkeen kartoille sijoitettiin yleissuunnitelmaluonnos maankäyttösuunnitelmineen. Asiantuntijaryhmälle järjestettiin työ-
paja, jossa tunnistettiin merkittävimmät maankäytön muutosten aiheuttamat riskit alueen ekosysteemipalveluille. Riskien analysointi tehtiin ristiintaulukoinnin
avulla. Yleissuunnitelmaluonnoksen aiheuttamien maankäytön muutosten vaikutuksia (rakennetun pinta-alan kasvu, väestömäärän kasvu ja palvelurakenteiden
muutokset) arvioitiin kuhunkin ekosysteemipalveluun. Lisäksi arvioitiin rakentamisen aikaisten melun, pölyn, räjäytysten ja maansiirtotöiden vaikutuksia.
7.4 Toimenpidesuositukset
Ekosysteemipalvelukarttojen, käyttäjäryhmäkohtaisen tarkastelun sekä yleissuunnitelmaluonnoksen riksianalyysin perusteella annettiin toimenpidesuosituksia
yleissuunnitelman muokkaamista ja jatkosuunnittelua varten.
8. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN MÄÄRITTÄMISEN KRITEERIT
8.1 Ekosysteemipalvelujen jaottelun perusteet
Ekosysteemipalveluista käytetään erilaisia jaotteluja. Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnissa (MEA 2005) palvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotantopalvelui-
hin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja tukipalveluihin. Kyseisessä jaottelussa säätelypalvelut sisältävät monenlaisia ekosysteemin toimintoja, joihin kuu-
luvat puiden ja sateen suorittama ilman puhdistus tai maaperän tuottama veden puhdistuminen. Säätelypalvelut hyödyttävät ihmisiä säätelemällä ja ylläpitä-
mällä ekologisia prosesseja. Säätelypalvelujen tunnistaminen vaatii ekosysteemin prosessien tuntemista, ja ekosysteemissä vallitsevien syy-seuraussuhteiden
ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Siksi nämä prosessit jäävät usein päätöksenteossa huomiotta. Tukipalvelut tukevat useiden ekologisten prosessien toimintaa.
Tukipalveluita ovat mm. uuden maannoksen muodostuminen ja maaperän ravinteiden kierrot. Tukipalveluita pidetään usein itsestäänselvyyksinä, joten niiden
arvottaminen ja huomioiminen päätöksenteossa on vielä vähäisempää ja vaikeampaa kuin säätelypalveluiden. Tukipalvelut ovat muiden palveluiden perusta,
mutta käytännössä ekosysteemipalveluiden jakaminen tuki- ja säätelypalveluihin on osoittautunut vaikeaksi. Siksi nykyään suositaan yhä useammin ekosys-
teemipalveluiden jakoa kolmeen luokkaan. Tämä jaottelu on CICES:in (Common International Classification of Ecosystem Services, 2013) mukainen:
1. Tuki- ja säätelypalvelut
2. Tuotantopalvelut
3. Kulttuuripalvelut
CICES on kansainvälinen hanke, joka pyrkii löytämään yhtenäisen tavan luokitella ekosysteemipalveluita. Yhdenmukainen luokitus ja käsitteistö edesauttavat
ekosysteemipalveluselvitysten vertailtavuutta niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Liitteessä 1 on kuvattu kunkin ekosysteemipalvelun yksityiskoh-
8
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
taiset määrittelykriteerit. Luokittelussa on käytetty CICES versiota 4.3 (julkaistu tammikuussa 2013, liite 2). Tässä raportissa on käytetty palveluiden nimeämi-
sessä ja luokittelussa kolmea tasoa:
1. lohko (division)
2. ryhmä (group)
3. luokka (class)
Lisäksi CICES:in versiossa 4.3 on esimerkit kuhunkin luokkaan kuuluvasta palvelusta.
CICES:in luokittelua pyrittiin soveltamaan siltä osin kuin se maankäytön suunnittelun näkökulmasta oli ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista. Pääosin pyrit-
tiin luokittelemaan ja nimeämään palvelut kartalle luokkatasolle, mutta ymmärrettävyyden ja tiedon maankäytössä sovellettavuuden vuoksi osa palveluista ni-
mettiin vielä tarkemmalle ja kuvaavalle tasolle liitteessä 2 mainittujen palveluiden esimerkkien mukaisesti (esim. kalastus). Tulvasuojelu ja hulevesien hallinta
ovat nykyään maankäytössä merkittäviä ja ajankohtaisia suunnitteluun vaikuttavia asioita. Siksi hulevesien hallintaan liittyvät palvelut haluttiin kuvata kartalla
tarkemmin ja palveluja tarjoavat eri ympäristötekijät kuvattiin erillisillä tasoilla. Hulevesien hallinnan vaatimusten maankäytön suunnittelussa lisääntyessä ja
luontaisen veden kierron säilymisen arvostuksen kasvaessa, ekosysteemipalvelulähestymistapaa haluttiin soveltaa erityisesti vedenkierron tarkasteluun. CICES
jäsentää ekosysteemipalvelut luonnontieteellisesti ja ekologisesti, mikä ei suoraan sovellu yleistajuiseen maankäytön suunnittelun ohjaamiseen. Jotta luokitte-
lu olisi yleistajuinen ja asemakaavoitukseen soveltuva, sovellettiin myös lohkojen ja ryhmien nimiä ekosysteemipalvelujen alaluokiksi sen mukaan kuinka loh-
kon tai ryhmän nimi oli yleistajuinen ja sovellettavissa tähän hankkeeseen. Kulttuuripalveluiden esittämiseen ja metsien tarjoamien virkistyspalvelujen kuvaa-
miseen asemakaavatasolla CICES:in esittämä jaottelu koettiin liian yleiseksi, jotta niihin liittyvät asiat olisi voitu esittää maankäytön suunnittelua hyödyttävällä
tavalla. Tesoman kulttuuripalvelujen luokittelussa huomioitiin erityisesti käyttäjänäkökulma.
8.2 Kohderyhmät
Ekosysteemipalveluita pyrittiin tunnistamaan ja vaikutuksia tarkastelemaan myös eri kohderyhmien näkökulmasta, koska hankealueella tulee täydennysraken-
tamisen yhteydessä tapahtumaan myös palvelurakenteiden muutoksia, jotka kohdistuvat eri tavalla eri kohderyhmiin. Palvelurakenteiden muutoksia tapahtuu
etenkin koululaisten ja iäkkäiden palveluissa ja EHYT-hankkeen yksi tavoitteista on koko elinkaaren jatkuvan asumisen mahdollistaminen alueella. Toisaalta
työikäisen väestön houkutteleminen on alueen elinvoimaisuuden kannalta merkityksellisintä. Siksi tarkasteltaviksi kohderyhmiksi valittiin seuraavat:
1. Pienet lapset ja koululaiset
2. Työikäiset
3. Ikäihmiset ja vammaiset
Ekosysteemipalveluita tunnistettaessa arvioitiin, voiko palveluita ja niihin kohdistuvia vaikutuksia jaotella näiden ryhmien välillä, käytettävissä olevan lähtötie-
don perusteella. Kunkin palvelun kohdalla liitteessä 1 kuvataan ne perusteet, joilla ekosysteemipalveluja on luokiteltu käyttäjäryhmien mukaan.
9
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
8.3 Palveluiden merkittävyystasot
Tulevan suunnitelman vaikutusten arviointia varten palvelut myös arvotettiin valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviksi. Liitteessä 1 on kuvat-
tu kunkin ekosysteemipalvelun yhteydessä, millä perusteella se on arvotettu.
9. EKOSYSTEEMIPALVELUT HANKEALUEELLA
9.1 Tuki- ja säätelypalvelut
Määritelmän mukaan tuki- ja säätelypalvelut käsittävät ne prosessit, joiden avulla elävät organismit ylläpitävät ja säätelevät ihmisen elinympäristöä. Tällaisia
ovat mm. mikrobien tuottama saasteiden hajotus ja petoeläinten tuottama tuholaisten säätely, ja ilmaston, hydrologian ja biokemiallisten kiertojen säätely ku-ten hiilen ja typen sidonta, sekä kosteikkojen tuottama tulvasuojelu, ravinteiden kierto ja maa-aineksen muodostus ekosysteemeissä. Alueella tunnistetut ja tässä mittakaavassa merkityksellisiksi arvioidut tuotanto- ja säätelypalvelut on esitetty kuvassa 2.
10
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 2. Tuki- ja säätelypalvelut hankealueella.
11
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
9.2 Tuotantopalvelut
Tuotantopalvelut ovat niitä välittömiä tuotteita, kuten esim. ravinto, puhdas juomavesi, biomassa ja raaka-aineet, joita ihminen saa luonnosta. Tesoman alu-
eelta tunnistetut ekosysteemipalvelut on esitetty kuvassa 3.
12
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 3. Tuotantopalvelut hankealueella
13
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
9.3 Kulttuuripalvelut
Kulttuuripalveluihin sisältyvät esimerkiksi ekosysteemien ihmiselle tuottamat virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kokeminen sekä el-
vyttävät ja esteettiset maisemat, joissa voi olla myös luonnon ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä piirteitä. Tesoman suunnittelualueella tunnistetut kulttuuri-
palvelut on esitetty kuvassa 4.
Suunnittelualueella tunnistettiin käyttäjäkohtaisia ekosysteemipalveluja erityisesti kulttuuripalveluiden ryhmässä, joten kartalla on esitetty myös merkittävim-
mät käyttäjäryhmäkohtaiset julkiset palvelut kohteessa. Metsäiset alueet palveluiden läheisyydessä haluttiin luokitella näiden palveluiden käyttäjäryhmien pe-
rusteella. Koululaisille ja päiväkotilapsille, ikäihmisille ja vammaisille, sekä työikäisille erityisesti merkittävät metsäalueet luokiteltiin sen perusteella sijaitseeko
metsä esim. koulun tai palvelulaitoksen läheisyydessä. Koulujen ja päiväkotien lähimetsät on esitetty erillisenä palveluna ja terapiametsät ovat vanhusten pal-
velukeskusten ja vammaisten päiväkeskusten ympäristöjä. Työikäisille merkittäviä metsäalueita arvioitiin olevan esim. kevyenliikenteenväylien reunametsät,
joihin puuttuminen rakentamisen yhteydessä voidaan kokea negatiivisena. Kulttuuripalvelujen tunnistamisen kriteerit kunkin palvelun osalta on esitetty liittees-
sä 1.
14
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 4. Kulttuuripalvelut hankealueella.
15
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
10. ASUKKAIDEN KOKEMUS
Ekosysteemipalveluiden tunnistamisen jälkeen tarkasteltiin asiantuntija-arviona alueen suunnittelun yhteydessä työpajoissa kerättyjä asukaspalautteita. Niiden
perusteella laadittiin asiantuntija-arviona karkea kartta suunnittelualueesta asukkaiden kokemana (kuva 5). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja asukaspa-
lautteen perusteella sosiaalisten vaikutusten asiantuntijat laativat kartan asukaskokemuksesta alueella.
Tarkastelussa jaettiin kartalle sijoitettu palaute negatiivisiin ja positiivisiin palautteisiin. Paljon positiivista kokemusta kuvaavia palautteita saaneet alueet kuvat-
tiin miellyttäviksi alueeksi, paljon negatiivista palautetta saaneet epämiellyttäviksi. Lisäksi tarkastelussa nousi keskeiseen asemaan palautteet, joiden koettiin
heijastavan estevaikutusta. Esim. alueen liikenteellisiä ominaisuuksia oli kuvattu riittämättömiksi, turvattomuutta aiheuttaviksi tai vaarallisiksi. Nämä alueet
kuvattiin estevaikutuksen alueiksi, jotka mahdollisesti estävät alueen asukkaita hyödyntämästä potentiaalisia ekosysteemipalveluja. Lisäksi tunnistettiin ne
ekosysteemipalveluja tarjoavat alueet, joista asukkaat eivät olleet antaneet lainkaan palautetta tai palautteita oli tullut vain muutamia. Nämä alueet tunnistet-
tiin ns. potentiaalisten ekosysteemipalvelujen alueiksi, joiden merkitys oli käyttäjille epäselvä. Kuvaa 5 tarkastellessa voidaan havaita, että estevaikutuksen
alueet todellakin saattavat vaikeuttaa potentiaalisiksi määriteltyjen alueiden käyttöä. Lisäksi voidaan havaita, että kevyenliikenteen verkostolla on hyvin mer-
kittävä vaikutus alueen koettuun miellyttävyyteen ja merkityksellisyyteen. Potentiaalisilla alueilla kevyenliikenteen verkosto joko puuttuu tai on hyvin harva.
16
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 5. Asukaspalautteen perusteella laadittu kartta suunnittelualueen merkitsevyydestä asukkaille.
17
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
11. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN JA MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN RISTIINTARKASTELU
Suunnitelmaluonnoksen mukaisten maankäytön muutosten vaikutuksia, niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin, tarkasteltiin asiantuntijoiden ”aivoriihessä” ristiin-
taulukoinnin avulla. Suunnitelmaluonnoksen aiheuttamien maankäytön muutosten vaikutuksia (rakennetun pinta-alan kasvu, väestömäärän kasvu ja palvelura-
kenteiden muutokset) arvioitiin kuhunkin ekosysteemipalveluun. Lisäksi arvioitiin rakentamisen aikaisten melun, pölyn, räjäytysten ja maansiirtotöiden vaiku-
tuksia. Niiden palveluiden suhteen kun oli mahdollista, vaikutukset arvioitiin erikseen eri käyttäjäryhmille. Vaikutuksia arvioitiin ympäristövaikutusten arvioin-
tiin kehitetyn merkittävyyskriteeristön avulla ja kustakin vaikutuksesta kirjattiin myös sanallinen kuvaus. Yleisesti vaikutuksia arvioiva riskitarkastelutaulukko
on raportin liitteenä 2, lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu liitteessä 3, ja ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvia vaikutuksia liitteessä 4.
12. MERKITTÄVIMMÄT EKOSYSTEEMIPALVELUKOKONAISUUDET SUHTEESSA SUUNNITELMA-
LUONNOKSEEN
12.1 Merkittävimmät ekosysteemipalvelut ja palveluita tarjoavat alueet
Ekosysteemipalvelujen tunnistamisen yhteydessä merkittävimmiksi palveluiksi alueella havaittiin vesien säätelyyn eli hulevesien hallintaan liittyvät palvelut:
veden suodatus, varastoint ja viivytys, tulvahallinta, sekä viherverkon tarjoamat elinympäristövarat ja virkistykseen liittyvät palvelut. Tesoma-Tohloppijärvi -
akselin viherverkko tarjoaa alueen asukkaille monia, erityisesti virkistykseen liittyviä ekosysteemipalveluja, joista erityisesti hiljaisten alueiden tarjoama hiljai-
suuden kokeminen on koko kaupunginkin mittakaavassa merkittävä alueellinen palvelu. Viherverkon toiminnallisen jatkuvuuden säilyttämiseen täydennysra-
kentamisen yhteydessä, ja vesien luontaisen kierron ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen hulevesiratkaisuja suunniteltaessa, tuleekin kiinnittää erityistä huo-
miota täydennysrakentamista ja sen toteutusratkaisuja suunniteltaessa. Vaikutusten lieventämiseen tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota.
12.2 Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset
Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset suunnittelualueella kohdistuvat viherverkon toiminnallisuuteen. Viherkäytävä pohjoisen suuntaan kapenee
uuden asuinalueen rakentuessa Tesomajärven pohjoispuolelle. Tämä lisää myös rakennetun ja pinnoitetun alueen määrää ja vaikuttaa alueen vesien kiertoon.
Myös Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävät hiljaiset alueet Tesomajärven ympäristössä pienenevät suunniteltujen kortteleiden vuoksi. Tämä palvelu tu-
lisikin huomioida suunnittelun yhteydessä erityisesti. Tämä voidaan tehdä joko muuttamalla suunnitelmaa, varmistamalla jäljelle jäävien alueiden laatu suun-
nitteluratkaisuin ja lieventämistoimin, tai erityisesti suojelemalla jäljelle jääneet hiljaiset alueet.
18
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
12.3 Suunnitelmaluonnoksen tuomat mahdollisuudet
Tässä selvityksessä ekosysteemipalveluita kuvattiin kartalla pinta-aloina ja niitä arvotettiin valtakunnallisesti, seudullisesti (kaupungin mittakaavassa) ja paikal-
lisesti merkittäviksi. Pelkän pinta-alan ja alueellisen merkittävyyden lisäksi ekosysteemipalvelujen laadulla on kuitenkin erityistä merkitystä. Täydennysraken-
tamisen vaikutuksia tarkasteltaessa tuleekin huomioida, että laadultaan heikkoja palveluita voidaan rakentamisella heikentää hyvälaatuisia palveluita enem-
män. Esimerkiksi jo pinnoitetulle alueelle tai luontoarvoiltaan jo muutetulle alueelle voidaan osoittaa rakentamista ekosysteemipalvelujen siitä merkittävästi
heikentymättä. Toisaalta laadultaan hyvillä, vaikkakin alueellisesti pienillä alueilla voidaan kompensoida huonolaatuisempien alueiden menetystä, ja laadultaan
heikkoja palveluita voidaan parantaa kompensaatioksi menetetyistä palveluista. Erityisiä kompensaatiomahdollisuuksia tarjoavat alueen eteläosan teollisuus-
alueen täydennysrakentaminen. Moderneilla hulevesiratkaisuilla, läpäisevien pinnoitteiden, viherkattojen ja kosteikkoaltaiden avulla voidaan parantaa alueen
ekosysteemipalveluja niin, että ekosysteemipalvelujen tarjonta koko alueen mittakaavassa ei merkittävästi heikkene, vaikka esim. alueen pohjoisosaa täyden-
nysrakennetaan.
Suunnittelualueiden pohjoisosaan sijoitettavan täydennysrakentamisen yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota vihersuunnittelun ja hulevesiratkaisujen
avulla siihen, että laadukkailla ratkaisuilla pyrittäisiin estämään ekosysteemipalvelujen heikentymistä alueella. Tesomajärvestä pohjoiseen laskevan ojan var-
teen suositellaan luonnon monimuotoisuutta, alueen virkistysarvoa ja vedenlaatua parantavia hulevesien käsittely- ja kosteikkoratkaisuja yhdistettynä moni-
muotoiseen viherrakentamiseen.
Asukasmäärän lisääntyessä myös palstaviljelyn lisäämiselle voisi alueella olla tarvetta. Samalla parannettaisiin alueen ekosysteemipalvelujen tuotantopalvelu-
jen laatua alueella. Peltoalueiden sijainti lähellä potentiaalista kasteluvettä tarjoavia järviä luo tälle palvelulle hyvät mahdollisuudet.
12.4 Ekosysteemipalveluiden suurimmat mahdollisuudet ja kehittämiskohteet suunnitelma-alueella
Seuraavassa kappaleessa esitellään tarkemmin alueen ekosysteemipalveluiden kartoituksen yhteydessä esiin nousseita merkittäviä ekosysteemipalveluita ja
kehittämiskohteita. Tunnistettujen ekosysteemipalveluiden ja niihin kohdistuvien maankäytön muutospaineiden pohjalta määritettiin ekosysteemipalveluiden
kannalta tärkeimmät alueet ja toiminnot, jotka:
1. tuottavat alueen merkittävimmät ekosysteemipalvelut
2. tuottavat merkittävimmät mahdollisuudet ekosysteemipalvelujen osalta
3. ovat merkittävimmät heikkoudet/kehittämiskohteet alueen ekosysteemipalveluissa
Tarkastelussa pyrittiin huomioimaan eri palvelujen välisiä synergioita ja ristiriitoja sekä esittämään toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat toimia,
joilla pyritään tuomaan esille alueen vahvuuksia, parantamaan esille nousseita nykytilan kehittämiskohteita tai lieventämään riskitarkastelussa todettuja suun-
nitelmaluonnoksen mukaisen maankäytön negatiivisia vaikutuksia.
Kuvassa 6 on esitetty ekosysteemipalvelukokonaisuuksien ja kehittämiskohteiden sijainnit. Otsikon numerointi viittaa kuvan kohdenumeroihin, jotka esitellään
seuraavissa luvuissa.
19
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 6. Ekosysteemipalvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet alueella suhteessa yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin
20
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
12.5 Tesomajärven ympäristö (1)
12.5.1 Nykytila
Alueen vahvuudet ja tärkeimmät arvot: Vedenkierron säätelyn ekosysteemipalveluiden kannalta alueella on erityistä merkitystä, tässä käytetyn määritel-
män mukaan jopa valtakunnallista arvoa Natura-alueen valuma-alueena. Natura-alue voidaan ajatella valtakunnallisesti merkittäväksi arvoksi. Muutokset va-
luma-alueella vaikuttavat niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä Natura-alueen vesitaseeseen ja veden laatuun. Natura-alueen valuma-alueen viher-
alueilla on vielä suhteellisen paljon päällystämätöntä maanpintaa, mikä viivyttää hulevesiä. Natura-alueen valuma-alueella maaperä ei ole hyvin hulevesiä
imeyttävää. Tesomajärvi toimii luontaisena tasausaltaana sekä hulevesien laadun että määrän suhteen, vesien johtuessa edelleen Natura-alueelle ja Vihnusjär-
veen. Alueen metsät toimivat koko Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävänä osana viherverkkoa ja niissä on merkittäviä elinympäristöjä. Kohteessa sijait-
seva metsäalue on niin laaja, että sillä voi olla jopa pienilmastoa tasaavaa vaikutusta.
Alueella on runsaasti monipuolista virkistyskäyttöä – alue soveltuu, ja sillä on valmiit rakenteet, niin työikäisten ulkoiluun, koululaisten leikkialueeksi kuin uimi-
seen, marjastukseen ja sienestykseen. Aluetta käytetään myös aktiivisesti kevyen liikenteen kulkureittinä. Alueella sijaitsee myös Länsi-Tampereen mittakaa-
vassa merkittävä hiljainen alue.
Nykytilan haasteet:
Nykytilassa viherverkon ja kevyen liikenteen väylien jatkuvuus sekä pohjoisen, etelän että etenkin idän suuntaan on heikko
Alueen luonto on melko yksipuolista ja talouskäytön leimaamaa, ojan varsi on pusikoitunut ja perattu
Hiljaisen alueen hyödynnettävyys rauhoittumiseen on huono, sillä alueelle ei johda virkistysreittiä
Tesomajärvestä pohjoisen suuntaan johtava oja on voimakkaasti kaivettu ja muokattu
Taimiston alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta ja viherverkon osana yksipuolinen, vaikka tarjoaakin taimia
12.5.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset:
Alueen viherverkkoa näverretään ja yhteyksiä sekä pohjoiseen että itään kavennetaan uusien asuinalueiden rakentuessa.
Käyttäjäprofiili saattaa hiukan muuttua, kun koulujärjestelyt siirretään itään.
Vesitorninmäelle rakennettava asuinalue voi muuttaa maisemallisesti merkittävää mäkeä.
Rakentamisen yhteydessä voi olla vedenlaatuvaikutuksia Tesomajärveen.
Hulevesiratkaisuissa rakentamisen yhteydessä on huomioitava Tesomajärven vedenlaatu ja kohteiden sijainti Natura-alueen valuma-alueella.
21
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
12.5.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen:
Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi – suuntaisella yhteydellä on tärkeä kehittämistarve keskuspuiston verkoston pääreitin osana. Jos esim. itä-
länsisuunnassa rakennetaan ali- tai ylikulku niin, että myös eläinten kulkuyhteydet tien yli otetaan huomioon, on vaikutus viherverkkoon huomattavasti
vähäisempi. Negatiivisia vaikutuksia, niin pohjoiseen kuin länteen, voidaan lieventää parantamalla jäljelle jäävien viheralueiden monimuotoisuutta.
Yhteydet suunnitelmaluonnoksen rakennettujen alueiden väleistä ovat kehittämiskelpoisia esim. Vesitorninmäelle, jolloin hiljaista aluettakin saadaan
enemmän hyödynnettyä.
Vanhemman väestön viihtymistä ja heidän kykyään hyödyntää Tesomajärven ympäristön metsäalueita sekä kohteen hiljaista aluetta virkistykseen voi-
daan parantaa alueen esteettömyyden lisäämisellä.
Tesomajärvestä laskevaa ojaa kannattaa hyödyntää hulevesisuunnittelussa sekä ekologisen käytävän laadun parantamisessa. Samalla kohteen virkis-
tyskäyttöarvo nousee. Näin, vaikka viherkäytävä kapenee, sen laatu kasvaa. Kohteen virkistysreitin ja ekologisen käytävän laatu paranee, kun hule-
vesisuunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja eläinten kulkureitit tehtäessä ojaan levennyksiä, mutkia ja altaita, sekä ojan varteen luo-
daan istutuksia.
12.6 Tohloppijärven ranta-alueet, Tesoman koulun ympäristö
12.6.1 Nykytila
Alueen vahvuudet ja tärkeimmät arvot: Tämän alueen pohjoisosiin, eli suunnittelualueen koillisosaan sijoittuu vedenkierron säätelyn ekosysteemipalvelun
kannalta merkittävä, pintavesiä keräävä viivyttävä ja puhdistava suoalue, sekä läpäisevää, hulevesien imeyttämiseen kelpaavaa, eli tälläkin hetkellä vesitasa-
painoa säätelevää maaperää. Alueen metsät ja muu luonnonympäristö ovat Tesomajärven ympäristöä monipuolisempaa. Alueella on soita, niittyjä, suolampia
ja kesantopeltoja sekä kallioista rehevää vanhaa metsää ja rehevää rantalehtoa, jossa on uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Koulun ja tulevan koulukomplek-
sin läheisyys tekevät luonnoltaan monipuolisesta kohteesta hyvän potentiaalisen oppimisympäristön ja sitä on ainakin aikaisemmin myös sellaisena aktiivisesti
hyödynnetty. Kohteessa sijaitsee myös yksi Länsi-Tampereen merkittävistä hiljaisista alueista. Alueen läpi kulkee kevyenliikenteen paljon käytetty reitistö, jota
pitkin pääsee kiertämään Tohloppijärven. Alueen tarjoamia ekosysteemipalveluja hyödyntävät myös virkistyskalastajat, uimarit (myös talviuimarit) sekä vilje-
lyspalstan viljelijät.
12.6.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset
Alueen viherverkkoa ja yhteyksiä itään kavennetaan uusien koulujärjestelyjen rakentuessa. Vaikutukset ovat tällä alueella kuitenkin pieniä, lähinnä ko-
rostuu laadukkaan itä-länsi yhteyden säilymisen ja jopa parantamisen tarve.
Käyttäjäprofiili saattaa hiukan muuttua, kun koulut keskitetään pääosin alueelle.
Koulujen rakentamisen yhteydessä voi olla lieviä vedenlaatuvaikutuksia Tohloppijärveen
22
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
12.6.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen
Kuten jo Tesomajärven ympäristön kehittämisehdotuksessa todettiin, Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi – suuntaisella yhteydellä on tärkeä kehittä-
mistarve keskuspuiston verkoston pääreitin osana. Jos esim. itä-länsisuunnassa rakennetaan ali- tai ylikulku niin, että myös eläinten kulkuyhteydet tien
yli otetaan huomioon, on vaikutus viherverkkoon huomattavasti vähäisempi. Kun Tesomajärven metsiä rakennetaan, tulee kulkua Tohlopin ympäristöön
helpottaa. Negatiivisia vaikutuksia Tesomajärven alueella voidaan lieventää parantamalla Tohloppijärven alueelle jäävien luonnonarvojen ja virkistys-
mahdollisuuksien monimuotoisuutta.
Alueen monimuotoisuutta, elinympäristöjen tarjontaa sekä jopa tuotantopalveluja ja laatua oppimisympäristönä voidaan parantaa perustamalla maise-
maniittyjä nykyisten peltojen ja niittyjen alueille. Jos tarvetta ja kysyntää on, voisi osalle peltoalasta miettiä myös palstaviljelyn laajentamista.
Alueen hyödynnettävyyttä ja saavutettavuutta oppimisympäristönä parantaisi myös luontopolku, johon voisi sisällyttää myös terapiamet-
sä/rauhoittumisharjoitteita, joissa tuotaisiin esille alueen merkitystä hiljaisena alueena.
13. POTENTIAALISET KEHITTÄMISKOHTEET
13.1 Tesoman keskusta-alueen ekosysteemipalveluiden kehittäminen – epäjatkuvuuksien lieventäminen ja estevaikutusten vähentäminen (3)
Tesoman keskustaan on suunniteltu täydennysrakentamista EHYT-hankkeen yhteydessä. Tässä yhteydessä voidaan puuttua myös ekosysteemipalveluiden pa-
rantamiseen kohteessa. Tällä hetkellä kohde ei tarjoa ekosysteemipalveluja ja kohteen on tarkoitus jatkossakin pysyä tiiviin rakentamisen alueena. Alueen
turvattomuudesta ja rumuudesta tuli paljon yleisöpalautetta alueen asukaskyselyiden yhteydessä. Koska alue on nykyisellään laajalti parkkipaikkaa, alueen ra-
kentamisen tiivistämisen yhteydessä onkin mahdollisuus kompensoida muualla heikentyviä ekosysteemipalveluja tuomalla alueelle täydennysrakentamisen yh-
teydessä toimivia ekosysteemipalveluja modernien vihreiden infrastruktuuriratkaisujen avulla. Läpäisevät pinnat, viherkatot, hulevesialtaat ja kosteikot näillä
alueilla kompensoivat muilla alueilla heikentyviä ekosysteemipalveluja ja tuovat epäviihtyisiksi koetuilla alueille myös asukkaiden toivomaa viihtyvyyttä. Suun-
nittelualueen eteläosaan sijoittuvat teollisuuskorttelit ovatkin merkittävin kehittämiskohde ekosysteemipalvelujen suhteen.
13.1.1 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen:
Vaikka alueelle tulee jatkossa yhä tiivistyvää rakentamista, voidaan rakentamisen yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuden kokemuksen
ja viheralueiden laadun parantamiseen. Tärkeitä ovat myös hyvät, esteettömät ja turvalliset yhteydet kohteen ympäröiville viheralueille.
Rakennettavan alueen hulevesiratkaisuja (sadevedenkeruualtaita, viivytys- ja suodatusaltaita, kouruja, painanteita yms.) kannattaa hyödyntää alueen
luonnon monimuotoisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseen. Luonnonmukaisista hulevesiaiheista voidaan suunnitella myös maisemallisesti kauniita ele-
menttejä, joissa hyödynnetään paikallista taidetta tai kulttuurihistoriallisia elementtejä. Rakennetun ympäristön lomaan sijoitetut kosteikot tasaavat
alueen pienilmasto-olosuhteita, parantavat hengitysilman laatua ja viilentävät ilmaa pitkien hellejaksojen aikana.
Aivan välittömän keskusta-alueen reunoille voisi sopia kaupunkiviljely esim. korotetuissa viljelylavoissa tai -laatikoissa. Kotitarveviljely lisää erityisesti
ikääntyvän väestön viihtyvyyttä ja ihmisten kiinnittymistä kotiympäristöönsä. Lisäksi se vihertää aluetta ja tuo myös biologista monimuotoisuutta.
23
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
13.2 Tesomajärvi-Mustavuori yhteyksien parantaminen täydennysrakennuksessa (4)
Viherkäytävä pohjois-etelä akselilla kapenee, mutta suunnittelun avulla voidaan parantaa kulkuyhteyden laatua laajentamalla tai parantamalla esim. tunneleita
(tunneli-istutukset, suojarakenteet yms.) ja alueiden virikkeellisyyttä (virikepuistot) ja monimuotoisuutta (istutukset) reitin varrella. Näin helpotetaan ja moti-
voidaan ihmisten ja eliöstön liikkumista alueiden välillä.
13.3 Pohjavesialueen tilan parantaminen hulevesiratkaisuin EHYT-rakentamisen yhteydessä (5)
Nykyisellään koko suunnittelualueelle sijoittuva pohjavesialue on pinnoitettua. EHYT-hankkeen yhteydessä alueelle on suunnitelmaluonnoksen mukaan tulossa
teollisuus-, varasto- yms. rakentamista lisää. Tässä yhteydessä alueen kykyä tuottaa pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelua voi olla mahdollista pa-
rantaa. Jos alueelle sovelletaan uudisrakentamisen yhteydessä nykyaikaisia hulevesimääräyksiä, voi alueen vaikutus pohjavesiin parantua. Myös pohjavesialu-
een valuma-alue kohteessa on pääosin pinnoitettu ja rakennettu aikana, jolloin hulevesimääräykset eivät ole olleet nykyisenkaltaisia. Hulevesiratkaisujen pa-
rantaminen pohjavesialueen valuma-alueella voi myös vaikuttaa ekosysteemipalveluihin positiivisesti.
14. LÄHTÖAINEISTO JA VIITTEET
Haines-Young, R. & Potschin, M. (2013): Common International Classification of Ecosystem Services (CICES): Consultation version 4.3
Naskali A., Hiedanpää J. ja Suvantola L. (2006): Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä. Suomen ympäristö 48/2006. Ympäristöministeriö, Helsinki.
SY25/2011 Kestävät kaupunkiseudut: Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi Tarja Söderman ja Sanna-Riikka Saarela (toim.), 2011.
Tampereen kaupunki (2008): Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys
Tampereen kaupunki (2011): EHYT – Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella
Tampereen kaupunki (2012): Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys
Tampereen kaupunki (2012): Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020
Tampereen kaupunki (2013): Tesoman alustava yleissuunnitelma
Tampereen kaupunki: Yleisötilaisuus Tesoman yleissuunnitelmatyön aloittamisesta ja ajankohtaisista asemakaavahankkeista. Muistio 21.8.2012
UN (1997): Convention on Biological Diversity
UNEP (2005): Millenium Ecosystem Assessment
Ympäristötutkimus Yrjölä: Tampereen Tesoman yleissuunnittelualueen luontoselvitys 2011. Tutkimusraportti
Alueen orto- ja vääräväri ilmakuvat
Kartat:
- Kevyen liikenteen verkko
24
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
- Kaupungin maanomistus
- Tesoma-asemakaava
- Asuntojen omistussuhde 2010
- YKR/SYKE ja TK 2012: Asuntokuntien autojen omistus vuonna 2010
- Tesoma inventointikartta
- Tampereen kaupunki 2012: Tesoman yleissuunnitelma-alueen melualueet vuonna 2012
- Tesoma palvelut
- Urbaani Arki pehmogis-kysely 2011/2012: Tesoman alueen elinympäristön koettu laatu
- Urbaani Arki pehmogis-kysely 2011/2012: Tesoman alueen kehittämiskohteet
- YKR/SYKE ja TK 2012: Tesomalla asuvien työssäkäyvien henkilöiden työpaikkojen sijainti ja määrä vuonna 2010
- Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmä: EHYT-kohteet
- Kevyen liikenteen verkosto
25
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
LIITE 1 Ekosysteemipalvelujen määrittämiseen käytetyt kriteerit ja ekosysteemipalvelukohtaiset kuvaukset alueesta
15. SÄÄTELY- JA TUKIPALVELUT
Seuraavassa on lueteltu alueelta tunnistetut säätely- ja tukipalvelut ja niiden määritysperusteet.
15.1 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminen
15.1.1 Ilmansaasteiden sitominen, melun lieventäminen
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Pääteitä reunustavat, ilman saasteiden leviämistä estävät metsiköt
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja meluselvitys tarkastelu asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: Alueelle laadittu tiemelun melukartta, ilmakuva
Palvelun taso: Paikallinen
Metsäisten alueiden on arvioitu puhdistavan epäpuhtauksia ilmasta. Etenkin havupuut pysäyttävät ainakin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja
ja rikkiyhdisteitä latvukseensa (Ukonmaanaho, 2). Myös ilman kaasumaisia rikkiyhdisteitä kulkeutuu kasvien ilmaraoista aktiivisesti neulasten sisälle ja absor-
boituu tahdottomasti myös kasvien lehtiin ja kuoreen.
Kaikkien kaupungin metsäisten alueiden ja jopa puistopuiden voidaan ajatella osallistuvan ilman puhdistamiseen kaupunkialueella. Koska tässä selvityksessä
pyrittiin kuitenkin tunnistamaan merkittävimmät palvelut ja niiden kohdistuminen, valittiin ilmanlaadun kannalta merkittävimmiksi metsäalueiksi ne metsät,
jotka sijaitsevat päästölähteiden ja asuinalueiden tai virkistyskäyttökohteiden välillä. Näiden metsäalueiden arvioitiin vaikuttavan alueen ilmanlaatuun merkit-
tävimmin.
Alueen merkittävimmiksi päästölähteiksi tunnistettiin alueen pääliikenneväylät, joiden varsien metsien tunnistettiin osallistuvan ilman puhdistukseen (50-60
metrin etäisyydellä päästölähteestä).
Alueella ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä päästölähteitä, joiden perusteella päästölähdettä ympäröivät metsäalueet voitaisiin määritellä
ilman laadun kannalta seudullisesti merkittäviksi. Metsäisen alueen massa on suurehko Länsi-Tampereen mittakaavassa, mutta ei niin suuri, että tässä selvi-
tyksessä metsäalueen ilmanlaadun säätelykapasiteetti olisi arvotettu seudullisesti tärkeäksi.
26
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Metsäkasvillisuus ei juuri vaienna matalia äänen taajuuksia (<500 Hz-600 Hz), mutta metsien pehmeä karike- ja sammalpeitteinen maan pinta imee hyvin ää-
niaaltoja juuri tällä taajuusalueella (Reethof ym. 1977) verrattuna aukeaan maan pintaan ja laidunmaan ruohopintaan. Puusto vaimentaa ääntä vielä lisää,
kunhan metsäkaista on riittävän leveä ja metsällä on tiettyjä ominaisuuksia. Puuston vaikutus äänen vaimenemiseen perustuu sekä runkojen ja latvuston
(lehdet, oksat) absorptioon, että äänen moninkertaiseen heijastukseen, taittumiseen ja sirontaan. Metsä vaimentamisen lisäksi pehmentää äänimaisemaa. Sik-
si, vaikka poistettu metsäalue korvattaisiin melua vaimentavilla rakennuksilla, muuttuu äänimaisema melulähteen ja muutetun alueen takana usein ihmisen
kokemana epämiellyttävämmäksi. Rakennetun alueen ja melulähteen takana melu on usein ”terävämpää”. Näköhavainto melulähteestä lisää melun häiritse-
vyyttä. Siksi pääväylien reunoilla sijaitsevilla, varsinkin esim. ulkoilureittien varsilla sijaitsevilla metsäalueilla on merkittävä vaikutus myös ns. koettuun, häirit-
sevään meluun, sillä melun kokemus ei ole riippuvainen ainoastaan melutasosta vaan siihen vaikuttavat myös ihmisten henkilökohtaiset subjektiiviset koke-
mukset.
Tässä selvityksessä melun vähentämisen palvelu arvotettiin paikalliseksi, sillä kohteessa ei ole seudullisesti merkittäviä melulähteitä. Puuston melua suojaava
vaikutus koskee paikallisesti läheisiä ulkoreittejä ja asuinalueita.
15.2 Veden kierron säätely ja veden laatu
CICES:in raportin mukaisesti hydrologisen kierron ja veden kierron säätelyn ekosysteemipalvelut kuuluisivat materiaalivirtojen säätelyn (Mediation of flows)
lohkoon ja nestevirtojen ryhmään, kun taas pintavesien veden laadun säätely (Chemical condition of freshwaters) ympäristöolosuhteiden säätelyn (Maintenance
of physical, chemical and biological conditions) lohkoon ja veden laadun (Water conditions) ryhmään. Tässä selvityksessä nimettiin veden kierron ja laadun pal-
veluja tuottavat alueet ja palvelut kuitenkin niin, että määrään ja laatuun vaikuttavat palvelut koottiin yhden yläotsikon ”Vedenkierron säätely ja veden laatu”
alle ja määriteltiin samoille alueille. Tämä tehtiin, jotta karttakuvaus säilyisi selkeänä. Asemakaavan kokoisella alueella samanlaiset alueet osallistuvat sekä ve-
den määrän että laadun säätelyyn. Palveluiden kuvaamisen tasona käytettiin pikemminkin CICES:in esimerkkitasoa, kuin luokkatasoa, jotta kartan tiedot olisi-
vat yleistajuisemmin ymmärrettävissä ja suoremmin sovellettavissa maankäyttöön (esim. hulevesien johtamisen vaikutusten arvioinnissa).
15.2.1 Tulvahallinta (kiintoaineen laskeutus, veden viivytys ja varastointi)
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Vesialtaat ja suot
Tunnistusmenetelmä: Asiantuntija-arvio
Lähtöaineisto: Maaperäkartta, peruskartta ja ilmakuva
Palvelun taso: Paikallinen
Tulvahallinnan ekosysteemipalvelua tarjoaviksi ympäristöelementeiksi arvioitiin suunnittelualueella sijaitsevat järvialtaat ja suot. Järvialtaat ja suot toimivat
tulvien hallinnassa viivyttäen ja varastoiden rankkasateiden ja sateisempien kausien suuria vesimääriä. Niissä tapahtuu myös pintaveden puhdistumista, kun
pintavesi suotuu suonturvekerrosten läpi ja viipyessään järvialtaassa pintavedestä vuorostaan laskeutuu kiintoainetta ja järven biologiset prosessit muuntavat
ja sitovat ravinteita sekä laimentavat haitta-aineiden vaikutuksia.
27
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
15.2.2 Veden suodatus ja viivytys
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Hiekkaa- ja hietaa maaperältään hyvin vettä läpäisevää, pääosin pinnoittamattomat alueet
Tunnistusmenetelmä: Asiantuntija-arvio
Lähtöaineisto: Maaperäkartta, peruskartta ja ilmakuva
Palvelun taso: Paikallinen
Pinnoittamattomat alueet – pihat, puistot, pellot, suot ja metsät asemakaava-alueella viivyttävät ja imeyttävät pintavesiä ja osallistuvat hulevesien hallintaan.
Niinpä kokonaisuudessaan pinnoittamaton alue hankealueella voidaan laskea tuottavan vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan ekosysteemipalveluksi.
Asemakaavatasolla hulevesien ja vedensuodatuksen ekosysteemipalveluja voidaan kuitenkin tarkastella olemassa olevan tiedon perusteella myös tarkemmin.
Tässä selvityksessä kohdennettiin vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelun määrittelyä maaperän ominaisuuksien mukaan ja arvotettiin
ja kuvattiin palvelua tarkemmin. Vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan kannalta kohdetta tarkasteltiin maaperän ominaisuuksien mukaan. Hulevesien vii-
vytyksen ja veden puhdistumisen kannalta merkittäviksi ekosysteemipalveluja tarjoaviksi arvioitiin ne alueet, joilla maaperä on läpäisevää ja todellista hule-
vesien imeytymistä voidaan arvioida tapahtuvan.
Arvioinnin yhteydessä tunnistettiin myös hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelun kannalta merkittävimmät valuma-alueet ja vuorovaikutussuhteet puhtaan
pintaveden ekosysteemipalvelun kanssa. Koska käytännössä varsinaisten ekosysteemipalveluiden työkartat haluttiin pitää suhteellisen yksinkertaisina, esite-
tään tämän tarkastelun tulokset erillisenä kuvassa 1.
15.2.3 Muu vedenkierron säätely
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Ojaverkosto, vedenjakajat
Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu
Lähtöaineisto: Peruskartta
Palvelun taso: Paikallinen
28
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kuva 1. Suunnittelualueen valuma-alueiden ja maapeitteen jakautuminen hulevesien hallinnan, pintavesien imeytymisen ja puhdistumisen kannalta
29
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
15.2.4 Pohjaveden suotuminen ja imeytyminen
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Pohjavesialue- ja pohjaveden muodostumisalue
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuva tarkastelu asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: Peruskartta, ilmakuva
Palvelun taso: Paikallinen
Pohjavettä muodostuu suunnittelualueen eteläosassa, Epilänharju-Villilän pohjavesialueella. Pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelu sijoitettiin kartalle
OIVA-ympäristöpaikkatietopalvelussa määritetylle pohjaveden suoja- ja muodostumisalueelle. Pohjavettä muodostuu myös pohjavesialueelle johtavilta valuma-
alueilta valuvista pintavesistä. Siksi myös näiden valuma-alueiden voidaan arvioida tuottavan pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelua. Selkeyden
vuoksi tässä tarkastelussa määriteltiin pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelun alueiksi kuitenkin vain pohjavesialueeksi määritelty alue. Pohjaveden
muodostumisen kannalta tärkeää on etenkin läpäisevän, pinnoittamattoman maanpinnan osuus pohjaveden muodostumisalueella, sekä vesien johtaminen va-
luma-alueilta pohjavesialueelle.
Myös pohjaveden puhdistumisen ekosysteemipalvelua tarjoaa alueella selkeimmin Epilänharju-Villilän pohjavesialue ja muodostumisalue. Palvelun laatuun vai-
kuttavat merkittävimmin Epilänharju-Villilän pohjavesialueen maankäyttö ja pohjaveden imeytymisolosuhteet. Pintaveden imeytymisen yhteydessä tapahtu-
vaan veden puhdistumiseen, sen muodostuessa pohjavedeksi, vaikuttaa siis merkittävimmin pohjaveden imeytymisalueen maankäyttö ja vesien johtaminen.
Toisaalta pohjaveden puhdistumiseen vaikuttaa myös pohjaveden muodostumisalueen valumaolosuhteet, etenkin pinnoittamattoman maanpinnan osuus. Myös
väljästi rakennetut asuinalueet, etenkin vanhat asuinalueet, joissa tonttikoko on suuri, osallistuvat merkittävästi hulevesien imeytykseen ja pintavesien puhdis-
tumiseen valuma-alueella. Kun pintavedet suotuvat esim. pinnoittamattoman metsämaan maakerrosten läpi orsivetenä, ne suodattuvat ja puhdistuvat. Tässä
selvityksessä maanpinnan imeytymisolosuhteita selvitettiin erillisselvityksellä, joka on kuvattu kuvassa 1. Merkittävimmät palvelua tuottavat alueet ovat viher-
ja metsäalueet ja seuraavaksi merkittävimpiä väljät asuinalueet.
15.3 Ympäristöolosuhteiden säätely
Ympäristöolosuhteiden säätelyn ekosysteemipalveluiden lohkoon kuuluisivat CICES:in jaon mukaan myös vedenlaatuun liittyvät ekosysteemipalvelut. Tässä
selvityksessä ne on selkeyden vuoksi kuitenkin jaoteltu erillisen veden kierron säätelyn ja veden laadun yläotsikon alle. Tässä selvityksessä ympäristöolosuh-
teiden yläotsikon alle on koottu pienilmaston säätely ja pölytys, jotka molemmat ovat luokkatason ekosysteemipalveluja CICES:in jaottelun mukaan. Pienilmas-
ton säätelyyn alueella osallistuvat useanlaiset alueet, joten ne on haluttu esittää kartalla esimerkkitasolla.
15.3.1 Hedelmien ja marjojen pölytys
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Väljästi rakennetut puutarhalliset vanhat omakotitaloalueet
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistuntemus, asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: Peruskartta, ilmakuva
30
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Palvelun taso: Paikallinen
Pölytys on merkittävä toimivan ekosysteemin tarjoama ekosysteemipalvelu. Hedelmien ja marjojen tuotanto on riippuvainen hyönteisten tarjoamasta pölytyk-
sestä. Alueella ei ole kaupallista marjojen tai hedelmien viljelyä, joten palvelulla ei ole merkittävää esim. seudullista taloudellista arvoa, mutta omakotitaloalu-
eilla sekä vanhoilla väljästi rakennetuilla rivitaloalueiden pihoilla harjoitetaan kotitarveviljelyä. Asukasviihtyvyyden kannalta kotitarveviljelyllä voi olla merkittä-
vä rooli. Toimiva kotitarveviljely, esim. omenoiden ja puutarhamarjojen viljely vaatii toimivaa pölytyspalvelua. Näiden palveluiden tuottajiksi alueella ja sen lä-
hiympäristössä määriteltiin vanhat, väljästi rakennetut omakotitaloalueet, joissa on laajat puutarhalliset piha-alueet.
15.3.2 Pienilmaston säätely
Tunnistettu palvelun tarjoaja: 1. Viileän ilman painanteet
2. Pienilmaston tasaaminen (yhtenäinen metsäalue)
3. Pienilmaston tasaaminen (vesimassa)
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: Ympäristöselvityksessä määritetyt viileän ilman painanteet,
Palvelun taso: Paikallinen
Yhtenäiset metsäiset alueet kaupunkirakenteen sisällä tasaavat pienilmastoa. Rakennetulla alueella tuuliolosuhteet ja lämpöolosuhteet äärevöityvät. Metsäalu-
eet tasaavat nopeita lämmönvaihteluita ja antavat suojaa tuulelta. Helteellä metsäalueet viilentävät haihduttaessaan ja kylmällä toisaalta tasaavat nopeita
lämmönvaihteluita. Luontaiset viileän ilman painanteet toimivat hellepiikkejä tasaavina elementteinä.
Jos metsäisen alueen määrä alueella muuttuu merkittävästi, saattaa myös pienilmasto alueella muuttua kaupunkimaisemmaksi ja äärevämmäksi, millä voi olla
vaikutuksia asuinviihtyvyyteen.
31
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
15.4 Tuotantopalvelut
Tuotantopalvelut jaetaan CICES:in luokituksen mukaisesti materiaalien (Materials) ja ravinnon (Nutrition) ekosysteemipalvelulohkoihin. Molemmat on ryhmitel-
ty biomassan (Biomass) ja veden (Water) ryhmiin. Tässä materiaalit ja ravinto yhdistettiin yhdeksi yläotsikoksi, jonka alle sijoitettiin viljelykasvien luokka eri-
teltynä pelloilla ja pihoissa viljeltyihin kasveihin (Cultivated crops), luonnosta saatavat kasviperäiset tuotteet, joka sisältää materiaalien luokasta puun sekä ra-
vinnon alaluokasta luonnonmarjat ja sienet (Wild plants, algae and their outputs), riistaeläimet ja kalat (Wild animals and their outputs) sekä pintavesivarat
(Surfacewater for non drinking purposes).
15.4.1 Ravinto- ja raaka-aineet
15.4.1.1 Viljelykasvit puutarhoissa esim. marjat ja hedelmät
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Etenkin vanhat omakotitalokorttelit
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu asiantuntija- ja paikallistuntemusta omaavan arviona
Lähtöaineisto: kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistietous
Palvelun taso: Paikallinen
Alueella ei ole kaupallista vihannesten, marjojen, hedelmien, juuresten viljelyä tai muuta puutarhaviljelyä. Omakotitaloalueilla sekä vanhoilla väljästi rakenne-
tuilla rivitaloalueiden pihoilla harjoitetaan kotitarveviljelyä. Tällä palvelulla ei ole suurta taloudellista merkitystä, mutta asukasviihtyvyyden kannalta kotitarve-
viljelyllä voi olla merkittävä rooli. Näiden palveluiden tuottajiksi alueella määriteltiin vanhat omakotitaloalueet.
15.4.1.2 Viljelykasvit pelloilla ja viljelypalstoilla
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Kaupungin viljelypalstat, peltopinta-ala
Tunnistusmenetelmä: Rajattu Tampereen kaupungin hoitoluokkakartasta
Lähtöaineisto: Tampereen kaupungin viheralueiden hoitoluokkakartta
Palvelun taso: Paikallinen
Viljelypalstoilta saatavia tuotantopalveluja ovat esim. kasvikset ja leikkokukat. Ne ovat samoja kuin edellisen kategorian tuotantopalvelut. Palvelun tarjoaja on
kuitenkin eri, ja sen omistussuhteet ovat erilaiset kuin edellisellä palvelulla. Kaupunki vastaa viljelypalstoista, joten mahdollisuudet vaikuttaa kaavoituksen yh-
teydessä tämän palvelun tuotantoon ovat erilaiset ja käyttäjien mahdollisuudet hyötyä palvelusta ovat paremmat (kaikille avoin palvelu) kuin edellä mainitus-
sa, mistä syystä tämä palvelu kategorisoitiin erikseen. Viljelypalstat tarjoavat asukkaille myös virkistys- ja terveydellisiä palveluja, jotka voitaisiin huomioida
myös kulttuuripalvelujen yhteydessä, mutta selvyyden vuoksi esitetään palvelujen tarjoajana tässä raportissa vain tuotantopalvelujen alla. Samaan kategori-
aan on luokiteltu suunnittelualueen itäpuolella, Tohloppijärven ympäristössä sijaitsevat maisemaniityt. Niittyjen ja peltojen tarjoamat tuotantopalvelut ovat hei-
nä, vilja, kasvikset yms. pelloilta saatavat tuotteet, mutta vaikka kyseiset pellot eivät ole varsinaisesti tuotantokäytössä, ne kategorisoitiin tämän tuotantopal-
velun alle potentiaalisina alueina. Alueet ovat potentiaalista, viljelykelpoista maata. Nämä kohteet tuottavat myös kulttuuripalveluja - niillä on sekä maisemal-
32
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
lista että virkistyskäyttöarvoa. Kyseisiltä alueilta on näkymä järvelle, joten alueet lukeutuvat avoimiin maisematiloihin. Tällaiset alueet on todettu terveysvai-
kutteisiksi kokemuksellisiksi ympäristöiksi. Selvyyden vuoksi niityt on kategorisoitu tässä raportissa kuitenkin tuotantopalveluiden kategoriaan.
15.4.1.3 Taimet
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Kaupungin taimisto
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu
Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu
Palvelun taso: Paikallinen
Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee kaupungin taimisto. Taimia oletetaan toimitettavan koko Tampereen alueelle, joten kyseessä on seudullinen palvelu.
Taimien tuotannolla ja mahdollisuudella tuottaa taimia on taloudellista merkitystä Tampereen kaupungille.
15.4.1.4 Kasviperäiset luonnontuotteet (puu, sienet ja marjat)
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Suunnittelualueen mittakaavassa laajemmat metsäalueet
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistuntemusta omaavan asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistietous
Palvelun taso: Paikallinen
Kaava-alueen mittakaavassa arvioiden laajempien, yhtenäisten virkistys- ja talousmetsien arvioitiin tarjoavan asukkaille marjoja ja sieniä, joilla on paikallisesti
arvoa. Talousmetsistä saatavan puutavaran arvo voisi olla myös seudullisesti merkittävää, sillä kaupungin metsistä saatava tuotto tulee kaupungille. Suunnitte-
lualueella sijaitsevat metsät ovat kuitenkin voimakkaassa virkistyskäytössä, ja pinta-alaltaan verrattain pieniä, joten niistä saatava metsätaloudellinen hyöty
arvioitiin paikallista marjojen ja sienien keräilyä vähäisemmäksi. Alueen metsistä saatavien marjojen ja sienien taloudellinen arvo, ja arvo alueen ihmisten ra-
vinnon lähteenä on vähäinen. Tärkeämpi metsien marjojen ja sienien kautta tarjottu ekosysteemipalvelu on todennäköisesti mahdollisuuden marjastaa ja sie-
nestää tarjoama kulttuuripalvelu. Selkeyden vuoksi, mahdollisuus marjastaa ja sienestää on kuitenkin käsitelty tässä raportissa tuotantopalveluiden yhteydes-
sä.
15.4.1.5 Riistaeläimet, kalat
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Tohloppijärvi
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistuntemusta omaavan asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistietous
Palvelun taso: Paikallinen
Alueella ei harrasteta metsästystä, joten villeistä luonnoneläimistä alueella pyydetään vain kalaa. Alueella ei harjoiteta kalastusta elinkeinona, eikä kohteesta
pyydettävällä kalansaaliilla ole taloudellisesti merkittävää arvoa seudullisesti tai edes paikallisesti. Kohteessa voi kuitenkin harrastaa virkistyskalastusta ja Toh-
33
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
loppijärven rannassa on mahdollisuus myös pitää venettä. Tohloppijärven kalaston arvo on vaatimaton. Virkistyskalastusmahdollisuudet parantavat asukasviih-
tyvyyttä alueella.
15.4.1.6 Pintavesivarat
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Tohloppijärvi ja Tesomajärvi
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu
Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu
Palvelun taso: Paikallinen
Puhtaan pintaveden ekosysteemipalvelun tarjoajiksi kohteessa tunnistettiin Tohloppijärvi ja Tesomajärvi. Kummankaan pintavettä ei käytetä juomavetenä,
mutta niiden laadulla on merkitystä uimavetenä, matonpesuvetenä sekä vesillä liikkumisen ja kalastuksen kannalta. Puhtaan veden ekosysteemipalvelun laa-
tuun ja säilymiseen vaikuttavat merkittävästi vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan säätelypalvelut. Siksi pinnoittamattoman maanpinnan määrä ja muu-
tokset vesien johtamisessa, etenkin alueilla joilla tapahtuu pintavesien imeytymistä, on merkittävää tämän ekosysteemipalvelun laadun ja määrän säilymiseksi
alueella. Tietyllä tasolla voitaisiin siksi ajatella, että puhtaan pintaveden ekosysteemipalvelua tarjoaa alueella myös pinnoittamaton maapinta-ala, etenkin met-
säiset alueet. Selkeyden vuoksi tämä palvelu on kuitenkin esitetty tässä raportissa ainoastaan säätelypalveluiden yhteydessä.
15.4.1.7 (Kasteluvesi)
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Tohloppijärven viljelypalstan edusta
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu
Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu
Palvelun taso: Paikallinen
Kasteluveden ekosysteemipalvelu tunnistettiin erilleen puhtaan veden palvelusta, sillä tällä ekosysteemipalvelulla on tunnistettu käyttäjä ja jo määritelty, ta-
loudellinenkin arvo. Kasteluvettä otetaan suunnittelualueella todennäköisesti Tohloppijärven länsilaidalta, viljelypalstan edustalta.
15.4.1.8 Puhdas juomavesi
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Pohjavesialue ja pohjaveden muodostumisalue,
Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu asiantuntija-arviona
Lähtöaineisto: OIVA-ympäristötietokanta
Palvelun taso: Paikallinen
Puhdasta juomavettä saadaan alueelta muodostuvasta pohjavedestä. Alueella muodostuvaa pohjavettä otetaan Hyhkyn vedenottamolla ja käytetään Länsi-
Tampereen alueella. Suunnittelualueella sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueet ovat kuitenkin nykytilassa pääosin rakennettuja ja päällystettyjä, joten ny-
kyisellään suunnittelualueella ei ole suurta merkitystä pohjaveden muodostumisen kannalta. Suunnittelulla voidaan saada aikaan halutessa jopa positiivisia vai-
34
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
kutuksia pohjaveden muodostumiseen tai laatuun, jos pohjavesialueelle rakennettaville käyttötarkoituksen muutosalueille tai täydennysrakennettaville kohteille
sovelletaan uusia pohjavesialueille tarkoitettuja hulevesisäännöksiä. Tämä palvelu on käsitelty ja merkitty jo säätelypalveluihin (pohjaveden muodostuminen),
joten sitä ei erikseen merkitty enää tuotantopalvelukarttaan selkeyden vuoksi. Puhtaan juomaveden tuotantopalvelun laatuun ja määrään vaikuttavat merkittä-
västi pohjavesialueelle johtuvien pintavesien laatu ja määrä. Pinnoitetun, etenkin pintavettä läpäisevän maanpinnan määrä ja vesien johtamisen ratkaisut ra-
kentamisen yhteydessä, eli säätelypalveluista veden säätely ja hulevesien hallinta, pohjavesialueelle johtavilla valuma-alueilla vaikuttavat merkittävästi puh-
taan juomaveden tuotantopalveluun. Siksi pinnoittamattoman maa-alueen, pohjavesialueelle johtavalla valuma-alueella, voitaisiin myös ajatella tarjoavan puh-
taan juomaveden ekosysteemipalvelua. Selkeyden vuoksi nämä alueet esitettiin kuitenkin erillisselvityksessä, tuotantopalvelujen yhteydessä.
15.4.2 Luonnon monimuotoisuus
15.4.2.1 Uhanalaiset lajit/niiden elinympäristöt
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Uhanalaisten lajien tunnistetut elinympäristöt hankealueella
Tunnistusmenetelmä: Yhteenveto alueelle tehdyistä luontoselvityksistä
Lähtöaineisto: Alueelle tehdyt luontoselvitykset
Palvelun taso: Valtakunnallinen
Luonnon monimuotoisuus ja uhanalaisten lajien elinympäristöt on hankala ekosysteemipalvelu sijoittaa mihinkään ekosysteemipalveluluokkaan. Biodiversiteetti
eli luonnon monimuotoisuus on perusta lukuisille ekosysteemipalveluille. Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa esim. ekoturismin, monet maisemalliset arvot,
luonnon tarkkailun, lääkeaineiden, yrttien, marjojen ym. keräilyn. Luonnon monimuotoisuuden arvioidaan usein olevan myös säätelypalvelu, sillä se mahdollis-
taa monen muun ekosysteemipalvelun, ja häiriöt monimuotoisuudessa (ekosysteemin rakenteessa) voivat vaikuttaa muiden palveluiden toimintaan. Toisaalta
kaupungilla ja valtiolla on tietyt velvoitteet suojella alueellaan esiintyviä uhanalaisia lajeja, joten näiden toimivien elinympäristöjen voidaan ajatella olevan kau-
pungin ja koko maan luontoarvoresurssia (mikäli kyseessä on valtakunnallisen statuksen, omaava laji, esim. EU:n direktiivilaji). Näiden alueiden väheneminen
heikentää kaupungin ja valtion kykyä vastata luonnonsuojelullisiin tavoitteisiinsa ja velvoitteisiinsa, joten kyseisten lajien esiintymät ja elinympäristöt arvioitiin
tässä selvityksessä olevan valtakunnallisesti merkittäviä ekosysteemipalveluja.
15.4.2.2 Muut luontoarvot
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Uhanalaisten lajien tunnistetut elinympäristöt hankealueella
Tunnistusmenetelmä: Yhteenveto alueelle tehdyistä luontoselvityksistä
Lähtöaineisto: Alueelle tehdyt luontoselvitykset
Palvelun taso: Paikallinen
Muut luontoarvot vastaavat palvelun luonnehdinnaltaan edellistä kategoriaa, mutta palvelun taso on määriteltävissä pikemminkin paikalliseksi. Paikallisista
luontoarvoista hyötyvät paikalliset käyttäjät kuten luonnontarkkailijat.
35
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
15.5 Kulttuuripalvelut
Tämän selvityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan alueen ekosysteemipalveluiden merkityksiä ja kohdentumista eri käyttäjäryhmille.
Kulttuuripalvelut olivat ekosysteemipalveluiden ryhmistä niitä, joiden käyttäjäryhmät olivat selkeimmin tunnistettavissa, ja joihin kohdistuvat vaikutukset voi-
tiin selkeämmin kohdistaa eri ryhmiin.
15.5.1.1 Yleinen virkistäytyminen, liikuntamahdollisuudet, leikki ja rentoutuminen - lähimetsät
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Lähimetsät
Tunnistusmenetelmä: Paikkatietotarkastelu – 300 m puskurilla asutuksesta
Lähtöaineisto: Kartta, paikkatieto-ohjelmaan sijoitettuna
Palvelun taso: Paikallinen
Lähimetsät tarjoavat alueen asukkaille monia kulttuuripalveluiksi luettavia ekosysteemipalveluita. Lähimetsissä ulkoillaan, leikitään ja rentoudutaan. Ne ovat
asukkaiden virkistäytymisen kannalta merkittävä asumisviihtyvyystekijä. Lähimetsään rajautuvat tontit, ja asunnot, jotka sijaitsevat metsään rajautuvalla ton-
tilla, voivat olla myös hinnaltaan kalliimpia kuin asuinalueen sisällä sijaitsevat tontit.
Lähimetsäksi määritellään vakiintuneen käsitteen mukaan metsä, joka on saavutettavissa 300 m etäisyydellä asutuksesta. Tämän määritelmän mukaan kaikki
alueella sijaitsevat metsäiset alueet voidaan luokitella lähimetsiksi. Tohloppi- ja Tesomajärven ympäristön lähimetsät muodostavat jopa kaupungin seudullises-
sa mittakaavassa merkittävän virkistysalueen, joten Tesoman lähimetsien tarjoamat virkistysmahdollisuudet voitaisiin luokitella myös seudullisesti merkittäväk-
si ekosysteemipalveluksi.
15.5.1.2 Työikäisten virkistys, ulkoilu ja kuntoilu - Ulkoilumetsät/reitit
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Lähimetsät, jotka sijaitsevat
Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu – ulkoilureittien läheisyydessä sijaitsevat metsät
Lähtöaineisto: Kartta, paikkatieto-ohjelmaan sijoitettuna
Palvelun taso: Paikallinen
Tämän selvityksen tavoitteena oli myös jaotella alueen ekosysteemipalveluja niiden käyttäjäryhmien perusteella, joten lähimetsien osa-alueita tunnistettiin vie-
lä käyttäjäryhmien mukaan. Ulkoilureittien varsien metsät nimettiin ns. ulkoilumetsiksi. Työikäisille merkittäviksi metsiksi tunnistettiin erityisesti ulkoilureittien
varsien metsät. Pidempiä ulkoilureittejä käyttävät virkistykseen eniten todennäköisesti juuri työikäiset.
15.5.1.3 Erityisryhmien virkistäytyminen, terapiavaikutukset, terveysvaikutukset - terveysmetsät
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Palvelutalojen ja päiväkeskusten lähimetsät
Tunnistusmenetelmä: Paikkatietotarkastelu – 300 m puskurilla palvelutaloista ja päiväkeskuksista
Lähtöaineisto: Kartta, paikkatieto-ohjelmaan sijoitettuna
Palvelun taso: Paikallinen
36
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Kaikki alueella sijaitsevat lähimetsät voidaan luokitella myös terveysvaikutteisiksi, sillä metsässä liikkumisella on kaikille ihmisryhmille terveydellisiä vaikutuksia
(rauhoittuminen, liikunnan terveydelliset vaikutukset yms.). Tässä tarkastelussa haluttiin tuoda erityisesti esille eri ihmisryhmien tarpeet ja viherympäristön
tarjoamat ekosysteemipalveluiden erityispiirteet eri käyttäjäryhmille. Siksi palvelutalojen ja päiväkeskusten lähimetsät tunnistettiin erityisen merkittäviksi ter-
veyden kannalta.
15.5.1.4 Lasten ja koululaisten virkistäytyminen, leikki ja ulkoilu
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Koulujen ja päiväkotien lähimetsät
Tunnistusmenetelmä: Paikkatietotarkastelu – 300 m puskurilla kouluista ja päiväkodeista
Lähtöaineisto: Kartta, paikkatieto-ohjelmaan sijoitettuna
Palvelun taso: Paikallinen
Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, 300 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat metsät luokiteltiin koulujen ja päiväkotien lähimetsiksi. Näillä metsillä on eri-
tyisarvoa lasten ja koululaisten leikkipaikkoina ja luontosuhteen luomisen kannalta. Koulujen ja päiväkotien on helppo käyttää näitä metsiä opetus ja virkistys-
käyttöön, ja näitä metsiä käytetään todennäköisesti myös kouluajan ulkopuolella leikkipaikkoina.
15.5.1.5 Hiljaiset alueet
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Metsäalueet, joissa äänitaso alittaa tutkitusti 35 dB
Tunnistusmenetelmä: Metsä-alueet tunnistettiin ja rajattiin Tampereen viheralueohjelmasta jossa ko. alueet on määritelty
Lähtöaineisto: Hiljaisten alueiden melumallinnukseen perustuva Kartta Tampereen viheralueohjelmassa
Palvelun taso: Paikallinen
Hiljaiset alueet kaupunkiympäristössä tuottavat asukkaille rauhoittumisen, rentoutumisen ja stressin poiston ekosysteemipalveluita. Valtioneuvoston periaate-
päätöksessä meluntorjunnasta (Ympäristöministeriö 2007) todetaan alueiden maankäytön ja liikenteen suunnittelun osalta mm. seuraavaa: ” …huolehditaan
siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita.”
Valtioneuvoston meluntorjuntaa koskevan periaatepäätöksen (Ympäristöministeriö 2007) mukaan maankäytön suunnittelussa tulisi taata erilaisten hiljaisten
alueiden säilyminen. Maakuntakaavoituksen tasolla tulisi turvata luonnonsuojelualueiden ja matkailuun sopivien laajojen hiljaisten alueiden säilyminen. Lisäksi taajamissa tarvitaan muuta ympäristöä hiljaisempia, ns. suhteellisen hiljaisia, helposti saavutettavia virkistysalueita. Tällaisilla keskiäänitaso ei saa ylittää päi-
vällä 50 dB eikä yöllä 45 dB (Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista 801/2007), mitä tulisi käyttää mitoitusarvona asemakaavoituksessa.
15.5.1.6 Uiminen - Uimarannat
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Suunnittelualueen uimarannat
Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu, tarkistus paikkatietoaineiston avulla
Lähtöaineisto: OIVA-ympäristöpaikkatietopalvelu
Palvelun taso: Paikallinen
37
Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys
Suunnittelualueella ja ekosysteemipalvelujen kartoitusalueella sijaitsee jopa neljä uimarantaa. Sekä Tohloppi- että Tesomajärven rannoilla sijaitsee kaksi selvi-
tysalueelle sijoittuvaa uimarantaa. Nämä uimarannat palvelevat uimareita suunnittelualuetta selvästi laajemmalta alueelta (esim. Kalkku, Ikuri) ja tämän pal-
velun käyttöarvo on siksi merkittävä asumisviihtyvyyden kannalta. Uimarantojen läheisyys voi olla myös alueen houkuttelevuuden kannalta merkityksekäs asia,
kun ajatellaan alueen tulevia asukkaita. Tohloppijärvellä voi harrastaa myös avantouintia, joka on etenkin ikäihmisille merkittävä ekosysteemipalvelu.
15.5.1.7 Oppimisympäristöt
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Suunnittelualueen koulujen läheisyydessä sijaitsevat, luonnoltaan monipuoliset laajemmat alueet (useita erilaisia elinympäristöjä,
ja jopa merkittävää lajistoa)
Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu, luontoselvitysten ja muiden selvitysten perusteella tehty asiantuntija-arvio
Lähtöaineisto: Maastokartta, palvelukartta, luontoselvitykset, EHYT-hankkeen esiselvitys
Palvelun taso: Paikallinen
Hankealueen yhteydessä tarkasteltiin myös Tohlopinrannan aluetta, jonka arvioitiin tarjoavan merkittäviä ekosysteemipalveluita suunnittelualueelle. Tesoman
koulun itä- ja koillispuolella sijaitsevat metsä-, järvenranta-, suo- ja maisemaniiittyalueet tarjoavat koululle merkittävän oppimisympäristön. Alueella sijaitsee
myös uhanalaisten eliöiden elinympäristöjä. Näiden lajien huomioonottamista, tunnistusta ja elinympäristövaatimuksia voidaan myös opettaa alueella. Aluee-
seen kuuluu myös hyvin monimuotoinen ja vesitaseeltaan melko luonnontilaisena säilynyt suoalue, jolla on oppimisympäristönä erityisarvoa. Alueen vahvuute-
na on erittäin hyvä saavutettavuus, hyvin monipuoliset ja arvokkaatkin elinympäristöt, sekä maisemalliset arvot.
15.5.1.8 Tärkeät kulttuurihistorialliset alueet
Tunnistettu palvelun tarjoaja: Alueella sijaitsevien arkeologisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkitsevien kohteiden ympäristöt
Tunnistusmenetelmä: Arkeologisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden rajauskartalle
Lähtöaineisto: Alueelle laadittu arkeologinen selvitys
Palvelun taso: Paikallinen
Alueella sijaitsevat merkittävät arkeologiset kohteet ovat mm. 1700 luvun oikopolku, sittemmin kärrytie ja mahdollisia kohteita mm. käräjäpaikka. Merkittävin
kohde suunnittelualueen läheisyydessä on suunnittelualueen lounaiskulmassa, sen ulkopuolella sijaitseva juoksuhautaverkosto. Kulttuurihistorialliset alueet li-säävät asukasviihtyvyyttä antamalla alueella omaleimaisuutta ja identiteettiä. Ne lisäävät alueen ja viheralueen kiinnostavuutta toimien esim. retkikohteina.
Usein kulttuurihistorialliset alueet voivat olla myös maisemallisesti merkittäviä.
CICES V4.3 (January 2013)
Note this section is open in that many class
types can potentially be recognised and
nested in the higher level classes,
depending on the ecosystems being
considered.
Section Division Group Class Class type Examples
This column lists
the three main
categories of
ecosystem services
This column divides section categories into
main types of output or process.
The group level splits division categories by
biological, physical or cultural type or process.The class level provides a further sub-division of group categories
into biological or material outputs and bio-physical and cultural
processes that can be linked back to concrete identifiable service
sources.
Class types break the class categories
into further individual entities and
suggest ways of measuring the
associated ecosystem service output.
Provisioning Nutrition Biomass Cultivated crops Crops by amount, type Cereals (e.g. wheat, rye, barely), vegetables, fruits etc.
Reared animals and their outputs Animals, products by amount, type Meat, dairy products (milk, cheese, yoghurt), honey etc.
Wild plants, algae and their outputs Plants, algae by amount, type Wild berries, fruits, mushrooms, water cress, salicornia (saltwort or samphire); seaweed
(e.g. Palmaria palmata = dulse, dillisk) for food
Wild animals and their outputs Animals by amount, type Game, freshwater fish (trout, eel etc.), marine fish (plaice, sea bass etc.) and shellfish (i.e.
crustaceans, molluscs), as well as equinoderms or honey harvested from wild populations;
Includes commercial and subsistence fishing and hunting for food
Plants and algae from in-situ aquaculture Plants, algae by amount, type In situ seaweed farming
Animals from in-situ aquaculture Animals by amount, type In-situ farming of freshwater (e.g. trout) and marine fish (e.g. salmon, tuna) also in floating
cages; shellfish aquaculture (e.g. oysters or crustaceans) in e.g. poles
Water Surface water for drinking By amount, type Collected precipitation, abstracted surface water from rivers, lakes and other open water
bodies for drinking
Ground water for drinking Freshwater abstracted from (non-fossil) groundwater layers or via ground water
desalination for drinking
Materials Biomass Fibres and other materials from plants, algae and animals for direct
use or processing
Material by amount, type, use, media
(land, soil, freshwater, marine)
Fibres, wood, timber, flowers, skin, bones, sponges and other products, which are not
further processed; material for production e.g. industrial products such as cellulose for
paper, cotton for clothes, packaging material; chemicals extracted or synthesised from
algae, plants and animals such as turpentine, rubber, flax, oil, wax, resin, soap (from bones),
natural remedies and medicines (e.g. chondritin from sharks), dyes and colours, ambergris
(from sperm whales used in perfumes); Includes consumptive ornamental uses.
Materials from plants, algae and animals for agricultural use Plant, algae and animal material (e.g. grass) for fodder and fertilizer in agriculture and
aquaculture;
Genetic materials from all biota Genetic material (DNA) from wild plants, algae and animals for biochemical industrial and
pharmaceutical processes e.g. medicines, fermentation, detoxification; bio-prospecting
activities e.g. wild species used in breeding programmes etc.
Water Surface water for non-drinking purposes By amount, type and use Collected precipitation, abstracted surface water from rivers, lakes and other open water
bodies for domestic use (washing, cleaning and other non-drinking use), irrigation, livestock
consumption, industrial use (consumption and cooling) etc.
Ground water for non-drinking purposes Freshwater abstracted from (non-fossil) groundwater layers or via ground water
desalination for domestic use (washing, cleaning and other non-drinking use), irrigation,
livestock consumption, industrial use (consumption and cooling) etc.
Energy Biomass-based energy sources Plant-based resources By amount, type, source Wood fuel, straw, energy plants, crops and algae for burning and energy production
Animal-based resources Dung, fat, oils, cadavers from land, water and marine animals for burning and energy
production
Mechanical energy Animal-based energy By amount, type, source Physical labour provided by animals (horses, elephants etc.)
CICES for ecosystem service mapping and assessment
Note: this section is not complete and for illustrative purposes only. Key components could change by
region or ecosystem.
CICES for ecosystem accounting
Regulation &
Maintenance
Mediation of waste, toxics and other nuisances Mediation by biota Bio-remediation by micro-organisms, algae, plants, and animals By amount, type, use, media (land, soil,
freshwater, marine)
Bio-chemical detoxification/decomposition/mineralisation in land/soil, freshwater and
marine systems including sediments; decomposition/detoxification of waste and toxic
materials e.g. waste water cleaning, degrading oil spills by marine bacteria,
(phyto)degradation, (rhizo)degradation etc.
Filtration/sequestration/storage/accumulation by micro-organisms,
algae, plants, and animals
By amount, type, use, media (land, soil,
freshwater, marine)
Biological filtration/sequestration/storage/accumulation of pollutants in land/soil,
freshwater and marine biota, adsorption and binding of heavy metals and organic
compounds in biota
Mediation by ecosystems Filtration/sequestration/storage/accumulation by ecosystems By amount, type, use, media (land, soil,
freshwater, marine)
Bio-physicochemical filtration/sequestration/storage/accumulation of pollutants in
land/soil, freshwater and marine ecosystems, including sediments; adsorption and binding
of heavy metals and organic compounds in ecosystems (combination of biotic and abiotic
factors)
Dilution by atmosphere, freshwater and marine ecosystems Bio-physico-chemical dilution of gases, fluids and solid waste, wastewater in atmosphere,
lakes, rivers, sea and sediments
Mediation of smell/noise/visual impacts Visual screening of transport corridors e.g. by trees; Green infrastructure to reduce noise
and smells
Mediation of flows Mass flows Mass stabilisation and control of erosion rates By reduction in risk, area protected Erosion / landslide / gravity flow protection; vegetation cover protecting/stabilising
terrestrial, coastal and marine ecosystems, coastal wetlands, dunes; vegetation on slopes
also preventing avalanches (snow, rock), erosion protection of coasts and sediments by
mangroves, sea grass, macroalgae, etc.
Buffering and attenuation of mass flows Transport and storage of sediment by rivers, lakes, sea
Liquid flows Hydrological cycle and water flow maintenance By depth/volumes Capacity of maintaining baseline flows for water supply and discharge; e.g. fostering
groundwater; recharge by appropriate land coverage that captures effective rainfall;
includes drought and water scarcity aspects.
Flood protection By reduction in risk, area protected Flood protection by appropriate land coverage; coastal flood prevention by mangroves, sea
grass, macroalgae, etc. (supplementary to coastal protection by wetlands, dunes)
Gaseous / air flows Storm protection By reduction in risk, area protected Natural or planted vegetation that serves as shelter belts
Ventilation and transpiration By change in temperature/humidity Natural or planted vegetation that enables air ventilation
Maintenance of physical, chemical, biological
conditions
Lifecycle maintenance, habitat and gene pool
protection
Pollination and seed dispersal By amount and source Pollination by bees and other insects; seed dispersal by insects, birds and other animals
Maintaining nursery populations and habitats By amount and source Habitats for plant and animal nursery and reproduction e.g. seagrasses, microstructures of
rivers etc.
Pest and disease control Pest control By reduction in incidence, risk, area
protected
Pest and disease control including invasive alien species
Disease control In cultivated and natural ecosystems and human populations
Soil formation and composition Weathering processes By amount/concentration and source Maintenance of bio-geochemical conditions of soils including fertility, nutrient storage, or
soil structure; includes biological, chemical, physical weathering and pedogenesis
Decomposition and fixing processes Maintenance of bio-geochemical conditions of soils by decomposition/mineralisation of
dead organic material, nitrification, denitrification etc.), N-fixing and other bio-geochemical
processes;
Water conditions Chemical condition of freshwaters By amount/concentration and source Maintenance / buffering of chemical composition of freshwater column and sediment to
ensure favourable living conditions for biota e.g. by denitrification, re-mobilisation/re-
mineralisation of phosphorous, etc.
Chemical condition of salt waters Maintenance / buffering of chemical composition of seawater column and sediment to
ensure favourable living conditions for biota e.g. by denitrification, re-mobilisation/re-
mineralisation of phosphorous, etc.
Atmospheric composition and climate regulation Global climate regulation by reduction of greenhouse gas
concentrations
By amount, concentration or climatic
parameter
Global climate regulation by greenhouse gas/carbon sequestration by terrestrial
ecosystems, water columns and sediments and their biota; transport of carbon into oceans
(DOCs) etc.
Micro and regional climate regulation Modifying temperature, humidity, wind fields; maintenance of rural and urban climate and
air quality and regional precipitation/temperature patterns
Cultural Physical and intellectual interactions with biota,
ecosystems, and land-/seascapes [environmental
settings]
Physical and experiential interactions Experiential use of plants, animals and land-/seascapes in different
environmental settings
By visits/use data, plants, animals,
ecosystem type
In-situ whale and bird watching, snorkelling, diving etc.
Physical use of land-/seascapes in different environmental settings Walking, hiking, climbing, boating, leisure fishing (angling) and leisure hunting
Intellectual and representative interactions Scientific By use/citation, plants, animals,
ecosystem type
Subject matter for research both on location and via other media
Educational Subject matter of education both on location and via other media
Heritage, cultural Historic records, cultural heritage e.g. preserved in water bodies and soils
Entertainment Ex-situ viewing/experience of natural world through different media
Aesthetic Sense of place, artistic representations of nature
Spiritual, symbolic and other interactions with
biota, ecosystems, and land-/seascapes
[environmental settings]
Spiritual and/or emblematic Symbolic By use, plants, animals, ecosystem type Emblematic plants and animals e.g. national symbols such as American eagle, British rose,
Welsh daffodil
Sacred and/or religious Spiritual, ritual identity e.g. 'dream paths' of native Australians, holy places; sacred plants
and animals and their parts
Other cultural outputs Existence By plants, animals, feature/ecosystem
type or component
Enjoyment provided by wild species, wilderness, ecosystems, land-/seascapes
Bequest Willingness to preserve plants, animals, ecoystems, land-/seascapes for the experience and
use of future generations; moral/ethical perspective or belief
Accompanying classification of abiotic outputs from natural systems (Provisional)
Section Division Group Examples
Abiotic Provisioning Nutritional abiotic substances Mineral e.g. salt
Non-mineral e.g. sunlight
Abiotic materials Metallic e.g. metal ores
Non-metallic e.g. minerals, aggregates, pigments, building materials (mud/clay)
Energy Renewable abiotic energy sources e.g. wind, waves, hydropower
Non-renewable energy sources e.g. coal, oil, gas
Regulation &
Maintenance by
natural physical
structures and
processes
Mediation of waste, toxics and other nuisances By natural chemical and physical processes e.g. atmospheric dispersion and dilution; adsorption and
sequestration of waters in sediments; screening by natural physical
structures
Mediation of flows by natural abiotic structures By solid (mass), liquid and gaseous (air)flows e.g. protection by sand and mud flats; topographic control of wind
erosion
Maintenance of physical, chemical, abiotic
conditions
By natural chemical and physical processes e.g. land and sea breezes; snow
Cultural settings
dependent on
abiotic structures
Physical and intellectual interactions with land-
/seascapes [physical settings]
By physical and experiential interactions or
intellectual and representational interactions
e.g. caves
Spiritual, symbolic and other interactions with
land-/seascapes [physical settings]
By type e.g. sacred rocks or other physical structures or spaces
Tesoman EHYT-hanke
Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi 2013
EKOSYSTEEMIPALVELUN MITTAKAAVAValtakunnallinen
Seudullinen
Paikallinen
EKOSYSTEEMIPALVELU Rakennetun pinta-alan kasvu Väestön määrän kasvu Palvelurakenteiden muutokset Melu Pöly Räjäytykset ja maansiirrot
1.2 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminenMelun ja ilmansaasteiden vaikutusten
lieventäminen (melua lieventävät
metsäalueet)
Vähenevät Tesomanvaltatien varressa,
melun laatu muuttuu
Merkitys kasvaa lievästi, kun
väestön määrä valtaväylien
varrella kasvaa
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
1.2 Vedenkierron säätely
Tulvahallinta (veden varastointi ja
viivytys)
Vaikutuksia voi olla Tesomajärven ja
Natura-alueen valuma-alueilla -
vaikutukset jakautuvat kuitenkin niin
että ovat hallittavissa kun ne
huomioidaan
Tesomajärven kapasiteettia
viivyttää hulevesiä
kuormitetaan, mutta
vaikutukset hallittavissa
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Vedet kulkeutuvat
hallitsemattomina kun pintamaa
poistettu, mutta ei merkittävää
tulvariskiä
Veden laatu
Rakentaminen kohdistuu
Tesomajärven ja Natura-alueen
valuma-alueelle, mutta jakautuu niin
että vaikutukset on hallittavissa kun
ne huomioidaan
Tesomajärven kapasitettia
viivyttää hulevesiä
kuormitetaan, mutta
vaikutukset hallittavsissa
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Vedet kulkeutuvat
hallitsemattomina kun pintamaa
poistettu, eikä vielä hulevesiä
pidättäviä rakenteita, etenkin
merkittävää Tesomajärven lähellä
ja Natura-alueen valuma-alueella
Veden suodatus ja viivytys (veden
imeytymisen kannalta merkittävimmät
alueet)
Rakennettu pinta-ala lisääntyy, mutta
ei imeytymisen kannalta
merkitävimmillä alueilla
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta vedet kulkeutuvat
hallitsemattomina kun pintamaa
poistettu, etenkin merkittävää
Tesomajärven lähellä
PALVELUUN KOHDISTUVAT RISKITMaankäytön muutosten vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset
1. Säätely- ja tukipalvelut
1.1
.1.
Pin
taved
et
Pohjaveden suotuminen ja
imeytyminen
Ei kohdistu rakentamattomille,
pohjaveden imeytymisen kannalta
merkittäville alueille -täydennys
rakentaminen mahdollistaa
jopatilatneen parantamisen vanhoille
pinnoitetuille teollisuus ja asuinalueille
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Ei merkittävää rakentamista
pohjavesialueella, tai hulevesien
valuma-alueella
Veden kierron säätely, muut tekijät
(esim. veden johtaminen, valuma-
alueet)
Ei kohdistu rakentamattomille,
pohjavedenlaadun kannalta
merkittäville alueille,
täydennysrakentaminen mahdollistaa
nykytilan parantamisen.
Pohjavesialueelle purkavien valuma-
aluieden hulevesien käsittely vaatii
erityistä huomiota
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Ei merkittävää rakentamista
pohjavesialueella, tai hulevesien
valuma-alueella
1.3 Pölytys
Marjojen ja hedelmien pölytys ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
1.2 Pienilmaston säätely
Pienilmaston tasaaminen (yhtenäiset
metsäalueet)
pääosin säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Pienilmaston viilentäminen (kylmän
ilman painanteet)
säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
2. Tuotantopalvelut
2.1 Ravinto ja raaka-aineet
Viljelykasvit esim. marjat ja hedelmät
(pihat)
säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Viljelykasvit (kesantopellot, viljellyt
pellot, viljelypalstat)
säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Taimet (kaupungin taimisto)
Pinta-ala pienenee Paine virkistyskäyttöön ottoon
kasvaa, käytännössä muutetaan
virkistysalueeksi
Paine virkistyskäyttöön ottoon kasvaa,
käytännössä muutetaan
virkistysalueeksi
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Kasviperäiset luonnontuotteet, puu,
sienet ja marjat
Pinta-ala pienenee, mutta ei
taloudellista merkitystä kaupungille,
tai yksityisille metsänomistajille
Paine virkistyskäyttön vielä
parempaan huomioimisen
kasvaa, tuotos vähenee,
käytännössä muutetaan
virkistysalueeksi
Paine virkistyskäyttön vielä parempaan
huomioimisen kasvaa, tuotos vähenee,
käytännössä muutetaan
virkistysalueeksi
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Riistaeläimet, kalat säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Pintavesivarat
Asuintaloja tulee lähelle
Tesomajärveä, ei vaikutusta
Tohloppijärveen
Virkistyskäyttäjien määrän
kasvu voi vaikuttaa
vedenlaatuun ja alueen
viihtyvyyteen, mutta toisaalta
palvelulle tulee enemmän
käyttäjiä ja käytetttävyys voi
jopa kasvaa
ei vaikutusta ei vaikutusta
Mahdollisia
rakentamisen
aikaisia
vaikutuksia
Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia
Kasteluvesi säilyy ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
1.1
.2.
Poh
javed
et
2.3 Luonnon monimuotoisuus
Uhanalaiset lajit/elinympäristöt
Elinympäristöt eivät pienene, mutta
epäsuoriva vaikutuksia voi olla
ekologisten käytävien pienenemisen
kautta
Virkistyskäyttäjien määrän
kasvu lisää painetta lisätä hoitoa
ja lisää häirintää
Palvelurakenteiden muutos (koulujen ja
liikuntapaikkojen siirtyminen lähemmäs
Rasonhakaa) lisää häirintää
Palvelujen
rakentamisen
aiheuttama melu
ei vaikutusta
Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia, lähinnä Tesomajärven
ympäristössä
Luontoarvot
Merkittävät elinympäristöt säilyvät Virkistyskäyttäjien määrän
kasvu lisää painetta lisätä hoitoa
ja lisää häirintää
Palvelurakenteiden muutos (koulujen ja
liikuntapaikkojen siirtyminen lähemmäs
Rasonhakaa) lisää häirintää, mutta
toisaalta virkistysyhteyksien
parantamisen yhteydessä on
mahdollisuudet parantaa itä-länsi
yhteyksiä teiden yli. Jos koulun
pohjoipuolisen pelto/metsämosaiikin
yhteyteen parannetaan
oppimisympäristöksi esim. kohteen
peltoja niityiksi paranee niiden laatu
elinympäristönä.
Asuinrakentamisen
aiheuttama melu
ei vaikutusta Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia, lähinnä Tesomajärven
ympäristössä
Ekologiset käytävät
Kapenevat, merkittävin vaikutus
monimuotoisuuden ja
toiminnallisuuden varoihin, vaikutus
merkittävä koska kyseessä läntisen
Tamperen merkittävä viheralue, osa
viherverkkoa
Virkistyskäyttäjien määrän
kasvu lisää painetta lisätä hoitoa
ja lisää häirintää
Palvelurakenteiden muutos (koulujen ja
liikuntapaikkojen siirtyminen lähemmäs
Rasonhakaa) lisää häirintää, ja
kaventaa ekologisen käytävän
vahvuuskohtaa, mutta toisaalta
virkistysyhteyksien parantamisen
yhteydessä on mahdollisuudet parantaa
itä-länsi yhteyksiä teiden yli. Jos
koulun pohjoipuolisen
pelto/metsämosaiikin yhteyteen
parannetaan oppimisympäristöksi esim.
kohteen peltoja niityiksi paranee niiden
laatu elinympäristönä ja ekologisena
käytävänä
Asuinrakentamisen
aiheuttama melu
ei vaikutusta Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia, etenkin
koulukeskuksen ympäristössä
Merkittävät luontoalueet
Myös paikallisesti merkittävät arvot
säilyvät
Virkistyskäyttäjien määrän
kasvu lisää painetta lisätä hoitoa
ja lisää häirintää
Palvelurakenteiden muutos (koulujen ja
liikuntapaikkojen siirtyminen lähemmäs
Rasonhakaa) lisää häirintää, mutta
toisaalta virkistysyhteyksien
parantamisen yhteydessä on
mahdollisuudet parantaa itä-länsi
yhteyksiä teiden yli. Jos koulun
pohjoipuolisen pelto/metsämosaiikin
yhteyteen parannetaan
oppimisympäristöksi esim. kohteen
peltoja niityiksi paranee niiden laatu
elinympäristönä
Asuinrakentamisen
aiheuttama melu
ei vaikutusta Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia, lähinnä Tesomajärven
ympäristössä
3. Kulttuuripalvelut, työikäiset
Lähimetsät
Täydennysrakentamisen yhteydessä
viheralueiden koko pienenee
Käyttäjien määrä lisääntyy,
jolloin palvelun arvon voidaan
ajatella kasvavan
Palvelurakenteiden muutoksen
yhteydessä parannetaan viheralueiden
käytettävyyttä
Asuinrakentamisen
aiheuttama melu
ei vaikutusta Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia, lähinnä Tesomajärven
ympäristössä
Ulkoilureitit
Ei merkittävää vaikutusta, mutta
vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä
kapenee sen länsipuolella ja
urheillukeskuksen ympäristön
metsäalue pienenee. Toisaalta
lisääntynyt käyttöpaine voi aiheuttaa
painetta alueen laadun parantamiseen
Käyttäjien määrä lisääntyy,
jolloin palvelun arvon voidaan
ajatella kasvavan
Riskejä aiheuttaa Tohloppi- ja
Tesomajärven itä-länsi välisen
yhteyden säilyminen toimivana.
Palvelurakenteiden muutoksen
yhteydessä parannetaan kuitenkin
virkistysreittiern laatua ja
käytettävyyttä
Asuinrakentamisen
aiheuttama melu
ei vaikutusta Mahdollisia rakentamisen aikaisia
vaikutuksia, lähinnä Tesomajärven
ympäristössä
Terveysmetsät ei vaikutusta
Ulkoilumetsät
Ei merkittävää vaikutusta, mutta
vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä
kapenee sen länsipuolella ja
urheillukeskuksen ympäristön
metsäalue pienenee. Toisaalta
lisääntynyt käyttöpaine aiheuttaa
painetta alueen laadun parantamiseen.
Tohloppijärven ympäristön pidemmät
ulkoilumahdollisuudet säilyvät.
Käyttäjien määrä lisääntyy,
jolloin palvelun arvon voidaan
ajatella kasvavan
Palvelurakenteiden muutoksen
yhteydessä parannetaan erilaisa
urheilumahdollisuuksia uuden
koulukompleksin yhteydessä
Lähinnä
Tesomajärven
itäpuolella
vaikutuksia
ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella
vaikutuksia, alueen 4b
rakentamisen yhteydessä
vaikutuksia latuun
Hiljaiset alueet
Alueen 4c rakentaminen osin
pienentää Tesomajärven itäpuolen
hiljaista aluetta, mutta Tohlopin ja
Tohloppijärven hiljaiset alueet jäävät
kokonaan rakentamisen ulkopuolelle
Käyttäjämäärien kasvaessa
alueista tulee vilkkaampia,
mutta vaikutus koettuun
äänimaailmaan jäänee
vähäiseksi, mahdollistaako
rakentamienen paremmat
mahdollisuudet myös
hilakjaisten alueiden
hyödyntämiseen??
Rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia
vaikutuksia, vaikutus on väliaikainen ja
palautuva.
Rakentaminen voi
aiheuttaa
haitallisia
vaikutuksia,
vaikutus on
väliaikainen ja
palautuva.
Rakentaminen
voi aiheuttaa
haitallisia
vaikutuksia,
vaikutus on
väliaikainen
ja palautuva.
Väliaikainen häiriö mahdollista.
Uimarannat
ei vaikutusta Talviuintimahdollisuuksien
parantaminen???
ei vaikutusta Asuinrakentamisen
aiheuttama melu
Asuinrakenta
misen
aiheuttama
pöly
Lähinnä Tesomajärven itäpuolella
vaikutuksia
Oppismisympäristö
ei vaikutusta Väestön määrän kasvu voi luoda
lisää palveluuiden käyyttäjiä ja
painetta esim. lintutornin,
luontokerhon yms.
Perustamiselle
Koulujen uudelleen järjestelyt tuovat
myös pienemmät koululaiset lähelle
Tohloppijärven luontoarvoja, palvelujen
käytettävyys kasvaa
Lievää vaikutusta
Tesomajärven
ympäristössä
ei vaikutusta ei vaikutusta
Tärkeä kulttuurihistoriallinen alue
Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo
mahdollisuuden nostaa ko.arvoja
haluttaessa esille
Säilyvät, ja väestön määrän
kasvu tuo mahdollisuuden
nostaa ko.arvoja haluttaessa
esille
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Alueen arvo määriteltiin seuraavassa esitetyllä tavalla: Vaikutustenarviointiin käytettiin ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä merkittävyyden kriteeristöä ja merkintätapaa (Ramboll Finland 2013)
Valtakunnallinen
Alueen palvelulla on valtakunnallinen
arvo (status määritelty esim.
valtakunnallisessa selvityksessä), tai
alueen palvelun säilymisellä tai
laadulla on merkittävä vaikutus
valtakunnallisesti merkittäväksi
määriteltyyn palveluun
Seudullinen
Alueen palvelulla on arvoa Tampereen
seudun mittakaavassa (status
määritelty esim. seudullisessa
selvityksessä), tai alueen tuottamalla
palvelulla on merkittävä vaikutus
seudullisesti merkittäväksi
Paikallinen
Alueen palvelulla on arvoa Länsi-
Tampereen, tai suunnittelualueen
sisällä sen asukkaille (status
määritelty esim.
ympäristöselvityksessä )
Tesoman EHYT-hanke Arviointiasteikko:Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi 2013, LAPSET JA NUORETEKOSYSTEEMIPALVELUN MITTAKAAVAValtakunnallinenSeudullinenPaikallinenEKOSYSTEEMIPALVELU Rakennetun pinta-alan kasvuVäestön määrän kasvuPalvelurakenteiden muutoksetMelu Pöly Räjäytykset ja maansiirrot Liikenne
1. Säätely- ja tukipalvelut 1.3 Saasteiden yms. Haittavaikutusten lieventäminen
Melun ja ilmansaasteiden vaikutusten lieventäminen (melua lieventävät
metsäalueet)
Vähenevät koulualueen vieressä alueiden 4e rakentumisen yhteydessä?
ei vaikutusta Merkittävää huomioida metsäisen vyöhykkeen säilyminen Tesomanvaltatien varressa alueella 4e
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
3. Kulttuuripalvelut
Lähimetsät
Täydennysrakentamisen yhteydessä ns. koulumetsien koko pienenee
Paine lähimetsien ja viheralueiden hoitoon kasvaa virkistyskäyttäjien määrän kasvaessa -> positiivinen vaikutus käyttäjille; koettu turvallisuus voi parantua; käyttäjämäärien kasvusta johtuvan lisääntyvän kulutuksen haitalliset vaikutukset metsä- ja viheralueilla ovat hallittavissa hoito-, suojelu- ja ohjaustoimenpiteillä
Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan viheralueiden käytettävyyttä, uudet koulujärjestelyt tuovat pienemmät koululaiset lähemmäs Tohloppijärven laajempia ja monipuolisempia metsä- ja viheralueita
Väliaikainen häiriö mahdollista
ei vaikutusta Väliaikainen häiriö mahdollista Väliaikainen häiriö mahdollista
Ulkoilureitit
Ei merkittävää vaikutusta, mutta vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä kapenee sen länsipuolella ja urheillukeskuksen ympäristön metsäalue pienenee. Vaikuttaako tämä Ikurin koulun mahdollisuuksiinhyödyntää Tesomajärven ympäristöä? Toisaalta lisääntynyt käyttöpaine voi aiheuttaa painetta alueen laadun parantamiseen
Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan, Voi parantaa koettua turvallisuutta ja vähentää estevaikutusta
Riskejä aiheuttaa Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi välisen yhteyden säilyminen toimivana. Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan kuitenkin virkistysreittiern laatua ja käytettävyyttä. Voi parantaa koettua turvallisuutta ja vähentää estevaikutusta; ei paranna Tohlopinkadun ja Kohmankadun koettua heikkoa kevyenliikenten turvallisuutta
Väliaikainen häiriö mahdollista
Ei vaikutusta Väliaiakainen häiriö mahdollista Väliaikainen häiriö mahdollista
Terveysmetsät
PALVELUUN KOHDISTUVAT RISKITMaankäytön muutosten vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Ulkoilumetsät
Ei merkittävää vaikutusta, mutta vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä kapenee sen länsipuolella ja urheillukeskuksen ympäristön metsäalue pienenee. Toisaalta lisääntynyt käyttöpaine aiheuttaa painetta, palvelujen huoltoon ja parantamiseen. Alue 4a sijoittumista ja toteutusta tulisi pohtia, jotta potentiaalinen lapsiperheiden kehittyvä ekosysteemipalveluja tarjoavan alueen potentiaali saadaan hyödynnettyä; alue 4e kohdalla huolehdittava viheryhteyksien säilymisestä Tohloppijärven ja Tesomajärven välillä -> lasten ja nuorten itsenäinen liikkuminen virkistysalueilla sekä koulujen väliset yhteydet ja yhteys keskustan koululta Tohloppijärven ranta-alueillealueen laadun parantamiseen. Tohloppijärven ympäristön pidemmät ulkoilumahdollisuudet säilyvät.
ks. Edellä, mutta, käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan
Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan erilaisia urheilumahdollisuuksia uuden koulukompleksin yhteydessä. Koettu turvallisuus voi parantua, kun eri väestöryhmien jakauma alueella muuttuu.
Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia
Ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia, alueen 4b rakentamisen yhteydessä vaikutuksia latuun
Väliaikainen häiriö mahdollista
Hiljaiset alueet
Alueen 4c rakentaminen osin pienentää Tesomajärven itäpuolen hiljaista aluetta, mutta Tohlopin ja Tohloppijärven hiljaiset alueet jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle
Käyttäjämäärien kasvaessa alueista tulee vilkkaampia, mutta vaikutus koettuun äänimaailmaan jäänee vähäiseksi
Alueen 4e rakennemuutokset pienentävät lievästi Tohloppijärven hiljaista aluetta, mutta virkistysrakenteet tuovat toisaalta käyttäjät, etenkin koululaiset lähemmäs Tohloppijärven laajoja virkistysalueita
Rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, vaikutus on väliaikainen ja palautuva.
Rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, vaikutus on väliaikainen ja palautuva.
Rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, vaikutus on väliaikainen ja palautuva.
Väliaikainen häiriö mahdollista.
Uimarannat
Luonnonrantojen uintimahdollisuudet säilyvät; uusi kevyenliikenteen yhteys Tesomajärven suunnasta Tohlopin rantaan voi parantaa kulkuyhteyksiä uimarannalle (länsi-itä) ja uimahalliin (itä-länsi).
Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan
Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia
Väliaikainen häiriö mahdollista.
Koululaisten ja päiväkotien lähimetsät
ei vaikutusta Väestön määrän kasvu voi luoda lisää palveluiden käyttäjiä ja painetta esim. lintutornin, luontokerhon yms. Perustamiselle
Koulujen uudelleenjärjestelyt tuovat myös pienemmät koululaiset lähelle Tohloppijärven luontoarvoja, palvelujen käytettävyys kasvaa
Lievää vaikutusta Tesomajärven ympäristössä
Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta
Oppimisympäristöt
Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo mahdollisuuden nostaa ko.arvoja haluttaessa esille, Mahdollisuudet säilyvät järvien yhteydessä, uusien yhteyksien ansiosta saavutettavuus paranee; oppimisympäristöt säilyvät
Väestön määrän kasvu voi luoda lisää palveluuiden käyyttäjiä ja painetta esim. lintutornin, luontokerhon yms. Perustamiselle
Koulujen uudelleen järjestelyt tuovat myös pienemmät koululaiset lähelle Tohloppijärven luontoarvoja, palvelujen käytettävyys kasvaa
Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta
Tärkeä kulttuurihistoriallinen alue
Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo mahdollisuuden nostaa ko.arvoja haluttaessa esille
Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo mahdollisuuden nostaa ko.arvoja haluttaessa esille
Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo mahdollisuuden nostaa ko.arvoja haluttaessa esille
Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta
Vaikutustenarviointiin käytettiin ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä merkittävyyden kriteeristöä ja merkintätapaa (Ramboll Finland 2013)Alueen arvo määriteltiin seuraavassa esitetyllä tavalla:
Valtakunnallinen
Alueen palvelulla on valtakunnallinen arvo (status määritelty esim. valtakunnallisessa selvityksessä), tai alueen palvelun säilymisellä tai laadulla on merkittävä vaikutus valtakunnallisesti merkittäväksi määriteltyyn palveluun
Seudullinen
Alueen palvelulla on arvoa Tampereen seudun mittakaavassa (status määritelty esim. seudullisessa selvityksessä), tai alueen tuottamalla palvelulla on merkittävä vaikutus seudullisesti merkittäväksi määriteltyyn palveluun
Paikallinen
Alueen palvelulla on arvoa Länsi-Tampereen, tai suunnittelualueen sisällä sen asukkaille (status määritelty esim. ympäristöselvityksessä )
Tesoman EHYT-hanke Arviointiasteikko:Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi 2013, ikäihmiset ja vammaisetEKOSYSTEEMIPALVELUN MITTAKAAVAValtakunnallinenSeudullinenPaikallinenEKOSYSTEEMIPALVELU Rakennetun pinta-alan kasvu Väestön määrän kasvu Palvelurakenteiden muutoksetMelu Pöly Räjäytykset ja maansiirrotLiikenne
1. Säätely- ja tukipalvelut palvelut1.3 Saasteiden yms. Haittavaikutusten lieventäminen
Meluvaikutusten lieventäminen (vaimentavat metsäalueet)
Mikäli alueilla 3b ja 4b, 4d rakennetaan niin, että puusto tien vierestä poistetaan, voi tiemelu kantautua syvemmälle terveysmetsiksi kategorisoituihin metsiin
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
2. Tuotantopalvelut2.1 Ravinto- ja raaka-aineet
Marjat, hedelmät, vihannekset, juurekset, kukat säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutustaKalat säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Peltopinta-ala säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Puhdas pintavesi
Asuintaloja tulee lähelle Tesomajärveä, ei vaikutusta Tohloppijärveen
Virkistyskäyttäjien määrän kasvu voi vaikuttaa vedenlaatuun ja alueen viihtyvyyteen, mutta toisaalta palvelulle tulee enemmän käyttäjiä ja käytetttävyys voi jopa kasvaa
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
Kasteluvesi säilyy ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
3. Kulttuuripalvelut
LähimetsätTäydennysrakentamisen yhteydessä viheralueiden koko pienenee
Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan
Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan viheralueiden käytettävyyttä
Väliaikainen häiriö mahdollinen
Väliaikainen häiriö mahdollinen Väilaikainen häiriö mahdollinen ei vaikutusta
Ulkoilureitit
Ei merkittävää vaikutusta, mutta vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä kapenee sen länsipuolella ja urheillukeskuksen ympäristön metsäalue pinenee. Toisaalta lisääntynyt käyttöpaine voi aiheuttaa painetta alueen laadun parantamiseen
Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan
Riskejä aiheuttaa Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi välisen yhteyden säilyminen toimivana. Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan kuitenkin virkistysreittiern laatua ja käytettävyyttä
Väliaikainen häiriö mahdollinen
Väliaikainen häiriö mahdollinen Väliaikainen häiriö mahdollinen ei vaikutusta
Terveysmetsät
Palvelutalon ympäristön metsäalue/ potentiaalinen terveysmetsä pienenee (4b ja 3b), (potentiaalinen arvo, sillä ei nykyään välttämättä palvelutalon käytössä)
Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan, myös turvallisuuden tuntemus lisääntyy, muutosten yhteydessä voidaan aluieden esteettömyyttä ja saavutettavuutta, sekä käytettävyyttä parantaa
ei vaikutusta Väliaikainen häiriö mahdollinen
Väliaikainen häiriö mahdollinen Väliaikainen häiriö mahdollinen ei vaikutusta
Hiljaiset alueet
Alueen 4c rakentaminen osin pienentää Tesomajärven itäpuolen hiljaista aluetta, mutta Tohlopin ja Tohloppijärven hiljaiset alueet jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle
Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan, lisääntynyt käyttö lisää turvallisuuden kokemusta
Alueen 4e rakennemuutokset pienentävät lievästi Tohloppijärven hiljaista aluetta, mutta virkistysrakenteet tuovat toisaalta käyttäjät
Väliaikainen häiriö mahdollinen
Väliaikainen häiriö mahdollinen Väliaikainen häiriö mahdollinen ei vaikutusta
Uimarannat ei vaikutusta Talviuintimahdollisuuksien parantaminen???
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia
ei vaikutusta
Tärkeä kulttuurihistoriallinen alue
Säilyvät, alueen suunnittelun ja eheyttämisen yhteydessä voidaan suunnittelulla korostaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja parantaa kohteiden saavutettavuutta. Etenkin ikäihmisille alueen kulttuuriarvot voivat olla merkittäviä.
Säilyvät, käyttäjämäärien lisääntyessä voidaan suunnittelulla korostaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja parantaa kohteiden saavutettavuutta. Etenkin ikäihmisille alueen kulttuuriarvot voivat olla merkittäviä.
Käyttäjämäärien vanhan tien ja käräjäpaikan läheisyydessä lisääntyessä voidaan suunnittelulla korostaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja parantaa kohteiden saavutettavuutta. Etenkin ikäihmisille alueen kulttuuriarvot voivat olla merkittäviä.
ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta
PALVELUUN KOHDISTUVAT RISKITMaankäytön muutosten vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset