ehyt-hanke, tesoma...ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien, eli ympäristön rakenteen ja...

Vastaanottaja

Tampereen kaupunki

Asiakirjatyyppi

Ekosysteemipalveluselvitys

Päivämäärä

30.8.2013

EHYT-HANKE, TESOMA

EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS

EHYT-HANKE, TESOMA


Ramboll

Pakkahuoneenaukio 2

PL 718

33101 TAMPERE

P +358 20 755 6800

F +358 20 755 6801

www.ramboll.fi

Tarkastus 2.9.2013

Päivämäärä 30/8/2013

Laatija Kaisa Mustajärvi

Tarkastaja Riina Känkänen

Hyväksyjä Hanna Montonen

Kuvaus Ekosysteemipalveluselvitys Tesoman EHYT-hankkeen

suunnitelma-alueelle

DONNAN ID 764 926

Tesoman yleissunnitelman

nro

1034


Tampereen EHYT-hanke, Tesoman ekosysteemipalveluselvitys

SISÄLTÖ

1. Johdanto 1 2. Työn taustaa 1 2.1 EHYT –hanke 1 2.2 EHYT-hankkeen tavoitteet ja erityispiirteet Tesomalla 1 3. Ekosysteemipalvelut käsitteenä 2 3.1 Ekosysteemipalvelukäsitteen taustaa 3 4. Työn tavoitteet 3 5. Hankkeen yhteistyöverkosto 4 6. Alueen kuvaus 4 6.1 Väestörakenne 4 6.2 Työpaikat 5 6.3 Palvelut 5 7. Menetelmäkuvaus 6 7.1 Ekosysteemipalveluiden ja alueen vahvuuksien tunnistaminen 6 7.2 Ekosysteemipalveluiden käyttäjäryhmäkohtainen tarkastelu 6 7.3 Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksen analysointi 7 7.4 Toimenpidesuositukset 7 8. Ekosysteemipalveluiden määrittämisen kriteerit 7 8.1 Ekosysteemipalvelujen jaottelun perusteet 7 8.2 Kohderyhmät 8 8.3 Palvelujen merkittävyystasot 9 9. Ekosysteemipalvelut hankealueella 9 9.1 Tuki- ja säätelypalvelut 9 9.2 Tuotantopalvelut 11



9.3 Kulttuuripalvelut 13 10. Asukkaiden kokemus 15 11. Ekosysteemipalveluiden ja maankäytön muutosten ristiintarkastelu 17 12. Merkittävimmät ekosysteemipalvelukokonaisuudet suhteessa suunnitelmaluonnokseen 17 12.1 Merkittävimmät ekosysteemipalvelut ja palveluita tarjoavat alueet 17 12.2 Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset 17 12.3 Suunnitelmaluonnoksen tuomat mahdollisuudet 18 12.4 Ekosysteemipalvelujen suurimmat mahdollisuudet ja kehittämiskohteet suunnitelma-alueella 18 12.5 Tesomajärven ympäristö (1) 20 12.5.1 Nykytila 20 12.5.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset: 20 12.5.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: 21 12.6 Tohloppijärven ranta-alueet, Tesoman koulun ympäristö 21 12.6.1 Nykytila 21 12.6.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset 21 12.6.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen 22 13. Potentiaaliset kehittämiskohteet 22 13.1 Tesoman keskusta-alueen ekosysteemipalveluiden kehittäminen – epäjatkuvuuksien lieventäminen ja estevaikutusten vähentäminen (3) 22 13.1.1 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen: 22 13.2 Tesomajärvi-Mustavuori yhteyksien parantaminen täydennysrakennuksessa (4) 23 13.3 Pohjavesialueen tilan parantaminen hulevesiratkaisuin EHYT-rakentamisen yhteydessä (5) 23 14. Lähtöaineisto ja viitteet 23 15. Säätely- ja tukipalvelut 25 15.1 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminen 25 15.1.1 Ilmansaasteiden sitominen, melun lieventäminen 25 15.2 Veden kierron säätely ja veden laatu 26 15.2.1 Tulvahallinta (kiintoaineen laskeutus, veden viivytys ja varastointi) 26



15.2.2 Veden suodatus ja viivytys 27 15.2.3 Muu vedenkierron säätely 27 15.2.4 Pohjaveden suotuminen ja imeytyminen 29 15.3 Ympäristöolosuhteiden säätely 29 15.3.1 Hedelmien ja marjojen pölytys 29 15.3.2 Pienilmaston säätely 30 15.4 Tuotantopalvelut 31 15.4.1 Ravinto- ja raaka-aineet 31 15.4.1.1 Viljelykasvit puutarhoissa esim. marjat ja hedelmät 31 15.4.1.2 Viljelykasvit pelloilla ja viljelypalstoilla 31 15.4.1.3 Taimet 32 15.4.1.4 Kasviperäiset luonnontuotteet (puu, sienet ja marjat) 32 15.4.1.5 Riistaeläimet, kalat 32 15.4.1.6 Pintavesivarat 33 15.4.1.7 (Kasteluvesi) 33 15.4.1.8 Puhdas juomavesi 33 15.4.2 Luonnon monimuotoisuus 34 15.4.2.1 Uhanalaiset lajit/niiden elinympäristöt 34 15.4.2.2 Muut luontoarvot 34 15.5 Kulttuuripalvelut 35 15.5.1.1 Yleinen virkistäytyminen, liikuntamahdollisuudet, leikki ja rentoutuminen - lähimetsät 35 15.5.1.2 Työikäisten virkistys, ulkoilu ja kuntoilu - Ulkoilumetsät/reitit 35 15.5.1.3 Erityisryhmien virkistäytyminen, terapiavaikutukset, terveysvaikutukset - terveysmetsät 35 15.5.1.4 Lasten ja koululaisten virkistäytyminen, leikki ja ulkoilu 36 15.5.1.5 Hiljaiset alueet 36 15.5.1.6 Uiminen - Uimarannat 36 15.5.1.7 Oppimisympäristöt 37



15.5.1.8 Tärkeät kulttuurihistorialliset alueet 37

LIITTEET

LIITE 1 Ekosysteemipalvelujen määrittämiseen käytetyt kriteerit ja ekosysteemipalvelukohtaiset kuvaukset alueesta

LIITE 2 Luokittelussa käytetty CICES versio 4.3

LIITE 3 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, yleinen

LIITE 4 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, lapset ja nuoret

LIITE 5 Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, ikäihmiset ja vammaiset

1


1. JOHDANTO

Tämä selvitys on tehty osana Tampereen kaupungin täydennysrakentamista koskevaa selvitystä, EHYT-hanketta. EHYT-hankeessa pyritään löytämään kaava-

ratkaisuja kantakaupungin yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Tässä työssä selvitettiin, miten asemakaava-alueen täydennysrakentamiskohteen suunnitte-luun ja paikkamarkkinointiin voidaan löytää ekosysteemiajattelun kautta uusia ratkaisuja, joilla yhtä aikaa vähennetään tiiviistä rakentamisesta aiheutuvia ym-

päristöhaittoja ja parannetaan elinympäristön laatua ja alueen houkuttelevuutta. Kohdealueella on erityistarvetta esim. viherverkoston parantamiselle sekä asemakaavoituksen ratkaisujen hyväksyttävyyden lisäämiselle.

Työn tavoitteena oli vahvistaa alueen nykyisiä ympäristöarvoja ja niiden sosiaalisia ulottuvuuksia. Alueen arvot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet suunnittelul-le pyrittiin tuomaan positiivisella tavalla näkyviksi alueen käyttäjille. Työssä sovellettiin uudenlaista, ekosysteemipalveluihin perustuvaa lähestymistapaa alueen ympäristöarvojen ja käyttäjäryhmien tunnistamiseen.

Työssä kartoitettiin asemakaavan suunnitteluun ratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä alueen rakentamisessa, käytössä ja ylläpidossa. Talou-dellisten hyötyjen rinnalle tuotiin alueen nykyisten käyttäjäryhmien näkökulmat sekä tärkeimmät sosiaaliset ja ekologiset arvot. Ekosysteemipalvelulähestymis-tavan avulla on pyritty tuomaan esille erityisesti vihreän infrastruktuurin ja toimivien kaupunkiekosysteemien tuottamia hyötyjä ja palveluja ihmisille. Uudenlai-sella lähestymistavalla on haluttu kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan vihreän ja luonnontilaisen alueen ekologisiin toimintoihin, monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluiden laatuun kuin niiden määrään alueella.

Tilaajan yhdyshenkilönä selvityksessä toimi Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen ja selvityksestä on vastannut ekologi FT, Kaisa Musta-järvi. Asiantuntijoina selvityksessä on käytetty mm. ekosysteemipalveluiden asiantuntijaa, FM, Riina Känkästä, hulevesisuunnittelija DI, Laura Inhaa, maisema-arkkitehteja DI, Elina Kallialaa ja Anna Bergmania sekä vuorovaikutuksen ja sosiaalisten vaikutusten asiantuntijoita FM, Hanna Herkkolaa ja FM, Seela Si-nisaloa.

2. TYÖN TAUSTAA

2.1 EHYT –hanke

EHYT-hankkeen tavoitteena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin olemassa olevia rakenteita täydentäen ja jatkaen.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne on yksi keskeisistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää yhdys-

kuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Lähtökohtana on, että taajamia eheytettäessä parannetaan myös

elinympäristön laatua.

2.2 EHYT-hankkeen tavoitteet ja erityispiirteet Tesomalla

Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Tesoman keskustaa ollaan kehittämässä ja tavoitteena on luoda alueelle kaupallisia ja julkisia palveluita yhdistävä

Tesomatori. Suunnitelman lähtökohtana on, että Tesomantorille sijoittuvat julkisista palveluista Tesoman kirjasto, nuorisokeskus ja terveysasema. Lisäksi alu-

2


een neuvoloita ja hammashoitoa keskitetään terveysaseman yhteyteen. Tämä suunnitelma mahdollistaa vapautuvien alueiden maankäytön muutosten esimer-

kiksi ikäihmisten asumiseen. Näin alueelle saataisiin lisää myös tehostetun palveluasumisen paikkoja.

EHYT-hankkeessa vastataan väestön ja asumisväljyyden kasvuun sekä väestörakenteen muutoksiin yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Yhdyskuntarakennetta

eheyttäessä haetaan tilaa uudelle ja uudentyyppiselle asuntorakentamiselle. Monipuolisella asuntotuotannolla on mahdollista tukea alueiden ikärakenteen ta-

saista kehitystä ja elinkaariasumista, jolloin elämäntilanteen muutos ei edellytä asuinalueen vaihtoa.

Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan alueella jonkin verran vuoteen 2030 mennessä. Alueen kouluissa on ollut jonkin verran

tilaväljyyttä ja siitä johtuen esiopetusta on voitu sijoittaa alueen kouluihin. Esiopetusryhmien siirto on vapauttanut päiväkodeista tilaa pienemmille lapsille. Alu-

eella on tarvetta myös ikäihmisten palveluille.

3. EKOSYSTEEMIPALVELUT KÄSITTEENÄ

Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien, eli ympäristön rakenteen ja toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä hyötyjä ihmiselle (Millenium Ecosystem Assess-ment, MEA 2005). Ekosysteemipalvelukäsite auttaa ymmärtämään ekologisten prosessien merkitystä ihmisen näkökulmasta. Ekosysteemipalveluiden tuotta-

mat hyödyt muodostuvat toiminnallisesta kokonaisuudesta, jonka taustalla ovat ekosysteemin ekologiset toiminnot ja luonnon monimuotoisuus. Ekosysteemi-palveluilla tarkoitetaan niitä palveluita ja hyödykkeitä, joita luonnonympäristö ihmiselle tarjoaa. Näitä ovat esimerkiksi puhdas juoma- ja uimavesi, virkistäyty-mismahdollisuudet metsässä ja tulvasuojelu. Ekosysteemipalvelut luovat perustan inhimilliselle hyvinvoinnille ja yhteiskunnan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle kehitykselle. Käsite on

ihmislähtöinen, sillä kullakin ekosysteemipalvelulla on aina käyttäjänsä. Luonnon hyödyntämistä koskeva päätöksenteko, kuten maankäyttö, vaikuttaa ekosys-teemien rakenteeseen ja toimintoihin ja sitä kautta myös ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Kaupunkien viheralueet, luonnontilaisiksi mielletytkin, ovat aina ihmisen toiminnan rakentamia tai muokkaamia. Tästä huolimatta myös kaupunkien viheralueil-la, kuten pientaloalueilla, puistoissa, joutomailla ja kerrostalojen piha-alueilla, on jatkuvasti toimivia ekologisia prosesseja, jotka tuottavat ekosysteemipalvelu-ja. Maankäytön muutokset voivat vaikuttaa ekosysteemipalveluiden tuotantoon negatiivisesti, esimerkiksi kaventamalla tuotantoon sopivia maa- ja vesialueita

tai heikentämällä ilman, maaperän taikka veden laatua. Maankäytön muutoksilla voidaan suunnittelun avulla myös parantaa ekosysteemipalveluiden tuotanto-kykyä, laatua, hyödynnettävyyttä ja saavutettavuutta. Ekosysteemipalvelunäkökulman avulla voidaan tuoda kaupunkisuunnittelua varten näkyville sellaisia käyttäjälähtöisiä toimintoja ja merkittäviä kohteita, jotka perinteisissä ympäristöselvityksissä jäävät vähemmälle huomiolle. Tässä selvityksessä on ekosysteemipalvelulähestymistavan avulla pyritty tuomaan esille eri-tyisesti vihreän infrastruktuurin - toimivan kaupunkiekosysteemin tuomia hyötyjä ja palveluja ihmisille. Lähestymistavalla pyritään näkemään viheralueet eko-logisten toimintojen (kuten vedenkierron säätelyn) ylläpitäjänä, suunnittelun voimavarana ja inspiraationa sekä resurssina ihmisille. Lisäksi näkökulmalla pyri-

tään häivyttämään sitä jyrkkää rajaa, joka perinteisemmässä maankäyttöajattelussa nähdään rakennettujen ja ns. luonnontilaisten alueiden välillä. Näkökul-malla pyritään kiinnittämään enemmän huomiota myös rakennetun ympäristön ekologiaan ja ekologisiin prosesseihin, jolloin kaupunkiympäristön tiivistyminen ei välttämättä tarkoittaisi ekosysteemipalvelujen heikentymistä, vaan uudelleen organisoitumista ja tehostumista (sama alue tuottaa useita ekosysteemipalve-

3


luita, myös rakennettu alue tuottaa ekosysteemipalveluita). Huomio kohdistetaan viheralueiden ekologisiin toimintoihin, monimuotoisuuteen ja ekosysteemipal-

veluiden määrään, eikä niinkään viheralueiden määrään sinänsä.

3.1 Ekosysteemipalvelukäsitteen taustaa

Ekosysteemipalveluiden käsite on osa laajempaa ekosysteemilähestymistapaa, joka on peräisin vuonna 1992 Rio de Janeirossa hyväksytystä biologista moni-

muotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta (Convention on Biological Diversity, CBD). Ekosysteemilähestymistapa on kokoelma periaatteita ja suosituk-

sia, joilla toteutetaan YK:n yleissopimuksen tavoitteita biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä.

Ekosysteemilähestymistavassa huomio kiinnitetään laajoihin ympäristökokonaisuuksiin, ja ekosysteemien rakenteen ja toiminnan säilyttämistä perustellaan ih-

misille ja luonnolle tärkeiden ekosysteemipalveluiden turvaamisella (Jäppinen ym. 2004). Lähestymistapaa kutsutaan myös ekosysteemien hoidoksi tai hallin-

naksi, jolle on tyypillistä ihmislähtöinen, yhteisöpohjainen tai yhteistoiminnallinen tarkastelu (Naskali ym. 2006).

Ekosysteemipalveluiden käsite otettiin nykyisessä muodossaan käyttöön ensimmäisen kerran YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnissa vuonna 2005 (MEA

2005). YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnin tavoitteena oli tuoda esille ekosysteemeissä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia ihmisiin ja yhteis-

kuntaan. Arvioinnissa todettiin ihmisen aiheuttaneen viimeisten 50 vuoden aikana suurempia muutoksia ekosysteemeissä kuin milloinkaan aikaisemmin ihmis-

kunnan historian aikana (MEA 2005). Arvioinnin tuloksena määritettiin tieteellinen perusta niille käytännön toimenpiteille, joiden avulla on mahdollista edistää

ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä sekä ihmisten hyvinvointia (Naskali ym. 2006).

4. TYÖN TAVOITTEET

Työn tavoitteena oli vahvistaa alueen nykyisiä ympäristöarvoja sekä niiden sosiaalisia ulottuvuuksia, ja tuoda ne ja niihin kohdistuvat ympäristömyönteiset suunnitteluratkaisut positiivisella tavalla näkyviksi alueen käyttäjille.

Tavoitteena on löytää asemakaavan suunnitteluun ratkaisuja, jotka tuovat taloudellisia synergiahyötyjä suunnittelukohteen rakentamiseen, käyttöön ja ylläpi-toon. Samalla varmistetaan, että taloudellisten vaikutusten rinnalla huomioidaan myös alueen nykyiset käyttäjäryhmät sekä tärkeimmät sosiaaliset ja ekologi-

set näkökulmat. Näin lisätään kaupunkirakenteen tiivistämisen hyväksyttävyyttä, tuomalla esiin asemakaava-alueen kokoisen alueen ekosysteemipalveluiden käyttäjiä ja hyötyjiä. Työn päätavoitteena on kokeilla ja luoda uutta lähestymistapaa alueen ympäristöarvojen ja käyttäjien huomioimisessa. Työn yhteydessä selvitettiin mm. minkälaista lähtötietoa ekosysteemipalveluiden määrittämiseen tällä hetkellä ja tässä mittakaavassa Tampereelta löytyy, ja miten ekosystee-mipalveluja voidaan kartalla esittää maankäytönsuunnittelun tarpeita varten.

4


5. HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO

Hanketta työstettiin yhteistyössä SYKE:n EVITA-hankkeen kanssa. Tampereen kaupungin ja Suomen ympäristökeskuksen vuosina 2012- 2013 toteuttamassa

Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella (EVITA) -yhteistyöhankkeessa konkretisoidaan ja analysoidaan Tampereen kaupungin ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on löytää tärkeät ja jatkossa mahdollisesti vaarantuvat ekosysteemipalvelut, jotta nämä palvelut voidaan entistä paremmin turvata tulevassa kaupunkisuunnittelussa. Ekosysteemipalveluita voidaan tarkastella monella tasolla, aina globaalista paikal-liseen. EVITA-hankkeessa ekosysteemipalveluita tarkastellaan Tampereen kaupungin ja koko Tampereen seudun laajemmassa mittakaavassa hyödyntäen ns.

Seutukeke-mittareita (esim. metsäalueiden pirstoutuneisuus). Tässä raportissa on tarkasteltu pienemmän mittakaavan kaupunkisuunnittelua ja saatavilla ole-via lähtöaineistoja yksittäisen kaupunginosan suunnittelua varten. Hankkeiden yhteistyön avulla pyritään vertailemaan miten eri maankäytön suunnittelun mit-takaavatasoilla ekosysteemipalvelunäkökulmaa kannattaisi hyödyntää, ja kuinka eri vaiheiden suunnittelu ja tarkastelu tukevat toisiaan.

6. ALUEEN KUVAUS

6.1 Väestörakenne

Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä 29 200 asukasta. Alueen väestöstä 8,3 % eli noin 2 400 asukasta on alle 7-vuotiaita ja 6,6 % eli noin 1 900 asu-

kasta on yli 74–vuotiaita.

Tesoman asukasmäärä on pysynyt viime vuosikymmenet lähes samana (kuva 1). Alueen sisällä on kuitenkin tapahtunut muutoksia siten, että Epilänharjun,

Tohlopin ja Lamminpään asukasmäärä on noussut lisärakentamisen myötä ja vanhojen lähiöiden, Haukiluoman ja Tesoman (Ikurin, Ristimäen ja Tesomajärven

kaupunginosien) asukasmäärä on laskenut. Huolestuttavaa on erityisesti Tesoman aluekeskuksen ympäristön asukasmäärän lasku. Haukiluoman, Ristimäen ja

Tesomajärven kaupunginosien asukasmäärät ovat olleet korkeimmillaan heti alueiden rakentumisen jälkeen 1980–luvulla, jonka jälkeen asukasmäärät ovat

jatkuvasti laskeneet. Ainoastaan Ristimäessä asukasmäärään on saatu pientä kasvua 2000–luvun lopun lisärakentamisella.

5


Kuva 1. Väestönkehitys Tesomalla ja lähikaupunginosissa.

Näissä luvuissa on kuitenkin mukana myös Haukiluoman alue, jolle on EHYT- hankkeessa tehty oma suunnitelmansa.

6.2 Työpaikat

Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin 7 850 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teollisuudessa (noin 3 900 työpaikkaa) ja kaupan alalla (noin 900 työ-

paikkaa). Teollisuuden työpaikat keskittyvät Porin radan varren teollisuusalueille sekä Myllypuroon.

6.3 Palvelut

Ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja tarjoavat Pispan palvelukeskus sekä Kotipirtin palvelutalo, joissa molemmissa on sekä palvelu- että päiväkes-

kustoimintaa. Tesomalla on tällä hetkellä kaksi koulua; Tesomajärven koulu (alakoulu) ja Tesoman koulu (yläkoulu). Tesoman terveysasema sijaitsee Ristimä-

essä ja sen yhteydessä toimii myös hammashoitola. Tesoman nuorisokeskus sijaitsee Tesoman kirjaston yhteydessä. Suunnittelualueen päiväkoteja ovat Te-

soman ja Länsi-Tesoman päiväkodit (Länsi-Tesoman päiväkodissa myös kerho). Tesoman uimahalli ja jäähalli sijaitsevat Tesomajärven pohjoispuolella. Alueen

kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Tesomankadun ja Tesoman valtatien risteykseen.

6


7. MENETELMÄKUVAUS

7.1 Ekosysteemipalveluiden ja alueen vahvuuksien tunnistaminen

Tämän työn tavoitteena oli tunnistaa ja jaotella alueen merkittävimmät ekosysteemipalvelut eri palveluryhmiin. Lisäksi määritettiin karkeasti onko kyseessä

paikallisesti, seudullisesti vai valtakunnallisesti käytetty ekosysteemipalvelu. Ekosysteemipalveluiden ja niiden arvon määräytymisen kriteerit on esitetty luvus-

sa 5 ja yksittäisten ekosysteemipalveluiden määrittämisen kriteerit liitteessä 1.

7.2 Ekosysteemipalveluiden käyttäjäryhmäkohtainen tarkastelu

Ekosysteemipalveluilla on aina käyttäjänsä. Tesoman kaltaisella taajama-alueella asuu ja liikkuu useita käyttäjäryhmiä, joihin muutokset maankäytössä voivat

vaikuttaa eri tavoin ja joiden tarpeet palveluiden suhteen voivat poiketa tosistaan. Alueella tehtävät palvelurakenteen muutokset koskevat erilaisia asukas- ja

käyttäjäryhmiä. Alueella tullaan tekemään uudelleenjärjestelyjä niin koulujen kuin palveluasumisen (ikäihmisten asumisen) suhteen, joten muutokset maan-

käytössä kohdistuvat todennäköisesti eri tavoin eri käyttäjäryhmiin. Alueen suunnittelutavoitteissa on myös pyrkimys koko elämän mittaiseen asumiseen ja tar-

jota erityyppistä asumista niin, että elämäntilanteen muutos ei edellyttäisi asuinpaikan vaihtoa.

Ensimmäisessä vaiheessa ekosysteemipalveluita määritettiin kartalle käyttäjäryhmäkohtaisesti. Kaikkien palveluiden tarkasteleminen tämän työn puitteissa

ei ollut mahdollista. Eri ekosysteemipalveluryhmiä läpi käytäessä todettiin, että selkeimmin tässä kohteessa ja työssä käyttäjäryhmäkohtaisuus korostuu kult-

tuuristen palveluiden ryhmässä ja etenkin metsäisten alueiden tarjoamien virkistys- ja elämyspalveluiden suhteen. Tässä työssä käyttäjäryhmäkohtaisten pal-

veluiden tunnistamisen lähtökohtana käytettiin eri käyttäjäryhmien käyttämien julkisten palveluiden sijaintia. Alueen palveluiden sijaintikartan avulla sijoitet-

tiin alueen koulut, päiväkodit, urheilu- ja päiväkeskukset sekä palvelukeskukset kartalle, ja näiden kohteiden lähiympäristöön oletettiin sijoittuvan näille käyttä-

järyhmille merkittäviä palveluita, jotka tunnistettiin, nimettiin ja sijoitettiin kartalle.

Toisessa vaiheessa käyttäjänäkökulmaa tarkasteltiin analysoimalla hankkeessa järjestetyn asukastilaisuuden ja PEHMO-GIS internetkyselyn tuloksia käyttä-

jäkohtaisesti sekä suhteessa ekosysteemipalveluihin ja niiden sijoittumiseen kartalla. Sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja erilaisten asukaskyselyiden ana-

lysointiin perehtyneet asiantuntijat pyrkivät aluksi jaottelemaan kyselyn tuloksia käyttäjäryhmäkohtaisesti muodostaakseen kuvan eri käyttäjäryhmien koke-

muksista alueesta. Tuloksia analysoitaessa tuli kuitenkin huomioida se, että asukastilaisuudessa tai internetkyselyssä asukkailta ei oltu kysytty ekosysteemipal-

veluista eikä näitä tuloksia kerätty erityisesti tätä näkökulmaa huomioiden, eikä kyselyä oltu tehty alunperin käyttäjäryhmäkohtaisesti. Kyselyiden tuloksia ei

voitu jaotella käyttäjäryhmäkohtaisesti, sillä suurinta osaa kommenteista ei voitu kohdistaa tiettyyn käyttäjäryhmään.

Sen sijaan asiantuntijat muodostivat kommenttien perusteella ja ekosysteemipalvelukartoista synteesikartan. Kartalle hahmoteltiin kommenttien perusteella

asukaskokemukseltaan erilaisia alueita. Tätä karttaa hyödynnettiin yleissuunnitelmaluonnoksen arvioinnin ja toimenpidesuositusten antamisen yhteydessä.

Analyysin tulokset on esitetty kappaleessa 9.

Kolmannessa vaiheessa arvioitiin yleissuunnitelmaluonnoksen vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ristiintaulukoinnin avulla käyttäjäryhmäkohtaisesti. Käyttä-

järyhmäkohtainen arviointi tehtiin niiden ekosysteemipalveluiden osalta, joiden kohdalla se oli mielekästä ja mahdollista käytössä olevan aineiston perusteella.

7


Yleissuunnitelmaluonnoksen vaikutusten arvioinnin toteutusta on kuvattu seuraavassa kappaleessa (6.3) ja analyysin tuloksia käytettiin myös toimenpi-

desuositusten antamiseen.

7.3 Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksen analysointi

Ekosysteemipalveluiden tunnistamisen jälkeen kartoille sijoitettiin yleissuunnitelmaluonnos maankäyttösuunnitelmineen. Asiantuntijaryhmälle järjestettiin työ-

paja, jossa tunnistettiin merkittävimmät maankäytön muutosten aiheuttamat riskit alueen ekosysteemipalveluille. Riskien analysointi tehtiin ristiintaulukoinnin

avulla. Yleissuunnitelmaluonnoksen aiheuttamien maankäytön muutosten vaikutuksia (rakennetun pinta-alan kasvu, väestömäärän kasvu ja palvelurakenteiden

muutokset) arvioitiin kuhunkin ekosysteemipalveluun. Lisäksi arvioitiin rakentamisen aikaisten melun, pölyn, räjäytysten ja maansiirtotöiden vaikutuksia.

7.4 Toimenpidesuositukset

Ekosysteemipalvelukarttojen, käyttäjäryhmäkohtaisen tarkastelun sekä yleissuunnitelmaluonnoksen riksianalyysin perusteella annettiin toimenpidesuosituksia

yleissuunnitelman muokkaamista ja jatkosuunnittelua varten.

8. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN MÄÄRITTÄMISEN KRITEERIT

8.1 Ekosysteemipalvelujen jaottelun perusteet

Ekosysteemipalveluista käytetään erilaisia jaotteluja. Vuosituhannen ekosysteemiarvioinnissa (MEA 2005) palvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotantopalvelui-

hin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja tukipalveluihin. Kyseisessä jaottelussa säätelypalvelut sisältävät monenlaisia ekosysteemin toimintoja, joihin kuu-

luvat puiden ja sateen suorittama ilman puhdistus tai maaperän tuottama veden puhdistuminen. Säätelypalvelut hyödyttävät ihmisiä säätelemällä ja ylläpitä-

mällä ekologisia prosesseja. Säätelypalvelujen tunnistaminen vaatii ekosysteemin prosessien tuntemista, ja ekosysteemissä vallitsevien syy-seuraussuhteiden

ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Siksi nämä prosessit jäävät usein päätöksenteossa huomiotta. Tukipalvelut tukevat useiden ekologisten prosessien toimintaa.

Tukipalveluita ovat mm. uuden maannoksen muodostuminen ja maaperän ravinteiden kierrot. Tukipalveluita pidetään usein itsestäänselvyyksinä, joten niiden

arvottaminen ja huomioiminen päätöksenteossa on vielä vähäisempää ja vaikeampaa kuin säätelypalveluiden. Tukipalvelut ovat muiden palveluiden perusta,

mutta käytännössä ekosysteemipalveluiden jakaminen tuki- ja säätelypalveluihin on osoittautunut vaikeaksi. Siksi nykyään suositaan yhä useammin ekosys-

teemipalveluiden jakoa kolmeen luokkaan. Tämä jaottelu on CICES:in (Common International Classification of Ecosystem Services, 2013) mukainen:

1. Tuki- ja säätelypalvelut

2. Tuotantopalvelut

3. Kulttuuripalvelut

CICES on kansainvälinen hanke, joka pyrkii löytämään yhtenäisen tavan luokitella ekosysteemipalveluita. Yhdenmukainen luokitus ja käsitteistö edesauttavat

ekosysteemipalveluselvitysten vertailtavuutta niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Liitteessä 1 on kuvattu kunkin ekosysteemipalvelun yksityiskoh-

8


taiset määrittelykriteerit. Luokittelussa on käytetty CICES versiota 4.3 (julkaistu tammikuussa 2013, liite 2). Tässä raportissa on käytetty palveluiden nimeämi-

sessä ja luokittelussa kolmea tasoa:

1. lohko (division)

2. ryhmä (group)

3. luokka (class)

Lisäksi CICES:in versiossa 4.3 on esimerkit kuhunkin luokkaan kuuluvasta palvelusta.

CICES:in luokittelua pyrittiin soveltamaan siltä osin kuin se maankäytön suunnittelun näkökulmasta oli ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista. Pääosin pyrit-

tiin luokittelemaan ja nimeämään palvelut kartalle luokkatasolle, mutta ymmärrettävyyden ja tiedon maankäytössä sovellettavuuden vuoksi osa palveluista ni-

mettiin vielä tarkemmalle ja kuvaavalle tasolle liitteessä 2 mainittujen palveluiden esimerkkien mukaisesti (esim. kalastus). Tulvasuojelu ja hulevesien hallinta

ovat nykyään maankäytössä merkittäviä ja ajankohtaisia suunnitteluun vaikuttavia asioita. Siksi hulevesien hallintaan liittyvät palvelut haluttiin kuvata kartalla

tarkemmin ja palveluja tarjoavat eri ympäristötekijät kuvattiin erillisillä tasoilla. Hulevesien hallinnan vaatimusten maankäytön suunnittelussa lisääntyessä ja

luontaisen veden kierron säilymisen arvostuksen kasvaessa, ekosysteemipalvelulähestymistapaa haluttiin soveltaa erityisesti vedenkierron tarkasteluun. CICES

jäsentää ekosysteemipalvelut luonnontieteellisesti ja ekologisesti, mikä ei suoraan sovellu yleistajuiseen maankäytön suunnittelun ohjaamiseen. Jotta luokitte-

lu olisi yleistajuinen ja asemakaavoitukseen soveltuva, sovellettiin myös lohkojen ja ryhmien nimiä ekosysteemipalvelujen alaluokiksi sen mukaan kuinka loh-

kon tai ryhmän nimi oli yleistajuinen ja sovellettavissa tähän hankkeeseen. Kulttuuripalveluiden esittämiseen ja metsien tarjoamien virkistyspalvelujen kuvaa-

miseen asemakaavatasolla CICES:in esittämä jaottelu koettiin liian yleiseksi, jotta niihin liittyvät asiat olisi voitu esittää maankäytön suunnittelua hyödyttävällä

tavalla. Tesoman kulttuuripalvelujen luokittelussa huomioitiin erityisesti käyttäjänäkökulma.

8.2 Kohderyhmät

Ekosysteemipalveluita pyrittiin tunnistamaan ja vaikutuksia tarkastelemaan myös eri kohderyhmien näkökulmasta, koska hankealueella tulee täydennysraken-

tamisen yhteydessä tapahtumaan myös palvelurakenteiden muutoksia, jotka kohdistuvat eri tavalla eri kohderyhmiin. Palvelurakenteiden muutoksia tapahtuu

etenkin koululaisten ja iäkkäiden palveluissa ja EHYT-hankkeen yksi tavoitteista on koko elinkaaren jatkuvan asumisen mahdollistaminen alueella. Toisaalta

työikäisen väestön houkutteleminen on alueen elinvoimaisuuden kannalta merkityksellisintä. Siksi tarkasteltaviksi kohderyhmiksi valittiin seuraavat:

1. Pienet lapset ja koululaiset

2. Työikäiset

3. Ikäihmiset ja vammaiset

Ekosysteemipalveluita tunnistettaessa arvioitiin, voiko palveluita ja niihin kohdistuvia vaikutuksia jaotella näiden ryhmien välillä, käytettävissä olevan lähtötie-

don perusteella. Kunkin palvelun kohdalla liitteessä 1 kuvataan ne perusteet, joilla ekosysteemipalveluja on luokiteltu käyttäjäryhmien mukaan.

9


8.3 Palveluiden merkittävyystasot

Tulevan suunnitelman vaikutusten arviointia varten palvelut myös arvotettiin valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviksi. Liitteessä 1 on kuvat-

tu kunkin ekosysteemipalvelun yhteydessä, millä perusteella se on arvotettu.

9. EKOSYSTEEMIPALVELUT HANKEALUEELLA

9.1 Tuki- ja säätelypalvelut

Määritelmän mukaan tuki- ja säätelypalvelut käsittävät ne prosessit, joiden avulla elävät organismit ylläpitävät ja säätelevät ihmisen elinympäristöä. Tällaisia

ovat mm. mikrobien tuottama saasteiden hajotus ja petoeläinten tuottama tuholaisten säätely, ja ilmaston, hydrologian ja biokemiallisten kiertojen säätely ku-ten hiilen ja typen sidonta, sekä kosteikkojen tuottama tulvasuojelu, ravinteiden kierto ja maa-aineksen muodostus ekosysteemeissä. Alueella tunnistetut ja tässä mittakaavassa merkityksellisiksi arvioidut tuotanto- ja säätelypalvelut on esitetty kuvassa 2.

10


Kuva 2. Tuki- ja säätelypalvelut hankealueella.

11


9.2 Tuotantopalvelut

Tuotantopalvelut ovat niitä välittömiä tuotteita, kuten esim. ravinto, puhdas juomavesi, biomassa ja raaka-aineet, joita ihminen saa luonnosta. Tesoman alu-

eelta tunnistetut ekosysteemipalvelut on esitetty kuvassa 3.

12


Kuva 3. Tuotantopalvelut hankealueella

13


9.3 Kulttuuripalvelut

Kulttuuripalveluihin sisältyvät esimerkiksi ekosysteemien ihmiselle tuottamat virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kokeminen sekä el-

vyttävät ja esteettiset maisemat, joissa voi olla myös luonnon ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä piirteitä. Tesoman suunnittelualueella tunnistetut kulttuuri-

palvelut on esitetty kuvassa 4.

Suunnittelualueella tunnistettiin käyttäjäkohtaisia ekosysteemipalveluja erityisesti kulttuuripalveluiden ryhmässä, joten kartalla on esitetty myös merkittävim-

mät käyttäjäryhmäkohtaiset julkiset palvelut kohteessa. Metsäiset alueet palveluiden läheisyydessä haluttiin luokitella näiden palveluiden käyttäjäryhmien pe-

rusteella. Koululaisille ja päiväkotilapsille, ikäihmisille ja vammaisille, sekä työikäisille erityisesti merkittävät metsäalueet luokiteltiin sen perusteella sijaitseeko

metsä esim. koulun tai palvelulaitoksen läheisyydessä. Koulujen ja päiväkotien lähimetsät on esitetty erillisenä palveluna ja terapiametsät ovat vanhusten pal-

velukeskusten ja vammaisten päiväkeskusten ympäristöjä. Työikäisille merkittäviä metsäalueita arvioitiin olevan esim. kevyenliikenteenväylien reunametsät,

joihin puuttuminen rakentamisen yhteydessä voidaan kokea negatiivisena. Kulttuuripalvelujen tunnistamisen kriteerit kunkin palvelun osalta on esitetty liittees-

sä 1.

14


Kuva 4. Kulttuuripalvelut hankealueella.

15


10. ASUKKAIDEN KOKEMUS

Ekosysteemipalveluiden tunnistamisen jälkeen tarkasteltiin asiantuntija-arviona alueen suunnittelun yhteydessä työpajoissa kerättyjä asukaspalautteita. Niiden

perusteella laadittiin asiantuntija-arviona karkea kartta suunnittelualueesta asukkaiden kokemana (kuva 5). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja asukaspa-

lautteen perusteella sosiaalisten vaikutusten asiantuntijat laativat kartan asukaskokemuksesta alueella.

Tarkastelussa jaettiin kartalle sijoitettu palaute negatiivisiin ja positiivisiin palautteisiin. Paljon positiivista kokemusta kuvaavia palautteita saaneet alueet kuvat-

tiin miellyttäviksi alueeksi, paljon negatiivista palautetta saaneet epämiellyttäviksi. Lisäksi tarkastelussa nousi keskeiseen asemaan palautteet, joiden koettiin

heijastavan estevaikutusta. Esim. alueen liikenteellisiä ominaisuuksia oli kuvattu riittämättömiksi, turvattomuutta aiheuttaviksi tai vaarallisiksi. Nämä alueet

kuvattiin estevaikutuksen alueiksi, jotka mahdollisesti estävät alueen asukkaita hyödyntämästä potentiaalisia ekosysteemipalveluja. Lisäksi tunnistettiin ne

ekosysteemipalveluja tarjoavat alueet, joista asukkaat eivät olleet antaneet lainkaan palautetta tai palautteita oli tullut vain muutamia. Nämä alueet tunnistet-

tiin ns. potentiaalisten ekosysteemipalvelujen alueiksi, joiden merkitys oli käyttäjille epäselvä. Kuvaa 5 tarkastellessa voidaan havaita, että estevaikutuksen

alueet todellakin saattavat vaikeuttaa potentiaalisiksi määriteltyjen alueiden käyttöä. Lisäksi voidaan havaita, että kevyenliikenteen verkostolla on hyvin mer-

kittävä vaikutus alueen koettuun miellyttävyyteen ja merkityksellisyyteen. Potentiaalisilla alueilla kevyenliikenteen verkosto joko puuttuu tai on hyvin harva.

16


Kuva 5. Asukaspalautteen perusteella laadittu kartta suunnittelualueen merkitsevyydestä asukkaille.

17


11. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN JA MAANKÄYTÖN MUUTOSTEN RISTIINTARKASTELU

Suunnitelmaluonnoksen mukaisten maankäytön muutosten vaikutuksia, niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin, tarkasteltiin asiantuntijoiden ”aivoriihessä” ristiin-

taulukoinnin avulla. Suunnitelmaluonnoksen aiheuttamien maankäytön muutosten vaikutuksia (rakennetun pinta-alan kasvu, väestömäärän kasvu ja palvelura-

kenteiden muutokset) arvioitiin kuhunkin ekosysteemipalveluun. Lisäksi arvioitiin rakentamisen aikaisten melun, pölyn, räjäytysten ja maansiirtotöiden vaiku-

tuksia. Niiden palveluiden suhteen kun oli mahdollista, vaikutukset arvioitiin erikseen eri käyttäjäryhmille. Vaikutuksia arvioitiin ympäristövaikutusten arvioin-

tiin kehitetyn merkittävyyskriteeristön avulla ja kustakin vaikutuksesta kirjattiin myös sanallinen kuvaus. Yleisesti vaikutuksia arvioiva riskitarkastelutaulukko

on raportin liitteenä 2, lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu liitteessä 3, ja ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvia vaikutuksia liitteessä 4.

12. MERKITTÄVIMMÄT EKOSYSTEEMIPALVELUKOKONAISUUDET SUHTEESSA SUUNNITELMA-

LUONNOKSEEN

12.1 Merkittävimmät ekosysteemipalvelut ja palveluita tarjoavat alueet

Ekosysteemipalvelujen tunnistamisen yhteydessä merkittävimmiksi palveluiksi alueella havaittiin vesien säätelyyn eli hulevesien hallintaan liittyvät palvelut:

veden suodatus, varastoint ja viivytys, tulvahallinta, sekä viherverkon tarjoamat elinympäristövarat ja virkistykseen liittyvät palvelut. Tesoma-Tohloppijärvi -

akselin viherverkko tarjoaa alueen asukkaille monia, erityisesti virkistykseen liittyviä ekosysteemipalveluja, joista erityisesti hiljaisten alueiden tarjoama hiljai-

suuden kokeminen on koko kaupunginkin mittakaavassa merkittävä alueellinen palvelu. Viherverkon toiminnallisen jatkuvuuden säilyttämiseen täydennysra-

kentamisen yhteydessä, ja vesien luontaisen kierron ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen hulevesiratkaisuja suunniteltaessa, tuleekin kiinnittää erityistä huo-

miota täydennysrakentamista ja sen toteutusratkaisuja suunniteltaessa. Vaikutusten lieventämiseen tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota.

12.2 Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset

Suunnitelmaluonnoksen merkittävimmät vaikutukset suunnittelualueella kohdistuvat viherverkon toiminnallisuuteen. Viherkäytävä pohjoisen suuntaan kapenee

uuden asuinalueen rakentuessa Tesomajärven pohjoispuolelle. Tämä lisää myös rakennetun ja pinnoitetun alueen määrää ja vaikuttaa alueen vesien kiertoon.

Myös Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävät hiljaiset alueet Tesomajärven ympäristössä pienenevät suunniteltujen kortteleiden vuoksi. Tämä palvelu tu-

lisikin huomioida suunnittelun yhteydessä erityisesti. Tämä voidaan tehdä joko muuttamalla suunnitelmaa, varmistamalla jäljelle jäävien alueiden laatu suun-

nitteluratkaisuin ja lieventämistoimin, tai erityisesti suojelemalla jäljelle jääneet hiljaiset alueet.

18


12.3 Suunnitelmaluonnoksen tuomat mahdollisuudet

Tässä selvityksessä ekosysteemipalveluita kuvattiin kartalla pinta-aloina ja niitä arvotettiin valtakunnallisesti, seudullisesti (kaupungin mittakaavassa) ja paikal-

lisesti merkittäviksi. Pelkän pinta-alan ja alueellisen merkittävyyden lisäksi ekosysteemipalvelujen laadulla on kuitenkin erityistä merkitystä. Täydennysraken-

tamisen vaikutuksia tarkasteltaessa tuleekin huomioida, että laadultaan heikkoja palveluita voidaan rakentamisella heikentää hyvälaatuisia palveluita enem-

män. Esimerkiksi jo pinnoitetulle alueelle tai luontoarvoiltaan jo muutetulle alueelle voidaan osoittaa rakentamista ekosysteemipalvelujen siitä merkittävästi

heikentymättä. Toisaalta laadultaan hyvillä, vaikkakin alueellisesti pienillä alueilla voidaan kompensoida huonolaatuisempien alueiden menetystä, ja laadultaan

heikkoja palveluita voidaan parantaa kompensaatioksi menetetyistä palveluista. Erityisiä kompensaatiomahdollisuuksia tarjoavat alueen eteläosan teollisuus-

alueen täydennysrakentaminen. Moderneilla hulevesiratkaisuilla, läpäisevien pinnoitteiden, viherkattojen ja kosteikkoaltaiden avulla voidaan parantaa alueen

ekosysteemipalveluja niin, että ekosysteemipalvelujen tarjonta koko alueen mittakaavassa ei merkittävästi heikkene, vaikka esim. alueen pohjoisosaa täyden-

nysrakennetaan.

Suunnittelualueiden pohjoisosaan sijoitettavan täydennysrakentamisen yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota vihersuunnittelun ja hulevesiratkaisujen

avulla siihen, että laadukkailla ratkaisuilla pyrittäisiin estämään ekosysteemipalvelujen heikentymistä alueella. Tesomajärvestä pohjoiseen laskevan ojan var-

teen suositellaan luonnon monimuotoisuutta, alueen virkistysarvoa ja vedenlaatua parantavia hulevesien käsittely- ja kosteikkoratkaisuja yhdistettynä moni-

muotoiseen viherrakentamiseen.

Asukasmäärän lisääntyessä myös palstaviljelyn lisäämiselle voisi alueella olla tarvetta. Samalla parannettaisiin alueen ekosysteemipalvelujen tuotantopalvelu-

jen laatua alueella. Peltoalueiden sijainti lähellä potentiaalista kasteluvettä tarjoavia järviä luo tälle palvelulle hyvät mahdollisuudet.

12.4 Ekosysteemipalveluiden suurimmat mahdollisuudet ja kehittämiskohteet suunnitelma-alueella

Seuraavassa kappaleessa esitellään tarkemmin alueen ekosysteemipalveluiden kartoituksen yhteydessä esiin nousseita merkittäviä ekosysteemipalveluita ja

kehittämiskohteita. Tunnistettujen ekosysteemipalveluiden ja niihin kohdistuvien maankäytön muutospaineiden pohjalta määritettiin ekosysteemipalveluiden

kannalta tärkeimmät alueet ja toiminnot, jotka:

1. tuottavat alueen merkittävimmät ekosysteemipalvelut

2. tuottavat merkittävimmät mahdollisuudet ekosysteemipalvelujen osalta

3. ovat merkittävimmät heikkoudet/kehittämiskohteet alueen ekosysteemipalveluissa

Tarkastelussa pyrittiin huomioimaan eri palvelujen välisiä synergioita ja ristiriitoja sekä esittämään toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat toimia,

joilla pyritään tuomaan esille alueen vahvuuksia, parantamaan esille nousseita nykytilan kehittämiskohteita tai lieventämään riskitarkastelussa todettuja suun-

nitelmaluonnoksen mukaisen maankäytön negatiivisia vaikutuksia.

Kuvassa 6 on esitetty ekosysteemipalvelukokonaisuuksien ja kehittämiskohteiden sijainnit. Otsikon numerointi viittaa kuvan kohdenumeroihin, jotka esitellään

seuraavissa luvuissa.

19


Kuva 6. Ekosysteemipalvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet alueella suhteessa yleissuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin

20


12.5 Tesomajärven ympäristö (1)

12.5.1 Nykytila

Alueen vahvuudet ja tärkeimmät arvot: Vedenkierron säätelyn ekosysteemipalveluiden kannalta alueella on erityistä merkitystä, tässä käytetyn määritel-

män mukaan jopa valtakunnallista arvoa Natura-alueen valuma-alueena. Natura-alue voidaan ajatella valtakunnallisesti merkittäväksi arvoksi. Muutokset va-

luma-alueella vaikuttavat niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä Natura-alueen vesitaseeseen ja veden laatuun. Natura-alueen valuma-alueen viher-

alueilla on vielä suhteellisen paljon päällystämätöntä maanpintaa, mikä viivyttää hulevesiä. Natura-alueen valuma-alueella maaperä ei ole hyvin hulevesiä

imeyttävää. Tesomajärvi toimii luontaisena tasausaltaana sekä hulevesien laadun että määrän suhteen, vesien johtuessa edelleen Natura-alueelle ja Vihnusjär-

veen. Alueen metsät toimivat koko Länsi-Tampereen mittakaavassa merkittävänä osana viherverkkoa ja niissä on merkittäviä elinympäristöjä. Kohteessa sijait-

seva metsäalue on niin laaja, että sillä voi olla jopa pienilmastoa tasaavaa vaikutusta.

Alueella on runsaasti monipuolista virkistyskäyttöä – alue soveltuu, ja sillä on valmiit rakenteet, niin työikäisten ulkoiluun, koululaisten leikkialueeksi kuin uimi-

seen, marjastukseen ja sienestykseen. Aluetta käytetään myös aktiivisesti kevyen liikenteen kulkureittinä. Alueella sijaitsee myös Länsi-Tampereen mittakaa-

vassa merkittävä hiljainen alue.

Nykytilan haasteet:

Nykytilassa viherverkon ja kevyen liikenteen väylien jatkuvuus sekä pohjoisen, etelän että etenkin idän suuntaan on heikko

Alueen luonto on melko yksipuolista ja talouskäytön leimaamaa, ojan varsi on pusikoitunut ja perattu

Hiljaisen alueen hyödynnettävyys rauhoittumiseen on huono, sillä alueelle ei johda virkistysreittiä

Tesomajärvestä pohjoisen suuntaan johtava oja on voimakkaasti kaivettu ja muokattu

Taimiston alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta ja viherverkon osana yksipuolinen, vaikka tarjoaakin taimia

12.5.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset:

Alueen viherverkkoa näverretään ja yhteyksiä sekä pohjoiseen että itään kavennetaan uusien asuinalueiden rakentuessa.

Käyttäjäprofiili saattaa hiukan muuttua, kun koulujärjestelyt siirretään itään.

Vesitorninmäelle rakennettava asuinalue voi muuttaa maisemallisesti merkittävää mäkeä.

Rakentamisen yhteydessä voi olla vedenlaatuvaikutuksia Tesomajärveen.

Hulevesiratkaisuissa rakentamisen yhteydessä on huomioitava Tesomajärven vedenlaatu ja kohteiden sijainti Natura-alueen valuma-alueella.

21


12.5.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen:

Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi – suuntaisella yhteydellä on tärkeä kehittämistarve keskuspuiston verkoston pääreitin osana. Jos esim. itä-

länsisuunnassa rakennetaan ali- tai ylikulku niin, että myös eläinten kulkuyhteydet tien yli otetaan huomioon, on vaikutus viherverkkoon huomattavasti

vähäisempi. Negatiivisia vaikutuksia, niin pohjoiseen kuin länteen, voidaan lieventää parantamalla jäljelle jäävien viheralueiden monimuotoisuutta.

Yhteydet suunnitelmaluonnoksen rakennettujen alueiden väleistä ovat kehittämiskelpoisia esim. Vesitorninmäelle, jolloin hiljaista aluettakin saadaan

enemmän hyödynnettyä.

Vanhemman väestön viihtymistä ja heidän kykyään hyödyntää Tesomajärven ympäristön metsäalueita sekä kohteen hiljaista aluetta virkistykseen voi-

daan parantaa alueen esteettömyyden lisäämisellä.

Tesomajärvestä laskevaa ojaa kannattaa hyödyntää hulevesisuunnittelussa sekä ekologisen käytävän laadun parantamisessa. Samalla kohteen virkis-

tyskäyttöarvo nousee. Näin, vaikka viherkäytävä kapenee, sen laatu kasvaa. Kohteen virkistysreitin ja ekologisen käytävän laatu paranee, kun hule-

vesisuunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja eläinten kulkureitit tehtäessä ojaan levennyksiä, mutkia ja altaita, sekä ojan varteen luo-

daan istutuksia.

12.6 Tohloppijärven ranta-alueet, Tesoman koulun ympäristö

12.6.1 Nykytila

Alueen vahvuudet ja tärkeimmät arvot: Tämän alueen pohjoisosiin, eli suunnittelualueen koillisosaan sijoittuu vedenkierron säätelyn ekosysteemipalvelun

kannalta merkittävä, pintavesiä keräävä viivyttävä ja puhdistava suoalue, sekä läpäisevää, hulevesien imeyttämiseen kelpaavaa, eli tälläkin hetkellä vesitasa-

painoa säätelevää maaperää. Alueen metsät ja muu luonnonympäristö ovat Tesomajärven ympäristöä monipuolisempaa. Alueella on soita, niittyjä, suolampia

ja kesantopeltoja sekä kallioista rehevää vanhaa metsää ja rehevää rantalehtoa, jossa on uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Koulun ja tulevan koulukomplek-

sin läheisyys tekevät luonnoltaan monipuolisesta kohteesta hyvän potentiaalisen oppimisympäristön ja sitä on ainakin aikaisemmin myös sellaisena aktiivisesti

hyödynnetty. Kohteessa sijaitsee myös yksi Länsi-Tampereen merkittävistä hiljaisista alueista. Alueen läpi kulkee kevyenliikenteen paljon käytetty reitistö, jota

pitkin pääsee kiertämään Tohloppijärven. Alueen tarjoamia ekosysteemipalveluja hyödyntävät myös virkistyskalastajat, uimarit (myös talviuimarit) sekä vilje-

lyspalstan viljelijät.

12.6.2 Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset

Alueen viherverkkoa ja yhteyksiä itään kavennetaan uusien koulujärjestelyjen rakentuessa. Vaikutukset ovat tällä alueella kuitenkin pieniä, lähinnä ko-

rostuu laadukkaan itä-länsi yhteyden säilymisen ja jopa parantamisen tarve.

Käyttäjäprofiili saattaa hiukan muuttua, kun koulut keskitetään pääosin alueelle.

Koulujen rakentamisen yhteydessä voi olla lieviä vedenlaatuvaikutuksia Tohloppijärveen

22


12.6.3 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen

Kuten jo Tesomajärven ympäristön kehittämisehdotuksessa todettiin, Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi – suuntaisella yhteydellä on tärkeä kehittä-

mistarve keskuspuiston verkoston pääreitin osana. Jos esim. itä-länsisuunnassa rakennetaan ali- tai ylikulku niin, että myös eläinten kulkuyhteydet tien

yli otetaan huomioon, on vaikutus viherverkkoon huomattavasti vähäisempi. Kun Tesomajärven metsiä rakennetaan, tulee kulkua Tohlopin ympäristöön

helpottaa. Negatiivisia vaikutuksia Tesomajärven alueella voidaan lieventää parantamalla Tohloppijärven alueelle jäävien luonnonarvojen ja virkistys-

mahdollisuuksien monimuotoisuutta.

Alueen monimuotoisuutta, elinympäristöjen tarjontaa sekä jopa tuotantopalveluja ja laatua oppimisympäristönä voidaan parantaa perustamalla maise-

maniittyjä nykyisten peltojen ja niittyjen alueille. Jos tarvetta ja kysyntää on, voisi osalle peltoalasta miettiä myös palstaviljelyn laajentamista.

Alueen hyödynnettävyyttä ja saavutettavuutta oppimisympäristönä parantaisi myös luontopolku, johon voisi sisällyttää myös terapiamet-

sä/rauhoittumisharjoitteita, joissa tuotaisiin esille alueen merkitystä hiljaisena alueena.

13. POTENTIAALISET KEHITTÄMISKOHTEET

13.1 Tesoman keskusta-alueen ekosysteemipalveluiden kehittäminen – epäjatkuvuuksien lieventäminen ja estevaikutusten vähentäminen (3)

Tesoman keskustaan on suunniteltu täydennysrakentamista EHYT-hankkeen yhteydessä. Tässä yhteydessä voidaan puuttua myös ekosysteemipalveluiden pa-

rantamiseen kohteessa. Tällä hetkellä kohde ei tarjoa ekosysteemipalveluja ja kohteen on tarkoitus jatkossakin pysyä tiiviin rakentamisen alueena. Alueen

turvattomuudesta ja rumuudesta tuli paljon yleisöpalautetta alueen asukaskyselyiden yhteydessä. Koska alue on nykyisellään laajalti parkkipaikkaa, alueen ra-

kentamisen tiivistämisen yhteydessä onkin mahdollisuus kompensoida muualla heikentyviä ekosysteemipalveluja tuomalla alueelle täydennysrakentamisen yh-

teydessä toimivia ekosysteemipalveluja modernien vihreiden infrastruktuuriratkaisujen avulla. Läpäisevät pinnat, viherkatot, hulevesialtaat ja kosteikot näillä

alueilla kompensoivat muilla alueilla heikentyviä ekosysteemipalveluja ja tuovat epäviihtyisiksi koetuilla alueille myös asukkaiden toivomaa viihtyvyyttä. Suun-

nittelualueen eteläosaan sijoittuvat teollisuuskorttelit ovatkin merkittävin kehittämiskohde ekosysteemipalvelujen suhteen.

13.1.1 Kehittämisehdotukset jatkosuunnittelun yhteyteen:

Vaikka alueelle tulee jatkossa yhä tiivistyvää rakentamista, voidaan rakentamisen yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuden kokemuksen

ja viheralueiden laadun parantamiseen. Tärkeitä ovat myös hyvät, esteettömät ja turvalliset yhteydet kohteen ympäröiville viheralueille.

Rakennettavan alueen hulevesiratkaisuja (sadevedenkeruualtaita, viivytys- ja suodatusaltaita, kouruja, painanteita yms.) kannattaa hyödyntää alueen

luonnon monimuotoisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseen. Luonnonmukaisista hulevesiaiheista voidaan suunnitella myös maisemallisesti kauniita ele-

menttejä, joissa hyödynnetään paikallista taidetta tai kulttuurihistoriallisia elementtejä. Rakennetun ympäristön lomaan sijoitetut kosteikot tasaavat

alueen pienilmasto-olosuhteita, parantavat hengitysilman laatua ja viilentävät ilmaa pitkien hellejaksojen aikana.

Aivan välittömän keskusta-alueen reunoille voisi sopia kaupunkiviljely esim. korotetuissa viljelylavoissa tai -laatikoissa. Kotitarveviljely lisää erityisesti

ikääntyvän väestön viihtyvyyttä ja ihmisten kiinnittymistä kotiympäristöönsä. Lisäksi se vihertää aluetta ja tuo myös biologista monimuotoisuutta.

23


13.2 Tesomajärvi-Mustavuori yhteyksien parantaminen täydennysrakennuksessa (4)

Viherkäytävä pohjois-etelä akselilla kapenee, mutta suunnittelun avulla voidaan parantaa kulkuyhteyden laatua laajentamalla tai parantamalla esim. tunneleita

(tunneli-istutukset, suojarakenteet yms.) ja alueiden virikkeellisyyttä (virikepuistot) ja monimuotoisuutta (istutukset) reitin varrella. Näin helpotetaan ja moti-

voidaan ihmisten ja eliöstön liikkumista alueiden välillä.

13.3 Pohjavesialueen tilan parantaminen hulevesiratkaisuin EHYT-rakentamisen yhteydessä (5)

Nykyisellään koko suunnittelualueelle sijoittuva pohjavesialue on pinnoitettua. EHYT-hankkeen yhteydessä alueelle on suunnitelmaluonnoksen mukaan tulossa

teollisuus-, varasto- yms. rakentamista lisää. Tässä yhteydessä alueen kykyä tuottaa pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelua voi olla mahdollista pa-

rantaa. Jos alueelle sovelletaan uudisrakentamisen yhteydessä nykyaikaisia hulevesimääräyksiä, voi alueen vaikutus pohjavesiin parantua. Myös pohjavesialu-

een valuma-alue kohteessa on pääosin pinnoitettu ja rakennettu aikana, jolloin hulevesimääräykset eivät ole olleet nykyisenkaltaisia. Hulevesiratkaisujen pa-

rantaminen pohjavesialueen valuma-alueella voi myös vaikuttaa ekosysteemipalveluihin positiivisesti.

14. LÄHTÖAINEISTO JA VIITTEET

Haines-Young, R. & Potschin, M. (2013): Common International Classification of Ecosystem Services (CICES): Consultation version 4.3

Naskali A., Hiedanpää J. ja Suvantola L. (2006): Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä. Suomen ympäristö 48/2006. Ympäristöministeriö, Helsinki.

SY25/2011 Kestävät kaupunkiseudut: Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi Tarja Söderman ja Sanna-Riikka Saarela (toim.), 2011.

Tampereen kaupunki (2008): Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys

Tampereen kaupunki (2011): EHYT – Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella

Tampereen kaupunki (2012): Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys

Tampereen kaupunki (2012): Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020

Tampereen kaupunki (2013): Tesoman alustava yleissuunnitelma

Tampereen kaupunki: Yleisötilaisuus Tesoman yleissuunnitelmatyön aloittamisesta ja ajankohtaisista asemakaavahankkeista. Muistio 21.8.2012

UN (1997): Convention on Biological Diversity

UNEP (2005): Millenium Ecosystem Assessment

Ympäristötutkimus Yrjölä: Tampereen Tesoman yleissuunnittelualueen luontoselvitys 2011. Tutkimusraportti

Alueen orto- ja vääräväri ilmakuvat

Kartat:

- Kevyen liikenteen verkko

24


- Kaupungin maanomistus

- Tesoma-asemakaava

- Asuntojen omistussuhde 2010

- YKR/SYKE ja TK 2012: Asuntokuntien autojen omistus vuonna 2010

- Tesoma inventointikartta

- Tampereen kaupunki 2012: Tesoman yleissuunnitelma-alueen melualueet vuonna 2012

- Tesoma palvelut

- Urbaani Arki pehmogis-kysely 2011/2012: Tesoman alueen elinympäristön koettu laatu

- Urbaani Arki pehmogis-kysely 2011/2012: Tesoman alueen kehittämiskohteet

- YKR/SYKE ja TK 2012: Tesomalla asuvien työssäkäyvien henkilöiden työpaikkojen sijainti ja määrä vuonna 2010

- Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmä: EHYT-kohteet

- Kevyen liikenteen verkosto

25


LIITE 1 Ekosysteemipalvelujen määrittämiseen käytetyt kriteerit ja ekosysteemipalvelukohtaiset kuvaukset alueesta

15. SÄÄTELY- JA TUKIPALVELUT

Seuraavassa on lueteltu alueelta tunnistetut säätely- ja tukipalvelut ja niiden määritysperusteet.

15.1 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminen

15.1.1 Ilmansaasteiden sitominen, melun lieventäminen

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Pääteitä reunustavat, ilman saasteiden leviämistä estävät metsiköt

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja meluselvitys tarkastelu asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: Alueelle laadittu tiemelun melukartta, ilmakuva

Palvelun taso: Paikallinen

Metsäisten alueiden on arvioitu puhdistavan epäpuhtauksia ilmasta. Etenkin havupuut pysäyttävät ainakin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja

ja rikkiyhdisteitä latvukseensa (Ukonmaanaho, 2). Myös ilman kaasumaisia rikkiyhdisteitä kulkeutuu kasvien ilmaraoista aktiivisesti neulasten sisälle ja absor-

boituu tahdottomasti myös kasvien lehtiin ja kuoreen.

Kaikkien kaupungin metsäisten alueiden ja jopa puistopuiden voidaan ajatella osallistuvan ilman puhdistamiseen kaupunkialueella. Koska tässä selvityksessä

pyrittiin kuitenkin tunnistamaan merkittävimmät palvelut ja niiden kohdistuminen, valittiin ilmanlaadun kannalta merkittävimmiksi metsäalueiksi ne metsät,

jotka sijaitsevat päästölähteiden ja asuinalueiden tai virkistyskäyttökohteiden välillä. Näiden metsäalueiden arvioitiin vaikuttavan alueen ilmanlaatuun merkit-

tävimmin.

Alueen merkittävimmiksi päästölähteiksi tunnistettiin alueen pääliikenneväylät, joiden varsien metsien tunnistettiin osallistuvan ilman puhdistukseen (50-60

metrin etäisyydellä päästölähteestä).

Alueella ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä päästölähteitä, joiden perusteella päästölähdettä ympäröivät metsäalueet voitaisiin määritellä

ilman laadun kannalta seudullisesti merkittäviksi. Metsäisen alueen massa on suurehko Länsi-Tampereen mittakaavassa, mutta ei niin suuri, että tässä selvi-

tyksessä metsäalueen ilmanlaadun säätelykapasiteetti olisi arvotettu seudullisesti tärkeäksi.

26


Metsäkasvillisuus ei juuri vaienna matalia äänen taajuuksia (<500 Hz-600 Hz), mutta metsien pehmeä karike- ja sammalpeitteinen maan pinta imee hyvin ää-

niaaltoja juuri tällä taajuusalueella (Reethof ym. 1977) verrattuna aukeaan maan pintaan ja laidunmaan ruohopintaan. Puusto vaimentaa ääntä vielä lisää,

kunhan metsäkaista on riittävän leveä ja metsällä on tiettyjä ominaisuuksia. Puuston vaikutus äänen vaimenemiseen perustuu sekä runkojen ja latvuston

(lehdet, oksat) absorptioon, että äänen moninkertaiseen heijastukseen, taittumiseen ja sirontaan. Metsä vaimentamisen lisäksi pehmentää äänimaisemaa. Sik-

si, vaikka poistettu metsäalue korvattaisiin melua vaimentavilla rakennuksilla, muuttuu äänimaisema melulähteen ja muutetun alueen takana usein ihmisen

kokemana epämiellyttävämmäksi. Rakennetun alueen ja melulähteen takana melu on usein ”terävämpää”. Näköhavainto melulähteestä lisää melun häiritse-

vyyttä. Siksi pääväylien reunoilla sijaitsevilla, varsinkin esim. ulkoilureittien varsilla sijaitsevilla metsäalueilla on merkittävä vaikutus myös ns. koettuun, häirit-

sevään meluun, sillä melun kokemus ei ole riippuvainen ainoastaan melutasosta vaan siihen vaikuttavat myös ihmisten henkilökohtaiset subjektiiviset koke-

mukset.

Tässä selvityksessä melun vähentämisen palvelu arvotettiin paikalliseksi, sillä kohteessa ei ole seudullisesti merkittäviä melulähteitä. Puuston melua suojaava

vaikutus koskee paikallisesti läheisiä ulkoreittejä ja asuinalueita.

15.2 Veden kierron säätely ja veden laatu

CICES:in raportin mukaisesti hydrologisen kierron ja veden kierron säätelyn ekosysteemipalvelut kuuluisivat materiaalivirtojen säätelyn (Mediation of flows)

lohkoon ja nestevirtojen ryhmään, kun taas pintavesien veden laadun säätely (Chemical condition of freshwaters) ympäristöolosuhteiden säätelyn (Maintenance

of physical, chemical and biological conditions) lohkoon ja veden laadun (Water conditions) ryhmään. Tässä selvityksessä nimettiin veden kierron ja laadun pal-

veluja tuottavat alueet ja palvelut kuitenkin niin, että määrään ja laatuun vaikuttavat palvelut koottiin yhden yläotsikon ”Vedenkierron säätely ja veden laatu”

alle ja määriteltiin samoille alueille. Tämä tehtiin, jotta karttakuvaus säilyisi selkeänä. Asemakaavan kokoisella alueella samanlaiset alueet osallistuvat sekä ve-

den määrän että laadun säätelyyn. Palveluiden kuvaamisen tasona käytettiin pikemminkin CICES:in esimerkkitasoa, kuin luokkatasoa, jotta kartan tiedot olisi-

vat yleistajuisemmin ymmärrettävissä ja suoremmin sovellettavissa maankäyttöön (esim. hulevesien johtamisen vaikutusten arvioinnissa).

15.2.1 Tulvahallinta (kiintoaineen laskeutus, veden viivytys ja varastointi)

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Vesialtaat ja suot

Tunnistusmenetelmä: Asiantuntija-arvio

Lähtöaineisto: Maaperäkartta, peruskartta ja ilmakuva


Tulvahallinnan ekosysteemipalvelua tarjoaviksi ympäristöelementeiksi arvioitiin suunnittelualueella sijaitsevat järvialtaat ja suot. Järvialtaat ja suot toimivat

tulvien hallinnassa viivyttäen ja varastoiden rankkasateiden ja sateisempien kausien suuria vesimääriä. Niissä tapahtuu myös pintaveden puhdistumista, kun

pintavesi suotuu suonturvekerrosten läpi ja viipyessään järvialtaassa pintavedestä vuorostaan laskeutuu kiintoainetta ja järven biologiset prosessit muuntavat

ja sitovat ravinteita sekä laimentavat haitta-aineiden vaikutuksia.

27


15.2.2 Veden suodatus ja viivytys

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Hiekkaa- ja hietaa maaperältään hyvin vettä läpäisevää, pääosin pinnoittamattomat alueet

Tunnistusmenetelmä: Asiantuntija-arvio

Lähtöaineisto: Maaperäkartta, peruskartta ja ilmakuva


Pinnoittamattomat alueet – pihat, puistot, pellot, suot ja metsät asemakaava-alueella viivyttävät ja imeyttävät pintavesiä ja osallistuvat hulevesien hallintaan.

Niinpä kokonaisuudessaan pinnoittamaton alue hankealueella voidaan laskea tuottavan vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan ekosysteemipalveluksi.

Asemakaavatasolla hulevesien ja vedensuodatuksen ekosysteemipalveluja voidaan kuitenkin tarkastella olemassa olevan tiedon perusteella myös tarkemmin.

Tässä selvityksessä kohdennettiin vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelun määrittelyä maaperän ominaisuuksien mukaan ja arvotettiin

ja kuvattiin palvelua tarkemmin. Vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan kannalta kohdetta tarkasteltiin maaperän ominaisuuksien mukaan. Hulevesien vii-

vytyksen ja veden puhdistumisen kannalta merkittäviksi ekosysteemipalveluja tarjoaviksi arvioitiin ne alueet, joilla maaperä on läpäisevää ja todellista hule-

vesien imeytymistä voidaan arvioida tapahtuvan.

Arvioinnin yhteydessä tunnistettiin myös hulevesien hallinnan ekosysteemipalvelun kannalta merkittävimmät valuma-alueet ja vuorovaikutussuhteet puhtaan

pintaveden ekosysteemipalvelun kanssa. Koska käytännössä varsinaisten ekosysteemipalveluiden työkartat haluttiin pitää suhteellisen yksinkertaisina, esite-

tään tämän tarkastelun tulokset erillisenä kuvassa 1.

15.2.3 Muu vedenkierron säätely

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Ojaverkosto, vedenjakajat

Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu

Lähtöaineisto: Peruskartta


28


Kuva 1. Suunnittelualueen valuma-alueiden ja maapeitteen jakautuminen hulevesien hallinnan, pintavesien imeytymisen ja puhdistumisen kannalta

29


15.2.4 Pohjaveden suotuminen ja imeytyminen

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Pohjavesialue- ja pohjaveden muodostumisalue

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuva tarkastelu asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: Peruskartta, ilmakuva


Pohjavettä muodostuu suunnittelualueen eteläosassa, Epilänharju-Villilän pohjavesialueella. Pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelu sijoitettiin kartalle

OIVA-ympäristöpaikkatietopalvelussa määritetylle pohjaveden suoja- ja muodostumisalueelle. Pohjavettä muodostuu myös pohjavesialueelle johtavilta valuma-

alueilta valuvista pintavesistä. Siksi myös näiden valuma-alueiden voidaan arvioida tuottavan pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelua. Selkeyden

vuoksi tässä tarkastelussa määriteltiin pohjaveden muodostumisen ekosysteemipalvelun alueiksi kuitenkin vain pohjavesialueeksi määritelty alue. Pohjaveden

muodostumisen kannalta tärkeää on etenkin läpäisevän, pinnoittamattoman maanpinnan osuus pohjaveden muodostumisalueella, sekä vesien johtaminen va-

luma-alueilta pohjavesialueelle.

Myös pohjaveden puhdistumisen ekosysteemipalvelua tarjoaa alueella selkeimmin Epilänharju-Villilän pohjavesialue ja muodostumisalue. Palvelun laatuun vai-

kuttavat merkittävimmin Epilänharju-Villilän pohjavesialueen maankäyttö ja pohjaveden imeytymisolosuhteet. Pintaveden imeytymisen yhteydessä tapahtu-

vaan veden puhdistumiseen, sen muodostuessa pohjavedeksi, vaikuttaa siis merkittävimmin pohjaveden imeytymisalueen maankäyttö ja vesien johtaminen.

Toisaalta pohjaveden puhdistumiseen vaikuttaa myös pohjaveden muodostumisalueen valumaolosuhteet, etenkin pinnoittamattoman maanpinnan osuus. Myös

väljästi rakennetut asuinalueet, etenkin vanhat asuinalueet, joissa tonttikoko on suuri, osallistuvat merkittävästi hulevesien imeytykseen ja pintavesien puhdis-

tumiseen valuma-alueella. Kun pintavedet suotuvat esim. pinnoittamattoman metsämaan maakerrosten läpi orsivetenä, ne suodattuvat ja puhdistuvat. Tässä

selvityksessä maanpinnan imeytymisolosuhteita selvitettiin erillisselvityksellä, joka on kuvattu kuvassa 1. Merkittävimmät palvelua tuottavat alueet ovat viher-

ja metsäalueet ja seuraavaksi merkittävimpiä väljät asuinalueet.

15.3 Ympäristöolosuhteiden säätely

Ympäristöolosuhteiden säätelyn ekosysteemipalveluiden lohkoon kuuluisivat CICES:in jaon mukaan myös vedenlaatuun liittyvät ekosysteemipalvelut. Tässä

selvityksessä ne on selkeyden vuoksi kuitenkin jaoteltu erillisen veden kierron säätelyn ja veden laadun yläotsikon alle. Tässä selvityksessä ympäristöolosuh-

teiden yläotsikon alle on koottu pienilmaston säätely ja pölytys, jotka molemmat ovat luokkatason ekosysteemipalveluja CICES:in jaottelun mukaan. Pienilmas-

ton säätelyyn alueella osallistuvat useanlaiset alueet, joten ne on haluttu esittää kartalla esimerkkitasolla.

15.3.1 Hedelmien ja marjojen pölytys

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Väljästi rakennetut puutarhalliset vanhat omakotitaloalueet

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistuntemus, asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: Peruskartta, ilmakuva

30



Pölytys on merkittävä toimivan ekosysteemin tarjoama ekosysteemipalvelu. Hedelmien ja marjojen tuotanto on riippuvainen hyönteisten tarjoamasta pölytyk-

sestä. Alueella ei ole kaupallista marjojen tai hedelmien viljelyä, joten palvelulla ei ole merkittävää esim. seudullista taloudellista arvoa, mutta omakotitaloalu-

eilla sekä vanhoilla väljästi rakennetuilla rivitaloalueiden pihoilla harjoitetaan kotitarveviljelyä. Asukasviihtyvyyden kannalta kotitarveviljelyllä voi olla merkittä-

vä rooli. Toimiva kotitarveviljely, esim. omenoiden ja puutarhamarjojen viljely vaatii toimivaa pölytyspalvelua. Näiden palveluiden tuottajiksi alueella ja sen lä-

hiympäristössä määriteltiin vanhat, väljästi rakennetut omakotitaloalueet, joissa on laajat puutarhalliset piha-alueet.

15.3.2 Pienilmaston säätely

Tunnistettu palvelun tarjoaja: 1. Viileän ilman painanteet

2. Pienilmaston tasaaminen (yhtenäinen metsäalue)

3. Pienilmaston tasaaminen (vesimassa)

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: Ympäristöselvityksessä määritetyt viileän ilman painanteet,


Yhtenäiset metsäiset alueet kaupunkirakenteen sisällä tasaavat pienilmastoa. Rakennetulla alueella tuuliolosuhteet ja lämpöolosuhteet äärevöityvät. Metsäalu-

eet tasaavat nopeita lämmönvaihteluita ja antavat suojaa tuulelta. Helteellä metsäalueet viilentävät haihduttaessaan ja kylmällä toisaalta tasaavat nopeita

lämmönvaihteluita. Luontaiset viileän ilman painanteet toimivat hellepiikkejä tasaavina elementteinä.

Jos metsäisen alueen määrä alueella muuttuu merkittävästi, saattaa myös pienilmasto alueella muuttua kaupunkimaisemmaksi ja äärevämmäksi, millä voi olla

vaikutuksia asuinviihtyvyyteen.

31


15.4 Tuotantopalvelut

Tuotantopalvelut jaetaan CICES:in luokituksen mukaisesti materiaalien (Materials) ja ravinnon (Nutrition) ekosysteemipalvelulohkoihin. Molemmat on ryhmitel-

ty biomassan (Biomass) ja veden (Water) ryhmiin. Tässä materiaalit ja ravinto yhdistettiin yhdeksi yläotsikoksi, jonka alle sijoitettiin viljelykasvien luokka eri-

teltynä pelloilla ja pihoissa viljeltyihin kasveihin (Cultivated crops), luonnosta saatavat kasviperäiset tuotteet, joka sisältää materiaalien luokasta puun sekä ra-

vinnon alaluokasta luonnonmarjat ja sienet (Wild plants, algae and their outputs), riistaeläimet ja kalat (Wild animals and their outputs) sekä pintavesivarat

(Surfacewater for non drinking purposes).

15.4.1 Ravinto- ja raaka-aineet

15.4.1.1 Viljelykasvit puutarhoissa esim. marjat ja hedelmät

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Etenkin vanhat omakotitalokorttelit

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu asiantuntija- ja paikallistuntemusta omaavan arviona

Lähtöaineisto: kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistietous


Alueella ei ole kaupallista vihannesten, marjojen, hedelmien, juuresten viljelyä tai muuta puutarhaviljelyä. Omakotitaloalueilla sekä vanhoilla väljästi rakenne-

tuilla rivitaloalueiden pihoilla harjoitetaan kotitarveviljelyä. Tällä palvelulla ei ole suurta taloudellista merkitystä, mutta asukasviihtyvyyden kannalta kotitarve-

viljelyllä voi olla merkittävä rooli. Näiden palveluiden tuottajiksi alueella määriteltiin vanhat omakotitaloalueet.

15.4.1.2 Viljelykasvit pelloilla ja viljelypalstoilla

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Kaupungin viljelypalstat, peltopinta-ala

Tunnistusmenetelmä: Rajattu Tampereen kaupungin hoitoluokkakartasta

Lähtöaineisto: Tampereen kaupungin viheralueiden hoitoluokkakartta


Viljelypalstoilta saatavia tuotantopalveluja ovat esim. kasvikset ja leikkokukat. Ne ovat samoja kuin edellisen kategorian tuotantopalvelut. Palvelun tarjoaja on

kuitenkin eri, ja sen omistussuhteet ovat erilaiset kuin edellisellä palvelulla. Kaupunki vastaa viljelypalstoista, joten mahdollisuudet vaikuttaa kaavoituksen yh-

teydessä tämän palvelun tuotantoon ovat erilaiset ja käyttäjien mahdollisuudet hyötyä palvelusta ovat paremmat (kaikille avoin palvelu) kuin edellä mainitus-

sa, mistä syystä tämä palvelu kategorisoitiin erikseen. Viljelypalstat tarjoavat asukkaille myös virkistys- ja terveydellisiä palveluja, jotka voitaisiin huomioida

myös kulttuuripalvelujen yhteydessä, mutta selvyyden vuoksi esitetään palvelujen tarjoajana tässä raportissa vain tuotantopalvelujen alla. Samaan kategori-

aan on luokiteltu suunnittelualueen itäpuolella, Tohloppijärven ympäristössä sijaitsevat maisemaniityt. Niittyjen ja peltojen tarjoamat tuotantopalvelut ovat hei-

nä, vilja, kasvikset yms. pelloilta saatavat tuotteet, mutta vaikka kyseiset pellot eivät ole varsinaisesti tuotantokäytössä, ne kategorisoitiin tämän tuotantopal-

velun alle potentiaalisina alueina. Alueet ovat potentiaalista, viljelykelpoista maata. Nämä kohteet tuottavat myös kulttuuripalveluja - niillä on sekä maisemal-

32


lista että virkistyskäyttöarvoa. Kyseisiltä alueilta on näkymä järvelle, joten alueet lukeutuvat avoimiin maisematiloihin. Tällaiset alueet on todettu terveysvai-

kutteisiksi kokemuksellisiksi ympäristöiksi. Selvyyden vuoksi niityt on kategorisoitu tässä raportissa kuitenkin tuotantopalveluiden kategoriaan.

15.4.1.3 Taimet

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Kaupungin taimisto

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu

Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu


Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee kaupungin taimisto. Taimia oletetaan toimitettavan koko Tampereen alueelle, joten kyseessä on seudullinen palvelu.

Taimien tuotannolla ja mahdollisuudella tuottaa taimia on taloudellista merkitystä Tampereen kaupungille.

15.4.1.4 Kasviperäiset luonnontuotteet (puu, sienet ja marjat)

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Suunnittelualueen mittakaavassa laajemmat metsäalueet

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistuntemusta omaavan asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistietous


Kaava-alueen mittakaavassa arvioiden laajempien, yhtenäisten virkistys- ja talousmetsien arvioitiin tarjoavan asukkaille marjoja ja sieniä, joilla on paikallisesti

arvoa. Talousmetsistä saatavan puutavaran arvo voisi olla myös seudullisesti merkittävää, sillä kaupungin metsistä saatava tuotto tulee kaupungille. Suunnitte-

lualueella sijaitsevat metsät ovat kuitenkin voimakkaassa virkistyskäytössä, ja pinta-alaltaan verrattain pieniä, joten niistä saatava metsätaloudellinen hyöty

arvioitiin paikallista marjojen ja sienien keräilyä vähäisemmäksi. Alueen metsistä saatavien marjojen ja sienien taloudellinen arvo, ja arvo alueen ihmisten ra-

vinnon lähteenä on vähäinen. Tärkeämpi metsien marjojen ja sienien kautta tarjottu ekosysteemipalvelu on todennäköisesti mahdollisuuden marjastaa ja sie-

nestää tarjoama kulttuuripalvelu. Selkeyden vuoksi, mahdollisuus marjastaa ja sienestää on kuitenkin käsitelty tässä raportissa tuotantopalveluiden yhteydes-

sä.

15.4.1.5 Riistaeläimet, kalat

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Tohloppijärvi

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistuntemusta omaavan asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu, paikallistietous


Alueella ei harrasteta metsästystä, joten villeistä luonnoneläimistä alueella pyydetään vain kalaa. Alueella ei harjoiteta kalastusta elinkeinona, eikä kohteesta

pyydettävällä kalansaaliilla ole taloudellisesti merkittävää arvoa seudullisesti tai edes paikallisesti. Kohteessa voi kuitenkin harrastaa virkistyskalastusta ja Toh-

33


loppijärven rannassa on mahdollisuus myös pitää venettä. Tohloppijärven kalaston arvo on vaatimaton. Virkistyskalastusmahdollisuudet parantavat asukasviih-

tyvyyttä alueella.

15.4.1.6 Pintavesivarat

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Tohloppijärvi ja Tesomajärvi




Puhtaan pintaveden ekosysteemipalvelun tarjoajiksi kohteessa tunnistettiin Tohloppijärvi ja Tesomajärvi. Kummankaan pintavettä ei käytetä juomavetenä,

mutta niiden laadulla on merkitystä uimavetenä, matonpesuvetenä sekä vesillä liikkumisen ja kalastuksen kannalta. Puhtaan veden ekosysteemipalvelun laa-

tuun ja säilymiseen vaikuttavat merkittävästi vedensuodatuksen ja hulevesien hallinnan säätelypalvelut. Siksi pinnoittamattoman maanpinnan määrä ja muu-

tokset vesien johtamisessa, etenkin alueilla joilla tapahtuu pintavesien imeytymistä, on merkittävää tämän ekosysteemipalvelun laadun ja määrän säilymiseksi

alueella. Tietyllä tasolla voitaisiin siksi ajatella, että puhtaan pintaveden ekosysteemipalvelua tarjoaa alueella myös pinnoittamaton maapinta-ala, etenkin met-

säiset alueet. Selkeyden vuoksi tämä palvelu on kuitenkin esitetty tässä raportissa ainoastaan säätelypalveluiden yhteydessä.

15.4.1.7 (Kasteluvesi)

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Tohloppijärven viljelypalstan edusta




Kasteluveden ekosysteemipalvelu tunnistettiin erilleen puhtaan veden palvelusta, sillä tällä ekosysteemipalvelulla on tunnistettu käyttäjä ja jo määritelty, ta-

loudellinenkin arvo. Kasteluvettä otetaan suunnittelualueella todennäköisesti Tohloppijärven länsilaidalta, viljelypalstan edustalta.

15.4.1.8 Puhdas juomavesi

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Pohjavesialue ja pohjaveden muodostumisalue,

Tunnistusmenetelmä: Kartta- ja ilmakuvatarkastelu asiantuntija-arviona

Lähtöaineisto: OIVA-ympäristötietokanta


Puhdasta juomavettä saadaan alueelta muodostuvasta pohjavedestä. Alueella muodostuvaa pohjavettä otetaan Hyhkyn vedenottamolla ja käytetään Länsi-

Tampereen alueella. Suunnittelualueella sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueet ovat kuitenkin nykytilassa pääosin rakennettuja ja päällystettyjä, joten ny-

kyisellään suunnittelualueella ei ole suurta merkitystä pohjaveden muodostumisen kannalta. Suunnittelulla voidaan saada aikaan halutessa jopa positiivisia vai-

34


kutuksia pohjaveden muodostumiseen tai laatuun, jos pohjavesialueelle rakennettaville käyttötarkoituksen muutosalueille tai täydennysrakennettaville kohteille

sovelletaan uusia pohjavesialueille tarkoitettuja hulevesisäännöksiä. Tämä palvelu on käsitelty ja merkitty jo säätelypalveluihin (pohjaveden muodostuminen),

joten sitä ei erikseen merkitty enää tuotantopalvelukarttaan selkeyden vuoksi. Puhtaan juomaveden tuotantopalvelun laatuun ja määrään vaikuttavat merkittä-

västi pohjavesialueelle johtuvien pintavesien laatu ja määrä. Pinnoitetun, etenkin pintavettä läpäisevän maanpinnan määrä ja vesien johtamisen ratkaisut ra-

kentamisen yhteydessä, eli säätelypalveluista veden säätely ja hulevesien hallinta, pohjavesialueelle johtavilla valuma-alueilla vaikuttavat merkittävästi puh-

taan juomaveden tuotantopalveluun. Siksi pinnoittamattoman maa-alueen, pohjavesialueelle johtavalla valuma-alueella, voitaisiin myös ajatella tarjoavan puh-

taan juomaveden ekosysteemipalvelua. Selkeyden vuoksi nämä alueet esitettiin kuitenkin erillisselvityksessä, tuotantopalvelujen yhteydessä.

15.4.2 Luonnon monimuotoisuus

15.4.2.1 Uhanalaiset lajit/niiden elinympäristöt

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Uhanalaisten lajien tunnistetut elinympäristöt hankealueella

Tunnistusmenetelmä: Yhteenveto alueelle tehdyistä luontoselvityksistä

Lähtöaineisto: Alueelle tehdyt luontoselvitykset

Palvelun taso: Valtakunnallinen

Luonnon monimuotoisuus ja uhanalaisten lajien elinympäristöt on hankala ekosysteemipalvelu sijoittaa mihinkään ekosysteemipalveluluokkaan. Biodiversiteetti

eli luonnon monimuotoisuus on perusta lukuisille ekosysteemipalveluille. Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa esim. ekoturismin, monet maisemalliset arvot,

luonnon tarkkailun, lääkeaineiden, yrttien, marjojen ym. keräilyn. Luonnon monimuotoisuuden arvioidaan usein olevan myös säätelypalvelu, sillä se mahdollis-

taa monen muun ekosysteemipalvelun, ja häiriöt monimuotoisuudessa (ekosysteemin rakenteessa) voivat vaikuttaa muiden palveluiden toimintaan. Toisaalta

kaupungilla ja valtiolla on tietyt velvoitteet suojella alueellaan esiintyviä uhanalaisia lajeja, joten näiden toimivien elinympäristöjen voidaan ajatella olevan kau-

pungin ja koko maan luontoarvoresurssia (mikäli kyseessä on valtakunnallisen statuksen, omaava laji, esim. EU:n direktiivilaji). Näiden alueiden väheneminen

heikentää kaupungin ja valtion kykyä vastata luonnonsuojelullisiin tavoitteisiinsa ja velvoitteisiinsa, joten kyseisten lajien esiintymät ja elinympäristöt arvioitiin

tässä selvityksessä olevan valtakunnallisesti merkittäviä ekosysteemipalveluja.

15.4.2.2 Muut luontoarvot

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Uhanalaisten lajien tunnistetut elinympäristöt hankealueella

Tunnistusmenetelmä: Yhteenveto alueelle tehdyistä luontoselvityksistä

Lähtöaineisto: Alueelle tehdyt luontoselvitykset


Muut luontoarvot vastaavat palvelun luonnehdinnaltaan edellistä kategoriaa, mutta palvelun taso on määriteltävissä pikemminkin paikalliseksi. Paikallisista

luontoarvoista hyötyvät paikalliset käyttäjät kuten luonnontarkkailijat.

35


15.5 Kulttuuripalvelut

Tämän selvityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan alueen ekosysteemipalveluiden merkityksiä ja kohdentumista eri käyttäjäryhmille.

Kulttuuripalvelut olivat ekosysteemipalveluiden ryhmistä niitä, joiden käyttäjäryhmät olivat selkeimmin tunnistettavissa, ja joihin kohdistuvat vaikutukset voi-

tiin selkeämmin kohdistaa eri ryhmiin.

15.5.1.1 Yleinen virkistäytyminen, liikuntamahdollisuudet, leikki ja rentoutuminen - lähimetsät

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Lähimetsät

Tunnistusmenetelmä: Paikkatietotarkastelu – 300 m puskurilla asutuksesta

Lähtöaineisto: Kartta, paikkatieto-ohjelmaan sijoitettuna


Lähimetsät tarjoavat alueen asukkaille monia kulttuuripalveluiksi luettavia ekosysteemipalveluita. Lähimetsissä ulkoillaan, leikitään ja rentoudutaan. Ne ovat

asukkaiden virkistäytymisen kannalta merkittävä asumisviihtyvyystekijä. Lähimetsään rajautuvat tontit, ja asunnot, jotka sijaitsevat metsään rajautuvalla ton-

tilla, voivat olla myös hinnaltaan kalliimpia kuin asuinalueen sisällä sijaitsevat tontit.

Lähimetsäksi määritellään vakiintuneen käsitteen mukaan metsä, joka on saavutettavissa 300 m etäisyydellä asutuksesta. Tämän määritelmän mukaan kaikki

alueella sijaitsevat metsäiset alueet voidaan luokitella lähimetsiksi. Tohloppi- ja Tesomajärven ympäristön lähimetsät muodostavat jopa kaupungin seudullises-

sa mittakaavassa merkittävän virkistysalueen, joten Tesoman lähimetsien tarjoamat virkistysmahdollisuudet voitaisiin luokitella myös seudullisesti merkittäväk-

si ekosysteemipalveluksi.

15.5.1.2 Työikäisten virkistys, ulkoilu ja kuntoilu - Ulkoilumetsät/reitit

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Lähimetsät, jotka sijaitsevat

Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu – ulkoilureittien läheisyydessä sijaitsevat metsät



Tämän selvityksen tavoitteena oli myös jaotella alueen ekosysteemipalveluja niiden käyttäjäryhmien perusteella, joten lähimetsien osa-alueita tunnistettiin vie-

lä käyttäjäryhmien mukaan. Ulkoilureittien varsien metsät nimettiin ns. ulkoilumetsiksi. Työikäisille merkittäviksi metsiksi tunnistettiin erityisesti ulkoilureittien

varsien metsät. Pidempiä ulkoilureittejä käyttävät virkistykseen eniten todennäköisesti juuri työikäiset.

15.5.1.3 Erityisryhmien virkistäytyminen, terapiavaikutukset, terveysvaikutukset - terveysmetsät

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Palvelutalojen ja päiväkeskusten lähimetsät

Tunnistusmenetelmä: Paikkatietotarkastelu – 300 m puskurilla palvelutaloista ja päiväkeskuksista



36


Kaikki alueella sijaitsevat lähimetsät voidaan luokitella myös terveysvaikutteisiksi, sillä metsässä liikkumisella on kaikille ihmisryhmille terveydellisiä vaikutuksia

(rauhoittuminen, liikunnan terveydelliset vaikutukset yms.). Tässä tarkastelussa haluttiin tuoda erityisesti esille eri ihmisryhmien tarpeet ja viherympäristön

tarjoamat ekosysteemipalveluiden erityispiirteet eri käyttäjäryhmille. Siksi palvelutalojen ja päiväkeskusten lähimetsät tunnistettiin erityisen merkittäviksi ter-

veyden kannalta.

15.5.1.4 Lasten ja koululaisten virkistäytyminen, leikki ja ulkoilu

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Koulujen ja päiväkotien lähimetsät

Tunnistusmenetelmä: Paikkatietotarkastelu – 300 m puskurilla kouluista ja päiväkodeista



Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, 300 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat metsät luokiteltiin koulujen ja päiväkotien lähimetsiksi. Näillä metsillä on eri-

tyisarvoa lasten ja koululaisten leikkipaikkoina ja luontosuhteen luomisen kannalta. Koulujen ja päiväkotien on helppo käyttää näitä metsiä opetus ja virkistys-

käyttöön, ja näitä metsiä käytetään todennäköisesti myös kouluajan ulkopuolella leikkipaikkoina.

15.5.1.5 Hiljaiset alueet

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Metsäalueet, joissa äänitaso alittaa tutkitusti 35 dB

Tunnistusmenetelmä: Metsä-alueet tunnistettiin ja rajattiin Tampereen viheralueohjelmasta jossa ko. alueet on määritelty

Lähtöaineisto: Hiljaisten alueiden melumallinnukseen perustuva Kartta Tampereen viheralueohjelmassa


Hiljaiset alueet kaupunkiympäristössä tuottavat asukkaille rauhoittumisen, rentoutumisen ja stressin poiston ekosysteemipalveluita. Valtioneuvoston periaate-

päätöksessä meluntorjunnasta (Ympäristöministeriö 2007) todetaan alueiden maankäytön ja liikenteen suunnittelun osalta mm. seuraavaa: ” …huolehditaan

siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita.”

Valtioneuvoston meluntorjuntaa koskevan periaatepäätöksen (Ympäristöministeriö 2007) mukaan maankäytön suunnittelussa tulisi taata erilaisten hiljaisten

alueiden säilyminen. Maakuntakaavoituksen tasolla tulisi turvata luonnonsuojelualueiden ja matkailuun sopivien laajojen hiljaisten alueiden säilyminen. Lisäksi taajamissa tarvitaan muuta ympäristöä hiljaisempia, ns. suhteellisen hiljaisia, helposti saavutettavia virkistysalueita. Tällaisilla keskiäänitaso ei saa ylittää päi-

vällä 50 dB eikä yöllä 45 dB (Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista 801/2007), mitä tulisi käyttää mitoitusarvona asemakaavoituksessa.

15.5.1.6 Uiminen - Uimarannat

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Suunnittelualueen uimarannat

Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu, tarkistus paikkatietoaineiston avulla

Lähtöaineisto: OIVA-ympäristöpaikkatietopalvelu


37


Suunnittelualueella ja ekosysteemipalvelujen kartoitusalueella sijaitsee jopa neljä uimarantaa. Sekä Tohloppi- että Tesomajärven rannoilla sijaitsee kaksi selvi-

tysalueelle sijoittuvaa uimarantaa. Nämä uimarannat palvelevat uimareita suunnittelualuetta selvästi laajemmalta alueelta (esim. Kalkku, Ikuri) ja tämän pal-

velun käyttöarvo on siksi merkittävä asumisviihtyvyyden kannalta. Uimarantojen läheisyys voi olla myös alueen houkuttelevuuden kannalta merkityksekäs asia,

kun ajatellaan alueen tulevia asukkaita. Tohloppijärvellä voi harrastaa myös avantouintia, joka on etenkin ikäihmisille merkittävä ekosysteemipalvelu.

15.5.1.7 Oppimisympäristöt

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Suunnittelualueen koulujen läheisyydessä sijaitsevat, luonnoltaan monipuoliset laajemmat alueet (useita erilaisia elinympäristöjä,

ja jopa merkittävää lajistoa)

Tunnistusmenetelmä: Karttatarkastelu, luontoselvitysten ja muiden selvitysten perusteella tehty asiantuntija-arvio

Lähtöaineisto: Maastokartta, palvelukartta, luontoselvitykset, EHYT-hankkeen esiselvitys


Hankealueen yhteydessä tarkasteltiin myös Tohlopinrannan aluetta, jonka arvioitiin tarjoavan merkittäviä ekosysteemipalveluita suunnittelualueelle. Tesoman

koulun itä- ja koillispuolella sijaitsevat metsä-, järvenranta-, suoja maisemaniiittyalueet tarjoavat koululle merkittävän oppimisympäristön. Alueella sijaitsee

myös uhanalaisten eliöiden elinympäristöjä. Näiden lajien huomioonottamista, tunnistusta ja elinympäristövaatimuksia voidaan myös opettaa alueella. Aluee-

seen kuuluu myös hyvin monimuotoinen ja vesitaseeltaan melko luonnontilaisena säilynyt suoalue, jolla on oppimisympäristönä erityisarvoa. Alueen vahvuute-

na on erittäin hyvä saavutettavuus, hyvin monipuoliset ja arvokkaatkin elinympäristöt, sekä maisemalliset arvot.

15.5.1.8 Tärkeät kulttuurihistorialliset alueet

Tunnistettu palvelun tarjoaja: Alueella sijaitsevien arkeologisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkitsevien kohteiden ympäristöt

Tunnistusmenetelmä: Arkeologisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden rajauskartalle

Lähtöaineisto: Alueelle laadittu arkeologinen selvitys


Alueella sijaitsevat merkittävät arkeologiset kohteet ovat mm. 1700 luvun oikopolku, sittemmin kärrytie ja mahdollisia kohteita mm. käräjäpaikka. Merkittävin

kohde suunnittelualueen läheisyydessä on suunnittelualueen lounaiskulmassa, sen ulkopuolella sijaitseva juoksuhautaverkosto. Kulttuurihistorialliset alueet li-säävät asukasviihtyvyyttä antamalla alueella omaleimaisuutta ja identiteettiä. Ne lisäävät alueen ja viheralueen kiinnostavuutta toimien esim. retkikohteina.

Usein kulttuurihistorialliset alueet voivat olla myös maisemallisesti merkittäviä.

CICES V4.3 (January 2013)

Note this section is open in that many class

types can potentially be recognised and

nested in the higher level classes,

depending on the ecosystems being

considered.

Section Division Group Class Class type Examples

This column lists

the three main

categories of

ecosystem services

This column divides section categories into

main types of output or process.

The group level splits division categories by

biological, physical or cultural type or process.The class level provides a further sub-division of group categories

into biological or material outputs and bio-physical and cultural

processes that can be linked back to concrete identifiable service

sources.

Class types break the class categories

into further individual entities and

suggest ways of measuring the

associated ecosystem service output.

Provisioning Nutrition Biomass Cultivated crops Crops by amount, type Cereals (e.g. wheat, rye, barely), vegetables, fruits etc.

Reared animals and their outputs Animals, products by amount, type Meat, dairy products (milk, cheese, yoghurt), honey etc.

Wild plants, algae and their outputs Plants, algae by amount, type Wild berries, fruits, mushrooms, water cress, salicornia (saltwort or samphire); seaweed

(e.g. Palmaria palmata = dulse, dillisk) for food

Wild animals and their outputs Animals by amount, type Game, freshwater fish (trout, eel etc.), marine fish (plaice, sea bass etc.) and shellfish (i.e.

crustaceans, molluscs), as well as equinoderms or honey harvested from wild populations;

Includes commercial and subsistence fishing and hunting for food

Plants and algae from in-situ aquaculture Plants, algae by amount, type In situ seaweed farming

Animals from in-situ aquaculture Animals by amount, type In-situ farming of freshwater (e.g. trout) and marine fish (e.g. salmon, tuna) also in floating

cages; shellfish aquaculture (e.g. oysters or crustaceans) in e.g. poles

Water Surface water for drinking By amount, type Collected precipitation, abstracted surface water from rivers, lakes and other open water

bodies for drinking

Ground water for drinking Freshwater abstracted from (non-fossil) groundwater layers or via ground water

desalination for drinking

Materials Biomass Fibres and other materials from plants, algae and animals for direct

use or processing

Material by amount, type, use, media

(land, soil, freshwater, marine)

Fibres, wood, timber, flowers, skin, bones, sponges and other products, which are not

further processed; material for production e.g. industrial products such as cellulose for

paper, cotton for clothes, packaging material; chemicals extracted or synthesised from

algae, plants and animals such as turpentine, rubber, flax, oil, wax, resin, soap (from bones),

natural remedies and medicines (e.g. chondritin from sharks), dyes and colours, ambergris

(from sperm whales used in perfumes); Includes consumptive ornamental uses.

Materials from plants, algae and animals for agricultural use Plant, algae and animal material (e.g. grass) for fodder and fertilizer in agriculture and

aquaculture;

Genetic materials from all biota Genetic material (DNA) from wild plants, algae and animals for biochemical industrial and

pharmaceutical processes e.g. medicines, fermentation, detoxification; bio-prospecting

activities e.g. wild species used in breeding programmes etc.

Water Surface water for non-drinking purposes By amount, type and use Collected precipitation, abstracted surface water from rivers, lakes and other open water

bodies for domestic use (washing, cleaning and other non-drinking use), irrigation, livestock

consumption, industrial use (consumption and cooling) etc.

Ground water for non-drinking purposes Freshwater abstracted from (non-fossil) groundwater layers or via ground water

desalination for domestic use (washing, cleaning and other non-drinking use), irrigation,

livestock consumption, industrial use (consumption and cooling) etc.

Energy Biomass-based energy sources Plant-based resources By amount, type, source Wood fuel, straw, energy plants, crops and algae for burning and energy production

Animal-based resources Dung, fat, oils, cadavers from land, water and marine animals for burning and energy

production

Mechanical energy Animal-based energy By amount, type, source Physical labour provided by animals (horses, elephants etc.)

CICES for ecosystem service mapping and assessment

Note: this section is not complete and for illustrative purposes only. Key components could change by

region or ecosystem.

CICES for ecosystem accounting

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 2

Regulation &

Maintenance

Mediation of waste, toxics and other nuisances Mediation by biota Bio-remediation by micro-organisms, algae, plants, and animals By amount, type, use, media (land, soil,

freshwater, marine)

Bio-chemical detoxification/decomposition/mineralisation in land/soil, freshwater and

marine systems including sediments; decomposition/detoxification of waste and toxic

materials e.g. waste water cleaning, degrading oil spills by marine bacteria,

(phyto)degradation, (rhizo)degradation etc.

Filtration/sequestration/storage/accumulation by micro-organisms,

algae, plants, and animals

By amount, type, use, media (land, soil,

freshwater, marine)

Biological filtration/sequestration/storage/accumulation of pollutants in land/soil,

freshwater and marine biota, adsorption and binding of heavy metals and organic

compounds in biota

Mediation by ecosystems Filtration/sequestration/storage/accumulation by ecosystems By amount, type, use, media (land, soil,

freshwater, marine)

Bio-physicochemical filtration/sequestration/storage/accumulation of pollutants in

land/soil, freshwater and marine ecosystems, including sediments; adsorption and binding

of heavy metals and organic compounds in ecosystems (combination of biotic and abiotic

factors)

Dilution by atmosphere, freshwater and marine ecosystems Bio-physico-chemical dilution of gases, fluids and solid waste, wastewater in atmosphere,

lakes, rivers, sea and sediments

Mediation of smell/noise/visual impacts Visual screening of transport corridors e.g. by trees; Green infrastructure to reduce noise

and smells

Mediation of flows Mass flows Mass stabilisation and control of erosion rates By reduction in risk, area protected Erosion / landslide / gravity flow protection; vegetation cover protecting/stabilising

terrestrial, coastal and marine ecosystems, coastal wetlands, dunes; vegetation on slopes

also preventing avalanches (snow, rock), erosion protection of coasts and sediments by

mangroves, sea grass, macroalgae, etc.

Buffering and attenuation of mass flows Transport and storage of sediment by rivers, lakes, sea

Liquid flows Hydrological cycle and water flow maintenance By depth/volumes Capacity of maintaining baseline flows for water supply and discharge; e.g. fostering

groundwater; recharge by appropriate land coverage that captures effective rainfall;

includes drought and water scarcity aspects.

Flood protection By reduction in risk, area protected Flood protection by appropriate land coverage; coastal flood prevention by mangroves, sea

grass, macroalgae, etc. (supplementary to coastal protection by wetlands, dunes)

Gaseous / air flows Storm protection By reduction in risk, area protected Natural or planted vegetation that serves as shelter belts

Ventilation and transpiration By change in temperature/humidity Natural or planted vegetation that enables air ventilation

Maintenance of physical, chemical, biological

conditions

Lifecycle maintenance, habitat and gene pool

protection

Pollination and seed dispersal By amount and source Pollination by bees and other insects; seed dispersal by insects, birds and other animals

Maintaining nursery populations and habitats By amount and source Habitats for plant and animal nursery and reproduction e.g. seagrasses, microstructures of

rivers etc.

Pest and disease control Pest control By reduction in incidence, risk, area

protected

Pest and disease control including invasive alien species

Disease control In cultivated and natural ecosystems and human populations

Soil formation and composition Weathering processes By amount/concentration and source Maintenance of bio-geochemical conditions of soils including fertility, nutrient storage, or

soil structure; includes biological, chemical, physical weathering and pedogenesis

Decomposition and fixing processes Maintenance of bio-geochemical conditions of soils by decomposition/mineralisation of

dead organic material, nitrification, denitrification etc.), N-fixing and other bio-geochemical

processes;

Water conditions Chemical condition of freshwaters By amount/concentration and source Maintenance / buffering of chemical composition of freshwater column and sediment to

ensure favourable living conditions for biota e.g. by denitrification, re-mobilisation/re-

mineralisation of phosphorous, etc.

Chemical condition of salt waters Maintenance / buffering of chemical composition of seawater column and sediment to

ensure favourable living conditions for biota e.g. by denitrification, re-mobilisation/re-

mineralisation of phosphorous, etc.

Atmospheric composition and climate regulation Global climate regulation by reduction of greenhouse gas

concentrations

By amount, concentration or climatic

parameter

Global climate regulation by greenhouse gas/carbon sequestration by terrestrial

ecosystems, water columns and sediments and their biota; transport of carbon into oceans

(DOCs) etc.

Micro and regional climate regulation Modifying temperature, humidity, wind fields; maintenance of rural and urban climate and

air quality and regional precipitation/temperature patterns

Cultural Physical and intellectual interactions with biota,

ecosystems, and land-/seascapes [environmental

settings]

Physical and experiential interactions Experiential use of plants, animals and land-/seascapes in different

environmental settings

By visits/use data, plants, animals,

ecosystem type

In-situ whale and bird watching, snorkelling, diving etc.

Physical use of land-/seascapes in different environmental settings Walking, hiking, climbing, boating, leisure fishing (angling) and leisure hunting

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 2

Intellectual and representative interactions Scientific By use/citation, plants, animals,

ecosystem type

Subject matter for research both on location and via other media

Educational Subject matter of education both on location and via other media

Heritage, cultural Historic records, cultural heritage e.g. preserved in water bodies and soils

Entertainment Ex-situ viewing/experience of natural world through different media

Aesthetic Sense of place, artistic representations of nature

Spiritual, symbolic and other interactions with

biota, ecosystems, and land-/seascapes

[environmental settings]

Spiritual and/or emblematic Symbolic By use, plants, animals, ecosystem type Emblematic plants and animals e.g. national symbols such as American eagle, British rose,

Welsh daffodil

Sacred and/or religious Spiritual, ritual identity e.g. 'dream paths' of native Australians, holy places; sacred plants

and animals and their parts

Other cultural outputs Existence By plants, animals, feature/ecosystem

type or component

Enjoyment provided by wild species, wilderness, ecosystems, land-/seascapes

Bequest Willingness to preserve plants, animals, ecoystems, land-/seascapes for the experience and

use of future generations; moral/ethical perspective or belief

Accompanying classification of abiotic outputs from natural systems (Provisional)

Section Division Group Examples

Abiotic Provisioning Nutritional abiotic substances Mineral e.g. salt

Non-mineral e.g. sunlight

Abiotic materials Metallic e.g. metal ores

Non-metallic e.g. minerals, aggregates, pigments, building materials (mud/clay)

Energy Renewable abiotic energy sources e.g. wind, waves, hydropower

Non-renewable energy sources e.g. coal, oil, gas

Regulation &

Maintenance by

natural physical

structures and

processes

Mediation of waste, toxics and other nuisances By natural chemical and physical processes e.g. atmospheric dispersion and dilution; adsorption and

sequestration of waters in sediments; screening by natural physical

structures

Mediation of flows by natural abiotic structures By solid (mass), liquid and gaseous (air)flows e.g. protection by sand and mud flats; topographic control of wind

erosion

Maintenance of physical, chemical, abiotic

conditions

By natural chemical and physical processes e.g. land and sea breezes; snow

Cultural settings

dependent on

abiotic structures

Physical and intellectual interactions with land-

/seascapes [physical settings]

By physical and experiential interactions or

intellectual and representational interactions

e.g. caves

Spiritual, symbolic and other interactions with

land-/seascapes [physical settings]

By type e.g. sacred rocks or other physical structures or spaces

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 2

Tesoman EHYT-hanke

Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi 2013

EKOSYSTEEMIPALVELUN MITTAKAAVAValtakunnallinen

Seudullinen

Paikallinen

EKOSYSTEEMIPALVELU Rakennetun pinta-alan kasvu Väestön määrän kasvu Palvelurakenteiden muutokset Melu Pöly Räjäytykset ja maansiirrot

1.2 Saasteiden yms. haittavaikutusten lieventäminenMelun ja ilmansaasteiden vaikutusten

lieventäminen (melua lieventävät

metsäalueet)

Vähenevät Tesomanvaltatien varressa,

melun laatu muuttuu

Merkitys kasvaa lievästi, kun

väestön määrä valtaväylien

varrella kasvaa

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

1.2 Vedenkierron säätely

Tulvahallinta (veden varastointi ja

viivytys)

Vaikutuksia voi olla Tesomajärven ja

Natura-alueen valuma-alueilla -

vaikutukset jakautuvat kuitenkin niin

että ovat hallittavissa kun ne

huomioidaan

Tesomajärven kapasiteettia

viivyttää hulevesiä

kuormitetaan, mutta

vaikutukset hallittavissa

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Vedet kulkeutuvat

hallitsemattomina kun pintamaa

poistettu, mutta ei merkittävää

tulvariskiä

Veden laatu

Rakentaminen kohdistuu

Tesomajärven ja Natura-alueen

valuma-alueelle, mutta jakautuu niin

että vaikutukset on hallittavissa kun

ne huomioidaan

Tesomajärven kapasitettia

viivyttää hulevesiä

kuormitetaan, mutta

vaikutukset hallittavsissa

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Vedet kulkeutuvat


poistettu, eikä vielä hulevesiä

pidättäviä rakenteita, etenkin

merkittävää Tesomajärven lähellä

ja Natura-alueen valuma-alueella

Veden suodatus ja viivytys (veden

imeytymisen kannalta merkittävimmät

alueet)

Rakennettu pinta-ala lisääntyy, mutta

ei imeytymisen kannalta

merkitävimmillä alueilla

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta vedet kulkeutuvat


poistettu, etenkin merkittävää

Tesomajärven lähellä

PALVELUUN KOHDISTUVAT RISKITMaankäytön muutosten vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset

1. Säätely- ja tukipalvelut

1.1

.1.

Pin

taved

et

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 3

Pohjaveden suotuminen ja

imeytyminen

Ei kohdistu rakentamattomille,

pohjaveden imeytymisen kannalta

merkittäville alueille -täydennys

rakentaminen mahdollistaa

jopatilatneen parantamisen vanhoille

pinnoitetuille teollisuus ja asuinalueille

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Ei merkittävää rakentamista

pohjavesialueella, tai hulevesien

valuma-alueella

Veden kierron säätely, muut tekijät

(esim. veden johtaminen, valuma-

alueet)

Ei kohdistu rakentamattomille,

pohjavedenlaadun kannalta

merkittäville alueille,

täydennysrakentaminen mahdollistaa

nykytilan parantamisen.

Pohjavesialueelle purkavien valuma-

aluieden hulevesien käsittely vaatii

erityistä huomiota

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Ei merkittävää rakentamista

pohjavesialueella, tai hulevesien

valuma-alueella

1.3 Pölytys

Marjojen ja hedelmien pölytys ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

1.2 Pienilmaston säätely

Pienilmaston tasaaminen (yhtenäiset

metsäalueet)

pääosin säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Pienilmaston viilentäminen (kylmän

ilman painanteet)

säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

2. Tuotantopalvelut

2.1 Ravinto ja raaka-aineet

Viljelykasvit esim. marjat ja hedelmät

(pihat)


Viljelykasvit (kesantopellot, viljellyt

pellot, viljelypalstat)


Taimet (kaupungin taimisto)

Pinta-ala pienenee Paine virkistyskäyttöön ottoon

kasvaa, käytännössä muutetaan

virkistysalueeksi

Paine virkistyskäyttöön ottoon kasvaa,

käytännössä muutetaan

virkistysalueeksi

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Kasviperäiset luonnontuotteet, puu,

sienet ja marjat

Pinta-ala pienenee, mutta ei

taloudellista merkitystä kaupungille,

tai yksityisille metsänomistajille

Paine virkistyskäyttön vielä

parempaan huomioimisen

kasvaa, tuotos vähenee,


virkistysalueeksi

Paine virkistyskäyttön vielä parempaan

huomioimisen kasvaa, tuotos vähenee,


virkistysalueeksi

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Riistaeläimet, kalat säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Pintavesivarat

Asuintaloja tulee lähelle

Tesomajärveä, ei vaikutusta

Tohloppijärveen

Virkistyskäyttäjien määrän

kasvu voi vaikuttaa

vedenlaatuun ja alueen

viihtyvyyteen, mutta toisaalta

palvelulle tulee enemmän

käyttäjiä ja käytetttävyys voi

jopa kasvaa

ei vaikutusta ei vaikutusta

Mahdollisia

rakentamisen

aikaisia

vaikutuksia

Mahdollisia rakentamisen aikaisia

vaikutuksia

Kasteluvesi säilyy ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

1.1

.2.

Poh

javed

et

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 3

2.3 Luonnon monimuotoisuus

Uhanalaiset lajit/elinympäristöt

Elinympäristöt eivät pienene, mutta

epäsuoriva vaikutuksia voi olla

ekologisten käytävien pienenemisen

kautta


kasvu lisää painetta lisätä hoitoa

ja lisää häirintää

Palvelurakenteiden muutos (koulujen ja

liikuntapaikkojen siirtyminen lähemmäs

Rasonhakaa) lisää häirintää

Palvelujen

rakentamisen

aiheuttama melu

ei vaikutusta

Mahdollisia rakentamisen aikaisia

vaikutuksia, lähinnä Tesomajärven

ympäristössä

Luontoarvot

Merkittävät elinympäristöt säilyvät Virkistyskäyttäjien määrän





Rasonhakaa) lisää häirintää, mutta

toisaalta virkistysyhteyksien

parantamisen yhteydessä on

mahdollisuudet parantaa itä-länsi

yhteyksiä teiden yli. Jos koulun

pohjoipuolisen pelto/metsämosaiikin

yhteyteen parannetaan

oppimisympäristöksi esim. kohteen

peltoja niityiksi paranee niiden laatu

elinympäristönä.

Asuinrakentamisen

aiheuttama melu

ei vaikutusta Mahdollisia rakentamisen aikaisia


ympäristössä

Ekologiset käytävät

Kapenevat, merkittävin vaikutus

monimuotoisuuden ja

toiminnallisuuden varoihin, vaikutus

merkittävä koska kyseessä läntisen

Tamperen merkittävä viheralue, osa

viherverkkoa






Rasonhakaa) lisää häirintää, ja

kaventaa ekologisen käytävän

vahvuuskohtaa, mutta toisaalta

virkistysyhteyksien parantamisen

yhteydessä on mahdollisuudet parantaa

itä-länsi yhteyksiä teiden yli. Jos

koulun pohjoipuolisen

pelto/metsämosaiikin yhteyteen

parannetaan oppimisympäristöksi esim.

kohteen peltoja niityiksi paranee niiden

laatu elinympäristönä ja ekologisena

käytävänä

Asuinrakentamisen

aiheuttama melu


vaikutuksia, etenkin

koulukeskuksen ympäristössä

Merkittävät luontoalueet

Myös paikallisesti merkittävät arvot

säilyvät






Rasonhakaa) lisää häirintää, mutta

toisaalta virkistysyhteyksien

parantamisen yhteydessä on

mahdollisuudet parantaa itä-länsi

yhteyksiä teiden yli. Jos koulun

pohjoipuolisen pelto/metsämosaiikin

yhteyteen parannetaan

oppimisympäristöksi esim. kohteen

peltoja niityiksi paranee niiden laatu

elinympäristönä

Asuinrakentamisen

aiheuttama melu



ympäristössä

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 3

3. Kulttuuripalvelut, työikäiset

Lähimetsät

Täydennysrakentamisen yhteydessä

viheralueiden koko pienenee

Käyttäjien määrä lisääntyy,

jolloin palvelun arvon voidaan

ajatella kasvavan

Palvelurakenteiden muutoksen

yhteydessä parannetaan viheralueiden

käytettävyyttä

Asuinrakentamisen

aiheuttama melu



ympäristössä

Ulkoilureitit

Ei merkittävää vaikutusta, mutta

vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä

kapenee sen länsipuolella ja

urheillukeskuksen ympäristön

metsäalue pienenee. Toisaalta

lisääntynyt käyttöpaine voi aiheuttaa

painetta alueen laadun parantamiseen



ajatella kasvavan

Riskejä aiheuttaa Tohloppi- ja

Tesomajärven itä-länsi välisen

yhteyden säilyminen toimivana.


yhteydessä parannetaan kuitenkin

virkistysreittiern laatua ja

käytettävyyttä

Asuinrakentamisen

aiheuttama melu



ympäristössä

Terveysmetsät ei vaikutusta

Ulkoilumetsät

Ei merkittävää vaikutusta, mutta

vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä

kapenee sen länsipuolella ja

urheillukeskuksen ympäristön

metsäalue pienenee. Toisaalta

lisääntynyt käyttöpaine aiheuttaa

painetta alueen laadun parantamiseen.

Tohloppijärven ympäristön pidemmät

ulkoilumahdollisuudet säilyvät.



ajatella kasvavan


yhteydessä parannetaan erilaisa

urheilumahdollisuuksia uuden

koulukompleksin yhteydessä

Lähinnä

Tesomajärven

itäpuolella

vaikutuksia

ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella

vaikutuksia, alueen 4b

rakentamisen yhteydessä

vaikutuksia latuun

Hiljaiset alueet

Alueen 4c rakentaminen osin

pienentää Tesomajärven itäpuolen

hiljaista aluetta, mutta Tohlopin ja

Tohloppijärven hiljaiset alueet jäävät

kokonaan rakentamisen ulkopuolelle

Käyttäjämäärien kasvaessa

alueista tulee vilkkaampia,

mutta vaikutus koettuun

äänimaailmaan jäänee

vähäiseksi, mahdollistaako

rakentamienen paremmat

mahdollisuudet myös

hilakjaisten alueiden

hyödyntämiseen??

Rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia

vaikutuksia, vaikutus on väliaikainen ja

palautuva.

Rakentaminen voi

aiheuttaa

haitallisia

vaikutuksia,

vaikutus on

väliaikainen ja

palautuva.

Rakentaminen

voi aiheuttaa

haitallisia

vaikutuksia,

vaikutus on

väliaikainen

ja palautuva.

Väliaikainen häiriö mahdollista.

Uimarannat

ei vaikutusta Talviuintimahdollisuuksien

parantaminen???

ei vaikutusta Asuinrakentamisen

aiheuttama melu

Asuinrakenta

misen

aiheuttama

pöly

Lähinnä Tesomajärven itäpuolella

vaikutuksia

Oppismisympäristö

ei vaikutusta Väestön määrän kasvu voi luoda

lisää palveluuiden käyyttäjiä ja

painetta esim. lintutornin,

luontokerhon yms.

Perustamiselle

Koulujen uudelleen järjestelyt tuovat

myös pienemmät koululaiset lähelle

Tohloppijärven luontoarvoja, palvelujen

käytettävyys kasvaa

Lievää vaikutusta

Tesomajärven

ympäristössä

ei vaikutusta ei vaikutusta

Tärkeä kulttuurihistoriallinen alue

Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo

mahdollisuuden nostaa ko.arvoja

haluttaessa esille

Säilyvät, ja väestön määrän

kasvu tuo mahdollisuuden

nostaa ko.arvoja haluttaessa

esille


Alueen arvo määriteltiin seuraavassa esitetyllä tavalla: Vaikutustenarviointiin käytettiin ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä merkittävyyden kriteeristöä ja merkintätapaa (Ramboll Finland 2013)

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 3

Valtakunnallinen

Alueen palvelulla on valtakunnallinen

arvo (status määritelty esim.

valtakunnallisessa selvityksessä), tai

alueen palvelun säilymisellä tai

laadulla on merkittävä vaikutus

valtakunnallisesti merkittäväksi

määriteltyyn palveluun

Seudullinen

Alueen palvelulla on arvoa Tampereen

seudun mittakaavassa (status

määritelty esim. seudullisessa

selvityksessä), tai alueen tuottamalla

palvelulla on merkittävä vaikutus

seudullisesti merkittäväksi

Paikallinen

Alueen palvelulla on arvoa Länsi-

Tampereen, tai suunnittelualueen

sisällä sen asukkaille (status

määritelty esim.

ympäristöselvityksessä )

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 3

Tesoman EHYT-hanke Arviointiasteikko:Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi 2013, LAPSET JA NUORETEKOSYSTEEMIPALVELUN MITTAKAAVAValtakunnallinenSeudullinenPaikallinenEKOSYSTEEMIPALVELU Rakennetun pinta-alan kasvuVäestön määrän kasvuPalvelurakenteiden muutoksetMelu Pöly Räjäytykset ja maansiirrot Liikenne

1. Säätely- ja tukipalvelut 1.3 Saasteiden yms. Haittavaikutusten lieventäminen

Melun ja ilmansaasteiden vaikutusten lieventäminen (melua lieventävät

metsäalueet)

Vähenevät koulualueen vieressä alueiden 4e rakentumisen yhteydessä?

ei vaikutusta Merkittävää huomioida metsäisen vyöhykkeen säilyminen Tesomanvaltatien varressa alueella 4e



Lähimetsät

Täydennysrakentamisen yhteydessä ns. koulumetsien koko pienenee

Paine lähimetsien ja viheralueiden hoitoon kasvaa virkistyskäyttäjien määrän kasvaessa -> positiivinen vaikutus käyttäjille; koettu turvallisuus voi parantua; käyttäjämäärien kasvusta johtuvan lisääntyvän kulutuksen haitalliset vaikutukset metsä- ja viheralueilla ovat hallittavissa hoito-, suojelu- ja ohjaustoimenpiteillä

Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan viheralueiden käytettävyyttä, uudet koulujärjestelyt tuovat pienemmät koululaiset lähemmäs Tohloppijärven laajempia ja monipuolisempia metsä- ja viheralueita

Väliaikainen häiriö mahdollista

ei vaikutusta Väliaikainen häiriö mahdollista Väliaikainen häiriö mahdollista

Ulkoilureitit

Ei merkittävää vaikutusta, mutta vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä kapenee sen länsipuolella ja urheillukeskuksen ympäristön metsäalue pienenee. Vaikuttaako tämä Ikurin koulun mahdollisuuksiinhyödyntää Tesomajärven ympäristöä? Toisaalta lisääntynyt käyttöpaine voi aiheuttaa painetta alueen laadun parantamiseen

Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan, Voi parantaa koettua turvallisuutta ja vähentää estevaikutusta

Riskejä aiheuttaa Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi välisen yhteyden säilyminen toimivana. Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan kuitenkin virkistysreittiern laatua ja käytettävyyttä. Voi parantaa koettua turvallisuutta ja vähentää estevaikutusta; ei paranna Tohlopinkadun ja Kohmankadun koettua heikkoa kevyenliikenten turvallisuutta


Ei vaikutusta Väliaiakainen häiriö mahdollista Väliaikainen häiriö mahdollista

Terveysmetsät


TIINAV

Kirjoituskone

Liite 4

Ulkoilumetsät

Ei merkittävää vaikutusta, mutta vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä kapenee sen länsipuolella ja urheillukeskuksen ympäristön metsäalue pienenee. Toisaalta lisääntynyt käyttöpaine aiheuttaa painetta, palvelujen huoltoon ja parantamiseen. Alue 4a sijoittumista ja toteutusta tulisi pohtia, jotta potentiaalinen lapsiperheiden kehittyvä ekosysteemipalveluja tarjoavan alueen potentiaali saadaan hyödynnettyä; alue 4e kohdalla huolehdittava viheryhteyksien säilymisestä Tohloppijärven ja Tesomajärven välillä -> lasten ja nuorten itsenäinen liikkuminen virkistysalueilla sekä koulujen väliset yhteydet ja yhteys keskustan koululta Tohloppijärven ranta-alueillealueen laadun parantamiseen. Tohloppijärven ympäristön pidemmät ulkoilumahdollisuudet säilyvät.

ks. Edellä, mutta, käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan

Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan erilaisia urheilumahdollisuuksia uuden koulukompleksin yhteydessä. Koettu turvallisuus voi parantua, kun eri väestöryhmien jakauma alueella muuttuu.

Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia

Ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia, alueen 4b rakentamisen yhteydessä vaikutuksia latuun


Hiljaiset alueet

Alueen 4c rakentaminen osin pienentää Tesomajärven itäpuolen hiljaista aluetta, mutta Tohlopin ja Tohloppijärven hiljaiset alueet jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle

Käyttäjämäärien kasvaessa alueista tulee vilkkaampia, mutta vaikutus koettuun äänimaailmaan jäänee vähäiseksi

Alueen 4e rakennemuutokset pienentävät lievästi Tohloppijärven hiljaista aluetta, mutta virkistysrakenteet tuovat toisaalta käyttäjät, etenkin koululaiset lähemmäs Tohloppijärven laajoja virkistysalueita

Rakentaminen voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, vaikutus on väliaikainen ja palautuva.




Uimarannat

Luonnonrantojen uintimahdollisuudet säilyvät; uusi kevyenliikenteen yhteys Tesomajärven suunnasta Tohlopin rantaan voi parantaa kulkuyhteyksiä uimarannalle (länsi-itä) ja uimahalliin (itä-länsi).

Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan

Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia


Koululaisten ja päiväkotien lähimetsät

ei vaikutusta Väestön määrän kasvu voi luoda lisää palveluiden käyttäjiä ja painetta esim. lintutornin, luontokerhon yms. Perustamiselle

Koulujen uudelleenjärjestelyt tuovat myös pienemmät koululaiset lähelle Tohloppijärven luontoarvoja, palvelujen käytettävyys kasvaa

Lievää vaikutusta Tesomajärven ympäristössä

Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta

Oppimisympäristöt

Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo mahdollisuuden nostaa ko.arvoja haluttaessa esille, Mahdollisuudet säilyvät järvien yhteydessä, uusien yhteyksien ansiosta saavutettavuus paranee; oppimisympäristöt säilyvät

Väestön määrän kasvu voi luoda lisää palveluuiden käyyttäjiä ja painetta esim. lintutornin, luontokerhon yms. Perustamiselle

Koulujen uudelleen järjestelyt tuovat myös pienemmät koululaiset lähelle Tohloppijärven luontoarvoja, palvelujen käytettävyys kasvaa

Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta


Säilyvät, ja lisärakentaminen tuo mahdollisuuden nostaa ko.arvoja haluttaessa esille



Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 4

Vaikutustenarviointiin käytettiin ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä merkittävyyden kriteeristöä ja merkintätapaa (Ramboll Finland 2013)Alueen arvo määriteltiin seuraavassa esitetyllä tavalla:

Valtakunnallinen

Alueen palvelulla on valtakunnallinen arvo (status määritelty esim. valtakunnallisessa selvityksessä), tai alueen palvelun säilymisellä tai laadulla on merkittävä vaikutus valtakunnallisesti merkittäväksi määriteltyyn palveluun

Seudullinen

Alueen palvelulla on arvoa Tampereen seudun mittakaavassa (status määritelty esim. seudullisessa selvityksessä), tai alueen tuottamalla palvelulla on merkittävä vaikutus seudullisesti merkittäväksi määriteltyyn palveluun

Paikallinen

Alueen palvelulla on arvoa Länsi-Tampereen, tai suunnittelualueen sisällä sen asukkaille (status määritelty esim. ympäristöselvityksessä )

TIINAV

Kirjoituskone

Liite 4

Tesoman EHYT-hanke Arviointiasteikko:Ekosysteemipalveluiden riskitaulukko, suunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointi 2013, ikäihmiset ja vammaisetEKOSYSTEEMIPALVELUN MITTAKAAVAValtakunnallinenSeudullinenPaikallinenEKOSYSTEEMIPALVELU Rakennetun pinta-alan kasvu Väestön määrän kasvu Palvelurakenteiden muutoksetMelu Pöly Räjäytykset ja maansiirrotLiikenne

1. Säätely- ja tukipalvelut palvelut1.3 Saasteiden yms. Haittavaikutusten lieventäminen

Meluvaikutusten lieventäminen (vaimentavat metsäalueet)

Mikäli alueilla 3b ja 4b, 4d rakennetaan niin, että puusto tien vierestä poistetaan, voi tiemelu kantautua syvemmälle terveysmetsiksi kategorisoituihin metsiin

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

2. Tuotantopalvelut2.1 Ravinto- ja raaka-aineet

Marjat, hedelmät, vihannekset, juurekset, kukat säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutustaKalat säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Peltopinta-ala säilyvät ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Puhdas pintavesi

Asuintaloja tulee lähelle Tesomajärveä, ei vaikutusta Tohloppijärveen

Virkistyskäyttäjien määrän kasvu voi vaikuttaa vedenlaatuun ja alueen viihtyvyyteen, mutta toisaalta palvelulle tulee enemmän käyttäjiä ja käytetttävyys voi jopa kasvaa

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta

Kasteluvesi säilyy ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta


LähimetsätTäydennysrakentamisen yhteydessä viheralueiden koko pienenee


Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan viheralueiden käytettävyyttä

Väliaikainen häiriö mahdollinen

Väliaikainen häiriö mahdollinen Väilaikainen häiriö mahdollinen ei vaikutusta

Ulkoilureitit

Ei merkittävää vaikutusta, mutta vihervyöhyke Tesomajärven ympärillä kapenee sen länsipuolella ja urheillukeskuksen ympäristön metsäalue pinenee. Toisaalta lisääntynyt käyttöpaine voi aiheuttaa painetta alueen laadun parantamiseen


Riskejä aiheuttaa Tohloppi- ja Tesomajärven itä-länsi välisen yhteyden säilyminen toimivana. Palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä parannetaan kuitenkin virkistysreittiern laatua ja käytettävyyttä


Väliaikainen häiriö mahdollinen Väliaikainen häiriö mahdollinen ei vaikutusta

Terveysmetsät

Palvelutalon ympäristön metsäalue/ potentiaalinen terveysmetsä pienenee (4b ja 3b), (potentiaalinen arvo, sillä ei nykyään välttämättä palvelutalon käytössä)

Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan, myös turvallisuuden tuntemus lisääntyy, muutosten yhteydessä voidaan aluieden esteettömyyttä ja saavutettavuutta, sekä käytettävyyttä parantaa

ei vaikutusta Väliaikainen häiriö mahdollinen


Hiljaiset alueet

Alueen 4c rakentaminen osin pienentää Tesomajärven itäpuolen hiljaista aluetta, mutta Tohlopin ja Tohloppijärven hiljaiset alueet jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle

Käyttäjien määrä lisääntyy, jolloin palvelun arvon voidaan ajatella kasvavan, lisääntynyt käyttö lisää turvallisuuden kokemusta

Alueen 4e rakennemuutokset pienentävät lievästi Tohloppijärven hiljaista aluetta, mutta virkistysrakenteet tuovat toisaalta käyttäjät



Uimarannat ei vaikutusta Talviuintimahdollisuuksien parantaminen???

ei vaikutusta ei vaikutusta ei vaikutusta Lähinnä Tesomajärven itäpuolella vaikutuksia

ei vaikutusta


Säilyvät, alueen suunnittelun ja eheyttämisen yhteydessä voidaan suunnittelulla korostaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja parantaa kohteiden saavutettavuutta. Etenkin ikäihmisille alueen kulttuuriarvot voivat olla merkittäviä.

Säilyvät, käyttäjämäärien lisääntyessä voidaan suunnittelulla korostaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja parantaa kohteiden saavutettavuutta. Etenkin ikäihmisille alueen kulttuuriarvot voivat olla merkittäviä.

Käyttäjämäärien vanhan tien ja käräjäpaikan läheisyydessä lisääntyessä voidaan suunnittelulla korostaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja parantaa kohteiden saavutettavuutta. Etenkin ikäihmisille alueen kulttuuriarvot voivat olla merkittäviä.



TIINAV

Kirjoituskone

Liite 5

ehyt-hanke, tesoma...ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien, eli ympäristön rakenteen ja...

Documents