Transcript
  • Eläkeuudistus 2017 –

    mikä muuttui ja miten nuorille käy?Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017

    Janne Pelkonen

    Erityisasiantuntija

    Twitter: @JiiPelkonen

  • ”Peruskallio pysyy,

    eläkeuudistus ei ole uusi

    maailmanjärjestys”

  • Työeläkkeiden rahoituksen ja etuuksien

    tasapainon löytyminen aina tavoitteena

    3

    Eläke-maksut

    Sijoitus-tuotot

    Eläke-etuudet

    6.3.2017

    3/4 1/4

  • Miten eri ikäluokkien

    välinen oikeudenmukaisuuden

    tavoite tulisi ylipäänsä

    määritellä?

  • Eläkkeiden rahoitus vaikuttaa maksujen ja

    etuuksien kohdentumiseen eri sukupolville

    • Eläkkeet voidaan rahoittaa– Jakojärjestelmällä

    – Rahastoivalla järjestelmällä

    – Osittain rahastoivalla järjestelmällä (FIN)

    • Eläke-etuus voi määräytyä– Etuusperusteisesti (DB)

    – Maksuperusteisesti (DC)

    – Erilaisia välimuotoja esim. CDC tai NDC, Ruotsi)

    – Eläkeuudistusten suunta OECD-maissa DC ja NDC

    5

  • ”Väestön muutos Euroopassa on

    harmaa tsunami, joka muuttaa

    yhteiskuntien menorakenteita ja

    kasvun odotuksia”

  • Nuorten (0-14) ja ikääntyneiden (65+) lukumäärän

    suhde ”työikäisten” (15-64) lukumäärään Suomessa

    1878 – 2100

    7Lähde: Tilastokeskus 2015, ETK 2016

  • Eläkeuudistus 2017: miten

    pidentyvään elinikään

    sopeudutaan?

  • Eläkkeellä ollaan yhä pidempään…

    32,4

    22,4

    43,3

    24,7

    50,6

    28,3

    0

    10

    20

    30

    40

    50

    60

    2015 2030 2060

    Elinajanodote (M,N)

    63-vuotiaana, vuosia

    Ikääntyneiden huoltosuhde

    (65+/15-64), %

    Lähde: Tilastokeskus 2017, Työeläkelakipalvelu 20179

  • Edellisen ison uudistuksen (v. 2005)

    valitut palat

    • Työeläkeuudistus 2005” (TyEL + muut lait)

    – joustavaksi vanhuuseläkeiäksi 63-68 vuotta

    – Varhaiseläkereittejä vähennettiin työttömyyseläke, YVE

    – työeläkettä koko työuralta, 23v 18v.

    – kertyminen ”superkarttuma”

    – Palkattomien jaksojen muutokset

    – elinaikakerroin 2010 alkaen

    – julkisten alojen eläke määräytyy pääosin yksityispuolen mukaisesti

    – Varhennettu vanhuuseläke 62-vuotiaana ehdittiin jo poistaa

    10

  • Eläkkeellesiirtymisen

    lykkääntymisen tavoite

    karkasi lopulta aika kauas?

  • Uudistukselle asetetut sisäiset ja ulkoiset

    tavoitteet olivat kovia:

    12

    1. Eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuotta

    vuonna 2025

    2. Suomen kestävyysvajeesta pois n. 1%

  • Tarkemmin tavoitteista

    • pidempiä työuria, joiden turvin:

    – parempia eläkkeitä

    • kohtuullisia eläkemaksuja, joiden ansiosta:

    – parempaa kilpailukykyä

    – korkeampaa työllisyyttä

    – enemmän verotuloja

    • kestävämpää julkista taloutta, jonka osana:

    – kestävää eläkejärjestelmää

    – oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille

    25.11.201413

  • ”Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017

    alusta, mutta merkittävä osa muutoksista

    vasta myöhemmin ja siirtymäajoilla”

  • Pakkoa, joustoa ja uusia eläkemuotoja

    • Joustava eläkeikä siirtyy eteenpäin siirtymäajalla 63-68 65-70.

    • Jatkossa työssä vietetyn ajan ja eläkeajan suhde halutaan pitää v. 2025 tasolla.

    • Elinaikakerroin lievenee + muuttuu läpinäkyvämmäksi tavoite-eläkeikä.

    • Työuraeläke pitkän ja kuormittavan työuran tehneille ja 63 täyttäneille.

    • Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa.

    • Työeläkemaksun maltillinen nosto ja EMU-puskurien käyttö

    • Kertymäsäännöt tasavertaisiksi. Superkartuma lykkäyskorotus.

  • ”Saadakseen nykyisen tasoisia

    eläkkeitä, nyt nuoret joutuvat

    jatkamaan huomattavasti

    pidempään työssä”

  • Miten eläkeiät nousevat?

    1) Vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määräytyy väestö- ja työllisyyskehityksen perusteella.2) Tavoiteikä määräytyy alaikärajan ja elinajan odotteen kehityksen perusteella.

    Lähde: Eläketurvakeskus 2017

    Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä Tavoite-eläkeikä

    1955 63 v 3 kk 64 v 1 kk

    1960 64 v 6 kk 66 v

    1965 65 v 2 kk 67 v 2 kk

    1970 65 v 8 kk 67 v 11 kk

    1975 66 v 2 kk 68 v 7 kk

    1980 66 v 7 kk 69 v 3 kk

    1985 67 v 69 v 11 kk

  • Työeläkemaksut (TyEL)

    • Eläkeuudistus 2017:

    – Vuosina 2017 – 2019 maksu 24,4 %

    – 2017 työntekijän osuus, 17–52-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat 6,15 %

    – 2017 työntekijän osuus, 53–62-vuotiaat 7,65%

    – Huom! Kikyn muutokset maksuosuuksiin.

    – Uudelleenarviointi viimeistään vuoden 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa

    – Erillisistä ikäkohtaisista maksuista luovutaan (poikkeus 53-62-v

    siirtymäajalla v. 2025 asti).

    – Työntekijän työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen

    perustana olevista vuosiansioista.

    25.11.201418

  • Uudistus hillitsee työeläkemaksun (TyEL)

    nousupaineita merkittävästi

    19 Lähde: ETK 2015

  • ”ETK:n viimeisimmän

    laskelman mukaan

    pieni nousupaine

    on olemassa”

  • Eläkekertymät yhdenvertaiseksi

    18 v 53 v 63 v 68 v

    1,9 % vuodessa

    4,5 %

    vuodessa1.1.2005 1,5 % vuodessa

    1.1.2017

    17 v

    Peruskarttuma 1,5 % vuodessa

    Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen poistuu = karttuma paranee koko ajalta

    Lykkäyskorotus

    0,4 %/kk

    kertyneelle

    eläkkeelle

    VE alaikäraja

    63/65 vVE yläikäraja

    68/70 v

    21

  • ”Myös pitkästä työurasta

    palkitaan edelleen, mutta

    palkitsemisen

    logiikka muuttuu”

  • ”Nuoret hyötyvät jonkin verran

    eläkeuudistuksesta

    aiempaan verrattuna”

  • 80-luvulta eteenpäin syntyneille hyviä uutisia

    6.3.201724 ETK 2015

  • Keskieläke, prosenttia keskipalkasta 2010–2080

    25 ETK 2015

  • ”Sukupolvisopimus eläkkeissä on

    vastavuoroinen, eikä yhtä

    joukkoa saa nostaa muiden

    yläpuolelle.”

  • Tilanne nyt: maksetut eläkemaksut vs. saadut

    eläkkeet eri ikäluokkien näkökulmasta

    Sukupolvien väliset erot johtuvat valtaosin siitä, että eläkkeet rahoitetaan pääosin jakojärjestelmällä.

    Iäkkäämmät sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja. Väestön vanheneminen kasvattaa

    sukupolvien välistä eroa (pienemmät ikäluokat rahoittajina). Sukupuolieron tärkeimmät syyt ovat naisten

    pidempi elinikä ja perhe-eläkkeet.

    Sisäinen tuotto kuvaa

    laskennallista

    työeläkemaksulle

    saatavaa reaalituottoa.

    22 Lähde: ETK, Risku 2016

  • Kun elinikä pitenee, myös työurien on

    pidennyttävä

    • Väestön vanhenemisen (syntyvyys, nettomaahanmuutto, elinikä) vaikutukset yhteiskuntaan ovat syvälliset.

    • Järjestelmä on uudistuksen jälkeen paljon paremmassa tasapainossa.

    • Eläkejärjestelmä on lopulta juuri niin vahva kuin talous/työmarkkinat, mille se rakentuu hyvät asiat syntyvät pidemmistä työurista.

    • OVE + kannustinkarttuma mahdollistavat paremmin pitkät työurat loppupäästä. Kuntoutus? Työhyvinvointi?

    • Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tavoite pitää olla kirkas! Miten määritellään?

  • KIITOS!

    Janne Pelkonen

    [email protected]

    mailto:[email protected]

Top Related