Download - Maatalousympäristön riistanhoito 2016
MAATALOUSYMPÄRISTÖN RIISTANHOITO 2016
Tehokas ja kannattava maatalous ja riistaelinympäristöt sopivat hyvin yhteen
1. Riista/monimuotoisuuskaista peruslohkon reunoilla
2. Riistapeltoja 3. Kerääjäkasvi viljapellossa,
talviaikainen kasvipeitteisyys 4. Lintuniitty tai maisemapelto 5. Suojakaista tai –vyöhyke
jokivarressa
1. 3.
2.
5.
4.
2.
2.
1.
1.
1.
Mahdollisuudet riistanhoitoon ympäristösitoumus
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
3
UUTTA riistapelloille – rikkakasvit saa torjua kemiallisesti ennen kylvöä!
• Kylvö myös syksyllä (syysvilja + öljykasvi = orasmaa syksyllä ja valmis kasvusto
seuraavana keväänä)
• Vähintään kaksivuotinen niitty nyt myös peltolintuseoksilla
mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan
peltoriistanhoitoon
Monimuotoisuuskaista = riistakaista
• Keskimäärin enintään 3 m. kaista peruslohkon reunalla, kuuluu
satokasvin alaan
• Joko riista, peltolintu tai nurmikasvusto TAI
KORJAAMATON SATOKASVIN KAISTA
4
Peltoriistalle aukean keskelle ja ojien varsille
– suoja petolinnuilta
Hirvieläimille peltojen reunoille ja syrjäisille lohkoille
- Ohjataan suurriista pois teiden ja erikoisviljelmien läheisyydestä
300 €/ha
Riista- ja lintupellot
edellytys
peltokanalinnuille
• Elinympäristö
pesille ja poikasille
• Ruokaa ja
piilopaikka pedoilta
talviaikaan
Riistapelto, kylvö keväällä
Kaksivuotinen niitty- ja lintupelto
Riistapelto, kylvetty edellisenä syksynä
Satokasvi, esimerkiksi herne
Vanhan kasvuston päättäminen ja uuden kylvö
2015 2016 2017 2018 2019 2020
kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi
Lohko 1
Lohko 2
Lohko 3
Lohko 4
1 3 2
Riistapeltolohkot kierrossa – suojaa myös alkukesän pesä- ja poikueaikaan
4
4-lohkon riistapeltokokonaisuus. Joko rinnakkaisia tai hajalleen ympäri aukeaa sijoitettuja. Aloitusvuonna käytetään sato, saneeraus tai kevätkylvöistä riistapeltoa kahdella lohkolla jotta saadaan viljelykierto toimimaan. Esimerkki lohkojen tilanteesta vuonna 2016 ja siitä eteenpäin Kesäkuussa: 1. riistapellon kylvö, 2. niittylintupellon kylvö, 3. edellisvuoden niittylintukasvuston 2 kasvukausi 4. syysriistapellon täysikokoinen kasvusto Elokuussa: 1. riistapelto täysikasvuinen 2. niittylintupelto täysikasvuinen 3. edellisvuoden niitty- ja lintukasvusto päätetään
(mullos) ja kylvetään syyskylvöinen riistapelto 4. syysriistapellon tuleentunut kasvusto Talvella: 1. riistapelto tuleentunut 2. niittylintupelto tuleentunut 3. syyskylvöisen riistapellon oras 4. syysriistapellon tuleentunut kasvusto
TARKOITUS: Kevään ja alkukesän pesimäaikaan puolet monimuotoisuuspeltoalasta on aina lepovaiheessa, eikä lintuja häiritä. Monimuotoisuuspellot tarjoavat ympäri vuoden suojaa ja ravintoa. Vain puolet alasta kylvetään keväällä ja ¼ syksyllä, joten aikaa ja rahaa säästyy.
1
3
2
4
Kerääjäkasvi pitkässä sängessä
– syötävää sadonkorjuun jälkeen
Viljakaista ojan varrella
– suojaa ja sapuskaa
Ympäristösopimukset
Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito 450 / 600 €/ha
Perinnebiotoopit, rantaniityt luonnonlaitumet ja reunavyöhykeet,
Kosteikon hoito 450 €/ha
9
Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito
Perinnebiotoopit / luonnonlaitumet, ja reunavyöhykeet,
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
10 Kuva Mikko koho
-- KOSTEIKOT --
• pesimä- ja poikueympäristön vesilinnuille
sekä muille lajeille.
• lähiympäristö viihtyvät muut riistalinnut ja
hirvieläimet.
Luonnon monimuotoisuus – vahvat riistakannat
Suomen riistakeskus
www.kosteikko.fi -
www.riista.fi
Kotiseutukosteikot vesilintujen
näkökulmasta?
• Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta
• Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille
– Poikastuotto kertoo hyvästä kosteikosta
• 50 – 50 – 50 muistisääntö - % avovettä - % mosaiikkimaista kasvillisuutta - cm:n syvyistä vesialuetta tai tätä matalampaa
• Rakenteellinen vaihtelu - vaihteleva syvyys - runsaasti rikkonaista rantaviivaa ja hyvä vaihettumisvyöhyke - alavat ja loivapiirteiset rannat (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset harjanteet…
• Kalattomuus
• Ympäristön avoimuus suojaa antavaa kasvillisuutta unohtamatta
Hyvän kosteikon ominaisuudet
15
Valuma-alue
100 ha V-A
Tukiehdot: vähintään
10 % peltoa = 10 ha
0,5 % kosteikko = 0,5 ha
• Perustellusta syystä
ELY voi joustaa
ehdoista
3 ha
Valuma-alue
• Valuma-alueen koko vaikuttaa uomassa virtaavaan vesimäärään, eli kosteikon ja padon mitoitukseen
• Tällä kohteella 69 ha valuma-alueesta – Peltoa n. 20 ha, 28 %
– Kosteikkoa 2,5 ha, 3,6 %
Täyttää ehdot
Maanmittauslaitoksen lupanro 159/MML/10
16 Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
www.riista.fi © Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
17
Maatalousympäristön vesilintuelinympäristöt
Kunnostettu kosteikko – uomakunnostus – perustettu kosteikko
Korvaus max 11 669 €/ha: 0,3-0,5 ha = 3225 €/kohde
© Juha Heikkilä
Pohjois-Häme, Ruovesi, Kulmala n. 1,0 ha
Vitikankorpi Hämeenlinna
Elokuu 2013,
ei vesilintuja
Kuva: Mikko Alhainen
20
Kosteikon toteutuneet kustannukset yhteensä n. 11 600 €, pinta-ala 2,7 ha
Kesäkuu 2015 – 56 vesilinnun poikasta
Kuva: Marko Muuttola
Vitikankorpi Hämeenlinna
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
21
TULVAUOMA PATO PUTKI SÄÄTÖKAIVO
22 Kuva: Mikko Alhainen
Vuosi
sin
iso
rsa
tavi
telk
kä
Yhteensä K.A. Ennen K.A. Jälkeen
K.A. poikastuotto / ha (toimenpiteiden jälkeen)
2013 0
0 43 17 2014 18 6 5 29
2015 28 12 16 56
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
23
Perkauksesta luonnonmukaiseen
peruskuivatukseen
• Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä:
– Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen
– Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen
– Veden laadun paraneminen
– Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen
Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
24
Hämeen AMK:n OPET-hankkeen kokemuksia
© Petra Korkiakoski
© Petra Korkiakoski
© Petra Korkiakoski
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
25
Hämeen AMK:n OPET-hankkeen kokemuksia
Pohjapato tai –
kynnys
Tulvatasanne
Loivat rannat
Mutkitteleva ja
kapea alivesiuoma
Lietekuoppa Rantakasvillisuus ja
suojaa riistalle
© Petra Korkiakoski
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
26
Kosteikkojen hoito – pidetään paikat kunnossa
• Niitto/laidunnus
• Raivaus
• Lietteen poisto
• Patolaitteiden ja rakenteiden huolto
• Vesikasvillisuuden ja kalojen poisto
• Pienpetopyynti
27
Niitto ja raivaus
Timo Niemelä
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
28
© Timo Niemelä
Laidunnus
Isoahde, Raasepori 2014
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
29 Härmälä, Sauvo Kesäkuu 2014
Laidunnus
Photos Mikko Alhainen
Pienpetopyynti
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
31
Vesikasvit ja kalat
Jatkuvaa kannanhallintaa
• Osmankäämi
• Kalat
Ennakoiva toiminta
edullisinta
Toimi nyt!
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
32
Padot ja patolaitteet
Jouni Tolvanen
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi
33
Hoidetusta kosteikosta on iloa
• 48 mallikosteikko, yhteensä
340 hehtaaria
• Metsästäjien ja
maanomistajien
voimannäyttö
vapaaehtoisessa
luonnonhoidossa –
huippuesimerkki Euroopassa
• Opit ja kokemukset mukana
päivitetyssä kosteikko-
oppaassa
• saatavilla verkkokaupasta
www.kosteikko.fi
Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko –Life
Life+ Return of Rural Wetlands Onnistunut hanke päättyi
2015 lopussa
35 35
Mikko Alhainen
Mikko Koho
Kokeilusta normaaliksi käytännöksi –
elinympäristökunnostuksia joka kylään
• Muutamalla tonnilla saa hyvään paikkaan
huippukosteikon – omarahoitus ja talkoot
• Ei-tuotannolliset investoinnit viljelijöille ja
yhdistyksille
• KEMERA-luonnonhoitohankeet
• Paikalliset vesiensuojeluhankkeet ja säätiöt
Pidetään huolta elinympäristöistä! Elinvoimaiset riistakannat = metsästysmahdollisuudet
Kuva: Marko Muuttola