maatalousympäristön riistanhoito 2016

MAATALOUSYMPÄRISTÖN RIISTANHOITO 2016

Tehokas ja kannattava maatalous ja riistaelinympäristöt sopivat hyvin yhteen

1. Riista/monimuotoisuuskaista peruslohkon reunoilla

2. Riistapeltoja 3. Kerääjäkasvi viljapellossa,

talviaikainen kasvipeitteisyys 4. Lintuniitty tai maisemapelto 5. Suojakaista tai –vyöhyke

jokivarressa

1. 3.

2.

5.

4.

2.

2.

1.

1.

1.

Mahdollisuudet riistanhoitoon ympäristösitoumus

Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi

3

UUTTA riistapelloille – rikkakasvit saa torjua kemiallisesti ennen kylvöä!

• Kylvö myös syksyllä (syysvilja + öljykasvi = orasmaa syksyllä ja valmis kasvusto

seuraavana keväänä)

• Vähintään kaksivuotinen niitty nyt myös peltolintuseoksilla

mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan

peltoriistanhoitoon

Monimuotoisuuskaista = riistakaista

• Keskimäärin enintään 3 m. kaista peruslohkon reunalla, kuuluu

satokasvin alaan

• Joko riista, peltolintu tai nurmikasvusto TAI

KORJAAMATON SATOKASVIN KAISTA

4

Peltoriistalle aukean keskelle ja ojien varsille

– suoja petolinnuilta

Hirvieläimille peltojen reunoille ja syrjäisille lohkoille

- Ohjataan suurriista pois teiden ja erikoisviljelmien läheisyydestä

300 €/ha

Riista- ja lintupellot

edellytys

peltokanalinnuille

• Elinympäristö

pesille ja poikasille

• Ruokaa ja

piilopaikka pedoilta

talviaikaan

Riistapelto, kylvö keväällä

Kaksivuotinen niitty- ja lintupelto

Riistapelto, kylvetty edellisenä syksynä

Satokasvi, esimerkiksi herne

Vanhan kasvuston päättäminen ja uuden kylvö

2015 2016 2017 2018 2019 2020

kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi

Lohko 1

Lohko 2

Lohko 3

Lohko 4

1 3 2

Riistapeltolohkot kierrossa – suojaa myös alkukesän pesä- ja poikueaikaan

4

4-lohkon riistapeltokokonaisuus. Joko rinnakkaisia tai hajalleen ympäri aukeaa sijoitettuja. Aloitusvuonna käytetään sato, saneeraus tai kevätkylvöistä riistapeltoa kahdella lohkolla jotta saadaan viljelykierto toimimaan. Esimerkki lohkojen tilanteesta vuonna 2016 ja siitä eteenpäin Kesäkuussa: 1. riistapellon kylvö, 2. niittylintupellon kylvö, 3. edellisvuoden niittylintukasvuston 2 kasvukausi 4. syysriistapellon täysikokoinen kasvusto Elokuussa: 1. riistapelto täysikasvuinen 2. niittylintupelto täysikasvuinen 3. edellisvuoden niitty- ja lintukasvusto päätetään

(mullos) ja kylvetään syyskylvöinen riistapelto 4. syysriistapellon tuleentunut kasvusto Talvella: 1. riistapelto tuleentunut 2. niittylintupelto tuleentunut 3. syyskylvöisen riistapellon oras 4. syysriistapellon tuleentunut kasvusto

TARKOITUS: Kevään ja alkukesän pesimäaikaan puolet monimuotoisuuspeltoalasta on aina lepovaiheessa, eikä lintuja häiritä. Monimuotoisuuspellot tarjoavat ympäri vuoden suojaa ja ravintoa. Vain puolet alasta kylvetään keväällä ja ¼ syksyllä, joten aikaa ja rahaa säästyy.

1

3

2

4

Kerääjäkasvi pitkässä sängessä

– syötävää sadonkorjuun jälkeen

Viljakaista ojan varrella

– suojaa ja sapuskaa

Ympäristösopimukset

Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito 450 / 600 €/ha

Perinnebiotoopit, rantaniityt luonnonlaitumet ja reunavyöhykeet,

Kosteikon hoito 450 €/ha

9

Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito

Perinnebiotoopit / luonnonlaitumet, ja reunavyöhykeet,


10 Kuva Mikko koho

-- KOSTEIKOT --

• pesimä- ja poikueympäristön vesilinnuille

sekä muille lajeille.

• lähiympäristö viihtyvät muut riistalinnut ja

hirvieläimet.

Luonnon monimuotoisuus – vahvat riistakannat

Suomen riistakeskus

www.kosteikko.fi -

www.riista.fi

Kotiseutukosteikot vesilintujen

näkökulmasta?

• Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta

• Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille

– Poikastuotto kertoo hyvästä kosteikosta

• 50 – 50 – 50 muistisääntö - % avovettä - % mosaiikkimaista kasvillisuutta - cm:n syvyistä vesialuetta tai tätä matalampaa

• Rakenteellinen vaihtelu - vaihteleva syvyys - runsaasti rikkonaista rantaviivaa ja hyvä vaihettumisvyöhyke - alavat ja loivapiirteiset rannat (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset harjanteet…

• Kalattomuus

• Ympäristön avoimuus suojaa antavaa kasvillisuutta unohtamatta

Hyvän kosteikon ominaisuudet

15

Valuma-alue

100 ha V-A

Tukiehdot: vähintään

10 % peltoa = 10 ha

0,5 % kosteikko = 0,5 ha

• Perustellusta syystä

ELY voi joustaa

ehdoista

3 ha

Valuma-alue

• Valuma-alueen koko vaikuttaa uomassa virtaavaan vesimäärään, eli kosteikon ja padon mitoitukseen

• Tällä kohteella 69 ha valuma-alueesta – Peltoa n. 20 ha, 28 %

– Kosteikkoa 2,5 ha, 3,6 %

Täyttää ehdot

Maanmittauslaitoksen lupanro 159/MML/10

16 Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

www.riista.fi © Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11

Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11


17

Maatalousympäristön vesilintuelinympäristöt

Kunnostettu kosteikko – uomakunnostus – perustettu kosteikko

Korvaus max 11 669 €/ha: 0,3-0,5 ha = 3225 €/kohde

© Juha Heikkilä

Pohjois-Häme, Ruovesi, Kulmala n. 1,0 ha

Vitikankorpi Hämeenlinna

Elokuu 2013,

ei vesilintuja

Kuva: Mikko Alhainen

20

Kosteikon toteutuneet kustannukset yhteensä n. 11 600 €, pinta-ala 2,7 ha

Kesäkuu 2015 – 56 vesilinnun poikasta

Kuva: Marko Muuttola

Vitikankorpi Hämeenlinna


21

TULVAUOMA PATO PUTKI SÄÄTÖKAIVO

22 Kuva: Mikko Alhainen

Vuosi

sin

iso

rsa

tavi

telk

kä

Yhteensä K.A. Ennen K.A. Jälkeen

K.A. poikastuotto / ha (toimenpiteiden jälkeen)

2013 0

0 43 17 2014 18 6 5 29

2015 28 12 16 56


23

Perkauksesta luonnonmukaiseen

peruskuivatukseen

• Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä:

– Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen

– Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen

– Veden laadun paraneminen

– Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen

Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja


24

Hämeen AMK:n OPET-hankkeen kokemuksia

© Petra Korkiakoski




25

Hämeen AMK:n OPET-hankkeen kokemuksia

Pohjapato tai –

kynnys

Tulvatasanne

Loivat rannat

Mutkitteleva ja

kapea alivesiuoma

Lietekuoppa Rantakasvillisuus ja

suojaa riistalle



26

Kosteikkojen hoito – pidetään paikat kunnossa

• Niitto/laidunnus

• Raivaus

• Lietteen poisto

• Patolaitteiden ja rakenteiden huolto

• Vesikasvillisuuden ja kalojen poisto

• Pienpetopyynti

27

Niitto ja raivaus

Timo Niemelä


29 Härmälä, Sauvo Kesäkuu 2014

Laidunnus

Photos Mikko Alhainen

Pienpetopyynti


31

Vesikasvit ja kalat

Jatkuvaa kannanhallintaa

• Osmankäämi

• Kalat

Ennakoiva toiminta

edullisinta

Toimi nyt!


32

Padot ja patolaitteet

Jouni Tolvanen


33

Hoidetusta kosteikosta on iloa

• 48 mallikosteikko, yhteensä

340 hehtaaria

• Metsästäjien ja

maanomistajien

voimannäyttö

vapaaehtoisessa

luonnonhoidossa –

huippuesimerkki Euroopassa

• Opit ja kokemukset mukana

päivitetyssä kosteikko-

oppaassa

• saatavilla verkkokaupasta

www.kosteikko.fi

Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko –Life

Life+ Return of Rural Wetlands Onnistunut hanke päättyi

2015 lopussa

http://www.kosteikko.fi/

35 35

Mikko Alhainen

Mikko Koho

Kokeilusta normaaliksi käytännöksi –

elinympäristökunnostuksia joka kylään

• Muutamalla tonnilla saa hyvään paikkaan

huippukosteikon – omarahoitus ja talkoot

• Ei-tuotannolliset investoinnit viljelijöille ja

yhdistyksille

• KEMERA-luonnonhoitohankeet

• Paikalliset vesiensuojeluhankkeet ja säätiöt

Pidetään huolta elinympäristöistä! Elinvoimaiset riistakannat = metsästysmahdollisuudet

Kuva: Marko Muuttola

maatalousympäristön riistanhoito 2016

Environment