Suomen Tieyhdistyksen ammattilehti12/2009

Sähköautot tulevatsivu 24

EasyWay vie älykkääseen

liikenteeseensivu 6

Pääkaupunkiseudun isot raidehankkeet ovat käynnistyneetsivu 27

Tie ja Liikenne -lehden toimitus

toivottaa kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja

menestyksellistä Uutta Vuotta 2010

TL0912_01 Kansi II 3.12.2009 11:46 Sivu 1

• Tilaukset (vuosikerta 52 euroa): rakennusmedia@rakennusmedia.fi • Ilmoitukset: Raimo Kandolin, puh. 0400 652 860, raimo.kandolin@rakennusmedia.fi • Vuonna 2010 Infrarakentaja postitetaan tilaajille 4.2., 8.4., 10.6., 26.8., 21.10. ja 9.12.• Infra ry:n julkaisemaa Infrarakentaja- lehteä kustantaa jatkossa Suomen Rakennusmedia Oy.

Alan paras lehti? On se.

TL0912_02-05 3.12.2009 11:47 Sivu 2

6 Helppo tie älykkääseen liikenteeseen

10 Älyliikenne muokkaa liikennepolitiikkaa

12 Liikenteen simuloinnilla parempia ratkaisuja

15 Koordinointimallista apua monialaisiin hankkeisiin

20 Nopeus aisoihin – vaikka pakolla

22 Liikenteen ruuhkautumisen syyt tulisi tutkia

24 TransEco-ohjelman tavoitteena puhtaampi tieliikenne

27 Kehäradan tunneli – muutakin kuin reikä kivessä

30 Flirtit aloittivat liikennöinnin

32 Länsimetron rakentaminen käyntiin

JulkaisijaSuomen TieyhdistysKansainvälisen Tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

PäätoimittajaJaakko Rahja020 786 1001jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

Julkaisupäällikkö, ilmoituksetLiisi Vähätalo020 786 1003liisi.vahatalo@tieyhdistys.fi

ToimittajaJouko Perkkiö020 786 1002jouko.perkkio@tieyhdistys.fi

ErikoistoimittajaElina Kasteenpohja020 786 1004elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi

Tilaukset, osoitteenmuutoksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys.fi

Talousasiat, Pitkospuun varauksetTanja Pietarila-Juntunen020 786 1005tanja.pietarila-juntunen@tieyhdistys.fi

AsiantuntijakuntaKimmo AnttalainenMiia ApukkaMarit KålaOuti RyyppöSilja SiltalaJarkko Valtonen

Ulkoasu/taittoFKP Oy:n Taittopalvelu

PainopaikkaForssan Kirjapaino Oy, Forssa

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessa pyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat Kestotilaus 50 eVuosikerta 60 e

Ilmoitushinnat 1.1.2009 alkaen e

Mv. 2-väri 4-väri1/4 s. 450 650 10501/2 s. 650 850 12501/1 s. 1000 1200 16002/1 s. 1600 1800 2200

Liitehinnat2-sivuinen 1000 e4-sivuinen 1600 e

ISSN 0355-785579. vuosikerta

5 Pääkirjoitus – Uusi vanha tierahasto

23 Yksityistietolaari – Mönkijä tiellä

40 Toimitusjohtajalta lyhyesti

42 Seminaarisatoa – Talouskriisi on mahdollisuus

44 Nimityksiä

45 Liikehakemisto

Kannen kuva: Liisi Vähätalo

33 Hankeuusjaolla kustannussäästöön– case vt 18 Pajuneva

37 Maaperätutkimuksen historiaa

Sisältö 12/2009

Ekoautot - raideliikenne

Yksityistiet - maaperätutkimus

Palstat - kolumnit

Älykäs liikenne - liikennemallit

s. 7

s. 26

TL0912_02-05 3.12.2009 11:47 Sivu 3

ILMOITTAUDU NÄYTTEILLEASETTAJAKSI JA SEMINAARIIN SIVULLAMME WWW.TIEYHDISTYS.FI

HUOM! Näyttelyyn on VAPAA PÄÄSY. Kävijöiden kesken arvotaan lisäksi hyviä palkintoja, mm. minitietokone, DVD-soitin…

Tule tutustumaan talvikunnossapidon koneisiin, laitteisiin ja menetelmiin – ja voita samalla arvokas kävijäpalkinto!

JÄRJESTÄJÄT Suomen Tieyhdistys ❄ Tiehallinto Hämeen tiepiiri ❄ Lahden kaupunki

• Kansainvälinen liikenneväylien talvihoidon seminaari

• Talvikunnossapidon kone- ja laitenäyttely (avoinna 27-28.1.2010)

• Työnäytöksiä 27-28.1.2010

• Opiskelijatilaisuus

• Tietoiskuja yksityistiekuntien edustajille

Talvitiepäivät Winter Road Congress in Finland

Lahden Messukeskus, 26-28.1.2010

TL0912_02-05 3.12.2009 11:47 Sivu 4

512/2009

L iikenne- ja viestintäministeriön asettaman selvi-tysmiehen mukaan nykyinen budjettimenettely eisovellu suurien liikennehankkeiden rahoituk-seen. Tästä oltaneen laajasti samaa mieltä.

Selvitysmies Pasi Holmin mukaan tarvitaan budje-tin ulkopuolista tie- ja liikennerahastoa. Rahastomallimahdollistaisi tasaisen ja pitkäjänteisen väylien ra-kentamisen, sillä sen avulla voitaisiin väyläinvestoin-teja toteuttaa nopeasti ja usein myös edullisesti.

Esityksen mukaan rahastossa ei olisi mukana kun-tia, yrityksiä eikä muitakaan yksityisiä sijoittajia, vaanse olisi eduskunnan alainen ja sillä tavalla yksin val-tion hallinnassa oleva. Yhteistyökumppanit voisivattoki olla mukana yksittäisten investointikohteiden ra-hoittamisessa. Tällaisia hankkeita olisivat jo tutuksitulleet elinkaarihankkeet ja esimerkiksi kaivoshank-keiden liikennejärjestelyt. Niissä olisi luontevaa käyt-tää erilaisia kumppanuusmalleja.

Keskeinen kysymys on rahaston rahoitus. Valtion-varainministeriötä lukuun ottamatta monet muut kan-nattanevat selvitysmiehenkin näkemystä, että osa tie-liikenteeltä perittävistä veroista korvamerkittäisiin ra-haston tilille. Holmin mielestä luontevaa olisi osoittaarahastolle ajoneuvojen vuosittaiset käyttömaksut.

Oikeampi rahoituslähde olisi kuitenkin osa poltto-aineverosta. Sen tuotto olisi riippuvainen liikenne-määrien kehityksestä. Jos liikenne kasvaa, saa rahas-to pääomaa enemmän tarpeellisiin investointeihin. Javastaavasti kävisi päinvastoin, jos liikennemäärä las-kisi. Tämä malli olisi oikeudenmukainen ja perustuisiaiheuttamisperiaatteeseen.

Liikenneinvestointien rahoituksen myöhentämi-seen tulee myös ottaa kantaa riippumatta, muodoste-taanko rahasto vai toimitaanko jollakin toisella taval-la. Elinkaarihankkeissa on nyt käytännössä jo yli kol-men miljardin euron varaukset. Nämä syövät vuosit-taisia burjettikehyksiä, mikä kasvattaa rahoitusongel-mia. Elinkaarihankkeille tulisikin sopia sellainen kat-to, että niiden menot vuositasolla eivät saa ylittää so-vittua prosenttimäärää liikenteen vuosibudjetista. So-piva katto voisi olla 25 prosenttia.

Rahaston muodostami-nen on meillä periaateky-symys. Erityinen periaate-asia se on veroja kokoa-van valtionvarainministe-riön näkökulmasta. Silleon kauhistus, että osa ve-rokertymästä menisi suo-raan jonnekin muualle.Toinen hankaluus on, et-tä perustuslaki hidastaatällaisen rahaston perus-tamista. Se tarkoittaa, ettäeduskunnassa tarvitta-neen perustuslain säätä-mistä edellyttävä määrä-enemmistö.

Ajatus tierahastosta ei ole uusi. Meilläkin siitä onpuhuttu jo vuosia ja maailmalta sellaisia jo löytyy. To-sin niiden toiminta ei käytännössä ole ollut aivan toi-votun kaltaista, koska valtiot kroonisessa rahapulas-saan ovat pienentäneet rahastoille alun perin korva-merkittyä veroa. Silloin ollaan jälleen ajauduttu alku-peräisten rahoitusongelmien keskelle.

Asia vaatii linjapäätöksiä seuraavalta hallitukselta.Hallitusohjelmaan asia kannattaa kirjata niin, että hal-litus ja eduskunta päättävät liikenteen ja eritoten ties-tön rahoituksen saamisesta pitkäjänteiseksi ja oikeu-denmukaiseksi esimerkiksi Suomeen soveltuvalla tie-ja liikennerahastolla.

KYMMENEN SANAASeuraavalla hallituskaudella on päätettävätierahoituksen järjestämisestä pitkäjänteisel-lä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Uusi vanha tierahasto

1.12.2009

TL0912_02-05 3.12.2009 11:47 Sivu 5

12/20096

E uroopan unionissa jakomissiossa on tun-nistettu jo kauan tieto-ja viestintätekniikantärkeys EU-maiden kilpailu-kyvylle myös liikenteen alu-eella. Viime vuosina EU:nkomissio on huolestunutälykkään liikenteen toteu-tusten hitaudesta ja hajanai-suudesta erityisesti tieliiken-teessä. Myös monet jäsen-maat ovat olleet tilanteestahuolissaan.

Vuonna 2006 EU käynnistiTEN-T (Trans EuropeanNetworks - Transport) ohjel-man tämänhetkisen vaiheen,johon se toivoi hankkeitaälykkään tieliikenteen toteut-tamiseksi yleiseurooppalai-sen tieverkon ongelmien rat-kaisemiseksi. 23 Euroopanmaata päätti yhdessä käyn-nistää EasyWay-hankkeen.

Hankkeen perustana oli-vat jo vuosina 2001–2006toimineet ns. Euroalueellisethankkeet, joista Suomi yh-dessä muiden Pohjoismai-den ja Pohjois-Saksan kans-sa toimi VIKING-nimisessähankkeessa. Nyt kaikki toi-misivat yhdessä, jotta älyk-

kään liikenteen toteutuksetolisivat mahdollisimmanyleiseurooppalaisia. Euro-alueellisten hankkeiden hy-vien tulosten vuoksi alueja-ko päätettiin säilyttää Easy-Wayssa.

Visiona on liikennever-kon proaktiivisen operoin-nin takaama ruuhkaton jaonnettomuudeton tieverkko.Hankkeelle asetettiin kun-nianhimoiset tavoitteet jovuoteen 2020 mennessä: Ea-syWayn tulisi vähentää lii-kenteen ruuhkia 25 %, lii-kennekuolemia 25 % ja kas-vihuonekaasuja 10 % TERN-verkolla (Trans-EuropeanRoad Networks).

EasyWayn käynnistymis-vaiheessa komissio alkoilaatia omaa EU ITS ActionPlania eli älykkään tieliiken-teen toimenpideohjelmaa,joka julkaistiin noin vuosisitten (European Commis-sion 2008). Ohjelma keskit-tyy älykkään liikenteen pal-velujen edellytysten synnyt-tämiseen. Tavoitteena ovatyleiseurooppalaiset ratkaisutavoimine rajapintoineen.

Komission ohjelma pyrkii

Risto Kulmala, tutkimusprofessoriVTT

EasyWay on koko Euroopan kattava tielaitostenja moottoritieyritysten yhteishanke, jossatoteutetaan älykkään liikenteen palveluja TERN-verkolle. Hankkeen yleiseurooppalaisillapalveluilla ja niiden avulla toteutettavallaaktiivisella liikenneverkkojen operoinnillahaetaan merkittäviä sujuvuus-, turvallisuus- jaympäristövaikutuksia. Suomesta hankkeessa ovat mukana Tiehallinto ja liikenne- javiestintäministeriö.

Älykäs liikenne – liikennemallit

EasyWay - helppo tieälykkääseenliikenteeseen?

jäsenmaissa tapahtuvan ke-hityksen tiiviimpään koordi-nointiin. Koordinoinninavulla kuljettajat ja matkus-tajat hyötyvät itselleen osta-mistaan palveluista myössiirtyessään kotimaansa rajo-jen yli. EasyWay on valmistyökalu komission ohjelmantoteuttamiseen.

EasyWayn osapuolet jalaajuus

EasyWayn takana ovat Eu-roopan tielaitokset ja mootto-ritieyritykset. Vuonna 2010todennäköisesti käynnisty-vässä hankkeen toisessa vai-heessa ovat mukana jo likikaikki EU-jäsenmaat sekäSveitsi, Norja ja Andorra. Yh-teensä hankkeessa on muka-na noin 150 osapuolta. Suo-mesta hankkeessa ovat varsi-naisina partnereina mukanaTiehallinto sekä liikenne- javiestintäministeriö. Suomenkansallisena koordinaattorina

toimii Petteri Kukkola Tie-hallinnosta.

Koko EasyWayn budjettivuosiksi 2007–2013 on noin 1500 miljoonaa euroa, joistaosalliset itse maksavat suu-rimman osan. Euroopan ko-missio tukee hanketta yh-teensä noin 300 miljoonallaeurolla. Suomen osuus bud-jetista on vajaa 30 miljoonaaeuroa. Tiehallinnon älykkäänliikenteen kehitys- ja toteu-tusprojekteista valtaosa kuu-luu EasyWay-hankkeeseen.

Eurooppalaiset palvelutEasyWay jakaantuu toteutet-tavien palvelujen perusteellaneljään osaan: tienkäyttäjä-tiedotus, liikenteen hallinta(ohjaus), tavaraliikenteenpalvelut ja älykäs infrastruk-tuuri. Kunkin osan toteutuk-sia seuraa, raportoi ja koor-dinoi oma asiantuntijaryh-mä, expert group. Itse toi-min älykkään infrastruktuu-

Tienkäyttäjätiedotus Liikennemuotojen yhteinen liikennetietoTiedotus ennen matkaaTiedotus matkan aikana

Liikenteen hallinta Herkkien ja vaarallisten osuuksien (tunnelit, sillat jne.) liikenteen hallintaLiikenteenhallintasuunnitelmat liikennekäytäville ja -verkoilleLiikennekäytävien ja -verkkojen liikenteen hallintaHäiriötilanteiden hallinta

Tavaraliikenteen Älykäs kuorma-autojen pysäköintipalvelut Pääsy erikoiskuljetusten ja vaarallisten

aineiden kuljetusten säännöstöihin

Taulukko 1. EasyWay-ohjelmassa toteutettavat älykkäänliikenteen palvelut (EasyWay 2009).

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:48 Sivu 6

12/2009

päristöt ovat taulukon 2 mu-kaiset.

Mitä on saatu aikaan?Hankkeen kahden vuodenaikana on toteutettu älyk-kään liikenteen palveluja janiiden vaatimaa älykästä in-formaatioinfrastruktuuriamelko mittavasti. Koska itsevastaan hankkeen informaa-tioinfrastruktuuriosasta, allajoitakin tunnuslukuja kah-den vuoden (2007–2008) in-formaatioinfrastruktuurin to-teutuksista:-1 800 liikenteen seuranta-

asemaa- 300 km liikkuvaa liiken-teen seurantaa- 6 300 km matka-aikojenseurantaa- 1 000 km automaattistahäiriötilanteiden havain-nointia- 70 kriittisellä osuudella au-tomaattista häiriötilanteidenhavainnointia- 5 700 keli- ja/tai liikenne-kameraa- 540 tiesääasemaa- 350 liikennekeskuksessajärjestelmien päivityksiä- 33 DATEX-tiedonvaihto-solmua päivitetty.

Vuoden 2010 alkupuolel-la arvioidaan ohjelman en-simmäisen kolmen vuoden2007–2009 tuloksia paitsi to-teutusten laajuuden myösniiden vaikuttavuuden kan-nalta. Silloin saadaan arviosiis myös siitä, montako lii-kennekuolemaa EasyWaysäästi ja montako miljoonaatuntia vähemmän eurooppa-laiset istuivat ruuhkassahankkeen ansiosta.

Yksittäisenä esimerkkinähankkeen tuloksista Pohjois-maissa haluan tuoda esilleTanskassa toteutetun liiken-teen seurannan testausym-

7

rin asiantuntijaryhmän vetä-jänä.

EasyWayn keskeisenä ta-voitteena on toteuttaayleiseurooppalaisia älyk-kään liikenteen palveluja.Tämän vuoksi hankkeessaonkin tunnistettu aluksi neyhteiset palvelut, joiden to-teuttamiseen hankkeessakeskitytään. Ne luetellaantaulukossa 1.

On hyvä huomata, ettämonet palveluista pitävät si-sällään joukon osapalvelui-ta. Niinpä tiedotus ennenmatkaa ja matkan aikana pi-tävät sisällään tiedotuksensäästä ja kelistä, liikenneti-lanteesta, häiriöistä ja mat-ka-ajoista. Herkkien ja vaa-rallisten osuuksien liiken-teen hallinta puolestaan kat-taa ramppiohjauksen, kaista-ohjauksen, vaihtuvat no-peusrajoitukset, päällystetynpientareen käytön jne.

Kustakin EasyWayn eu-rooppalaisesta ydinpalvelus-ta (core European ITS servi-ce) on laadittu erilliset toteu-tussuositukset, joissa kuva-taan millä tavoin palvelu tu-lisi toteuttaa EasyWay-tiever-kolla. EasyWayn myöhem-missä vaiheissa 2010–2013älykkään liikenteen toteu-tukset toteutetaan näiden to-teutussuositusten eli deplo-yment guidelines -asiakirjo-jen mukaisesti. Toteutus-suosituksiin on koottu tähänmennessä älykkään liiken-teen palveluiden toteuttami-sessa Euroopassa kertyneetparhaat käytännöt. Erityisentärkeän osan suosituksistamuodostaa palvelun laatuta-son kuvaus, sillä palvelunlaadulla on suora yhteyspaitsi palvelun kustannuk-siin niin myös sen vaikutta-vuuteen.

Palveluiden laatu ei tie-tenkään voi olla sama ruuh-kautuvilla moottoriteillä, joi-den liikennemäärä on yli100 000 ajoneuvoa vuoro-kaudessa, ja kaksikaistaisellatiellä, jonka vuorokausilii-kennemäärät ovat alle 1 000ajoneuvoa. Tämän vuoksilaatutasot liittyvät palvelujentoimintaympäristöihin, ope-rating environments. Easy-Way-palvelujen toimintaym-

EasyWay aluejakoineen.

- Ysittä

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:48 Sivu 7

8

päristön. Kokemukset kaik-kialla ovat osoittaneet lii-kenneolojen laadukkaanseurannan merkityksenälykkään liikenteen palve-luille. Hyvä tietous liikenne-verkon tämänhetkisestä ti-lasta on perusvaatimus oi-keiden liikenteen hallintatoi-mien suorittamiselle. Tavan-omaisin keinoin on vaikeavarmistua hankittavien seu-rantalaitteiden toimivuudes-ta käytännön tilanteissa.

Tanskan tielaitos Vejdirek-toratet toteuttikin EasyWaynpuitteissa liikenteen seuran-nan testausympäristön M13-moottoritielle noin 25 kmluoteeseen Kööpenhaminankeskustasta. Testausympäris-tön varustukseen kuuluuportaali ja kaksi pylvästä an-turien kiinnittämiseen, kaksitarkoin kalibroitua liikenteenseurannan vertailujärjestel-mää, videokameroita ja lait-teistorakennus. Portaalissa onsähköisesti liikutettava teline,joka mahdollistaa anturienasentamisen liikennettä hait-taamatta.

Testausympäristö on joosoittanut toimivuutensa tie-laitoksen omassa käytössä.Parhaillaan Vejdirektoratetvalmistelee käytäntöjä tilan-teisiin, joissa muut osa-puolet kuten EasyWay-part-nerit käyttävät testausympä-ristöä omiin tarpeisiinsa.

Muita esimerkkejä infor-maatioinfrastruktuuriosansaavutuksista ovat mm. Sak-sassa tehdyt kokeet kevyistätiesääasemista (GSM/GPRS-yhteydet, käyttövirta aurin-ko- ja polttokennoista),Ruotsin ja Saksan kokeilutmatkapuhelinseurannan toi-mivuudesta, Englannissaotetut edistysaskeleet liiken-teeseen liittyvän tietofuusionosalta sekä Alankomaidenhankkeen ”Huomisen lii-kennekeskus”.

Tarkempaa tietoa Easy-Wayn saavutuksista sen kai-killa osa-alueilla löytyy oh-jelman internet-sivuiltawww.easyway-its.eu.

Miten EasyWay hyödyttääSuomea?

Kuten monissa muissa EU-

hankkeissa, monille tuleekeskeisenä hyötynä mieleenrahoitustuki. EU:n 20 %:n ra-hoitusosuus on merkittävä,mutta ei kuitenkaan hank-keen päähyöty.

Pitkään jatkunut VIKING-yhteistyö, joka siis nyt jat-kuu EasyWayn puitteissa, onosoittanut tärkeimmiksi kiin-teän verkostoitumisen mu-kanaan tuomat hyödyt. Ver-kostoitumisen kautta pääs-tään hyödyntämään uusintarjolla oleva tietämys, saa-daan parhaiden asiantunti-joiden vastaukset kulloisin-kiin ajankohtaisiin omiin ky-symyksiin jonkun ongelmanratkaisemiseksi sekä voi-daan hyödyntää muiden hy-viksi havaitsemat ratkaisut jatoisaalta välttää huonoiksihavaitut.

Hanke on osoittanut hyö-tynsä myös antamalla näky-vyyttä ja avaamalla Euroo-pan markkinoita hyviksiosoittautuneille suomalaisil-le ratkaisuille ja toimijoille.

Lisäksi hankkeen yhteisetselvitykset tuottavat myösSuomea hyödyttävää uuttatietoa ja osaamista. Esimerk-keinä tästä ovat laatusuosi-tukset erilaisille palveluilleja informaatioinfrastruktuu-rin eri osatoiminnoille kutenkelin ja liikenteen seuranta,informaation hallinta, liiken-nekeskustoiminnot ja säh-köinen tiedonvaihto, vaihtu-

vien opasteiden käyttösuosi-tukset sekä älykkään liiken-teen palveluiden vaikutus-ja kannattavuustiedon yh-teenvedot ja arviointikäytän-nöt.

EasyWayn tulevaisuus? EasyWayn toinen vaihe 2010-2011 on parhaillaan komis-sion arvioitavana. Koska Ea-syWay on yhdenmukainenedellä kuvatun Euroopanyleisen älykkään liikenteentoimintaohjelman keskeistenosien kanssa, EasyWayn jat-koa voidaan pitää varmana.Tämän hetkisen tiedon mu-kaan komissio voi ohjatahanketta vielä korostetum-min keskittymään koko Eu-roopan kattaviin palveluihinsekä niiden riippumattomaanarviointiin, mutta muutenhanke jatkunee suunnitellustiaina vuoteen 2013.

Hankkeen tähtäin on joalunperin asetettu vuoteen2020 eli kattamaan ajallisestimyös TEN-T-ohjelman seu-raavan vaiheen. EasyWay-osapuolet ovat siinä määrintyytyväisiä hankkeen tuo-miin hyötyihin, että hank-keen jatkuminen tuntuu to-dennäköiseltä.

Euroopan komissiossa onjuuri nyt käynnistetty työTEN-T-ohjelman seuraavanvaiheen suuntaviivojen vetä-miseksi. Näillä näkymin il-

mastomuutoksen torjuntaon nousemassa keskeiseksitavoitteeksi ja samalla älyk-kään liikenteen sekä liiken-teen uusien energiamuoto-jen vaatimat infrastruktuuritpääsevät ohjelmassa koros-tetusti samalle viivalle perin-teisten väyläinvestointienkanssa. Kaiken kaikkiaanEasyWayn tulevaisuus ulot-tunee siis vuoteen 2020.

Kirjallisuutta

EasyWay (2009). Deplo-yment Guidelines for CoreEuropean ITS Services, ToRfor Supporting Actions &Viability Studies Deliverable3 from ES6-The EasyWay ITSDeployment Roadmap. Ver-sion 1.0. September 2009.

European Commission(2008). Action Plan for theDeployment of IntelligentTransport Systems in Euro-pe. Commission of the Euro-pean Communities, Com-munication from the Com-mission, COM(2008) 886Final. Brussels,16.12.2008.

Kulmala, R.; Nenzi, R.;Sundberg, J. & Udin, C.(2009). Operating Environ-ments for EasyWay Services.Version 1.0. November2009.

12/2009

C1 kriittiset osuudet, paikallisia sujuvuus- ja turvallisuusongelmiaT1 moottoritieosuus, ei erityisiä sujuvuus- eikä turvallisuusongelmiaT2 moottoritieosuus, ei sujuvuusongelmia, mutta on turvallisuusongelmiaT3 moottoritieosuus, sujuvuusongelmia, mutta ei erityisiä turvallisuusongelmiaT4 moottoritieosuus, sekä sujuvuus- että turvallisuusongelmiaT1 kaksikaistainen tie, ei erityisiä sujuvuus- eikä turvallisuusongelmiaT2 kaksikaistainen tie, ei sujuvuusongelmia, mutta on turvallisuusongelmiaT3 kaksikaistainen tie, sujuvuusongelmia, mutta ei erityisiä turvallisuusongelmiaT4 kaksikaistainen tie, sekä sujuvuus- että turvallisuusongelmiaT3 kolmi-/nelikaistainen tie, sujuvuusongelmia, mutta ei erityisiä turvallisuusongelmiaT4 kolmi-/nelikaistainen tie, sekä sujuvuus- että turvallisuusongelmiaS1 moottoritiekäytävä tai -verkko, kausittaisia sujuvuusongelmiaS2 moottoritiekäytävä tai -verkko, päivittäisiä sujuvuusongelmiaN1 (sekaliikenne)tiekäytävä tai -verkko, kausittaisia sujuvuusongelmiaN2 (sekaliikenne)tiekäytävä tai -verkko, päivittäisiä sujuvuusongelmiaP1 kaupunkialueeseen liittyvä moottori- tai sekaliikennetie

Älykäs liikenne – liikennemallit

Taulukko 2. EasyWay-palvelujen toimintaympäristöt (Kulmala ym. 2009).

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:48 Sivu 8

Kuuden vuoden tauon jälkeen ripustetaan VÄYLÄT JA LIIKENNE -tapahtuman banderolli Jyväskylä Paviljongin seinälle 13.-14.10.2010

Esitelmien haku on alkanut

Suomen Tieyhdistyksen kotisivulla www.tieyhdistys.fi voit nyt ehdottaa esitelmää Väylät ja Liikenne 2010 tapahtuman ohjelmaan. Sivulta löytyy alustava luettelo tapahtuman istuntojen

otsikoista. Ehdotuksen tekijä valitsee niistä sopivimman, täyttää nettilomakkeen ja liittää mukaan lyhennelmän ehdotetusta esitelmästä.

Ehdotusten tekoaika umpeutuu maaliskuussa 2010.

Väylät ja Liikenne on suurin tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenteen yhteinen kotimainen kongressi.

Osanottajia odotetaan nytkin 800-900. Esitelmiä kaksipäiväisen tilaisuuden ohjelmaan mahtuu satakunta. Ohjelmaa täydentää liikenneinfra-alan ja liikenteen erikoisnäyttely TransInfra. Myös

muuta oheisohjelmaa on jälleen luvassa.

Uusia ajatuksia – verkottumista – tapaamisia – uusinta tietoa

Olethan mukana Väylät ja Liikenne- tapahtuman ainutlaatuisessa tunnelmassa Jyväskylä Paviljongissa 13.-14.10.2010?

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:49 Sivu 9

10

Älyliikenteellä voi-daan tukea liiken-nepolitiikan lisäksimyös tietoyhteis-kuntapolitiikan pyrkimyksiäyhtä hyvin kuin ilmasto- jaympäristöpolitiikkaa. Myös2010 alussa toteutuva liiken-nehallinnon uudistus laajen-taa perinteisen väylämuoto-kohtaisen näköalan koko lii-kennejärjestelmään.

Näin linjaa liikenne- javiestintäministeriön kanslia-päällikkö Harri PursiainenKansallisessa älyliikenteenstrategiaehdotuksessa, jonkahän luovutti 18. marraskuutaliikenneministeri Anu Veh-viläiselle.

Seuraavassa hallitusohjel-massa tulisi linjata älyliiken-teen tavoitteet ja toimet sekäniiden toteuttamisen vaati-mat resurssit. Lisäksi vuoden2011 liikennepoliittisessa se-lonteossa älyliikennettä olisitarkasteltava liikennepolitii-kan ytimeen kuuluvana kei-nona.

Bitumista bitteihin eliinfrastruktuuritehokkaampaan käyttöön

Strategian tavoitteena on, että2020 Suomen liikennejärjes-telmä kuuluu maailman edis-

tyneimpiin ja tehokkaimpiin.Liikenne on myös sujuvam-paa, ympäristölle ystävälli-sempää ja turvallisempaa.

Älyliikenteen palveluidenavulla olemassa olevasta lii-kenneinfrastruktuurista ja lii-kennepalveluista voidaan ot-taa kaikki teho irti. Älyliiken-teen tuotteista ja palveluistaon myös mahdollista kehittäämerkittävää suomalaista liike-toimintaa ja vientituotteita,mikä luo työpaikkoja teolli-suuteen ja palvelutuotan-toon.

Kaikki liikennemuodotkattava ajantasainen liiken-

teen tilannekuva, langatto-mia päätelaitteita sekä paik-ka- ja paikannustekniikkaahyväksi käyttävät palveluthelpottavat kansalaisen ar-kea. Lisäksi ne lisäävät liik-kumisen turvallisuuttaan,parantavat työn tuottavuut-ta, tehostavat yritysten logis-tiikkaa ja tarjoavat uusia lii-ketoimintamalleja yrityksille.

Verkostomainentoimintamalli

Koko toimialan lähtökohta-na tulee olla yhteistyö ja ver-kostomainen toimintapa.

12/2009

Selvitysmies Pursiainen:

Älyliikenne muokkaavoimakkaasti koko ensi vuosikymmenenliikennepolitiikkaa

Älykäs liikenne – liikennemallit

Bitumista bittiin: neliporrasperiaate

Vaikuttaminen liikenteen kysyntään ja kulkumuodon valintaan

Nykyisen liikenneverkon käytön tehostaminen

Pienet parantamistoimenpiteet

Uusinves-toinnit

Vaikuttaminen liikenteen kysyntään ja kulkumuodon valintaan

Nykyisen liikenneverkon käytön tehostaminen

Pienet parantamistoimenpiteet

Uusinves-toinnit

2010-luvulla on mahdollista harjoittaa kokonaanuudenlaista liikennepolitiikkaa, jolle älyliikenneantaa uusia tehokkaita keinoja. Älyliikenteentärkein vaikutus on, että se tekee mahdolliseksisiirtää liikennepolitiikan keskeisen huomionliikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidostamatkojen ja kuljetusten toimivuuteen.

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:49 Sivu 10

Kansallisen älyliikenteenstrategian ohjausta vartenperustetaan älyliikenteenneuvottelukunta, joka koko-aa yhteen valtion, kuntien,tutkimuksen ja elinkeinoelä-män keskeiset toimijat. Neu-vottelukunnassa toimijoilleluodaan aito vaikutusmah-dollisuus älyliikenteen ko-konaisuuteen

Älyliikenteen strategia lin-jaa seitsemän periaatetta,jotka on hyvä ottaa huomi-oon kaikessa toiminnassa.Näitä ovat: kestävä kehitys,eri toimijoiden ja alueidenyhdenvertaisuus, helppousja edullisuus, kansalaisenyksityisyyden kunnioittami-nen, tuttuus, palveluidenvaltakunnallinen ja kansain-välinen yhteensopivuus se-kä julkisen ja yksityisen sek-torin verkostoyhteistyö.

Kärkihankkeisiin 400miljoonaa euroa vuosina2010–2015 Strategiassa listataan 13 äly-

liikenteen kärkihanketta, joi-ta ovat mm. valtakunnalli-nen joukkoliikenteen mak-sujärjestelmä, langaton laaja-kaista kaikkien keskeistenrunkoreittien henkilöjuniinja linja-autoihin, tie-, raide-ja meriliikenteen ohjausjär-jestelmien uudistaminen, ta-soristeysten varoitusjärjestel-mä, tieliikenteen kilometri-pohjaisten maksujärjestel-mien kokeilu ja julkisen tie-don käytön aikaisempaaavoimempi käyttö.

Kokonaiskustannuksetvuosina 2010–2015 olisivatnoin 400 miljoonaa euroa.Valtion osuus kokonaissum-masta olisi noin 324,8 mil-joonaa euroa, mistä suurinosa LVM:n pääluokasta. Josvaltion väylien pitoon osoi-tetut määrärahat pysyvät ny-kyisellä tasolla, vastaa tämä3,8 prosenttia siitä. Kunnatja yritykset rahoittaisivatnoin 20 miljoonaa euroa jakuluttajat 35 miljoonaa eu-roa.

Valtio saavuttaa älyliiken-

teellä huomattavia tuotta-vuushyötyjä. Esimerkiksi lii-kenneturvallisuuden paran-tumisen kautta arvioidaantulevan noin 100 miljoonaneuron säästö. Myös kunnatja yritykset saavuttavat lisä-tuloja älyliikenteen kautta.

Selkeät tavoitteet kaikkeenliikenteeseen

Strategiassa asetetaan sel-keät tavoitteet, jotka on saa-vutettava vuoteen 2020mennessä. Älyliikenteenavulla mm. väylänpidon jaliikennejärjestelmän tuotta-vuus on kasvanut 10 pro-senttia yleistä tuottavuuske-hitystä enemmän, tieliiken-teessä säästetään vuosittain50 ihmishenkeä eikä kaupal-lisessa meri-, ilma- ja rauta-tieliikenteessä menetetä ih-mishenkiä lainkaan.

Lisäksi yritysten logistiik-kakustannukset ovat alentu-neet lähelle tärkeimpien kil-pailijamaiden tasoa, ruuh-kautumisen aiheuttamat työ-

matkaliikenteen aikaviiveetovat vähentyneet suurillakaupunkiseuduilla 20 pro-sentilla ja joukkoliikenteen,pyöräilyn ja jalankulunosuus matkojen määrästä onkasvanut 20 prosenttia.

- Strategia on valmisteltuerittäin avoimesti. Alan toi-mijoille ja muille asiastakiinnostuneille on järjestettypuolen vuoden aikana kol-me avointa seminaaria, olenkysynyt ja saanut sidosryh-miltä lukuisia ideoita jakommentteja sekä olen käy-nyt useita kahdenvälisiä kes-kusteluja alan asiantuntijoi-den kanssa, kansliapäällikköPursiainen kertoo.

Kansallinen älyliikenteenstrategia - selvitysmiehen eh-dotus löytyy osoitteesta:www.lvm.fi.

1112/2009

Työkalut kaikkiin tienhoidon mittauksiin

Eltrip-45-sarjan kitkamittarit ja tarkkuustripit - kun mittatarkkuus ratkaisee.

Eltrip-7k - kitkan mittaus helposti.

Kallistusmittari Eltrip-45sl

Ajopäiväkirja Eltrip-50

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:49 Sivu 11

12

Mikrosimulointimahdollistaa yk-sittäisten ajoneu-vojen kulunmallintamisen liikenneym-päristössä ajoneuvo- ja kul-jettajakäyttäytymismallienpohjalta. Suomessa on käy-tössä useita eri tarkoituksiinsoveltuvia mikrosimulointi-ohjelmia, esimerkiksi laajo-jen ja monimutkaisten verk-kokokonaisuuksien mallin-tamiseen soveltuva, erittäinpitkälle kehitetty Paramicssekä kaupunki- ja etenkinjoukkoliikenteen mallinta-miseen soveltuva Vissim.

Muita Suomessa käytetty-jä mikrosimulointiohjelmiaovat mm. Synchro/SimTraf-fic, HUTSIM ja AIMSUN sekärautatieliikenteen simuloin-tiin tarkoitettu OpenTrack.Simulointiohjelmien välilläon liikenne- ja tietoteknisiäeroja, jotka vaikuttavat nii-den soveltuvuuteen eri tar-kastelukohteissa.

Suomessa suurin osa si-muloinneista tehdään ulko-maisilla ohjelmilla, jotenmallien ajoneuvo- ja kuljet-tajakäyttäytymiseen liitty-vien parametrien säätämi-

nen on tarpeen, jotta liiken-neverkon eri osien mallin-nuksessa saadaan Suomenoloihin riittävän valideja tu-loksia.

Liikenteen eri peruskoh-teiden ja -tilanteiden mallin-tamisen kautta voidaan tut-kia, kuinka todenmukaisestiliikenne käyttäytyy ohjelmis-sa. Tältä pohjalta voidaanpuolestaan säätää malleja jatunnistaa eri suunnittelukoh-teisiin parhaiten soveltuvatohjelmat. Tosin asiantuntevakäyttäjä pystyy ilman tieteel-listäkin kalibrointia löytä-mään toimivia ratkaisujamallinnuskohteiden realisti-suuden takaamiseksi.

Paramicsin ja Vissimin ka-librointia on viety eteen-päin, jotta ohjelmat vastaisi-vat entistä paremmin suo-malaisia liikenneoloja. Esi-merkiksi simulointiohjel-mien päivitysnopeudellavoidaan vaikuttaa hyvin pal-jon mm. erilaisten liittymienvälityskykyihin. Joissain ti-lanteissa käyttäjän tulee itsemuokata parametreja saa-dakseen mallit paremminvastaamaan kenttätutkimuk-sien perusteella määriteltyjä

suomalaisia välityskykyarvo-ja. Vastaavaa kehitystyötä ontarpeen jatkaa myös tulevai-suudessa eri ohjelmilla jaerilaisissa liikennetilanteissaentistä parempien mallienluomiseksi.

Simulointi soveltuu niinsuurten tieverkkojen...

Tarkastelukohteen laajuusvoi vaihdella aina yksittäisis-tä liittymistä laajojen liiken-neverkkojen kokonaisuuk-siin. Verkkotasoltaan erittäinlaajasta simulointihankkees-ta hyvänä esimerkkinä toi-mii Kaakkois-Suomen pää-tieverkon simulointi -projek-ti. Projektin tavoitteena oliluoda päätieverkkotasonmikrosimulointimalli, jonkaavulla voidaan selvittää lii-kennemäärien kasvun suju-vuusvaikutuksia.

Kaakkois-Suomen tiever-kolla liikennemäärien ja eri-tyisesti raskaan liikenteenosuuden kasvu ovat johta-neet erilaisten liikenneon-gelmien lisääntymiseen,mm. liikenneturvallisuudenheikentymiseen ja tieverkonnopeaan rakenteellisen kun-

non huonontumiseen. Pro-jektissa laadittiin Paramics-simulointimalli, joka kattaaKaakkois-Suomen tiepiirineteläosan päätiet merkittä-vimmiltä osiltaan.

Malli toimii yksittäistenajoneuvojen liikkeiden ta-solla kuten mikä tahansamikrosimulointimalli, muttapoikkeaa normaaleista si-mulointimalleista siten, ettäyksityiskohtainen mallinnuson kohdistettu vain valittui-hin kriittisiin kohteisiin jamuut verkon osat on mallin-nettu karkeammalla tark-kuudella.

Projektissa mallinnettiintulevaisuuden parannus-toimenpiteitä sekä tehtiinnopeus- ja matka-aikavertai-luja eri parantamistoimenpi-teiden välillä. Lisäksi arvioi-tiin liikenteen jakautumistavaltateiden 26 ja maantien387 välillä. Työssä mallin-nettiin mm. molempien tei-den pystygeometria, Vaali-maan rekkaparkki, raskaanliikenteen ohituskaistoja,Haminan ohikulkutie sekä2+2-kaistaisia osuuksia eritieosuuksilla.

Simulointimallin avulla

12/2009

Liikenteen simuloinnillaparempia ratkaisujaMaija Musto, Jarkko Niittymäki, Jukka-Pekka Pitkänen, KarelC

∨apek, Markus Helelä, Olga Bernitz

Ramboll

Liikenteen simulointia on käytetty hyväksiliikennetekniikassa jo vuosikymmeniä. 2000-luvulla simulointi on edennyt huimin harppauksineteenpäin, kun laskennalliset teknologiat ovatkehittyneet nopeasti ja tarjoavat tarvittavattyökalut sekä tehokkuuden yhämonimutkaisempien simulointien tekemiseksi.Perinteisen henkilöautoliikenteen simuloinninrinnalle ovat nousseet mm. joukko- ja kevyenliikenteen simuloinnit, raideliikenteen simulointisekä erilaisten telemaattisten sovellustensimuloinnit.

Kaakkois-Suomen päätieverkon simulointi -projektinmallinnusalue.

Älykäs liikenne – liikennemallit

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:49 Sivu 12

arvioitiin päätieverkon toi-mivuutta yleisellä tasolla se-kä tieverkon mahdollisia on-gelmakohtia. Lisäksi tuotet-tiin matka-aika- ja -nopeus-arvioita raja-asemille johta-villa reiteillä sekä jonoutu-misarvioita ongelmalliseksitiedetyissä poikkileikkauk-sissa. Valmis verkkomallitoimii tulevien, pienempienkohteiden tarkastelujen työ-kaluna.

...erilaisten telemaattistenjärjestelmien...

Telemaattiset järjestelmätovat osa modernia inf-rastruktuuria niin kaupunki-alueilla kuin maanteilläkin.Nykyiset liikenteen simu-lointiohjelmat tarjoavat pal-jon erilaisia mahdollisuuksiatelemaattisten järjestelmientestaamiseen ja niiden vai-kutusten arviointiin. Simu-lointiohjelmien avulla voi-daan varmistaa, että järjes-telmät toimivat järkevästikaikissa tilanteissa, ja että nereagoivat oikein liikenneti-lanteen muutoksiin.

Mahdollisia simuloitaviasovelluksia ovat esimerkiksimuuttuvat opasteet (VMS),liikenteen ohjaus ruuhka- jaonnettomuustapauksissa,ramppiohjaus, dynaaminenkaistaohjaus, reaaliaikainensimulointi sekä joukkolii-kenne- ja hälytysajoneuvo-etuudet.

Simulointimalliin voidaanohjelmoida mm. muuttuvianopeusrajoituksia ja ajoneu-vojen uudelleenreititysjärjes-telmiä. Muuttuvat nopeusra-joitukset voivat aktivoituajoko liikennemäärän, kel-lonajan, sään tai muun ta-pahtuman, esimerkiksi on-nettomuuden perusteella.Simulointimallin avulla voi-daan helposti testata järjes-telmän vaikutukset, optimoi-da muuttuvien opasteidensijoituspaikat ja varmistaasekvenssikaavioiden logii-kan oikeellisuus ennen lait-teiden asentamista maas-toon.

Liikenteen uudelleenreiti-tys voidaan toteuttaa mallis-sa joko edessä olevaan lii-kennetilanteeseen perus-

tuen tai pakottamalla ajo-neuvot toiselle reitille esi-merkiksi onnettomuustilan-teissa. Reititys voidaan to-teuttaa joko kaikille ajoneu-voille tai vain ohjeena, jol-loin eri kuljettajaprofiilit rea-goivat saatuun viestiin eri ta-valla.

Ramppiohjauksen vaiku-tuksia on tutkittu Paramicsinavulla. Paramicsiin ohjel-moitiin kaksi erilaista ramp-piohjausalgoritmia. Tutki-muksessa selvitettiin sovel-tuvinta ohjaustapaa ja ramp-piohjauksen liikenteellisiävaikutuksia pääväylällä sekämyös ympäröivällä katuver-kolla.

Vastaavalla tavalla voi-daan testata myös esimer-kiksi kaistaohjausalgorit-mien toimivuus ja vaikutuk-set. Kaistaohjaus voidaan to-teuttaa mallissa joko dynaa-misesti liikennemäärätietoi-hin perustuen tai manuaali-sesti, esimerkiksi sulkemallakaista onnettomuustilantees-sa. Merkittäviä soveltamis-kohteita ovat erityisestimoottoritietunnelit.

Joukkoliikenne-etuuksiaon mahdollista mallintaakarkealla tasolla simulointi-ohjelmien perustoimintojenavulla. Tarkempaan tutki-mustulokseen kuitenkinpäästään, jos simulointioh-jelma kytketään liikenneva-lojen ohjauskojeeseen taiohjauskojesimulaattoriin.Suomessa tällaista yhteen-kytkentää on tehty mm. Pa-ramicsilla ja Vissimillä.

JENKA - joukkoliikenteenetuudet jokaiseen kaupun-kiin -kehittämishankeenosatehtävässä on yhdistettyliikenteen simulointiohjelma

VISSIM sekä EC-1-liikenne-valojen ohjauskojesimulaat-tori. Järjestelmässä liiken-nesimulaattori tuottaa liiken-teen ja ilmaisut, joita ohjaus-kojesimulaattori käyttää si-mulointimallin liittymien lii-kennevalojen ohjaamiseen.

Järjestelmää käytettiin ar-vioitaessa SYVARI (synkro-noitu vaiherinki) -ohjausta-van joukkoliikenne-etuuk-sien vaikutuksia. Etuuksienvaikutuksia testattiin simu-loimalla kolmen liittymän si-mulointiverkkoa ensin ilmanjoukkoliikenne-etuuksia jasen jälkeen niin, että jokai-sessa testiliittymässä bussitsaivat etuuksia. Etuuksienvaikutuksia testattiin erilai-sissa tilanteissa vaihtelemal-la liikennemääriä, joukkolii-kenteen vuoroväliä ja ilmai-sinetäisyyttä.

Lisäksi tutkittiin myösmm. erilaisten valo-ohjel-mien vaikutuksia. Vaikutus-ten arviointi valmistuu vuo-den 2009 loppuun mennes-sä, minkä jälkeen loppura-portti on luettavissa JENKA-hankkeen kotisivuilta. VISSI-Miin on helppo yhdistäämyös muita ohjauskojesimu-laattoria, joten SYVARInjoukkoliikenne-etuuksienvaikutusten arviointia teh-dään parhaillaan myös VIS-SIMIn ja C800V-liikenneva-lojen ohjauskojeen yhdistel-mällä.

...kuin jalankulkijoidenkintutkimiseen

Jalankulkijoiden simulointikeskittyy ihmisten ja joukko-jen liikkumiseen, tyypillises-ti kaupunkiympäristössä. Ja-lankulkijoiden simuloinnin

vaikuttimena on ollut kau-punkisuunnittelussa tapah-tunut muutos, joka suosii ja-lankulkijaystävällisiä kau-punkeja. Jalankulkijaystäväl-lisen kaupunkisuunnittelunsuosio on tällä hetkellä kas-vussa.

Jalankulkijoiden simu-lointi auttaa arvioimaan sekäjalankulkijoita koskevaa pal-velutasoa että erilaisten ym-päristöjen, kuten asemien jajoukkoliikenneterminaalientai ihmisten ja kulkuneuvo-jen yhteiskäytössä olevien ti-lojen viihtyisyyttä. Jalankul-kijasimuloinnin erityista-paukset liittyvät paniikkiti-lanteisiin tai ihmisten eva-kuointiin suljetuista paikois-ta kuten tunneleista, metro-asemilta tai lentokoneista.

1312/2009

Ramppiohjausjärjestelmä Paramicsissa.

EC-1-valo-ohjauskojesimu-laattorin ja liikenteen mik-rosimulointiohjelma VISSI-Min yhdistäminen.

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:50 Sivu 13

14

Jalankulkijoiden käyttäy-tyminen perustuu laskenta-malliin, joka kuvaa jalankul-kijoiden vuorovaikutuksia.Jokainen jalankulkija mallin-netaan yksittäiseksi toimijak-si, joka on vuorovaikutuk-sessa muiden simulointimal-lin jalankulkijoiden kanssa.Jalankulkijoiden liikkeitäkontrolloidaan määrittämällämalliin erityyppisiä alueita.

Lähtöpaikka-alueet tuot-tavat uusia jalankulkijoita si-mulointimalliin ja määrän-pääalueet edustavat jalan-kulkijoiden kohteita. Jalan-kulkijoiden lukumäärä voi-daan määritellä esimerkiksitunnin aikana kahden osa-alueen välillä liikkuvan ja-lankulkijavirran mukaisesti.Kun jalankulkija pääseemääränpäähänsä, hänetpoistetaan mallista.

Lähtö- ja määränpääaluei-den lisäksi jalankulkijamallitvoivat sisältää myös väli-alueita sekä ns. esteitä ja ra-joittavia alueita, jotka vaikut-tavat jalankulkijoiden reittei-

hin mallin kautta. Välimää-ränpäiden kautta jalankulki-jat reititetään eri reiteille en-nen saapumista varsinaiseenmääränpäähän.

Esteet, esimerkiksi penkittai pylväät, ovat puolestaanalueita joita jalankulkijantäytyy välttää. Rajoittavatalueet ovat käveltäviä aluei-ta, jotka voivat olla dynaa-misesti kiinni tai auki. Ra-joittavia alueita käytetäänmallintamaan erityistä käyt-täytymistä jonoissa, esimer-

kiksi valo-ohjatuilla suoja-teillä.

Kevyen liikenteen mallin-nus on Suomessa vasta alku-tekijöissään. Pilottiprojektinatoimii Marja–Vantaan Kivis-tön joukkoliikenneterminaa-lia kuvaava simulointimalli.Mallissa simuloidaan jalan-kulkijavirrat monimutkaises-sa liikenneympäristössä, jo-ka sisältää bussi- ja raide-joukkoliikennettä sekä hen-kilöautoliikennettä.

Mallissa on maanalainenrautatieasema, josta on yh-teydet bussiterminaaliin,kulttuuri- ja ostoskeskuk-seen sekä pysäköintilaitok-seen. Lisäksi lähikaduilla onhuomattava määrä henkilö-autoliikennettä sekä suoja-teitä.

Mallin avulla on tarkoitustutkia jalankulkijoiden pal-velutasoa ja joukkoliikenne-terminaalin toimintaa koko-naisuutena. Näitä tavoitteitakuvaavat mittarit ovat pää-osin kahdenlaisia: jalankul-kijoiden kävelyajat strategis-ten alueiden ja terminaalinvälillä sekä alueisiin perus-tuvat mittaukset kuten jalan-kulkijatiheydet, kulkuno-peudet tai odotusajat.

Jalankulkijoiden lisäksimyös bussiterminaalin jarautatieaseman toimintaamallinnetaan erittäin yksi-tyiskohtaisesti ottaen huomi-oon junien ja bussien aika-taulut, matkustajamäärät se-kä matkustajamäärien kes-kittyminen. Kivistön joukko-liikenneterminaalin malli onvielä kehitysasteella ja tulok-sia saadaan vuoden 2009 lo-pulla.

Simulointi tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa liikenteensimuloinnin toimintakent-tään on odotettavissa yhä li-sää muutoksia. Erillisten kul-kumuotojen ja yksittäistentarkasteluiden sijasta liiken-teen simulointi kehittyneekaikki kulkumuodot huomi-oon ottavan liikennejärjes-telmäsuunnittelun puolelle.

Malleissa mukana olevienparametrien ja objektien lu-kumäärä sekä mallien kootkasvavat. Myös uusia sovel-tamisaloja kehittynee. Esi-merkiksi liikenneturvallisuu-den simulointi tulee mitäluultavimmin korostumaantulevaisuudessa. Jo nykyisil-lään simulointituloksista onmahdollista laskea turval-lisuusindikaattoreita, joistayleisimmin käytetty on aikatörmäykseen (engl. Time toCollision, TTC).

Akateemisessa maailmas-sa paljon hyödynnettyjä rat-kaisuja, joissa simulointioh-jelmiston ohjelmointirajapin-tojen kautta on liitetty mui-takin järjestelmiä kuin lii-kennevalo-ohjauskojeita,tullaan hyödyntämään ene-nevissä määrin myös suun-nitteluprojekteissa.

Jatkossa simulointiohjel-mat liitettäneenkin mm. eri-laisten telemaattisten sovel-lusten ohjausjärjestelmiin taiesimerkiksi ajoneuvosimu-laattoriin, jolloin tutkimuksis-sa voidaan entistä paremminhuomioida inhimilliset tekijät,kuten reaktioajat tai väsynee-nä ajaminen. Mallien kehitys-työn myötä simuloinnistasaadaan yhä tarkempi ja luo-tettavampi liikennesuunnitte-lun apuväline.

Lisätietoja:Kaakkois-Suomen päätieverkonsimulointi Kymenlaakson jaEtelä-Karjalan alueella. Tiehal-linto, Kaakkois-Suomen tiepiiri2006. Sisäisiä julkaisuja44/2006.

JENKA - Joukkoliikenteen lii-kennevaloetuudet jokaiseenkaupunkiinhttp://www.hel2.fi/liikenteenoh-jaus/jenka/index.asp

Ramboll, sähköpostiosoitteetmuotoaetunimi.sukunimi@ramboll.fi

12/2009

Marja-Vantaan kevyen liikenteen simulointimalli.

Älykäs liikenne – liikennemallit

Kehärataa tekemässäLiikenne- ja infraosaamisellamme vahvistamamme pääkaupunkiseudun kaupunkirataverkkoa suunnit-telemalla tunneleita, siltoja, maanalaisia asemia, avorataosuuksia ja avoradan asemia.

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:50 Sivu 14

Monialaiseninfrahankkeen osa-alueita yhdistävänkoordinointimallinavulla voidaan ohjataja seurata hankkeensuunnittelua jarakentamista.

I nfrahankkeen osien yh-teensovittaminen onusein varsin haastavatehtävä teknisesti ja or-ganisaatioiden yhteistoimin-nan kannalta. Toteutukseenliittyy infran uudisrakenta-mista, muutos- ja saneeraus-töitä ja ympäröivän maan-käytön kehittämistä. Suun-nittelussa ja rakentamisessakannattaa hyödyntää nyky-aikaisia työvälineitä, joillavoidaan selventää hankkeeneri näkökulmia ja edesauttaahankkeen suunnittelun, tie-dottamisen ja päätöksenteononnistumista.

Suunnittelun osa-alueetyhdistävä koordinointimallion ratkaisu, jonka avullavoidaan tehokkaasti ohjatamonialaisen hankkeensuunnittelua ja rakentamista.Malliin kootaan eri tekniik-ka-alueiden tuottamat suun-nitelmat ja malli pidetäänjatkuvasti ajantasaisena. Mal-lin avulla saadaan tehok-kaasti esille suunnitelmavir-heet ja yhteensovittamison-gelmat, jotka muutoin tulisi-vat esille vasta työmaalla.Mallin avulla voidaan myösseurata suunnittelun etene-mistä.

Koordinointimalli sisältäätiedon nykytilanteesta jasuunnitelmista

Koordinointimalli sisältäävirtuaalimallin tämänhetki-sestä ympäristöstä ja tekeilläolevista suunnitelmista.Suunnitelmamalli voi sisäl-tää esimerkiksi seuraaviaosia:* nykyinen rakennettu lähi-ympäristö (liikenneväylätym.)* maakerrosmalli geotekni-sen tulkinnan pohjalta* kadut ja vesihuolto* valaistus, energia ja tietolii-kenne* pohjarakentaminen* ympäristörakentaminen,maisemointi, kalusteet jne.* asemakaavan mukainenmassoittelu* arkkitehtien suunnitelmat* mahdolliset talokohteiden3D -mallit ja perustukset

Koordinointimallinominaisuuksia

Koordinointimallin perus-ominaisuudet ovat samatkuin havainnollistamiskäyt-töön tehdyn virtuaalimallin.Mallissa voidaan liikkua va-paasti lentäen, autolla ajaenja kävellen tai käyttäen val-miiksi tallennettuja kuvakul-mia ja liikeratoja. Siitä voi-daan myös tulostaa rajatto-masti havainnekuvia ja ani-maatioita.

Perinteinen virtuaalimallipalvelee jo sellaisenaanhankkeen esittelyä ja suun-nittelua. Malliin voidaanupottaa vaihtoehtoja ja esi-merkiksi maankäytön suun-

nitelmista voidaan mallinavulla esittää vaihtoehtoisiaratkaisuja.

Perinteinen virtuaalimallion palvellut pääasiassahankkeen esittelyä. Teknii-kan ja toimintamallien kehit-tyessä siitä on tullut työkalusuunnittelun ohjaukseen.

Koordinointimalliin voi-daan tallentaa kommentteja,työlistoja ja muistiinpanojapaikkaan ja kuvakulmiin si-dottuina ja näitä tietoja voi-daan jakaa suunnittelijoidenkesken esim. sähköpostilla.

Tarkemmassa suunnittelu-vaiheessa virtuaalimalli pal-velee eri osa-alueiden yh-teensovittamisessa. Mallistalöytyy ominaisuudet mm. ra-kenteiden törmäysten auto-maattiseen laskentaan. Tä-mä tulee tarpeen etenkinmaanalaisten rakenteiden,kuten betonirakenteiden,perustuksien sekä putki- jajohtoverkostojen suunnitte-lussa.

5D-koordinointimalli onlaajempi3D-koordinointimallia voi-daan laajentaa lisäämällämallin sisältämiin hanke-osiin aikataulu-, kustannus-,massa-, resurssi-, vaatimus-ja muita tietoja. Vianova ontoteuttanut teknologian täl-laiseen ns. 5D-virtuaalimal-liin. 5D-malli havainnollistaatehokkaasti mm. hankkeentoteutuksen vaiheita.

Koordinointimallinkäytöstä on hyötyä

Kokemuksien perusteellamallin käyttö kannattaa.Mallin avulla voidaan edis-tää hankkeen hyväksyttä-vyyttä, varmistaa hankkeenrakennettavuus sekä vähen-tää rakentamisen kustan-nuksia eliminoimalla suurinosa virheistä jo suunnittelu-vaiheessa.

1512/2009

Koordinointimallistaapua monialaisiinhankkeisiinJari NiskanenVianova

Koordinointimalli sekä siihen liittyvät rajapinnat (suun-nittelu, tiedonhallinta, kommunikointi, projektin hallin-ta).

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:50 Sivu 15

16

Muun muassa seuraaviakäyttötarkoituksia jahyötyjä on odotettavissa:

☛ Eri lähteistä tuodun tie-don yhdistäminen yhdeksimalliksi– Mallin avulla hallitaan pa-remmin aineistojen laatu-erot, laskentaperusteet, tark-kuuserot tai datavirheet(esim. jokin tieto puuttuu,standardin mukaisuus).

☛ Osa-alueiden välisten yh-teensopivuuksien ja konflik-tien hallinta– Teknisten osa-alueidenyhteensovitus (mm. erilais-ten standardien yhteensopi-vuus)– Rakenteiden eri osien jajärjestelmien osien keskinäi-set törmäystarkastelut– Toteutussuunnitelmienlaadunvalvonta paranee jasuunnitelmiin jää vähem-män virheitä. Suunnitteluvir-heet, kuten konfliktit taiduplikaatit, havaitaan ajois-sa.

☛ Vaihtoehtotarkastelut– Vaihtoehtojen mallintami-nen, vaihtoehtojen vertailunhyödyt– Mallin käyttö hankkeidenvaiheistuksen suunnittelussaparantaa hankevaiheidenyhteensovittamista ja helpot-taa vaiheistuksen esittämis-tä.

☛ Hankkeen rakentamisenvaiheiden simulointi (5D)– Rakentamisen aikataulu-tuksen hallintaan malli tarjo-aa hyvät työvälineet. Koko-naisuuden visuaalinen hal-linta mahdollistaa nopean ti-lannehahmotuksen. Mallitarjoaa mahdollisuuksia to-teutumavertailuihin ja pa-rantaa hankkeen ennustetta-vuutta ja prosessin hallintaa.– 5D-inframallin yhdistämi-nen kustannushallintaan pa-rantaa hankeoptimoinninlaatua tarjoamalla havain-nollisen tavan vaihtoehtojenesittämiseen. – Työmaalle 5D-virtuaali-malli voi tuoda kustannus-säästöjä, parempaa proses-sien hallintaa sekä riskienminimointia.

12/2009

Koordinointimallin avulla voidaan hallita maanalaisten rakenteiden yhteensovittamista.

HW150 Oslo koordinointimalli havainnollistaa hyvin monimutkaiset tiejärjestelyt jauseassa tasossa kulkevan tunnelijärjestelmän.Auringonvalosimulaatio 1.8.2009 klo13:00.

5D-virtuaalimallin avulla voidaan hallita myös ajalliset konfliktit ja simuloida hank-keen toteutuksen aikataulua.

Älykäs liikenne – liikennemallit

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:50 Sivu 16

– Suunnitelmien ja toteutu-mien vertailu

☛ Suunnitelmien analysoin-ti- ja simulointitekniikan ke-hittäminen– Luonnostelutyökalut vir-tuaalimallissa

– Mallin osien statuksen ha-vainnollistus (suunnittelu-vaihe, hyväksymisen tila,tiedon lähde / tarkkuus, ...)– Ympäristön olosuhteidenvaihtelu (vuorokaudenajat,vuodenajat, sää, ...)– Simulointisovellukset / tu-

loksien esitys virtuaalimallis-sa (liikenne, melu, palotur-vallisuus, ..)

☛ Esitys- ja kommunikointi-tekniikan kehittäminen– Mallinnuksen käyttö tilo-jen visualisoinnissa

– Virtuaalimallit yleisön näh-tävillä (internet, julkiset tilat,vuoropuhelutilaisuudet)– Virtuaalimalli hanke- jasuunnitteluryhmän apuväli-neenä– Virtuaaliset kokous- ja esi-tystilat (panoraama / kupoli).

1712/2009

Esimerkki 5D-virtuaalimallin mahdollisesta Web-käyttöliittymästä.

5D-virtuaalimallin rajapinnat.

Liukkaus on hyvää ja tarpeen, mutta vain oikeissa paikoissa.

TETRAn CC Road -liuos on tehokas liukkaudentorjuja ja se estäälumen ja jään tarttumista tiehen.

TETRA Chemicals Europe Oy, PL 551, 67701 KOKKOLA, puh. 010 861 550

Luistoa kunnioittaen

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:51 Sivu 17

IX PIMAPIRKANMAAN MAA

tiistaina 12. tammikuuta 2010 klo 12–17tiistaina 12. tammikuTampereen ammattikorkeakoulu, juhlasali, Teiskontie 33Tampereen ammattikorkeako

OHJELMA – IX PIMA 2010 SEMINAARI 12.1. klo 12 –17 Klo 12.00–12.15 PIMA IX avaus,

toimitusjohtaja Sakari Suominen, Infraliikelaitos, Tampereen kaupunki

12.15–12.45 Tampereen seudun liikennejärjestelmä tulevaisuudessa, tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki

12.45–13.15 Valtion aluehallintouudistus – Onko palapeli valmis? tiejohtaja Mauri Pukkila, Tiehallinto

13.15–13.45 Kahvitauko

13.45–14.15 Särkijärven silta johtaja Juhani Hyvönen, Pontek, toimitusjohtaja Sami Rantala, Insinööritoimisto Seppo Rantala

14.15–14.45 Hämpin parkki, toimitusjohtaja Markku Hiltunen, Finnpark, projektinjohtaja Leo Seppänen, A-Insinöörit

14.45–15.15 Tauko

15.15 –15.45 Valaistus tulevaisuudessa, valaistussuunnittelija Roope Siiroinen, Valoa Design Oy

15.45–16.15 Koulun eväät työelämään? insinööri AMK Mika Kuivanen, Soraset Yhtiöt

16.15–16.30 Pirkanmaan Yhdyskuntatekniikan teko, Y-teko 2009, yksikön päällikkö Timo Tuomisto, YIT-Rakennus Oy, Infrapalvelut

16.30–17.00 Yhteenveto yksikönjohtaja Wille Siuko, Infraliikelaitos, Tampere

Osallistumismaksu 80 eur/hlö + alv 0 % (opiskelijat ilmaiseksi).Järjestäjänä Pirkanmaan maarakennusalan yhteistyöryhmä.

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:51 Sivu 18

A 2010AARAKENNUSPÄIVÄ

tiistaina 12. tammikuuta 2010 klo 12–17kuuta 2010 klo 12–17Tampereen ammattikorkeakoulu, juhlasali, Teiskontie 33koulu, juhlasali, Teiskontie 33

Kohderyhmä: Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan maa- ja vesi-rakennusalasta kiinnostuneille.

Pirkanmaan maarakennuspäivän (PIMA) järjestelyistä vastaavat:Pirkanmaan Yhdyskuntatekniikan yhteistyöryhmä PYRY, johon kuuluvat:

Pirkanmaan ELY:n liikenneosasto• Tampereen kaupunki, Infraliikelaitos• Tampereen ammattikorkeakoulu• Tampereen Teknillinen yliopisto• Pirkanmaan ammattiopisto• Suomen Konsulttitoimistojen liitto / A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Ramboll Finland Oy• Destia Oy • Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus• YIT Rakennus Oy Infrapalvelut • Soraset Yhtiöt Oy• Infra r.y.•

PIRKANMAAN MAARAKENNUSPÄIVÄ tarjoaa tilaisuuden maakunnallisellekoulutukselle, ja se on samalla paikka maarakennusalalla toimivien keskinäiseen kohtaamiseen ja kanssakäymiseen.

PIRKANMAAN MAARAKENNUSPÄIVÄSTÄ on muodostunut perinne ja sitävietetään yhdeksättä kertaa. Päivän aikana käsitellään ajankohtaisia ja paikallisia, koskettavia kysymyksiä sekä välitetään eri osapuolten sanottavaa toisilleen.

Ilmoittautuminen 7.1.2010 mennessä marjatta.santikko@tamk. tai puh. (03) 565 47408 tai 0400 903 965. Ohjelma: www.tamk. /pima

Kuva: A-Insinöörit Suunnittelu Oy

TL0912_ 6-19 3.12.2009 11:51 Sivu 19

20 12/2009

Nopeudenrajoittajistasaattaa lähivuosinatulla pakollinen varusteuusiin autoihin, mikäliLontoon alueellaparhaillaan meneilläänolevan kokeiluntulokset osoittautuvatmyönteisiksi.

M onet tutkijat jaliikenneasian-tuntijat ovat sitämieltä, että pää-asiallinen syy liikenneonnet-tomuuksiin on ajoneuvojenylinopeus. Kolme neljästäBritannian auto-onnetto-muudesta tapahtuu alueilla,joissa on 50 km/t nopeusra-joitus. Käytäntö on osoitta-nut, että noin puolet autoili-joista ei noudata tätä no-peusrajoitusta ellei sitä val-vota kameroilla tai muillakeinoilla.

Intelligent Speed Adapta-tion -nopeudenrajoitustek-nologiaa eli lyhyesti ISA:taon testattu kesästä lähtienLontoon julkisesta liiken-teestä vastaavan TfL:n(Transport for London) toi-mesta busseissa, takseissa,huoltoajoneuvoissa ja henki-löautoissa Suur-Lontoon ym-pärillä kulkevan M25-moot-toritien rajaamalla alueella.

Vajaan puolen miljoonanpunnan arvoisen hankkeentavoitteena on selvittää au-toilijoiden asenteita ja haluk-kuutta ottaa teknologia käyt-töön. Samalla koetetaan mi-tata millainen vaikutus tek-nologialla on ympäristöön japäästöihin. TfL:n omien ajo-neuvojen lisäksi projektissaon mukana neljä Lontoon

hallintoaluetta, jotka testaa-vat teknologiaa kymmenillävirka-autoillaan.

ISA hyödyntää satelliitti-paikannusteknologiaa autonpaikallistamiseksi. Se toimiiyhdessä digitaalisen kartankanssa, johon on syötettykunkin alueen nopeusrajoi-tukset. Nämä ladataan sittennopeudenrajoittajaan, ja alu-eelta toiselle kulkiessa koje-laudalla olevan nopeuden-rajoittajan näyttöön ilmestyyalueella voimassa oleva no-peusrajoitus.

Jalka nousee kaasultaISA tarjoaa Lontoon kokei-lussa mukana oleville autoili-joille kahta vaihtoehtoa. Hevoivat valita oletusarvon, jol-loin ISA pitää ajoneuvon au-tomaattisesti alueen nopeu-tusrajoitusten puitteissa. Täs-sä tapauksessa kuljettaja eivoi oma-aloitteisesti nostaaauton nopeutta, vaikka hänpainaisikin kaasupoljinta.

Toisena vaihtoehtona on,että ISA antaa yksinkertai-sesti tiedoksi kuljettajalle mi-kä alueen nopeusrajoitus onja pysyykö auton nopeussen puitteissa vai ei. Moduu-lista toiseen siirtyminen onmahdollista erityisen painik-keen kautta, mikä on hyö-dyllistä esimerkiksi ohitusti-lanteissa.

Teknologian toimivuuson jo osoitettu useissa erikokeiluissa sekä Britannias-sa että muualla Euroopassa.Monessa aikaisemmassa ko-keilussa suurimmaksi ongel-maksi on osoittautunut digi-taalisen katu- ja tieverkostonheikko kattavuus. Lontoossatätä ongelmaa ei ole koskadigitaalinen, koko kaupun-

gin kattava kartta luotiin johyvissä ajoin ennen kokei-lun alkua.

Jokainen liikennekuolemaon liikaa

Vuonna 2007 kaikkiaan 222ihmistä sai surmansa Lon-toon liikenteessä. Sen lisäksirunsaat 3 500 ihmistä sai va-kavia vammoja ja yli 24 500lieviä vammoja. Vaikka lu-vuissa onkin laskua edellis-vuosiin verrattuna, määrät

ovat silti edelleen liian kor-keat, siitä huolimatta ettäalueella on yli seitsemänmiljoonaa asukasta.

Huomionarvoinen erityis-piirre näissä luvuissa onmyös, että lähes puoletkuolleista oli jalankulkijoita.Jos auto tönäisee jalankulki-jaa 50 km/t nopeudella,puolet heistä kuolee vam-moihinsa. Alhaisemmilla no-peuksilla ajettaessa onnetto-muudesta selviytymisen to-dennäköisyys on jo selvästi

Nopeudenrajoitin kertoo mikä on alueen nopeusrajoitusja pysyykö nopeus sallituissa lukemissa.

Nopeus aisoihin -vaikka pakollaRaili SeppänenLontoo

Älykäs liikenne – liikennemallit

TL 0912_20-22 3.12.2009 11:52 Sivu 20

12/2009

parempi. Riski nousee kui-tenkin nopeasti nopeudenmukana, onnettomuustilan-teessa esimerkiksi 64 km/tnopeudella ajava auto tap-paa jo yhdeksän kymmenes-tä jalankulkijasta.

TfL:n alaisen London Ro-ad Safety Unitin päällikköChris Lines sanoo, että joskaksi kolmannesta kaikistalontoolaisista autoilijoista ot-taisi nopeudenrajoittajan

käyttöön, liikenneonnetto-muuksissa kuolleiden tai va-kavasti loukkaantuneidenosuus laskisi ainakin 10 %.

TfL:n ISA-projekti on osamittavampaa kampanjaa,jonka päämääränä on ensivuoteen mennessä puolittaaliikenteessä kuolleiden taivakavasti loukkaantuneidenmäärä vuosina 1994–1998sattuneiden onnettomuuk-sien keskiarvoihin verrattu-

na. Tähän on jo suureltaosin päästykin. Vuoteen2007 mennessä määrät olivatlaskeneet 43 % ja lastenkuolemat tai vakavat louk-kaantumiset putosivat jo 65%. Myös jalankulkijoidenosalta kirjattiin 40 % lasku.

Euroopanonnettomuusluvuissasuuria eroja Eurooppalaisella tasolla Iso-Britannia on liikenneturvalli-simpia maita. Kansainväli-sen liikennejärjestön Inter-national Transport Foruminkeräämien, paikallisten lii-kenneministeriöiden julkis-tamien tietojen mukaan lii-kenteessä kuolleita oli viimevuonna 2 358 eli 100 000henkilöä kohti ilmaistunakertoimena 4,18. Kreikassavastaava luku oli 14,63. Poh-joismaista parhaimmille lu-vuille ylti Ruotsi, jossa kuoli4,39 henkilöä 100 000 asu-kasta kohti. Suomessa lukuoli 6,57 ja Tanskassa vieläkorkeampi, 7,42.

Norjassa kuolemaan joh-

taneiden tieliikenneonnetto-muuksien määrä lähti viimevuonna yllättäen nousuun.Niitä sattui 255 mikä on 9,44% korkeampi kuin vuonna2007. 100 000 henkilöä koh-ti ilmaistuna tämä on 5,31.Kuluvan vuoden aikana ti-lanne Norjassa on kuitenkinparantunut merkittävästi.Ensimmäisen neljänneksenaikana liikenteessä kuoli 39henkilöä.

Kaikki eivät kuitenkaanole innostuneita nopeuden-rajoittajasta. Monien mieles-tä suurin syy liikenneonnet-tomuuksiin ei olekaan ylino-peus vaan kuljettajan väsy-mys tai huonot ajotavat.Heidän mukaansa ISA ei olejuuri muuta kuin julkisenvallan keino jäljittää kansa-laistensa tulemisia ja mene-misiä. Odotettavissa kuiten-kin on, että nopeudenrajoit-tajat tulevat henkilöautoihinjo ensi vuonna. Autoilijoillese tietää noin 500 punnansuuruista lisää auton osto-hintaan.

21

Maa 2005 2007 2008Alankomaat 750 709 677Espanja 4442 3823 3100Iso-Britannia 3201 2946 2538Italia 5818 5131 (ei vielä saatavana)Kreikka 1656 1612 (ei vielä saatavana)Norja 223 233 255Portugali 1247 974 (ei vielä saatavana)Ranska 5318 4620 4275Ruotsi 440 471 397Saksa 5361 4949 4477Suomi 379 380 344Tanska 331 406 406

Lähde: IRTAD Database, marraskuu 2009

Liikennekuolemat joissakin Euroopan maissa ajalla2005–2008 (kuolemat ja 30 päivän sisällä kuolemaanjohtaneet loukkaantumiset)

Suur-Lontoon digitaalinen kartta.Aluerajoitus 20 mph (32 km/h) punaisella ja 30 mph (48 km/h) vihreällä. Pää-väylien rajoitukset ovat korkeampia. Lähde: Crown Copyright.

TL 0912_20-22 3.12.2009 11:52 Sivu 21

22

Liikenteen häiriöiden jaruuhkienhaittavaikutukset ovatsuurten ja suurehkojenkaupunkien kasvavaongelma. Niihin tulisisuhtautua vakavasti jaongelmaan kannattaamiettiä kaikkiaratkaisukeinoja.

T ie ja Liikenteen nu-merossa 1-2/2009kirjoittajat esittelivätkehittämäänsä mene-telmää liikennehäiriöiden jaruuhkan aiheuttamien vai-kutusten määrittämiseksi se-kä eräitä tuloksia yksikkö-vaikutuksista. Tässä artikke-lissa selvitystä päivitetäänkokonaisvaikutuksilla. Tulosliikenteen häiriöiden jaruuhkien vaikutuksista onpaljastava.

Ruuhkista suuret haitatYhtä sisääntulo-/ulosmeno-väylää, Vihdintie–Helsinginkeskusta, koskevan selvityk-sen mukaan vaikutuksetmolemmissa ajosuunnissayhteensä ovat:* vuodessa aiheutuu ylimää-räistä kustannusta liikenteel-le runsas 30 milj. euroa* ylimääräistä polttoainettakuluu noin 5,5 milj. litraa* ylimääräistä hiilidioksidiasyntyy noin 13,5 milj. kg * valtio saa ylimääräistä polt-toaineveroa noin 3,2 milj.euroa* liikenteen sujuvuus keski-päivällä on vain hiukan pa-rempi kuin aamu- ja iltapäi-vän ruuhkatunteina.

Vaikutukset on saatu sel-ville, kuten aikaisemmassa

artikkelissa todettiin, vertaa-malla liikenteen sujuvuuttaja tästä aiheutuvia vaikutuk-sia tilanteeseen, jossa liiken-ne sujuisi nopeusrajoitustenmukaisesti. Vaikutukset onmääritetty kuudelle ajoneu-voryhmälle henkilöautoistalinja-autoihin ja aina ras-kaisiin tavara-autoihin senmukaan, miten ne käyttäväteri reitinosia aikaväleittäin jaajosuunnittain, sekä yhteen-sä koko liikenteelle.

Häiriöiden ja ruuhkanvuoksi liikenteen tehokkuusheikkenee merkittävästi.Henkilöautoliikenne suu-rimpana ryhmänä kärsii eni-ten, mutta paljon haittaa ai-heutuu myös joukkoliiken-teelle ja tavaraliikenteelle.Niitä omistavien yritystenkannattavuus heikkenee,koska kustannukset kasva-vat, mutta tulot vähenevätaikayksikköä kohden liiken-teen sujuessa hitaasti.

Koko reitillä aamuruuh-kan aikaan liikenteen keski-nopeus on 28 km/h, kustan-nukset ovat 2-kertaiset, mut-ta kuljetusteho vain noin0,5-kertainen verrattuna sii-hen, että liikenne sujuisi no-peusrajoitusten mukaisesti.Suhdeluku kustannus/kulje-tusteho on lähes 4 eli erit-täin epäedullinen.

Häiriöiden ja ruuhkanmarginaalimuutosten vaiku-tukset ovat merkittäviä,pienikin lisäys häiriöihin jaruuhkaan lisää haittavaiku-tuksia paljon. Samalla paljas-tuvat ne väylänosat, joissahaitat ovat suurimpia.

Liikenneviranomaistenmäärittämien yksikköarvojenmukaan haitoista suurin onajanhukka, jonka osuus kus-tannuksista on noin 67 %, jatoiseksi suurin erä on muut-

tuvat ajoneuvokustannukset,noin 30 %. Päästökustannus-ten osuus on vain 1,6 % ko-konaishaitoista.

Haitat kohdistuvat suurel-ta osin henkilöautoilijoille(lähes 80 %), osittain linja-autoliikenteelle (7 %) ja ta-varaliikenteelle (13 %) sekäpieneltä osin päästöhaittoinaympäristöön ja siten kokoyhteiskunnalle (1,6 %).

Liikenteen häiriöiden jaruuhkien välitön hyötyjä onvaltio, koska se saa huomat-tavasti lisää verotuloja – 3,2milj. euroa vuodessa.

Liikenteen sujuvuus huonomyös keskellä päivää

Mielenkiintoinen tulos onmyös se, että liikenne sujuulähes samoin eli yhtä huo-nosti keskipäivän ruuhkatto-mina tunteina kuin aamu- jailtapäivän ruuhkatunteina.Vaikka ruuhkatuntien liiken-nemäärät ovat noin 100 %suuremmat kuin keskipäi-vällä, aiheutuu ruuhkatun-teina vain noin 20 % suu-remmat haitat yksittäistä ajo-neuvoa kohden kuin keski-päivän tunteina. Lieneekö ti-lanne sama muilla reiteillä?

Mitkä lienevät syyt?Selvityksessä ei pohdita syi-tä, vaan tuodaan esiin tietoavaikutuksista. Päätöksente-kijät voisivat selvityttää syitä,ml. sitä miksi liikenne sujuukeskipäivällä vain hiukanparemmin kuin ruuhkatun-teina, ja sitten pohtia mah-dollisia jatkotoimenpiteitä.Voitaneen pohtia esimerkik-si onko syy kaupunkiraken-teessa, katuverkon raken-teessa, liikenteen ohjaukses-sa, vai onko Helsinki kasva-massa jo liian suureksi käy-tössä olevaan liikenneverk-koon nähden?

Entä muut ulosmeno-/si-

sääntuloväylät ja kehätiet?Ruuhkat ja liikenteen häiriötlienevät samaa suuruusluok-kaa niillä kuin Vihdintiellä-kin. Täten kokonaisvaiku-tukset kaikilla ulosmeno-/si-sääntulo- ja kehäväylillänoussevat noin kymmenker-taisiksi. Toisin sanoen, yli-määräiset kustannukset lie-nevät 300 milj. euroa, yli-määräinen polttoaineenku-lutus 50 milj. litraa ja ylimää-räistä hiilidioksidia 150 milj.kg vuodessa.

Mainittakoon, että Tuk-holmassa asiaa on pohdittuhiilidioksidin osalta ja selvi-tyksen perusteella päädyttysiihen, että pelkkien liiken-nevalojen uudelleen ohjel-moinnilla, ml. vihreä aalto,voidaan saavuttaa huomatta-vaa vähennystä hiilidioksidi-määrässä.

Mitä kannattaisi tehdä?Ainakin pääkaupunkiseudul-la kannattaisi tehdä kaikkiatärkeimpiä sisääntulo-/ulos-meno- ja kehäväyliä koskevavaikutusselvitys.

Selvityksen tulos avaisipäätöksentekijäin silmiä sil-le, miten suuria liikennehäi-riöiden ja ruuhkien haitta-vaikutukset pääkaupunki-seudulla ovat. Selvitys loisilisäperusteita jatkaa laaja-alaista keskustelua ja poh-dintaa sekä ideointia ruuh-kamaksujen lisäksi mahdol-lisista muista kehittämis-toimenpiteistä ja myös val-tion roolista asiassa.

Samalla syntyisi perustei-ta vaihtoehtoisten paranta-mistoimenpiteiden vaikutta-vuuden ja kannattavuudenarvioinnille. Voitaisiin esi-merkiksi selvittää, kuinkapaljon vihreän aallon järke-vä soveltaminen tärkeillä si-sääntulo-/ulosmeno- ja ke-häväylillä vähentäisi haitta-vaikutuksia.

12/2009

Älykäs liikenne – liikennemallit

Liikenteen ruuhkautumisensyyt tulisi tutkiaJussi Sauna-aho ja Pasi Sauna-ahoVemosim Oy

TL 0912_20-22 3.12.2009 11:52 Sivu 22

2312/2009

Yksityistietolaari

Voiko tieosakas ajaarekisteröimättömällämönkijällä yksityistiellä?Tarvitaanko siihenmaanomistajan taitiekunnan lupa?

Yksityistiellä on voimassatieliikennelaki, jonka mu-kaan siellä ei saa ajaa rekis-teröimättömällä ajoneuvollaoli tieosakas tai ei. Rekiste-röimättömällä mönkijällä eisiis saa ajaa yksityistiellä.

Poikkeuksellisesti maas-toajoneuvoa saa tarpeellistavarovaisuutta noudattaen ti-lapäisesti kuljettaa tiellä(Asetus ajoneuvojen käytös-tä tiellä 11 §), jos:

a) sen kuljettaminenmaastossa on kohtuuttomanvaikeaa kuljetustehtävän taimaaston olosuhteiden vuok-si;

b) sen kuljettamista tielläon pidettävä tien turvallisenylittämisen kannalta tarpeel-lisena;

c) siihen on lisättävä polt-toainetta sen käyttömaastonvälittömässä läheisyydessäolevalla yleiselle liikenteelletarkoitetulla alueella;

d) se on siirrettävä tielii-kenteeseen tarkoitetusta ajo-neuvosta maastoon c-koh-dassa tarkoitetulla alueella;tai

e) sitä on säilytettävä c-kohdassa tarkoitetulla alu-eella sijaitsevalla pysäköinti-paikalla.

Rekisteröimättömällämönkkärillä ajetaan vainmaastossa ja vain välttämät-tömiin siirtymisiin voi käyt-tää yksityistietä.

Paikallinen sähköyhtiövetää 20 kV päällystettyäavojohtoa yksityistienvarteen. Mihinkorvauksiin tiekunta onoikeutettu?

Pääsääntöisesti 20 kV:npienjännitelinjan katsotaanpalvelevan tien vaikutusalu-een kiinteistöjä. Linjan huol-toliikenteen katsotaan sil-loin sisältyvän kiinteistöjentieyksiköihin.

Linjan rakentamisajaltasähköyhtiö on velvollinenmaksamaan tielle aiheutu-vasta haitasta ja vahingostakorvausta. Korvauksesta so-vitaan hoitokunnan tai toi-mitsijamiehen kanssa.

Jos kyseessä on 110 tai400 kV voimansiirtojohto,sen osalta verkon haltijaFingrid Oyj maksaa käyttö-maksua yksityisteille. Yksi-tyistiet on luokiteltu voima-johdon kunnossapidon jakäyttömaksujen kannaltaneljään ryhmään, jossa käyt-tömaksun suuruus vaihtelee12 -40 €/km/10 vuotta.Maksu on vähintään 20€/10 vuotta.

Sähköyhtiö sopii maan-omistajien kanssa pylväidenaiheuttamasta haitasta ja va-hingoista. Perustietoa kor-vauksista sekä korvaussum-mista löytyy maanmittauslai-toksen Arviointi ja korvauk-set -suosituksesta nettiosoit-teesta: www.maanmittaus-laitos.fi/Arviointitiedot

Mitä tielautakunnantoimituskokouskustannuk-siin saa sisällyttää?

Yksityistieasetuksen (Valtio-neuvoston asetus yksityisis-tä teistä 21.12.2000/1267) 7§:n mukaan toimituskustan-nuksia ovat toimituksen joh-dosta puheenjohtajalle, jäse-nille sekä sihteerille makset-tavat matkakustannustenkorvaukset, päivärahat, ko-kous- ja katselmuspalkkiotsekä muut tehtävän suoritta-misen kannalta tarpeellisetmenot.

Tehtävän suorittamisenkannalta tarpeellisia menojaovat esim. tiedotus- ja posti-tuskulut. Toimituskustan-nukset ovat puhtaasti vainvälittömät kokouksesta ai-heutuvat kustannukset. Vas-ta hakijan suostumuksellatoimituskustannuksiin voi-daan liittää muita kuluja,kuten esim. tieoikeusselvi-tyksiä, asiantuntijalausunto-ja yms.

Tiekunta päättää ostaatili- ja kirjanpitopalvelutulkopuoliselta. Mitenmenetellään?

Mikäli hoitokunnalla ei olevaltuuksia tehdä suoraansopimusta, sen valmisteleeasian tiekunnan kokoukses-sa päätettäväksi. Tiekunnankokouksessa käsitellään esi-tys ja tehdään päätös tili- jakirjanpitopalvelujen hankki-misesta.

Kokouspöytäkirjaan onhyvä kirjoittaa muutama rivi

Mönkijä tiellä

Tällä palstalla Suomen Tieyhdistyksen yksityistie-asiantuntija Elina Kasteenpohja käsittelee vastaan tulleita yksityistieasioihin liittyviä kysymyksiä.

Elina Kasteenpohja

pankkitilien käytöstä: kenel-tä tilinkäyttöoikeudet pois-tetaan ja kenelle ne anne-taan. Samoin pöytäkirjaanmerkitään päivämäärä, jostalähtien muutos astuu voi-maan. Pöytäkirjan avulla ti-lien avaamiset ja tilinkäyttö-sopimukset on helppo so-pia pankissa.

Käyttömaksun maksajaon arvonlisä-verovelvollinen.Maksaako hänkäyttömaksun lisäksialv:n?

Käyttömaksun periminen jamaksaminen perustuu yksi-tyistielain säännöksiin ja seei siten ole arvonlisävero-lain 1 §:ssä tarkoitettua tava-ran tai palvelun myyntiä. Elikäyttömaksun maksajalta eiperitä maksun lisäksi arvon-lisäveroa.

TL0912_23 Yksit.tolaari 3.12.2009 11:44 Sivu 23

24 12/2009

T ransEco tuottaa tie-toa siitä miten liiken-teen CO2-päästöjävoidaan vähentää.Työ etenee tutkimuksen jademonstraatioiden kauttaohjauskeinoihin ja uudenteknologian markkinoillesaattamiseen.

Ohjelmaa koordinoi tutki-musprofessori Nils-Olof Ny-lund VTT:ltä, jonka mukaanliikenne on merkittävienenergia- ja ympäristöhaastei-den edessä. EU:n tavoittei-den mukaan tieliikenteessätulee vuoteen 2020 vähentääenergiankulutusta ja kasvi-huonekaasupäästöjä 20 pro-senttia sekä lisätä uusiutuvanenergian käyttöä vähintään10 prosentin tasolle.

- Nämä voivat tuntua ko-vilta haasteilta, vaikka vuosi2020 on vain välietappi ta-voiteltaessa lähes hiilidioksi-divapaata liikennettä vuo-teen 2050 mennessä, Ny-lund toteaa.

Hän korostaa, että varau-tuminen näin merkittäviinmuutoksiin on syytä aloittaaheti. Biopolttoaineiden jasähköajoneuvojen kehitys-työhön on tehtävä merkittä-viä panostuksia välittömästi.Nylund korostaa, että myösohjauskeinoja tarvitaan, jottamarkkinoille saataisiin mah-dollisimman energiatehok-kaita ajoneuvoja ja ympäris-tömyötäistä energiaa.

Uuden teknologian toimi-vuus käytännössä varmiste-taan TransEcon demonstraa-tioiden avulla. Alkuvaihees-sa käynnistetyt tutkimus-hankkeet liittyvät raskaidenajoneuvojen älykkääseenteknologiaan, henkilöauto-jen voimalaiteratkaisuihin(sähkö- ja hybridiautot), au-toliikenteen energiatehok-kuuden parantamiseen,uusiin biopolttoaineisiin janiiden käytettävyyteen Suo-men olosuhteissa sekä eri-laisten liikennesektorin pää-töksentekoa tukevien apu-neuvojen, mallien ja skenaa-riotyökalujen kehittämiseen.

Liikenne- ja viestintähal-linnon ilmastopoliittinen oh-jelma ILPO on otettu huomi-oon Transecon suunnittelus-sa ja hankkeiden valinnassa.

Moottoritekniikka japolttoaineet kehitystyönkohteinaTransEco ohjelma alkoi mar-raskuun alussa seminaarilla,esillä olivat mm. sähköautot,akut, moottoritekniikan ke-hitys ja tulevaisuuden polt-toaineet.

Öljystä riippumattomanliikennejärjestelmän tavoitte-lu on olennaista, sillä maail-man tasolla liikkumisenmäärä kolminkertaistuuvuoteen 2050 mennessä.Ominaiskulutuksen pitäisi

laskea kaksi kolmasosaapäästöjen stabiloimiseksi,vähentämiseen tarvitaan vie-lä suurempia ponnistuksia.

Kaikkein tärkein toimenpi-de sekä henkilöautojen ettämuiden kulkumuotojen osal-ta on energiatehokkuudenparantaminen, henkilöautois-sa polttoaineen kulutusta voi-taneen vähentää 50 %, muis-sa autotyypeissä 30 %.

Sähköautot nähdään lu-paavina vaihtoehtoina, ak-kutekniikan on kuitenkinkehityttävä ennen kuin läpi-murto on mahdollinen.

Polttokennojen osalta ontapahtunut kehitystä, muttapolttokennoautot tarvinne-vat ainakin 10-15 vuodenkehityspanoksen kustannus-tason laskemiseksi ja vedynvarastointiongelmien ratkai-semiseksi.

Energiatehokkuudella,sähkön osuutta lisäämällä jatehokkailla toisen sukupol-ven biopolttoaineilla liiken-teen CO2-päästöjä pystyttä-neen leikkaamaan lähes 70% vuoden 2050 perus-skenaarioon verrattuna.

Sähköautot tulevat taasSähköautoja oli jo yli satavuotta sitten, Ranskassa jovuonna 1881. Suomen en-simmäinen sähköauto oliHelsingin palokunnan käy-tössä vuosina 1909–1927.Elcat rakensi sähköautoja1980-luvulta parikymmentävuotta, yhteensä noin 250.

Vaikka sähköauton histo-ria on pitkä, niin vasta nytsähköautojen markkinatnäyttävät olevan kasvussa.Autonvalmistajat kehittävätlaajalla rintamalla omia säh-

köisiä mallejaan. Valmet Au-tomotive on mukana sähkö-autobuumissa neljällä säh-köautoprojektilla, jotka ovatFisker Karma, Think, Gariaja konseptisähköauto.

Fisker Karma on neliovi-nen luksushybridi, joka kul-kee yhdellä latauksella 80km. Kun polttomoottri lataaakkua, ajomatka on yhteen-sä 480 km. Rakenne on alu-miinia ja muovia. Huippu-nopeus on 200 km/h, kulu-tus 3,5 l/100 km ja CO2-päästöt 83 g/km. Karma tu-lee markkinoille ensi vuo-den lopulla.

Think City on sähköinenkaupunkiauto, joka sopiimyös maanteille. Yhdellä la-tauksella voi ajaa 180 km ja

Ekoautot – raideliikenne

TransEco-ohjelmantavoitteena puhtaampitieliikenneLiisi Vähätalo

TransEco on viisivuotinen tutkimusohjelma, jonkatavoitteena on tieliikenteen energiankäytöntehostaminen ja uusiutuvan energiankäyttöönoton lisääminen.

Professori Nils-Olof Nylundkoordinoi TransEco-ohjel-maa.

Juha

ni L

aurik

ko,

VTT

TL 0912_24-26 3.12.2009 11:53 Sivu 24

12/2009

huippunopeus on 100km/h. Auto on kaksipaikkai-nen ja sen kulutus on 30kWh/180 km eli 0,167kWh/km. Think on myyn-nissä tämän vuoden lopulla.

Garia on sähköinengolfauto. Konseptisähköau-to on tarkoitus kehittää Ge-neven autonäyttelyyn 2010.

Suomalainensähköurheiluauto jatkoontuotekehityskilpailussaMetropolia Ammattikorkea-koulun ERA-sähköurhei-luauto on hyväksytty jat-koon kansainvälisessä Prog-ressive Insurance Automoti-ve X PRIZE -kilpailussa. Kil-pailussa haetaan ympäristö-ystävällisiä ja energiatehok-kaita ajoneuvoja, joilla olisimahdollisuus päästä sarja-tuotantoon noin viidessävuodessa.

ERA läpäisi esikarsinnan,jossa 43 kilpailutiimiä pääsijatkoon 97 tiimin joukosta.Kilpailu muodostuu viidestäosakilpailusta, jotka ajoittu-vat touko-elokuulle 2010.

Litium-ioni-akkujaVarkaudesta

European Batteries Oy alkaavalmistaa Varkaudessavuonna 2010 suurikapasi-teettisia litiumioniakkuja,joihin integroidaan Oy Fin-nish Electric Vehicle

Technologies Ltd:n kehittä-mä ja patentoima älykäsakunhallinta ja -ohjausjärjes-telmä. Varkauden akkuteh-das on ensimmäinen itsenäi-nen isojen akkujen tuotanto-laitos Euroopassa.

Akkutehtaan tuotanto onkestävän kehityksen mu-kaista; prosessijätteet ja lop-putuote ovat kierrätettäviä japuhdistuskemikaalit hävite-tään asianmukaisesti.

HenkilöautojenbiopolttoaineitakehitetäänSt1 ja Neste Oil ovat aloitta-

neet yhteistyön TransEco-ohjelmaan kuuluvassa polt-toainehankkeessa. Hankekeskittyy henkilöautojenpolttoaineisiin, koska raskai-den dieselajoneuvojen bio-polttoainetutkimukseen pa-nostetaan jo merkittävästimuissa hankkeissa.

St1 on rakentanut vuo-desta 2007 Suomeen etanoli-tehtaiden verkostoa, jonkatavoitteena on tuottaa vuon-na 2020 jätteistä ja sivuvir-roista 300 000 m3 etanolialiikennekäyttöön. Neste Oiltekee koko ajan tutkimustauusien bioraaka-aineiden jatulevaisuuden biopolttoai-

neiden kehittämiseksi. Yksitutkimushanke on metsä-biomassan jalostaminen lii-kenteen polttoaineeksi. Tätävarten se on rakentanut yh-tiökumppaninsa Stora Ensonkanssa koelaitoksen Varkau-teen.

Seminaarissa puhunutelinkeinoministeri MauriPekkarinen päivitteli edus-tamansa hallituksen tekemi-siä, kun puun polttoa säh-kön tekemiseen tuetaan,mutta sen tekemistä biodie-seliksi verotetaan.

Älykäs linja-autoKoiviston Auto -yhtymäänkuuluva Kabus Oy tekee tut-kimusta mm. VTT:n, TKK:nja TAMK:n kanssa. VTT:nkanssa Kabus tutkinut mah-dollisuuksia vähentää ras-kaan kaluston energiankulu-tusta ja päästöjä. Ratkaisuahaetaan älykkäämmän ka-

25

Uusien henkilöautojen kasvihuonekaasupäästöt maittain/alueittain, nykytila ja ennuste.

Sähköautoja ekoautojennäyttelyssä edustivat Mitsu-bishi iMiEV (takimmaise-na), Think City, Fiat Dobloja Volkswagen Passat EV,jotka eivät aiheuta päästö-jä liikenteessä. Oikeallaedessä Toyota Prius ‘09,josta on rakennettu flexi-fuel+lataushybridi.Se kulkee bioetanolilla(E85) ja sähköllä.

TL 0912_24-26 3.12.2009 11:53 Sivu 25

26

luston avulla. Älykalustossaon älykäs rakenne, älykäsenergiankäyttö ja älykäs oh-jausjärjestelmä.

Älykästä rakennetta tavoi-tellaan kevytrakenneteknii-kalla, moottorikokoa pie-nentämällä ja aerodynamiik-kaa parantamalla. Älykästäenergiankäyttöä on hyödyn-tää jarrutusenergiaa hybridi-järjestelmän avulla. Älykäsohjausjärjestelmä ottaa vas-taan tietoja, tarkkailee ym-päristöä ja säätää auton toi-mintoja. Huippunopeuttavoidaan rajoittaa aikataulun,nopeusrajoituksen ja kelinmukaan. Kun ylinopeudetjäävät pois, matkustusmuka-vuus ja -turvallisuus parane-

vat ja energiankulutus pie-nenee.

Kabus on aloittanut linja-auton hybridikonseptin tuot-teistamisen ja älykkään oh-jausjärjestelmän kehittämi-sen.

Ekoautot näytilläTransEco-ohjelman avausse-minaariin liittyi ympäristöys-tävällisten autojen näyttely,jossa esillä olivat uusimmatsähköautomallit, hybridi-autot, energiatehokkaat die-selautot sekä kaasulla jaetanolilla toimivat autot.

Suurin osa näyttelyn au-toista oli henkilöautoja, mut-ta raskastakin kalustoa olimukana: Kabus diesel/hyb-ridi linja-auto, MB Econicmaa/biokaasu kuorma-auto,Scania P270 etanoli (E90)kuorma-auto ja MB Sprinter316 NGT maa/biokaasu pa-kettiauto.

Lisätietoja:www.transeco.fi

12/2009

Ekoautot – raideliikenne

Gasum esitteli FuelMaker tankkauslaitetta, joka käy koti-talouksille ja yrityksille, jotka on kytketty maakaasuverk-koon. Suomessa on 12 julkista maakaasun tankkausase-maa ja vuodenvaihteessa Gasum avaa neljä uutta.Ta-voitteena on 30 tankkausaseman verkosto.

TransEco-ohjelman osapuoletHankkeen keskeiset tutkimusosapuolet ovat VTT, yli-opistot (TKK, TTY, OY) ja ammattikorkeakoulut(Metropolia ja Turun AMK), joilla on jo usean vuodenkokemus tuloksellisesta yhteistyöstä liikenteen energia-ja ympäristökysymysten parissa. Ohjelmaa rahoittavatTEKES, liikenteen kannalta keskeiset ministeriöt (LVM,TEM, VM) ja niiden alaiset virastot sekä lukuisat yrityk-set. Myös tutkimusosapuolten oma rahoitus on merkittä-vä. Tutkimustoiminnan laajuus (ilman demonstraatio-hankkeita) on alkuvaiheessa noin 3 milj. euroa vuodes-sa. Rahoittajia on yhteensä noin 35.

Tutkimusta ohjaa laaja johtoryhmä, jossa ovat edustet-tuna suurimpien rahoittajien lisäksi useita muita liiken-teen kannalta tärkeitä julkisen sektorin ja elinkeinoelä-män toimijoita.

Smart Micro Hybrid, Honda Insight ja Toyota Prius (2010 malli) ovat bensiini/hybri-diautoja, joiden CO2 päästöt vaihtelevat välillä 89-105 g/km.Volvo V50 DirvE kulkeedieselillä ja CO2 päästö on 104 g/km.Takana MB Sprinter pakettiauto, joka kulkee bio-kaasulla ja päästää CO2:ta 245-260 g/km.

TL 0912_24-26 3.12.2009 11:53 Sivu 26

12/2009 27

asemalta Helsingin keskus-taan on noin 30 minuuttia jaTikkurilaan 8 minuuttia. Ju-nat ovat kaupunkiliikentee-seen suunniteltuja Sm5-ma-talalattiajunia, joista ensim-mäiset otettiin käyttöön mar-raskuussa pääkaupunkiseu-dun lähiliikenteessä.

Radan pituus on 18 km,

josta 8 km kulkee tunnelissaalittaen lentoaseman alueen.

Kehäradalle tulee Kivis-tön ja Leinelän pinta-asematsekä Aviapoliksen ja lento-aseman tunneliasemat. Rus-keasannassa ja Viinikkalassaon tunneliasemavaraukset.Vehkalassa ja Petaksessa onpinta-asemavaraukset. Ase-mien laituripituus on 230metriä.

Tunneli on monimutkainenjärjestelmä

Kehäradan rautatietunnelion kahden rinnakkaisen yk-siraiteisen ratatunnelin, tun-neliasemien ja ratatunnelei-den välisten yhdystunnelei-den sekä maanpinnalle joh-

tavien kuilujen ja ajotunne-leiden muodostama koko-naisuus.

Rautatietunneliin raken-netaan neljä ajotunneliyh-teyttä, yksi jokaisen asemanyhteyteen. Tunnelit ja ase-mat louhitaan, rakennetaanja varustetaan ajotunnelei-den ja ratatunneleidensuuaukkojen kautta. Käyttö-tilanteessa ajotunnelit toimi-vat huoltoreitteinä ja pelas-tusteinä.

Maanpintayhteyksinä rau-tatietunneliin sisältyy kaksipystykuilua asemien pysty-kuilujen lisäksi. Kuilut toimi-vat uloskäytävinä ja pelas-tusteinä. Pystykuilu on luji-tettu, ruiskubetonoitu kallio-kuilu, joka on teräsbetonivä-

Ekoautot – raideliikenne

Kehäradan tunneli- muutakin kuin reikä kivessä

V uonna 2014 lii-kenteelle avattavaKehärata on Van-taankosken radanlentoaseman kautta päära-taan yhdistävä kaupunkira-ta, jota liikennöidään vilk-kaaseen aikaan 10 minuutinvuorovälillä molempiinsuuntiin. Matka-aika lento-

Liisi Vähätalo

Kehäradan rakennustyöt käynnistyivät keväällä2009 ajotunneleiden louhinnalla. Louhittavaariittää, sillä ajotunneleiden lisäksi louhitaankahdeksan kilometriä kaksoistunnelia sekä kaksimaanalaista asemaa ja varaus kahdelleasemalle. Sekä radan rakentaminen ettäsuunnittelu etenevät vaiheittain.

Kehäradan ajotunneli syyskuussa 2009. Kuva Matti Kolho.

TL 0912_27-39 3.12.2009 11:56 Sivu 27

28 12/2009

Ekoautot – raideliikenne

liseinin jaettu porraskuiluunja teknisiin kuiluihin.

Rautatietunneliin raken-netaan kuiluyhteyksien jaasemien lisäksi 24 pohjoisenja eteläisen ratatunnelin toi-siinsa liittävää palo-osas-toitua yhdyskäytävää. Siirty-minen tunnelista toiseen onmahdollista 200 metrin vä-lein.

- Tunneli on erittäin mo-nimutkainen järjestelmä,vaikka helposti voi tuntuasiltä, ettei se ole kuin reikäkivessä. Se on kaikkea muu-ta, sanoo tunnelisuunnitte-lusta vastaava Reino Pöy-hönen Pöyry Infra Oy:stä.

- Kyseessä on Suomenensimmäinen rautatietunne-li, jossa on asemia. Toistasamanlaista ei ole, esimer-kiksi metroasemat ovat vaa-timattomampia, metroakinsuunnitellut Pöyhönen tote-aa.

Tunnelin suunnittelun jatoteutuksen vaativuutta lisääsen sijainti lentoaseman alu-

eella. Lentoaseman alle, T1-terminaalin nurkalle raken-netaan 250 metriä pitkä ase-ma, josta noustaan liukupor-rasyhteydellä terminaaliin.

- Rakentaminen tapahtuuahtaassa paikassa, räjäytyk-siä tehdään ympäristössä,jossa on erittäin herkkiä lait-teita. Lisäksi lentoasemanalueella on aika paksut peh-meät maakerrokset kallionpäällä. Suoraan kalliostanousu olisi helpompaa. Nyton pehmeitä kerroksia japaalutettuja rakenteita, joi-den seasta joudutaan nouse-maan, Pöyhönen selittää.

Kolmoskiitotien eteläpuo-lella oman lisänsä haas-teisiin tuo Päijännetunneli,jonka ratatunnelit ylittävätvähän yli kymmenen metriäyläpuolelta.

- Sehän on paineellinentunneli, vettä täynnä. Olim-me mukana sen peruskor-jauksessa, mistä on nyt hyö-tyä. On tärkeää, että meilläon Päijännetunnelista tarkat

tiedot, Pöyhönen toteaa.Tunnelin päissä ei päästy

siihen ihanteelliseen tilan-teeseen, että suuaukot olisivoitu rakentaa kalliopaljas-tumasta. 3-kiitotien kohdallejoudutaan tekemään be-tonitunneli. Kiitotien päässä,lähestymisvalojen tuntumas-sa rakentaminen on tarkkaa.

- Paalutuslaitteet tai kuor-ma-autojen kipit eivät saanousta ihan hallitsematto-masti, avorataosuudesta vas-taava ja ratasuunnitteluajohtanut Kari Fagerholmhavainnollistaa.

Kosteus ja pakkanenTunneleita lämpöeristetäänsuuaukoilla jäätymisen estä-miseksi. Kaikki tunneliase-mat varustetaan koneellisel-la lämmöntalteenotolla va-rustetulla ilmanvaihtolait-teistolla.

- Tavoitteena on, että eitehdä lämmöneristysraken-teita silloin kun niitä ei lop-putilanteessa tarvita eli kunViinikkalan ja Ruskeasannanasemat on rakennettu, tun-neliasemien rakennussuun-nittelusta vastaava MikkoInkala sanoo.

- Simulointi antoi liiken-teen yksisuuntaisuudestajohtuen lämpötilan suhteenkovia tuloksia. Pakkasmää-rästä riippuen on jäätymis-riski lännessä Aviapolikseen

ja idässä Lentoasemallesaakka. Lämmintä ilmaa va-raudutaan siirtämän kyl-mään tunnellin yhdystunne-leiden kautta puhaltimilla,Reino Pöyhönen toteaa.

Pöyhösen mukaan tunne-liin muodostuu kosteuttaväistämättä ja sitä on mah-dotonta poistaa kuivatuksel-la. Se ei tarpeellistakaan.Vuosaaren ratatunnelissahyytymisongelma on olluttietyllä veturityypillä, joka eikestä kosteutta.

Simulointi suunnittelunselkänojana

- Aerodynaamisen simuloin-nin merkitystä ei voi yliko-rostaa. Juna aiheuttaa paine-kuormia ja ilmavirtauksia,jotka pitää hallita. Asemillaon isoja lasirakenteita.Myöskään ilmavirtaukset ei-vät saa olla sellaisia, että liu-kuportaissa tuulee epämiel-lyttävästi, Fagerholm toteaa.

Toteutussuunnitteluvai-heen kaikki simuloinnit ontehnyt Pöyryn Sveitsin yk-sikkö. Tietokoneohjelmalaskee tunnelin geometrian,liikenteen toiminnan sekätuuli- ja lämpötilaolojen pe-rusteella, miten ilma tunne-lissa liikkuu.

- Mielenkiintoista on esi-merkiksi se, että kun junapysähtyy tunneliin, ilmavir-taus kestää vielä useita mi-Kehäradan reitti ja asemat.

Mikko Inkalalla, Kari Fagerholmilla ja Reino Pöyhöselläon yhteensä vuosikymmenien kokemus rata- ja tunneli-suunnittelusta.

TL 0912_27-39 3.12.2009 11:56 Sivu 28

2912/2009

nuutteja sen jälkeen. Todellaisot voimat liikuttavat ilmaa,Inkala toteaa.

- Välillä on ollut epäus-koinen olo, ettei tämä voinäin olla. Mutta kun muuta-man yön yli nukkuu, niin to-teaa että kyllä vaan. Jos si-mulointeja ei olisi tehty, pie-ni virhemahdollisuus voisiolla, Pöyhönen tuumii.

Turvallisuus on tärkeää Tunneliasemien poistumis-tiet on mitoitettu niin, ettäasemalle odotetaan saapu-van eri suunnista samanai-kaisesti kaksi täyttä kahdenSm5-yksikön junaa, minkälisäksi asemalla oletetaanolevan yhden yksikön (516henkeä) verran matkustajia.Mitoittava matkustaja määräon siten 2 580 henkeä.

Yhdyskäytävien ja kul-kuaukkojen riittävyys onvarmistettu poistumissimu-loinnein ja poistumisaikalas-kelmin. Lisäksi on tehty eril-linen palosimulointi lähtö-kohtana se, että juna palaakokonaisuudessaan 40 MWpaloteholla.

- Poistumisaikasimulointitehtiin pahimmassa mahdol-lisessa paikassa, Aviapolik-sen notkossa. Tarkasteltiinsaadaanko savu hallitusti sii-hen suuntaan mihin pelas-tuslaitos haluaa. Poistumisai-kasimulointi todensi sen, et-tä kuuteen minuuttiin saa-daan ihmiset poistumaan.Palosimulointi osoitti, että6–7 minuutin päästä pitää-kin olla pois, silloin savuaon niin paljon