Tutkiva oppiminen

Professori Kirsti Lonka

Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto

BULIMIAOPPIMISEN PERINNE ON VAHVA!

Ahmi tietoa, oksenna paperille ja unohda!

Luentoharha: Kun olen kertonut nämä asiat, ne on opittu!

Onko kurssin jälkeen elämää?

Mikä on siirtovaikutus luokkahuoneen ulkopuolelle?

Tutkivan oppimisen osatekijät[Hakkarainen 1998; Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999;2004]

2. Ongelmien asettaminen

1. Kontekstin luominen

3.Työskentelyteorioiden luominen

4. Kriittinen arviointi

7. Syventävän tiedon etsintä

6. Tarkennettujen ongelmien asettaminen

5. Uusien työskentelyteorioiden luominen

Toiminnan kohteellisuus: Opiskelijat työskentelevät yhteisen, jaetun kohteen kehittämiseksi

Vastuun kantaminen ja yhteinen tavoite: Kaikki kantavat yhdessä vastuun kokonaisuudesta, joka on suurempi kuin yksittäisen ihmisen työpanos

Tutkimusprosessi kehitellään yhdessä: Työnjaosta sovitaan ja siitä neuvotellaan

Älyllisen vastuun ottaminen: Tavoitteena on vastuun ottaminen omasta toiminnasta, eikä toiminta perustu yksinomaan opettajan älylliseen auktoriteettiin

TIEDOLLINEN TOIMIJUUS

Tutkiva ja ilmiölähtöinen oppiminenluokanopettajaksi opiskelevilla kasvatuspsykologian pääaineopinnoissa

Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on ohjata

opiskelijoita ja heidän yhteisöjään kohti asiantuntijalle tyypillistä

tapaa käsitellä ja tuottaa uutta tietoa

Keskeinen ero aktivoivaan opetukseen, että opiskelijat itse asettavat

kysymykset

Tavoitteena on kehittää sekä henkilökohtaista että yhteisöllistä

asiantuntijuutta

Kasvatuspsykologian pääaineopinnoissa sovelletaan laajempaa,

ilmiölähtöistä opiskelua, jossa peruskoulussa opetettavia aineita

tarkastellaan lähtien laajemmasta ilmiöstä (esim. Elämä ja kuolema)

Opiskelijat määrittelevät ilmiön ja kehittelevät sen

kasvatuspsykologian yliopistonlehtorin sekä eri ainedidaktiikan

resurssiopettajien tuella

DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS by Marc Prensky, 2001

1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan Digikansalaisen ajattelu on muovautunut

yhteen erilaisten apuvälineiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisötMe olemme digimuukalaisia, joiden on vaikeaa

samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihinSosiaaliset käytännöt muovautuvat uudella

tavalla: ”Vain mummot käyttää sähköpostia…”

MITEN OPETTAA DIGINATIIVEJA?Oulujoen koulu: PC Tablet -luokka

Mitä opettajaksi opiskelijat

todellatuntevat ja kokevat

opiskelujensa aikana?

Yhteisöllinen oppiminen ja tiedollinen toimijuus

yliopisto-opinnoissa (opettajaksi opiskelevilla)

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2007-2010

CASS

Metropolia

Prof. Kirsti Lonka, dos. Lasse Lipponen, Jatko-opiskelijat: Topi Litmanen, Mikko Inkinen, Annamari Heikkilä, Juha Nieminen,

Mika Tukiainen

Prof. Kai Hakkarainen

Hanni Muukkonen, Kari Kosonen, Jenna Tuomainen

Psykologian laitos, Kasvatustieteen laitos (CRADLE)

Prof. Katariina Salmela-Arontutkimusryhmä

Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Virtaus

Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa

Ajantaju katoaa

Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

VIRTAUSKOKEMUS(Csikszentmihalyi, 1993)

TUNNETILA HAASTE KOETTU

OSAAMINEN

VIRTAUS Korkea Korkea

AHDISTUS Korkea Matala

IKÄVYSTY-

NEISYYS

Matala Korkea

APATIA Matala Matala

Contextual Activity Sampling System - CASS

Java-sovellus, jolla kerätään prosessi-ja kontekstiherkkää dataaToimii 3G mobiliililaitteissa Vastaukset ja kuvat suoraan

serverissä olevaan tietopohjaan Osa laajempaa EU-projektia

(KP LAB, Prof. Kai Hakkarainen)

Miten ilmiölähtöinen tutkiva oppiminen erosi perinteisistä opintojaksoista?(Litmanen & Lonka, 2008)

Ensimmäisenä vuonna kasvatuspsykologian opiskelijat

osallistuivat muiden kanssa tavallisille opintojaksoille

Toisena opiskeluvuonna opiskeltiin ilmiölähtöisesti

Opiskelijat raportoivat seurantajakson aikana 2. vuonna

enemmän virtauskokemuksia tai ahdistusta kuin apatiaa tai

pitkästymistä

Haaste koettiin ilmiöopinnoissa systemaattisesti

korkeammaksi kuin pystyvyys, mutta tämä liittyi vain

opintoihin liittyvään aikaan

Ilmiöopintojen yhteydessä raportoitiin enemmän sekä

positiivisia että negatiivisia tunteita

Jälkeenpäin haastattelussa ”aika kultasi muistot” ja ikävimmät

tunteet unohtuivat

Miten tuottaa toimijuutta ja oppimista?

Ongelmat ja tapauksetVirtauskokemukset! Tutkiva ja ilmiölähtöinen oppiminenVertaisvuorovaikutus ja yhteisöllinen

oppiminenBlended learning (sulautetut) ympäristöt:

e-oppiminen luontevana osana elämää

Uusien tietokäytäntöjen kehittäminen:Tiedonluomisen laboratorio tuleville opettajille 2009

TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN

ILTALUKEMISTA

Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. (Teoreettinen tausta)

Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo Riikka & Lonka, K. (2005) Tutkiva oppiminen käytännössä. Opettajan matkaopas. WSOY. (Tutkivaa oppimista alakoulussa)

Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005) psykologia! Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus. WSOY

Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus – and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta-kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s. 139-158). Juva: PS-kustannus.

Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.