ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle · ekologinen ja turvallinen...

Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma

- opas järjestäjälle

Hanna Virtanen, Inkeri Pesonen, Seppo Hyyppä, Johanna Tanhuanpää

ISBN: 978-952-5267-17-4 (verkkojulkaisu)

Toimittanut: Hanna Virtanen, MTTInkeri Pesonen, MTTSeppo Hyyppä, MTTJohanna Tanhuanpää, Agropolis Oy

Valokuvat: Ypäjän Hevosopiston arkisto / Kaisa Kähö, Marko Kullanen, Kirsti Piminäinen, Helena Jansson, Hanna Virtanen, Menna Rantala, Johanna Tanhuanpää, Juha Pirkkamaa, Sirpa Kurppa, Ilari Rantala, Sonja Holma, Hippola / Pirje Paananen

Taitto: SKN Works Oy / Sirkku Stork

EquineLife-logo: Ritva Pesonen

Julkaisija ja kustantaja: Agropolis Oy, Humppilantie 9 A, 31600 Jokioinen

Julkaisuvuosi: 2008

Tämä julkaisu on toteutettu osana EquineLife-hanketta hankekumppaneiden ja lounaishämäläisten kuntien sekä Euroopan Unio-nin LIFE Ympäristö –rahoituksella. Julkaisija ja tekijät sekä heidän taustaorganisaationsa eivät vastaa mahdollisista virheistätai puutteista tässä julkaisussa eivätkä niiden julkaisun käyttäjälle mahdollisesti aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahin-goista.

5

SisällysluetteloLUKIJALLE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

1 JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUUT MÄÄRÄYKSET

HEVOSTAPAHTUMISSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

HEVOSTAPAHTUMIA KOSKEVA ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

KANSALLISET SEKÄ KANSAINVÄLISET RAVI- JA RATSASTUSKILPAILUSÄÄNNÖT . . . . .13

3 TAPAHTUMAN SUUNNITTELU

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN AVULLA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Organisaatio ja toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Nykyiset ympäristöasioiden hallintatavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Riskikartoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Näkökohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

4 YMPÄRISTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

JÄTEHUOLTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

SIIVOUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

LANTAHUOLTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

KÄYMÄLÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

JÄTEVEDET JA VESIHUOLTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

MELU JA PÖLY . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

LIIKENNE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

ENERGIAN KULUTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34

MATERIAALIEN HANKINTA JA TILAPÄINEN RAKENTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

EKOTASE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

6

5 TURVALLISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38

VARAUTUMINEN POIKKEUS- JA HÄTÄTILANTEISIIN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38

HENKILÖTURVALLISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40

HEVOSTEN TURVALLISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43

LIIKENNETURVALLISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45

VARTIOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

PÄIHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

YLEISÖTILAISUUDEN JÄRJESTÄJÄN VASTUU VAHINGOISTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

6 HEVOSTEN HYVINVOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .49

RAVIKILPAILUJA SUOMESSA KOSKEVAT SUOMEN HIPPOKSEN RAVIKILPAILUSÄÄNNÖT.

RATSASTUSKILPAILUJA PUOLESTAAN SÄÄTELEVÄT SUOMEN RATSASTAJAINLIITON

SEKÄ KANSAINVÄLISEN RATSASTAJAINLIITON FEI:N KILPAILUSÄÄNNÖT. . . . . . . . . . . .49

HEVOSEN KÄSITTELIJÄN AMMATTITAITO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .49

HEVOSTEN KILPAILUKUNTO JA -KELPOISUUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .49

ELÄINLÄÄKINTÄ JA VAROAJAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .51

DOPINGVALVONTA HEVOSTEN OSALTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .51

POIKKEUKSELLISET RATA- JA SÄÄOLOSUHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .52

7 JÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI . . . . . . . . . . . . . . .55

TOIMINTAPERIAATTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .55

SEURANTA JA ARVIOINTI SEKÄ JATKUVA PARANTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .57

8 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HYÖDYT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59

LOPUKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60

7

Suomessa järjestetään vuosittain noin 800hevosalan tapahtumaa, joihin osallistuu he-vosia yli 12 000 ja katsojia noin 870 000. He-

vostapahtumissa suuri huomio kiinnittyy luon-nollisesti hevoseen – sen hyvinvointiin ja turval-lisuuden takaamiseen. Hevostapahtumat ovatkuitenkin muiden yleisötapahtumien tavoin ku-lutustapahtumia, joista aiheutuu paljon erilaisiaympäristövaikutuksia.

Tämä opas on syntynyt EquineLife -hankkeentuotoksena. Hankkeen pilottikohteet, vuoden

Lukijalle

2006 Kuninkuusravit Forssassa ja vuoden 2007Finnderby ja niistä saadut kokemukset toimivatesimerkkeinä eri teemoja esiteltäessä. Oppaankirjoitustyössä on kokemusten ja kirjallisuudenlisäksi käytetty EquineLife-hankkeeseen tehtyjäHämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoidentekemiä opinnäytetöitä.

Toivomme kirjan kannustavan turvallisen javiihtyisän sekä ympäristömyötäisen tapahtumanjärjestämiseen!

Jokioisilla 8.5.2008

Tekijät

88

Hevosala on voimakkaasti luonnonvaroi-hin ja maankäyttöön perustuva toimiala.Hevoset tarvitsevat suurehkoja alueita ja-

loitteluun, liikkumiseen sekä tallissa oloon. Myöshevosten kilpailupaikat – raviradat, ratsastus-kentät – ovat näkyviä elementtejä maisemassa.Hevostalous ja –urheilu ei voi jatkua ja kehittyäilman, että ympäristöstä pidetään hyvää huolta.

Yleisötapahtumissa käytetään paljon kerta-käyttötavaraa ja aiheutetaan liikenneruuhkia se-kä melua. Ne näkyvät laajalle ja jokainen valitusmelusta, roskaamisesta tai häiriöstä muokkaa suu-ren yleisön ja päättäjien mielikuvia. Tapahtumas-sa ympäristöasioista huolehtiminen viestii yleisöl-le siitä, että ympäristöstä välitetään. Myönteisen jul-kisuuskuvan lisäksi ympäristöasioiden huomioimi-nen tarkoittaa järjestäjälle usein pienempiä kulu-ja esimerkiksi sähkö- ja jätelaskuissa.

Hevostapahtumissa suurin huomio kiinnit-tyy luonnollisesti itse hevoseen ja sen hyvinvoin-nin ja turvallisuuden takaamiseen. Hevonen onsaaliseläin, joten koulutettukin hevonen toimiivaistojensa varassa. Suurimman turvallisuusris-kin hevostapahtumissa muodostavat kuitenkinyleensä ihmiset, jotka eivät osaa käsitellä tai huo-mioida hevosta. Myös yleisön, kilpailijoiden ja he-vosten turvallisuus sekä hevosten hyvinvointion jatkuvasti yhä keskeisemmässä asemassa.

Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) valvoo rat-sastuskilpailuja Suomessa. Liiton alaisuuteen kuu-luvat ratsastuksen olympialajit kouluratsastus,kenttäratsastus ja esteratsastus, sekä lisäksi mat-karatsastus, lännenratsastus, valjakkoajo, vikellys,islanninhevosratsastus sekä vammaisratsastus.Kansainvälisen ratsastajanliiton FEI:n jäsenenäSRL saa järjestää myös kansainvälisiä kilpailuja.Vuosittain Suomessa järjestetään satoja kansalli-sen sekä alue- ja seuratason kilpailuja eri ratsas-tuksen lajeissa.

Mittavin ratsastustapahtuma on syksyisinjärjestettävä, maailmancupin osakilpailu Hel-sinki International Horse Show, joka on suurinsisätiloissa järjestettävä urheilutapahtuma Suo-messa. Tapahtuma houkuttelee Helsinkiin yli 40000 kävijää vuosittain. EquineLife –hankkeen pi-lottikohteena vuonna 2007 ollut Finnderby onpuolestaan maamme vanhin ja tunnetuin ulko-kentällä järjestettävä kansainvälinen ratsastuskil-pailu. Nykyisin se kerää vuosittain noin 10 000 kat-sojaa, 180 ratsastajaa ja 230 hevosta. Finnderby onensisijaisesti rataesteratsastuskilpailu, jonka yh-teydessä kilpaillaan vuodesta riippuen mahdol-lisesti myös koulu- ja kenttäratsastuksessa. Kil-pailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna1973.

Raviurheilu on volyymiltään ratsastusur-heilua suurempaa. Raviradoilla tapahtumia seu-raa vuosittain noin 800 000 katsojaa. Lisäksi rato-jen ulkopuolisissa etäpelipisteissä katsojia on lä-hes 900 000. Raveja järjestetään vuosittain noin 560,ja niihin osallistuu yli 8 000 hevosta sekä noin3 000 ohjastajaa. Ravikilpailuissa pelattavien he-vospelien (toto- ja ennakkopelit) kokonaisvaih-to on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Ravikil-pailutoimintaa Suomessa johtaa Suomen Hipposry. Suomessa raveja järjestetään ympäri vuoden,kaikkina päivänä joulua lukuun ottamatta. Kil-pailujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suur-tapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisistakilpailuista aina pieniin kylä- ja jääraveihin. Suo-messa ajetaan kaksi EM-osakilpailua, VermonFinlandia-ajo sekä vuonna 2002 EM-osakilpailuk-si noussut Kouvolan Kymi GP. Suurin ravitapah-tuma Suomessa on kuitenkin suomenhevosilletarkoitettu Kuninkuusravit. Ensimmäiset Ku-ninkuusravit pidettiin vuonna 1924, ja viime vuo-sina siitä on kasvanut yksi mittavimmista suoma-laisista kesätapahtumista 60 000 katsojallaan.

1 Johdanto

Kuva 1. Vuoden 2006 Kuninkuusraveissa Forssassa yleisöä oli paikalla kahden päivän aikana 60 000.

9

Tämä opas on tarkoitettu hevostapahtu-mien järjestäjille malliksi ympäristö-, turvallisuus-ja hevosten hvyinvointiasioiden kehittämisessä.Työkaluna asioiden kehittämisessä on käytettyympäristöasioiden hallintajärjestelmiä, jotka ontarkoitettu erilaisten organisaatioiden (tässä ta-pauksessa tapahtumaorganisaation) ympäristö-asioiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Op-paassa esitettyjä asioita on sovellettu vuoden 2006Forssan Kuninkuusraveihin sekä kesän 2007 Finn-derbyyn Ypäjällä. Toimintamallit ja esimerkiton pyritty tuomaan esille mahdollisimman yksi-tyiskohtaisesti, jotta toiminnot olisi helppo sovel-taa myös muualla. Kirjan alussa taustoitetaan he-vostapahtumia koskevaa lainsäädäntöä ja muitasääntöjä. Luvussa 3 kerrotaan ympäristöjärjestel-mistä sekä niiden tavoitteista. Tämän jälkeen lu-vuissa 5, 6 ja 7 avataan hevostapahtumien ympä-ristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointinäkö-

kohtia ja kerrotaan toimenpiteistä pilottitapahtu-mista. Lopuksi luvussa 8 annetaan työkaluja jär-jestelmän toteuttamiseen. Jokaisen luvun peräs-sä on kysymyspatteristo, joka on tarkoitettu hel-pottamaan paitsi itse asioiden ymmärrystä, myösasioiden soveltamistyötä itse tapahtumaan.

Vaikka esimerkkeinä toimivat isot tapahtu-mat, ovat tässä kirjassa kerrotut ympäristö-, tur-vallisuus- ja hyvinvointinäkökohdat samantyyp-pisiä tapahtuman koosta riippumatta. Oppaassakeskitytään turvallisuuden osalta hevosten ja ih-misten fyysiseen turvallisuuteen. Tietoturvallisuu-teen, elintarviketurvallisuuteen, sähköturvalli-suuteen, teknisten järjestelmien ja rahan käsitte-lyn turvallisuuteen ei tämän oppaan puitteissapuututa. Näistä kaikista osa-alueista on jo olemas-sa hyviä oppaita.

LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUUT MÄÄRÄYKSET HEVOSTAPAHTUMISSA

Kaikkia tapahtumia ja niiden järjestämistäsäätelevät kansallinen lainsäädäntö ja kun-takohtaiset säädökset. Lisäksi hevostapah-

tumia koskevat eläinsuojelusäädökset sekä omat,toimialakohtaiset säännöt, kuten kansalliset sekäkansainväliset ravi- ja ratsastuskilpailusäännöt.

Tapahtumaa järjestettäessä tärkeimmät vi-ranomaistahot ympäristö- ja turvallisuusasioissaovat kunnan ympäristö- ja terveysviranomai-nen, rakennusvalvontaviranomainen, pelastus- japoliisilaitos sekä liikennemerkkiasioissa tielaitos.Viranomaisiin tulisi ottaa yhteyttä jo aikaisessasuunnitteluvaiheessa.

Tapahtumaa järjestettäessä tulee muistaa seuraa-vat ilmoitukset ja suunnitelmat:

� Kirjallinen ilmoitus yleisötilaisuudesta po-liisille (entinen huvilupa)

� Melu- ja tärinäilmoitus kunnan ympäristö-viranomaiselle

� Pelastus/turvallisuussuunnitelma, jota laa-dittaessa ollaan yhteydessä ainakin kun-nan pelastustoimeen sekä poliisiin

� Jäte- ja saniteettihuoltoselvitys pelastus-suunnitelman yhteydessä

� Suurissa tapahtumissa liikennesuunnitelmapoliisille

Kirjallinen ilmoitus yleisötilaisuudesta tuleeolla poliisilla vähintään viisi vuorokautta ennentilaisuutta. Mikäli tapahtuma on luonteeltaan sel-lainen, ettei se edellytä erityistä järjestyksen val-vontaa, tai tapahtuman osallistujien määrä on vä-häinen, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.

TAPAHTUMIA KOSKEVAKESKEINEN YMPÄRISTÖ-LAINSÄÄDÄNTÖ

� Kunnalliset jätehuoltomääräyksetJätelain 17§ mukaan kunnalla on mahdol-lisuus antaa kuntaa tai sen osaa koskevia ylei-siä määräyksiä. Kunnan jätehuoltomää-räykset voivat esimerkiksi velvoittaa tapah-tuman järjestäjiä erottelemaan hyötykäyt-töön soveltuvia jätteitä, kuten pahvi-, bio-ja energiajätettä.

� Kunnalliset ympäristönsuojelumää-räyksetYmpäristönsuojelulain 19§ mukaan kunta voiantaa tarpeellisia, paikallisista olosuhteistajohtuvia kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiämääräyksiä. Tapahtumia koskevat määräyk-set liittyvät tavallisesti meluntorjuntaan.

10

2 Lainsäädäntö ja muut määräykset hevostapahtumissa

� Ympäristönsuojelulaki ja -asetus(86/2000, 169/2000)Lain tavoitteena on ehkäistä ympäristön pi-laantumista, turvata terveellinen ja viihtyi-sä ympäristö, ehkäistä jätteiden syntyä jaedistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.

� Jätelaki ja –asetus (1072/1993, 1390/1993)Laki koskee jätettä, sen syntymisen ehkäi-semistä sekä sen vaarallisen ja haitallisenominaisuuden vähentämistä, jätteen hyö-dyntämisen edistämistä, jätehuollon muu-ta järjestämistä, roskaantumisen ehkäise-mistä sekä roskaantuneen alueen puhdista-mista.

YmpäristölupaYmpäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaantoimintaan on oltava lupa. Ympäristöluvassa voi-daan luvansaajalle määrätä myös tapahtuman jär-jestämiseen liittyviä rajoituksia tai ehtoja. Esimer-kiksi Suomen suurin yksittäinen hevosenomista-ja, Hevosopisto Oy, on ympäristöluvan piirissä.(YSL 43 §, NaapL 17 §)’.

Ravikeskukset ovat harvoin ympäristöluvanalaisia, mutta viranomainen saattaa tulevaisuudes-sa tulkita useiden tallien muodostamien kokonai-suuksien välille ’teknisen ja toiminnallinen yhtey-den, (Ympäristönsuojelulain 35§), jolloin lupara-jana oleva 60 hevosen määrä ylittyy helposti.

Hygienia- ja turvallisuussäädökset

� Terveydensuojelulaki ja -asetus(763/1994, 1280/1994)Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yk-silön terveyden ylläpitäminen ja edistämi-nen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja pois-taa sellaisia elinympäristössä esiintyviä teki-jöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.Laki ja asetus ohjaavat tapahtumanjärjestä-misessä elintarviketurvallisuutta ja -hygie-niaa sekä jätehuollon järjestämistä.

� Elintarvikelaki (23/2006)Elintarvikelain tarkoituksena on muunmuassa varmistaa elintarvikkeiden ja niidenkäsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden

hyvä terveydellinen ja muu elintarvike-määräysten mukainen laatu ja suojata ku-luttajaa elintarvikemääräysten vastaistenelintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaa-roilta ja taloudellisilta tappioilta.

� Yleinen hygienia-asetus (852/2004/EY)Hygienia-asetus sisältää kaikkia elintarvike-huoneistoja koskevat yleiset rakenteellisetja toiminnalliset vaatimukset, vaatimuksetelintarvikkeiden kuljetukselle ja käsittelyl-le, vesihuollolle, henkilökunnan hygienial-le ja koulutukselle, elintarvikkeiden pakkaa-miselle ja lämpökäsittelylle ja elintarvikejät-teen käsittelylle sekä kasvien ja eläinten al-kutuotantoa koskevia vaatimuksia.

� Sosiaali- ja terveysministeriön päätös54/ 02/ 95Säätelee ulkona tai suuressa tapahtumassatapahtuvaa elintarvikkeiden myyntiä. Suu-rella yleisötilaisuudella tarkoitetaan tilai-suutta, johon ennakoidaan osallistuvan yh-tä aikaa yli 500 henkeä.

� Järjestyslaki (612/2003)Järjestyslaki pyrkii edistämään järjestystä jaturvallisuutta yleisillä paikoilla. AiemminSuomessa olivat voimassa kunnissa hyvin-kin erilaiset järjestyssäännöt, mutta nytyleiseen järjestykseen liittyvät säännöt ovatkoko maassa samat.

� Pelastuslaki sekä Valtioneuvoston asetuspelastustoimesta (468/2003, 787/2003)Pelastuslakia sovelletaan tulipalojen ja mui-den onnettomuuksien ehkäisyyn, pelas-tustoimintaan ja väestönsuojeluun.

� Sosiaali- ja terveysministeriön asetuselintarvikkeiden myynnistä ulkotilassasekä suurten yleisötilaisuuksien hygi-eenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta(731/2007)Asetus tarkentaa Terveydensuojelulain 25§ ohjeita mm. suurten yleisötilaisuuksien jä-tehuollosta.

11


� Laki eräistä naapuruussuhteista(Naapuruussuhdelaki) (26/1920)Lain tavoite on naapurien suojaaminenkiinteistöjen ja niiden käytöstä aiheutu-vien vaikutusten haittavaikutuksilta. Laki si-sältää säännöksiä rakennusten käytöstä ja si-joittamisesta siten, ettei niistä aiheudu naa-pureille kohtuutonta haittaa.

� Työturvallisuuslaki (738/2002)Lain tarkoituksena on parantaa työympäris-töä ja työolosuhteita työntekijöiden työky-vyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä en-nalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, am-mattitauteja ja muita työstä ja työympäris-töstä johtuvia työntekijöiden fyysisen jahenkisen terveyden haittoja.

� Kokoontumislaki (530/1999)Kokoontumislain tarkoituksena on turva-ta perustuslaissa säädetyn kokoontumis-

12

vapauden käyttämistä sekä ohjata yleistenkokousten ja yleisötilaisuuksien järjestä-mistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla sään-nöksillä.

� Laki järjestyksen valvojista (533/1999)Laissa säädetään järjestystä ja turvallisuut-ta valvomaan asetettujen henkilöiden, elijärjestyksenvalvojien, velvollisuuksista javaltuuksista. Järjestyksenvalvojat on voituasettaa tehtävään esimerkiksi kokoontu-mislain (530/1999) ja järjestyslain (612/2003)nojalla.

� Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä–asetus (132/1999, 895/1999)Lain tarkoitus on taata alueiden käyttö ja ra-kentaminen niin, että siinä luodaan edelly-tykset hyvälle elinympäristölle sekä ediste-tään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaali-sesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kuva 2. Suurissa yleisötapahtumissa liikenteen- ja pysäköinninohjauksen onnistuminen vaikuttaa merkittävästi koko tapahtu-man onnistumiseen. Kuvassa Jokioisten Lions Clubin talkootyöläisiä valmistautumassa Kuninkuusravikoitokseen Forssassa.


13

Edellä esitetty lainsäädäntö koskee kaikkiayleisötapahtumia. Hevostapahtumia koskee lisäk-si eläinsuojelulainsäädäntö.

Hevostapahtumia koskeva eläinsuojelulainsäädäntöHevostapahtumaan osallistuvia ratsastajia, he-vosenomistajia ja –ohjastajia koskevat hevosalanomien säännösten lisäksi myös eläinsuojelusää-dökset. Tapahtuman järjestäjän on eläinsuojelu-lain toteuttamiseksi tarjottava sellaiset puitteet he-vosille, että ne eivät joudu kärsimään kilpailuta-pahtumassa. Hevostapahtumia koskeva lainsää-däntö kattaa seuraavat lait ja asetukset:

� Eläinsuojelulaki ja –asetus (247/1996,396/427)Lain tarkoituksena on suojella eläimiä par-haalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä,kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena 11 onmyös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvääkohtelua.

� Eläinkuljetusasetus (Neuvoston asetus EYN:o 1/2005)Neuvoston asetus eläinten kuljetuksestasäätelee selkärankaisten eläinten kaupalli-sen toiminnan yhteydessä tapahtuvaa kul-jetusta.

� Laki eläinten kuljetuksesta (1429/2006)Lailla on pantu täytäntöön eläinkuljetusase-tus ja säädetty eläinkuljetusasetuksen ulko-puolelle jäävistä eläinten kuljetuksista. Sää-dösten tarkoituksena on suojella eläviä eläi-miä kuljetuksessa ja sen yhteydessä vahin-goittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikel-ta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta jakärsimykseltä.

� Laki ja asetus eläinten lääkitsemisestä(617/1997)Lain tarkoituksena on ehkäistä ja vähentääeläinten lääkitsemisestä ihmisille, eläimille

ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Lakia so-velletaan lääkkeiden ja muiden eläintenkäsittelyssä käytettävien aineiden sekä eläin-ten lääkitsemisessä käytettävien välineidenkäyttöön eläimille. Lisäksi lakia sovelletaannäiden aineiden ja välineiden valvontaan.

Jokaisessa kansallisen tai kansanvälisen tasonhevoskilpailussa on oltava vähintään yksi eläin-lääkäri, joka valvoo eläinsuojelusäädösten nou-dattamista kilpailupaikalla. Tarkemmin eläin-suojeluvalvonnasta ja siihen liittyvistä lajisäännöis-tä kerrotaan luvussa 4 Hevosen hyvinvointi.

KANSALLISET SEKÄKANSAINVÄLISET RAVI- JARATSASTUSKILPAILUSÄÄNNÖT

Raviurheilua Suomessa säätelevät Suomen Hip-poksen ravikilpailusäännöt, joita kaikkien ravikil-pailuihin osallistuvien on noudatettava kilpailu-alueella kilpailuaikana. Kilpailutoiminnassa jahevosten käsittelyssä on noudatettava eläinsuo-jelulakia sekä muita eläinten käsittelyä koskeviamääräyksiä.

Jokaisella maalla on omat ravikilpailusään-tönsä, joihin osallistujan on perehdyttävä ulko-mailla kilpaillessaan. Niiden osalta saa tarkemmintietoa Suomen Hippoksesta.

Kansallisissa ratsastuskilpailuissa noudate-taan Suomen Ratsastajainliiton kilpailusääntöjä,joihin sisältyy yleinen osa sekä lajikohtaiset osiot.

Kansainvälisissä ratsastuskilpailuissa, kutenFinnderbyssä, toimitaan kansainvälisen ratsasta-jainliiton FEI:n (Fédération Equestre Interna-tionale) sääntöjen mukaisesti. FEI:n säännöt sää-televät hyvin tarkoin kansainvälisen ratsastuskil-pailun järjestämistä ja sen edellytyksiä. LisäksiFEI:llä on erikseen kirjattuna Code of Conduct elihevosen hyvinvointiin tähtäävät periaatteet, jot-ka löytyvät kansainvälisten kilpailujen kutsustasekä säännöistä.


TAPAHTUMAN SUUNNITTELU YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN AVULLA

14

Kaikki tapahtumat aiheuttavat ympäristö-vaikutuksia – esimerkiksi erilaisia päästö-jä ja jätteitä. Viime vuosina tapahtumien

ympäristöasioiden hoitoon on alettu kiinnittääyhä enemmän huomiota panostamalla esimerkik-si jätteiden lajitteluun, liikennekysymyksiin jaenergiankulutuksen vähentämiseen. Massata-pahtumiin on sovellettu myös ympäristöjärjestel-miä.

Ympäristöjärjestelmien tavoitteena on ohja-ta erilaisia organisaatioita ottamaan ympäristöasiathuomioon kattavasti toiminnassaan sekä paran-taa ympäristömyötäisen toiminnan tasoa. Päämää-ränä on pienentää ympäristövaikutuksia, välttääympäristövahinkoja ja hallita riskejä. Muunmuassa suunnistuksen MM-kisat Tampereella2001, yleisurheilun MM-kisat Helsingissä 2005 se-kä Torinon olympialaiset 2006 käyttivät ympäris-töasioiden hallintajärjestelmiä kehittääkseen ta-pahtumaa ympäristömyötäisempään suuntaan.

Euroopassa on käytössä lähinnä kaksi standar-doitua ympäristöjärjestelmää, EMAS ja ISO14001.EMAS (Eco-Management and Audit Scheme) onEuroopan yhteisön ympäristöasioiden hallinta- jaauditointijärjestelmä. Se on Euroopan yhteisön jä-senmaille tarkoitettu ympäristöasioiden hoitoa pa-rantava järjestelmä. ISO 14001 (International Or-ganization for Standardization) on kansainvälisenstandardoimisjärjestön kehittämä ympäristöasioi-den hallinnan standardi. Järjestelmät ovat perus-periaatteiltaan samanlaisia. Molemmissa järjestel-män rakentamisen ohjeet ja vaatimukset ovat pe-rusperiaatteiltaan kuvan 3 mukaista. Ainoa suu-ri käytännön ero ISO14001:n ja EMAS:n välillä onse, että EMAS- järjestelmässä on laadittava julki-

nen selonteko toimipaikan tai organisaation ym-päristöasioista. Standardoitujen järjestelmien li-säksi Euroopassa on eri toimialoille räätälöityjäomia ympäristöjärjestelmiä, esimerkiksi Suomes-sa käytössä olevat pk-yrityksille tarkoitettu EcoS-tart ja Kirkon ympäristödiplomi.

Ympäristöjärjestelmän soveltaminen tapah-tumiin on oma haasteellinen kokonaisuutensa.Tapahtuma kestää yleensä vain hyvin lyhyenajan, sen järjestäminen on usein vastuutettu mo-nelle eri taholle ja talkooväkeä on runsaasti. Li-säksi tapahtumaa järjestettäessä organisaationresurssit on venytetty äärimmilleen, ja kiire lei-maa työtä. Oman haasteensa asettavat Kunin-kuusravien kaltaiset liikkuvat tapahtumat, jois-sa järjestäjä ja tapahtumapaikka vaihtuvat vuo-sittain. Tällöin tapahtuman järjestäminen onkertaluontoinen projekti jokaiselle järjestäjälle,jolloin kaiken pitää onnistua kerralla.

LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS

Kun organisaatio ryhtyy rakentamaan ympäris-töasioiden hallintajärjestelmää, on sen tiedettä-vä oman toimintansa lähtötaso – vain siten voi-daan asettaa tavoitteita paremman toiminnan saa-vuttamiseksi. Lähtötilanteen kartoitusta kutsu-taan nimellä nykytila-analyysi tai ympäristökat-selmus. Tässä oppaassa ympäristöasioiden lisäksimyös hevosen hyvinvointiin ja tapahtuman tur-vallisuuteen liittyvät seikat on huomioitu.

Usein sama joukko ihmisiä järjestää kisatvuodesta toiseen, jolloin asiat ovat heidän mielis-sään ns. hiljaisena tietona. Tämä tieto on hyvä saa-

3 Tapahtuman suunnittelu ympäristöjärjestelmän avulla


15

Kuva 3. Jatkuvan parantamisen ympyrä hevostapahtumassa.

da tallennetuksi, jotta työ- ja toimintaohjeet täs-mentyvät ja viestintä helpottuu. Dokumentoin-ti helpottaa seuraavan tapahtuman järjestämistä,kun kirjalliset tallenteet esimerkiksi työnohjauk-seen ovat käytettävissä. Tiedon keräämisessä ja tal-lentamisessa voidaan käyttää apuna vaikkapaopinnäytetyön tekijää, mikäli resurssit ovat tiu-kassa.Ympäristökatselmuksessa kuvataan seuraavat asiat:

1. Tapahtuman organisaatio ja toiminnot2. Tapahtumaa koskeva lainsäädäntö, mää-

räykset ja sidosryhmien vaatimukset 3. Tapahtumaa koskevat nykyiset ympäristö-,

hyvinvointi- ja turvallisuus -asioiden hallin-tatavat (ts. miten kyseisiä asioita on hoidet-tu tähän asti, esimerkiksi jätehuolto)

4. Riskikartoitus sekä aikaisemmat vaara- jaonnettomuustilanteet

5. Tapahtumaan liittyvät ympäristö-, hyvin-vointi- ja turvallisuus –vaikutukset

Kun lähtökartoitus on tehty, organisaation toi-mintatavat suunnitellaan sellaisiksi, että ne aiheut-tavat mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja.

Organisaatio ja toiminnotTapahtuman organisaatiosta ja toiminnoista onhyvä piirtää kuva, jolloin koko tapahtuman toi-minnot voidaan hahmottaa helposti. Suurissa ta-pahtumissa tähän yleensä pyritäänkin. Organisaa-tiokuvasta tulevat esille vastuut ja niiden suhteet.Myös toiminnot voi piirtää kuvan muotoon, jol-loin tapahtuman koko ja laajuus tulee hyvin esil-

TietoisuusSitoutuminenOsaaminenOppiminen

1. Tapahtumanorganisointi

2. Ympäristö-näkökohtien

tunnistaminen

3. Ympäristö-tavoitteiden ja -politiikanlaatiminen

4. Ympäristö-ohjelma:

• Toimenpiteet• Vastuut

• Aikataulut• Mittarit

TAPAHTUMA

5. Tapahtumanauditointi

6. Tuloksistaviestiminen

7. Parannus-ehdotuksetseuraavaan

tapahtumaan

le, ja ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvin-vointinäkökohtien osoittaminen on helpompaa.

LainsäädäntöYmpäristöjärjestelmän keskeinen edellytys on, et-tä organisaatio, tässä tapauksessa tapahtumaorga-nisaatio, täyttää lainsäädännön vaatimukset ja jo-pa ylittää ne. Keskeinen hevostapahtumia koske-

16

va ympäristö-, turvallisuus- ja hevosten hyvin-vointilainsäädäntö on esitetty luvussa 2. Kuiten-kin lainsäädäntö- ja lupa-asiat tulee tarkistaa vi-ranomaisilta, sillä jokaista kuntaa koskevat esimer-kiksi oma jätehuolto- ja ympäristösäädökset. Kai-kissa lainsäädäntöön liittyvissä asioissa kunnan vi-ranomainen on ensimmäinen taho, johon kan-nattaa ottaa yhteyttä.

Kuva 4. Prosessikuva hevostapahtumasta

Nykytila-analyysin jälkeen tapahtumanjärjestäjällä pitäisi olla vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

� Mitä toimintoja ja oheistoimintoja tapahtumaan kuuluu, ja kuka niistä on vastuussa?� Miten ympäristö, turvallisuus-, ja hevosen hyvinvointiasioita tapahtumassa

hoidetaan tällä hetkellä?� Noudatetaanko tapahtumassa lainsäädäntöä ja muita tapahtumaa koskevia sääntöjä?� Millaisia vaara- tai onnettomuustilanteita aikaisempina vuosina on ollut, ja mitä

niistä on opittu?� Mitkä ovat tapahtuman merkittävät ympäristö-, turvallisuus-, ja hevosen

hyvinvointinäkökohdat?


Resurssit

Yleisö

Osallistujat

Sidosryhmät

Kilpailutoiminta

Eläinsuojelu ja -valvonta

Hevosten ylläpito ja majoitustilat

Markkinointi- ja viestintä

Oheis- ja myyntitoiminta

Ravintolatoiminta

Turvallisuus

Jäte- ja saniteettihuolto

Rakentaminen ja tekniikka

Liikennejärjestelyt

Totalisaattori

17


YMPÄRISTÖASIAT1) Jätteet ja käymälät2) Liikenne3) Melu ja naapuruston kärsimä häiriö4) Energiankulutus5) Viestintä ja ympäristövalistus6) Vaikuttaminen alihankkijoihin ja

sidosryhmiin (sisältää leirintä-alueet jailtajuhlan)

7) Materiaalien hankinta8) Tilapäinen rakentaminen9) Jätevedet ja vesihuolto

TURVALLISUUSASIAT1) Työntekijöiden, kilpailijoiden ja

yleisön turvallisuus2) Hevosten turvallisuus

(sis. varikkoalueen javoittajaseremonioiden turvallisuuden)

3) Elintarvikkeiden turvallisuus4) Rahojen käsittely5) Toimitilaturvallisuus (sis. varikkoalueen)6) Tietoturvallisuus7) Teknisten järjestelmien turvallisuus8) Ympäristöturvallisuus9) Liikenneturvallisuus10) Hätätilanteet (sekä ihmiset että hevoset)

HYVINVOINTIASIAT1) Hevosen kilpailukunto2) Juomaveden saatavuus (vesihuolto)

(huomioidaan myös ympäristöasioissa)3) Kaviouran ja verryttelyalueiden kunto4) Säätilan vaikutukset5) Melu (huomioidaan myös

ympäristöasioissa)6) Hevosen ja ohjastajan varusteet7) Hevosen käsittelijän ammattitaito

8) Hevoskuljetuskalusto ja itse kuljetus9) Pesumahdollisuudet10) Valjastuskatokset ja -karsinat sekä

hoitotilat

Tämän jälkeen ryhmän jäsenet arvioivat nemerkittävimmät osa-alueet ympäristö-, turval-lisuus- ja hyvinvointiasioiden osalta eli neosa-alueet, jotka kaipasivat eniten kehittä-mistä vuoden 2006 Kuninkuusraveissa.

Merkittäviksi näkökohdiksi valittiin:Ympäristö

� jätehuolto ja jätteiden lajittelun tehos-taminen

� alueen yleinen siisteys� lantahuollon tehostamisen varikkoalu-

eella.Turvallisuus

� osallistujien, hevosten ja työntekijöi-den turvallisuuden takaaminen varikko-ja kilpailualueella

� varautuminen hevosten loukkaantu-miseen

Hevosten hyvinvointi� kaviouran ja verryttelyalueiden kun-

non varmistaminen� säätilan vaikutusten huomioiminen� juoma- ja pesuveden saatavuuden var-

mistaminen� eläinlääkintäpalvelujen lisääminen

Alustavien suunnitelmien pohjalta laadittiintarkemmat toimenpidesuunnitelmat, joitakäytiin läpi myös Kuninkuusravien eri toimi-kuntien vetäjien kanssa. Näistä on tarkemmintietoa luvussa 8 järjestelmän toteuttaminen jaarviointi

Kuninkuusravien 2006 työryhmä lähti aluksi arvioimaan sitä, mitä kaikkia ympäristö, turval-lisuus- ja hevosten hyvinvointinäkökohtia tapahtumaan liittyy. Työryhmä kävi läpi muunmuassa alaan liittyvää kirjallisuutta ja tutkimustietoa, lainsäädäntöä sekä tapahtumia, joissaympäristöasiat on huomioitu. Työryhmän jäsenet myös vierailivat elokuussa 2005 Seinäjoenkuninkuusraveissa. Alla koottuna lista erilaisista näkökohdista, joita ravitapahtumien ympäristö-, turvallisuus-ja hevosten hyvinvointiasioihin liittyy:

Lainsäädäntö sekä muut tapahtumaa koske-vat säädökset on hyvä listata. Kannattaa myös har-kita, tulisiko lainsäädännön seuraaminen vas-tuuttaa tietyille henkilöille tapahtumaorgani-saatiossa.

Nykyiset ympäristöasioiden hallintatavatNykyiset tapahtuman ympäristöasioiden hallin-tatavat saadaan selville haastattelemalla siivouk-sesta, jätehuollosta, käymälöistä, rakentamisestajne. vastaavia henkilöitä. Haastatteluin voidaankartoittaa myös turvallisuuteen ja hevosen hyvin-vointiin liittyvät seikat, sillä ne ovat keskiössä he-vostapahtumissa.

RiskikartoitusHenkilöiden, eläinten ja ympäristön fyysiseenturvallisuuteen liittyy runsaasti riskejä kutenterveys-, tapaturma- ja ympäristöriskejä. Seu-rauksena näistä tulee myös esimerkiksi taloudel-linen tai imagoriski.

Riskikartoitus voidaan tehdä esimerkiksi työ-pajatyyppisessä istunnossa tapahtuman prosessi-tai organisaatiokuvan pohjalta, jossa tapahtu-man keskeiset henkilöt eri vastuualueilta yhdes-sä pohtivat tapahtuman riskejä ja vaaratilanteita.

Riskit kerätään listaksi, arvioidaan niiden vaka-vuus, ja tehdään toimenpidesuunnitelmat niihinvarautumiseksi. Liitteessä 1 on esimerkki riskienarviointilomakkeesta, ja lisäksi luvussa 5 Varau-tuminen poikkeus- ja hätätilanteisiin käydään lä-pi pelastussuunnitelmaan sisällytettävää vaarati-lanteisiin varautumista.

Riskikartoituksen lisäksi tulee kartoittaa ta-pahtuman aikaisemmat vaara- ja onnettomuus-tilanteet. Tämä tehdään haastattelemalla pitkä-aikaisia työntekijöitä ja käymällä läpi mahdolli-sia tapahtumasta tehtyjä raportteja. Kun vaara-ja onnettomuustilanteet on käyty läpi sekä riski-kartoitus laadittu, tarkistetaan että tarvittavattoimenpiteet vaaratilanteiden estämiseksi on teh-ty.

Näkökohdat Lopuksi tapahtuman edellisten tietojen ja koke-musten perusteella ympäristö-, turvallisuus- ja he-vosten hyvinvointinäkökohdat voidaan miettiäyhteisessä palaverissa eri vastuuhenkilöiden kes-ken. Käymällä läpi tämän oppaan luvut 4 - 6 onmahdollista kartoittaa oman tapahtuman kehit-tämiskohteet. Ekotaseen laskemisesta sekä riski-arvioinnista voi myös nousta kohteita näkökoh-diksi.

18

TARKISTUSLISTA

� Onko tapahtuman organisaatio kuvattu ja toiminnot listattu?� Oletteko selvittäneet tapahtumaan liittyvän ympäristö-, turvallisuus- sekä

hevosen hyvinvointilainsäädännön, määräykset ja sidosryhmien vaatimukset? � Onko nykyiset ympäristöasioiden toimintatavat dokumentoitu (esim.

jätehuolto)?� Onko aikaisemmat vaara- ja onnettomuustilanteet listattu ja käyty läpi siten,

että ne eivät voi enää toistua?� Onko kaikki edellä oleva selkeästi dokumentoitu?

Ympäristökatselmukseen kuuluvat ympäristö-, turvallisuus- sekä hevosen hyvinvoin-ti -näkökohdat voidaan kirjata ylös ja arvioida vasta, kun oppaan luvut 4 - 6 on käyty lä-pi. Luvussa 7 on lisäksi käytännön vinkkejä tavoitteiden laatimiseen.


19

4 Ympäristö

YMPÄRISTÖ

Ympäristöasioiden yhä parempi huomioimi-nen on paitsi imago- ja kustannuskysymys,myös sijoitus riskienhallintaan ja ympäris-

töhaittojen ehkäisemiseen. Lisäksi ennakoidaan ki-ristyvän ympäristölainsäädännön vaikutuksia.

Hevostapahtumia koskevat ympäristönäkökoh-dat ovat mm. seuraavia:

� jätteet ja roskaantuminen� käymälät� maaston kuluminen� liikenne� melu ja pöly� materiaalien hankinta ja kulutus� ravintolatoiminta� energiankulutus� vesihuolto ja jätevesien käsittely� tilapäinen rakentaminen� ympäristöviestintä

Tapahtumasta riippuen eri ympäristönäkö-kohdat painottuvat eri tavoin - esimerkiksi kaikis-sa tapahtumissa ei synny kohtuuttomasti melua,tai jätevesien johtaminen hoituu kunnan viemä-

röinnin kautta. Siksi ympäristönäkökohdat onmietittävä erikseen jokaisen tapahtuman kohdal-la.

Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin todeta, et-tä jätehuolto ja siivous sekä käymälät kannattaaaina hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tapah-tuma ei ole onnistunut, jos alue on epäsiisti ja ves-sat haisevat ja niihin pitää jonottaa. Jätteiden la-jittelu antaa kuvan modernista tapahtumasta, jos-sa pidetään huolta ympäristöstä.

JÄTEHUOLTO

Tapahtuman järjestäjä on aina velvollinen huo-lehtimaan alueen siistinä pitämisestä ja syntyvienjätteiden lajittelusta ja kuljetuksesta. Jätehuoltoasuunniteltaessa ensimmäiseksi tulisi tarkistaakunnan jätehuoltomääräykset ja olla jätehuolto-yritykseen yhteydessä. Kunnianhimoiset suunni-telmat voivat kariutua hintaan tai jätteen hyöty-käytön puuttumiseen alueella, mikäli suunnitel-mista ei keskustella ajoissa.

Jätehuollon suunnittelu on tärkeä aloittaa he-ti tapahtuman muun suunnittelun yhteydessä,

Hevostapahtumien ympäristöasioita säätelevät keskeiset lait ja säädökset:

� Kunnalliset jätehuoltomääräykset� Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset� Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000, 169/2000)� Jätelaki ja -asetus (1072/1993, 1390/1993)� Ympäristölupa

jotta se saadaan toimivaksi. Tässä oppaassa on jä-tehuollon osalta hyödynnetty Roskajoukko Oy:n(2003) laatimaa Tapahtumajärjestäjän käsikirjaa,Ympäristö- ja terveys -lehden julkaisemaa Tur-vallinen yleisötilaisuus –teosta (2003), Tapahtu-manjärjestäjän ympäristö-opasta (1999) sekä Equi-neLife- hankkessa Kuninkuusravien 2006 ja Finn-derbyn 2007 aikana hankittuja kokemuksia.

Jätelaki ja jätehuoltomääräyksetJätteiden käsittelyä ja loppusijoittamista sääteleeSuomessa Jätelaki ja -asetus. Jätelain mukaan”Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mah-dollista ja jos hyödyntämisestä ei aiheudu lisäkus-tannuksia verrattuna muulla tavoin järjestet-tyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyö-dyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisestisen sisältämä energia (6 §)”. Myös Terveydensuo-jelulaissa (763/1994) sekä Sosiaali- ja terveysminis-teriön asetuksessa elintarvikkeiden myynnistäulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygi-eenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007)säädetään suurten tapahtumien jätehuollosta.

Kunnalla on jätelain nojalla velvollisuushuolehtia mm. jätehuollon viranomaistehtävis-tä, jätehuollon palvelu- ja neuvontatehtävistä se-kä hoitaa ympäristönsuojeluviranomaisen valvon-tatehtäviä jäteasioissa. Kunnilla on omat jätehuol-tomääräyksensä, joita kunnan alueella on nou-datettava. Pääkaupunkiseudulla jätehuoltomää-

räykset sisältävät jätteiden lajitteluvelvoitteenmyös yleisötapahtumille. On odotettavissa, ettätulevaisuudessa lajitteluvelvoite lisätään myösmuiden, ainakin suurempien kaupunkien jäte-huoltomääräyksiin.

Tapahtuman jätehuolto kannattaa aina kil-pailuttaa. Kilpailutusta tehtäessä tulee olla jo tar-kasti selvillä esimerkiksi siitä, lajitellaanko tapah-tumassa jätteitä. Jätehuoltoyrityksen kalustostariippuu, voidaanko eri jakeita kerätä. Jätteidenhyötykäyttömahdollisuudet riippuvat siitä, löy-tyykö tapahtumapaikan lähikunnista sopivia kä-sittelylaitoksia.

Jätteiden lajitteluTapahtumassa tyypillisesti muodostuvia jätejakei-ta ovat biojäte (ruoantähteet), paperi ja pahvi(esitteet, pahvilaatikot), pullot ja alumiinitölkit,mehutölkit, pakkaus- ja elintarvikemuovit sekäjäätelö- ja karkkipaperit. Esimerkillisessä lajitte-lussa hyötykäyttöön saadaan kaikki jätteet, me-tallia sisältäviä jäätelö- ja karkkipapereita lukuunottamatta.

Jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet vaih-televat paikkakunnasta riippuen. Joillakin paik-kakunnilla on mahdollista lajitella hyötykäyttöönlähes kaikki syntyvä materiaali, toisissa vain mur-to-osa. Ennen päätöstä lajittelun järjestämisestätulee tarkistaa, onko lajiteltavat jakeet mahdol-lista saada hyötykäyttöön omalla alueella.

20

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) alueen jätehuoltomääräykset yleisöti-laisuuksien osalta (22 §): Kaikissa yleisötapahtumissa, joissa yleisölle tarjotaan elintarvikkei-ta, tulee muusta yhdyskuntajätteestä erotella ainakin seuraavat hyötykäyttöön soveltuvat jät-teet:

pahvi, jos syntyy yli 50 kg tapahtumassa,biojäte, jos syntyy yli 50 kg tapahtumassa, energiajäte (kartonkitölkit ja –mukit, pikarit ja muovit), jos syntyy yli 50 kg tapahtumassa.

Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta janeuvonnasta. Määräyksessä mainitut jätemäärät syntyvät noin 2000-3000 hengen tapahtumis-sa. Lajitteluvelvoite pääkaupunkiseudulla koskee siis sitä suurempia tapahtumia.

YMPÄRISTÖ

YMPÄRISTÖ

21

Lajittelun järjestäminen on resurssikysymystaloudellisesti. Ylimääräisiä talkoolaisia tarvitaanlajitteluneuvojiksi. Energia- ja biojätteen vas-taanottomaksut ovat pienemmät kuin sekajät-teen, mutta erilaisten jäteastioiden (bio-, energia-ja seka-astiat) hankinta nostaa aluksi jätehuollonkustannuksia. Tapahtumanjärjestäjän harkitta-vaksi jää, halutaanko lajittelu kuitenkin järjestää,mahdollisista lisäkustannuksista huolimatta, ta-pahtuman imagosyiden vuoksi.

Mikäli tapahtumassa päätetään lajitella jät-teet, tulee roska-astioihin selvästi merkitä, mikä

jae kuuluu mihinkin. Tapahtumasta riippuen oh-jeet ovat eri kielillä. Esimerkkitaulukko jätteidenlajittelusta on tämän oppaan liitteessä 2, mutta jä-tejakeiden sopivuus hyötykäyttöön tulee tarkis-taa vastaanottavalta jäteyhtiöltä.

Lajitteluneuvojat Lajitteluneuvojien käyttäminen vaikuttaa merkit-tävästi lajittelun onnistumiseen. Neuvojien teh-tävä on kertoa lajittelupisteelle tulevalle yleisöl-le, mihin säiliöön eri roskat kuuluvat. Sekä kunin-kuusraveissa 2006 että Finnderby 2007 tapahtumas-

Kuva 5. Finnderbyssä 2007 oli pahveille oma keräyspaikka.

TARKISTUSLISTA

� Oletteko tutustuneet/perehtyneet jätelakiin ja sen asettamiin vaatimuksiin?Noudatetaanko tapahtumassanne jätelain asettamia vaatimuksia?

� Onko teillä tiedossa, millaisia määräyksiä kunta on asettanut jäteasioiden osalta?Oletteko olleet yhteydessä kunnan ympäristöviranomaisiin?

sa havaittiin, että neuvojalla varustetuissa lajitte-lupisteissä pystyttiin hyödyntämään jopa 80-90prosenttia jätteistä. Ilman neuvojaa olevissa pis-teissä hyötyprosentti oli huomattavasti alhai-sempi. Kun lajiteltavia jätejakeita on useita, ylei-sö ei jaksa lajittelupisteellä lukea ohjeita ja heit-tää jätteet astioihin sen kummemmin ajattelemat-ta. Tämä taas aiheuttaa sen, että kaikki jäte-erätpäätyvät sekajätteeksi.

Lajitteluneuvojina voivat toimia esimerkik-si paikalliset koululaiset tai partiolaiset. Forssassaja Ypäjällä jäteneuvojina toimivat lähialueen par-tiolaiset ja 4H-kerholaiset.

Lajitteluneuvojille tulee lähettää etukäteenohjeet lajittelusta ja toimihenkilönä olemisesta.Lisäksi ennen tapahtumaa lajitteluneuvojat on hy-vä kierrättää tapahtuma-alueella, opastaa itse la-jittelutyössä sekä jakaa työvaatteet (hanskat, T-

22

BIOJÄTE

BIO-DEGRADABLE

WASTE

Ruoantähteet

Biohajoavat oluttuopit ja viinimukit (maissitärkkelyksestä valmistetut)

Biohajoavat lautaset ja leipälautaset (sininen

reunakoriste)Talouspaperi ja paperiservietit

Puiset jäätelö- ja hammastikut Kahvinporot suodattimineen

Food leftovers

Bio-degradable beer and wine cups (made of corn starch)

Bio-degradable plates (garnished with blue

trimming)Kitchen paper and paper napkins

Wooden ice-cream sticks and toothpicks Coffee grounds and filter papers

SEKAJÄTE

MIXED WASTE

Lajittelematon sekajäte kuten metallia sisältävät

jäätelö- sekä karamellipaperit PVC –muovi

Unsorted waste, such as ice-cream and candy

wrappers containing metal

PVC plastic.

ENERGIAJÄTE

PLASTIC

Muoviset aterimet

Muovipinnoitetut pahviastiat (kahvimukit) Karkkipussit

Kolmioleipärasiat, salaattirasiat sekä muut

pakkausmuovit Likaiset paperit ja pahvit

Styrox

Plastic cutlery Cardboard tableware covered with plastic (coffee

cups)

Plastic candy wrappers Sandwich and salad boxes and other plastic

packing materials Unclean paper and cardboard

Styrofoam

Kuva 6. Finnderbyn 2007 ohjeet jätteiden lajitteluun.

YMPÄRISTÖ

Kuva 7. Finnderbyssä 2007 jäteastioiden kansiin kiinnitettiin esimerkkejä sinne kuuluvista roskista lajittelun helpottamiseksi.

paidat) sekä kahvi- ja lounasliput. Hyvin nuoretlajitteluneuvojat tarvitsevat runsaasti opastusta,joten neuvojien olisi hyvä olla yli 14 -vuotiaita.

Neuvojien tulee olla koko tapahtuman ajanlajittelupisteellä, mieluiten 2-3 neuvojaa per pis-te. Tapahtumanpitäjän harkittavaksi jää, jaetaan-ko neuvojat yhteen vai kahteen vuoroon. Jos neu-vojia on vähintään kaksi per piste, ja lisäksi muu-tama ylimääräinen taukojen tuuraaja, voi neuvo-ja seistä pidemmänkin päivän lajittelupisteellä.Palkkioksi neuvoja saa talkooruoat ja kahvit, T-paidan tms., tai esimerkiksi ilmaisen sisäänpääsynseuraavana päivänä ilman talkootyövaatimusta.

Mikäli lajitteluneuvojien käyttäminen ta-pahtumassa ei ole mahdollista, on opastuksenmäärää lisättävä huomattavasti tai harkittua la-jittelun hylkäämistä kokonaan.

Astioiden valintaRuoka- ja juomatarjoiluissa käytettävät astiatvaikuttavat merkittävällä tavalla jätehuollon ja la-jittelun suunnitteluun, sillä ruoka- ja juomatar-joilusta syntyvä jäte muodostaa yleensä suurim-man osan tapahtuman jätteestä. Astioiden perus-teella valitaan ne jätejakeet, joiden lajittelu ja kier-rätys järjestetään. Käytännössä on siis helpointa,jos kaikki tapahtuman ruoka- ja juomamyynti to-teutetaan samanlaisilla astioilla. Näin varmistu-taan, että laaditut lajitteluohjeistukset pitävätpaikkansa.

Yleisötapahtuman ruoka- ja juomatarjoilu voi-daan järjestää kolmella eri astiatyypillä tai niidenyhdistelmillä:

� kertakäyttöastiat� kestoastiat� syötävät astiat� edellisten yhdistelmät

Sekä Kuninkuusraveissa 2006 että Finnderbys-sä 2007 käytössä olivat kertakäyttöastiat. Kertakäyt-töastioiden etuna on helppous, keveys ja edulli-suus, mutta niistä kertyy myös suuria määriä jä-tettä. Valitsemalla kuitenkin hyötykäyttöön so-veltuvia vaihtoehtoja kuten biohajoavia astioitavoidaan vähentää merkittävästi sekajätteen mää-rää. Tähän pyrittiin myös hankkeen pilottitapah-tumissa. Ruokailuun käytettävät lautaset olivatmaatuvaa materiaalia, joten ne pystyttiin lajitte-lemaan biojätteisiin. Muut ruokailuvälineet voi-tiin puolestaan kerätä energiajätteeksi. Ypäjällä to-sin myös mukit olivat biohajoavia ja siten lajitel-tavissa biojätteeseen. Tämä aiheutti yleisössä kiin-nostusta ja lajitteluneuvojat joutuivatkin useaanotteeseen vakuuttamaan, että mukit eivät olleetmuovia vaan kompostoituvaa tärkkelystä. Bioha-joavien astioiden hinta on ollut laskusuunnassa,joten kustannussyistä niitä ei tarvitse hylätä.

Molemmissa pilottitapahtumissa havaittiin,että kompostoituvat lautaset olivat hyvä valintalajittelun onnistumisessa. Yleisön ei tarvinnut ero-

23

YMPÄRISTÖ

TARKISTUSLISTA

� Oletteko selvillä paikkakuntanne jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksista?� Oletteko varmistaneet jäteyrittäjältä, että tapahtumassa voidaan kerätä eri

jätejakeita?� Mikäli jätteitä lajitellaan tapahtumassa, onko tarkoitus käyttää apuna

lajitteluneuvojia?� Onko lajitteluneuvojien määrä riittävä, ja heille on tehty talkoosopimukset,

sovittu mahdolliset palkkiot ja varattu tuuraajat?� Onko lajitteluneuvojat vakuutettu?� Onko lajitteluneuvojia opastettu riittävästi?� Onko neuvojille varattu samanlaiset T-paidat tms., jotta he erottuvat yleisöstä?

tella ruoantähteitä, vaan koko lautanen oli mah-dollista laittaa biojäteastiaan.

Jätteiden lajittelussa kannattaa olla realisti.Joskus voi olla järkevää erotella vain poltettavak-si menevä jäte sekajätteestä. Jos tapahtuma on pie-ni, on hyvä miettiä kestoastioiden käytön mah-dollisuutta. Laina-astioita voi kysellä esimerkiksioman alueen Maa- ja kotitalousnaisilta, Martoil-ta tai eri yrityksiltä.

Jätejakeet ja syntyvä jätteen määrä Riippuen tapahtuman luonteesta sekä ruoka- jajuomatarjoiluista, jätettä syntyy noin 50–110g/kävijä. Kiinnittämällä edellä esitetyn tavoinhuomiota materiaalivalintoihin ja lajittelemallakierrätykseen soveltuvat materiaalit, saadaan kaa-topaikalle päätyvän jätteen määrää huomattavas-

ti pienennettyä. Suuremmissa tapahtumissa jäte-huoltoyritys voi punnita syntyvät jätteet. Punni-tustoiveesta tulee kuitenkin aina mainita etukä-teen.

Kuninkuusravien 2006 ravialueen kaikesta jät-teestä noin 40 prosenttia saatiin kierrätettyä ener-gia- ja biojätteeksi. Varsinaisilla lajittelupisteillä jät-teestä saatiin hyötykäyttöön 80 - 90 prosenttia ah-kerien lajitteluneuvojien ansiosta. Tulosta pidet-tiin onnistuneena, sillä lajittelu järjestettiin ensim-mäistä kertaa kuninkuusraveissa tässä mittakaa-vassa. Jätettä syntyi yhteensä noin 94 g/kävijä, mi-kä asettuu yleisötapahtumien jätteentuoton raa-meihin. Finnderbyssä 2007 päästiin parempaan tu-lokseen 60 prosentin hyötykäyttötuloksella. Pie-nemmässä tapahtumassa lajittelu oli mahdollis-ta järjestää tehokkaammin.

24

PIDÄ HUOLI YMPÄRISTÖTALKOOLAISISTA

� Kouluta talkoolaiset hyvin etukäteen� Tee heidän kanssaan talkoosopimus� Muista vakuuttaa talkoolaiset� Tutustuta talkoolaiset alueeseen (jätepisteet, roskikset, jäteautot, säkkien keruupaikat)� Käy vielä kerran jätejakeet läpi� Kerro missä info- ja ensiapupiste ja pelastustiet sekä talkooruokala ovat� Järjestä talkoolaisille huoltopiste, jonne saa laukut säilytykseen, juomaa, yms.� Mahdollisuuksien mukaan järjestä talkooväen huoltojoukot, jotka tuovat juomaa

yms.� Tuo talkootöihin erikokoisia hanskoja, lippalakit, samanlaiset paidat/huomioliivit

kaikille � Tuo aurinkovoide & lippalakki/sadeasut erilaisten säiden varalle� Jaa lista, jossa on vastuuhenkilöiden puhelinnumerot� Varmista kaikille talkoolaisille samat edut� Muista kiittää talkoolaisten panoksesta tapahtumassa!

YMPÄRISTÖ

Kävijämäärä Jätemäärä (kg) Jätemäärä (m3)

500 25 – 55 1 – 2

5 000 250 – 550 10 – 20

50 000 2 500 – 5 500 100 – 200

Taulukko 1. Arvioidut jätemäärät (kg ja m3) kävijämäärien mukaan

Jätesäiliöiden hankinta ja sijoittaminen Jätesäiliöiden hankinnan osalta tapahtumanjär-jestäjä voi kääntyä joko oman paikkakunnan jä-tehuoltoyrityksen tai valtakunnallisten jätehuol-toyritysten puoleen.

Jätesäiliöitä on useita eri kokoja. Tyypillisim-mät ovat 140 l, 240 l ja 660 l. Säiliöt saattavat ollaerivärisiä riippuen jätejakeesta. Mukien ja tuop-pien keräämiseen käteviä on ns. mukimikot, joi-hin tuopit on pinottavissa päällekkäin. Tällöintyhjennysväli on huomattavasti pidempi tavalli-seen jätesäiliöön verrattuna.

Jätesäiliöiden sijoittamiseen pätee muutama pe-russääntö. Jätesäiliöt on sijoitettava:

� yleisön kulkureittien varsille� ruokakojujen ja ravintoloiden yhteyteen� niin, että ne näkyvät kaikkialle tapahtuma-

paikalla. Ne eivät saa kuitenkaan sijaitahankalasti tavoitettavissa paikassa eivätkäyleisön tai henkilökunnan tiellä (esim. ra-vintolateltan sisääntulot ja terassien reunus-tat)

� paikkaan, jossa ne ovat helposti tyhjennet-tävissä myös pahimpaan ruuhka-aikaan

� niin, ettei niistä aiheudu haju- tai muita hait-toja esimerkiksi ruokailijoille

Sekä Kuninkuusraveissa 2006 että Finnderbys-sä 2007 suurin paine jätehuollon osalta kohdistuiravintolateltta- ja anniskelualueelle, jonne myössijoitettiin suurin osa jätesäiliöistä (lajittelupisteet).Kuninkuusraveissa resurssit eivät riittäneet lajit-telun järjestämiseen etusuoran ulkokatsomo-alueelle, joten sinne sijoitettiin sekajätesäiliöitä.Lämpimänä vuodenaikana jäteastiat on muistet-tava sijoittaa riittävän kauas ruuanvalmistuk-

25

YMPÄRISTÖ

Kuva 8. Forssan Kuninkuusraveissa jätteenlajittelijat siivosivat myös pöytiä.

Kuninkuusravit Finnderby29. – 30.7.2006 28.6.-1.7.2007

Energiajäte 1300 kg 250 kgBiojäte 950 kg 350 kgSekajäte 3400 kg 4000 kgYhteensä 5650 kg 1000 kg

Kuninkuusravien 2006 ja Finnderbyn 2007 aikana jätettä syntyi seuraavasti:

seen ja –tarjoiluun varatuista tiloista. Lajittelun onnistumisen kannalta jäteastioi-

den kansien on tapahtuman aikana hyvä olla kiin-ni. Yleisö kiinnittää enemmän huomioita lajitte-luun, jos kansi joudutaan avaamaan. Mikäli pai-kalla on lajitteluneuvoja, hän voi nostaa kannenvalmiiksi.

Jäteastioiden tyhjennysJätehuollon toimivuuden yksi tärkeä kulmakivion säiliöiden helppo tyhjennettävyys. Tapahtu-manjärjestäjän onkin mietittävä, kuinka säiliöttyhjennetään. Asiat on hyvä käydä läpi yhdessä jä-tehuoltoyrittäjän kanssa. Vaihtoehtoja on muunmuassa seuraavia:

� pienet pyörälliset säiliöt vaihdetaan uusiin� säiliöiden sisällä olevat jätesäkit vaihdetaan� säiliöt tyhjennetään suoraan jäteautoihin� käytetään keräysvälineitä, joita ei tarvitse ta-

pahtuman aikana tyhjentää

Pyörällisten säiliöiden etuna on se, että niitäon helppo vetää perässä, vaikka jäteastia olisikinpainava. Toimivuuden kannalta on kuitenkinkiinnitettävä huomiota siihen, että vaihtosäiliöi-tä on riittävästä ja että kovassa tungoksessa säiliöi-den kuljettaminen voi olla hankalaa. Tyhjentä-minen on helppoa, jos alueella päivystävät jäte-autot. Pienemmissä tapahtumissa jäteauton päi-vystys tullee kuitenkin turhan kalliiksi.

Jätesäkkien vaihtaminen uusiin on myös kä-tevää ja nopeaa. Niiden ongelmaksi voi kuitenkinmuodostua paino, erityisesti biojätteen kohdalla.Lisäksi alueella tulee olla ns. välivarastoja, joihintäysiä jätesäkkejä kootaan. Säkkejä käytettäessä säi-liöiden enimmäiskoko on 240 l. Myös säiliöidentyhjentäminen suoraan jäteautoihin on nopeaa,mutta ongelmaksi voi muodostua jäteauton pää-seminen paikalle. Tällöin onkin varmistettava, et-tä kulkureitti on riittävän leveä jäteautoille.

Yhtenä vaihtoehtona voidaan käyttää myössuuria keräysvälineitä, joita ei tapahtuman aika-

26

YMPÄRISTÖ

Kuva 9. VIP- tilojen mukimikot täyttyivät Finnderby 2007- tapahtuman edetessä biohajoavista tärkkelysmukeista.

na tarvitse tyhjentää. Tällaisia ovat esimerkiksikontit, lavat ja monikammiosäiliöt, kuten Festa-rilaari. Tällöinkin ongelmaksi saattaa kuitenkinmuodostua konttien suuri koko. Lisäksi on hyvämuistaa, että ne on tuotava hyvissä ajoin paikal-le, sillä kuljetusauto ei pääse täyteen rakennetul-le tapahtuma-alueelle.

Mikäli tapahtumassa järjestetään jätteiden la-jittelu, lisää se jäteastioiden kokonaistilavuutta javähentää tyhjennystarvetta. Esimerkiksi vuoden2007 Finnderbyssä jätesäiliötilavuus nousi lajitte-lun myötä niin suureksi, että jätesäiliöitä ei tar-vinnut tyhjentää päiväsaikaan. Kuninkuusraveis-sa taas paikalla päivystivät jäteautot jokaista kol-mea jätejaetta varten.

SIIVOUS

Tapahtuman yleisilme ohjaa yleisön käyttäytymis-tä. Siisti ympäristö vähentää yleensä myös alueenlikaantumista. Siksi siivous tapahtuman aikana jasen jälkeen on oltava itsestään selvää.

Siivoukseen voidaan palkata jäteneuvojien ta-voin talkoolaisia paikallisista urheiluseuroista,kouluista, partiolaisista jne. Tarvittavaksi siivoo-jien määräksi esimerkiksi Kuninkuusraveissa onosoittautunut noin 50 henkilöä. Finnderbyssäheitä on perinteisesti ollut muutamia.

Roskienkerääjille on ennen tapahtumaa toi-mitettava kirjalliset ohjeet heidän toimenkuvas-taan. Lisäksi heille tulisi järjestää infotilaisuus

27

YMPÄRISTÖ

TARKISTUSLISTA

� Oletteko tarkistaneet, mitä jätejakeita erityisesti ravintoloissa jaanniskelualueilla syntyy?⇒ Ovatko mahdolliset kertakäyttöastiat (lautaset, leipälautaset, aterimet,

mukit, kupit, jälkiruokamaljat) energiajätteeseen soveltuvia vaikompostoituvia?

⇒ Mikäli kompostoituvia astioita ei hankita, onko lähialueellajätteenpolttolaitos, jossa energiajae voidaan hyödyntää?

⇒ Syntyykö muuta energiajakeeseen tai sekajätteeseen tulevaa jätettä (mm.voinapit, maitopurkit, vesipullot, karkkipussit, jäätelöpaperit)?

⇒ Lajitellaanko keskuskeittiöllä mm. paistinrasvat, pakkausmateriaalit (pahvit,muovit) ja kahvinporot?

� Oletteko harkinneet tapahtumassa käytettävät ruoka-astiat siten, että niistäsyntyvä jäte voidaan hyötykäyttää?

� Esilleasettajat tuovat alueelle mm. pahvia ja muovia. Onko heille järjestettymahdollisuus lajitteluun?

� Onko lajittelu hoidettu myös tapahtuman rakentamisen aikaan?� Onko henkilökuntaa ja myyjiä koulutettu lajitteluun?� Onko tapahtumassanne kiinnitetty riittävästi huomiota jäteastioiden sijaintiin?� Oletteko kiinnittäneet huomiota jätesäiliöiden tyhjentämisen toimivuuteen?� Onko jätesäiliöiden riittävä tilavuus ja määrä laskettu yhdessä

jätehuoltoyrityksen kanssa?� Onko jätesäiliöiden sijoituspaikat mietitty yhdessä jätehuoltoyrityksen kanssa?� Onko kaikki edellinen sisällytetty viranomaisellekin esitettävään

jätehuoltosuunnitelmaan?

28

YMPÄRISTÖ

SIIVOUKSEN JA JÄTEHUOLLON TARKISTUSLISTA:

Kuka siivoaa:� Sisäyleisöalueet� Ulkoyleisöalueet� Sisäravintolat� Ravintolateltat� Toimihenkilötilat� Varikon/lämmittelyalueen sisä- ja

ulkotilat� Sisävessat ja ulkovessat� VIP- tilat� Pressitilat� Tototeltat

� Kuka on vessavastaava? Kuka avaatukkeutuneet viemärit?

� Onko lista jäte- ja siivousihmistenpuhelinnumeroista olemassa?

� Onko kaikilla kilpailualueensisääntuloporteilla roskikset?

� Onko talkoolaisille huoltojoukot?� Onko jälkisiivous huolehdittu

kaikkina päivinä kaikille alueille?� Kuka kerää tyhjät pullot ja miten,

miten varastoidaan tapahtumanaikana?

RAVINTOLAT JA KAHVIOT� Kuka hoitaa plokkarit paikalle?� Kuka hoitaa mahdolliset tarjottimien

pesijät?� Kuka hoitaa roskienkerääjät?� Kuka hoitaa mahdolliset

jätteenlajittelijat (kaksi per piste)?� Kuka huolehtii jäteastioiden

välityhjennyksestä päiväsaikaan?� Kuka hoitaa tuhkakupit?

x pöytää + y oviaukkoa ja porttia = x +y tuhkakuppia

� Kuka hoitaa pikkuroskikset? x pöytää + y oviaukkoa ja porttia = x +y pikkuroskista

� Onko ravintolatiloissa mukimikot?� Onko sisätiloissa nesteille (kahvit,

muut juomat) oma ämpäri?

� Onko ’keskuskeittiössä’ biojäteroskiskahvinporoille?

� Onko ’keskuskeittiössä’ saavipaistorasvoille?

� Onko isoille pahvilaatikoille lava tms.?

� Ovatko tupakoinninkieltokyltitpaikoillaan paikoissa, joissa tupakointion kielletty?

� Jos ruokailijoiden halutaantyhjentävän tarjottimensa itse, ovatkojätepisteille opastavat kyltitpaikoillaan?

KATSOMOALUEET� Onko joka penkkijonon päässä roskis?� Näkyvätkö roskikset jollakin tapaa

(lipulla tms.)?

VARIKKO/LÄMMITTELYALUE� Onko roskikset varikkoalueelle

hankittu?� Onko varikkoalueella selkeästi

merkittyjä tuhkakuppeja?� Onko varikkoalueella tarpeeksi

kottikärryjä, lapioita, luutia jalantasaaveja lannan siivousta varten?

MYYNTIPAIKAT JA EXPOTORI� Onko myyjiä tiedotettu jätehuollosta

etukäteen?� Onko roskalava, pahvipaavo yms.

paikoillaan?

TALLIT� Onko talleissa riittävästi roskiksia?� Onko lantaloissa merkitty selvästi, että

sinne kuuluu vain lanta ja rehujätteet?

TOTOPISTEET� Onko joka totopisteessä vähintään yksi

sekajäteroskis tai energiajäteastia?

29

YMPÄRISTÖ

vuoron alussa. Suurissa tapahtumissa siivoojillejaetaan vastuualueet. Infotilaisuudessa koroste-taan esimerkiksi sitä, miten jätesäkkejä ja –astioitatulee käsitellä ja kuljettaa – jätesäkkejä ei esimer-kiksi saa puristella tai heittää olalle, koska niissävoi olla teräviä esineitä. Kerääjille pitää jakaa työ-tä varten tarvittavat työvälineet, kuten hanskat,jätesäkit ja roskienkeräystikut. Myös heille tarjo-

taan ruokailu ja talkoopalkkio korvaukseksi työs-tä. Roskienkerääjille voidaan osoittaa myös siir-rettävien vessojen kunnon tarkkailu. Hevostapah-tumissa kokeneet, hevosiin tottuneet talkoolai-set voivat huolehtia varikko- ja lämmittelyalueensiisteydestä. Esimerkiksi Kuninkuusraveissa 2006varikkoalueella työskenteli Hevosopiston opiske-lijoita. Varikkoalueella ei ollut jätehuoltoyrityk-sen omia roskiksia, vaan ns. säkkiroskiksia. Täy-sille roskasäkeille sovittiin paikka, jonne ne vie-tiin ravien aikana, jotta niitä ei tarvitsisi siirrelläväkimassojen keskellä alueen toiselle puolelle jä-teautoille. Finnderbyssä roskaantuminen on pie-nempi ongelma, joten iskujoukoiksi riittivät He-vosopiston kesätyöntekijät.

LANTAHUOLTO

Jätelakia sovelletaan myös jätteenä pidettäväänlantaan. Tästä johtuen lannan säilyttämisestä jalevittämisestä voidaan antaa määräyksiä suoraanjätelain nojalla. Maataloudessa lannan varastoin-tia ja käyttöä säätää lähinnä ns. nitraattiasetus. Hy-vä lantahuolto tapahtumassa tuo siisteyttä kilpai-lualueella ja helpottaa lannan jatkokäyttömah-dollisuuksia sekä edistää pohjavesien suojelua.

Hevostapahtumassa lantahuollon parantami-seen tarvitaan yleensä talkoolaisia. Forssan kunin-kuusraveissa 2006 varikkoalueelle talkoolaisiksitulleet hevosalan opiskelijat siivosivat säännölli-sin väliajoin lantaa valjastuskatoksista ja myös he-

TARKISTUSLISTA

� Onko tapahtumaan varattu riittävästi siivoojia?� Onko siivoojia opastettu heidän toimenkuvassaan?� Onko heille varattu asianmukaiset asusteet (esimerkiksi hanskat ja t-paidat) ja

varusteet?� Onko tapahtumassanne varattu luutia, lapioita ja saaveja lannan siivousta

varten?� Onko kerättävälle lannalle vaihtolava tai vastaava varasto?� Oletteko informoineet osallistujia esimerkiksi tiedotteilla tai kylteillä, että

lantalaan/lantalavalle eivät kuulu muut roskat?� Onko varmistettu lannan jatkokäyttö kestävällä tavalla?

Kuva 10. Forssan Kuninkuusraveissa 2006 varikkoalueelleoli hankittu lisää työvälineitä lannan siivoamiseksi.

voskuljetuskalustoista. Heille oli hankittu lapioi-ta, luutia ja kottikärryjä lannan siivoamiseksi. Lan-ta kerättiin ja vietiin saaveissa paikalle tuotuihinlantalavoihin.

Finnderbyssä ongelmana on puolestaan ollutkaikenlaisen sekajätteen, kuten colatölkkien ja sip-sipussien joutuminen lantalaan, jolloin lannanpeltokäyttö estyy ja lanta muuttuu suoranaisek-si ongelmajätteeksi. Myös ulkomaisten ratsasta-jien suosima sahanpuru kuivikkeena on ollut on-gelmallista peltokäytön kannalta. Sahanpurukompostoituu erittäin hitaasti kuluttaen samal-la maaperän typpivaroja, jolloin sen lannoitusar-vo on typen osalta lähinnä negatiivinen. Kesän2007 Finnderbyssä näihin asioihin kiinnitettiinrunsaasti huomiota ja kylttejä ja tiedotteita oli si-joiteltu talleille ja lantaloihin. Lisäksi joukkueen-johtajia informoitiin asiasta. Ratsastajia pyrittiinohjaamaan turpeen käyttöön kuivikkeena nosta-malla purukuivituksen hintaa tapahtumassa.Edellisvuosiin verrattuna purutettuja karsinoitaolikin vähemmän.

Siisteyden lisäksi lannan keruulla on vesien-suojelullinen näkökulma. Kovassa käytössä ole-vat, viemäriverkostoon kuulumattomat hevosur-heilualueet voivat vuosien saatossa kerätä runsainmitoin fosforia ja typpeä huuhtoutumisvaaran al-le. Esimerkiksi Ypäjän hevosurheilualueen ravi-

radalta ja ratsastuskentiltä tulevat salaojavedet jamuut valumavedet johdetaan kahteen varastoal-taaseen ja käytetään ratsastusalueiden kasteluun,jolloin vedessä olevat ravinteet saadaan uudestaankasvien, ei vesistöissä olevien levien käyttöön.

KÄYMÄLÄT

Yleisötilaisuuksien käymälöistä määrätään Ter-veydensuojelulaissa (763/1994) sekä Sosiaali- ja ter-veysministeriön asetuksessa (731/2007) (ks. asetuk-sen liite 2). Käymälät ovat usein tapahtumienkompastuskivi. Pitkät jonotusajat, paha haju,wc-paperin loppuminen, epäsiistit tilat sekä keh-not käsienpesupaikat voivat jättää epämiellyttä-vän muiston muutoin onnistuneesta tapahtumas-ta.

Käymälöitä tulee tilata riittävästi ja hyvissäajoin ennen tapahtuman ajankohtaa. Niiden siis-teydestä tulee huolehtia koko tapahtuman ajan.Käymälöiden määrän tarvetta arvioidessa tulee ot-taa huomioon käyttäjämäärä, juomien myynti jatapahtuman kesto. Mikäli tilaisuus kestää yli vii-si tuntia ja tilaisuudessa tarjoillaan alkoholia, tu-lee tämä huomioida ylimääräisinä käymälöinä.Käymälöiden määrään vaikuttavat myös alueenmuut mahdolliset WC- tilat sekä yleisön majoit-

30

TARKISTUSLISTA

� Oletteko varanneet käymälöitä riittävästi edellä olevan taulukon mukaisesti?� Oletteko varmistaneet, että tapahtuman aikana niiden kunnosta ja siisteydestä

on vastuussa vähintään yksi henkilö?� Mikäli ongelmia ilmaantuu ja käymälöitä joudutaan poistamaan hetkellisesti

käytöstä, oletteko varautuneet lisäämään niitä nopeasti?� Onko poissa käytöstä oleville käymälöille kylttejä tai tarroja, joilla ne voidaan

merkitä?� Onko naisten ja miesten vessat sekä liikuntaesteisten käymälä selvästi merkitty?� Onko käymälät sijoitettu siten, että ne on helppo tyhjentää isolla ajoneuvolla

kaikissa olosuhteissa?� Onko tuomaristolle, toimihenkilöille, totomyyjille, kuvaajille ja toimittajille

tarvittaessa omat käymälät?� Mikäli viranomainen sitä vaatii, oletteko laatineet saniteettiselvityksen

pelastussuunnitelman oheen?

YMPÄRISTÖ

tuminen matkailuautoihin tai –vaunuihin. Käymälöitä tulee olla sekä miehille että nai-

sille ja niitä tulee sijoittaa ympäri aluetta. Liikun-taesteisille varataan yksi käymälä 1000 henkilöäkohden. Miesten käymälöistä puolet voidaankorvata pisoaareilla. Käymälöiden löytymiseksi onoltava riittävä määrä opasteita ja niiden yhteydes-sä on oltava käsienpesupaikat, käsien kuivausmah-dollisuus ja roskikset käsipapereille. Käsienpesu-mahdollisuus voidaan korvata desinfiointiaineil-la.

Monipäiväisissä tapahtumissa käymälät onsyytä tyhjentää, pestä ja desinfioida päivän päät-teeksi. Tapahtuman järjestäjän on lisäksi varau-duttava siihen, että osa käymälöistä tukkeutuu taimuutoin joudutaan poistamaan hetkellisesti käy-töstä. Tällaisessa tapauksessa järjestäjän on nopeas-ti pystyttävä hankkimaan varakäymälöitä alueel-le. Tapahtumaan voidaan hankkia myös ylimää-räisiä käymälöitä niin, että muutaman käymälänpoistuessa käytöstä, niiden määrä on silti yli lain-säädännössä vaaditun rajan. Käymälöitä ei ole kos-kaan liikaa.

EquineLife -hankkeen molemmissa pilottita-pahtumissa käymälöitä oli riittävästi, eikä paho-ja jonoja päässyt muodostumaan. Kuninkuusra-veissa pieniä ongelmia oli käymälöiden siisteydes-sä, jonka takia ’Ei käytössä’ –tarroja jouduttiin lii-maamaan muutamien vessojen oveen. Kaikenkaikkiaan kuitenkin saniteettihuolto onnistuimolemmissa tapahtumissa erittäin hyvin.

JÄTEVEDET JA VESIHUOLTO

Vesihuollossa kunnan vesijohdon ja viemärinhyödyntäminen on helpoin ja ympäristömyötäi-sin ratkaisu. Sitä kannattaa aina käyttää, jos se onvain mahdollista. Mikäli viemäröintimahdolli-suutta ei ole, kaikesta vesienkäsittelystä on sovit-tava kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.

Vesipisteitä on oltava kohtuullisen matkanpäässä sellaisista myyntipisteistä, joissa vettä tar-

31

Tapahtuman Käymälät Käymälätosallistujamäärä naisille Miehille

<50 1 1

51 – 250 2 2

251 – 500 3 3

501 – 750 5 4

751 – 1000 6 5

> 1000, jokaista250 osallistujaa kohden +1 +1

Taulukko 2. Käymälöiden varaaminen

TARKISTUSLISTA

� Onko kaikkien myyntikojujen lähellä vesipiste? � Oletteko tarkistaneet hevosurheilualueiden viemäröinnin kunnon?� Oletteko tarkistaneet tallialueen vesijohtoverkon ja viemäröinnin kunnon?� Onko harmaiden jätevesien käsittely suunniteltu ja ohjeistettu, mikäli alueella

ei ole viemäröintiä?� Onko keittiöiden jätevesille säiliö, mikäli niitä ei voida ohjata viemäriin? � Oletteko varmistaneet, että eläimillä on saatavilla tapahtuman ajan riittävästi

puhdasta vettä?� Oletteko varmistaneet, että myös hevosten pesuun riittää vettä ja

vedenpainetta?

YMPÄRISTÖ

Kuva 11. Pieniä määriä pesuvesiä voidaan laskea sadevesi-viemäriin tai imeyttää maaperään.

vitaan. Vesilaitoksilta on vuokrattavissa niin sanot-tuja nousuputkia vesikaivoista sekä jatkoletkujaveden jakamiseksi.

Pesuvesien eli harmaiden vesien käsittelyriippuu niiden määrästä ja ympäröivistä olosuh-teista. Pieniä määriä pesuvesiä voidaan laskea sa-devesiviemäriin, josta ne päätyvät puhdistamat-tomina vesistöihin, mutta saippuaiset ja baktee-ripitoiset vedet on ohjattava puhdistettavaksi.Mikäli vettä kuluu vähän, voidaan puhtaimmatpesuvedet, kuten käsienpesuvedet useimmitenimeyttää maahan. Kuitenkaan harmaita jätevesiäei voida laskea maahan pohjaveden ottamoidensuojavyöhykkeillä ja kaivojen ympärillä. Myösturvesuodatus voidaan järjestää harmaille vesil-le hyvin vettä imevässä maastossa.

Keittiön jätevesi erotellaan muista harmais-ta vesistä. Mikäli viemäriverkoston käyttö ei olemahdollista, on keittiön jätevesi kerättävä säiliöi-hin.

Hevostapahtumassa vettä tarvitsevat ihmis-ten lisäksi myös eläimet. Eläimille on oltava saa-tavissa puhdasta vettä riittävästi, ja on huolehdit-tava, että pesupaikkojen viemärit vetävät suures-ta pesuveden määrästä huolimatta. Kuumanakesäpäivänä hevosten pesuun kuluu valtaviamääriä vettä ja vaarana on vedenpaineen vähen-tyminen. Veden riittävyyden takaamiseksi kannat-taa olla yhteydessä paikalliseen vesilaitokseen en-nen tapahtumaa.

Pilvenmäellä varikkoalueella on kaksi vesipis-tettä. Alun perin tavoitteena oli lisävesipisteidenperustaminen, mutta tätä tavoitetta ei kuitenkaanpystytty toteuttamaan. Pilvenmäellä vesi on kyt-ketty Forssan kaupungin vesihuoltoverkkoon janäin ollen suuria ongelmia ei vesihuollossa(vedenpaine, vesimäärä ja lämpimän veden mää-rä) ole ollut.

Myös Ypäjällä on kaksi vesipistettä hevosiavarten hevosurheilualueella. Lisäksi koirille onoma vesipisteensä ravintola Ajomestarin yhtey-dessä. Raviradalta ja ratsastuskentiltä tulevat sa-laojavedet ja muut valumavedet johdetaan kah-teen varastoaltaaseen ja käytetään ratsastusaluei-den kasteluun.

MELU JA PÖLY

MeluYmpäristönsuojelulaki (60 §): ”Toiminnanhar-joittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä me-lua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai ta-pahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilai-suudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaaolevan erityisen häiritsevää ….Jos toiminnasta ontehtävä terveydensuojelulain (763/1994) 13 §:nmomentissa tarkoitettu ilmoitus, ilmoituksenkäsittelee kuitenkin kunnan terveydensuojeluvi-ranomainen. ”

Erityisesti suurille hevostapahtumille, ku-ten Kuninkuusravit, on haettava ympäristösuo-jelulain mukainen meluilmoitus kunnan ympä-

32

YMPÄRISTÖ

ristön- tai terveydensuojeluviranomaiselta. Pie-nemmissä tapahtumissa meluilmoituksen teke-misestä tulee neuvotella ympäristönsuojeluviran-omaisen kanssa.

Tilapäistä melua aiheuttavasta tapahtumas-ta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristö- ja ra-kennuslautakunnalle, jos on syytä olettaa, ettämelu tai tärinä ylittää alueen tavanomaisen taus-tamelun. Ilmoitus tehdään oman kunnan ympä-ristöviranomaiselle vähintään 30 vuorokauttaennen tapahtumaa.

Meluilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:� Tapahtuman järjestäjän nimi ja yhteystie-

dot� Tapahtuman sijainti, laajuus, kesto ja laa-

tu � Tarpeelliset tiedot melua aiheuttavista toi-

minnoista ja laitteista� Selvitys melun vaikutuksista ympäristöön� Suunnitellut meluntorjuntatoimet ja me-

lutilanteen seuranta

Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mihin arviointiintiedot perustuvat. Siihen tulee myös liittää asema-piirros, johon on merkitty eri melua aiheuttavientoimintojen tai laitteiden sijainti. Meluilmoituk-seen on liitettävä mukaan suunnitelma tapahtu-ma-alueen lähinaapureille tiedottamisesta tapah-tumasta ja mahdollisesta melusta. Jos tapahtumaon iso, liitteenä on oltava kartta tapahtuma-alu-eesta, lavasta, lähimmistä naapureista ym. Naapu-reille on tiedotettava mahdollisista meluhaitois-ta noin viikkoa ennen tapahtumaa.

Arvioitaessa tapahtuman melutasoa on otet-tava huomioon tapahtuman paikka, ajankohta se-kä kesto. Valtioneuvosto on määritellyt päivä- jayöajan ekvivalenttimelutasojen ohjearvot kor-keimmille melutasoille mm. asuntoalueilla javirkistysalueilla. Ekvivalenttitaso tarkoittaa useantunnin keskimääräistä melutasoa. Päiväajan ek-vivalenttimelutaso ei jatkuvasti saa ylittää 55 dBeikä yöajan 50 dB. Lyhytkestoiselle melulle ei olemääritelty ohjearvoja, mutta terveydelle haital-lista sekään ei saa olla.

Finnderbyssä käytössä oleva hevosurheilualuerajoittuu osittain tiiviiseen omakotitaloaluee-seen. Hevosopiston ympäristölupapäätöksessä to-detaan, että kilpailut ja muut yleisötilaisuudet onjärjestettävä siten, ettei lähiympäristön asukkail-le aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. Äänen-toisto on pyritty suuntaamaan siten, etteivätkuulutukset aiheuta haittaa läheisellä omakoti-taloalueella. Tuuliolosuhteista riippuen kuulu-tukset voivat kantautua alueella useita kilomet-rejä. Naapurit ovat kuitenkin suhtautuneet tapah-tumaan positiivisesti, eikä aiheutuneesta melus-ta ole tehty valituksia. Lisäksi kilpailut järjestetäänyleensä päiväsaikaan, joten tämä helpottaa osal-taan meluongelmaa.

Kuninkuusraveissa äänentoistoon ei ole kiin-nitetty erityistä huomiota, koska se on raviradannormaalia toimintaa.

PölyHevosurheilualueiden pinnasta nousevasta pölys-tä voi kesäaikaan aiheutua ympäristöön merkit-tävääkin pölyhaittaa. Pölyämistä voi helposti eh-

33

TARKISTUSLISTA

� Mikäli tapahtumassanne syntyy melua, onko suunnitelmia melunvähentämiseksi tehty?

� Mikäli viranomainen on katsonut sen tarpeelliseksi, onko tapahtumanne osaltatehty melu- ja tärinäilmoitus?

� Onko naapureita tiedotettu tapahtumasta ja sen mahdollisesti aiheuttamastahäiriöstä?

� Oletteko tehneet estäneet pölyämisen?

YMPÄRISTÖ

käistä valitsemalla hevosalueiden pintamateriaa-liksi sellaista materiaalia, joka pölyää vain vähän,kuten esimerkiksi salaojahiekkaa. Toinen hyväkeino ehkäistä pölyämistä on kastella radan pin-taa vedellä tai suolaliuoksella. Pölyn kulkeutumis-ta ympäristöön ehkäisee myös tehokkaasti radanympärille rakennettava suoja-aita, kuten parinmetrin korkuiseksi kasvava pensasaita. Koska he-vosalueita joudutaan suolaamaan talvisin jään su-lamisen nopeuttamiseksi, tulisi suolaamista kesäl-lä välttää. Suolaus voi aiheuttaa pohjaveden klo-ridipitoisuuden kasvua, mikä huonontaa pohja-veden käytettävyyttä.

Forssassa raviradan pohjan kunnon kanssa oliollut ongelmia useamman vuoden ajan. Ravira-dan kunnostaminen oli yksi keskeinen tavoite en-nen vuoden 2006 Kuninkuusraveja. Radan hoitoulkoistettiin, mikä mahdollisti parempien laittei-den käytön ja enemmän resursseja. Tällä taattiinpaitsi paremmat kilpailuolosuhteet, myös pöly-ävyyden väheneminen.

LIIKENNE

Tapahtumapaikka määrää aina sen, miten ja mil-lä tapahtumaan pääsee. Hevostapahtumat sijait-sevat usein pienemmillä paikkakunnilla (isoja ra-viratoja lukuun ottamatta), jonne julkisilla kul-kuvälineillä on vaikea päästä. Lisäksi hevosurhei-lualueet sijaitsevat aina muualla kuin kaupunkienkeskustoissa, joten yleisön kuljetus asettaa omanhaasteensa myös itse tapahtumapaikalla. Erilaisiaratkaisuja asiaan on jo runsaasti myös hevostapah-tumissa. Useimmilla kuninkuusravipaikkakunnil-

la linja-autoliikenne tapahtumaan on ollut ilmais-ta. Henkilöautoruuhkan vähentämisen myötä, onsäästytty radan läheisyydessä pahoilta liikenne-ruuhkilta sekä naapurille aiheutunut meluhait-ta on ollut vähäisempää. Riippuen raviradan etäi-syydestä kaupungin keskustasta, paikoitusalueil-ta ja leirintäalueilta, paikallisliikenteen linja-au-toja on ollut liikenteessä molempina päivinä noin30-60 kappaletta. Kuninkuusravitapahtumissa onlisäksi huomioitu illan kuljetustarpeet linja-auto-liikenteen ja taksien osalta.

Ajoneuvoliikenne on lähinnä tapahtumapai-kalle saapumista ja sieltä lähtemistä, mutta myöshuoltoajosta saattaa syntyä yllättävän paljon ki-lometrejä. Ratsastustapahtumissa tallit ja kilpai-lupaikat sijaitsevat usein kaukana toisistaan, jol-loin osallistujien sisäiseen liikenteeseen kuluumyös runsaasti energiaa. Finnderbyssä onkin pe-rinteisesti ollut käytössä ns. shuttle bus, jokakiertää tallien ja kilpailualueen väliä.

Forssan Kuninkuusraveista 2006 tehdyn eko-taseen mukaan tapahtumapaikalle tuleva liiken-ne on suurin yksittäinen ympäristökuormittaja.Yleisöä voidaankin ohjata käyttämään kimppa-kyytiä tarjoamalla tapahtumaan ryhmäalennuk-sia ja järjestämällä kuljetuksia sekä sopimallamatkalippujen alennuksista tai edullisista ryhmä-alennuksista VR:n ja linja-autoyhtiöiden kanssa.Kuljetusreittien ja aikataulujen huolellisella suun-nittelulla on mahdollista minimoida kustannuk-sia, energiankulutusta ja päästöjen määrää. Ym-päristöystävällinen tavoite on kuljetusten mini-mointi ja julkisten kulkuneuvojen, yhteiskulje-tusten, pyöräilyn ja kävelyn suosiminen. Kunin-kuusraveihin onkin perinteisesti tullut bussejaympäri Suomea. Myös Finnderbyä on aina mark-kinoitu etukäteen varattavin edullisin ryhmäli-puin ratsastusseuroille ja talleille. Nämä tahot jär-jestävät itse kulkemisensa tapahtumaan, ja vuo-sittain Finnderby onkin usean ratsastusseuran ke-säretken kohde. On todennäköistä, että kulkemi-sessa ja pysäköinnissä säästetyt kulut ohjautuvattoisessa muodossa järjestäjien tarjoamiin palvelui-hin tuloina.

Liikenneturvallisuudesta on kerrottu enem-män luvussa 5.

34

TARKISTUSLISTA

� Oletteko rohkaisseet yleisöäkimppakyyteihin tai järjestäneetbussikuljetuksia?

� Onko tapahtuman sisäisestäkuljetuksesta huolehdittu?

YMPÄRISTÖ

ENERGIAN KULUTUS

Energiansäästö on aina järkevää, tehtiin se mistäsyystä tahansa. Kesätapahtumissa suurimpia ener-giankuluttajia ovat kylmälaitteet, mitkä ovat sekähygieniasyistä että ruokien ja juomien maun vuok-si välttämättömiä. Pientenkin kojujen kahvin-keittimet, mikrot ja muut laitteet vaativat yhteen-sä moninkertaisesti enemmän sähköä kuin esimer-kiksi esiintymislava. Sähköä kuluu ruoanlaiton ja–säilytyksen lisäksi myös valaistukseen ja äänen-toistoon ja teknisten järjestelmien, kuten tietotek-niikan ja raveissa totalisaattorin ylläpitoon. Talvel-la sähköä taas kuluu lämmitykseen. Monipäiväi-sissä ratsastustapahtumissa tarvitaan sähköä myöshevosautoille, koska ratsastajat ja hevosenhoitajatyöpyvät niissä tapahtuman ajan. Sähkön jakelu onsiksi sisällytettävä tarkasti sähkösuunnitelmaan.

Forssan kuninkuusraveissa päätettiin ener-gian kulutuksen vähentämiseen panostaa sijoit-

tamalla yleisöteltta ja VIP -teltta vierekkäin. Näinvoitiin käyttää samoja kylmälaitteita ja säästääenergiaa. Ypäjällä sähkön toimittajalta saadaantarvittaessa paikalle varageneraattori.

MATERIAALIEN HANKINTA JATILAPÄINEN RAKENTAMINEN

Hankinnoilla voidaan tukea paikallistaloutta jatyöllistää paikallisia osaajia. Suuret pakkauskootja pakkausten palautettavuus säästävät ympäris-töä. Toisaalta tuomalla esiin paikallisia tuotteitavoidaan vähentää paitsi ympäristökuormituksia,myös muuttaa tapahtuman ilmettä.

Kaikissa hankinnoissa on hyvä vertailla tarvikkei-den

� kestävyyttä� turvallisuutta� kierrätettävyyttä� hävitettävyyttä� varastointia seuraavaan tapahtumaan� muunneltavuutta� jälleenvuokrausta sekä� valmistukseen käytettyjä materiaaleja ja

energiaa

Mikäli hankintojen ympäristöominaisuuk-sien pohdiskelu tuntuu liian vaikealta, on useiden

35

TARKISTUSLISTA

� Onko tapahtumaanne tehtysähkösuunnitelma asiantuntijankanssa yhteistyössä?

� Oletteko miettineet energiansäästömahdollisuuksia tapahtumanneosalta?

Kuva 12. Energiamerkki, EU:n Kukkamerkki sekä pohjoismainen Joutsenmerkki ovat virallisia ympäristömerkkejä.

YMPÄRISTÖ

tuoteryhmien kohdalla mahdollisuus ostaa ym-päristömerkittyjä tuotteita. Ympäristömerkin-nän tavoitteena on lisätä puolueetonta tietoatuotteiden ympäristövaikutuksista sekä ohjatatuotteiden valmistusta ja kulutusta ympäristöäsäästävään suuntaan. Perusajatuksena kaikissamerkeissä on se, että kussakin tuoteryhmässävain ympäristölle parhaat tuotteet voivat saadaympäristömerkin käyttöoikeuden.

Tunnetuin ympäristömerkki Suomessa onPohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki,joka antaa luotettavaa tietoa hyödykkeiden ympä-ristövaikutuksista. Eri tuoteryhmille on laadittukriteerejä, joissa otetaan huomioon luonnonvaro-jen ja energian kulutus, haitalliset päästöt, melu,haju, jätteet ja mahdollisuus hyötykäyttöön. Jout-senmerkin kriteerit laaditaan asiantuntijaryhmis-sä, jotka arvioivat tuotteen olennaisia ympäristö-vaikutuksia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa -valmistuksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa.

Toinen virallinen ympäristömerkki on Eu-roopan ympäristömerkki, Kukkamerkki. Euroo-pan ympäristömerkki on samankaltainen ympä-ristömerkki kuin Joutsenmerkki. Se perustuuympäristövaikutuksiin, joita tuotteesta aiheutuusen koko elinkaaren aikana. Vaatimustaso onasetettu niin, että 5-40 % tuoteryhmän tuotteis-ta voi saada merkin käyttöoikeuden. Ympäristö-merkki myönnetään vain tuotteille, jotka täyttä-vät ennalta laaditut ympäristön kuormitusta kos-kevat vaatimukset.

Pesukoneista tuttu energiamerkki puoles-taan kertoo laitteen energiankulutuksen ja suo-rituskyvyn. Se on nykyään pakollinen kylmälait-teissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa,

kuivaavissa pesukoneissa sekä astianpesukoneis-sa. Merkinnän tavoitteena on ohjata kulutusta vä-hemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin.

Muita ympäristömerkkejä ovat erilaiset luo-mumerkit, Suomen luonnonsuojeluliiton Norp-paenergiamerkki sekä Reilun kaupan -merkki.Forssassa ja Ypäjällä kiinnitettiin hankintojenosalta huomiota lähinnä käytettäviin astioihin, jot-ka olivat biohajoavia. Ypäjällä lisäksi käsiohjelmatpainettiin joutsenmerkitylle paperille.

Suuret tapahtumat, kuten Kuninkuusravita-pahtuma, vaativat myös monenlaista tilapäisra-kentamista. Tällaisia ovat muun muassa erilaisetteltat, penkit, portaat, aidat, pengerrykset, koris-teet, ravitorirakennelmat, katsomot (mm. ulko-katsomo, lehdistökatsomo), ruoka- ja juoma-huollon laitteet, lipunmyynnin ja totopisteidentilat, pankkien ja Veikkauksen tilat sekä iltajuh-lien rakennelmat. Rakenneratkaisuissa on mui-den hankintojen tapaan hyvä suosia kestäviä ja lai-nattavissa olevia rakennelmia. Monia rakenteitaon nykyään mahdollista vuokrata niiden raken-tamiseen erikoistuneilta yrityksiltä, rakennuste-lineyrityksiltä sekä muun muassa kansalaisjärjes-töiltä, urheiluseuroilta ja messurakenteita, telt-toja ja katoksia vuokraavia yrityksiltä. Kaupun-kien liikuntatoimesta on usein saatavilla tilapäis-katsomoita. Kuninkuusravien perinteinen yleisö-penkkien toimittaja on Herättäjä-Yhdistys ry La-pualta, jolla penkkirivien kokonaismäärä on jo-pa 11 kilometriä. Lisäksi yhdistykseltä on mahdol-lisuus vuokrata kassalippaita ja tarjottimia. Suo-ja-aitoja voi kysyä esimerkiksi eri messujärjestä-jiltä tai omasta kunnasta.

Mikäli rakenteita käytetään kertaluonteises-

36

TARKISTUSLISTA

� Käytättekö tapahtumassanne ympäristömerkittyjä tuotteita?� Pohditteko muutoin hankinnoissa ympäristöasioita? � Oletteko kiinnittäneet tilapäisten rakennelmien osalta huomiota niiden

kestävyyteen? � Mikäli rakennatte kertaluonteisia rakenteita, oletteko kiinnittäneet huomiota

niiden ympäristöystävällisyyteen (ts. esimerkiksi materiaalien kierrätettävyyteenja biohajoavuuteen)?

YMPÄRISTÖ

ti, tulisi kiinnittää huomiota materiaalien ympä-ristöystävällisyyteen. Puu on suomalaiselle luon-nollinen valinta.

Forssan kuninkuusraveissa syntyi idea ns. ku-ninkuusravikontista, joka pitäisi sisällään erilaisia ta-pahtuman tavaroita, kuten tuhkakuppeja, roskik-sia, kylttejä, heijastinliivejä, työvaatteita jne. Kont-ti matkaisi aina vanhalta ravipaikalta uudelle, ja ta-varat saataisiin ilmaiseksi uudelleen käyttöön. Tois-taiseksi tällaista ei ole perustettu, vaan uusi järjes-täjä on harkintansa mukaan ostanut tavaraa edel-lisen vuoden Kuninkuusravijärjestäjältä.

Finnderby- tapahtumaan liittyen on tehtyalueellista yhteistyötä tilapäisrakentamisessa. Tal-vikauden aikana siirrettävät katsomot ovat olleeturheiluseura Forssan Suuppareilla lainassa. Ypä-jän kunta on lainannut tilapäiskatsomoita ja ros-kapönttöjä tapahtumiin. Vuoden 2007 Finnderby-tapahtumaan hankittiin myös kokonaan uusia jä-tesäiliöitä, koska niille nähtiin jatkokäyttöä tapah-tuman jälkeenkin normaalitoiminnassa. Ypäjänkunnalta, Pilvenmäeltä ja Suomen Ratsastajain-liitolta on lainattu myös telttoja. Pilvenmäelle onvastavuoroisesti isompien ravien ajaksi lainattu He-vosopiston telttoja ja mönkijöitä. Suomen Ratsas-tajainliitolta on myös vuokrattu esim. LA- puhe-limia ja kilpailun ajanottovälineistöä.

EKOTASE

Jos tapahtumanjärjestäjä haluaa tarkkaa tietoa ta-pahtuman ympäristöasioista, on ekotaseen laati-minen siihen hyvä menetelmä. Taseen avullavoidaan seurata tapahtuman materiaali- ja ener-giavirtoja. Hevostapahtuman ekotaseeseen voi-daan sisällyttää esimerkiksi seuraavat materiaali-ja energiavirrat:

37

PANOS

RuokaJuoma

Astiat ja muut hankinnat

VesiPolttoaineet

KemikaalitSähkö

Lämpö

TUOTOS

JätteetJätevedetLantaPäästöt

� Ilmaan� Maahan � Veteen

TARKISTUSLISTA

� Seuraatteko tapahtumanne energian- ja materiaalien kulutusta? � Seuraatteko tapahtumanne jätemääriä?� Oletteko laatineet tapahtumallenne ekotaseen?

YMPÄRISTÖ

Panos-puolelle laitetaan kaikki tapahtumaavarten tarvittavat materiaali/raaka-ainevirrat jatuotospuolelle niistä syntyvät ympäristövaikutuk-set. Kun panos- puolella vähennetään materiaa-li- ja energiavirtoja, tulee siitä kustannussäästöjäsekä vähentyneiden ostokustannusten muodos-sa, että toisaalta myös tuotos- puolella esimerkik-si vähentyneenä jätevesi- tai jätehuoltokustan-nuksena.

Kuninkuusraveista tehdyn ekotaseen mu-kaan liikenteestä aiheutuivat suurimmat päästöt.Taseeseen käytettiin yhdistettyä tietoa Forssan Ku-ninkuusraveista 2006 sekä Kouvolan Kuninkuus-raveista 2007. Liikenne aiheutti 99,8 % Kuninkuus-ravien kuormituksesta. Suurin osa raviyleisöstäsaapui paikalle henkilöautoilla, jotka aiheuttivat77 % Kuninkuusraviliikenteen päästöistä. Linja-au-tot olivat toiseksi eniten käytetty liikenneväline.Niiden osuus liikenteen aiheuttamasta kuormi-tuksesta oli 11 %. Eniten liikenne aiheuttaa hiili-dioksidipäästöjä, joiden osuus raviliikenteen pääs-töistä oli 96 %. Toiseksi suurimman kuormituk-sen muodostivat liikenteen hiilimonoksidipäästöt.Tutkimuksessa liikenteen aiheuttamia päästöjätarkasteltiin kaikkiaan kahdeksan päästön osalta.

VARAUTUMINEN POIKKEUS- JAHÄTÄTILANTEISIIN

Pelastuslaki (468/2003) edellyttää omatoimista va-rautumista vaaratilanteisiin, joten myös tapahtu-manjärjestäjä on velvollinen ehkäisemään vaara-tilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden,omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaara-tilanteessa ja varautumaan sellaisiin pelastustoi-menpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta tarken-taa pelastuslain 9§ tarkoitettua pelastussuunnitel-maa. Myös yleisötilaisuuksia varten on laaditta-va pelastussuunnitelma.

Kuninkuusraveissa 2006 työtä turvallisuu-den edistämiseksi ohjasi turvallisuuspäällikköapunaan turvallisuuskoordinaattori. Ennen Ku-ninkuusraveja tapahtumaorganisaation oma tur-vallisuustyöryhmä arvioi todennäköisimmät vaa-ratilanteet, joiksi luokiteltiin tulipalo, sähkökat-kos, sairaskohtaus tai tapaturma, väkivallan uh-ka, ilkivalta/varkaus/ muu vahingonteko, mielen-ilmaus, liikenneonnettomuus tai ympäristövahin-

38

Yleisötilaisuudessa vastuu turvallisuudenylläpidosta on aina järjestäjällä. Hevosta-pahtumissa turvallisuusriskit kiteytyvät

ihmisten ja hevosten epätoivottuun kohtaamiseenesimerkiksi tilanteessa, jossa säikähtänyt hevonenpakenee yleisöjoukon läpi. Hevonen on saaliseläin,jonka tärkein eloonjäämiskäyttäytymismalli vaa-ran uhatessa on pakeneminen välittömästi. Toi-saalta hevostapahtumia koskevat samat turvalli-suusriskit kuin kaikkia yleisötilaisuuksia.

EquineLife –projektissa turvallisuusasioitakäytiin läpi molempien pilottitapahtumien koh-dalla. Ravitapahtumassa ja erityisesti sen varikko-alueella turvallisuutta säätelee Suomen Hippok-sen asettamien ravikilpailusääntöjen ohella Hip-poksen ja Vakuutusyhtiö Tapiolan laatiman Ra-viradan turvallisuusoppaan ohjeet. Tässä kirjas-sa on hyödynnetty monelta osin kyseistä opasta,mutta tarkastelussa on huomioitu vain työnteki-jöihin, osallistujiin, hevosiin, liikenteeseen sekäpoikkeus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus-näkökohdat. Ratsastustapahtumia säätelevätSRL:n asettamat kilpailusäännöt.

5 Turvallisuus

Hevostapahtumien turvallisuutta säätelevät keskeiset lait ja säädökset

� Kokoontumislaki (530/1999)� Järjestyslaki (612/2003)� Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)� Pelastuslaki (468/2003)� Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003)� Laki järjestyksen valvojista (533/1999)� Terveydensuojelulaki (763/1994)� Elintarvikelaki (23/2003)

TURVALLISUUS

ko. Todennäköisin uhka on kuitenkin hevosen ir-tipääseminen ja joutuminen yleisön sekaan. Ym-päristövahinkoriskiksi oli arvioitu suuren jätemää-rän jääminen kilpailualueelle. Myös maaperänsaastuminen esimerkiksi polttoaineen vuodontakia on ympäristöriski tapahtumissa, johon saa-puu tuhansia henkilö- ja hevosautoja. Toimikun-tien vetäjät ohjeistivat omat alaisensa turvallisuus-asioista. Kaksi ambulanssia sekä yksi paloautopäivystivät molempina päivinä. Tapahtumassaoli ensiapupiste, jossa päivysti yksi lääkäri ja seit-semän hoitohenkilöä. Lisäksi paikalla päivystiterveyskeskuslääkäri, jolle ensiapupisteen lääkä-ri ohjasi asiakkaita harkintansa mukaan.

Myös Finnderby -tapahtumaan on laadittuturvallisuusasiakirja yhteistyössä Ypäjän kunnanpalopäällikön kanssa. Se sisältää ajoreitistökartanpalo- ja pelastusviranomaisille ja liikenteenohjaa-jille ja toimihenkilöiden puhelinnumerolistat,jotta onnettomuuden sattuessa voidaan hälyttää

henkilökuntaa paikalle pitämään liikennöityäpelastusreittiä auki. Tapahtumaan nimetään vuo-sittain turvallisuuspäällikkö, joka pitää toimi-henkilöille turvallisuusinfotilaisuuden ennen ta-pahtumaa. Tilaisuudessa tiedottaja kertoo myöskriisiviestinnästä. Henkilökunnalle ja opiskeli-joille on mahdollisesti järjestetty tilanteen mu-kaan ensiapu- ja alkusammutuskursseja ennenkilpailua muuhun toimintaan liittyen. Henkilö-kunta on käynyt ensiapu I -kurssin, osa myös en-siapu II -kurssin työtehtävästä riippuen. Kenttä-kilpailussa on yllättävien tilanteiden varalta orga-nisoitu Ad-Hoc Committee, johon kuuluu kilpai-lijoiden edustaja (Riders Representative), eläinlää-käri ja järjestäjän edustaja. Komitea kokoontuutarvittaessa, esimerkiksi onnettomuuden tapah-duttua ja arvioi tilanteet, tekee selvityksen ja ra-portoi siitä eteenpäin. Myös kilpailijoiden edusta-ja (mestaruus- tai muiden kuin seniorien kilpai-luissa joukkueenjohtaja) voi tarvittaessa kutsua

TURVALLISUUS

39

Pelastussuunnitelman sisältö (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003, 9§)Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä:

� ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;� toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;� poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien

järjestelyt;� turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai

asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan;� tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto,

henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujenvaaratilanteiden perusteella on tarpeen;

� ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- javahinkotilanteita varten;

� miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon.

Edellä 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kohteeseen laaditussapelastussuunnitelmassa on selvitettävä erikseen, miten rakennuksessa tai tilassa olevienheikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa.

Pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteentavanomaisesta poikkeava käyttö.

kilpailijat ja teknisen asiantuntijan sekä järjestä-jän edustajan koolle, mikäli esim. sääoloista joh-tuen kestävyyskokeen vaativuustasosta on keskus-teltavaa.

HENKILÖTURVALLISUUS

Henkilöturvallisuuden takaamiseksi tapahtu-manjärjestäjän on tarkasteltava suuria kokonai-suuksia, kuten paloturvallisuutta, rakennustenja rakennelmien turvallisuutta ja erilaisia hätä- jaonnettomuustilanteen mahdollisuuksia. Järjestä-jän on mietittävä erilaisia toimenpiteitä vaarati-lanteiden estämiseksi, turvallisuushenkilöstönvaraamiseksi ja kouluttamiseksi, erilaisia kalusto-kysymyksiä kuten alkusammutus-, pelastus- jaraivauskalustoa sekä ensiaputarvikkeita. Näihinerilaisiin vaaratilanteisiin varaudutaan myös hank-kimalla tapahtumaan koulutettuja järjestyksen-valvojia.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mu-kaan kokoontumistilana toimivan rakennuksenja sen tilojen tulee täyttää käyttötarkoituksen

edellyttämällä tavalla olennaiset tekniset vaati-mukset mm. lujuuden, paloturvallisuuden, hy-gienian, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnansekä energiatalouden vaatimukset. Tapahtuma-paikan ja –tilojen on siis oltava tapahtumaan so-veltuvat. Kokoontumistilat tulee hyväksyttää ra-kennusvalvontaviranomaisella, eli kunnan ra-kennusvalvontaviranomaiselle on toimitettavaesipainetulle lomakkeelle täytetty hakemus liit-teineen. Ennen ratkaisua poliisi-, palo- ja terveys-viranomainen suorittavat katselmuksen, jossatarkistetaan ainakin seuraavat asiat:

� Varsinaisen kokoontumistilan pinta-ala /kerros

� Poistumistiet ja –reitit sekä niiden merkin-nät ja tarkoituksenmukaisuus

� Rakennuksen yleinen sopivuus kokoon-tumistilaksi – paloluokka, portaat, kaiteet,autopaikoitus jne.

� Sosiaalitilojen riittävyys ja saavutettavuus� Muut turvallisuuteen ja terveellisyyteen

vaikuttavat seikat

40

Kuninkuusravien 2006 pelastussuunnitelma sisälsi seuraavat asiat:

� Kuvaus tapahtumasta� Tapahtuman nimi, luonne, tapahtuma-aika ja järjestäjä� Odotetut kävijämäärät� Yhteyshenkilöt, vastuut ja työnjako � Lupa- ja ilmoitusasiat� Vakuutukset � Tiedotus ja kriisiviestintä

� Ensiapuvalmiudet� Paloturvallisuus� Pelastustiet� Rakenteellinen turvallisuus� Poistumis-, kokoontumis- ja suojautumistoimenpiteet� Ennakoitavat vaaratilanteet sekä toimintaohjeet onnettomuuksissa ja

tapaturmissa� Ympäristönsuojelu ja jätehuolto� Saniteettisuunnitelma� Liikennesuunnitelma

TURVALLISUUS

Kokoontumisalue on alue, jota käytetään julkistenyleisötilaisuuksien järjestämiseen ja joka on kysei-seen tarkoitukseen pysyvästi varattu esimerkiksi ai-doin. Kokoontumisalueiden katsomoista sekä ylei-söteltoista ja muista rakennelmista on soveltuvinosin voimassa samat määräykset kuin kokoontu-mistilaa koskevat. Tilapäisten kokoontumisaluei-den sekä niiden katsomoiden, telttojen ja myyn-tikojujen pystytystä ja ylläpitoa koskevat samatsäännöt kuin pysyvilläkin kokoontumisalueilla. Po-liisi-, palo-, terveys- ja rakennusviranomainen suo-rittavat rakennusvalvontaviranomaiselle tehdyn il-moituksen jälkeen erillisen katselmuksen, jossa tar-kastetaan ainakin seuraavia seikkoja:

� Rakenteiden ja laitteiden sijoitus, koko-naisvakavuus ja kiinnittäminen alustaansa(esimerkiksi telttojen kiinnittäminen maa-han)

� Yleisölle tarkoitettujen katsomoiden hen-kilömäärän tarkastaminen (istuinten sijoi-tus, kiinnitykset, lujuus, kytkentä jne.)

� Yleisön käyttöön tarkoitettujen kulkureit-

tien esteettömyyden tarkastaminen� Palo- ja pelastustoimen sekä muiden häly-

tysajoneuvojen kulkureitit ja saavutetta-vuus kaikissa olosuhteissa

Julkiset tilaisuudet on järjestettävä niin, ettäyleinen järjestys ja turvallisuus säilyvät. Poliisi puo-lestaan turvaa kokoontumisvapauden kaikille.

TyöntekijätHevostapahtumissa valtaosa työntekijöistä on ti-lapäisiä. Työvoimaa tarvitaan niin tapahtumanturvallisuuden, liikenteenohjauksen, tiedotuksen,peli- ja kilpailutoiminnan siivouksen, ravintola-palvelujen kuin muiden vastaavien toimintojen-kin järjestämiseen.

Jotta turvallisuussuunnitelmat saadaan toi-mimaan käytännössä, on kaikki työntekijät pereh-dytettävä tapahtuman turvallisuusperiaatteisiin.Työntekijöille on kerrottava tilaisuuden yleisjär-jestelyt, ensiapupisteet, alkusammutuskalustonsijainti sekä avun hälyttäminen. Lisäksi työnteki-

41

TURVALLISUUS

Kuva 13. Hevosten lämmittelylle tulisi varata selkeästi oma alue, jossa ei ole autoliikennettä.

jöiden on hallittava viranomaisten tai tapahtumanjohdon antamat määräykset tehtäväänsä liittyenja täytettävä viranomaisten ja järjestäjien antamatkelpoisuusvaatimukset. Tällaisia voivat olla muunmuassa järjestyksenvalvojakortti ja riittävä ikä.

Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliit-to ovat asettaneet määräyksiä toimihenkilöille.Määräyksissä on asetuksia paitsi eri toimihenkilöi-den valintoihin, myös heidän tehtäviensä sisältöönliittyen.

Forssan Kuninkuusraveissa työntekijöille ase-tettiin muun muassa seuraavia vaatimuksia:

� henkilöiden taustatietojen tarkistaminen� henkilöiden perehdyttäminen ja koulutta-

minen työtehtäviin� ulkopuolisilta toimijoilta ostetut palvelut

edellyttävät kirjallista sopimusta (sisältäämolempien osapuolten vastuut ja velvolli-suudet)

JärjestyksenvalvojatJärjestäjän on varauduttava alueiden valvontaanja vartiointiin päämääränään yleisöväkivallan,huliganismin ja katsojien häiriökäyttäytymisen en-naltaehkäisy. Järjestäjä vastaa kilpailujen turval-lisuudesta ja järjestyksen säilymisestä. Yleisötilai-suudessa tulee olla riittävä määrä sisäasiainminis-teriön hyväksymän koulutuksen saaneita järjes-tyksenvalvojia, jotka järjestäjän pitää listata myöspoliisille tehtävään ilmoitukseen tilaisuudesta.

Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetet-tava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistä-vät yleisön turvallisuutta, vaikka se edellyttäisi ti-laisuuden järjestäjän mielipiteen vastaista toi-mintaa. Järjestyksenvalvojan on toimittava asial-lisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edis-täen. Hänen tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuk-sin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuut-ta toimialueellaan. Tarvittavat toimenpiteet onsuoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoatai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suo-rittamiseksi.

42

Kuva 14. Tapahtumanjärjestäjä vastaa siitä, että yleisön kulkuväylät ovat esteettömät.

TURVALLISUUS

OsallistujatJokaisen osallistujan on tunnettava Suomen Rat-sastajainliiton ja Suomen Hippoksen kilpailu-säännöt. Järjestäjän näkökulmasta kaikissa kilpai-luissa tulisi taata osallistujille mahdollisuus turval-liseen ja sujuvaan kilpailusuoritukseen. Tämäedellyttää paitsi riittävän isoja, hyvin hoidettuja javalvottuja talli-, harjoitus- ja kilpailutiloja, myösmonia toimenpiteitä itse ratsastajalta. Sekä SRL et-tä Suomen Hippos ovat asettaneet erilaisia vaati-muksia esimerkiksi kilpailusuoritukseen ja kilpai-lijoiden varustukseen liittyen. Esimerkiksi ravikil-pailuissa kypärän käyttö on pakollista myös varik-koja tallialueella hevosta ajettaessa, valjastettuahevosta talutettaessa, valjastetun hevosen ohjiinkoskettaessa sekä voittajaesittelyssä avustajanatoimiessa. Ratsastuksen eri lajeilla on yksityis-kohtaisia vaatimuksia ja suosituksia muista turval-lisuusvarusteita. Tuomaristo voi hylätä suorituk-sen, jos kilpailija ei ole sääntöjen mukaisesti pu-keutunut. Kilpailijan vakuutus ei korvaa vahinko-ja, jotka ovat aiheutuneet turvallisuudeltaan

puutteellisten kilpailuvarusteiden käyttämisestä. Turvallisuusvarusteet eivät kuitenkaan suo-

jaa täydellisesti ratsastajaa onnettomuuksilta. Se-kä ravi- että ratsastustapahtumissa on oltava päi-vystämässä ambulanssi. Esteratsastuskilpailuissaon oltava aina myös lääkäri paikalla. Mikäli tapah-tuman aikana järjestetään kenttäkilpailu, edellämainittujen lisäksi paikalla on Suomen PunaisenRistin ensiapuryhmä sekä toinenkin ambulanssi.

Aloitteleville kilparatsastajille on ilmestynytvuoden 2008 alussa Suomen Ratsastajainliiton Rat-sastajan opas kilpailumaailmaan (http://www.ratsastus.fi/uploads/kisaopas2008nettiin_1.pdf).Siitä löytyy tarkemmat toimintaohjeet ratsas-tuskilpailuihin sekä sääntökooste koulu- ja este-ratsastuksen sekä yleisen osan kilpailusäännöistä.

HEVOSTEN TURVALLISUUS

Hevosten käyttäytymisen ymmärtäminen ja ais-tien tuntemus auttaa ennakoimaan vaaratilantei-

43

TURVALLISUUS

Kuva 15. Ambulanssi päivystämässäYpäjällä ravintola Ajomestarin takana Finnderbyn aikana.

ta ja vähentämään riskejä. Ammattilaiset tietävät,mitä hevonen kuulee, näkee tai tuntee ja ottaa tä-män huomioon toiminnassaan. Suuren riskinmuodostavat ihmiset, jotka eivät tunne hevosenkäyttäytymistä ja viestintää eivätkä näin ymmär-rä aiheuttavansa omalla toiminnallaan riskejä.

Suuri huomio hevostapahtumissa tulisikinkiinnittää siihen, ettei hevosalueilla kulje muitakuin tapahtumassa työskenteleviä ja kulkuluvansaaneita henkilöitä. Lisäksi hevosalueet tulisisuunnitella niin, että kulkureitit ovat selkeät, lii-kenne mahdollisimman vähäistä ja alueet selväs-ti erotettu yleisölle tarkoitetusta alueesta. Pysä-köinti alueella tulisi sallia vain tilapäisesti tavarantai eläinten lastausta ja purkua varten ja tilapäi-sille myyntipisteille tulisi rajata omat alueet. He-

vosten lämmittely ja ulkoiluttaminen olisi pyrit-tävä järjestämään erilliselle, rajoitetulle alueelle.Poneille tulisi olla oma varikkoalue esimerkiksi he-vosvarikon ja katsomoalueen välissä.

Forssan kuninkuusraveissa 2006 varikkoalu-een turvallisuus varmistettiin siten, että varikol-le pääsi vain erillisellä kulkuluvalla. Hevosten, au-tojen ja ihmisten turvalliseen liikkumiseen varik-koalueella päätettiin panostaa entistä enemmän.Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin voittajase-remonioiden turvallisuuden varmistamiseen.Mahdollisten loukkaantuneiden hevosten hoi-toon varauduttiin: koko tapahtuman ajan paikal-la oli neljä eläinlääkäriä ja Ratsastajaliiton hevos-ambulanssi ja Ypäjän Hevossairaala oli päivystys-valmiudessa koko tapahtuman ajan. Hevosten

44

TARKISTUSLISTA

� Onko rakennusvalvontaviranomainen hyväksynyt luvan ottaa käyttöönkokoontumistilan ja –alueen?

� Onko tapahtumaan tehty pelastussuunnitelma ja asiaan kuuluvatennakkotarkastukset (poliisi-, palo-, terveys- ja rakennusviranomainensuorittavat)?

� Onko kaikki toimihenkilöt koulutettu tehtäviinsä?� Oletteko varmistaneet, paljonko järjestyksenvalvojia tapahtumaan tarvitaan?� Oletteko varanneet järjestyksenvalvojat, ja kouluttaneet heidät?� Onko järjestyksenvalvojilla asiaankuuluva koulutus? � Onko tapahtumaan tehty pelastussuunnitelma? � Valvooko tapahtumanjärjestäjä, että osallistujilla on asianmukaiset varusteet?

TARKISTUSLISTA

� Oletteko varmistaneet, että hevosalueille pääsevät vain kulkuluvan omaavathenkilöt?

� Ovatko yleisö ja hevoset omilla alueillaan?� Onko hevosalueiden liikennejärjestelyt hoidettu niin, että hevosten ja autojen

kohtaaminen on mahdollisimman vähäistä? � Onko hevosille ja autoille eri reitit? Onko reitit merkitty selvästi?� Onko tapahtumassa vaadittava määrä eläinlääkäreitä ja heidän avustajansa?� Onko suunnitelma toimenpiteille, mikäli hevonen kuolee tai täytyy lopettaa?

TURVALLISUUS

kuolemantapausten varalle laadittiin yhdessäeläinlääkärien kanssa suunnitelma.

Finnderbyssä 2007 oli erillinen nimetty lääkin-tävastaava, joka toimii linkkinä kilpailunjärjestä-jän ja ihmis- ja eläinlääkäreiden välillä. Hän huo-lehtii hevostarkastuksen käytännön järjestelyis-tä. Eläinlääkärikomitea, johon kuului kolmeeläinlääkäriä, hoiti hevostarkastukset. Kengittä-jä ja hevosambulanssivastaava päivystivät kilpai-lualueen välittömässä läheisyydessä kilpailunajan.

Myös Finnderbyssä 2007 verryttely- ja kilpai-lualueet on aidattu. Tapahtumassa oli eriytetty kil-pailualueella hevosten ja yleisön kulkureitit. He-vosten kulkureitit oli merkitty kyltein, ja lisäksi kul-kukartat oli jaettu talleihin ja kilpailijoille. Toimi-henkilöiden liikkuminen autolla hevosurheilualu-eella oli rajoitettua, ja siihen oikeutti vain ajolupa.Kuvausryhmille järjestettiin kilpailujärjestäjän ta-holta alueen ja hevoset tunteva kuljettaja.

LIIKENNETURVALLISUUS

Liikennesuunnittelun tärkein asia on turvallisuus.Tämän jälkeen nousee sujuvuus, joka on vahvas-ti sidoksissa julkisen liikenteen käyttömahdolli-suuksiin ja pysäköintijärjestelyihin. Tapahtumis-sa ajoneuvoliikenne on pääasiassa saapumista japoistumista paikalta, tavaroiden kuljetusta sekäjärjestäjien liikkumista tapahtuma-alueella. Kul-jetusreitit ja ajot on suunniteltava huolellisesti si-ten, että niin osallistujat kuin yleisö ja henkilö-kuntakin pääsee liikkumaan nopeasti ja helpos-ti. Onnistunut reititys on sujuvan toiminnanedellytys.

Ison tapahtuman liikenteen suunnittelua vartenon huomioitava seuraavat luvat ja vaatimukset:

� Liikennesuunnitelma� Tilapäisten tieliittymien, nopeusrajoitus-

ten, ylimääräisten liikennemerkkien ja opas-teiden pystyttämiseen tarvittava lupa

� Pysäköintialuesopimukset (tehtävä kirjalli-sina)

Massatapahtumissa kaikista liikenne-, pai-koitus- ja kuljetusjärjestelyistä toimitetaan liiken-

nesuunnitelma poliisille. Suunnitelmaa tehtäes-sä on hyvä olla poliisiin yhteydessä jo etukäteen.Reititystä suunniteltaessa yleisön ja toimihenki-löiden liikkumisen lisäksi huomioitavia seikkojaovat hevosautojen kulkeminen ja pysäköinti,myyntikojujen huolto, jäte- ja loka-autoille va-rattu tila sekä pelastustiet hälytysajoneuvoille.

Liikennesuunnitelma tehdään yhteistyössäpoliisin kanssa. Liikennesuunnitelmassa on tuo-tava esille muun muassa paikoitusalueet eritelty-nä (sijainti, koko ja paikoitusmäärä), selvitys lii-kennejärjestelyistä ja liikenteenohjauksesta sekäjärjestäjän henkilömäärät paikoitusalueilla ja lii-kenteenohjauksessa.

Finnderbyn kilpailijoista osalla on muka-naan omia mopoja, joilla he liikkuvat kätevästi pai-kasta toiseen. Kilpailijatiedotteessa ja joukkueen-johtajien kokouksessa on havaittu tarpeelliseksitiedottaa ja teroittaa perustasolla olennaisimmis-ta liikennesäädöksistä ja nopeusrajoituksista.Muutoin voi esiintyä mm. liikennöintiä asiaan-kuulumattomilla reiteillä tai kypärättä ajamista.

PysäköintiPysäköintialueiden riittävyys ja toimivuus onmyös yksi keskeinen tapahtuman onnistumi-seen vaikuttava tekijä. Yleisölle tarkoitettuja py-säköintialueita tulisi suunnitella useisiin eri paik-koihin ruuhkien välttämiseksi. Mikäli alueet sijait-sevat kaukana itse tapahtumapaikalta, on järjes-täjän huolehdittava myös julkisen liikenteen jär-jestämisestä pysäköinti- ja tapahtumapaikan vä-lillä. Toimiva pysäköinti edellyttää myös riittävänmäärän liikenteen ohjaajia. Järjestäjän on myössuunniteltava omat pysäköintipaikat tapahtu-mapaikalla huoltoajoille.

Yleisön pysäköinti on syytä ohjata sellaisellepaikalle, joka sitä kestää. Mikäli pysäköinti ohja-taan nurmelle, voidaan nurmi suojata esimerkik-si muovikatteella. Muuten tilapäispysäköinti voi-daan hoitaa sänkipellolla tai edellisenä kesänä kyl-vetyllä heinikolla, kunhan varataan riittävästisammuttimia mahdollisia palonalkuja varten –kuumana kesäpäivänä kuiva sänkipelto on erit-täin palonarka.

Hevosautot ovat suuren kokonsa vuoksihaasteellisia pysäköidä ja kääntää ahtailla pihoil-la. Siksi on suunniteltava etukäteen, mistä suun-

45

TURVALLISUUS

nasta autot tulevat, ja minne ne pysäköidään. Osal-listujille tulisi ennen tapahtumaa muun postinohessa lähettää kartat ja suunnitelmat siitä, mis-sä ja miten hevosautot kulkevat. Raviradoilla ti-lat ovat usein suurehkot, jolloin asia ei ole aivanyhtä kriittinen.

Kuninkuusraveissa 2006 yleisön pysäköinti olijaettu neljään eri alueeseen, joihin kaikkiin oliopastus sopivasta tulosuunnasta valta- ja maan-teiltä. Pysäköintialueilla paikoitusta ohjasi noin 80vapaaehtoista. Opastajilla oli varustuksena mat-kapuhelimet, liikenteen ohjaustaulut sekä huo-mioliivit. Lisäksi jokaisella alueella oli radiopuhe-limia. Leirintämatkailualueiksi oli osoitettu kol-me kenttää. Varsinaista raviliikennettä varten eierityistoimenpiteitä tehty.

Finnderbyssä on tähän asti ollut yksi pysyväpysäköintialue. Pysäköintialuetta on parannettuvähitellen vuosien varrella, kun kapeita paikko-

ja on levennetty. Perusongelmana Ypäjällä on kui-tenkin autojen ja hevosten sama tulosuunta.

Opasteet ja liikennemerkitOpasteilla, kirjallisilla etukäteisohjeilla, tapahtu-man aikaisilla ohjeilla ja kuulutuksilla on suurimerkitys turvallisuuden kannalta. Kyltit kan-nattaa rakentaa sellaisiksi, että niitä voidaan kor-jata ja käyttää uudelleen vuodesta toiseen. Opas-teiden runsas määrä ja yhtenäinen ilme helpot-tavat niiden näkymistä yleisölle. Opasteita tarvi-taan ainakin osoittamaan kilpailutoimisto, peli-pisteet, yleisön pysäköintialueet, hevosautojen py-säköinti, lämmittelyalue, infopiste, ensiapupiste,wc:t, ravintolat ja mahdollisesti kohtauspaikka,poliisi sekä löytötavarapiste.

Kyltit kannattaa laittaa paikoilleen useitapäiviä ennen tapahtumaa ja niiden purku tuleetehdä välittömästi tapahtuman päätyttyä. Kyltit

46

Kuva 16. Varsahaka, eli lapsiparkki, oli iloisessa käytössä Forssan Kuninkuusraveissa.

TURVALLISUUS

on hyvä käydä tarkistamassa päivittäin, jotta väl-tytään ilkivallan ja sääolosuhteiden aiheuttamil-ta vahingoilta. Tarkastajalla on hyvä olla muka-naan myös ylimääräisiä opasteita sen varalta, et-tä niitä on kadonnut tai hajonnut.

Tarvittavat liikennemerkit voi ostaa, lainatatai vuokrata. Merkkejä voi kysyä esimerkiksi ko-tikaupungin liikennelaitokselta. Tapahtumanviitoittaminen edellyttää aina tienpitäjän lupaa.Tienpitäjänä toimii maantiellä Tiehallinto, kadul-la kunta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Yksi-tyisellä tiellä liikennemerkin asettamiseen tarvi-taan myös kunnan suostumus.

VARTIOINTI

Suomen Ratsastajainliiton järjestämismääräyksis-sä ja -ohjeissa on asetettu, että asiattomien pääsyon estettävä hevosten purku- ja tallialueelle.Määräykset myös velvoittavat, että tallialuetta onvalvottava 24 tuntia vuorokaudessa. Majoitetta-van hevosen karsinaan saavat mennä ainoastaanratsastaja, hevosen hoitaja ja omistaja sekä hätä-tapauksessa tallihenkilökuntaan kuuluva. Lisäk-si ohjeissa on tuotu esiin, että järjestäjän on va-rauduttava myös muiden alueiden valvontaan ja

vartiointiin päämääränään yleisöväkivallan, hu-liganismin ja katsojien häiriökäyttäytymisen en-naltaehkäisy.

Finnderby on kansainvälinen ratsastuskilpai-lu, joten tallialuetta vartioidaan ympäri vuorokau-den ja sinne pääsy on vain hevosten hoitajilla, rat-sastajilla, omistajilla sekä tietyillä tuomaristonedustajilla ja tallitoimihenkilöillä. Tallit on yöai-kaan suljettu ja tallivahdit tarkkailevat mahdol-listen kulkuluvallisten vierailijoiden toimia. Kaik-ki käynnit kirjataan yöaikaan ylös. Kilpailun aika-na hevosilla tulee olla aina liikkuessaan karsinanulkopuolella esim. suitsissaan numerolappu, jos-ta eläin voidaan tarvittaessa tunnistaa. Raveissa he-voset matkaavat tavallisesti kotitalliin yöksi.

PÄIHTEET

Sekä SRL:n että Hippoksen säännöissä on asetet-tu määräyksiä päihteiden käyttöön liittyen. Mo-lempien tahojen säännöissä on asetettu, ettäpäihtynyt ei saa käsitellä hevosta kilpailualueellakilpailujen aikana eikä hevosta saa luovuttaapäihtyneelle. Molemmissa on myös asetettu, et-tä mikäli alkoholipitoisuus on 0,5 promillea tai senyli, kilpailijan ei sallita kilpailla.

47

TURVALLISUUS

TARKISTUSLISTA

� Onko tapahtumaan tehty liikennesuunnitelma poliisin kanssa yhteistyössä?� Onko kyltitys selkeää ja riittävää?� Onko kylttien ja opasteiden pystyttämiseen tarvittavat luvat?� Oletteko olleet yhteydessä palotarkastajaan hevosautojen pysäköinnistä

koskevista asioista?� Onko hevosautojen kulkeminen ja pysäköinti opastettu osallistujille etukäteen

kirjeitse?� Onko hevosautojen kulkeminen ja pysäköinti opastettu paikan päällä näkyvin

kyltein?� Onko yleisölle pysäköintialueita riittävästi?� Onko pysäköintialueille riittävät opasteet?� Onko tapahtumaan varattu pysäköinnin ohjaajia? � Oletteko ohjanneet pysäköinnin kulutusta kestävälle paikalle? � Onko polkupyörille osoitettu oma pysäköintipaikka?

YLEISÖTILAISUUDENJÄRJESTÄJÄN VASTUUVAHINGOISTA Yleisötilaisuuksissa vahinko on usein henkilöva-hinko (loukkaantuminen tai jopa kuolema) taiomaisuusvahinko. Puhdas tapaturma, joka koh-distuu henkilöön tai omaisuuteen, ei välttämät-tä velvoita järjestäjään korvauksiin. Jos kuitenkinpystytään osoittamaan, että tapahtumanjärjestä-jä on toiminut huolimattomasti tai laiminlyönytvelvollisuuksiaan, katsotaan tapahtumanjärjestä-jän syyllistyneen ainakin lievään tuottamukseenja korvausvastuu syntyy. Tätä kutsutaan käsitteel-lä korostunut huolellisuusvelvollisuus. Tapahtu-manjärjestäjä voi maksaa siis vahingonkorvaus-lain täyden korvauksen periaatteen mukaisesti esi-merkiksi lääke-, lääkäri-, sairaala- ja matkakuluis-ta sekä työansion menestyksestä, tai aineettoma-na vahinkona kertatyyppisen korvauksen kivus-ta ja särystä. Omaisuusvahingon osalta korvaus-ta suoritetaan tarpeellisista korjauskuluista. Hen-kilö- ja esinevahinkoihin sovelletaan vahingon-korvauslakia (412/1974).

Myös ympäristövahinkoja, kuten polttoai-neen tai muun kemikaalin vuotoa maaperään, voisattua. Ympäristövahingon korvaamisesta onvastuussa se, jonka toiminnasta vahinko on toden-näköisesti aiheutunut. Vahingon syntyessä vahin-ko korvataan aina, vaikka toimintaa olisi hoidet-tu vaaditulla huolellisuudella, eli ympäristövahin-koja koskee ns. ankara vastuu. Ympäristövahin-

kojen suhteen korvausvastuuta hevostapahtumis-sa säätelee kaksi lakia: maaperän puhdistamisvas-tuu perustuu ympäristönsuojelulakiin (86/2000),ja toisaalta ulkopuoliselle, kuten naapurille, aiheu-tuvan vahingon korvaaminen (esimerkiksi melu,haju- tai muu ympäristöhaitta) perustuu lakiinympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994).Korvaus maksetaan vain rahassa arvioitavissa ole-vista vahingoista, mutta ei esimerkiksi luonnonmonimuotoisuuden vähenemisestä tai kauniinmaiseman menettämisestä.

Tapahtuman järjestäjän on siis otettava vas-tuuvakuutus. Se ei kuitenkaan lievennä järjestä-jän vastuuta, sillä jos järjestäjän toiminta on ol-lut poikkeuksellisen moitittavaa tai kyse on tör-keästä tuottamuksesta, voi vakuutusyhtiö evätäkorvauksia tai alentaa niitä. Vastuuvakuutus ei siisvapauta tapahtumanjärjestäjää tarpeellisista tur-vallisuusjärjestelyistä.

Jos vahinko aiheutuu huoneiston tai tilanpuutteellisen turvallisuuden vuoksi, osa vastuus-ta kuuluu kiinteistönomistajalle. Näissä tapauk-sissa on tapauskohtaisesti katsottava, kummallevahingon korvaaminen tällaisessa tapauksessakuuluu, esimerkiksi sen osalta, mitä vuokrasopi-muksessa on vastuista sovittu.

Vastuuvakuutuksen lisäksi tapahtumanjär-jestäjän tulisi huolehtia tilanteen mukaan esimer-kiksi yleisön tapaturmavakuutusta, työntekijöi-den lakisääteisistä työtapaturma- ja eläkevakuu-tuksista sekä omaisuuden vakuuttamisesta.

48

TARKISTUSLISTA

� Onko asiattomien henkilöiden pääsy estetty hevosten purku- ja tallialueelle?� Vartioidaanko tallialuetta 24 tuntia vuorokaudessa?� Oletteko ottaneet vastuuvakuutukseen tapahtumaanne?� Mikäli toimitte vuokranantajan kiinteistössä ja alueilla, onko esimerkiksi

vuokrasopimuksessa selkeästi ilmaistu, kenelle korvausvastuu kuuluumahdollisissa vahinkotapauksissa?

TURVALLISUUS

maan nopeasti vaaran uhatessa. Hevonen kuuleeherkästi korkeat ja äkilliset lyhyet äänet ja näkeepienetkin liikkeet kaukaa muttei näe yksityiskoh-tia kovin hyvin.

Hevostapahtumissa hevosen käsittelijältävaaditaan rauhallista ja määrätietoista otetta.Koulutettukin hevonen toimii vaistonvaraisesti,joten hevosen käsittelijän on osattava ennakoidahevosen käyttäytymistä vaaratilanteiden välttämi-seksi. Erilaisissa tapahtumissa on aina jotain uut-ta rutinoidullekin kilpahevoselle. Hevosen käsit-telijällä on oltava oikea asenne sekä itsehillintä jän-nittävissä kilpailuissa. Myös hevosen käsittelijäl-lä, joka ei itse varsinaisesti osallistu kilpailuun taitapahtumaan, on oltava asianmukainen vaatetusja varustus.

HEVOSTEN KILPAILUKUNTO JA -KELPOISUUS

Hevosurheilussa hevosen hyvinvointi lähtee sii-tä, että ruokinta, harjoittelu, lepo ja kengitys ovattasapainossa ennen kisaa. Hevosen tulee saada le-vätä tarpeeksi, ja harjoittelun tulee olla hevosen

49

6 Hevosten hyvinvointi

Kilpailutapahtuma ei saa vaarantaa hevosenhyvinvointia. Eläinsuojelulain ja -asetuk-sen tarkoituksena on suojella eläimiä kär-

simykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä edistää eläin-ten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Lain mukaaneläinlääkärin on kiellettävä eläimen käyttäminenkilpailussa, jos hänellä on perusteltua aihettaepäillä, että eläintä käytetään eläinsuojelulainsäädösten vastaisesti. Kilpailujen järjestäjän on ai-na kutsuttava eläinlääkäri valvomaan, että eläin-suojelulakia ja sen nojalla annettuja määräyksiänoudatetaan.

Ravikilpailuja Suomessa koskevat SuomenHippoksen ravikilpailusäännöt. Ratsastuskilpailu-ja puolestaan säätelevät Suomen Ratsastajainlii-ton sekä kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n kil-pailusäännöt.

HEVOSEN KÄSITTELIJÄNAMMATTITAITO

Käyttäytymiseltään, rakenteeltaan ja aisteiltaanhevonen on tyypillinen saaliseläin, joka tarkkai-lee ympäristöään valppaasti ja on valmis pakene-

HEVOSTEN HYVINVOINTI

Hevostapahtumien hevosen hyvinvointiasioita säätelevät keskeiset lait ja säädökset:

� Eläinsuojelulaki ja -asetus (247/1996, 396/427)� Eläinkuljetusasetus (Neuvoston asetus EY 1/2005)� Laki eläinten kuljetuksesta (1429/2006)� Laki ja asetus eläinten lääkitsemisestä (617/1997)� Suomen Ratsastajainliitto ry:n ratsastuskilpailusäännöt� Suomen Hippos ry:n ravikilpailusäännöt ja poniravikilpailusäännöt 2007� Kansainvälisen Ratsastajainliiton FEI:n kilpailusäännöt

yksilölliset tarpeet ja kyvyt huomioonottavaa. Kil-pailutilanteessa hevosen tulee olla terve ja hyvin-voiva, eivätkä kilpailupaikan olosuhteet saa huo-nontaa hevosen hyvinvointia. Lisäksi niin kotital-lilla kuin kilpailussakin hevosella on oikeus no-peaan hoitoon sairaus- tai onnettomuustilan-teessa.

Ravikilpailuissa hevosen vastuullinen val-mentaja vastaa hevosen kilpailuttamisesta Suo-men Hippoksen sääntöjen edellyttämällä tavalla.Lisäksi valmentaja on vastuussa siitä, että hevonenon kilpailuihin ilmoitettaessa terve, kilpailukun-toinen ja että sillä on lunastettu hevospassi tai re-kisteritodistus ja ajajalla on ajolupa. Valmentajavoi ilmoittaa hevosen ainoastaan yksiin kilpailui-hin samaksi päiväksi. Valmentaja on toimissaanvelvollinen noudattamaan eläinsuojelulakia ja sennojalla annettuja sääntöjä ja määräyksiä. Ravikil-pailuissa kilpailujen ylin eläinsuojeluvalvoja onkilpailueläinlääkäri. Valjakkotarkkailija toimiieläinlääkärin avustajana varikkoalueelle ja läh-dönjärjestäjä lähtötarkastuksessa. varikkoalueenvalvoja valvoo hevosten käsittelyä tallialueella ja

avustaa eläinlääkäriä tarkkailemalla kuljetusväli-neiden ja varusteiden kuntoa.

Suomen Ratsastajainliiton alaisissa kilpai-luissa kilpailija vastaa omasta ja hevosen kilpailu-kelpoisuudesta. Alle 15-vuotiaan kilpailijan jahänen hevosensa kilpailukelpoisuudesta vastaa hä-nen holhoojansa. Hevonen saa osallistua kansal-lisiin kilpailuihin aikaisintaan sinä kalenterivuon-na, jolloin se täyttää viisi vuotta seuraavin poik-keuksin. Viisivuotiaat hevoset saavat osallistuahelppoon luokkaan ja kuusivuotiaat hevoset vaa-tivaan luokkaan. Matkaratsastuksessa saa nelivuo-tiaalla hevosella/ponilla osallistua ihanneaikarat-sastuksen luokkaan 1, nopeuskilpailuissa hevosenon oltava vähintään kuusivuotias, muissa luokis-sa vähintään viisivuotias. Valjakkohevosten tuleeolla vähintään nelivuotiaita. Alueluokkiin saa es-te- ja koulukilpailuissa osallistua 4-vuotiaalla he-vosella yhteen enintään 100 cm:n luokkaan(helppo C) kilpailupäivänä. Lyhyisiin kenttäkilpai-luihin saa osallistua 4-vuotiaalla hevosella.

ratsastuskilpailuissa tuomariston tehtäviinkuuluu mm. vastata talli- ja verryttelyalueen

50

Kuva 17. Kansainvälisissä kilpailuissa kisatuomaristosta, eläinlääkäreistä ja stewardeista koostuva raati tarkastaa hevoset kilpailua edeltävänä päivänä.


täväksi hyväksyttyjä lääkeaineita. Vammoista jasairauksista toipuminen vie usein ohjeellista do-pingvaroaikaa huomattavasti pidemmän ajan,joten kaikista lääkityksistä ja hoidoista on pidet-tävä kirjaa ja kirjanpito on oltava tarkastettavis-sa. Hevosten lääkeaineiden käyttöä Suomessavalvoo Eläinkilpailuiden Antidopingtoimikun-ta, joka antaa myös ohjeita ja määräyksiä doping-näytteiden otosta sekä lausuntoja epäillyistä do-pingsääntöjen rikkomuksista.

DOPINGVALVONTA HEVOSTEN OSALTA

Suomen Hippoksen sääntöjen mukaan kaikkilääkitys on kielletty neljä vuorokautta (96 tuntia)ennen kilpailua tai siihen verrattavaa suoritusta.Tarkemmat määräykset lääkityksistä sekä mah-dolliset poikkeukset neljän vuorokauden lääkitys-kiellosta ja lääkityksiin liittyvät ohjeelliset varo-ajat annetaan Suomen Hippoksen julkaisemassaerillisessä Lääkintäohjeessa. Hevosesta otetuista ve-ri-, virtsa- tai muista näytteistä ei saa kilpailuhet-kellä tai siihen verrattavan suorituksen aikana löy-tyä elimistöön kuulumattomia lääkeainejäämiä(nollaraja). Lääkeainejäämiä ei saa esiintyä riippu-matta siitä, onko näillä mahdollisesti ollut vaiku-tusta hevosen suorituskykyyn. Täten myös ter-veydenhoidolliset toimenpiteet, kuten rokotuk-set ja loishäädöt on tehtävä hyvissä ajoin ennenkilpailupäivää. Joillekin luonnossa esiintyville se-


51

valvonnasta ja nimetä yksi jäsenistään vastuulli-seksi valvontatehtävästä (stewardi). Stewardintehtäviä ovat valvoa talliturvallisuutta, avustaaeläinlääkäriä hevostarkastuksessa ja huolehtiasiitä, että hevosia ei kohdella sopimattomasti kil-pailualueella.

ELÄINLÄÄKINTÄ JA VAROAJAT

Eläinsuojelulain mukaan eläimen suorituskyvynkeinotekoinen kohottaminen, alentaminen tai yl-läpitäminen lääkkeillä taikka muilla vastaavilla ai-neilla tai valmisteilla on kielletty. Hevosen suo-rituskykyyn ei saa vaikuttaa tai pyrkiä vaikutta-maan kilpailuhetkellä tai siihen verrattavan suo-rituksen aikana minkään virkistävän, kiihdyttä-vän, rauhoittavan, voimistavan, heikentävän,puuduttavan tai tulehdusoireita poistavan kemial-lisen aineen, lääkkeen tai hoitotoimenpiteenavulla. Kemiallisella aineella, lääkkeellä tai hoito-toimenpiteellä ei tarkoiteta hevosen normaaliinravitsemukseen käytettäviä suun kautta annetta-via rehuja, kivennäisiä vitamiineja, elektrolyytte-jä ja biologisia lisäravinteita. Ravi- ja ratsastuskil-pailuiden tarkoituksena on mitata hevosten ja kil-pailijoiden suorituskykyä ja taitoja keskenään sa-manvertaisissa olosuhteissa ja omilla ansioilla.Vain terveellä hevosella saa kilpailla.

Hevosen sairauden hoitoon ja ennaltaehkäi-syyn saadaan käyttää eläinten lääkitsemistä kos-kevan lainsäädännön mukaan hevoselle käytet-

TARKISTUSLISTA

� Onko tapahtumaan varattu tarvittavat eläinlääkärit ja muuteläinsuojeluvalvojat?

� Huolehditteko valvonnan avulla, että tapahtumassa hevosia käsittelevät vainammattitaitoiset henkilöt?

� Valvotteko sitä, etteivät kilpailuun osallistuvat hevoset ole minkään kemiallisenaineen, lääkkeen tai hoitotoimenpiteen vaikutuksen alaisia?

� Valvooko kilpailussa eläinlääkäri tai muu vastaava ammattihenkilö hevostenkilpailukelpoisuutta?

� Mikäli puutteita ilmenee, puututteko niihin?

kä hevosen sisäsyntyisille aineille on määrätty ra-ja-arvot, jotka eivät saa ylittyä.

Suomen Ratsastajainliitto noudattaa kan-sainvälisen ratsastajainliiton Fédération EquestreInternationalen (FEI) sääntöjä ja päätöksiä hevos-ten lääkityssääntöjen osalta kaikissa kilpailuissa.Hevosten kiellettyjen lääkeaineiden käyttöä Suo-messa valvoo Eläinkilpailuiden Antidopingtoimi-kunta, Muissa kuin kansainvälisissä kilpailuissaotetut näytteet tutkii FEI:n hyväksymä suomalai-nen antidopinglaboratorio.

POIKKEUKSELLISET RATA- JA SÄÄOLOSUHTEET

Ravikilpailuja järjestetään ulkona ympäri vuoden,kilpailuja joudutaan peruuttamaan muutamavuosittain huonojen rataolosuhteiden tai poik-keuksellisten sääolojen vuoksi. Ratsastuskilpailu-ja järjestetään ulkona huhti - syyskuussa, jotenhuonojen rata- tai sääolosuhteiden vuoksi kilpai-luja joudutaan peruuttamaan harvoin. Silloinkun peruuttamispäätös on jouduttu tekemään, onuseimmiten ollut kysymys kenttäkilpailuista, jot-

ka on jouduttu peruuttamaan sateen tehtyä maas-toradan vaarallisen pehmeäksi ja liukkaaksi.

Ravikilpailusääntöjen mukaan suositeltavapakkasraja kilpailujen peruuttamiseksi on ranni-kolla 15-20 astetta ja sisämaassa 20-25 astetta. Li-säksi huomioidaan tuuliolosuhteiden ilmaa kyl-mentävä vaikutus. Poikkeuksellisten rata- ja sää-olosuhteiden vuoksi kilpailujen peruuttamisestakilpailuaikana päättävät kilpailueläinlääkäri, kil-pailujen järjestäjä, valvoja ja valmentajien edus-taja. Kilpailut voidaan myös keskeyttää poik-keuksellisten olosuhteiden vuoksi. Kilpailujenjatkamisesta tai keskeyttämisestä päättävät kilpai-lueläinlääkäri, kilpailujen järjestäjä, valvoja javalmentajien edustaja. Kilpailijalla on myös oikeusjäädä pois kilpailusta, jos lämpötila kilpailualueel-la laskee edellä mainittuihin lukemiin tai olosuh-teet radalla uhkaavat hevosen terveyttä.

Ratsastuskilpailussa päätöksen kilpailun pe-ruuttamisesta tekee kilpailun tuomaristo kuultu-aan kilpailueläinlääkäriä. Kansainvälisisssä kisois-sa tekninen asiantuntija tarkastaa kilpailujen olo-suhteet. Mikäli kilpailu ratsastetaan todella huo-noissa sääolosuhteissa, tuomaristo voi päättäätehtävien helpottamisesta (esimerkiksi ihanneajan

52


Kuva 18. Finnderbyssä 2007 päivysti hevosambulanssi.

pidentämisestä tai joidenkin esteiden poisjättämi-sestä este- tai kenttäkilpailussa).

Forssan Kuninkuusraveissa 2006 säätilan vai-kutus pyrittiin huomioimaan rakentamalla lisäävaljastuskatoksia. Katoksia on nyt yhteensä 96 kpl,joista erityisesti Kuninkuusraveja varten rakennet-tiin 24 kpl. Valjastuskatokset mahdollistivat he-vosten pitämisen varjossa hellesään sattuessa ja sa-teella taas sateen suojaa. Myös kaviouran ja ver-ryttelyalueiden kunnon varmistamisella pyrittiintakaamaan paremmat olosuhteet sade- ja helle-säiden sattuessa. Tapahtuman aikana sateita ei kui-tenkaan tullut ja radalta noussut pöly oli ainoaongelma. Siihen oltiin varauduttu kastelemalla ra-taa säännöllisesti.

Myös Finnderbyssä 2007 ratsastuskenttienpohjat olivat erityisen huomion kohteena. Der-byviikonloppu oli sateinen, ja varsinkin koulurat-sastuskenttien kunto kärsi. Tällä oli vaikutusta kil-pailusuoritusten kannalta, mutta ei merkitystä he-vosten hyvinvoinnin kannalta. Sääolosuhteidenvaikutuksien minimoimiseksi joukkueenjohtajil-le annettiin mahdollisuus valita kenttä, jollakouluratsastusluokat ratsastettiin. Kaiken kaikki-aan kenttien pohjien voitiin todeta olevan olosuh-teisiin nähden hyvässä kunnossa. Erityisesti der-bykenttä kesti sateen hyvin.

Kilpailu- ja verryttelyalueiden pohjatHevosten rasitus- ja muita vammoja voidaan eh-käistä kilpailuja verryttelyaluiden pohjien hy-vällä kunnolla. Pohja ei saa olla liian kova eikä lii-an pehmeä. Kuten edellä on todettu, muuttuvatsääolosuhteet asettavat pohjien kunnossapidollelisähaasteita.

Forssan Kuninkuusraveissa kaviouran ja ver-ryttelyalueiden kunnon varmistaminen oli yhte-nä keskeisenä tavoitteena, koska Forssassa on ai-emmin ollut ongelmia radan kunnon kanssa. Ra-dan kunnosta huolehtiminen ulkoistettiin kesäl-lä 2006 ennen kisoja. Tämä mahdollisti parempienlaitteiden käytön ja enemmän resursseja radanhoitoon. Heinäkuun ajan yrittäjä muokkasi rataamoneen kertaan ja testasi sen toimivuutta. Kilpai-lijoilta saatiin positiivista palautetta radan kunnos-ta.

Finnderbyssä kilpailijat ovat aiemmin kom-mentoineet kentän pohjan olevan erityisesti kui-

vana kesänä liian kova. Derbykenttä on hoidostahuolimatta sääolojen armoilla ja sen kulutus onsuhteellisen suurta, koska alueella järjestetäänvuosittain kolme isoa tapahtumaa. Derbykenttääpyritäänkin mahdollisuuksien mukaan säästä-mään kaikelta turhalta käytöltä ja kulutukselta.Kenttää hoidetaan nykyisellään parhaalla tietä-myksellä; kastellaan, lannoitetaan, kylvetään ku-luneet alueet uudelleen, leikataan nurmea ja il-mastetaan golfkentän nurmenhoitokoneella.

Juoma- ja pesuveden saatavuusUrheilusuorituksen aikana hevonen hikoilee run-saasti, joten juottamisesta on muistettava huoleh-tia. Nestevajauksesta voi seurata terveydellisiäongelmia, kuten ähky. Mikäli hevonen tekeeuseita perättäisiä suorituksia, nestevajaus voimyös heikentää hevosen suorituskykyä. Jottamyös hevosen peseminen kilpailusuorituksen

53


Kuva 19. Hevonen suojataan asianmukaisilla varusteillakuljetuksen ajaksi.

jälkeen sujuisi jouhevasti, tapahtumanjärjestäjänon huolehdittava vedenpaineen tasaisuudesta javesipisteiden riittävästä määrästä.

VARUSTEET JA KALUSTO

Hevosen ja ohjastajan tairatsastajan varusteetRavikilpailuissa varusteiden kunnosta vastaa osal-taan valmentaja ja osaltaan ohjastaja. Varusteidentulee olla ravikilpailusääntöjen mukaiset. Kilpai-lueläinlääkäri ja lähdön järjestäjä tarkastavatkunkin kilpailijan varusteet ja valjastuksen järjes-täjän osoittamassa paikassa. Tämän lisäksi ravikil-pailuissa varikkoalueen valvoja tarkkailee hevos-ten ja ohjastajien varusteiden kuntoa varikkoalu-eella. Jos lähdön jälkeen havaitaan varusteiden taivaljastuksen aiheuttaneen hevosen vahingoittu-misen, määrätään hevonen toipumisajaksi kilpai-lukieltoon.

Ratsastuskilpailuissa tuomaristo ja stewardittarkkailevat ratsastajan ja hevosen varusteidensääntöjenmukaisuutta. Jos esimerkiksi kilpailija ei

ole sääntöjenmukaisesti pukeutunut, voi tuoma-risto hylätä suorituksen.

Hevoskuljetuskaluston asianmukaisuusHevosen kuljettamista säätelevät mm. laki eläin-ten kuljetuksesta (1429/2006) ja eläinkuljetusase-tus 1/2005. Eläimen kuljetukseen käytettävänkuljetusvälineen on oltava kuljetettavalle eläimel-le turvallinen sekä muutoin sopiva. Kuljetusvä-lineessä on oltava kuljetettava eläinlaji huomioonottaen riittävä lattiapinta-ala ja korkeussuun-nassa riittävä tila, niin että eläimet voivat seistäluonnollisessa asennossa eivätkä ole vaarassa te-loa itseään kuljetusvälineen kattoon. Kuljetusvä-lineessä on oltava kuljetettava eläinlaji huomioonottaen riittävä ilmatila. Hevoskuljetusten aikanahuolehditaan ilmastoinnista, rehustuksesta, juot-tamisesta sekä terveellisestä ympäristöstä, jotta väl-tytään hevosen vahingoittumiselta ja sairastumi-selta. Lisää tietoa hevosen kuljettamiseen ja kul-jetuskalustoon liittyvistä asioista löytyy oppaas-ta Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävälli-nen talli – opas vastuulliseen tallitoimintaan(toim. Pesonen, Virtanen, Jansson).

54

TARKISTUSLISTA

� Onko kaikki tarvittava tehty poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamienhaittojen minimoimiseksi?

� Onko lämmittely- ja tallialueella riittävästi vesipisteitä hevosten juottoa ja pesuavarten?

� Varmistatteko, että osallistujien ja hevosten varusteet ovat sääntöjenmukaiset?� Tarkkaillaanko tapahtumassa hevoskuljetuskaluston kuntoa?


55

7 Järjestelmän toteuttaminen ja arviointi

JÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Edellä olevat luvut on kirjoitettu auttamaanhevostapahtuman järjestäjiä tapahtumanympäristö-, turvallisuus- sekä hevosen hy-

vinvointiasioiden nykytilan tunnistamisessa. Ky-symyslistat toimivat apuna toiminnan arvioinnis-sa ja niiden avulla tunnistetaan, mitkä osa-alueettarvitsevat erityistä kehittämistä.

TOIMINTAPERIAATTEET

Jotta ympäristön turvallisuuteen ja hevosen hyvin-vointiin liittyvien asioiden jatkuva parantaminenolisi mahdollista, tulee johdon olla sitoutunutasioiden kehittämiseen. Johto laatii tapahtumaantoimintaperiaatteet, jotka ohjaavat ja linjaavatmyös ympäristö-, turvallisuus- ja ympäristöasioi-hin liittyviä toimenpiteitä tapahtumassa. Yleensätoimintaperiaatteet ovat myös julkisesti saatavil-la esimerkiksi organisaation internetsivuilla. Toi-mintaperiaatteet eli ns. ympäristöpolitiikka onorganisaation sitoutuminen julkilausuttuna.

Suunnitelmien laatiminenKun ympäristöpolitiikalla on linjattu haluttusuunta ja varsinaiset kehittämiskohteet on tun-nistettu, laaditaan asioiden parantamiseksi ta-voitteet. Mikäli mahdollista, tavoitteen tulisi ol-la määrällisesti ilmaistu, esimerkiksi kaatopaikal-le menevän sekajätteen määrän vähentäminen 5%.

Jotta tavoitteet saadaan toteutettua, on niil-le laadittava toimenpidesuunnitelmat. Ympäris-töjärjestelmäkielessä puhutaan ympäristöohjel-man laatimisesta.

Ympäristöohjelmassa tavoitteille asetetaan:� toimenpiteet, esimerkiksi biojätteen erillis-

keräys tapahtumassa� mittari, esimerkiksi tapahtumasta kerty-

nyt sekajätteen määrä kg � vastuuhenkilö� aikataulu

Vuorovaikutus, tiedottaminen ja koulutus Ennen tapahtumaa kannattaa toimintaperiaatteis-ta ja yleensäkin tapahtuman kulusta käydä vuo-ropuhelua naapurien kanssa ja näin osoittaa, et-tä naapurien mielipiteet ovat tapahtumanjärjes-täjälle tärkeitä. Sidosryhmävuorovaikutus on yk-si ympäristöjärjestelmän vaatimuksistakin. Myösomalle väelle on hyvä tiedottaa asioista hyvissäajoin ja nostattaa näin henkeä sekä innostusta ase-tettuihin tavoitteisiin. Kuninkuusraveissa 2006 jaFinnderbyssä 2007 toimihenkilöille tiedottaminenaloitettiin toimikuntien kokouksissa. Tämän li-säksi toimihenkilöille jaettiin tiedotteita.

Myyjiä ja näytteilleasettajia voidaan informoi-da etukäteen tiedotteella, tai vasta itse tapahtumas-sa. Sekä Kuninkuusraveissa 2006 että Finnderbys-sä 2007 kierrettiin jakamassa tiedotetta alueelle tul-leille myyjille ja ravintolahenkilökunnalle. Näyt-teilleasettajille Kuninkuusraveissa oli varattumahdollisuus muovin- ja rakennusjätteen kier-rätykseen ja Finnderbyssä lava pahvijätteille. Eri-tyisesti Finnderbyssä pahvilavaa käytettiin kiitet-tävästi, eivätkä tyhjät pahvilaatikot näin täyttäneetmuita jäteastioita heti kärkeen, mikä on ollut on-gelmallista aikaisempina vuosina.

Tapahtuman tai järjestävän organisaationinternetsivut ovat hyvä kanava tiedottaa ulkopuo-lisille ympäristöjärjestelmästä etukäteen. Esimer-kiksi Kuninkuusraveissa ennen tapahtumaa www-sivuille lisättiin oma Ympäristö -sivu, jonne liitet-tiin tietoa mm. jätteenlajittelusta. Lisäksi ennenKuninkuusraveja ulkoisille sidosryhmille ja ylei-sölle julkaistiin tiedote jätteenlajittelusta ForssanLehden Ajankohtaista -palstalla. Myös hyvin-vointinäkökulmista julkaistiin suurelle yleisölletiedote mm. Hippoksen uutiskirjeenä. Tämä edel-lyttää aktiivista vuorovaikutusta lehdistön suun-taan, jotta juttuaihe saadaan läpi. Ainakin muis-sa kuin hevoslehdissä viestit saadaan kuitenkinkohtalaisen helposti läpi, koska yleislehtien toi-mittajia kiinnostavat muutkin kuin hevosiin liit-

tyvät asiat tapahtumassa. Kuninkuusravien käsiohjelmaan laitettiin

Kanna vastuu -tiedote yleisölle jätteiden lajitte-lusta (Kuva 20). Lisäksi kisaviikolla ilmestyvään He-vosurheilu -lehden Kuninkuusraviliitteeseen lai-tettiin informaatiota ympäristö- ja hevosen hyvin-vointiasioista kuninkuusraveissa.

Finnderbyssä YTH- järjestelmä keskittyi Ku-ninkuusravien tapaan kilpailualueelle, muttamyös talleissa järjestelmästä viestittiin. Jokaisentallikäytävän ilmoitustaululle ripustettiin tiedo-te englanniksi ja suomeksi. Lisäksi joukkueenjoh-tajia muistettiin flyerilla, jossa kerrottiin, että se-kajäte ei kuulu lantalaan. Finnderbyn käsiohjel-massa oli lisäksi tiedote suomeksi (Kuva 21) ja eng-lanniksi.

56

Forssan Kuninkuusravien 2006 ympäristö-,turvallisuus- ja hevosten hyvinvointita-voitteet

Ympäristö� jätehuolto ja jätteiden lajittelun tehosta-

minen� alueen yleinen siisteys� lantahuollon tehostamisen varikkoalueel-

la.

Turvallisuus� osallistujien, hevosten ja työntekijöiden

turvallisuuden takaaminen varikko- ja kil-pailualueella

� varautuminen hevosten loukkaantumi-seen

Hevosten hyvinvointi� kaviouran ja verryttelyalueiden kunnon

varmistaminen� säätilan vaikutusten huomioiminen� juoma- ja pesuveden saatavuuden varmis-

taminen � eläinlääkintäpalvelujen lisääminen

Finnderbyn 2007 ympäristö-, turvallisuus-ja hevosten hyvinvointitavoitteet

Ympäristö� Kaatopaikalle menevän jätteen määrän

vähentäminen sekä kilpailualueen siis-teys

� Lantaloiden pitäminen puhtaana seka-jätteestä

� Ilmapäästöjen vähentäminen rohkaise-malla yleisöä kimppakyytien käyttöönryhmälippualennuksia tarjoamalla

� Ympäristöarvojen huomioiminen han-kinnoissa

Turvallisuus� Paloturvallisuuden parantaminen

(erilliset tupakointipaikat, tallissa poltta-misen kieltäminen)

� Hevosten ja yleisön erillään pitäminen

Hevosten hyvinvointi� Hevosten ’kisahyvinvoinnin’ varmista-

minen viestimällä asiasta ennen kisojaosallistujille

� Kenttien pohjien hyvä ylläpito


tava mieluiten sellaisia, että erilaiset muutokseteivät vaikuta niihin.

Järjestelmän seurannan ja arvioinnin on ol-tava säännönmukaista. Kun arviointi on tehty,voidaan asettaa uudet tavoitteet ja ryhtyä toteut-tamaan niitä. Näin toteutuu jatkuvan parantami-sen periaate. Kuninkuusravien kaltaisille liikku-ville tapahtumille onkin olennaista viedä viestiäseuraavalle järjestäjälle eteenpäin. Tämä vaatiiluonnollisesti innostusta uudelta järjestäjältä.

Hyvä tapa kerätä palautetta on tiedustella ylei-söltä tapahtuman onnistumisesta. Myös eri toi-mikuntien vetäjät tietävät, miten tavoitteissa ononnistuttu. Palautteen käsittely ja toimenpiteit-ten suunnittelu seuraavaa tapahtumaa vartenedesauttaa jatkuvan parantamisen aatetta.

Forssan kuninkuusravien 2006 ja Finnderbyn2007 jälkeen tapahtumien avainhenkilöt kokoon-tuivat arvioimaan asetettujen tavoitteiden saavut-tamista. Molemmissa tapahtumissa saatiin esimer-kiksi jätteitä hyötykäyttöön lajittelupisteillä 80-90%. Tapahtumien koko jätemääristä saatiin tal-teen 40 ja 60 %. Koska Kuninkuusraveissa etenkinensimäisenä kilpailupäivänä lajitteluneuvojia oliliian vähän, varauduttiin seuraavan vuoden Finn-derbyyn suuremmalla neuvojien määrällä.(Kuitenkin jälkiarvioinnissa esille nousi kysymys,onko kolme jätejaetta liian paljon, mikäli neuvo-jia ei ole jatkossa yhtä paljon. Yleisesti ottaen pi-lottitapahtumissa tavoitteet saavutettiin hyvin.)


57

Myös turvallisuusasioiden onnistumisenkannalta olennaista on hyvä ja tehokas viestintä.Sekä osallistujille, työntekijöille että yleisölle oninformoitava turvallisuusasioista ja siitä, miten esi-merkiksi toimitaan hätätilanteiden sattuessa.

Finnderbyssä kilpailijat saavat tietoa monisi-vuisessa kilpailijatiedotteessa. Joukkueenjohta-jille (Chefs D’Equipe) järjestetään ennen kilpai-lun alkua yhteinen informaatiotilaisuus, jostahe välittävät tietoa joukkueensa jäsenille. Kilpai-lun aikana joukkueenjohtajilla voi olla kokoon-tumisia tarpeen mukaan, esim. joukkuekilpailu-jen lähtöjärjestyksen arpomisen vuoksi, kilpailus-ta riippuen.

SEURANTA JA ARVIOINTI SEKÄJATKUVA PARANTAMINEN

Vain arvioimalla toimintoja säännöllisesti niitä voi-daan kehittää paremmiksi. Systemaattisen tarkas-telun avulla voidaan todeta, onko tavoitteissa on-nistuttu ja ollaanko menossa haluttuun suuntaan.Tämä on arvioinnin ensisijainen tarkoitus. Toinenarvioinnin tehtävä on löytää järjestelmän kehit-tämis- ja parantamiskohteet. Mikäli asetettua ta-voitetta ei ole saavutettu, on siihen löydettävä syy,ja ratkaisu syyn poistamiseksi. Näin poistetaanmyös toiminnan kehittämisen esteet.

Oikeiden mittareiden löytäminen oikeille ta-voitteille on olennaista. Siksi mittareiden on ol-

Kuva 20. Jätteiden lajitteluohje julkaistiin myös Kuninkuusravien käsiohjelmassa.

58


Kuva 21. Finnderbyn 2007 käsiohjelmassa julkaistiin tietoisku toimenpiteistä

59

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HYÖDYT

Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tarkoi-tus ja toivottu tulos on ympäristönsuoje-lun tason parantuminen. Järjestelmän yti-

messä on myös ympäristövahinkojen ennaltaehkäiseminen, eli riskienhallinnan parantuminen.Erityisesti suurissa tapahtumissa riskienhallinta onkeskiössä.

Usein tapahtumissa ei kerätä tietoa energia-ja materiaalien kulutuksesta. Näiden virtojentunnistaminen ja tilastotiedon kerääminen onympäristöjärjestelmän yksi tulos. Lisäksi, kunvirtoja onnistutaan vähentämään, tuloksena ovatmyös kustannussäästöt tehostuneen toiminnanansiosta (vähentynyt raaka-aineiden tarve, ener-gian kulutus tai jätemäärä).

Yksi yleisesti tunnettuja ympäristöjärjestel-mien hyötyjä on ns. harmaiden alueiden hal-tuunotto, eli sellaisten osa-alueiden, jotka eivät

varsinaisesti kuulu kenenkään vastuulle.Ympäristöjärjestelmää ylläpidettäessä orga-

nisaatio ennakoi tulevia säädöksiä, tai järjestelmäärakennettaessa tuo esiin puutteita lainsäädän-nön noudattamisessa. Lainsäädännön ennakoin-ti lisää varmuutta liiketoiminnassa ja vähentää ta-loudellisia riskejä.

Ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvin-vointiasioiden systemaattinen parantaminen luouutta, nykyaikaista imagoa tapahtumalle. Järjes-telmän tuoma avoimuus ja luotettavuus sekä to-dennettavuus viestinnässä ja markkinoinnissatuovat uskottavuutta. Avoimuuden myötä myössuhteet tapahtuman naapurustoon voivat paran-tua. Parhaimmillaan vihreä imago voi olla kilpai-lutekijä. Molemmissa pilottitapahtumissa yleisöl-tä saatiin pelkästään positiivista palautetta ympä-ristöasioiden huomioimisesta.

8 Ympäristöjärjestelmän hyödyt

60


Tässä vaiheessa opasta hevostapahtuman järjes-täjällä on työkalut hevosen hyvinvointi-, ympä-ristö- ja turvallisuusjärjestelmän rakentamiseen.

Kysymykset EI KYLLÄ HUOMIOITAVAA

Nykytila-analyysiOnko tapahtuman lakisääteiset ja muut vaatimukset tunnistettu?Pysyykö tapahtuma lakisääteisten muutoksissa ajan tasalla?Pysyykö tapahtuma muiden vaatimusten (keskusjärjestöjen vaatimukset, kilpailusäännöt…) muutoksissa ajan tasalla?Onko tapahtuman ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointinäkökohdat tunnistettu?Onko aikaisemmat poikkeus- ja hätätilanteet tutkittu?

Näkökohdat ja vaikutuksetOnko hätätilanteissa syntyviä mahdollisia ympäristövaikutuksia tunnistettu?Onko tapahtuman merkittävät ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointinäkökohdat määritetty?Onko varmistettu, että tapahtuman toimintoihin liittyvät muutokset päivittyvät myös ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointinäkökohtiin?

ToimintaperiaatteetOnko tapahtumaan tehty toimintaperiaatteet (ns. ympäristöpolitiikka)?Onko toimintaperiaatteissa sitouduttu jatkuvaan parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen sekä lakisääteisten vaatimusten noudattamiseen?Ovatko toimintaperiaatteet julkisesti saatavilla?Ohjaavatko toimintaperiaatteet ympäristö-, turvallisuus- ja hevosen hyvinvointipäämäärien ja -tavoitteiden asettamista?

HätätilanteetOnko tapahtuman mahdolliset hätätilanteet tunnistettu?Onko tapahtuman hätätilanteita varten suunniteltu korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä?Onko hätätilanteita varten harjoiteltu?Onko tapahtumaan laadittu pelastussuunnitelma?Onko pelastus-, poliisi-, terveys- ja ympäristöviranomaisiinoltu yhteydessä?

LOPUKSI

Seuraavien kysymysten avulla voi tapahtumanjärjestäjä tarkistaa, ovatko järjestelmän perusasiatkunnossa.


61

Päämäärien ja – tavoitteiden asettaminenOnko päämäärät valittu merkittävien näkökohtien mukaisesti?Onko jokaisesta päämäärästä johdettu tarkat ympäristötavoitteet?Onko tapahtuman merkittäviin näkökohtiin ja niihin liittyviin ympäristöpäämääriin ja – tavoitteisiin liittyvät mittarit määritetty?Tarkastellaanko ja päivitetäänkö päämääriä ja tavoitteita säännöllisesti?Onko lainsäädännön ja sidosryhmien näkökohdat on otettu päämäärien ja tavoitteiden päivityksessä huomioon?

Tietoisuus, motivaatio ja koulutusTiedotetaanko lakisääteisiin ja muihin vaatimuksiin liittyvistä asioista tapahtuman työntekijöille?Tuntevatko kaikki työntekijät tapahtuman toimintaperiaatteet sekä toimintaohjeet hätätilanteissa?Onko kaikki työntekijät perehdytetty tehtäviinsä?Onko niille työntekijöille järjestetty koulutusta, joiden työllä voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia (esim. keittiöhenkilökunta)?

Tiedonkulun varmistaminenOnko merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyville toiminnoille tehty kirjalliset toimintaohjeet?Onko ympäristöjärjestelmästä tiedotettu ulkopuolisille sidosryhmille?Miten tapahtuman työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien huolenilmaisut otetaan vastaan ja kuka on vastuussa niihin vastaamisesta?Ovatko tapahtuman toimintaperiaatteet julkisesti saatavilla?

Järjestelmän dokumentointiLöytyvätkö toimintakäsikirjasta viittaukset kaikkiin ympäristöasiakirjoihin ja –tallenteisiin?Pidetäänkö kansiota ajan tasalla?Löytyykö tiedostoista todisteita ympäristöohjelmien toteuttamisesta, kuten tallenteita arvioinneista, koulutuksista, tavoitteiden toteuttamisesta?Ovatko kaikki toimintaohjeet työntekijöiden saatavilla?

ArviointiOnko jokaiselle päämäärälle valittu vastuuhenkilö, joka vastaa tavoitteiden toteuttamisesta?Arvioidaanko järjestelmää säännöllisesti?Kirjoitetaanko arvioinnin tulokset ylös?

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS:

Kuhanen, M. 2004. Kuninkuusravit – tapahtuman suunnittelu ja toteutus.Opinnäytetyö, HAMK. 50 s.

Kuluttajavirasto 2004, 15-16

Laininen 2003. Suunnistuksen MM 2001 Tampereella. Ympäristöohjelman loppuraportti. Suomen ympäristöopisto Sykli. 68 s. + liitteet.

Pesonen, H-L., Hämäläinen, K. & Teittinen, O. 2001. Yrityksen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Kauppakaari, Helsinki 2001. 132 s.

Pöyhönen, T. 2008. Kuninkuusravien ekotehokkuus. HAMKin opinnäytejulkaisuja 1/2008. Saatavilla osoitteessahttp://www4.hamk.fi/julkaisut/tiedostot/TanjaPoyhonen.pdf

Raviradan turvallisuusopas 2004. Suomen Hippos ry, Tapiola-ryhmä, raviradat. 28 s.

Roskajoukko. Tapahtumanjärjestäjän käsikirja. Kuinka järjestää toimiva jätehuolto yleisötapahtumassa. 37 s.

Suomen Hippos ry 2006. Ravikilpailusäännöt. 25 s.

Suomen Hippos ry 2006. Ravikilpailijan kilpailuvakuutus – vakuutusehdot.Kilpailukutsut –lehti. Tammikuu 2006, s.10.

Piminäinen, K. 2005. Hevoset ja työturvallisuus. Työturvallisuuskeskus. 64 s.

Välikylä, T. 2003 (toim.): Turvallinen yleisötilaisuus. Ympäristö ja terveys-lehti.Vammalan kirjapaino 2003. 2. painos. 96 s.

Ympäristöministeriö 2005. Yhdyskuntajätehuollon vastuu- ja kilpailukysymykset,työryhmän mietintö. Ympäristöministeriön moniste 153. Edita Prima Oy. 100 s.Saatavilla osoitteessahttp://www.ymparistoyritykset.fi/files/yyl/pdf/Moniste153Yhdyskuntajtehuollonvastuu-jakilpailukysymykset1.pdf

Ympäristöopas tapahtumien järjestäjille 1999. Matkailun edistämiskeskus, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Ympäristöministeriö ja Suunnittelukeskus Oy.Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere 1999. ISBN 951-731-033-1. 44 s.

www.ymparisto.fi www.finlex.fi www.equinelife.fi

62

LIITE 1

63

TA

PAH

TU

MA

:T

AR

KA

STEL

UN

KO

HD

E:A

RV

IOIJ

AT

:PÄ

IVÄ

MÄ

ÄR

Ä:

RIS

KIN

KU

VAU

SR

ISK

IN S

YY

T JA

TA

UST

AT

EKIJ

ÄT

SEU

RA

UK

SET

RIS

KIN

SU

UR

UU

ST

OIM

ENPI

TEE

TR

ISK

IIN

VAR

AU

TU

MIS

EKSI

AIK

AT

AU

LU JA

VAST

UU

-H

ENK

ILÖ

ASI

AH

OID

ETT

U(p

vm ja

al

leki

rjoi

tus)

HEV

OST

APA

HT

UM

AN

RIS

KIA

RV

IOIN

TI

Lähd

e: P

k-yr

ityks

en li

iker

iskit

(PK

-RH

® –

hank

e. Ju

lkai

sija

VT

T)

64

LIITE 2

Hedelmien, juuresten jakananmunien kuoretRuoantähteet japilaantuneet elintarvikkeetKalojen perkuujätteetKahvin ja teen porotsuodatinpapereineenKäytetyt talouspaperitPuutarhajätteet jakukkamultaPahvisetkananmunakennot

Sanoma- ja aikakauslehdetMainospostiKirjekuoret (myösikkunalliset)Piirustus- ja kopiopaperitniitteineen

AaltopahvitRuskea kartonkiVoimapaperiPaperisäkit

Kartonkitölkit (mehu-,maito-, viini- japesuainetölkit)Kartonkipakkaukset(muro- ja keksipaketit,pizzalaatikot,kananmunakennot)KartonkisetkertakäyttöastiatPaperikassit ja –säkitPaperipussit (sokeri- jajauhopussit)Paperihylsyt

Lasipurkit ja –pullotLasiastiat

TupakantumpitTuhkaTekstiilitImurien pölypussit

Vaha- ja muovipintaisetpaperitMärät ja likaantuneetpaperitPahvit ja ruskeat pahvitsekä ruskeat paperikassitKääre- ja lahjapaperitPaperisäkitPehmopaperi

Märkä ja likainen pahviFolio- ja kelmupahviStyroksi

Likaiset jahuuhtelemattomatpakkauksetMuovitStyroksi

Keramiikka ja posliiniIkkunalasiAutonlasi, lämpölasiDuralex- talouslasiKuumuuden kestävä lasi(uunivuoat)Lankavahvisteinen lasi

Kompostimultaa

Sanomalehtipaperia

Hylsykartonkia

Hylsykartonkia

Lasivillaa, lasipakkauksia

Biojäte

Keräyspaperi

Keräyspahvi

Keräyskartonki

Keräyslasi

Jäte Kelpaa Mitä tulee Ei kelpaa

Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet

65

LIITE 2

HevosenkengätSäilyke- ja juomatölkitPienet metalliesineetPuhtaat alumiinivuoatFoliot, korkit jametallikannetTyhjät maalipurkit

Pienmetalli (ks. yllä)MetalliromuKaapeliromuEmalipinnoitteiset astiat

Auma- ja paalimuovit jasuursäkitMuu muovi- japakkausmuovi (ei PVC)Likaiset paperit ja pahvitPuupakkauksetStyroksiPaperipyyhkeet

Sähkö- jaelektroniikkalaitteetMaalipurkitKaapelitParistot ja muutongelmajätteet

Maaliset tynnyritHuonekalut

PaalinarutKyllästetty puuKipsilevyt ja eristeetBiojätePVC Hygieniatuotteet (vaipat, siteet)OngelmajäteKivi, hiekka ja maa-aines

Uutta metallia

Metalliteollisuuden raaka-ainetta

Kierrätyspolttoainetta, ja lopulta energiaa

Pienmetalli

Keräysmetalli

Energiajäte

Jäte Kelpaa Mitä tulee Ei kelpaa

66

LIITE 3

Ympäristöohjelma 2008– 2009

Hevostapahtuma

Tavoite:Sekajätteen määrän vähentäminen 30 %vuoteen 2007 verrattuna.

Mittari:g sekajätettä / ihminen /tapahtuma

Toimenpiteet:Jäteastioiden hankkiminenlajittelua varten

Lajitteluneuvojien rekrytointi jakoulutus

Sopivien astioiden valintaravintoloihin lajitteluasilmälläpitäen

Talkoolaisten ja työntekijöidenneuvonta lajitteluun

Toimintaohjeet kaikilletalkoolaisille sekä muilletyöntekijöille lajittelusta

Lajitteluohjeen julkaiseminenkäsiohjelmassa

Huomautettavaa:Sovittava jäteyhtiön kanssaetukäteen punnituksesta!

Informaatiolähde:

Jäteyhtiön laskutus

Laskutus

Tukkulaskutus

Käsiohjelma

Vastuuhenkilö:

Inkeri

Riikka

Inkeri

Erkki

Hanna

Johanna

Miia

ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle · ekologinen ja turvallinen...

Documents