turvallinen siirtymä – rohkea uudistumien uudenmaan … · 2018-05-18 · turvallinen siirtymä...

Turvallinen siirtymä – rohkea uudistumienUudenmaan maakuntastrategia

LUONNOS

Markus PauniStrategiajohtajaUusimaa2019-hanke

Mikä maakunta on tulevaisuudessa?

1. Julkishallinnollinen konserni

2. Itsehallintoyhteisö maantieteellisesti rajatulla alueella

3. Alueellinen palveluekosysteemi

Maakuntastrategiassa tulee ottaa nämä kaikki näkökulmat huomioon tavalla tai toisella.

Organisaatiokeskeinen toiminta

Ekosysteeminen toiminta

Tehokas työnjako Tarve tehdä yhdessä

Rajapinnat Yhdyspinnat

Organisaatiokohtainen optimointi

Systeemitason optimointi

Organisaation ohjaus Systeemin ohjaus

Organisaatiokohtainentiedon omistus

Avoin ja systeemitason tieto

Organisaatioita suojaavat sopimukset

Systeemiä suojaavat sopimukset

Lähiyhteisöt

Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta

Hyvinvointi

Asukkaat

KilpailukykyElinvoima

(Soveltaen: Valkokari & al. 2014)

Uudenmaan maakuntaalueellisena ekosysteeminä:

Maakuntakonserni Kuntakonsernit YrityksetT&K-toimijat Korkeakoulut ja oppilaitokset

Virtuaaliset yhteisöt3. ja 4. sektoriAlueellisen ekosysteemin sisällä

”kaikki vaikuttaa kaikkeen” voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa.

Uuden maakunnan strateginen asemointi• Asemoimme uutta maakuntaa

1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan.

2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois-Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina)

• Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.

MAAKUNTA-STRATEGIASSA:

Katsotaan ulos

• Maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa.

• Strategian tärkein kysymys on mitä tuloksia ja vaikutuksia halutaan saada aikaan?

Katsotaan eteenpäin

• Strategialla vastataan ilmiöihin ja niihin kytkeytyviin muutosajureihin

• Ennakoidaan seuraamalla ja arvioimalla ennakointitietoon perustuvia indikaattoreita ja mittareita

Katsotaan taakse

• Selvitetään miten maakunnalla menee keskeisillä tehtäväalueilla luomalla tilannekuvia

• Määritetään keskeiset tavoitteet tilannekuvasta käsin ja seurataan ja arvioidaan etenemistä tilanne-kuvan indikaattoreilla ja mittareilla

Katsotaan sisään

• Huolehditaan omasta organisaatiosta ja sen etenemisestä haluttuun suuntaan

• Tavoitteistetaan, seurataan ja arvioidaan niitä edellytystekijöitä, jotka tukevat tulosten ja vaikutusten aikaansaamista

Katsotaan sivulle

• Otetaan huomioon, että maakunta ei voi yksin ratkaista monimutkaisiin ilmiöihin liittyviä haasteita

• Innostetaan maakunnan kokonaisuus mukaan ja edistetään osallisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin

Katsotaan ylös

• Huomioidaan valtionhallinnosta tulevat linjaukset ja tavoitteet ja myös vaikutetaan niiden määrittelyyn

Uudistumisen varmistava rooli

Valmistelua ohjaava rooli: turvallisen siirtymän ja rohkean uudistumisen lähtökohdat

Maakunnan toimintaa ja palvelutuotantoa ohjaava ja uudistava rooli

Valmisteluvaihe ja väliaikaishallinto

1. maakunta-valtuustokausi



Uuden maakunnan syntyminen on pitkä prosessi:maakuntastrategian rooli vaihtelee ja kehittyy eri vaiheissa

Uudistumisen varmistava rooli

Maakuntastrategia V0”Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen”

voimassa 2018-2019

Maakuntastrategia V1 voimassa 2020-2021



7kuukautta

13strategiatyöpajaa

22 Esittely- ja keskustelutilaisuutta

~500eri osallistujaa erirooleissaan

~3000Verkkokeskusteluunosallistujaa

4Strategista painopistettä

18 Strategista tavoitetta

Missio

2020Visio

2030

Strategiaprosessin kulku ja saavutetut tulokset tähän mennessä

Uudenmaan maakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua

• Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille.

• Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla.• Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi

kuin koko maassa.• Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy

indeksin perusteella terveempi väestö.• Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-

Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi).• Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja

tuottajan erottamiseen.• Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden

lisääntyessä – kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla.

• Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa

• Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset.

• Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä).

• Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa.

• Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.

• Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi muualta Uudeltamaalta sekä kotimaasta noin 120 000 työntekijää, joista 35 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin 20 000.

• Uusimaa sisältää keskenään hyvin erilaisia alueita. Tilannetta kuvaa esimerkiksi väestöllisen huoltosuhteen kehitysennusteet ja siellä tapahtuva polarisaatiokehitys, jossa Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan verraten suotuisan kehityksen rinnalla Länsi-Uudenmaan huoltosuhde on muuta maata heikommalla uralla. Itä-Uudenmaan huoltosuhde heikentyisi ennusteiden mukaan keskiarvon alapuolelle 2030-luvulla.

• Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15–24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on noin 8,3 % alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.

SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna

Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) • Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko

EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2.

• Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) ”Euroopan hyvinvoivin alue”

Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI)• Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus

verrokkialueiden joukossa 3. (2016)• Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus

verrokkialueiden joukossa 1. (2030) ”Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa”

Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275.

Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen

Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, c) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin metropoleihin, joilla on samankaltaiset resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017)

1. Övre Norrland SWE 82,332. Midtjylland DK 81,983. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,674. Ahvenanmaa FIN 81,615. Utrecht NL 81,376. Nordjylland DK 81,367. Helsinki-Uusimaa FIN 81,198. Gelderland NL 81,119. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80,9510. Groningen NL 80,5511. Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80,4112. Overijssel NL 80,3213. ZuidHolland NL 80,2814. Länsi-Suomi FIN 80,2715. Östra Mellansverige SWE 80,1616. Etelä-Suomi FIN 79,9817. Syddanmark DK 79,9418. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79,9019. Flevoland NL 79,6120. Västsverige SWE 79,46

• Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin• Syöpäkuolleisuus• Ympäristön laatu• Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään

ja poliisiin• Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus • Sukupuolten välinen tasa-arvo• Pääsy korkeakoulutukseen

• Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus• Eliniänodote• Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin• Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy• Asumistyytyväisyys• Murhien ja tappojen määrä• Toisen asteen koulutuksen suorittaminen• Suojellut alueet (Natura)• Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä

kohtaan

Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu)

Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu)

• Peruskoulutus• Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen• Innovaatiokyky• Tekninen valmius

1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100,0001. Essex GBR 100,0001. Inner London GBR 100,0001. Outer London GBR 100,0005. Utrecht NL 97,6315. Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97,6707. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97,2068. Surrey, East and West Sussex GBR 93,9529. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92,94210. Luxembourg LUX 91,06411. Île de France FRA 90,27412. Oberbayern GER 89,67613. Hampshire and Isle of Wight GBR 88,60714. Helsinki-Uusimaa FIN 88,25915. Flevoland NL 87,33516. Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87,33517. Darmstadt GER 86,66118. Karlsruhe GER 85,23519. Hamburg GER 85,27920. Noord-Brabant NL 85,133

• Työmarkkinoiden toimivuus• Liike-elämän kehittyneisyys

(business sofistication) • Markkinoiden koko• Liikenneinfra

Euroopan paras alue elää ja toimia.

2020 MISSIO

2030 VISIO

2. Kestävästi kasvava

ja yhtenäinen metropolimaakunta

4. Edistyksellinen

johtaminen ja kestävän

talouden ura

Painopisteet

Hyvinvoivinalue EU:ssa

Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa

Edelläkävijähyvinvointi- ja terveys-teknologian saralla

2020-2030 KÄRKITAVOITTEET

Valmisteluvaiheen 2018-2019 muutosperiaate: Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen

Haluttutyöpaikka ja yhteistyökumppani

1. Ihmisten

hyvinvointikeskiössä

Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa.

3. Rohkeasti

uudistuvat palvelut

ARVOT Yhteisöllisyys Rohkeus Avoimuus Luottamus Vastuullisuus

turvallinen siirtymä – rohkea uudistumien uudenmaan … · 2018-05-18 · turvallinen siirtymä...

Documents