www.ieep.eu @IEEP_eu

Ekosysteemipalvelut tuottavat hyvinvointia

Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE

4 lokakuu 2013

Ympäristökasvatuspäivät 2013

Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo

• Mitä ovat ekosysteemipalvelut?

• Miten luonto tukee ja tuottaa hyvinvointia?

• Mikä on luonnon arvo?

• Miksi ja mihin tietoa ekosysteemipalveluista ja luonnon arvosta tarvitaan?

Sisältö Picture © IEEP Web

Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web

Ekosysteemipalvelut: ”hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta”. - Millennium Ecosystem Assessmentin 2005 mukaan -

Ekosysteemipalvelut = luonnon tuottamien hyötyjen kirjo Hyödyt = luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, ekologiset prosessit

Ylläpitävät / tukipalvelut (eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille)

- Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.) - Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.)

- Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo)

Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web

Tuotantopalvelut (eli ekosysteemin kyky tuottaa

resursseja)

- Ravinnontuotanto

- Veden tuotanto

- Raaka-aineiden tuotanto (puutavara, kuitu, biopolttoaine)

- Lääkeaineiden ja biokemikaalien tuotanto (lääkekasvit, luonnon kosmetiikka jne.)

- Koristekasvien ym. tuotanto

- Geneettisen materiaalin tuotanto

Säätelypalvelut (eli ekosysteemin hyödylliset

säätelevät prosessit)

- Ilmaston säätely

- Ympäristöriskien säätely ja torjunta

- Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus

- Veden pidätys ja virtauksen säätely (esim. tulvat, pohjaveden muodostuminen)

- Eroosion ehkäisy ja maaperän ravinteikkuuden säätely

- Pölytys

- Tuhoeläinten ja tautien torjunta

- Melun säätely

Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemin aineettomat

hyödyt)

Luonnonpiirteiden säilyttäminen, jotka tukevat / tuottavat seuraavia

- Virkistyskäyttö ja matkailu

- Esteettiset arvot

- Taide, tiede ja teknologinen kehitys

- Koulutus ja kasvatus

- Henkiset ja uskonnolliset kokemukset

- Kulttuuriperimä ja -identiteetti

- Kulttuuripalveluista seuraava henkinen ja fyysinen hyvinvointi

© Kettunen & ten Brink 2013

Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web

© SYKE Web, based on Millennium Ecosystem Assessment 2005

Biodiversiteetin rooli Picture © IEEP Web

Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut • Biodiversiteetti perustana kaikille palveluille • Resilienssi: biodiversiteetti varmistaa

ekosysteemien palautumiskyvyn

• Kattavuus: Kattava ymmärrys siitä kuinka laajasti

yhteiskunnan, talouden ja ihmisten hyvinvointi riippuu toimivasta luonnosta

• Kestävyys: Kestävämpää päätöksentekoa luonnon

rajojen ehdoilla, luonnon suojelua samalla tukien

• Reiluus: Reilumpaa luonnon hyötyjen käyttöä eri

toimijoiden välillä (markkinahyöty vs. ei-markkina hyöty)

• Kannattavuus ja arvo: Suojellut / suojelualueet eivät

ole sosio-ekonomisesti arvottomia!

Miksi ekosysteemipalvelut? Picture © IEEP Web

Kattavuus: EP riippuvuussuhteet Picture © IEEP Web

Tukipalvelut & biodiversiteetti

Tuotantopalvelut / Kulttuuripalvelut

Säätelypalvelut

Esim. tuotantokasvit, marjat ja sienet

Pölytys, veden kierto jne.

Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen

Esim. puuntuotanto

Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne.

Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen

Kestävyys: ES vaihtosuhteet Picture © IEEP Web

• xxx

Biodiversiteetin & ekosysteemien tila

Biodiversiteetin & ekosysteemien tila

Hiilivarasto/sidonta

Hiilivarasto/sidonta

Reiluus: ES maantiede Miten ”tuotetaan”, kuka hyötyy, missä hyödytään? Picture © IEEP Web

Pictures © M. Kettunen

Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta

Alueelliset hyödyt: Kaupalliset luonnon tuotteet Veden kierto / puhdistus

Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Viljakasvien pölytys Puhdas juoma- ja uimavesi Mökkimaisema

Kansalliset hyödyt: Kaupalliset luonnon tuotteet Ruokaturvallisuus Kansanterveys Kansallinen kulttuuriperintö Matkailu

Kannattavuus ja arvo Picture © IEEP Web

Näkyvät arvot: • Markkinalliset

tuotantopalvelut,

• Matkailu

Näkymättömät arvot:

• Markkinattomat tuotantopalvelut,

• Säätelypalvelut,

• Muut kulttuuripalvelut,

• Tukipalvelut,

• Biodiversiteetti

Esim. tuotantokasvit, marjat ja sienet

Pölytys, veden kierto jne.

Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen

Esim. puuntuotanto

Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne.

Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen

Kalastus

• Globaalisti n. miljardi ihmistä riippuvaisia kaloista ravinnonlähteenä (ensisijainen proteiininlähde) (FAO 2002, State of World’s Fisheries and Aquaculture)

• Riistokalastus aiheuttaa vuosittain yli US$ 50 miljardin tappiot (World Bank ja FAO 2009)

• Pohjoismaissa kalastuksen kansallinen markkina-arvo n. EUR 27 miljoonaa, EUR 110 miljoonaa ja EUR 2 miljardia / vuosi (Suomi, Ruotsi, Norja) (ks. Kettunen et al. 2013)

Virkistyskalastus Pohjoismaissa

• yli 6 miljoonaa virkistyskalastuksen harrastajaa (European Anglers Alliance 2002)

• 30 - 50% väestöstä / maa harrastaa kalastusta (per vuosi) (Suomi, Ruotsi ja Norja) (Sievänen and Neuvonen 2010, Statistics Sweden 2012b and 2012c, Statistics Norway 2012)

• Saaliin arvioitu rahallinen arvo n. EUR 80 mil (Ruotsi) (Garpe 2008 )

Kalastus Picture © SYKE kuvapankki R. Lumiaro

Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

Marjat (Turtiainen ja Nuutinen 2011)

• Pohjoismaissa kerätään marjoja 12 -13 mil. kg / maa / vuosi (Suomi ja Ruotsi)

• Kerätyn sadon arvo EUR 11 – 32 mil / maa / vuosi (Suomi - Ruotsi)

Sienet (Turtiainen ja Nuutinen 2011)

• Pohjoismaissa kerätään sieniä 400 – 500 tuhatta kg / vuosi (Suomi - Norja)

• Kerätyn sienisadon arvoksi arvioitu EUR 1 – 1.8 mil (Suomi - Norja)

Riista (ks. Kettunen et al. 2012)

• Pohjoismaissa n. 170 000 – 311 000 metsästäjää / maa (Tanska – Suomi)

• Riistan arvioitu rahallinen arvo vaihtelee EUR 44 – 125 mil / maa / vuosi (Norja – Ruotsi)

Marjat, sienet ja riista Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen

• Globaali: Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) (TEEB climate issues update 2009)

• Globaali: luonnon hiilivarastot kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta, pitkällä aikavälillä jopa US$ 3.7 biljoonan kokonaissäästöt. (Eliasch 2008, US$ 3.7 trillion in net present value)

Pohjoismaat

• Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) EUR 1 876 miljoonaa (Matero et al 2007)

• Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) SEK 29-46 miljardia (2001 SEK) (n. EUR 3.3 – ~5.2 miljardia) (Gren and Svensson 2004)

Ilmaston säätely - globaali Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva

Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

• Australia: Canberran kaupunki istuttanut 400 000 puuta paikallisilmaston säätelyä silmälläpitäen (Brack 2002)

• Hyödyt: ilman puhdistus, hiilen sidonta ja energiasäästöt

• Arvioidut säästöt: US$ 20 – 67 miljoonaa 2008-2012

Ilmaston säätely - paikallinen Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva

Tarkemmat viitteet ks. TEEB for Local and Regional Policy and Management www.teebweb.org

• Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä

• EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä

• Euroopassa hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo EUR 22 miljardia / vuosi (Gallai et a. 2009)

Pohjoismaat

• Suomi: pölytyksen rahallinen arvo EUR 18 / 3.9 / 38 mil / vuosi (tietyt viljat / mustikka

ja puolukka / kotipuutarhat, Lehtonen 2012)

• Tanska: hyönteispölytyksen arvo n. EUR 60 - 90 mil / vuosi (DKK 421 - 690 miljoona,

Axelsen et al. 2011)

• Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo n. EUR 21 - 37 mil / vuosi (SEK 189-325 mil ,

Pedersen 2009)

Pölytys Picture © SYKE kuvapankki J. Lehmuskallio

Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

• Ekoturismi on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista

• Ekoturismiin liittyvä rahankäyttö kasvaa 20% vuodessa (CBD 2012)

Pohjoismaat

• Tanska: n. 70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010)

• Norja: n. 50% norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012)

• Ruotsi: ulkoiluun liittyvä kulutus luo n. 75 000 työpaikkaa (Fredman et al. 2010)

Matkailu ja virkistyskäyttö

Picture © P. A. Wainwright

Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

Pohjoismaat

• Viheralueita käyttävät tai alueiden lähellä asuvat ovat vähemmän stressaantuneita kuin muut (Grahn and Stigsdotter 2003, Hansen and Nielsen 2005)

• Viheralueiden lähellä asuvat ovat todennäköisimmin normaalipainoisia kuin muut (Hansen and Nielsen 2005)

• Tanska: Ikkunanäkymä luontoon ja luonnossa liikkuminen laskee stressaantuneen verenpainetta (Hartig et al. 2003)

• Suomi: Kaupungin viheralueet luovat positiivisia tunteita (Tyrväinen et al. 2007)

• Suomi: biodiversiteetti vähentää allergian todennäköisyyttä

• Lapset, jotka asuvat lähellä luontoa ovat vähemmän atooppisia kuin lapset, joilla ei säännöllistä pääsyä luontoon (Hanski et al. 2012)

Terveys Picture © SYKE kuvapankki T. Heikkilä

Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/

EU:n Natura 2000 alueet

• Kokonaishyödyt: EUR 200 – 300 miljardia / vuosi vs. kokonaiskustannukset EUR 5.8 miljardia / vuosi

• Hiilivarasto: 6.9 miljardia tonnia CO2

• Arvo EUR 600 – 1 130 miljardia / vuosi

• Virkistyskäyttö ja turismi: 1.2 – 2.2 miljardia vierailupäivää / vuosi (min)

• EUR 50 – 90 miljardia matkailutuloja / vuosi (visitor expenditure in 2006)

• EUR 50 – 85 EUR miljardia EUR matkailun tuomia epäsuoria tuloja / vuosi

• 4.5 – 8 miljoonaa työpaikkaa (FTE) / vuosi

Lähde: http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/financing/docs/Estimating_economic_value.pdf

Suojelualueet ja hyvinvointi Picture © SYKE kuvapankki U-M Liukko

Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web

Rockström et al. 2009. Planetary boundaries: Exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society 14(2).

Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web

Talous ja ekosysteemipalvelut

• xxx

Picture © IEEP Web

Tukipalvelut (eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille)

- Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.) - Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.)

- Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo)

Tuotantopalvelut (eli ekosysteemin kyky tuottaa

resursseja)

- Ravinnontuotanto

- Veden tuotanto

- Raaka-aineiden tuotanto (puutavara, kuitu, biopolttoaine)

- Lääkeaineiden ja biokemikaalien tuotanto (lääkekasvit, luonnon kosmetiikka jne.)

- Koristekasvien ym. tuotanto

- Geneettisen materiaalin tuotanto

Säätelypalvelut (eli ekosysteemin hyödylliset

säätelevät prosessit)

- Ilmaston säätely

- Ympäristöriskien säätely ja torjunta

- Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus

- Veden pidätys ja virtauksen säätely (esim. tulvat, pohjaveden muodostuminen)

- Eroosion ehkäisy ja maaperän ravinkkuuden säätely

- Pölytys

- Tuhoeläinten ja tautien torjunta

- Melun säätely

Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemin aineettomat

hyödyt)

Luonnonpiirteiden säilyttäminen, jotka tukevat / tuottavat seuraavia

- Virkistyskäyttö ja matkailu

- Esteettiset arvot

- Taide, tiede ja teknologinen kehitys

- Koulutus ja kasvatus

- Henkiset ja uskonnolliset kokemukset

- Kulttuuriperimä ja -identiteetti

- Kulttuuripalveluista seuraava henkinen ja fyysinen hyvinvointi

© Kettunen & ten Brink 2013

Vain markkinahyödyt huomioitu!

Ei huomioitu!

Vain markkinahyödyt huomioitu!

Ei huomioitu!

Miten luontoa arvotetaan? Picture © IEEP Web

- Luonnon arvolla on monta indikaattoria

- Arvottaminen ≠ rahallinen arvottaminen

- Ei sisällytä luonnon / monimuotoisuuden / suojelun itseisarvoa

- Luonnon rahallinen arvottaminen on usein vaikeaa

- Luonnon rahallinen arvottaminen ei saa olla itsetarkoitus

Rahallinen

Määrällinen

Laadullinen

Vielä tunnistamattomat arvot

Luonnon arvon / arvottamisen hierarkia

Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle Suomessa

• 1 EUR sijoitus suojelualueiden hoitoon tuo kävijöiden kautta takaisin n.10 EUR / lähialue

• Metsähallituksen ja Metlan selvitys auttoi ehkäisemään suojelualueiden hoidon budjetin leikkausta

Tukea suojelulle Picture © SYKE kuvapankki P. Sormunen

Lähde: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/eraasiatjaretkeily/virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle/Sivut/Kansallispuistoihinsijoitetutrahatpalautuvatmonikertaisina.aspx

Tulvasuojelua Napa River Basin, Kalifornia

• Tulvasuojelua varten jokialueen tulvien säätelykyky ennallistettu (veden pidätys ja virtaumien säätely)

• Pienentynyt tulvariski ja tulvavahingot

• Yli US$ 1.6 miljardin säästöt tulvan torjuntatoimissa

Kust.tehokasta tulvasuojelua Picture © SYKE kuvapankki T. Unto

Tarkemmat viitteet ks. TEEB synthesis reports www.teebweb.org

Kust.tehokasta kaupunkisuunnittelua Picture © SYKE kuvapankki P. Ferin

Rakennettu kosteikko Nummelassa - Kustannustehokkain tapa hallita hulevesiä : 1 ha kosteikkoa EUR 62 000 EUR vs. 1m

hulevesiputkistoa EUR 50 000 EUR - Lisää biodiversiteettiä - Virkistyskäyttömahdollisuuksia Salminen et al. in Kettunen et al. (2012): http://www.teebweb.org/wp-content/uploads/2013/01/TEEB-Nordic-Synthesis-Report.pdf

Ekosysteemipalvelumaksut

• Ruotsi, Lysekil: Sinisimpukan viljelijöille maksetaan tukea siitä, että simpukkaviljelmät puhdistavat kunnan jätevesiä (typpi)

• Säästöt n. 100 000 EUR / vuosi verrattuna perinteiseen jätevedenpuhdistukseen

• Ranska, Vosges vuoristo: Vittel-yhtiö tarvitsee luonnollisesti puhdasta vuoristovettä pulloveden tuotantoon

• Yhtiö maksaa alueen viljelijöille siitä, että maankäyttömuodot ovat kestäviä ja takaavat veden laadun säilymisen

Innovatiivisia ratkaisuja kestävälle käytölle Picture © IEEP M. Kettunen

Miksi luontoa koetetaan arvottaa? Picture © IEEP Web

www.ieep.eu @IEEP_eu

Marianne Kettunen

Senior Policy Analyst IEEP /

Vieraileva tutkija SYKE

mkettunen@ieep.eu

IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.

Kiitos ! Picture © IEEP Web

Lisätietoa Picture © IEEP Web

• The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) (2008 - )

• Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic

• TEEB Water and Wetlands (2013)

• TEEB Green Economy (2012)

• Kettunen & ten Brink (2013) Social and Economic Benefits of Protected Areas - An Assessment Guide