metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut · ekosysteemipalvelut ja yhteiskunnan hyvinvointi...
TRANSCRIPT
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut
Liisa Tyrväinen
Professori, Metla
Päättäjien 32. Metsäakatemia 8.5.2012 Majvik, Kirkkonummi
Esityksen sisältö
• Mitä ekosysteemipalvelut ovat?
• Miksi metsäekosysteemien suojelu ja hoito on tärkeää?
• Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu
• Metsien terveysvaikutukset
Metsien monikäytöstä ekosysteemipalveluihin
• Metsät tarjoavat ihmisille ekosysteemipalveluja, joista monet ovat välttämättömiä ja korvaamattomia
• Ekosysteemipalveluihin kuuluvat kaikki metsistä saatavat hyödyt kuten puu, marjat, riista ja virkistysarvot sekä hiilensidonta, ravinteiden kierto, puhdas vesi ja ilma sekä eroosion ja tulvien säätely.
• Puun käyttö monipuolistuu biotalouteen siirryttäessä; myös metsien aineettomat hyödyt nousevat selkeämmin esiin.
• Eri osissa Suomea metsien eri hyödyt ja palvelut painottuvat eri tavalla.
• Hyvän perustan ekosysteemilähestymistavan soveltamiselle tarjoaa metsien monikäytön pitkä ja monipuolinen tutkimusperinne.
Ekosysteemipalvelut -mitä uutta?
• Taloudellinen toiminta ja ihmisen hyvinvointi edellyttävät, että luonnon ekosysteemien arvokkaat rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet kyetään turvaamaan
• Metsäluonnon ekosysteemien toiminnot muuttuvat palveluiksi vasta kun joku käyttää niitä.
• Kansalaiset ja erilaiset viiteryhmät arvioivat ”palvelujen” arvoa erilaisista lähtökohdista.
• Eri palvelujen hyötyjen ja arvon määrittäminen hankalaa; vain osalla hyödyistä on markkinahinta.
• Arvonmuodostusprosessi (palvelu) olemassa vain jos vastaanottaja kokee palvelun tuottavan hänelle hyötyä (esim. experience economy matkailussa).
Esimerkkejä metsäympäristön ekosysteemipaveluista
9.5.2012 5
Tuotantopalvelut
•Puu
•Bioenergia
•Marjat, sienet,
jäkälät
•Riistaeläimet
•Puhdas vesi
Kulttuuripalvelut
•Maisema
•Ulkoilu, virkistys,
luontomatkailu
•Koulutus ja
kasvatus
•Metsien merkitys
taiteessa
Monipuolinen metsäekosysteemi
Säätelypalvelut
•Ilmastonmuutoksen
torjunta
•Veden puhdistus
•Tulvien ja
myrskyjen ehkäisy
•Melun torjunta
•Pölytyspalvelut
•Tuholaisten torjunta
Ihmisten
hyvinvointi Kniivilä ym. 2011
Ekosysteemipalvelut ja yhteiskunnan hyvinvointi
Metsäekosysteemin
biologiset prosessit
(esim. yhteyttäminen,
maatuminen ja
biomassan
nettotuotanto)
Toiminto
(esim. hiilen,
veden ja
ravinteiden
kulku)
Palvelu
(esim. ainespuu,
energiapuu,
ravinteiden
pidätys, kaunis
maisema,
terveellinen
asuinympäristö
)
Taloudellinen arvo
(esim.
markkinahinta,
käyttöarvo, maksu-
halukkuus)
Hyöty
(esim. puuhun
perustuvat
tuotteet, metsien
virkistys- ja
terveyshyödyt
Ekosysteemit ja biodiversiteetti Inhimillinen hyvinvointi
(yhteiskunnallinen ja kulttuurinen
konteksti)
Lähde: deGroot 2002 ym. mukaan
Maisema- ja virkistysarvot
Luontomatkailu
Veden kierron ja laadun säätely
Tulvasuojelu
Puuntuotanto
Sienet Marjat
Monimuotoisuus
Ilmaston säätely Hiilen sitominen
Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo?
Kansallispuistojen
paikallistalousvaikutukset? • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä lähialueille vuoden 2009
tulosten mukaan yhteensä (Metsähallitus & Metla)
– 86 milj. euron vuotuinen tulovaikutus
– 1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus
• Vaikutukset laskettu myös ottaen huomioon vain ne kävijät, joille puisto matkan ainoa tai tärkein kohde
Vaikutusten alaraja; yhteensä 42,5 milj. € / 539 htv
• Suurimmat vaikutukset Pallas-Yllästunturin kp:n alueella
– 2009 tulokset: 17,9 milj. euroa / 235 htv
– 2010 tiedot: vaikutukset selvästi suuremmat
Monimuotoisuuden suojelun tarve
• Ekosysteemien heikentyminen vaikutuksia ei kunnolla tunneta vaikuttaa pitkällä aikavälillä ihmisten hyvinvointiin.
• 10,5 % Suomen eliölajeista on uhanalaistunut (Ympäristöministeriö 2010).
• Uhanalaisista lajeista 36,2 % on metsälajeja (814 lajia).
• Syinä metsien uudistaminen, puulajisuhteiden muutokset, vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen sekä kuloalueiden väheneminen.
Metsien virkistyskäyttö
ja luontomatkailu
Luonnon matkailu- ja virkistyskäyttö
• Turistien matkustusmotiiveissa luontoon liittyvät tekijät keskeisiä.
• Suomeen tulevista ulkomaisista matkailijoista noin 1/3 ulkoilma-aktiviteettien harrastajia (MEK 2009)
• Kansallispuistojen käyntimäärät kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa (Metsähallitus 2010).
• 43 % suomalaisista luontomatkailee (Metla 2011).
• Noin puolet kotimaisesta luonnon virkistyskäytöstä kohdistuu talousmetsiin (Sievänen ym. 2011).
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
Arr
iva
ls (
millio
ns
)
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
International tourist arrivals 1950-2020
Tourism 2020 Vision: 1,6 billion arrivals
Europe Asia and the Pasific Americas Africa Middle East
Actual Forecast
Source:
World Tourism
Organisation
Millainen osuus kasvavasta matkailusta suuntautuu Suomeen?
Suomalaisten ulkoiluun osallistuminen
• Lähes kaikki (96 %) ulkoilevat vuoden aikana
-keskimäärin 3 krt/vk
• Väestöryhmien väliset erot kaventuneet (2000-2010, LVVI)
– vanhin ikäryhmä on aikaisempaa kohorttia aktiivisempia
– Etelä- ja Pohjois-Suomessa asuvien erot pienentyneet
Väestö= 15−74-vuotiaat
9.5.2012 13
80 85 90 95 100
65−74 vuotta
45−64 vuotta
25−44 vuotta
15−24 vuotta
Kaikkiikäryhmät
Osallistumisosuus, % väestöstä
Ulkoiluun osallistuminen
2010
2000
Luonto osana matkailupalvelua
• Luontomatkailupalvelujen tuottamisessa korostuvat ympäristöarvot, paikallisuus ja elämyksellisyys.
• Luontoympäristön laatua arvioidaan ensisijaisesti visuaalisesti.
• matkailijoiden odotukset kahtalaiset – turvallisuus, puhdas luonto, rauha ja
hiljaisuus, ’aito’ luonnonympäristö
– liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin ympäristön laatu vähemmän tärkeä
9.5.2012
15
How well do these
environments fit for your
outdoor recreation
needs and expectations
in Lapland?
Kansainvälisten matkailjoiden
suhtautuminen metsien käsittelyyn?
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
27 17 13 25 23 7 24 1 6 26 19 14 2 11 8 20 4K 10 18 3 21K 5 9 12 22 15 16 28 29T 4T 21T
Talvinäkymät
Kesänäkymät
*** ****** ********* ****** ************ ****** ****** ****** ****** ***** ***
Kuva-arviointien tulokset kuvapareittain (kesä/talvi; yht. 26 kpl)
Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,…, 10 = täydellisesti. Tilastollinen ero (t-testi): p < 0,05 = *; p < 0,01 = **; p < 0,001 = ***)
METLA 2010
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
P28 P3 P22 P5 P15
Talvikuvat
Kesäkuvat
Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,…, 10 = täydellisesti.
Kuva-arviointien tuloksia kuvapareittain (kesä/talvi). Tyrväinen ym. 2010 Talvinäkymät tilastollisesti parempia
METLA 2010
Maiseman ja virkistyskäytön tuotteistaminen
• Kasvava luontomatkailu tuonut tuotteistamisen tarpeen vahvemmin esille.
• Virkistysarvokaupan toimintamalli (MTK): perustuu tapauskohtaisiin sopimuksiin ja menetettyihin hakkuutuloihin
– alueellisesti maisema- ja virkistysarvoilla saattaa olla suurempi hyvinvointivaikutus kuin perinteisillä puunmyyntituloilla.
Tarvitaan yhtenäinen ja helposti lähestyttävä käytäntö laajemmille matkailualueille.
-Kansainvälisessä NEWFOREX-hankkeessa (New Ways to Value Forest
Externalities 2009-2013, Metla): Ruka-Kuusamon matkailualueella toteutetaan laajat matkailija- ja maanomistajakyselyt kysynnän ja tarjonnan selvittämiseksi ja eri osapuolille hyväksyttävän mallin kehittämiseksi.
NEWFOREX-hanke (2009-2013) • 11 eurooppalaista osapuolta: yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä
valtion ja yksityismetsien hoidon ja käytön eurooppalaiset keskusjärjestöt
• Viisi empiiristä tapaustutkimusta Euroopassa (Espanja, Italia, Puola, Tanska, Suomi) sekä kehitysmaaosio Ecuadorissa
• Suomen osio Ruka-Kuusamon alueella
• Siinä kohteena virkistyskäyttö ja luontomatkailu, luonnon monimuotoisuus sekä hiilen sitoutuminen
• toteuttajana METLAn työryhmä: prof. Liisa Tyrväinen, tutkijat Anssi Ahtikoski, Arto Naskali, Ville Ovaskainen ja Erkki Mäntymaa
• Yhteistyö: Kuusamon Mhy, Kuusamon matkailuyhdistys, Oulun Ammattikorkeakoulu (MoTaSu-hanke, prof.Kurttila/Metla)
21.10.2010 20
II: Atlantic
Urbanised region
case
III: Boreal region
case
Ruka-Kuusamo
V: Mountainous
region case
I: Mediterranean
region case
IV: Central European
region case
Luonnon vaikutus terveyteen?
• elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991)
• tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989)
• stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa
• mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen
Luonnon vaikutus terveyteen
• syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007)
• myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihas-jännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toimininnan lisääntyminen.
Koejärjestely Japanissa: Kävely
Metsäympäristö Kaupunkiympäristö
Verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus
Nature Promoting Human Health Suomi-Japani yhteistyö (SA 2011- 2012)
25
Greenhealth –tutkimus • Japanissa ja Suomessa; koehenkilöt oleskelevat ja kävelevät
erilaisissa kaupunkiympäristöissä • Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja
sykevaihtelu, syljen kortisoli • Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys
(Restoration Outcome Scale, ROS) , elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS)
• Mitataan myös melu ja ilmansaasteet
Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto)
Kaupunkimetsä (Keskuspuisto)
Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)
9.5.2012 26
Tutkimusympäristö Keskuspuisto
27
Ydinkeskustan tutkimusympäristö
28
Tutkimuksen merkitys
• Tieteellisen tietopohjan vahvistaminen luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksista.
• Monialainen yhteistyö aloitettu Suomessa (metsätieteet, psykologia, ympäristöterveys)
• Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kansanterveystyössä, kaupunkisuunnittelussa ja luontomatkailupalvelujen kehittämisessä.
• Green care-toiminta: luontoon ja maaseutuun tukeutuvaa yritystoimintaa (sosiaali-, kasvatus,- terveys-, ja kuntoutuspalvelut)
• Terveyshyötyjen taloudellinen arvottaminen alussa.
KAUPUNKI-
MATKAILU
LÄHIVIRKISTYS-
KÄYTTÖ
MATKAILU-
KESKUKSET
EKO-
MATKAILU
VESISTÖ-
MATKAILU
MÖKKEILY
Luontomatkailun
määritelmä
METSÄSTYS-
MATKAILU
MAASEUTU-
MATKAILU
METSÄ-
MATKAILU
KALASTUS
-MATKAILU
Kuva: Olli Saastamoinen 2005
.
maisema- ja virkistysalueiden hyötyjä
esim. matkailuyrittäjä, asukasyhdistys,
kunta, virkistysalueyhdistys
metsänomistaja
metsänomistajan tarjousehdotus
alueesta sisältää mm.
– metsänhoitotoimenpiteet
– palveluvarustelu
– korvaushinta
– sopimuksen kesto
maisema- ja
virkistysalueen hyötyjä
HYVÄKSYY
maisema- ja
virkistysalueen hyötyjä EI
HYVÄKSY
uusi tarjous
– ehtojen muokkaus
sopimus
syntyy
ei sopimusta
välittäjä / yhteensovittaja – metsänhoitoyhdistys
– alueen matkailuyhdistys
– välitysyrittäjä
KYSYNTÄ
TARJONTA
Ehdotus maisema- ja virkistys-
arvokaupan korvauskäytännön
rakentamiseksi (Temisevä,
Tyrväinen, Ovaskainen 2008. .
Kiitokset!
Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma
http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/