eläkepolitiikan kehitysnäkymiä

Eläkepolitiikan kehitysnäkymiä

Hannu Uusitalo 29.1.2013

Esityksen sisältö

• Suomen eläkepolitiikan pitkä linja

• Eläketurva nyt: tuloksellisuus

• Tulevaisuudennäkymiä: väestökehitys

• Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden rahoitus

• Tulevaisuudennäkymiä: keskustelua rakenteellisista, poliittista ja kansainvälisistä lähtökohdista

• Ajankohtaista eläkepolitiikkaa

• Eläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi

2 Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskus 3

Suomen eläkepolitiikan pitkä linja

4

Suomen eläkepolitiikan pitkä linja

• Kansaneläke 1957

• Yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1960-luvulla

• 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetason nosto 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke

• 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke

• Sopeuttamisen kausi 1990-

• parannuksista heikennyksiin

• väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti

• 2005: työeläkehistorian suurin uudistus

• Vähittäisten uudistusten tie

Eläketurvakeskus

5

Eläkeuudistusten tavoitteet

• 1990-luku:

- Parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä

- Rajoittaa eläkemenojen kasvua

- Muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle

• 2005:

- Siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella

- Sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen

- Vähentää eläkemaksujen nousupainetta

- 2009- :

- Keskustelu jatkuu, teemoina työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, eläkkeiden tason turvaaminen

Eläketurvakeskus

2000-luvun työeläkeuudistukset

• Joustava vanhuuseläkeikä 63-68

• Kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 %

• Koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan

• Palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 20 %)

• Työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %)

• Elinaikakerroin: sopeuttaa eläkemenot ja maksut eliniän pidentymiseen

• Varhaiseläkemuutokset

– Yksilöllisen vanhuuseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen, työttömyyseläkkeen lopettaminen

– Osa-aikaeläkkeen ehtojen tiukentuminen (ikärajat, etuudet)

Eläketurvakeskus 6

Eläketurvakeskus 7

Eläketurvan tuloksellisuus

Eläketurvan tavoitteet

• Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta

– Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa

– Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta

– Köyhyyden vähentäminen

– Tulojen uudelleenjako

• Taloudellinen kestävyys ei ole ensisijainen tavoite, vaan niiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa eläkeaikaista toimeentuloa

Eläketurvakeskus 8

Barr ja Diamond 2008

Isoja rakenteellisia muutoksia 2000-luvulla

• Työeläkkeen merkitys kasvoi, kansaneläkkeen merkitys pieneni

– Kansaneläkkeen saajien määrä pienentyi

– Työeläkkeen osuus kokonaiseläkkeessä suurentui

– Pelkkää kansaneläkettä saavissa työikäisiä miehiä yhtä paljon kuin iäkkäitä naisia

• Ikärakennemuutos alkoi näkyä eläkkeissä

– Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi lähes 200 000 (vuonna 2010 1,3 milj.)

– Työikäisten eläkkeelläoloaste pieneni - vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kasvoi, varhaiseläkkeille siirtyneiden osuus väheni

• Vaihtuvuus eläkeläisten joukossa huomattavaa

– Ajanjaksolla 700 000 uutta eläkkeensaajaa

– 700 000 oli eläkkeellä koko tarkasteluperiodin

Eläketurvakeskus 9

Kaikkien eläkkeensaajien eläkkeet

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010 eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa

Eläketurvakeskus

Keskimääräinen vanhuuseläke vuonna 2010 26 % suurempi kuin 2000

10

Kaikkien eläkkeensaajien keskieläkkeitä suhteessa keskiansioihin

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010

prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan

Eläketurvakeskus 11

Eläkejakauma tasoittunut - pieniä eläkkeitä vähemmän, suuria enemmän

Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkkeen (€/kk vuoden 2010 rahassa) prosenttijakauma vuosina 2000 ja 2010


Miten ihmisten toimeentulo muodostuu?

13

Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot

(palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot – maksetut tulonsiirrot) lasketaan yhteen

Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla

EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: 1. aikuinen saa painon 1, toinen aikuinen painon 0,5 ja alle 14 v lapsi painon 0,3.

Eläketurvakeskus

Eläkeläistalouksien reaalitulot 4500 euroa suurempia kuin 10 vuotta sitten

Kotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (keskiarvo) sosioekonomisen

aseman mukaan vuosina 2000–2009, tulot vuoden 2009 rahassa

Eläketurvakeskus

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

14

Eläkeläisten asema suhteessa muihin ennallaan

Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja kaikkiin kotitalouksiin vuosina 2000–2009, %

Eläketurvakeskus


15

Nuoremmilla eläkeläistalouksilla ei mennyt yhtä hyvin

Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000–2009 vuoden 2009 rahassa

Eläketurvakeskus


16

Eläkeläisten väliset tuloerot ovat koko väestön tuloeroihin verrattuna pienemmät

Eläkeläisten, ammatissa toimivien ja kaikkien kotitalouksien tulonjako vuosina 2000–2009 ginikertoimella mitattuna

Eläketurvakeskus 17 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Eri tulotasoilla tulojen rakenne on erilainen Eläkeläiskotitalouksissa asuvien bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot

vuosina 2000 ja 2009 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, ekvivalenttitulo euroa vuoden 2009 rahassa



Köyhyysriskirajalla on iso merkitys eläkeläisten köyhyyskuvaan

Köyhyysriskit eläkeläisillä ja koko väestössä vuosina 2000–2009, 60 % ja 50 % köyhyysrajat


Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Yksin asuvien vanhojen naisten köyhyysriski huomattavan korkea

Eläkeläisistä ¾ kokee toimeentulonsa helpoksi, ¼ hankalaksi

Toimeentulokokemukset eri väestöryhmissä 2000-luvulla, %


Hankala tilanne erityisesti alle 54-vuotiailla, yksin asuvilla, terveyden ja asumisen pulmia ilmoittaneilla – jopa puolella heistä toimeentulo jossain määrin hankalaa

Suomalaisten eläkeikäisten toimeentulo eurooppalaista keskitasoa

• Ostovoimalla mitaten eurooppalaista keskitasoa

• Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 % työikäisten tuloista (alle EU-keskitason, mutta kuten S ja DK)

• Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet (20/80 –suhde)

• Määritelmästä riippuen eläkeikäisten köyhyysriski on keskimääräistä isompi (60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 % köyhyysraja)

• Palveluiden saannilla tai kokemuksilla mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa

65 vuotta täyttäneiden

mediaanitulon (vuositulo)

ostovoima EU-maissa 2008


2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen eläketasoon ja eläkeläisten toimeentuloon vaikuttaneet politiikkamuutokset

Eläketurvakeskus

Työeläkkeet

• Työeläkeuudistusten vaikutukset eläketasoon eivät vielä näy

Työeläkeindeksi nousi reaalisesti 7 prosenttia 2000-2010

Kansaneläke

• Tasokorotus 2001



• Kuntakalleusluoki-tuksen poisto 2008


• Indeksisuojaus 2010

• Takuueläke 2011

Kansaneläke nousi

reaalisesti 13 prosenttia 2000-2010

Verotus

• Eläketulovähennyksen nostot

• Tuloveronalennukset

• Taulukkotarkistukset

• Eläkkeensaajan verotus palkansaajan verotuksen tasolle (2008)

• Puolison verotuskohtelu

Eläkkeensaajien

veroaste keveni keskimäärin 3 prosenttiyksikköä 2005-2010

22

Yhteenveto eläkkeistä

• Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20 %)

• Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet reaalisesti neljänneksellä (25 %)

• Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole muuttunut

• Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin: Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt


Yhteenveto eläkeläisten toimeentulosta

• Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet 10 vuodessa reaalisesti neljänneksellä

• Toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja koko väestöön on säilynyt tasaisena

• Alle 10 prosentilla eläkeläisistä toimeentulo hankalaa tai erittäin hankalaa

• Nuorimmat ja yksinasuvat eläkeläistaloudet heikoimmassa asemassa


Päätelmiä

• Myönteinen, jatkuvuutta painottava kokonaiskuva, jossa painaa vaihtuvuus ja vanhuuseläkeläisten kasvava joukko

• Eläketurvalle asetetut tavoitteet toteutuneet yhtä hyvin kuin aiemminkin



Onko kuva

uskottava?

Miksi julkista keskustelua ovat

leimanneet ongelmat?

Mitä siitä

puuttuu?


Tulevaisuudennäkymiä: väestökehitys

28

Pitkän aikavälin kehityksen ajuri: väestön ikääntyminen

Eläketurvakeskus

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Latvia

Romania

Poland

Slovakia

Bulgaria

Germany

Hungary

Slovenia

Portugal

Greece

Italy

Lithuania

Spain

Malta

Estonia

Czech Republic

Switzerland

EU (27countries)Austria

Cyprus

Netherlands

Finland

France

Sweden

Luxembourg

Belgium

Denmark

Norway

UnitedKingdomIreland

Iceland

Vanhushuoltosuhde (65+/16 – 64-vuotiaat) EU-maissa 2010-2060, %

Eurostatin väestöennuste 2010

Tilastokeskuksen väestöennuste

• Demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla

• Kertoimet on laskettu viime vuosien väestötilastojen perusteella

• Väestöennusteessa käytettävistä oletuksista on keskusteltu laajapohjaisessa asiantuntijaryhmässä

• Tilastokeskuksen lisäksi väestöennusteita tekevät Kansaneläkelaitos ja Eurostat


Valtioneuvoston kanslian väestöennusteryhmä 1973

• ”Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua.”

• Väestöennusteet ” … ilmaisevat päätöksentekijöille lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos yhteiskuntapolitiikka pysyy entisellään. Päätöksentekijöiden on arvioitava kehityksen suotavuus ja harkittava tämän perusteella, voidaanko ennusteita käyttää toimintojen mitoituspäätösten ja investointipäätösten perustana.”


Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien 1973–2009 väestöennusteissa


Väestöennuste 2012-2060. Tilastokeskus, SVT, Väestö 2012.

Naisten elinajanodote


0

20

40

60

80

100

120

1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060

Sarja1

Sarja2

y = 0,2433x + 45,686

Vihreä =

paras maa

Sininen =

Suomi

Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista

http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/296/5570/1029?ijkey=otI/7cJky6kA6&keytype=ref&siteid=sci

Suomen luvut Tilastokeskuksen väestötilastosta ja –ennusteesta 2009 Ismo Risku

Miesten elinajanodote


Vihreä =

paras maa

Sininen =

Suomi

Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista

http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/296/5570/1029?ijkey=otI/7cJky6kA6&keytype=ref&siteid=sci

Suomen luvut Tilastokeskuksen väestötilastosta ja –ennusteesta 2009 Ismo Risku

0

20

40

60

80

100

120

1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060

Sarja1

Sarja2

y = 0,2217x + 43,545

Stokastikkaa: elinaikakertoimen ennustettu kehitys Alhon (2010) ennustejakauma

Eläketurvakeskuksen PTS-mallin 2011 piste-ennuste Vuoden 2005 uudistuksen esityöt ****

* * *

* * * *

*

34 Eläketurvakeskus

Väestöennusteiden käyttö yhteiskuntapolitiikassa

• Julkisen talouden tila pitkällä aikavälillä

– VM, ETLA ym.

– EU (Eurostat)

– Julkisten ikäsidonnaisten menojen kehitys

• Eläkemenojen, -maksujen ja –menojen kehitys

– Eläketurvakeskus, STM, Kela (sosiaaliturva laajemmin)

• Näkymillä 30-50 vuoden päähän perustellaan politiikkatoimia nyt


Miten reagoida (väestö)ennusteiden epävarmuuteen

• Eräs näkemys: Ei pitäisi orientoitua peruslaskelman mukaan, vaan varautua politiikkatoimin myös ”huonompiin” vaihtoehtoihin

– Vrt. varautuminen poikkeustilanteisiin

• Pitkän aikavälin laskelmat ovat sitä varten, että varmistaudutaan, ettei olla käsistä karkaavalla uralla

• Arvioidaan epävarmuutta stokastisin laskelmin

• Arvioidaan epävarmuutta herkkyysanalyysein

• Jatkuvan monitoroinnin merkitys korostuu!



Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden rahoitus

Keskeinen lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2011. I. Risku, K. Elo, T. Klaavo, S. Lahti, H. Sihvonen ja Vaittinen R. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2011

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumalli

• Jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa

– Nykylain ja muutosehdotusten mallinnus

• Luonteeltaan trendiennuste

• Staattinen (vs. dynaaminen)

• Deterministinen (vs. stokastinen)


Suunnittelumallin tilat


Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään tilasta toiseen

vuodesta toiseen

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman oletukset (2011)

20101 2025 2080

Väestö Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1.85 Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 13.7 15 15 Elinajan odote, 63-vuotiaat 21.0 23.7 29.3 Vanhushuoltosuhde2 0.27 0.41 0.53

Kansantalous Työllisyysaste (%) 67.8 71.2 71.3 Eläkkeellesiirtymisiän odote 60.4 61.2 62.1 Ansiotason reaalikasvu (%) 1.4 1.6 1.6

Sijoitusten reaalituotto (%) 9.4 3.5 3.5 1 Toteutuneet 2 65 vuotta täyttäneet per 15–64–vuotiaat Väestöennusteen oletukset Tilastokeskuksen 2009 ennusteen mukaan. Ennusteen lähtötilanteena Suomen väestö 2010 lopussa.


Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansan-tuotteeseen vuosina 2000–2080, %

1Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki, Suomen Pankin eläkesääntö, Kansaneläkelaitoksen

eläkesääntö, Ahvenanmaan maakuntahallituksen eläkesääntö. 2Sisältää kansaneläkkeet ja takuueläkkeet. 3Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon

tai opiskelun ajalta.


Eläkkeiden pitkän aikavälin kehitys

0

300

600

900

1 200

1 500

1 800

2 100

2 400

2 700

3 000

3 300

3 600

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

Keskieläke suhteessa ko.

vuoden keskipalkkaan, %

Keskieläke, €/kk

2010 hinnoin


TyEL:n meno- ja maksuprosentti vuosina 1962–2080


Herkkyystarkastelujen tuloksia

• Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksuja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa

• Ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun.

• Ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan.

• Yhden prosenttiyksikön muutos sijoitusten tuotossa muuttaa maksutasoa kahdella prosenttiyksiköllä


Johtopäätöksiä

• Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin

• Tulevaisuus on epävarma, mutta isossakin kriisissä vaakalaudalla ovat monet asiat ennen eläketurvaa

• Eläketurvan sopeuttamista väestön ikääntymiseen on hoidettu neljällä konstilla:


1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä


Onko kuva

uskottava?

Millaista eläkepolitiikkaa

tällaiset näkymät perustelevat?

Mitä siitä

puuttuu?


Tulevaisuudennäkymiä: keskustelua rakenteellisista, poliittista ja kansainvälisistä lähtökohdista

Keskipitkä aikaväli

Eläketurvaa koskeva päätöksenteko: kolmikannan tulevaisuus?

• Suomen työeläkejärjestelmää on rakennettu ja kehitetty työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä

• Onko keskitettyjen sopimusten aika ohi?

• Työmarkkinajärjestöt: ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kysymykset edelleen niiden etupiirissä

• Kyetäänkö tekemään päätöksiä?

• Olli Kankaan visio mahdollisesta kehityssuunnasta:

– Maalaisliiton hegemoniasta sosialidemokraattisen hegemonian kautta porvarilliseen hegemoniaan

– Työmarkkinoiden kehitys

– Kansaneläkkeen roolin pienentyminen ja takuueläkkeen nousu

– työeläkkeen rapautuminen

– työmarkkinasopimuseläkkeiden ja yksilöllisten eläkkeiden nousu


Euroopan Unionin vaikutus

• Ei toimivaltaa sosiaaliturvassa, mutta sittenkin ..

• Avoin koordinaatio

• Valkoisen kirjan suositukset ja komission mandaatti edistää niiden toteuttamista

– Tasapainotetaan työ- ja eläkevuosien suhdetta

» Liitetään eläkeikä elinajanodotteen kasvuun

» Rajoitetaan varhaiseläkkeelle siirtymistä

» Tuetaan pidempää työelämää

» Supistetaan miesten ja naisten eläke-eroja

– Kehitetään yksityisiä lisäeläkesäästöjä

• Julkisen talouden näkökulma antaa komissiolle ja EU:lle vipuvartta vääntöön

– Kevään 2013 episodi eläkeiän sitomisesta elinajan odotteeseen

– Vahvistaa valtiovarainministeriöiden asemaa



Mitä ajattelet

työmarkkinakehityksestä

ja sen vaikutuksesta

eläkepolitiikkaan?

Mikä vaikutus on globalisaatiolla?

Entä EU:n

vaikutuksesta?


Ajankohtaista eläkepolitiikkaa

Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisymmärrys 11.3.2009

• Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009

• Valtioneuvoston esitys 24.2.2009: eläkeikä asteittain 65 ikävuoteen

palkansaajajärjestöjen vahva kielteinen reaktio

EK kunnioittaa tekemiään sopimuksia

julkinen mielipide voimakkaasti vastainen

• Yhteisymmärrys 11.3.2009

”sosiaalitupo” toteutetaan

työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (Rantalan ryhmä) ja työhyvinvointikysymyksiä varten asetettu ryhmä (Ahtelan ryhmä) valmistelevat linjauksia, joilla nostetaan eläkkeellesiirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä


58,0

58,5

59,0

59,5

60,0

60,5

61,0

61,5

62,0

62,5

63,0

63,5

64,0

64,5

65,0

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

Odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996–2050 Tavoitteet ja toteutunut kehitys


Odotteen arvioitu nousu (2004 arvio)

Vuoden 2009 tavoite

1996

25-vuotiaan odote

Yhden indikaattorin loukku?

• Päätöksentekijät sitoutuneet eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen

• Työuraryhmä esitti kolme työuran pituuden (pää)mittaria

– Eläkkeellesiirtymisiän odote

– Työllisen ajan odote

– Työllisyysaste

• Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan saavutettu yksimielisyys (3/2009) eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä


ETK PTS 2011 laskelman tuloksia

Eläketurvakeskus

Peruslaskelma

ESI-odote 62,4 v

2025

ero peruslaskelmaan

2010 2025 2025

Työlliset (1000) 2312 2339 42

Eläkkeensaajat (1000) 1323 1651 -60

ESI-odote, v 60,4 61,2 1,2

Keskieläke %

keskipalkasta 50,0 50,7 0,6

TyEL meno, % palkoista 21,4 28,6 -1,1

TyEL maksu, % palkoista 21,4 26,2 -1,1

55

Esimerkki alkavuusmuutoksista, joilla vuodelle 2025 asetettu tavoite toteutuisi (PTS 2011)

• Työkyvyttömyysalkavuus

– Edelliset 15 vuotta alenema on ollut yli 20 %

– Peruslaskelmassa 2010 -2025 alenema n. 5 %

– 62,4 v tavoitteen toteuttavassa kombinaatiolaskelmassa alenema seuraavana 15 vuotena olisi noin 33 %

• Vanhuuseläkealkavuus

– 2005 uudistuksen jälkeen vanhuuseläkealkavuus ei ole alentunut (62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote)

– Peruslaskelmassa vanhuuseläkkeiden alkavuus alenee 15 prosenttia

– 62,4 v tavoitteen toteuttavan kombinaatiossa alkavuus alenee 40 prosenttia

• Jos muutos pitäisi saada aikaan yksin työkyvyttömyysalkavuuksien alenemisen kautta, niiden pitäisi alentua noin 67 prosenttia vuoden 2010 tasosta


60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 2004–2011, kaikki työeläkkeelle siirtyneet


Työuraryhmä 2010, raportti 2011

• Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa (maaliskuu 2010), jossa asetettiin kuusi työryhmää, joista yksi eläkepolitiikkaan liittyvä ns. työuraryhmä

• Tavoitteeet

• Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän

• Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä

• Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat


Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi

• Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys

• Työelämään liittyvät keinot

– Vaikuttavuuden arviointi vaatii lähes aina erillistä tutkimusta ja pitkää seurantaa

– Vähimmäis- ja enimmäisvaikutuksia voidaan haarukoida ”jos - niin” laskelmilla

• Työvoiman tarjontaan vaikuttavat keinot; ml. eläkelainsäädännön keinot

– Eläkelainsäädäntö työuraryhmän pääasiallinen kartoitusten kohde, mikä ei ole kannanotto eri keinomuotojen ensisijaisuuteen tai vaikuttavuuteen

– Eläkelainsäädännön keinojen vaikuttavuutta voidaan melko hyvin arvioida erilaisilla laskentamalleilla


Työuraryhmän laskelmat kehittämis-vaihtoehdoista

• Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset työuran pituuteen, eläketasoon ja rahoitukseen sekä sukupolvivaikutukset

– Eläkeikä 4 kpl, karttumat 9, työttömyysputki 2, työkyvyttömyys 3, ikäluokkakohtaiset pääoma-arvokertoimet 2, elinaikakerroin 2, perhe-eläke 1, osa-aikaeläke 2, rahoitus 5, indeksit 6 ja 2 em. Yhdistelmää

• Useimmat vaihtoehdot tuottavat kolmen eri tavoitteen suhteen ristiin meneviä tuloksia

– Eläketaso paranee -> eläkemeno ja –maksu nousee (ja päinvastoin)

– Poikkeus: työurien pidentyminen nostaa eläketasoa ilman, että eläkemeno ja –maksu nousevat

• Vaihtoehdot eivät yleensä tuota niin suuria muutoksia, että esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutus kokonaan kumoutuisi tai eläkemaksun nousupaine kokonaan katoaisi


Työuraryhmän loppupäätelmiä

• Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle tavoitteelle ollut edellytyksiä asettaa täsmällisiä numeroarvoja

– Sopivista tasoista eri käsityksiä

– Tavoitteita ei voida asettaa toisistaan irrallaan

– Myös hyväksyttävissä oleva toimenpidekokonaisuus vaikuttaa tavoitteisiin

• 11.3.2009 sovittua eläkkeellesiirtymisikätavoitetta työryhmä piti kunnianhimoisena eikä esitä sen muuttamista

• Työryhmä toivoi, että esitettyjä laskentavaihtoehtoja voidaan hyödyntää työeläkeuudistuksen suuntaviivoja määritettäessä


Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja työurasopimus

• ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi”

• STM:n pyyntö 20.9.2011: työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja laativat eläkeneuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joilla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite saavutetaan

– Neuvotteluryhmän kokoonpanon täydennys valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kevan edustajilla

• Työurasopimus 22.3.2012


Työurasopimus 22.3.2012

• Eläkejärjestelmän uudistukset (2013)

– Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä

– Varhennettu vanhuuseläke (62 v.) poistetaan kokonaan

• Työttömyysturvaputki

– Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä

• TyEL-maksu:

– TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016 0,4 %-yksiköllä

• Työeläkejärjestelmän tehokkuutta parannetaan

• Monia kehittämishankkeita työelämän, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi

Eläketurvakeskus 64 64

Pekkarisen ryhmän selvitys 2012-2013

• ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoimien tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä.”

• Jukka Pekkarinen, Outi Antila, Seija Ilmakunnas, Olli Kangas, Jukka Rantala, Hannu Uusitalo, Timo Viherkenttä, Vesa Vihriälä, asiantuntijasihteerit Tuulia Hakola-Uusitalo ja Mikko Kautto

• Seurantaryhmä työmarkkinajärjestöistä


Työurasopimus 22.3.2012 Eläketurva

• Neuvottelujen asialista

– Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen

– Eläkejärjestelmän ikärajat

– Varhaiseläkejärjestelmät

– Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen

– Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika

– Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta

– Indeksit

– Eläke-edut turvaava maksukehitys

» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä

• Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017



Eläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi

”Ehkä tämä suomalainen malli sittenkin on kokonaisuutena parempi kuin naapurimaan systeemi. Ja jos jokin tuon yli maailman ylistetyn järjestelmän voittaa, niin silloinhan se on maailman paras!”

Teivo Pentikäinen 1988


Nicholas Barr: eläkkeiden riittävyys, kestävyys ja rakenne • Vahvuudet: yhteisymmärrys, yhtenäiset kansalliset puitteet ja

toimintatavat, rajoitettu valinnanvapaus, ei rajoita työvoiman liikkuvuutta, riittävyys, kattavuus

• Barrin keskeiset suositukset:

– Vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajaa tulisi nostaa (kiinnittää eliniän odotteen nousuun syntymäajan perusteella)

– Alarajan yläpuolella vanhuuseläkkeen voisi nostaa 25-, 50- tai 75-prosenttisesti, lykätty osuus kasvattaa karttumista työansioiden mukaan

– Nykyinen kannustinkarttuma (ja 1,9 % karttuma) pois, tilalle lykkäyskorotus- ja varhennusvähennystekniikka

– Yksin asuvan vs. pariskunnan kansaneläkkeen (ml takuueläke) suhteen uudelleenarviointi

– Leskille myönnettävän kansaneläkkeen työeläkevähenteisyyden lieventäminen tai muuten leskeneläkkeen riittävyyden turvaaminen


Keith Ambachtsheer: instituutiorakenne ja hallinto

• Vahvuudet: kattava, vankka, instituutiorakenteeltaan vakaa, yhtenäinen

• Ambachtsheerin keskeiset suositukset:

– Eläkemaksujen rahastoitu osuus suuremmaksi

– Vakavaraisuussäännöt väljemmiksi tai jopa pois (tuotto-odotukset nousisivat)

– Mittakaavaetujen etsiminen sijoitustoiminnassa ja etuuksien hallinnoinnissa

– Kilpailusta yhteistyöhön

– Hallinto: edustus ja taito/kokemus

– Sijoitustoiminnan katse ulos Suomesta

• Mahdolliset hyödyt voisivat olla jopa 1,9 mrd. € /v



Millaisia muutoksia astuu

voimaan vuonna 2017?

Mitä uskot?

Entä mitä

toivoisit?


Eläketurvan tietolähteet

Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät

Eläketurvakeskuksen sivuilta

www.etk.fi

Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa

www.kela.fi

http://www.etk.fi/

http://www.etk.fi/

http://www.kela.fi/

eläkepolitiikan kehitysnäkymiä

Documents

keytype ref

ijkey oti 7cjky6ka6

mit siit puuttuu

keskustelua rakenteellisista

odotteista http

tyel

tyurasopimus 22

osa